Ben Zyskowicz /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat Suomen kansan edustajat! Vuosi 2011 oli Sitran 44. toimintavuosi. Toimintavuotta leimasi euromaiden velkakriisin vakava kärjistyminen. Valtioiden velkakriisi laajeni koko rahoitusjärjestelmään, ja se ravisteli markkinoita voimakkaasti. Meneillään olevan maailmanlaajuisen kehityksen muutosnopeus näkyy muun muassa siinä, miten kokonaiset toimialat luovat hajautettuja tuotantomalleja, jotka perustuvat uuteen globaaliin työnjakoon. Tämän seurauksena Suomen on löydettävä uusia kasvualoja, joilla korvataan perinteisten toimialojemme työpaikkojen siirtyminen esimerkiksi Aasian kasvaville markkinoille.

Kotimaisessa keskustelussa kiinnitettiin vakavasti huomiota julkisen talouden kantokykyyn ja kestävyysvajeeseen. Julkisen sektorin kriittisiksi kehityshaasteiksi nousivat sen uudistumiskyky ja työn tuottavuuden parantaminen. Toisaalta toimintaympäristön muutosnopeus korosti entisestään Sitran roolia näkijänä ja tekijänä. Sitran tehtävä vahvistui osaajana, joka työskentelee hyvän elämän ja yhteiskuntaa uudistavien toimintamallien sekä kestävään hyvinvointiin tähtäävän uuden liiketoiminnan kehittäjänä.

Sitra rahoittaa toimintansa pääosin oman peruspääomansa, mutta myös operatiivisen rahoitustoiminnan tuoton turvin. Toimintavuosi 2011 oli Sitralle peruspääoman sijoitusten kannalta kokonaisuudessaan haastava. Markkinatilanne heijasteli sijoitusympäristön hyvin epävarmaa kehitystä, ja osakemarkkinoiden voimakas lasku toimintavuoden aikana painoi peruspääoman sijoitusten tuoton miinukselle. Kun vielä vuonna 2010 Sitra kykeni jatkamaan toimintaansa täysimittaisesti Suomen epävarmasta taloustilanteesta huolimatta, toimintavuonna 2011 panostuksia jouduttiin sopeuttamaan muuttuneeseen rahoitusasemaan.

Sitran peruspääoman markkina-arvo oli vuoden 2011 lopussa 627 miljoonaa euroa. Epävarmasta markkinatilanteesta johtuen sijoitusomaisuus tuotti -8 prosenttia, kun tuotto edellisenä vuonna oli +9,3 prosenttia. Sitra irtautui vuoden aikana kokonaan 16 yrityksestä ja yhdestä yrityksestä osittain. Uudet yrityssijoitukset suunnattiin ohjelmien strategisille kohdealueille, ensisijoitus tehtiin kolmeen yritykseen. Vuoden lopussa Sitran salkussa oli 36 yritystä.

Ohjelmatoiminnassa kuntaohjelman, julkishallinnon johtamisohjelman, energiaohjelman, Maamerkit-ohjelman ja koneteollisuuden kasvuohjelman toiminta jatkui vielä vuonna 2011 suunnitelmien mukaisesti. Toimintavuosi oli koneteollisuuden kasvuohjelman viimeinen. Myös liiketoiminnan kehittämistä ja sijoitustoimintaa jatkettiin.

Seuraavaksi muutamia poimintoja toiminnan tuloksista.

Ylöjärven ja Lahden terveyskioskeissa on testattu kaksivuotisilla kokeilu- ja tutkimushakkeilla, voiko matalan kynnyksen toimintamalli palvella laajemmin terveydenhuollon rakenteellisessa uudistamisessa. Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan se edistää asiakaslähtöisyyttä, saatavuutta ja kustannustehokkuutta. Terveyskioskeista saatuja tuloksia on levitetty kuntapäättäjille, ja tavoitteena on, että Suomeen perustettaisiin 50 terveyskioskia seuraavan kahden vuoden aikana.

Energiatehokkaan kaavoituksen mallikohde Skaftkärr Porvoossa siirtyy toteutusvaiheeseen. Alueesta on tarkoitus kehittää viihtyisä ja energiatehokas alue. Kehitystyössä huomioidaan rakentaminen, liikennejärjestelyt, palvelujen tarjonta ja energian käyttö viheralueita unohtamatta.

Sitra haastoi käsitystä biotaloudesta. Biotalous ei ole vain biomassaan tai bioteknologiaan perustuva liiketoimintasektori, vaan se voidaan nähdä yhteiskunnallisena strategiana, jolloin se voisi olla avain kamppailussa nyky-yhteiskunnan haasteita, kuten ilmastonmuutosta ja niukkenevia luonnonvaroja, vastaan. Tulevaisuuden biotalous on glokaalia — sekä globaalia että lokaalia.

Yritysten kansainvälistämistä edistettiin maaprojekteilla, joissa vientimarkkinoiden mahdollisuuksia tehtiin tutuksi kotimaisille kone- ja metallituoteyrityksille. Markkinatietoa jaettiin laajalle yritysjoukolle suunnatuissa seminaareissa.

Herra puhemies! Sitra uudisti toimintavuonna strategiaansa ja toimintamalliaan ja asetti tehtäväkseen olla kehittämässä Suomesta kestävän hyvinvoinnin kansainvälistä edelläkävijää. Uudistamisen taustalla on Sitran toimintaympäristön muuttuminen yhä vaikeammin ennustettavaksi ja ennakoitavaksi. Uudistuksella lähdettiin yhden yhteisen vision ja strategian kautta hakemaan entistä parempaa toimintaherkkyyttä ja suurempaa toiminnan vaikuttavuutta.

Toiminnan strategisen ketteryyden vahvistamiseksi päätettiin, että vuoden 2012, eli tämän vuoden aikana, siirrytään kestävän hyvinvoinnin eri teemoja toteuttavaan projektiorganisaatioon. Vuonna 2004 käynnistetty ohjelmapohjainen toimintamalli päätettiin samalla lopettaa vuoden 2012 loppuun mennessä. Vuonna 2012 ohjelmien keskeiset hankkeet toteutetaan osana uusia teema-alueita. Uuden strategiansa puitteissa Sitra panostaa myös aiempaa enemmän kestävän hyvinvoinnin tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä vahvistaa rooliaan yhteiskunnallisena kouluttajana ja verkottajana.

Herra puhemies! Lopuksi haluan mainita eduskunnan pöytäkirjoihin, että tänään aamupäivällä järjestettiin täällä eduskunnassa kansanedustajille ja avustajille Sitran toimintaa esittelevä puolen päivän seminaari.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Sitralla on erinomaiset resurssit ja mahdollisuudet toimia yhteiskuntamme muutosagenttina. Vaikka Sitra on onnistunut siinä kohtuullisen hyvin, kannustaisin ottamaan vielä voimakkaammin kantaa siihen, millaisia muutoksia yhteiskuntamme tarvitsee säilyäkseen hyvinvointivaltiona. Kantaa tulisi ottaa juuri sellaisiin asioihin, mitkä uhkaavat olla yhteiskunnan tabuja, asioita, joista ei voi keskustella ilman tyrmätyksi tulemista. Mitä suurempi hässäkkä, sen paremmin on osuttu tabualueelle. Me kaikki tiedämme esimerkkejä siitä, mitä nämä asiat voisivat olla. Suomalainen edunvalvonta on yllättävän voimakasta ja estää mielestäni välttämättömien muutosten tekemistä. Toivoisin avointa keskustelua myös kipukohdista, sillä muutoin emme pysty ratkaisemaan ongelmia yhdessä. Uusi strategia näyttää tässäkin mielessä kyllä hyvältä.

Nostan muutamia asioita Sitran viime vuoden vuosikertomuksesta.

Kuntaohjelmassa erinomaisia esimerkkejä Sitran muutosagentin roolista ovat Kuntien Tiera Oy:n ja Kunnan Taitoa Oy:n perustaminen, liiketoiminnan käynnistäminen sekä käynnistämisen jälkeen tapahtunut hallittu omistuksesta irtaantuminen. Molemmat yritykset tähtäävät kuntien prosessien tehostamiseen ja yhteistoimintaan. Toinen yritys toimii tietohallinnan osa-alueella ja toinen talous- sekä henkilöstöhallinnos-sa.

Energiaohjelmassa on keskitytty rakennetun ympäristön energiatehokkuuteen. Tällä alueella olisin odottanut jonkinlaista roolia myös esimerkiksi pientalojen yhteydessä tapahtuvaan hajautettuun energiatuotantoon ja siellä oleviin esteisiin.

Esimerkiksi Kempeleeseen on rakennettu kokonaan valtakunnan sähköverkosta irti oleva koekortteli. Siellä sähkö ja lämpö tehdään puuhakkeesta kaasuttamalla. Sähkö tehdään siis itse, ja sähköntuotannossa syntyvällä hukkalämmöllä lämmitetään alueen talot sekä tarvittava käyttövesi. Alueella asuu 10 perhettä. Tavoitteena oli energian säästäminen sekä omavaraisuus, joka perustuu uusiutuvaan energiaan. Jos kaikki suomalaiset asuisivat tällä tavalla ja lataisivat sähköautonsa yöaikaan, alle 20 prosenttia Suomen metsien vuosikasvusta riittäisi näin toteutetun hajautetun energian tuotantoon. Tällä voitaisiin siis kattaa yksityistalouksien sähkö, lämpö ja noin miljoonan henkilöauton ajaminen 15 000 kilometriä kullakin.

Risuilla ja männynkävyilläkin voidaan siis asioita ratkoa. Tätä lähestymiskulmaa hajautetusta energiantuotannosta ja älykkäistä sähköverkoista en kertomuksesta löytänyt.

Maamerkit-ohjelman pohjalta syntyi Onni-työkirja. Sitä voin suositella muillekin. Olen käyttänyt sitä aika paljon miettiessämme eri kunnissa elinvoiman lähteitä.

Sitra tekee myös pääomasijoitustoimintaa listaamattomiin yrityksiin. Kohdeyrityksistä tuleva palaute ei kaikin osin ole hyvää. Tällä alueella Sitralla on selvän skarppaamisen paikka.

Viimeisenä asiana toivon, että paljon kehuttu talouspolitiikan kurssi päättäjille palaa Sitran ohjelmaan.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Vuosi 2011 oli 44. toimintavuosi Sitrassa, ja kuten täällä hallintoneuvoston puheenjohtaja mainitsi, sen sijoitustuotto tuotti vuonna 2011 tosiaan miinus 8 prosenttia, kun se edellisvuonna oli runsaat 9 prosenttia. Sitran peruspääoman arvo oli 627 miljoonaa ja henkilökuntaa 115.

Arvoisa puhemies! Toimintavuoden aikana Sitra on uudistanut toimintamalliaan ja strategiaansa. Se on näkynyt myös useissa toiminnoissa ja eri julkaisujen kannanotoissa. Sitra-toimintaa ohjaa kestävä kehitys, johon sisältyy luonnonvarojen käyttö tehokkaammin ja kuitenkin ympäristöystävällisesti. Samalla se pyrkii huomioimaan talouden muutokset, väestön ikääntymisen tuomat tarpeet. Energiatehokkuuden huomioiminen uusissa kehityshankkeissa on erityisen tärkeää. Mikkelin seudulla toimintansa aloittanut aurinkokaukolämpöyritys on yksi niistä luovista ideoista, joissa Sitra on mukana. Erityisen myönteisesti on suhtauduttava Sitran panostuksiin lähi- ja luomuruuan tuotannon kehittämiseen.

Sitra on ehdottanut yhdeksi uudeksi asiakokonaisuudeksi Suomen terveyden ja sosiaalihuollon rahoitusjärjestelmän uudistamista. Tätä avausta on tervehdittävä suurella tyydytyksellä ja toivottava hankkeen saavan vauhtia niin, että silloin, kun kuntarakenneohjelmaa tuodaan eduskuntakäsittelyyn, olisi jotain valmista tullut. Valtion konserniohjaus, mihin toimintakertomuksessa myöskin viitataan, olisi viimeaikaisten Finnair-sekoilujen jälkeen hyvin tärkeä sektori.

Omalta lähialueeltani esiin nostetun Ylöjärven terveyskioskin ja vastaavien hankkeiden edistäminen on oiva tapa uudenlaiseksi palvelumuodoksi, joka kevyenä palveluna on varmasti kustannustehokas lähipalvelu. Näille toivoisi pikaista jatkoa eri paikkakunnille.

Onko palvelusetelikäytännön laajentaminen mahdollisuus palveluiden saatavuudelle? Siinäkin olisi Sitralle tutkimisen kohde.