Arvoisa puhemies! Tiibetin kriisi on jatkunut vuosikymmeniä, mutta noussut jälleen viime aikojen levottomuuksien myötä valokeilaan. Monen valtion päämiehet ja johtajat ovat vaatineet Kiinan ja Dalai Laman välisten neuvottelujen uudelleenavausta ja väläytelleet mahdollisuutta mielenilmaisuun olympialaisten avajaisten yhteydessä. Muun muassa Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on luvannut harkita uudelleen osallistumistaan tapahtumaan. Siksi haluan kysyä pääministeriltä:

Aiotteko osallistua olympialaisten avajaisiin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Se harkitaan sitten aikanaan. Meillä on ollut traditio, että emme ole olympiakisoja ja politiikkaa sotkeneet toisiinsa. Asiat pitäisi pystyä hoitamaan muutoin. Tiibetin osaltahan, kun levottomuudet ja mielenilmaukset alkoivat ja myös sitten viranomaisten vastatoimet, Euroopan unioni puheenjohtajavaltion toimesta otti yhteisen kannan, joka rakentui useammasta osasta, ja jossa lähtökohtana oli se, että väkivaltaisuudet pitäisi lopettaa koskien sekä mellakoita että myös niihin vastaamista. Pitää käyttää suhteellisuudentajua voimankäytössä ja voimankäytöstä pitäisi pidättäytyä.

Toinen tärkeä osa kannanottoa oli se, että Kiinan tulee kunnioittaa sekä ilmaisuvapautta että mielipiteen ilmaisun vapautta, sananvapautta, ja vuoropuhelua hallituksen ja Dalai Laman välillä pitää lisätä, ylipäätään rakentaa vuorovaikutusta tiibetiläisten kanssa, (Puhemies: Minuutti on nyt kulunut!) ja tavoitteena pitää olla se, että tiibetiläisillä täytyy olla mahdollisuus oman elämänmuotonsa ja kulttuurinsa jatkamiseen.

Arvoisa puhemies! Sekä EU:n komissio että ulkoministerit ovat jo aikaisemmin antaneet tukensa Dalai Laman rauhansuunnitelmaan, joka perustuu kulttuuriseen autonomiaan ja uskonnonvapauteen. EU on tuolloin myös kehottanut Kiinaa käymään todellisia neuvotteluja Dalai Laman kanssa.

Miten Suomi aikoo olla aloitteellinen, ja mitä Suomi aikoo tehdä, jotta EU alkaa toteuttaa näitä omia kantojaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Sekä EU:n yhteyksissä Kiinaan että myös Suomen omissa kahdenvälisissä yhteyksissä Kiinaan aina poliittisella tasolla, kun tapaamme, käymme keskustelua myös Kiinan ihmisoikeuspolitiikasta, sananvapauspolitiikasta ja hyvin useasti myös Tiibetin-kysymyksestä. Edellisen kerran, kun minulla oli mahdollisuus tehdä vierailu Kiinaan, silloinkin käsiteltiin Tiibetin-kysymystä. Sain itse asiassa sitten kutsun heidän puoleltaan, että tulkaa tutustumaan Tiibetiin, mutta en ole tätä kutsua ottanut käyttöön. Eli kaikessa poliittisessa vuoropuhelussa, kanssakäynnissä Kiinan kanssa, näitä kysymyksiä käsitellään.

Arvoisa puhemies! Itse asiassa kysymykseni oli suurin piirtein samanlainen, mutta kysyn kuitenkin pääministeri Vanhaselta:

Aikooko Suomen hallitus vaieten, välinpitämättömänä katsoa tätä tilannetta, tai aikooko Suomen hallitus antaa esimerkiksi paheksuvan lauseen tai tuomita tämän vai aikooko vaan seurata sivusta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä tapauksessa, niin kuin muissakin, me vaikutimme unionin sisällä ja unioni puheenjohtajavaltion suulla lausui meidän yhteisen kantamme.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, kansalaiset! Presidentti Bush oikeastaan aika yllättäenkin otti kantaa asiaan ja avasi vuoropuhelun tai oikeastaan sanoi, että Dalai Laman kanssa on alettava vuoropuhelu. Kuitenkin Suomen hallitus, muistan edelliseltä kaudeltani, kymmenen vuotta sitten pisti Dalai Laman aina tuonne johonkin InterContinentaliin, hän ei päässyt eduskuntaan eikä mitään. Suomi itse on pieni maa, ja me olemme masentunut kansa nykyään, eläkkeelle mennään enemmän. Tämmöisen hengellisen, vahvan arvomaailman, kokeneen johtajan tukeminen olisi varmaan paikallaan ihan Suomen oman henkisen ilmapiirinkin kannalta ja varsinkin, kun kyseessä on kehitysmaa, vaikka mitä puhuttaisiin. On todettu, että nämä uusrikkaat ovat lähinnä muualta tulleita kiinalaisia. Kysyisinkin oikeastaan ministeri Väyryseltä:

Luokitellaanko Tiibet vähän niin kun erillään kuitenkin edelleen kehitysmaaksi Kiinankin yhteydessä? Onko suunniteltu jotain semmoista lausuntoa, joka ei loukkaisi kauheasti niitä kauppasuhteita tässä asiassa?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Koko Kiina luokitellaan kehitysmaaksi, ja Suomikin harjoittaa hyvin rajoitetuissa puitteissa kehitysyhteistyötä Kiinan kanssa. Kysymys on lähinnä Finnfundin toiminnasta, Finnpartnership-ohjelman käytöstä ja korkotukiluottojen käytöstä. Niitä voidaan käyttää myös Tiibetin alueella. Tiibet on osa Kiinaa, ja koko Kiina on luokiteltu kehitysmaaksi.

Arvoisa puhemies! Siis Suomi ei aio erityisemmin mitenkään ohjeistaa tätä juttua, että vaatisi Kiinaa ottamaan Tiibetin paremmin huomioon. Oikeastaan minä kysyn nyt sitten sitä toista asiaa:

Joutuuko Dalai Lama seuraavalla vierailullaan Suomessa taas, vaikka on Finlandia-talossa ja missä tahansa tässä ympärillä, tyytymään siihen, ettei edes yksityinen kansanedustaja saa tuoda Dalai Lamaa tähän laitokseen sisään? Ihan kuin kohdeltaisiin rikollista, vaikka on todettu, että Dalai Lama vaatii vain autonomiaa, ei edes itsenäisyyttä. Aiotaanko Dalai Lama päästää jonain kauniina päivänä Suomen eduskuntaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Eduskunta tietysti päättää eduskunnan osalta vieraista, että siihen hallitus ei ota kantaa. Itse tähän peruskysymykseen, niin kun totesin tuoreeltaan näiden tapahtumien alettua, unioni otti kantaa. Suomi on mukana siinä kannanotossa; teimme sen suhteellisen nopeasti. Sen jälkeen ympäri maailmaa saman tyyppisiä vetoomuksia on Kiinan suuntaan esitetty. On tarpeen varmistaa se, että kaikki osapuolet välttäisivät turhia provokaatioita, ettei tilanne kärjistyisi. Kiinan pitää myös näin olympialaisten alla oikeastaan toteuttaa se lupauksensa, jonka se on antanut, että erityisesti näin olympiavuonna se harjoittaa avoimuutta, edistää myös toimittajien työskentelymahdollisuuksia ja käy vuoropuhelua Tiibetin kanssa, jotta se kulttuurin ja elämäntavan jatkuvuus voitaisiin turvata.

Arvoisa puhemies! Ranskan presidentti Sarkozy ehdotti vastikään, että Ranska saattaisi boikotoida olympialaisten avajaisia, ja myös Belgian hallitus on ilmoittanut, että se saattaa harkita tällaista boikottia, mikäli Tiibetin tilanne huononee. Lisäksi on hyvin paljon puhuttanut tämä urheilijoiden ilmaisuvapaus: mitä he saavat sanoa Kiinan ihmisoikeuksista ja poliittisista kysymyksistä ensi elokuun kisoissa. Kysyisinkin hallitukselta:

Onko tämän tyyppisiä ajatuksia käsitelty hallituksessa, ja tuleeko hallitus mahdollisesti viestittämään Suomen urheilijoille, että mahdollisiin yrityksiin rajoittaa heidän sananvapauttaan ei tulisi suostua, ja ottaako hallitus kantaa tähän avajaisten boikottiin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin tämän avajaisosallistumisen osalta, siihen ei ole vielä kantaa määritetty. Ranskassa huomasin, että ministeritasolta oli esitetty tätä niin sanottua miniboikottia kutsuvieraiden osalta avajaisiin ja Ranskan presidentti oli ilmaissut, että hän harkitsee aihetta. Niin kuin sanoin, Suomen perinteinen linja on ollut se, että emme sotke politiikkaa olympialaisiin. Olympiaurheilijoiden osalta hallituksella ei ole mitään sanottavaa. He eivät edusta siellä Suomen valtiota. He ovat olympialiikkeen jäseniä, ja olympialiikkeellä on tässä suhteessa omat pitkät perinteensä, ja siihen hallitus ei puutu.

Minä ymmärrän sen, että tämä olympialaisyhteys on lisännyt tätä huomioarvoa myös tähän Tiibetin kysymykseen, mutta siitä huolimatta haluaisin tässä myös puolustaa aika tavalla olympialiikkeen itsenäisyyttä, sen perinteitä. Olympialiike itse ei ole halunnut politiikan sotkemista siihen liikkeeseen. Päinvastoin tavoitteena on ollut aina se, että olympialiikkeellä edistettäisiin rauhaa maailmassa (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja oltaisiin sotkematta politiikkaa siihen.

Arvoisa puhemies! Toisin kuin pääministeri sanoo, olympialaiset ja politiikka on sotkettu jo moneen kertaan. Siitä esimerkkinä muun muassa Berliinin olympialaiset, Moskovan olympialaiset ja Los Angelesin olympialaiset, eli sillä on pitkä historia ja näihin poliittisiin kannanottoihin ovat osallistuneet aktiivisesti valtiot, eivät urheilijat. Näyttää siltä, että pääministeri Vanhasen hallitus on halunnut jo sulkea kauppapolitiikan pois sellaisilta areenoilta, missä ihmisoikeuksia edistetään. Nyt menee urheilupolitiikka.

Millä sektoreilla pääministeri Vanhasen hallitus aikoo tulevaisuudessa edistää ihmisoikeuksia, johon myös Suomen hallitus on omalta osaltaan erinäisten kansainvälisten ihmisoikeussitoumustemme mukaan kiinnittynyt?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomi tai Suomen olympiakomitea eivät ole sotkeneet olympialaisia politiikkaan. Meidän joukkomme ei ole boikotoinut kertaakaan kisoja, ja tässä suhteessa on muita maita maailmassa tai muita olympiakomiteoita, jotka ovat näin tehneet, mutta Suomen osalta tässä on pitkä johdonmukainen perinne. Suomi vaikuttaa Kiinan, kuten muidenkin maiden, ihmisoikeuspolitiikkaan normaalia poliittista tietä. Poliittisissa keskusteluissa Kiinan johdon kanssa nämä kysymykset ovat aina esillä. Samoin silloin viimeksi, kun Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa puolitoista vuotta sitten, järjestimme EU-Kiina-huippukokouksen. Siinä myös EU:n suulla nostin aiheet esille vahvasti, ja nämä ovat joka kerta esillä. Ja tämä poliittinen tie onkin se, jolla ensi sijassa pitää myös Suomen valtion vaikuttaa. Ei tämä niinkään kuulu olympialaisiin, vaan Suomen hallitus, Suomen valtio, vaikuttaa suhteissaan Kiinaan. (Puhemies: Minuutti on jälleen kulunut!)

Arvoisa puhemies! Kiinan toimintaa Tiibetissä tällä hetkellä ei voida hyväksyä, väkivaltaa ei voida hyväksyä, ja on täysin selvää, että Tiibetin pitää voida säilyttää ominaispiirteensä. Jotakin on siis tehtävä. Kysynkin, herra pääministeri:

Jos tilanne pahenee, oletteko sitä mieltä, että Euroopan unioni voisi käyttää jonkinlaisia sanktioita Kiinaa kohtaan tehostaakseen tätä poliittista dialogia, mitä Kiinan kanssa käydään?

Toiseksi, pitäisikö EU:n lähettää korkean tason edustaja Tiibetiin keskustelemaan sinne ja näyttämään EU-lippua?

Ja kolmanneksi, tähän asti on ollut selkeä kielto, että suomalaiset ministerit eivät tapaa Dalai Lamaa. Oletteko valmis siihen, että jatkossa suomalaiset ministerit voivat tavata Dalai Laman, ja pitäisikö meidän lähettää ministeri, kuten Yhdysvaltain kongressin ja edustajainhuoneen puhemies oli tapaamassa Dalai Lamaa, nyt tapaamaan Dalai Lamaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tieto siitä, että olisi ministereille kielto tavata Dalai Lamaa taitaa olla minulle uusi tieto. Asiaa joka kerta, kun mahdollisia kutsuja on, käsitellään erikseen. Sanktioiden osalta itse pidän parhaana sitä, että unioni, niin kuin Suomikin, vaikuttavat aktiivisesti Kiinaan, niin että se noudattaa ihmisoikeuksia, lisää sananvapautta, se jatkaa demokratiakehitystään, ja siihen pitää ensi sijassa vaikuttaa diplomaattisin ja poliittisin keinoin. Sen kanssa jossittelu, missä vaiheessa otetaan käyttöön muita sanktioita, sitä ei etukäteen tehdä, kun kansalliset tilanteet muuttuvat, kun tilanteet eri maissa sisäisesti muuttuvat, ja aina tietyssä vaiheessahan on tullut ikään kuin pisteitä, jossa on otettu käyttöön laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä sanktioita. Mutta ei tätä etukäteen ilmoiteta, missä se raja kulkee.

Arvoisa puhemies! Pääministeri jo mielestäni erittäin hyvin vastas, mutta minä entisenä olympiaurheilijana haluaisin kyllä todeta sen, jotta ei nyt sotketa urheilua ja politiikkaa täs tapauksessa yhteen. Kaikki me tieretähän, jotta totta kai tiibetiläisillä on vaikiat paikat, mutta täs tapauksessa käytetähän törkiästi hyväksi sitä, että Pekingissä on tulevat olympialaaset, ja mä tierän tasan tarkkaan, että kukaan urhelijoista ei halua sotkia politiikkaa ja urheilua. Ne haluaa osallistua olympialaasiin rauhan hengessä. Haluaisin kannustaa ja kiittää pääministeriä erittäin hyvistä vastauksista, ja oon samalla linjalla, jotta meidän ei pirä sotkia tätä Tiibetin asiaa ja olympialaasia yhteen.

Ei ollut, mut pääministeri vastas, niin minä halusin todeta vaan, jotta asia on näin. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Ei ole tarkoitus saattaa ketään yksittäisiä, minkään tähänastisen valtioneuvoston jäseniä ikävään tilanteeseen, mutta me kaikki tiedämme sen, että toistaiseksi yksikään valtioneuvoston jäsen ei ole virallisesti voinut tavata Dalai Lamaa, kun hän on täällä useamman kerran käynyt. Kulttuuriministeri Anderssonille järjestettiin taidenäyttelyn avajaiset, koska se oli sopivan ei-poliittinen tilaisuus, ja muistaakseni ympäristö- ja kehitysministeri Haavistolle annettiin lupa tavata Dalai Lamaa valtion rajojen peräti ulkopuolella. Nyt kysynkin:

Jos hänen pyhyytensä Dalai Lama vielä tulee Suomeen — hänellä on itse asiassa sellainen aikomus, että hän tulee tänne lähivuosina, ehkä tämän hallituksen aikana — niin voisiko nyt, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel esimerkiksi on suostunut ottamaan vastaan Dalai Laman, niin löytyisikö ehkä nyt sitten Suomen hallituksesta rohkeutta tällaiseen ihan päivänvalossa ja maan rajojen sisäpuolella ja jopa virallisessa rakennuksessa tapahtuvaan tapaamiseen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ei tuossakaan kysymystä ollut.

Jokainen vierailu, jokainen kutsu, tapaamispyyntö käsitellään aina erikseen ministerikohtaisesti, kun tilanne tulee eteen. Kun kysyjä käytti sanaa rohkeus, niin en oikein osaa mieltää tätä termiä tähän aiheeseen.

Puhemies! Olisipa todella niin kuin ed. Mieto täällä esitti ja toivoi, mutta tosiasia on, että ei politiikkaa voi olympialaisista irrottaa. Se tulee mukaan niin väistämättä. Kansallisen olympiakomitean olisi toki syytä tämä muistaa, kun valitsee olympialaisten pitokaupunkeja.

Mutta Kiina ei ole demokraattinen valtio. 19 vuotta sitten Tiananmenin verilöylyä edeltävät tapahtumat muistuttivat siitä, mihin tämäkin tapahtuma. Silloin, 1989, Suomen hallitus lähetti edustajan, taisi olla ensimmäisenä suomalainen ministeri, joka näiden tapahtumien jälkeen meni Kiinaan ja varmaan sai hyviä kauppasuhteita edistettyä. Nyt kysymykseni kuuluu:

Näkeekö hallitus yhtymäkohtia näiden tapahtumien ja tuon Tiananmenin verilöylyä edeltäneitten tapahtumien välillä, ja miten hallitus suhtautuu näihin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tällaista vertailua en ole havainnut. Varmastikin yhtymäkohtia on. Molemmissa oli mielenilmauksista kyse. Ehkä tuolloin parikymmentä vuotta sitten mielenilmaus oli vielä näkyvämpi, tapahtui keskellä Pekingiä, mutta yhteenotto kummassakin. Kummassakin on kyse aika pitkälti mielipiteenilmaisun oikeudesta, ja molempiin on liittynyt myös väkivaltaisuutta, niin että yhteisiä piirteitä sinällään on hyvin paljon.

Kun erilaista poliittista osallistumista harkitaan, niin kun sitä harkintaa tehdään loppuun asti, niin täytyy tietysti miettiä sitä, että kun olympialaiset järjestetään, tietysti siellä järjestäjänä on kansallinen olympiakomitea. Totta kai valtio on erittäin vahvasti siinä mukana. Vieraat ovat olympialiikkeen jäseniä. Jos sitten tällaista tilaisuutta boikotoi, niin onko sitten yhtä lailla oikein, että muutaman kuukauden päästä menee sinne Kiinan valtion viralliseksi vieraaksi? Tällaiset kysymykset on tietysti mietittävä silloin, kun näitä ratkaisuja tehdään.

Arvoisa puhemies! Olympialiike on perusarvoltaan rauhanliike, rauhanjärjestö, ja olympialiike ei myöskään eriarvoista urheilijoita sen mukaan, mistä maasta tai minkälaisesta taustasta urheilijat tulevat. Urheilijoille olympialaiset on ainutlaatuinen tapahtuma, ja he harjoittelevat ja satsaavat niihin kisoihin oman toimintansa ja tahtonsa mukaisesti. Se, että urheilijat saavat myös osallistua avajaisiin, on äärimmäisen tärkeätä. Samoin on hyvä, että siellä myöskin näkyy suomalaisia urheilijoita kannustavia katsojia, joten olisin kysynyt valtioneuvostolta, ottaako valtioneuvosto huomioon urheilijoiden aseman tässä avajaisiin osallistumisessa, kun siitä päätetään.

Toisaalta myöskin olisin halunnut tuoda sen esiin, että olympialaiset ovat nyt todella aito mahdollisuus tiibetiläisille myöskin tuoda esiin näitä epäkohtia, jotka eivät olisi mahdollisesti tulleet esiin ilman olympialaisia.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Pääministerillä on kutsu olympialiikkeeltä osallistua avajaisiin. Niin kuin sanoin, lopullista ratkaisua avajaisten kohdalta ei ole nyt tehty. Se tullaan harkitsemaan kyllä kisoihin mennessä. Siinä tietysti otetaan huomioon se, että sinne mennään olympialiikkeen vieraaksi kannustamaan myös suomalaisia urheilijoita ja kaikkia muita, ja toisaalta otetaan tietysti huomioon tämä kokonaisuus. Tässäkin asiassa ilman muuta tullaan käymään vuoropuhelua Euroopan unionin sisällä. Silloin, kun tehdään poliittisia ratkaisuja ulkopolitiikkaan liittyen, myös Euroopan unionissa pyritään löytämään yhteistä linjaa ja tähän varmaan ehditään vaikuttaa kyllä ennen kisoja.