Täysistunnon pöytäkirja 30/2013 vp

PTK 30/2013 vp

30. TIISTAINA 2. HUHTIKUUTA 2013 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

12) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi, rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta ja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 35 ja 36 §:n muuttamisesta

 

Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee terrorismin rahoituksen torjuntaa ja sitä kautta itse terrorismin torjuntaa, elikkä kysymys on laeista varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi, joihin sisältyy rikoslain pykälämuutos, ja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain pykälämuutoksista. Tähän hallintovaliokunta on antanut mietinnön ja perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta lausunnon.

Taustalla on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma vuodelta 2001. Säädettävällä lailla luodaan järjestelmä, jolla terroritekoihin osallistuvien tai niiden tekemistä edistävien henkilöiden, yhteisöjen ja ryhmien varat voidaan jäädyttää turvallisuusneuvoston päätöslauselman edellyttämällä tavalla. Tähän mennessä toteutettu EU-tason täytäntöönpano vaatii vielä täydentäviä kansallisia toimenpiteitä, joista hallituksen esityksessä on kysymys ja tarkemmat säädökset.

Hallintovaliokunta on hallituksen esityksen tavoin pitänyt ensiarvoisen tärkeänä, ettei terrorismirikoksesta epäilty saa tilaisuutta piilottaa varojaan tai siirtää niitä viranomaisten ulottumattomiin. Tästä syystä valiokunta pitää perusteltuna, ettei varojen jäädyttämisen kohteena oleva taho saa etukäteen tietää viranomaisten aikomuksesta jäädyttää varoja. Terrorismiin ja sen tekemiseen käytettävien varojen jäädyttämisen sitominen "syytä epäillä -kynnykseen" on perusteltua muun muassa sen johdosta, että terrorismiin käytettävät varat on voitava jäädyttää tehokkaasti ja nopeasti. Varojen jäädyttämisen sitominen syytteen nostamiseen liittyvään "todennäköiset syyt -kynnykseen" johtaisi mitä ilmeisimmin siihen, että varojen jäädyttämisen tehokkuuden edellytyksenä olevasta yllätyksellisyyden elementistä jouduttaisiin laajalti luopumaan. Valiokunta on sen vuoksi asettunut tältä osin hallituksen esityksen kannalle. Yksityiskohtien osalta voidaan vielä viitata mietintöön.

Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta, että varojen jäädyttämisestä päättää keskusrikospoliisi, ja valiokunta on perustellut ratkaisuaan muun muassa sillä, että päätöksenteon nopeus on varojen jäädyttämiseksi välttämätöntä ja sillä estetään varojen piilottaminen tai jopa niiden käyttäminen terrorismitarkoituksiin. Päätöksentekijällä tulee olla mahdollisimman tarkat tiedot toimenpiteen kohteesta, ja päätöksentekijällä tulee olla suorat kansainväliset yhteydet, joita keskusrikospoliisilla on. Terrorismirikosten etenkin ihmishengelle aiheuttaman uhkan vuoksi nopea jäädyttäminen on tarpeen. Lisäksi hallintovaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että kyseessä on luonteeltaan hallintopäätös ja kyseessä oleva hallintopäätöksen laillisuus voidaan siten saattaa Helsingin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ja viime kädessä vielä korkeimman hallinto-oikeuden päätettäväksi. Varojen jäädyttämispäätöksellä kielletään kyseisten varojen liikuttaminen, siirtäminen, muuntaminen ja käsitteleminen tavalla, joka muuttaa niiden omistusta, sijaintia, hallintaa, luonnetta tai käyttötarkoitusta. Kieltojen rikkomisesta säädetään rangaistus. Päätös varojen jäädyttämisestä on muun muassa julkaistava Virallisessa lehdessä ja ilmoitettava viipymättä sen kohteelle, mikä ei ehkä viime kädessä käytännössä ole aina mahdollista.

Perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta ovat lausunnoissaan kiinnittäneet huomiota rikosoikeudellisen vastuun syntymiseen. Tämän vuoksi hallintovaliokunta on rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen viitaten tähdentänyt, että teon tahallisuutta on aina arvioitava rikosoikeuden yleisten oppien ja siitä annettujen säännösten valossa.

Tämä mietintö on ollut yksimielinen.

Yleiskeskustelu päättyi.