Täysistunnon pöytäkirja 28/2014 vp

PTK 28/2014 vp

28. TORSTAINA 20. MAALISKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio2.0

3) Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta

 

Timo Heinonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Tänään eduskunnan istunnossa on myöhemmin käsittelyssä talousvaliokunnan mietintö, joka koskee hallituksen esitystä laiksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloajoista, ja tässä hallituksen esityksessä säädetään kaikille liikkeille ja yrittäjille oikeus pitää yksi vapaapäivä viikossa. Eli tällä lailla, joka nyt on ollut eduskunnan käsittelyssä ja talousvaliokunnassa ja tulee lopulliseen päätöksentekoon tässä lähipäivinä, estetään se ongelma, joka aiemmin on ollut, eli kauppakeskuksissa on saatettu pakottaa pienet yrittäjät — yksinyrittäjät taikka pienet yritykset — pitämään tuo liike auki kauppakeskuksen aukioloaikojen puitteissa.

Itse asiassa tämä oli ymmärtääkseni syy, jonka takia viime kaudella talousvaliokunta muutti silloisen hallituksen esitystä. Hallitus esitti, että parturi- ja kampaamoliikkeet vapautettaisiin aukiololainsäädännöstä ja -säätelystä niin, että parturit ja kampaamoliikkeet voisivat olla auki silloin, kun tarvetta on, ja itse päättää siitä, pitääkö liikettä auki iltaisin taikka usein juhlapyhinäkin, kun esimerkiksi juhlakampauksia tarvitaan. Eduskunnassa talousvaliokunta muutti tuota, ja ymmärtääkseni syynä oli juuri se, että parturi-kampaamot itsekin olivat pelänneet sitä, että kauppakeskuksissa heille tulisi mahdollisesti velvoite pitää parturi-kampaamo auki myös pyhinä isojen markettien ja kauppakeskuksen yleisten aukioloaikojen puitteissa, ja näin tuo hallituksen esitys muuttui täällä.

Nykyisen lain mukaan parturi- ja kampaamoliikkeet saavat olla auki arkipäivinä kello 7:n ja 21:n välisenä aikana sekä lauantaisin kello 7:n ja 18:n välisenä aikana. Liikkeet eivät saa harjoittaa liiketoimintaa kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä, äitienpäivänä, isänpäivänä eivätkä itsenäisyyspäivänä ilman aluehallintovirastolta saatua poikkeuslupaa. Poikkeuslupakäytäntö lisää byrokratiaa ja hankaloittaa tällä hetkellä merkittävällä tavalla yrittäjien liiketoimintaa. Myönnetyt poikkeusluvat asettavat yrittäjät epätasa-arvoiseen asemaan riippuen oman alueen aluehallintoviraston päätöksistä, ja lisäksi poikkeuslupajärjestelyt koetaan sekaviksi.

Naapurimaamme ovat vapauttaneet parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloajat, ja esimerkiksi Ruotsissa kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. Parturi- ja kampaamoliikkeiden tarjoamille palveluille olisi meilläkin kysyntää juhlapyhinä, ja näin ollen nykyinen lainsäädäntö rajoittaa merkittävästi yrittäjien mahdollisuuksia. Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta olisi tärkeää, että aukioloajat olisivat selkeitä ja pysyviä. Myös maamme työllisyys hyötyisi aukioloaikojen vapauttamisesta, sillä palvelusektori tulee vastaamaan maamme työllisyydestä vuosi vuodelta enemmän. Näin ollen parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloaikojen vapauttaminen ei tukisi ainoastaan yrittäjien menestymistä vaan myös yhteiskuntamme työllisyyttä sekä talouskehitystä.

Arvoisa puhemies! Itse en ymmärrä sitä, että esimerkiksi viime itsenäisyyspäivänä, kun itsenäisyyspäivän vastaanotto oli Tampereella, siellä parturi-kampaamot joutuivat hakemaan näitä poikkeuslupia sen takia, että tässäkin salissa hetki sitten istuneet ja edelleen yksi paikalla istuva rouva saisivat hiukset kuntoon itsenäisyyspäivän vastaanotolle. En tiedä, kuinka moni sitten toimi laittomasti eli ei hakenut tuota avin poikkeuslupaa, ja ymmärrän hyvin, että ei hakenut, sillä yhden kampauksen tekeminen ja siihen avin lupa, niin eihän se enää kannattavaa ja järkevää ole.

Minun mielestäni siis parturi- ja kampaamoliikkeet osaavat itse päättää sen, koska he pitävät oman liikkeensä auki. Tapahtuuko se 7:n ja 21:n välissä, siitä en ole lainkaan varma. Voi olla, että joskus on tarvetta aikaisemmin avata aamulla tai joskus illalla tehdä vaikka kello 21:nkin jälkeen töitä. Itse luotan siihen, että parturi-kampaajat ja yrittäjät pystyvät tämän itse päättämään, ja näin ollen olen jättänyt eduskunnalle käsiteltäväksi lakialoitteen, jossa ehdotetaan muutettavaksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain 2 §:ää niin, että se ei enää koskisi näiden aukiolorajoitteiden osalta parturi- ja kampaamoliikkeitä, vaan he voisivat pitää omat liikkeensä auki silloin, kun sen järkeväksi näkevät. Ja tässä ei siis enää tulevaisuudessa ole sitä vaaraa, että kauppakeskus pakottaisi parturi-kampaamon pitämään ovia auki tuon kauppakeskuksen aukioloaikojen puitteissa, vaan lakiesitys 210/2013 takaa kaikille yrittäjille oikeuden yhteen vapaapäivään, toimii yritys sitten kauppakeskuksessa tai missä muualla tahansa.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Voi tätä sääntelyn ja byrokratian määrää. On aivan käsittämätöntä, että eletään vuotta 2014 ja joudumme käsittelemään tällaisia lakialoitteita, lakiasioita: toisaalta lailla turvaamaan kauppakeskuksessa toimivalle pienyrittäjälle vapaapäivän, jotta hän saa pitää vapaapäivän, tekemään sellaista lainsäädäntöä, ja toisaalta on edustaja Heinosen hyvä lakialoite siitä, että tästä kaupan ja tässä tapauksessa parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloaikojen sääntelystä luovuttai-siin tai sitä lievennettäisiin.

Nämä poikkeuslupakäytännöt, jotka ovat nyt olleet mahdollisia, lisäävät byrokratiaa ja asettavat yrityksiä ja yrittäjiä aivan eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, millä paikkakunnalla yritys sijaitsee, ja siitä, kuka hakee poikkeuslupaa ja kuka ei. Lisäksi se lisää vielä byrokratiaa ja viranomaistoimia. Näistä poikkeuslupakäytännöistä pitää päästä pois ja vähitellen vapauttaa kaupan aukioloaika kokonaan niin, että se aukioloaika muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kyllä kauppias tietää, milloin asiakas haluaa kauppaa tehdä tai palveluja ostaa. Yleensä silloin ei kannata ovea pitää auki, jos ei asiakas sitä ovea auo. Se määräytyy kyllä aivan automaattisesti.

On tosiaan käsittämätöntä, että pitäisi hakea poikkeuslupaa, jotta voi juhlapäivänä leikata toisen ihmisen hiukset ja maksaa siitä sitten arvonlisäveroa ja palkkoja, tai jotta voi keskellä talvea myydä turistille pipon tai toppatakin — että pitää hakea poikkeuslupaa tämmöisiä toimenpiteitä varten tänä päivänä. Kaupan aukioloajat tulee vapauttaa.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on sillä tavalla aika veikeä asia, kun niitä vapauksia tulee enemmän — minä en vastusta Heinosen lakialoitetta missään nimessä, tämä puhe ei ole sitä — ja nyt, kun puhutaan sitten tästä hallituksen esityksestä 210, jossa käsitellään näitä kauppakeskuksia ja siellä olevia parturi-kampaamo-liikkeitä, niin siellähän on toteutunut sen vuoden 2009 lain jälkeen se, että iso sanoo, pieni anoo. Se ei ole kaikilta osin toiminut, ja sen takia joudutaan nyt tällä kertaa taas parsimaan tätä ja pakottavan lainsäädännön avulla turvaamaan näille parturi-kampaajille — siellä yrityksessä on viiden hengen raja, mutta jos he ovat niin sanottuja tuoliyrittäjiä, niin myöskin heille sitten — se yksi vapaapäivä viikossa.

Vapaus on ihan hyvä asia, siinä ei ole mitään, ja kysynnän mukaan näitä asioita pitää tehdä, totta kai, koska se on kannattavan liiketoiminnan perusajatus, mutta sieltä aina sitten seuraa jotakin. Niin kauan kuin on mahdollisuus toiselle sanella ja käyttää väärin tilanteita, niitä aina sitten vain tulee ja joudutaan sitten niitä asioita parsimaan. Tuolla Kaakkois-Suomessahan — tarkistin edustaja Kopralta sen, kun en ihan tarkkaan muistanut — me saimme nyt sille alueelle vuoden 2015 loppuun asti, mikä koskee kauppoja, sen, että ne saavat nyt olla sitten ihan minä päivänä tahansa vuodesta auki. Katsotaan, mitä siitä seuraa. Se on varmasti hyvä juttu kaupankäynnin, turismin osalta. En yhtään kritisoi sitä. Me tarvitsemme niitä euroja, joita sille kulmakunnalle tulee. Mutta aina sitten, kun vapautta on, siitä useimmiten seuraa jonkunlaista parsimista toisessa kohtaa.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minusta edustaja Heinosen aloite on hyvä ja tervetullut, ja edustaja Heinosen käyttämässä puheenvuorossa esiin tulleet perusteet ovat erittäin hyviä. Täällä monessa puheenvuorossa on jo tätä aloitetta kannatettu. Minustakin tämänkaltainen aukioloaikojen säätely on turhaa. Markkinamekanismi hoitaa kyllä sen, milloin kampaamoa tai parturia kannattaa auki pitää. Ei kukaan yrittäjä väkisin sitä pidä auki silloin, jos asiakkaita ei ole. Erityisen tärkeää ja joustavaa minun mielestäni on se, että he voivat sitten tarvittaessa pitää juhlapyhinä ja muina tällaisina aikoina auki, kun niitä asiakkaitakin sitten olisi.

No, siihen, tarvitsemmeko me kansanedustajat nyt sitten kampaamoita: kyllä veikkaan, että meillä jokaisella se viisipiikkinen riittää kuontalon kuntoonsaattamiseen aika helpolla, mutta on kuitenkin hyvä, että sellainenkin vaihtoehto sitten on tarjolla, jos joku on pidemmän letin kasvattanut ja näin kampaamopalveluita tarvitsee.

Eli kannatan kyllä edustaja Heinosen esitystä ja uskon, että tämäkin osaltaan johtaa meitä siihen suuntaan, että havaitsemme entistä tärkeämmäksi sen, että kauppojen ja muun liiketoiminnan aukioloajat tulisi maassamme vapauttaa kauttaaltaan ja kokonaisuudessaan.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Varmasti silloin, kun kyse on yksittäisestä itsenäisestä kauppiaasta, joka hallitsee oman liikepaikkansa, toimii se periaate, joka täällä on mainittu ääneen, että kauppa on auki silloin, kun on asiakkaita ja sen kaupan pitäminen on kannattavaa.

Jo edellisellä vaalikaudella käytiin talousvaliokunnassa erittäin laaja ja mielenkiintoinen keskustelu. Kauppakeskuksessa voi olla päivittäistavarakaupan lisäksi erikoisliikkeitä tai palvelupisteitä 50—200 erilaista, useita jopa samalla alalla. Jonkinnäköisen käsityksen saa varmasti tämän päivän uusista hankkeista, kun käy Espoon Sellossa. Tällaiset kauppakeskukset ovat uusinvestoinneista aivan keskeisiä, ja oikein suunniteltuina ne muodostavat kokonaisuuden, jonka lähtökohtana on, että kokonainen kauppakeskus, kaikki liikkeet mukaan lukien, pyrkii samaan aukioloaikaan.

Asia ei kuitenkaan ole näiden yksittäisten erikoisliikkeiden kannalta samankaltainen kuin isojen päivittäistavarakauppojen, joissa saattaa olla 10—20 kassapistettä ja kauppaa voidaan pitää jopa kahdella hengellä auki: toinen on vartija ja toinen kassassa. Sitten, kun siirrytään esimerkiksi kulta-alalle, jalometallien myyntiin tai vastaavaan, jossa tarvitaan koko ajan kaksi henkilöä turvallisuussyistä, niin voi olla, että sunnuntaina ei käy kauppa lainkaan, mutta pitää olla vuokrasopimuksen johdosta paikalla pitämässä kauppaa auki.

Silloin kun yrittäjä joutuu sitten tekemään vuorolistan, niin vuorolistan tekemisen jälkeen sairastuminen ei lopeta palkanmaksua, vaan se on vähintään 100 prosentin lisäansio myös sille henkilölle, joka sairauden takia ei tule paikalle. Siinä joudutaan useimmiten tämän vuokrasopimuksen johdosta hankkimaan tuuraaja, ja näin ollen, kun hänellekin maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka, siitä yhdestä tunnista maksetaan nelinkertainen palkka. Tämän johdosta hyvin usein aviopuolisot joutuvat tuuraamaan nämä sunnuntaivuorot, jolloin siellä päivittäistavarakaupassa kauppa saattaa vielä kannattaa, mutta erikoisliikkeissä ei. Vähitellen havaitaan, että kauppias on sitoutunut sopimuksella sellaiseen asemaan, jossa hän joutuu itse asiassa kohtuuttoman työtaakan ja kannattamattoman liiketoiminnan puristukseen. Liike saattaa kokonaisuutena vielä kannattaa, mutta turhautuminen syntyy siitä, että joutuu olemaan läsnä ilman myyntiä.

Voidaan sanoa, että edellisellä kerralla oletettiin tämän asian hoituvan niin sanotun kohtuuttoman sopimusehdon purkamisen kautta, mutta kauppakeskusten kyky haalia erilaisia erikoisliikkeitä näihin tiloihin on niin voimakas, että samaan tilaan kyllä riittää useita tulijoita, minkä johdosta kauppias ei edes uskalla ottaa tätä kohtuutonta sopimusehtoa edelleen pohdittavaksi. Kun tämä epäkohta nyt on havaittu, niin tässä on lähdetty siitä, että näillä pienimmillä liikkeillä on oikeus valita yksi vapaapäivä ja muuttaakin vuodenajan tai muun olosuhteen johdosta sitä vapaapäivää, siitä ei tarvitse neuvotella, ja sopimus tulee viiden kuukauden viiveellä taannehtivasti voimaan.

Eri maissa, joissa kauppakeskukset ovat vakiintuneita, tämä erikoisliikkeen oikeus on jo kirjoitettu kyseisen maan erilaisiin sopimuksiin tai lakeihin. Nyt se tulee Suomeen. Voidaan sanoa, että aikoinaan torpparijärjestelmä oli aikakautensa vastaava ilmiö, mikä tässä kauppakeskuksen yhteydessä on ollut viime aikoina. Erilaiset intressit tässä ovat ristiriitaisia. Kaupan suurimmat toimijat haluaisivat, että erikoisliikkeiden houkutusarvo olisi kaiken aikaa myös heidän käytössään — eli sinne tultaisiin katsomaan, ei välttämättä ostamaan — mutta yksittäisen kaupanpitäjän kannalta tilanne on muodostunut kohtuuttomaksi.

Vuokrasopimuksen päättyminen yksittäisen yrittäjän kannalta tarkoittaa myös usein asiakaskunnan menetystä, ja varsinaisen liikearvon menettäminen on silloin todellisuudessa kohdannut häntä. Sen sijaan se, joka jatkaa samalla alalla olevalla liikepaikalla, entisellä liikepaikalla, samojen tavaroiden myyntiä, saa usein tässä merkittävän edun. Minun mielestäni tämä täällä oleva ehdotus on hyvin harkittu ja tasapuolinen ja ottaa huomioon kohtuudella kaikki osallistujat, tässä tapauksessa nimenomaan pienyrittäjien asemaa parantaen. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kiitoksia. — Huomautan, että tämä hallituksen esitys 210 on siis tämän päivän listalla mietintöjen pöydällepanon kohdalla ja varsinainen keskustelu sisällöstä tullaan käymään minun käsittääkseni huomisessa täysistunnossa. (Timo Heinonen: Hyviä kummatkin!) — Kyllä. — Okei, jatketaan, edustaja Turunen, olkaa hyvä.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoitus sinällänsä on hyvä, mutta se on vaatinut hiukan hiontaa, jota on sitten tuolla eduskunnan talousvaliokunnassa menestyksekkäästi mielestäni tehty. Itse ajattelen tästä kauppojen aukioloajasta, hiukan niin kuin edustaja Jokinenkin, että vuonna 2014 on jotenkin turhauttavaa käydä keskustelua siitä, millä keinoin kauppojen aukioloa rajoitetaan, ja kyllä sen verran pitäisi pystyä olemaan liberaali, että kaupat voisivat itse päättää, milloin ne ovat auki.

Mutta tämä pienten yrityksien yrittäjän oikeus vapaapäivään kauppakeskuksessa on kummallisesti eri puolilla Suomea erilainen. Se on Helsingissä kauppakeskuksissa aivan erilainen kuin esimerkiksi Savonlinnassa, jossa on niitä myymäläpaikkoja, myymäläliikkeitä paljon vähemmän, ja sen takia tämän kauppakeskuksen omistajan etu on tietenkin se, että myös nämä liikkeet ovat auki. Siellä kaksikin liikettä voi tehdä sen, että näyttää siltä, että sieltä kauppakeskuksesta kokonaisuutena ei saa palveluja, mutta taas toisaalta on erittäin tärkeä sitten kuitenkin tämä yrittäjien jaksaminen, ja sikäli lähtökohtaisesti kannatan tätä hallituksen esitystä täysimääräisesti.

Mutta se probleema, mikä tässä hallituksen esityksessä on, on se, että ei ole riittävästi huomioitu parturiliikkeissä näitä tuoliyrittäjiä. Tämähän menee siihen liiketilan yrittäjään asti, mutta talousvaliokunnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että jos tämä yrittäjä toimiikin sillä tavalla, että tekee sopimuksia henkilöitten kanssa, jotka toimivat yrittäjinä tässä liiketilassa, silloin tämän yrittäjän, joka on vuokrannut liikekeskuksesta tilan, intressi onkin pitää seitsemän päivää liike auki, ja hän edellyttää sitten näiltä tuoliyrittäjiltä, että he varsinaisesti vastaavat siitä, että liike on seitsemän päivää auki, ja tähän problematiikkaan talousvaliokunta otti mielestäni mietinnössä oikein hyvin kantaa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Oletan, että edustaja Heinonen aikoo puhua omasta lakialoitteestaan. Olkaa hyvä.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Nämä ovat vähän sukua toisilleen, tämä hallituksen esitys, joka koskee oikeutta vapaapäivään, ja sitten tämä minun lakialoitteeni, joka antaisi parturi-kampaamoille oikeuden itse päättää aukioloista. Haluan kiittää kaikkia arvon kollegoja, jotka olette osallistuneet tähän keskusteluun, ja olen varma, että vaikka tässä hivenen mentiin tuohon huomenna käytävään keskusteluunkin, se tukee hyvin tätä, ja toki olisi voinut hyvin olla niinkin, että tämä lakialoite olisi ollut käsittelyssä jo tuon hallituksen esityksenkin rinnalla, sillä aikanaan nimenomaan tästä syystä tätä parturi-kampaamoiden aukiolosääntelyä haluttiin jatkaa, niin että heillä säilyi tämä oikeus pitää vapaapäivä myös kauppakeskuksissa.

Parturi-kampaamot tekevät kovaa työtä, ja se on yksi meidän naisvaltaisimpia alojamme, ja kyllä tällä alalla tarvitaan lisää toimenpiteitä. Yhtenä esimerkkinä vanhemmuuden kustannukset, jotka kohdentuvat erittäin kovaa tälle alalle, ja myös se, että arvonlisäveroa on muutettu parturi-kampaamoiden osalta, ja sitten se, että tällä alalla toimitaan usein niin, että ollaan yksinyrittäjiä tai pieniä toimijoita. Tietyllä tavalla nämä parturi-kampaajat on myös pakotettu tänä päivänä monessa tilanteessa yrittäjiksi, ja näin ollen he eivät ole esimerkiksi lomien ja muiden etuuksien piirissä, vaikka tekevät erittäin kovaakin perustyötä tuolla parturi-kampaamoissa.

Arvoisa puhemies! Itse toivon, että lakialoitteeni saa eduskunnassa arvoisensa käsittelyn ja kunnioitamme näiden naisvaltaisen alan ammattilaisten osaamista ja harkintakykyä siinä, miten he haluavat ja voivat työtä tehdä, ja haluan vielä alleviivata, että tämä lakialoite palvelee nimenomaan partureita ja parturi-kampaamoita ja niitä yrittäjiä. Me asiakkaat voimme siitä sitten nauttia osaltamme.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä tässä lopuksi tuoda esille sen näkökulman, että kaupan aukioloaikojen, ja tässä tapauksessa parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloaikojen, rajoittaminen menee sille tontille, missä puhutaan elinkeinon harjoittamisen rajoittamisesta, ja kun kysymyksessä on pienyritysten toiminta, jossa kannattavuus on muutenkin tarkalla, niin siinä mielessä tämä edustaja Heinosen lakialoite siitä, että näitä aukioloaikoja vapautetaan, on mitä parhain.

Tässä pienyrittäjyydessä ja naisvaltaisella alalla, kuten edustaja Heinonenkin tuossa edellisessä puheenvuorossaan toi esille, nämä vanhemmuuden kustannukset ovat sellaiset, että ne vielä heikentävät sitä kannattavuutta. Juuri viime viikolla perehdyin tapaukseen, jossa pienessä yrityksessä, jossa on omistaja ja työntekijä, omistajan piti ottaa 10 000 euroa lainaa, jotta suoriutui työntekijänsä vanhemmuuden kustannuksista. Sillä lailla se yrityselämä siellä pienyrityksessä ja naisvaltaisella alalla on todella kovaa, ja siinä se kannattavuuden rajoilla ponnistelu on kova paikka. Siinä mielessä on väärin, että lailla rajoitetaan elinkeinon harjoittamisen vapautta, sitä aikaa, milloin saa sitä elinkeinoaan harjoittaa ja esimerkiksi tässä tapauksessa parturi- ja kampaamoliikettä auki pitää.

Edustaja Heinosen lakialoite on erittäin hyvä.

Keskustelu päättyi.