Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessähän on kysymys kuitinantovelvollisuudesta, ja se on minun mielestäni erittäin tärkeä asia, ja koko pitkän kansanedustajaurani alusta lähtien olen pyrkinyt pitämään tätä asiaa esillä.

18. päivä marraskuuta 2011 tein ensimmäisen kirjallisen kysymyksen tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttövelvollisuudesta käteistoimialoilla, kun käytännössä meillä vallitsee sellainen tilanne, että jos meillä on kuitinantovelvollisuus, niin sitä ei pysty toteuttamaan muutoin kuin kassakoneen kautta. Sain vastauksen tähän ensimmäiseen kirjalliseen kysymykseen ja tein siihen jatkokysymyksen 12. päivänä kesäkuuta 2012.

Taustaksi otan nyt tässä ensimmäisen kirjallisen kysymyksen perusteluosasta yhden kappaleen. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman, harmaata taloutta käsittelevän tutkimuksen loppuraportissa — raportin nimi oli Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010 — todetaan muun muassa seuraavaa: "Tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöpakko käteistoimialoilla olisi tehokas keino näiden alojen harmaata taloutta vastaan." Sen lisäksi todetaan myöskin: "Kirjanpidon ohimyynti toteutetaan jättämällä osa myynnistä lyömättä kassakoneeseen tai korjailemalla kassakonenauhoja jälkikäteen." Raportin toimenpide-ehdotuksissa listataan yhtenä kohtana tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttövelvollisuus ravintola-alalla ja muilla asiakkailta paljon käteissuorituksia vastaanottavilla aloilla. Siis nämä tyyppihyväksytyt kassakoneet ovat sellaisia, joita ei pysty manipuloimaan, tai voihan sitä yrittää, mutta tiedot näissä kuitenkin säilyvät.

Nämä kaksi kirjallista kysymystä eivät tietenkään johtaneet mihinkään, ja niinpä teinkin sitten lakialoitteen 2. päivänä lokakuuta 2012 ja tein sen, että ainakin otettaisiin kassakoneet käyttöön sitten sellaisissa toimipisteissä, jotka myyvät viinaa eli alkoholia. No, ei johtanut sitten tämäkään lakialoite tietenkään mihinkään, ja meillähän käytännössä on tällä hetkellä alkoholilaissa määräys siitä, että kuitti pitää antaa, mutta ei kuitenkaan ole sitten määräystä siitä, että pitäisi olla kassakone. Eli minäkin olen törmännyt paikkoihin, missä myydään mietoja alkoholijuomia ja käytännössä olutta ja siideriä ja viiniä ja kassakoneena toimii kenkälaatikko ja kuitti pitää erikseen pyytää tai sitten vastaus voi olla, että menee jonkun aikaa, kun se kirjoitetaan, tai sitten vastaus on, että ei meillä ole kuittia. Se on käytännön tilanne, ja tämän johdosta on nimenomaan erityisen tärkeätä se, että jos me luomme kuitinantovelvollisuuden, niin sitten meillä myöskin velvoitetaan tyyppihyväksytyn kassakoneen käyttöön. Se ei ole yrityksille kuitenkaan kustannuserä mutta merkittävästi vähentää harmaata taloutta.

Tästä hallituksen esityksestä otin muutaman kohdan, jotka nostan tässä esille.

Kohta 3, Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset. "Esitys on osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelmaa ja yksi hankkeista, joilla lisätään käteisen rahan käytön valvontaa vaikuttamalla kansalaisten asenteisiin ja järjestämällä viranomaisvalvonta." Tämä on hyvä juttu, ja kun kuulin ensimmäisen kerran tästä hallituksen esityksestä, niin ajattelin, että tulisikohan nyt se päivä, että pääsisi täällä pöntössä kerrankin kehumaan edes yhtä hallituksen esitystä, että tämä on hyvä juttu, mutta valitettavasti, kun tätä lukee eteenpäin, sitten täytyy vain todeta, että ei vieläkään tullut se päivä. (Välihuuto) "Käteisen rahan käytön..." — Minä jatkan tässä nyt hallituksen esityksen tekstiä. — "Käteisen rahan käytön valvonnan lisäämiseen tähtäävät myös toimintaohjelman hanke säätää lailla siitä, että palkka on pääsääntöisesti maksettava työntekijän ilmoittamalle tilille." Tämä on stilistinen yksityiskohta, ja pikkuisen poikkean tästä aiheesta mutta otan sen nyt esille tästä sen takia, koska pankit eivät anna niille henkilöille tiliä, eivät siis myönnä tiliä niille, joilla eivät ole luottotiedot kunnossa. En muista sitä määrää, mikä suomalaisista tällä hetkellä on, Osuuspankki ei ainakaan. Mutta kun esityksen tavoitteena on torjua käteistoimialoille tyypillistä harmaan talouden muotoa, ohimyyntiä, niin se on hyvä tavoite.

Mutta sitten tulevat ne kohdat, miksi ei pysty tätäkään hallituksen esitystä kehumaan. Suora lainaus esityksestä: "Laki ei edellyttäisi kassakoneen tai kassajärjestelmän käyttämistä, vaan kuitin voisi kirjoittaa myös käsin." Ja kun se käytännössä ei tule onnistumaan, niin miksi säätää sellainen laki, joka ei tule käytännössä toimimaan? Minä luen vielä pätkän täältä esityksestä. "Esityksessä ehdotetaan, että myös alkoholin anniskelusta tarjottaisiin kuitti tämän lain nojalla. Alkoholijuomien anniskelua koskeva erityinen kuitinantovelvollisuus ei erityisesti vaikuta alkoholin yksilölle tai yhteiskunnalle aiheuttamiin haittoihin." — Siis "ei erityisesti vaikuta alkoholin yksilölle tai yhteiskunnalle aiheuttamiin haittoihin". — "Näin ollen ei ole olemassa sellaisia painavia syitä, joiden vuoksi alkoholijuomien kuitinantovelvollisuudesta tulisi edelleen säätää alkoholilainsäädännössä." Eli suomeksi sanottuna tämä minun tulkintani mukaan tarkoittaa sitä, että alkoholilaista poistetaan kuitinantovelvollisuus, se on säädetty tällä lailla, mutta ei edellytetä edelleenkään sitä, että alkoholia myyvissä paikoissa olisi tyyppihyväksytty kassakone.

Nämä kohdat oikeastaan vesittävät tämän hallituksen esityksen. Täällä on muutamia muitakin pieniä kohtia, mutta minä olen käyttänyt jo 7 minuuttia. Mutta tämä on erityisen suurta pettymystä aiheuttanut nyt — tämä, että viinaa voi myydä edelleen ja kassa on kenkälaatikko.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Osana harmaan talouden torjuntaa hallitus on esittämässä tätäkin esitystä, jossa todella käteiskauppaan on tulossa kuitinantopakko. Haluankin todeta, että keskusta tukee kyllä hallitusta kaikissa niissä ponnisteluissa, jotka ovat kitkemässä harmaata taloutta Suomesta, ja tämä on suomalaisten yrittäjienkin etu.

Tässä hallituksen esityksessä otetaan esille myös edustaja Turusen mainitsemat tyyppihyväksytyt kassakoneet, mutta se jää sille asteelle, että täällä todetaan, että asiaa selvitetään tulevaisuudessa. Ohimyynnin estäminen on myös yrittäjän turva, nimittäin samalla se estää myös mahdollisia väärinkäytöksiä työntekijöiden taholta. Vaikka hallituksen esitys on hyvä ja kannatettava, ei se takaa kuitenkaan väärinkäytöksien loppumista. Kassakoneita tai kuittivihkoja voi olla useita, ja kukaan ei takaa, että kuitit päätyvät lopulta kirjanpitoon. Ne, jotka haluavat toimia väärin, keksivät kyllä valitettavasti keinot siihen.

Arvoisa puhemies! Minusta olisi tärkeää, että kun puhutaan harmaan talouden torjunnasta, me saisimme Suomeen sellaisen ilmapiirin, että harmaasta taloudesta ja verojen kierrosta tulisi todella paheksuttavaa toimintaa. Näinhän ei välttämättä tarpeeksi laajasti ottaen tänään vielä Suomessa ole. Loppuun voisi todeta hieman yksinkertaistaen, että varmin tapa huolehtia siitä, että maksu menee kirjanpitoon, on maksaa lasku tai maksu pankki- tai luottokortilla.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi otti tässä esille tämän kassakoneasian, johon tässä hallituksen esityksessäkin viitattiin. Helsingissä 25. päivänä kesäkuuta 2012 minä olen saanut ministeri Ihalaiselta vastauksen kirjalliseen kysymykseen: "Periaatepäätöksen mukaisesti Verohallinto on parhaillaan selvittämässä kassakoneiden manipuloinnin yleisyyttä. Selvitys on tarkoitus tehdä vuoden 2012 aikana. Tämän jälkeen selvitetään tarvittavat lainsäädännölliset toimenpiteet." Eli tämän mukaan tämä selvitys olisi tehty. Nyt kun tehdään näitä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, niin olisi toivonut, että tässä nyt olisi ollut tämä kassakonepakkokin mukana.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että konkreettisia toimia harmaan talouden torjumiseksi tehdään. Kuitinantovelvollisuus on laki, jota vasta nyt saadaan käsitellä. On ollut kategorisesti outoa, että vain alkoholin myynti tiskin alta on pitkän selvittelyn jälkeen aikanaan säädetty erilliseen alkoholilakiin ja yleisesti elinkeinotoiminnassa ei ole ollut ollenkaan kuitinantovelvollisuutta. Naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa on vastaava kassakonevelvoite, Tanskassa ei ole. Suomessa tämä kuitinantovelvollisuus on erittäin toivottava asia, ja toivottavasti eduskunta tämän kuittaa nopeasti. Sitten kun keskustellaan harmaasta taloudesta, niin aina myös eduskuntakäsittelyssä yleensä löytyy joitain lisäideoita, joita sitten hallituskin voi vielä tälläkin kaudella palata tekemään.

Kuitti on myös asiakkaan turva, sillä kuitti helpottaa esimerkiksi virheestä valittamista, tuotteen vaihtoa ja palautusta silloinkin, kun se perustuu kauppiaan antamaan vaihto- tai palautusoikeuteen. Myös yrityksellä on hyvä olla kuitti, jotta se pystyy osoittamaan tehdyt työt, ja luulisi sen helpottavan myös yleistä kirjanpitoa, jos kirjanpitonsa hoitaa kaikkien säntillisten määräysten suhteen.

Tämä laki kuitinantovelvollisuudesta esitetään nyt yleislaiksi niin, että poikkeuksia sallittaisiin lähinnä automaatista tapahtuvaan myyntiin, arpajaislainsäädännön tarkoittamaan toimintaan sekä markkina- ja torikauppaan ulkotiloissa, ja nämä me suomalaiset kesämarkkina- tai tienvarsimansikoita ostaessamme varmaan hyväksymme. Sen sijaan erikseen ala alalta asioiden luetteleminen herättäisi ehkä ikävää ilmapiiriä tietyille aloille.

No, toki tässä on tehty tutkimusta taustaksi ja nähty, että erityisesti tämmöisissä palveluissa, joita ostetaan usein käteisellä, on ikävä kyllä myös harmaata taloutta elikkä kaikkia ei yrityksen tulokseen merkitä, ja silloin myös asiakkaat ovat ehkä jääneet ilman kuittia. Koen kuluttajana tämän hyvänä, (Puhemies koputtaa) että päästään tästä kiusallisesta tilanteesta erikseen epäillä ja pyytää jotain, tai tämä vähenee tämän myötä, kun kuitti tulee yleiseksi tavaksi niin, että sen olettaa saavansa aina.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Harmaan talouden torjunta etenee. Täällä viime kaudella tarkastusvaliokunta teki mittavan työn ja perusteellisen selvityksen kymmenine hyvine esityksineen, joita nyt sitten tämän hallituksen aikana on tiukasti viety eteenpäin, kuten hallitusohjelmassakin on kirjaukset tehty. Samanaikaisesti, kun tämä laki tänään on käsittelyssä, on muitakin jo valiokuntakäsittelyssä täällä talossa.

Nyt siis kyseessä on kuitinantovelvollisuus käteiskaupassa. Uskon, että tässä perusteena on erityisesti ennalta ehkäisevä toimi siihen, että kun asiakkaat tietävät, että kuitti on saatava, se ehkäisee sitä, että myyjä edes yrittäisi ilman kuittia kauppaa tehdä. Toisaalta näissä tehdyissä selvityksissä salattujen tulojen määrä vuosittain on arvioitu jopa 45 miljoonaksi euroksi, jotenka ei ihan pienestä summasta ole siltäkään osin kyse.

Tässä laissa määritellään se, mitä siinä kassakuitissa tulee lukea, joskaan tällä hetkellä ei siis ole vielä esityksessä tyyppihyväksytyn kassakoneen käyttöönottoa. Mutta jos kuitissa on kuitenkin löydyttävä elinkeinonharjoittajan nimi, yhteystiedot, Y-tunnus, kuitin antamispäivä, tunnistenumero tai muu yksilöitävä tieto, myytyjen tavaroiden määrä, laji sekä palvelulaji ja tavaroista ja palveluista suoritettu maksu ja siinä myöskin arvonlisävero ja muut perusteet, niin kyllä se aikamoisen standardin jo vaatii siltä kassakoneelta.

Mielikuva siitä, että Suomi kulkee näissä edellä, on tietenkin aina hyvä, mutta tässä kohdin se oli väärä. Siinä voi katsoa listaa maista — Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Saksa, Italia, Espanja — joissa kuitin on ainakin pyytämällä saanut jo tähänkin mennessä lain mukaan. Ruotsissa on myöskin nämä tyyppihyväksytyt kassakoneet jo käytössä, elikkä askel vielä pidemmälle.

On tietysti perusteltua, että ulkona oleva torikauppa, markkinat, on tästä rajattu ulos, ja hyvä, että tässä kohden on myöskin otettu huomioon yleishyödylliset yhdistykset, harrasteseurat ym., jotka myydessään jotakin tuotetta vaikkapa tapahtumissa eivät ole tämän kuitinantovelvollisuuden parissa. Samoin tästä on rajattu ulos alle 8 500 euron vuosittaisen myynnin tekevät, ovat ne sitten yrittäjiä tai harrastajia, jotenka ihan kaikkeen myyntiin tämä ei sitten kuitenkaan tule, niin että ensimmäisenä kriteerinä, jos ajattelee jotain kauppaa ruveta tekemään, ei ole ostaa sitä kallista kassakonetta, jos myynti on hyvin pientä.

Rajaukset myöskin rahapelitoiminnan osalta, ja tässä kohdin varmaan eniten Veikkauksen tuotteiden osalta, on kirjoitettu arpajaislakiin. Toinen äsken keskustelussa ollut, alkoholimyynti, on jo tälläkin hetkellä siis olemassa laissa, ja valvonnan osalta, kun tätä lakia valvotaan siis tietysti aluehallintoviraston osalta, täällä lukee: "Verohallinto ja poliisi valvovat tämän lain noudattamista. Alkoholijuomien anniskeluluvan haltijan anniskelupaikassa lain noudattamista valvoo lisäksi aluehallintovirasto." Elikkä alkoholimyynnin osalta minun mielestäni tämä tulkinta ei ole se, että kuitinantovelvollisuudesta luovuttaisiin, vaan että alkoholin myynnin osalta yhä edelleen valvonta on tiukempaa kuin näiden muiden myyntitoimien osalta.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on kannatettava laki ja hyvä osa harmaan talouden torjuntaa, mutta laki sinänsä ei muuta todellisuutta, ellei käyttäytyminen muutu. Haasteeksi tuleekin se, miten tätä lakia valvotaan ja millaisia rangaistuksia seuraa silloin, jos lakia on rikottu. Toivoisinkin, että tämän lain voimaan tullessa pystyisimme nostamaan ison keskustelun siitä, että asiakkaina ihmiset oikeasti pyytäisivät kuitteja, koska viranomaisten mahdollisuus valvoa jokaista paikkaa, mitä tämä laki koskee, on käytännössä aika ohut.

Lisäksi toivoisin, että asianomainen valiokunta miettisi, ovatko nämä rangaistusmaksut kohdallansa. Jos siitä, ettei annakaan kuittia eikä noudata lain velvoitteita, säädetään 300—1 000 euron sakkorangaistus, niin riittäkö se, koska usein harmaassa taloudessa meidän ongelmamme on se, että tuo rikoksella saatu hyöty on niin paljon suurempi kuin se rangaistus, joka kiinni jäädessä seuraa? Tämä on se ongelma, miksi näitä rikoksia yhä uudelleen ja uudelleen tehdään. Siksi toivon, että tässä tuota rangaistuksen riittävyyttä mitattaisiin.

Mutta olen samaa mieltä tästä alkoholin löysennyksestä, että jos ajatellaan, että tuossa laissa on säädetty tiettyjä poikkeuksia, niin siinä nimenomaisesti sanotaan, että esimerkiksi ulkona myynti tai satunnainen myynti ei koske alkoholin myyntiä, eli se soveltamisala on säädetty niiden poikkeusten ulkopuolelle silloinkin, kun se tapahtuu hyvin vähäisesti tai ulkona.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Turunen mainitsi, on tämä esillä oleva asia ihan erinomaisen tärkeä, ja vain tyyppihyväksyttyjä kassakoneita käyttäen voidaan estää ravintola-alalla rehottava harmaa talous. Nykyään on tavattoman helppoa pistää oluen hinnaksi esimerkiksi 5 euroa tuopilta ja ottaa se 5 euroa myös asiakkaalta mutta lyödä kassakoneeseen ainoastaan esimerkiksi vain 3 euroa. 2 euroa siis voidaan jokaisesta myydystä tuopista, josta asiakas ei kuittia halua, lyödä johonkin erilliseen lippaaseen. Illan aikana siitä muodostuu niin suuri pimeä kassa, että sillä saadaan maksettua hyvinkin helposti jonkun pimeän työntekijän palkka. Tyyppihyväksytty kassakone tosiaan olisi erinomaisen hyvä ratkaisu tähän kohtaan.

Sitten näitten erilaisten olutravintoloiden lisäksi esimerkkini kaltainen kikkailu on todella helppoa kaikennäköisissä pitserioissa ja kebab-kioskeissa. Näkisin jopa alkoholiravintoloita tärkeämpänä sen, että tämä kuitinantamisvelvollisuus saatettaisiin kunnolla voimaan juuri tämän tyyppisissä paikoissa, samaten kuin ne tyyppihyväksytyt kassakoneetkin. Tällä olisi mielestäni erityistä vaikutusta ulkomailta Suomeen tulevan harmaan ja jopa vihreänharmaan talouden torjunnassa. Samaa hyvää käytäntöä meidän tulisi jatkossa vaatia myös muilta euromailta. Olen kuullut huhuja, että etelän maissa hyvin huonosti näitä kuitteja jaetaan.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on mukava askel harmaan talouden estämiseksi otettu, mutta töitä vielä riittää todella paljon. Tästä kuitinantamisvelvollisuudesta: olen kiinnittänyt huomiota, että useita kertoja esimerkiksi ravintolassa ruokaa otettuani on pitänyt pyytää kuitti ja vasta sen jälkeen, kun on pyytänyt kuitin, on huomannut sen, että se kyseinen maksu on lyöty kassaan. Toivottavasti tämän jälkeen ei tarvitsisi enää niin usein pyytää kuittia, vaan se kuitti todellakin annettaisiin automaattisesti.

Tässä laissa on hyvin lueteltu monia semmoisia kohtia, joita tämä laki ei tule koskemaan. Se on hyvä, että ne on lueteltu, jotta ei tule jatkossa epäselvyyksiä siitä, pitääkö antaa kuitti vai ei.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja, ja on todella hyvä, että harmaan talouden ongelmiin on ruvettu pureutumaan ja todella kuittiasiat nostetaan tässä esille. Niin kuin edustajat Turunen ja Eerola ovat maininneet, täytyy ihmetellä nyt alkoholimyynnin osalta, että tähän ei tätä niin sanottua kassakonepakkoa ole olemassa, että käteiskuitilla tätä bisnestä voidaan edelleen pyörittää. Se on erittäin ikävä asia. Näkisin, että tämä asia olisi välttämätöntä ottaa nyt valiokuntakäsittelyssä esille ja korjata tämä epäkohta.

Mutta sitten ajattelen myös ennen kaikkea näitä torikauppatilanteita. Kun meillä on torikauppa hiipumassa ja noin poispäin, niin näen, että kyllä tämä kuitin kirjoittaminen on lisärasite torikauppamyynnissä, koska... (Sirpa Paatero: Ne eivät tarvitse sitä!) — Eivät tarvitse, mutta kun tässä kuitenkin mainitaan tästä asiasta, niin tähän kohtaan pitää tässä mainita eritoten, että tämä huomioidaan ja nähdään, koska se on kuoleva elinkeino tässä yhteiskunnassa, niin että ei aiheuteta lisäharmia.

Myös positiivisia asioita tässä ovat nämä urheiluseuroille ja muille tapahtuvat toimenpiteet, että näiden ei tarvitse näitä kuittihommia pyöritellä näissä asioissa.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Olisin vain täsmentänyt, että tässä nimenomaisesti sanotaan, että se torikauppa ja muu on tämän lain soveltamisalan ulkopuolella. Elikkä tässä on tarkkaan harkittu se, missä liikkuvat ne isommat rahat ja missä on suurempi riski tulla ikään kuin harmaan talouden piiriin, koska torikauppa on usein niin pientä, niin kuin tässä edellinen puhuja sanoi, että siellä myös kannattavuus on hyvin hilkulla, ja sen vuoksi näitä velvoitteita ei ole sinne ulotettu.