Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Värderade talman, arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Ehkä tämä on esitys, joka herättää vähemmän intohimoja, mutta tässä on kysymys myöskin maahantulosta. Yritämme panna ja panemme täytäntöön EU:n niin sanotun tutkijadirektiivin kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä, kun he tulevat tänne tieteellistä tutkimusta varten. Tavoitteena on edistää ulkomaalaisten tutkijoiden työskentelytarkoituksessa tapahtuvaa maahanpääsyä ja pysyvästi Suomeen asettumista lisäämällä lakiin säännökset direktiivin mukaisesta menettelystä. Se tulisi Suomen oloissa olemaan rinnakkainen nykyisten maahanpääsymenettelyjen kanssa.

Me tiedämme, että Eurooppa kärsii, myöskin Eurooppa kärsii tavallaan trendistä tässä suhteessa, ja meillä on suuri tarve saada uutta tutkijavoimaa täällä, mutta myöskin tavoitteena tässä on edistää ulkomaalaisten tutkijoiden liikkuvuutta EU-alueella niin, että he voisivat myöskin suorittaa osan tutkimustyöstään jossain toisessa EU-jäsenvaltiossa. Itse koen nimenomaan, että tämä osuus ehkä voi olla se käytännössä, jos me saamme tämän mukaisia tulijoita. Se voi olla ehkä se käytännöllisin suurin hyöty näille tulijoille.

Jotta tällä menettelyllä olisi käytännön merkitystä, niin se edellyttää, että meillä on tutkimuslaitoksia, jotka haluavat toimia tällaisina direktiivin mukaisina vastaanottajina, ja silloin tutkimuslaitos ja tutkija tekevät sitten myöskin välillään sopimuksen. Silloin laitos sitoutuu vastaanottamaan tutkijan tutkimustyötä varten ja tutkija sitoutuu suorittamaan työn loppuun ennalta sovitun mukaisesti. Silloin maahanmuuttoviranomaiset myöntävät oleskeluluvan, jos muut edellytykset täyttyvät, ja oleskelulupaan sisältyisi mahdollisuus suorittaa toisessa valtiossa tutkimustyötä olettaen, että sinne sitten tutkija voi muutenkin lähteä ja maahan pääsy on ok.

Valitettavasti on ehkä todettava, että meidän tutkimuslaitoksemme eivät välttämättä ole osoittaneet niin suurta kiinnostusta tätä kohtaan. Ne ovat todenneet, että tähän liittyy verrattain paljon byrokratiaa. Jos olisi ollut aikaisemmin ehkä mahdollisuus tähän puuttua, niin toiveena elämässä olisi meillä ollut esimerkiksi joku mainittava pohjoismainen suuri tutkimuslaitos, joka voisi olla tällainen direktiivin mukainen tutkimuslaitos. Nyt ei siihen ollut enää mahdollisuutta.

I den bästa av världar skulle vi kanske ha haft någon stor forskningsinrättning i de nordiska länderna som kunde ha fungerat som den gemensamma instans som ingår de här mottagningsavtalen med forskare. För när vi har fört diskussioner i beredningsskedet av lagen har det inte kommit fram något större intresse från forskningsinstitutionerna i vårt land att vilja vara en sådan i direktivet nämnd forskningsanstalt som sedan kan sköta sådana här mottagningsavtal.

Men som sagt, vi har skyldighet att införa detta direktiv, det är en parallell väg för inträde i vårt land. Det system som vi haft hittills och som beaktar särskilda skäl är fortfarade ett flexibelt sätt för forskare att komma till vårt land.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä on mielestäni erittäin positiivinen laki, ja toivottavasti byrokratiaongelmat selviävät mahdollisimman pian. Mutta kiinnitän vain yhteen asiaan huomiota. Samalla kun on tarvittu tätä menettelyä, samalla kun siitä on kansallisesti meille hyötyä, kuten siitä on kansainväliselle tiedeyhteisöllekin hyötyä, kaikille tavallaan, omalla tavallaan, hyötyä, niin yksi semmoinen rajoittava tekijä kuitenkin on, ja se koskee yliopisto- ja tutkimuslaitosten rahoitusta tällä hetkellä. Jos siis kaikki käytettävissä oleva raha on tosiasiallisesti projektirahaa, jossa me olemme menossa amerikkalaiseen menettelyyn, korkeintaan kaksi vuotta rahoitusta, normaalisti yksi vuosi rahoitusta, niin kun otetaan huomioon se byrokratia, joka tähän sisältyy, niin kyllä siinä epäilyssä sitten, arvoisa ministeri, on valitettavan lähellä oikea maali.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Tämä on erittäin hyvä osa EU:n kilpailukyvyn parantamista. Itse asiassa komissaari Franco Frattinihan rakenteli tätä ajatusta jo 2006, ja on hyvä, että se on nyt edennyt meilläkin lainsäädäntötasolle. Toisaalta tietysti tähän liittyy tämä laajan pohdinnan tarve. Kolmansien maiden, Afrikan maiden, monien kehitysmaiden, ongelma on se, että koulutetut ihmiset lähtevät. Samalla kun on tärkeätä, että he lähettävät rahaa ja tukevat tietysti vastaanottomaata, tukevat myös lähtömaata, niin kuitenkin monissa maissa on, sanotaan, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa erittäin vakavia puutteita juuri siinä, että koulutetut ihmiset lähtevät pois. Tässä suhteessa EU:n pitäisi tukea Ranskan ja eräiden maiden kehittelemää projektia siinä, että tuetaan koulutettujen ihmisten paluuta yrittäjiksi ja toimijoiksi omiin maihinsa tukemaan niiden kehitystä. Tämä olisi myöskin tärkeää samalla kun ajattelemme, että määrällinen ja laadullinen työvoiman hankinta kansallisesti on tärkeätä pitää omissa käsissä.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Tässä ehkä arvailuni on oikein, että tässä on vähemmän intohimoja tavoista. Tavoitteista olemme samaa mieltä, ja varmaan nämä suuret rahoituskysymykset, jotka liittyvät yliopistojen ja korkeakoulujen tilanteeseen, ovat yksi ongelma. Tutkijan kannalta on hyvä tietysti, että pääsee liikkumaan Euroopassa, jos tulee tänne kauempaa, ja nykyään on näitä EU-projekteja entistä enemmän. Silloin on tärkeää, että myöskin kolmansista maista tullut henkilö pääsisi nauttimaan siitä, että voi olla lisämausteena.

Ed. Rajamäki kiinnitti ajankohtaiseen keskusteluun huomiota ja viittasi edellisen asian yhteydessä siihen, että Ranska nyt omalla tulevalla puheenjohtajakaudellaan esittää sellaisen käsitteen kuin migration pact, joka voi sisältää näitä yhteyksiä, miten suhteessa kolmansiin maihin toimitaan eettisesti. Suomi on ollut myöskin hyvin aktiivinen Marjatta Rasin johdolla ja muiden asiantuntijoiden kanssa, kun on ollut YK:n Global commission for Migration, jossa keskustellaan näistä oikeista suuntauksista.

Se, mikä on todettava, on, että jotkut EU:ssa ajavat niin sanottua kiertomuuttoa, circular migration. Mutta esimerkiksi suomalaisten pienyrittäjien, jotka haluavat uutta työvoimaa, haluavat kouluttaa ihmisiä osittain työskentelemään täällä, viesti on päinvastainen. He eivät todellakaan halua sitä kiertomuuttoa, vaan sitä, että jos täällä kouluttaa henkilön työskentelemään, niin se on sitten pysyvämpää laatua, ja moni työnantajayhteisö tekee paljon työtä sen vuoksi, että uusi työntekijä kaikella tavalla kotiutuisi sekä työyhteisöön että lähiyhteisöön hyvin.

Sitten julkisuudessa on ollut esimerkkejä siitä, miten joillakin mailla on ilmeisesti erilaisia strategioita kouluttaa henkilöitään, mutta meidän on huolehdittava siitä, että asiat ovat eettisesti kestävällä pohjalla.