Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys laista
kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta. Kun otetaan
huomioon se, kuinka merkittävästä asiasta tässä on
kysymys, ja kun otetaan huomioon se, minkälaista, kuinka
intensiivistä metsäkeskustelua Suomessa parhaillaan
käydään, niin tämän salin
pitäisi nyt asian merkittävyyden vuoksi olla täynnä.
Siis kansanedustajien pitäisi olla in corpore
paikalla. Kahdeksan kappaletta on paikalla plus puhemies.
Eli tilanne on, arvoisa puhemies, aika käsittämätön,
millä tavalla media on suhtautunut tähän asiaan.
Median olisi pitänyt toitottaa siitä, mikä on
tämän hallituksen esityksen merkitys silloin, kun
kasvintuhooja, joita vastaan tässä aiotaan nyt taistella,
on pääsemässä Suomen rajojen
sisäpuolelle. Kysymys on nematodista, mäntyankeroisesta,
joka on sellainen kasvintuhooja, että kun se pääsee
vauhtiin niin kuin Japanissa, niin se on metsien menetys, ja nimenomaan,
kun on kysymys nematodeista, sukkulamadoista, jotka ovat niitä kaikkein
parhaiten pärjääviä eläimiä ylipäätään
maapallolla, niin tässä suhteessa kaikki ennakoivat
toimenpiteet, joita voidaan tehdä, pitää ottaa
käyttöön.
Tämän kasvinterveyden suojelemisesta annetun
lain esityksen olisi pitänyt tulla jo ajat sitten Suomeen.
Onneksi hyvällä tuurilla on pärjätty sillä tavalla,
että mäntyankeroinen ei ole päässyt rantautumaan
Suomeen. Tässähän osoitetaan nyt harvinaisen
selvästi se, mihinkä toimenpiteisiin eri viranomaisten
toimesta tulee ryhtyä, mitenkä tulee varautua
tähän tilanteeseen, ja myöskin aivan
selvästi se, että toimenpiteitten pitää olla
niin tehokkaita, että se rantautumisyritys torjutaan, kerta
kaikkiaan torjutaan niin, että mäntyankeroinen
ei pääse tähän maahan leviämään.
Ja se tarkoittaa silloin sitä, että jos on kysymys
yksityisistä metsäomaisuuksista, niin sitten joudutaan
menemään suoraan Metsäkeskuksen porukoin
ja Eviran porukoin näihin yksityismetsiin, ja siitä aiheutuu
tietysti huomattavia omaisuudenmenetyksiä, ja tässä tapauksessa
kerrotaan se, millä tavalla valtio vastaa näistä korvausmenettelyistä.
Elikkä toisin sanoen, arvoisa puhemies, lyhyestä virsi
kaunis: Tämä on tärkeä asia.
Edellisellä kerralla, kun vastaavan lainsäädännön
merkittävä muutos oli täällä,
niin oli aika masentavaa istua alan ammattilaisena salissa kuuntelemassa muutamia
puheenvuoroja. Nimittäin sille laille annettiin "ötökkälaki"-nimi,
ja se oli oikein kauhean hauska. Sitten hymy hyytyi, kun ruvettiin kertomaan,
kuinka suuret taloudelliset vahingot silloin tarkoitetut tuholaiset
elikkä kaarnakuoriaiset aiheuttavat joka ikinen vuosi Suomen
metsissä. Silloin elettiin markka-aikaa ja silloin puhuttiin
sadoista miljoonista markoista vuositasolla. Se tilanne ei ole miksikään
muuttunut.
Pentti Tiusanen /vas:
Puhemies! Kiitoksia asiantuntijapuheenvuorosta ed. Pulliaiselle.
Mitä tulee näihin uusiin tuholaisiin ja nimenomaan
metsien tuholaisiin, niin meidän on hyvä tietää ja ääneen
todeta se, että kysymys on usein ilmastonmuutokseen liittyvästä uudesta
tilanteesta, joka luo olosuhteet, joissa nämä tässä tapauksessa
sukkulamadot paremmin viihtyvät ja etenevät kohti
pohjoista. Tämä on nimenomaan yksi kustannus,
jonka ilmastonmuutos aiheuttaa luonnolle, metsäluonnolle.
Metsien tuhoutuminen on tällainen hyvin konkreettinen,
selkeästi ymmärrettävä maksu,
joka tulee maksettavaksi, jos ja kun emme kyllin aktiivisesti ole
estämässä ilmastonmuutoksen etenemistä.
Tässä tapauksessa on tietysti jo niin, että muutos
on edennyt, kuten esimerkiksi Kanadan metsistä tiedämme,
ja tuhoja tapahtuu. Nyt on kysymys lähinnä siitä, ettei
yhä uusia tuholaislajeja tule, joista ehkä meillä ei
ole vielä aavistustakaan, jolloinka tämä ilmastonmuutoksen
vastainen toiminta on keskeistä. Tämä akuutti
kysymys sitten suuntautuu tiettyyn tuholaislajiin, niin kuin ed.
Pulliainen totesi.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen on tietysti aivan oikeassa siinä,
että ilmastonmuutos, silloin kun se kohdistuu olemassa
olevaan metsään, heikentää metsän
vastustuskykyä, puitten vastustuskykyä, ja sillä tavalla
niin sanotut sekundääriset tuholaiset pystyvät
vaikuttamaan.
Arvoisa puhemies! Vielä selvennykseksi se, jos en sanonut
sitä äsken tarpeeksi selvästi: tässä on
kysymys niin sanotusta primääristä tuholaisesta,
joka on ennen tätä ilmastonmuutosprosessia päässyt
jo tekemään pahojaan.
Keskustelu päättyi.