Eeva-Maria Maijala /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä potilasvahinkolain muutosasiassa on kyse yleisesti tunnistetusta puutteesta lainsäädännössä. Nyt sitten tässä kysynkin, miksei hallitus puutu tähän asiaan pikaisesti. Asia on tällä kertaa yksinkertaisella lakiteknisellä muutoksella korjattavissa.

Tämän aloitteen pääasiallinen sisältö on, että tämän potilasvahinkolain 2 §:n mukainen kor-vausvastuu laajennettaisiin siten, että korvausvastuu koskisi myös potilaan kehoon pysyvästi asennettavia tuotteita, kuten tekoniveliä tai sydämentahdistimia. Muutos koskisi lain 2 §:n 1 momentin 2 kohtaa. Tämä kyseinen asia, tämä lakiesitys, on poikkeuksellinen tilanne siitä, että asiasta vastaava ministeri eli edellinen ministeri Maria Guzenina-Richardson ja kaksi oikeusasiamiestä ovat todenneet, että nykyinen lainsäädäntö ei ole ajan tasalla.

Tässä kyseisessä esityksessä ei ole kyse valtiolle tulevista isoista lisäkustannuksista. Valtio maksaisi tämän esityksen mukaisesti korvaukset vahingosta kärsineelle henkilölle, ja sen jälkeen valtio voisi varmasti periä nämä vahingot valmistajalta. Kyse on tässä esityksessä ihmisen kehoon pysyvästi asennettavista laitteista, ja tässä voinkin esittää kysymyksen, kuinka monelle teidän tuntemallenne henkilölle on asennettu polvi- tai lonkkanivel, tekonivel. Tämä kyseinen laite voi olla sitten virheellinen, mutta nykylainsäädännön mukaan sitä ei kuitenkaan korvattaisi, vaikka se asennettaisiin yhteiskunnan maksamalla ja valvomalla hoidolla.

Arvoisa puhemies! Nykyisen potilasvahinkolain mukaan lain 2 §:n mukainen korvausvastuu tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä ei koske potilaan kehoon pysyvästi asennettavia tuotteita, kuten esimerkiksi tekoniveliä tai sydämentahdistajia. Tämä on erikseen todettu kyseistä säädöstä koskevassa hallituksen esityksessä vuodelta 1998. Huomioiden ne perusteet, joilla nykyinen potilasvahinkolaki on säädetty, olisi johdonmukaista ulottaa korvausvastuu myös potilaan kehoon pysyvästi asennettaviin laitteisiin. Potilaan kehoon pysyvästi asennettavien laitteiden aiheuttamat vahingot voivat olla todella huomattaviakin potilaan terveydelle. Tällaisten vahinkojen rajoittaminen kyseessä olevan lainsäädännön ulkopuolelle ei ole perusteltua.

Kaksi eduskunnan oikeusasiamiestä on todennut, että lainsäädännössä on selkeä puute, joka tulisi korjata. Riitta-Leena Paunio vuonna 2003 sekä Jääskeläinen vuonna 2013, viime syksynä elokuussa, ovat todenneet tämän asian. Samoin peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson totesi 15.5.2013 antamassaan vastauksessa Tainion kirjalliseen kysymykseen tästä asiasta.

Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion antamassa ratkaisussa todetaan muun muassa seuraavasti: "Totean käsityksenäni, että potilaaseen asennettavien lääkintälaitteiden virheellisyyden aiheuttamien vahinkojen korvaamista koskevat säädökset ovat potilaan oikeusturvan kannalta puutteelliset ja johtavat joissakin tapauksissa siihen, ettei potilaalla ole käytännössä mahdollisuutta saada korvausta tällaisesta vahingosta."

Tämän vuoksi olen laatinut lakiehdotuksen, johon ovat yhtyneet kaikki Lapin kansanedustajat. Tämän lakiehdotuksen tein erityisesti sen takia, että Lapista tuli suora konkreettinen esitys, että miksei tätä esitystä ole viety yhtään eteenpäin. Tällä esitykselläni haluan sitten nopeuttaa tämän asian valmistelua ja käsittelyä. Potilasvahinkolain 2 § muuttaminen tulisi esitykseni mukaisesti tehdä sillä tavalla, että kun 2 § on Kor-vausoikeuden edellytykset: "Korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut" ja toinen kohta on, että "tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta", niin siihen lisättäisiin, että "käsittäen potilaan kehoon pysyvästi asennettavat laitteet."

En ole lääkäri, mutta jo maalaisjärjellä voi ajatella juuri kehoon pysyvästi asennettavien laitteiden viallisuuden aiheuttavan hyvinkin vakavia vaurioita terveydelle. Suomessa tehdään vuosittain noin 20 000 lonkan ja polven tekonivelleikkausta, etenkin vanhemmalle väestölle. Moni meistä tuntee varmasti jonkun sukulaisen tai ystävän, jolle tällainen leikkaus on tehty. Leikkauksilla on parannettu huomattavasti ihmisten elämänlaatua. Lähes liikuntakyvyttömäksi tulleita ihmisiä on saatu kävelemään jälleen omin jaloin. Jatkossakin näitä leikkauksia tulee ehdottomasti tehdä ja tullaan varmasti tekemäänkin, aika paljonkin.

Tekonivelleikkausten suosio merkitsee myös sitä, että tekonivelten valmistaminen on suurta liiketoimintaa. Kilpailu voi olla todella kovaa. Valtiovallan on sen vuoksi huolehdittava siitä, että laatustandardit täyttyvät ja että viallisuuk-sien seurauksena syntyvät vahingot korvataan mahdollisimman tehokkaasti, helposti ja nopeasti. Vialliset nivelet ovat voineet hajota, mistä on seurannut nivelten sijoiltaan menemisiä ja liikuntakyvyn heikkenemistä. Uusintaleikkaukset voivat olla vaikeita ja varsinkin vanhemmille ihmisille aiheuttaa monenlaisia riskejä. Vialliset tekonivelet ovat päästäneet elimistöön myös raskasmetallia kuten kromia ja kobolttia.

Nykyinen potilasvahinkolaki säätää korvausoikeuden edellytyksistä muun muassa, että korvaus henkilövahingosta suoritetaan, jos se on aiheutunut "tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta". Siis jos esimerkiksi joku tutkimuslaite on viallinen ja se aiheuttaa vahinkoa, niin se menee tämän lain piiriin. Esimerkiksi tilanne, jossa varjoainekuvauksessa käytettävässä laitteessa olisi jokin valmistusvika ja se aiheuttaisi terveyshaittaa, kuuluisi lain soveltamispiiriin. Hoidossa käytettäväksi laitteeksi ei katsota kuitenkaan ihmisen kehoon asennettavaa laitetta, vaikka asentaminen kuitenkin tapahtuu juuri sairauden hoidon vuoksi.

Arvoisa puhemies! Mikä on se peruste, että ihmisen kehoon pysyvästi asennettava laite ei pääse tämän lain piiriin? Edellinen sosiaali- ja terveysministeri on vastannut: "ei mikään estä". Kaksi oikeusasiamiestä ovat vastanneet: "ei mikään estä". Sellaista perustetta ei siis ole, ja jos hallitus on sitä mieltä, että edellinen sosiaali- ja terveysministeri ja kaksi oikeusasiamiestä ovat olleet oikeassa tämän lain puutteen suhteen, niin se voisi muutaman sanan lisäyksellä lakitekstiin muuttaa tämän oikeustilan puutteen ja korjata sen mahdollisimman pikaisesti.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Maijalan lakialoite on aivan paikallaan. Lainsäädännössä on tällä hetkellä puutetta, joka tulee korjata. Kuten tuossa esille tuli, Suomessa tehdään noin parikymmentätuhatta leikkausta, ja näitä teknisiä vikoja ja myöskään sitten näitten laitteitten mahdollisesti elimistöön päästämiä aineita ei välttämättä heti huomata, ja nämä voivat tulla pitkänkin ajan jälkeen.

Toivon, että tälle lakialoitteelle saadaan hyvä ja nopea käsittely, se otetaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa välittömästi käsittelyyn, ja uskon, että kaikki täällä istunnossa läsnä olevat edustajat näin toivovat.