Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Nuorten työllistämiseen tarkoitetun Sanssi-kortin osalta on kuulunut iloisia uutisia, sillä sen käyttö on nyt lähtenyt varovaiseen nousuun.

Kortin osalta on kuitenkin ilmennyt muutamia pieniä korjaustarpeita, kuten esimerkiksi se, että korttiin liittyy paljon, paljon yrittäjää työllistävää byrokratiaa, ja jos tuki menisi suoraan nuorelle, helpottaisi se työllistymisprosessia yrittäjän näkökulmasta ja lisäisi myös nuorten omaa aktiivisuutta työnhaussa.

Toinen käytännössä esiin tullut kehittämisehdotus on, että kortin käyttömahdollisuutta voitaisiin laajentaa siten, että yhden työllistävän yrittäjän sijaan nuoren voisi työllistää 1—3 yrittäjää yhdessä. Tämän uskotaan lisäävän yrittäjien kiinnostusta ja mahdollisuutta palkata nuoria esimerkiksi kesäapulaisiksi, ja samalla nuori myös itse hyötyisi: sen sijaan, että jalan saisi vain yhden työpaikan oven väliin, tulisikin yhdellä iskulla kolme kärpästä, ja todennäköisyys siihen, että nuori saisi jostain yrityksestä pysyvän työpaikan, (Puhemies koputtaa) kolminkertaistuisi.

Kysynkin ministeri Urpilaiselta Ihalaisen poissa ollessa: miten näette, onko hallituksella valmiutta kehysriihessä tehdä näitä pieniä parannuksia palkkatukeen ja Sanssi-korttiin, jotta voitaisiin parantaa...

...entisestään nuorten työllistymismahdollisuuksia?

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Meillä on kaksi nuorisotakuusta vastaavaa, sekä opetusministeri että työministeri, mutta myöskin muilla on tähän kokonaisuuteen liittyviä polkuja. Nyt kun työministeri ei ole paikalla, niin ajattelin todeta edustajalle, että minusta on tärkeää, että me käymme ajankohtaista keskustelua siitä, mikä on Sanssi-kortin tulevaisuus. Se on huikea juttu, että alle kolmekymppisiä nuoria voidaan tukea niin, että he pääsisivät työllistymään. Tämä Sanssi-kortti on meille tärkeä koko valtioneuvoston toiminnan kannalta, yksi nuorisotakuuta toteuttava toimenpide, ja voidaan käydä keskustelua siitä, millä tavalla jatkossa mennään eteenpäin, ja näitä keskusteluja on kyllä käyty. Mutta koska ministeri itse ei ole paikalla, niin en lähde hänen toimikentällään sitten avaamaan keskusteluja tarkemmin.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Kiuru ryhtyi vastaamaan, niin kysyisin sitten samalla tästä nuorten työllistymisestä, sillä sen tärkein pohja toki perustuu koulutukseen ja osaamiseen. Ammatillinen koulutus tällä hetkellä tarjoaa hyvät valmiudet työelämää varten ja tarvittavaa osaamista, mutta koulutus järjestetään aika pitkälle kouluissa ja oppilaitoksissa. Monet nuoret kaipaisivat enemmän käytännönläheistä opetusta ja opetuksen uudistamista siten, että oppiminen tapahtuisi nykyistä enemmän työpaikoilla. Käytännössä voitaisiin mennä esimerkiksi sellaiseen malliin, että vain teoriaopinnot suoritettaisiin oppilaitoksissa. Miten näette tämän, ministeri Kiuru? Onko mahdollisuutta kehittää ammatillista koulutusta siten, että nuoret saisivat nykyistä enemmän mahdollisuuksia työelämäkokemukseen ja oppimiseen työpaikoilla?

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kysymys on tärkeä siinä suhteessa, että ammatillinen koulutus on jo tänä päivänä varsin monimuotoista. Meillä ei ole ainoastaan oppilaitoksissa tapahtuvaa opetusta, vaan lähdemme siitä, että voidaan myöskin työssä oppia. Tässä koko keskustelussa iso juttu on se, miten oppisopimuskoulutusta voidaan jatkossa kehittää. Minä uskon, että näiden kaikkien asioiden pitää olla keinovalikoimassa mukana, koska me olemme itse linjanneet myöskin, että oppivelvollisuutta pidennetään, ja tässä repertuaarissa pitää tarjota mahdollisuuksia niillekin nuorille, joita ei kiinnosta tämä oppilaitosmuotoinen opetus.

Mutta haluan sitten maltillisesti kuitenkin toppuutella, että ihan sellaista täyttä jackpotia ei ole saatavissa, että oppilaitoksen ovia ei juuri tarvitsisi avata, eli kyllä meillä täytyy muutenkin kuin työssä oppimisessa vielä niitä eväitä ammattiin hankkia. Mutta olen samaa mieltä siitä, että jatketaan kehitystyötä.