11) Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta
ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Pentti Tiusanen /vas:
Puhemies! Varmasti on ihan oikean suuntainen tämän
hallituksen esityksen 173 sisältö, ja siihen ei
sinänsä ole todettavissa erityistä. Tässähän
on jo vakiintuneesta lainsäädännöstä sinänsä kysymys,
kun nimenomaan terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
annettua lakia muutetaan.
Haluaisin tässä kohdin kuitenkin painottaa
sitä, että lähtökohta sosiaali-
ja terveydenhoidon toteuttamiselle kunnissa on edelleen ongelmallinen
eikä tilanne ole hyvä. Tämä vuonna
2008 voimassa oleva talousarvio ei ole luonut kunnille kylliksi
liikkuma- ja toimintavaraa asiallisen sosiaali- ja terveydenhoidon
toteuttamiseksi. Tämä näkyy kuntien varsin
ongelmallisissa päätöksissä,
joita ne tekevät terveyden- ja sairaanhoidon alueella.
Muun muassa erikoissairaanhoitoon kohdistuu vahva säästämispaine.
Näin ollen tämä viesti jälleen
kerran on syytä todeta, että kuntien valtiolta
saama apu ei ole riittävä.
Mitä tulee tähän valtiolliseen tai
paremminkin kansalliseen kehittämisohjelmaan, sen täytäntöönpanoon,
niin siinä tietysti oleellista on kehittämisohjelman
sisältö.
Pekka Ravi /kok:
Arvoisa herra puhemies! Minäkin pidän tätä esitystä aivan
oikean suuntaisena. Mutta ennen kuin pureudun tähän
varsinaiseen esitykseen, niin haluan ed. Tiusasen puheenvuoron johdosta
todeta, että varmaan on niin, että on ongelmia
ja myöskin resurssiongelmia kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
asioitten kuntoon saattamisessa. Mutta kohtuuden nimissä on
kuitenkin syytä todeta, että tämän
vuoden talousarviossa kuntien valtionosuudet lisääntyvät
erittäin merkittävästi — 755
miljoonaa euroa. Se on todella merkittävä panostus.
Mutta siitä huolimatta myönnän sen, että ongelmia varmasti
kunnilla on velvoitteistaan suoriutua.
Minusta on erittäin tärkeätä,
että tässä tunnustetaan se tosiasia,
että tällä hanketyöllä on
merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen suunnittelussa,
mutta todetaan myöskin se ongelma, mikä on syntynyt
näitten hankkeitten liiallisesta määrästä.
Tällä pyritään nyt nimenomaan tämmöiseen
strategiseen otteeseen ja näitten hankkeitten kokemusten
siirtämiseen normaaliin käytännön
työhön ja myöskin alueelliseen levittämiseen.
Herra puhemies! Haluaisin todeta sen, että kun on kiinnitettävä huomiota
sekä alueellisiin että valtakunnallisiin vaikutuksiin,
niin tuon asetuksen yhteydessä kannattaa nyt vielä harkita
sitä, kannattaisiko näitä perusteita
hieman tarkemmin määritellä.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Yhdyn ed. Ravin edelliseen puheenvuoroon.
Me olemme tärkeän asian äärellä.
Meillä ehkä merkittävimmät haasteet
liittyvät juuri sosiaali- ja terveydenhuollon puolelle.
Meillä on erittäin suuret taakat edessä ikääntymisen
vuoksi, ja meidän tulee löytää keinot
selviytyä siitä, että meillä on
yhä vähemmän väkeä ja
yhä enemmän hoidettavia, ja sen vuoksi on tämä hanke,
että me pystymme keskittämään
tätä hyvin pirstaleista hankekokonaisuutta. Tässä lukee,
että yhteensä 1 098 hanketta on rahoitettu,
ja voidaan vain kuvitella, että on aika hankala hallita
näinkin suurta kokonaisuutta.
Sen sijaan hirveän tärkeätä on
kuitenkin huomata se, että siinä vaiheessa, kun
lähdetään keskittämään
hankkeita, säilytetään hankkeiden konkreettisuus,
jolla ihan aidosti ollaan maanläheisesti löytämässä uusia
toimintamalleja ja haetaan uutta teknologiaa, jolla sitten pystytään
selviytymään näistä tulevaisuuden
haasteista.
Yksi asia, jonka haluan nostaa tästä esille, joka
on myöskin tässä nykytilassa arvioitu,
on se, että tänä päivänä kehittämishankkeiden
toteuttaminen on usein jouduttu näiden lainsäädännön puitteiden
mukaan rakentamaan, ja se on erittäin suuri ongelma, koska
tällä tavalla ei löydetä välttämättä juuri
niitä oikeita uusia menetelmiä, ja jollain tavalla
meidän pitää tässä kohdin
pystyä irrottautumaan siitä nykyisestä lainsäädännöstä ja
myöskin löytää uutta lainsäädäntöä,
jolla kunnissa ja kuntayhtymissä voidaan toimia nykyistä tehokkaammin.
Sinänsä näen hyvin tärkeänä, että meillä on
valtionapujärjestelmä, jossa me kunnille pystymme
myöskin rahallisen ohjauksen kautta antamaan tukea.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Nyt kun täällä salissa
on ainoastaan kahdeksan kansanedustajaa täällä alhaalla
ja sitten puhemies siellä kohotettuna, (Ed. Söderman:
Kahdeksan parasta!) niin tässä kohden on todettava,
että paikalla on kuitenkin kokoomuksen eduskuntaryhmän
puheenjohtaja ja kokoomuksesta ainakin ed. Lauslahti, joka on asiantuntija
tällä sosiaali- ja terveysasioiden alueella, niin
kuin hän tuossa puheenvuorossaankin osoitti.
Kysyisinkin kokoomuksen läsnä olevilta edustajilta
sitä, kuuluuko näihin hankkeisiin teidän
mielestänne terveydenhoidon, sairaanhoidon työntekijäongelman
ratkaisu tavalla, joka tuli aikaisemmin, viime vuonna, ryhmänne
puolelta esille eduskunnan täysistunnossa, eli se, että hankitaan
Suomeen hoitohenkilökuntaa Filippiineiltä. Onko
tämä teidän mielestänne sellainen hanke,
jonka tulisi olla tässä kansallisessa hankekokonaisuudessa?
Pekka Ravi /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusanen tietää hyvin,
millä tavalla nämä hankkeet valmistellaan,
joihinka sitten avustusta tuolta sosiaali- ja terveysministeriöltä haetaan. En
lähde ottamaan yksityiskohtaisesti hänen kysymykseensä kantaa,
mutta totean sen, että kyllä meillä sosiaali-
ja terveydenhuollon puolella on ihan selvästi myöskin
puutetta työvoimasta ja täytyy myöskin
harkita niitä keinoja, millä siihen kasvavaan
haasteeseen pystytään vastaamaan. Mutta tuohon
yksityiskohtaan en tietenkään tässä yhteydessä voi
ottaa kantaa.
Keskustelu päättyi.