Eeva-Maria Maijala /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä potilasvahinkolain
muutosasiassa on kyse yleisesti tunnistetusta puutteesta lainsäädännössä.
Nyt sitten tässä kysynkin, miksei hallitus puutu
tähän asiaan pikaisesti. Asia on tällä kertaa
yksinkertaisella lakiteknisellä muutoksella korjattavissa.
Tämän aloitteen pääasiallinen
sisältö on, että tämän
potilasvahinkolain 2 §:n mukainen kor-vausvastuu
laajennettaisiin siten, että korvausvastuu koskisi myös
potilaan kehoon pysyvästi asennettavia tuotteita, kuten
tekoniveliä tai sydämentahdistimia. Muutos koskisi
lain 2 §:n 1 momentin 2 kohtaa. Tämä kyseinen
asia, tämä lakiesitys, on poikkeuksellinen tilanne
siitä, että asiasta vastaava ministeri eli edellinen
ministeri Maria Guzenina-Richardson ja kaksi oikeusasiamiestä ovat
todenneet, että nykyinen lainsäädäntö ei
ole ajan tasalla.
Tässä kyseisessä esityksessä ei
ole kyse valtiolle tulevista isoista lisäkustannuksista.
Valtio maksaisi tämän esityksen mukaisesti korvaukset vahingosta
kärsineelle henkilölle, ja sen jälkeen valtio
voisi varmasti periä nämä vahingot valmistajalta.
Kyse on tässä esityksessä ihmisen kehoon
pysyvästi asennettavista laitteista, ja tässä voinkin
esittää kysymyksen, kuinka monelle teidän
tuntemallenne henkilölle on asennettu polvi- tai lonkkanivel,
tekonivel. Tämä kyseinen laite voi olla sitten
virheellinen, mutta nykylainsäädännön
mukaan sitä ei kuitenkaan korvattaisi, vaikka se asennettaisiin
yhteiskunnan maksamalla ja valvomalla hoidolla.
Arvoisa puhemies! Nykyisen potilasvahinkolain mukaan lain 2 §:n
mukainen korvausvastuu tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä
ei
koske potilaan kehoon pysyvästi asennettavia tuotteita,
kuten esimerkiksi tekoniveliä tai sydämentahdistajia.
Tämä on erikseen todettu kyseistä säädöstä koskevassa
hallituksen esityksessä vuodelta 1998. Huomioiden ne perusteet,
joilla nykyinen potilasvahinkolaki on säädetty,
olisi johdonmukaista ulottaa korvausvastuu myös potilaan
kehoon pysyvästi asennettaviin laitteisiin. Potilaan kehoon
pysyvästi asennettavien laitteiden aiheuttamat vahingot
voivat olla todella huomattaviakin potilaan terveydelle. Tällaisten
vahinkojen rajoittaminen kyseessä olevan lainsäädännön
ulkopuolelle ei ole perusteltua.
Kaksi eduskunnan oikeusasiamiestä on todennut, että lainsäädännössä on
selkeä puute, joka tulisi korjata. Riitta-Leena Paunio
vuonna 2003 sekä Jääskeläinen
vuonna 2013, viime syksynä elokuussa, ovat todenneet tämän
asian. Samoin peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson totesi
15.5.2013 antamassaan vastauksessa Tainion kirjalliseen kysymykseen
tästä asiasta.
Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion antamassa ratkaisussa todetaan
muun muassa seuraavasti: "Totean käsityksenäni,
että potilaaseen asennettavien lääkintälaitteiden
virheellisyyden aiheuttamien vahinkojen korvaamista koskevat säädökset
ovat potilaan oikeusturvan kannalta puutteelliset ja johtavat joissakin
tapauksissa siihen, ettei potilaalla ole käytännössä mahdollisuutta
saada korvausta tällaisesta vahingosta."
Tämän vuoksi olen laatinut lakiehdotuksen, johon
ovat yhtyneet kaikki Lapin kansanedustajat. Tämän
lakiehdotuksen tein erityisesti sen takia, että Lapista
tuli suora konkreettinen esitys, että miksei tätä esitystä ole
viety yhtään eteenpäin. Tällä esitykselläni
haluan sitten nopeuttaa tämän asian valmistelua
ja käsittelyä. Potilasvahinkolain 2 § muuttaminen
tulisi esitykseni mukaisesti tehdä sillä tavalla,
että kun 2 § on Kor-vausoikeuden edellytykset:
"Korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se
on aiheutunut" ja toinen kohta on, että "tutkimuksessa,
hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn
sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta", niin siihen
lisättäisiin, että "käsittäen
potilaan kehoon pysyvästi asennettavat laitteet."
En ole lääkäri, mutta jo maalaisjärjellä voi
ajatella juuri kehoon pysyvästi asennettavien laitteiden
viallisuuden aiheuttavan hyvinkin vakavia vaurioita terveydelle.
Suomessa tehdään vuosittain noin 20 000
lonkan ja polven tekonivelleikkausta, etenkin vanhemmalle väestölle.
Moni meistä tuntee varmasti jonkun sukulaisen tai ystävän, jolle tällainen leikkaus
on
tehty. Leikkauksilla on parannettu huomattavasti ihmisten elämänlaatua.
Lähes liikuntakyvyttömäksi tulleita ihmisiä on
saatu kävelemään jälleen omin
jaloin. Jatkossakin näitä leikkauksia tulee ehdottomasti
tehdä ja tullaan varmasti tekemäänkin,
aika paljonkin.
Tekonivelleikkausten suosio merkitsee myös sitä,
että tekonivelten valmistaminen on suurta liiketoimintaa.
Kilpailu voi olla todella kovaa. Valtiovallan on sen vuoksi huolehdittava
siitä, että laatustandardit täyttyvät
ja että viallisuuk-sien seurauksena syntyvät vahingot
korvataan mahdollisimman tehokkaasti, helposti ja nopeasti. Vialliset
nivelet ovat voineet hajota, mistä on seurannut nivelten
sijoiltaan menemisiä ja liikuntakyvyn heikkenemistä.
Uusintaleikkaukset voivat olla vaikeita ja varsinkin vanhemmille
ihmisille aiheuttaa monenlaisia riskejä. Vialliset tekonivelet
ovat päästäneet elimistöön
myös raskasmetallia kuten kromia ja kobolttia.
Nykyinen potilasvahinkolaki säätää korvausoikeuden
edellytyksistä muun muassa, että korvaus henkilövahingosta
suoritetaan, jos se on aiheutunut "tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa
käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen
tai -välineen viasta". Siis jos esimerkiksi joku tutkimuslaite
on viallinen ja se aiheuttaa vahinkoa, niin se menee tämän
lain piiriin. Esimerkiksi tilanne, jossa varjoainekuvauksessa käytettävässä laitteessa
olisi jokin valmistusvika ja se aiheuttaisi terveyshaittaa, kuuluisi
lain soveltamispiiriin. Hoidossa käytettäväksi
laitteeksi ei katsota kuitenkaan ihmisen kehoon asennettavaa laitetta,
vaikka asentaminen kuitenkin tapahtuu juuri sairauden hoidon vuoksi.
Arvoisa puhemies! Mikä on se peruste, että ihmisen
kehoon pysyvästi asennettava laite ei pääse
tämän lain piiriin? Edellinen sosiaali- ja terveysministeri
on vastannut: "ei mikään estä". Kaksi
oikeusasiamiestä ovat vastanneet: "ei mikään
estä". Sellaista perustetta ei siis ole, ja jos hallitus
on sitä mieltä, että edellinen sosiaali-
ja terveysministeri ja kaksi oikeusasiamiestä ovat olleet
oikeassa tämän lain puutteen suhteen, niin se
voisi muutaman sanan lisäyksellä lakitekstiin muuttaa
tämän oikeustilan puutteen ja korjata sen mahdollisimman
pikaisesti.
Keskustelu päättyi.