Arvoisa puhemies! Kysymykseni on ministeri Häkämiehelle.

Arvoisa puhemies! Ahtaajat joutuivat lakolla hakemaan parempaa irtisanomisturvaa, jossa työnantajillekin tuli vastuuta taloudellisesti siitä, kun he sanovat irti, ja näin hillitään myöskin varmasti näitä irtisanomisia. Tätä lakkoa kuitenkin rikottiin tällä kertaa todella törkeällä tavalla monilla paikkakunnilla Suomessa, ja tänään ahtaajat ovat protestoineet tätä lakonmurtotoimintaa vastaan lähtemällä työpaikoilta.

Lakonmurtotoimissa oli mukana myös valtionyhtiö Outokumpu. Tähänkö on tultu? Valtionyhtiö jopa etunenässä rikkoo lakkoa, ja pääministeri puhuu vielä lakkokiellosta. Tässäkö me olemme? Miksi te ette puuttunut tähän Outokummun lakonmurtotoimintaan? Miksi se on tämmöiseksi mennyt? Mikä oli syy, että te toimettomana katsoitte, kun valtionyhtiö tällaista harjoittaa?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Nuo tapahtumat koskevat Outokumpu Oy:tä ja sen satamaa, ja haluan korostaa, että tuo satama on yhtiön oma yksityinen satama. Tuona kyseisenä ajanjaksona yritys käytti alihankkijoitaan, jotta toimitukset jatkuivat ahtaajalakon aikana. Olen tietoinen siitä, että ahtaajat ovat tänään poistuneet satamasta vastatoimena tuolle toiminnalle. Mutta minulla on käsitys myöskin siitä, että tuo mielenilmaisu jäisi koskemaan vain tätä päivää ja ahtaajat palaisivat huomenna takaisin töihin. Toivon, että näin tapahtuu ja tältä osin voitaisiin katsoa eteenpäin, ja on tärkeää, että yhtiön toiminta tältäkin osin palautuu normaaliksi.

Arvoisa puhemies! Valtionyhtiöistä vastaava ministeri siu- naa lakonmurtotoimet, ja pääministeri esittelee avainalojen lakkokieltoa. Vanhaselle ei näytä tuo aurinko sopivan. Rukalta tullessa hän nosti eläkeiän 65 vuoteen, ja nyt kun tuli Afrikasta, niin esitti, että lakkoja ruvetaan rajoittamaan. Pääministeri ei ole paikalla, mutta pääministerin sijainen on.

Mikä tämän ehkä tulevan pääministerin kanta lakko-oikeuteen on? Oletteko tekin rajoittamassa lakko-oikeutta, jota me työväenliikkeessä pidämme pyhänä oikeutena? Saavat tähän muutkin pääministeriehdokkaat vastata, jotta me täällä vasemmalla tiedämme ja ammattiyhdistysliike tietää, kenen puolesta meidän pitäisi oikein niin kuin toiveita ylläpitää. Olkaa hyvä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Arvoisa puhemies! Tämä ei ole puheenjohtaja- eikä pääministeriehdokkaiden haastattelutunti, vaan hallituksen. Mutta haluan kyllä korjata sen väitteen, jonka ed. Tennilä kysymyksessään ja lisäkysymyksessään esitti koskien pääministerin lausuntoja.

Pääministeri on omia sanavalintojaan käyttäen puhunut työmarkkinoiden pelisääntöjen kehittämisestä niin, että sellaisilta onnettomilta tilanteilta voitaisiin välttyä, jollaisen tämä ahtaajalakko synnytti, ja tällaista keskustelua totisesti tarvitaan. Tämähän on tarkoitus ottaa esille kolmikantaisesti siinä neuvotteluprosessissa, joka on pantu liikkeelle työnantajien, työntekijäjärjestöjen ja hallituksen kesken. Siinä on mukana joitakin muitakin tahoja. Kyllä tämä on niin vakava asia, että tästä täytyy laaja-alaista keskustelua käydä, eikä minun mielestäni pääministeri ole lausunnoissaan sellaista esittänyt, mitä ed. Tennilä täällä väitti. (Ed. Tennilä: Tehän itse todistitte, että on!)

Arvoisa rouva puhemies! Laittomista lakoista saadut rangaistukset ovat jääneet monen vuosikymmenen taakse. Onko hallituksella aikomusta korottaa, nostaa, näistä laittomista lakoista aiheutuvia korvauksia? Toinen asia on: Onko tarkoitus, että vahingonkorvaukset myös nousevat? Kysymys on siis kahdesta asiasta.

Toinen asia on, että meillä on niin sanottu pakkosovittelu, mutta meillä ei ole pakkosovintoa, ja joissakin maissa on pakkosovinto. Tehy-lakossa turvauduttiin sovittelulautakuntaan. Voisiko tätä ajatella kaikkiin sellaisiin avainalojen lakkoihin, avoinalojen työkiistoihin, jotka vaurioittavat Suomen taloutta?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Hallituksella ei ole ohjelmassaan näiden sanktioiden muuttamisaikeita, ja tällaista työtä ei ole nyt valmisteilla. (Ed. Zyskowicz: Olisi syytä olla!)

Työelämän pelisäännöistä sopiminen ja neuvottelu on ennen kaikkea työmarkkinaosapuolten välinen tehtävä, ja kuten pääministerikin on todennut tästä asiasta, hän on ollut halukas käymään keskusteluja näistä pelisäännöistä nimenomaan työmarkkinajärjestöjen kanssa. Näissä keskusteluissa varmasti kaikki muistavat sen, että lakko-oikeus on hyvin vahva perusoikeus ja sillä on liittymäkohdat myös kansainvälisiin sitoumuksiin, joten sellaisia esityksiä, joissa tätä oikeutta rajoitetaan, on oikeastaan hyvin vaikea tehdä.

Tämä ahtaajien lakko oli hyvin vaikea neuvoteltava, ja on hyvä, että neuvottelutulos saatiin ja keskusjärjestöjohtajat olivat myös mukana vauhdittamassa tätä neuvottelutulosta. Uskon, että käytännössä parhaaseen tulokseen työmarkkinoilla päästään silloin, kun myös liittokierrosten maailmassa osapuolten neuvotteluvälit ovat jatkuvat ja hyvät, jolloin tulehtuneita suhteita ei liikaa pääsisi syntymään.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että ahtaajien lakossa saatiin sopimus, mutta erikoista on se, että välittömästi sopimuksen jälkeen sekä pääministeri Vanhanen että valtiovarainministeri Katainen ryhtyivät EK:n äänitorveksi. Vaikka täällä nyt pääministerin sijainen Väyrynen väittääkin toista, niin kyllä kansa sen ymmärsi, kun Vanhanen sanoi, että lakko-oikeutta pitää rajoittaa siitä huolimatta, että lakko-oikeus on perustuslaissa, Ilon sopimuksissa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa todettu perusoikeudeksi.

Mielenkiintoista on myös, kun puhutaan avainaloista. Täällä on työtaisteluja rajavartijoilta, sairaanhoitajilta tässä talossa rajattu, nyt halutaan ahtaajat. Mitä ovat ne muut avainalat?

Pääministerin sijainen Väyrynen, ehkä tuleva pääministeri:

Mitkä ovat hallituksen linjaukset lakko-oikeudessa, ja mitkä ovat ne avainalat, joita te haluatte lähteä suitsimaan, viemään niiltä lakko-oikeuden pois? Ovatko ne kaikki alat, joilla on jotain taloudellista merkitystä?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Arvoisa puhemies! Hallituksessa ei ole käyty sisältökeskustelua siitä, millaisia pelisääntömuutoksia kenties työmarkkinoille tarvittaisiin. Juuri nämä pelisääntöasiat ovat sellaisia, jotka ovat ensisijassa kaksikantaisia, työnantajaosapuolen ja työntekijäosapuolen välillä keskusteltavia, mutta valtion mukanaolo siinä on tarpeen. Valtion puolella tietysti kannetaan huolta siitä, kuinka Suomi tulevaisuudessa pärjää, kuinka me voimme kehittää työmarkkinoitten pelisääntöjä niin, että vältytään sellaisilta tilanteilta, joissa pitkäaikaiset vahingolliset lakot aiheuttavat suuria menetyksiä.

Nykyään yhteiskunta on sillä tavalla haavoittuva, koko työmarkkinajärjestelmä on sillä tavoin monimutkainen, että kyllä tässä uutta ajattelua tarvitaan. Monet osat näistä pelisäännöistä ovat peräisin aivan viime sotien jälkeisiltä ajoilta, ja siksi tarvitaan nyt uutta ajattelua ja yhteistyötä osapuolten kesken, (Ed. Arhinmäen välihuuto) neuvotteluja, joilla näitä pelisääntöjä kehitetään.

Arvoisa puhemies! Työntekijät myyvät työvoimaansa, ja kyllä minun mielestäni työntekijöillä täytyy olla oikeus silloin myöskin vaikuttaa siihen, millä hinnalla sitä työvoimaa myy ja millä ehdoilla. Jos kauppias myy tavaraa ja jos ei hän saa tarvittavaa hintaa siitä, mikä hänelle kuuluu, niin hän ei myy sitä, ja siinä mielessä lakko-oikeus tulee olla myöskin työntekijöillä, perustuslainmukainen oikeus. Kysyn edelleenkin ministeri Väyryseltä:

Onko hallituksen linja, että työntekijöitten lakko-oikeuksia yritetään rajata? Mitkä ovat ne uudet linjaukset, mitä te äsken sanoitte puheenvuorossanne — tarvitaan uusia linjauksia — mitkä ne ovat? Rajoittavatko ne työntekijöitten lakko-oikeuksia, lisäävätkö ne rangaistuksia työntekijöille lakoista? Esimerkiksi laillista lakkoa, mikä satamalakko oli, pyrittiin murtamaan rikkurityövoimalla. Tämäkö se hallituksen linja on?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin jo, hallituksen piirissä ei ole käyty keskustelua siitä, millaisia pelisääntömuutoksia tarvittaisiin, ja uskon, että hallituksessa lähdetään yhteisesti siitä, että se on ensi sijassa työmarkkinajärjestöjen asia neuvotella näistä, keskustella, tehdä esityksiä. Valtiovalta mielellään auttaa varmasti siinä luovassa työssä, jota tässä tarvitaan, mutta kaikki tietysti pitää osapuolten kesken sopia. Toivon, että myöskin ammattiyhdistysliikkeen puolella on keskusteluvalmiutta, koska nykyäänhän monta kertaa nämä lakot kohdistuvat toisiin palkansaajiin ja laajemmin yhteiskuntaan tavalla, joka ei ole oikein missään kohtuullisessa suhteessa siihen kiistaan, joka tämän lakkotilanteen on synnyttänyt.

Kyllä hallituksen puolella on tässä esiinnytty hyvin tasapuolisesti. Ei ole lähdetty ottamaan kantaa yksipuolisesti vaan korostettu sitä, (Ed. Arhinmäki: Tuohon ei usko ihmisetkään!) että nämä ovat pelisääntömuutoksia, joista osapuolten kesken täytyy ensi sijassa neuvotella ja sopia.

Arvoisa puhemies! On nyt hivenen vaikea pysyä kyllä hallituksen eri lausuntojen perässä, nimittäin näyttää siltä, että nämä hallituksen perusoikeuksiin ja työtaisteluoikeuteen liittyvät lausunnot vaihtelevat yhtä tiheästi, kuin mitä on tapahtunut hallituksen ja ministeri Lindénin Yle-kannoissa. Nimittäin kaksi viikkoa sitten pääministeri sanoi täällä erittäin selkeästi, että hallitus toimii järjestäytymisvapauden puolesta, se on perusoikeus. Edelleen hän puhui siitä, että on täysi oikeus ja vapaus taistella omien oikeuksiensa puolesta, ja hän sanoi vielä erikseen, että taloudellisia vahinkoja ei katsota sellaisiksi, että ne antaisivat mahdollisuuden puuttua järjestäytymisvapauteen. (Ed. Salo: No näinhän se on!)

No nyt tänään me kuulemme pitkän litanian pääministerin sijaiselta, että kaikki tekijät ikään kuin johdattavat siihen, että pitäisi rajata lakko-oikeutta, ja saman on pääministeri sanonut omassa haastattelussaan muun muassa Helsingin Sanomissa. Nyt kysyn, ministeri Väyrynen, teiltä pääministerin sijaisena:

Voitteko antaa vakuuden siitä, että hallitus ei tee yksipuolisia muutoksia niin tärkeään asiaan kuin työntekijöiden lakko-oikeus on?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Arvoisa puhemies! Minäkin muistan nuo pääministerin lausunnot. Ne olivat hyviä lausuntoja, ja niiden mukaan tietysti toimitaan.

Mitä tulee tähän ed. Heinäluoman kysymykseen, niin täällä hallituksen aitiossa meillä nyt ei ole paikalla pääministeriä eikä pääministerin sijaista. Minä olen täällä moneen kertaan sanonut, että nämä työmarkkinoitten pelisääntöihin liittyvät asiat ovat ensi sijassa sopimuskysymyksiä osapuolten kesken. Valtiovallan edustajat ovat tarvittaessa mukana. Varmasti tarvitaan lainsäädännön muutoksiakin, mutta näistä asioista on laajalla pohjalla sovittava. Nythän on nimenomaan päätetty, että kun käynnistettiin tämä poikkeuksellisen laaja-alainen neuvotteluprosessi Suomen kansantalouden kestävyyden turvaamiseksi, kasvun virittämiseksi, niin siinä yhteydessä, laajemmassa kontekstissa, nämäkin kysymykset tulevat keskusteltaviksi. Toivottavasti kaikilla osapuolilla on ennakkoluulottomuutta ja valmiutta käydä tällaista keskustelua. Ei hallitus lähde mitään asioita sinne esittämään tai tyrkyttämään, vaan katsomme, mitä osapuolet ovat valmiit tekemään.

Arvoisa rouva puhemies! Vain viisi päivää sen jälkeen, kun satamissa tehtiin työehtosopimus ja ahtaajat sitoutuivat työrauhaan, siis sitoutuivat työrauhaan, he menivätkin päivän lakkoon, joka työrauhavelvoitteen vastaisena on tietysti laiton.

Lakko-oikeus, ed. Tennilä, on todella tärkeä asia. Myös lain noudattaminen ja laillisuus yhteiskunnassa on todella tärkeä asia. Tällä hetkellä laittomista lakoista tuomittavat lakkosakot ovat lähinnä huono vitsi eli ne ovat maksimissaankin niin pienet, että ne eivät millään tavoin ennaltaehkäise tai sanktioi laittomia lakkoja. Kysyn hallitukselta:

Ovatko nykyiset lakkosakot mielestänne riittäviä ennalta ehkäisemään tai edes sanktioimaan laittomuuksia näissä lakkoasioissa?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kuten totesin jo aiemmin, näiden sanktioiden muuttaminen ei ole tällä hetkellä hallituksen asialistalla, se ei ole osa sen ohjelmaa, ja työtä (Ed. Zyskowicz: Kysyin, ovatko ne riittäviä!) tämän asian parissa ei ole meneillään.

On totta, että minkäänlaisten muutosten tällaisiin pelisääntöihin täytyy tulla kaksikantaisista pöydistä sillä tavalla, että niistä on voitu sopia työmarkkinaosapuolten kesken. Ja joka tapauksessa, niin kuin tässä keskustelussa on ollut esillä, lakko-oikeus on vahva perusoikeus ja siihen millään hallituksella ei ole mahdollisuuksia puuttua. Mutta on toinen kysymys se, millä tavalla ylipäätänsä työmarkkinoilla neuvotteluvälit toimivat, miten pelisääntöjä noudatetaan, miten hyvät yhteistyösuhteet ovat voimassa.

On totta kai hyvä asia, että hallitus on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ryhtynyt toimiin, aika laajoihin toimiin siitä, että me voisimme löytää yhteisiä ratkaisuja Suomen talouden ongelmiin ja talouden tulevaan kasvuun. Tässä yhteydessä päähuomio on nimenomaan taloudessa ja työllisyydessä, hyvinvointimme turvaamisessa, ja tämä on tietenkin sitten yksi foorumi, jolla voidaan keskustella myös muista asioista. Mutta luulen, että sielläkin keskeisintä on nimenomaan se, että suomalaisilla on jatkossa työtä.

Arvoisa rouva puhemies! Perjantaina saatiin kauan odotettu sopimus ahtaajien työtaistelussa, ja vielä samana iltana pääministeri ilmoittaa, että hän haluaa rajata lakko-oikeutta, vaatii lakko-oikeuden rajaamista. Ministeri Sinnemäki, onko tämä teistä työrauhan säilyttämisen kannalta järkevää politiikkaa pääministeriltä? (Ed. Kanerva: Monettako kertaa tätä perusteetonta kysymystä esitetään täällä? — Ed. Heinäluoma: Niin kauan kuin tulee vastaus!)

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Pääministeri ei ole ehdottanut lakko-oikeuden rajaamista, ja se on järkevää, koska lakko-oikeus on vahva perusoikeus, se on naulattu meidän perustuslaissamme ja meidän kansainvälisissä sitoumuksissamme. Sen sijaan työmarkkinoiden pelisäännöt ja neuvotteluvälit, niissä varmasti tarvitaan tästä eteenpäinkin hiomista ja parantumista. Se on meidän kaikkien etu, että myös tässä maailmassa, jossa nyt elämme, jossa on tehty liittokohtaisia sopimuksia, neuvotteluvälit olisivat mahdollisimman hyvät ja että sopimukset syntyisivät mahdollisimman usein ennen kuin ollaan tilanteessa, jossa on menty lakkoon.