Timo Soini /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitän puolustusvaliokuntaa ja valiokuntani jäseniä hyvästä yhteistyöstä. Pääsimme jälleen kerran yksimieliseen kannanottoon. Tämä on tärkeää operaatioon osallistuville sotilaille mutta myös kriisinhallintapolitiikan uskottavuudelle.

Ulkoasiainvaliokunta käsitteli mietinnössään sekä Suomen kriisinhallintapolitiikkaa yleisesti että Keski-Afrikan tasavallan tilannetta, jotta kriisinhallintaoperaatio voidaan asettaa oikeaan kontekstiin ja mittasuhteisiin. Lyhyestä käsittelyajasta huolimatta kuulimme muun muassa Keski-Afrikan tasavallassa pitkään työskennellyttä suomalaista asiantuntijaa.

Suomen turvallisuuspoliittisen linjan mukaista on vastuun kantaminen kansainvälisestä turvallisuudesta. Valiokunta korostaa, että toiminnassa on sekä inhimillisistä että taloudellisista lähtökohdista aina tehokkainta pyrkiä ennalta ehkäisevään ja kokonaisvaltaiseen toimintaan. Ministeriöiden toiminnassa tulisikin painottaa nykyistä paremmin hallitusohjelmaan kirjattua sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun yhteensovittamista panostuksemme yhteisvaikutusten lisäämiseksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kriisinhallinnassa pyritään lisäämään ei vain naisten osallistumista operaatioihin vaan myös naisten aseman vahvistamista operaatioiden tavoitteissa YK:n päätöslauselman 1325 mukaisesti. Valiokunta korostaa suunnitelmallisuuden ja pitkän aikavälin vaikuttavuuden vahvistamista kriisinhallinnassa. Valiokunta viittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan resurssien riittävyyttä koskeviin kannanottoihinsa ja huomauttaa, että myös kriisinhallinnan voimavarojen käyttöä tulee arvioida kokonaisvaltaisesti.

Valiokunnan keskusteluissa peräänkuulutettiin arviota siitä, olisiko määrällisesti nykyistä suurempien joukkojen lähettäminen harvempiin operaatioihin vaikuttavuudeltaan tehokkaampaa. Tätä hallituksen arviota jäämme nyt odottamaan.

Valtiontalouden tarkastusvirasto laati vuoden 2013 lopulla sotilaallisen kriisinhallinnan tuloksellisuutta koskevan raportin. Monet raportin suosituksista olivat yhdenmukaisia niin ulkoasiainvaliokunnan kuin puolustusvaliokunnan aiempien kannanottojen kanssa. Käsittelyssä on ensimmäinen selonteko suositusten jälkeen.

Arvoisa herra puhemies! EU:n osallistuminen Afrikan kriisinhallintaan on myös Euroopan turvallisuuden vahvistumista. Ulkoasiainvaliokunta on useaan otteeseen todennut, että uhkakuvien monimuotoisuus ja valtioiden keskinäinen riippuvuus merkitsevät, että Afrikan kehitys heijastuu yhä välittömämmin Euroopan turvallisuuteen ja kehitykseen. Valiokunta toteaa, että Syyrian, Somalian, Malin ja Keski-Afrikan tasavallan kaltaiset kriisit ovat mahdollisia jatkossakin ja edellyttävät toimia.

Keski-Afrikan tasavallan kriisi on laajuudessaan poikkeuksellinen ja erityisen huolestuttava, koska siihen liittyy etnisten ja uskontoryhmien välisiä kärjistyviä ristiriitoja. Eräiden arvioiden mukaan konfliktin pitkittyessä kansanmurhan mahdollisuus kasvaa. Valiokunta on huolissaan Keski-Afrikan tasavallan väestön, erityisesti naisten ja lasten, tilanteesta ja ihmisoikeusloukkauksista. Valiokunta korostaa, että kriisinhallintaoperaatio on välttämätön humanitaarisen avun perille saamiseksi ja pitemmän aikavälin kehityksen edellytysten luomiseksi.

Ulkoasiainvaliokunta pitää Suomen osallistumista EU:n kriisinhallintaoperaatioon perusteltuna sekä turvallisuuspoliittisista että humanitäärisistä syistä. On kuitenkin selvää, että kansakunnan eheyttäminen ja kehityksen vakauttaminen on vaikea ja pitkä prosessi, joka edellyttää pitkäaikaista sitoutumista myös kansainväliseltä yhteisöltä. UNDP:n arvioiden mukaan yksi keskeinen edellytys kestävän ratkaisun löytämiselle on laajan poliittisen vuoropuhelun aikaansaaminen.

Arvoisa puhemies! Keski-Afrikan tasavallassa toimii useita kansainvälisiä operaatioita. Valiokunta korostaa eri operaatioiden saumattoman yhteistyön merkitystä toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi. Alueellisen integraation vahvistaminen on keskeistä Afrikan oman toimintakyvyn kehittämiseksi kriisien ennaltaehkäisyssä. Valiokunta on johdonmukaisesti korostanut Afrikan unionin toimintakyvyn vahvistamista. Kansainvälisen yhteisön toimintakyky on rajoitettu, ellei kriisinhallintaan ole osoittaa toimintakykyistä, alueellista, afrikkalaista järjestöä.

Selonteosta ei käy ilmi, onko EU:ssa arvioitu Keski-Afrikan tasavallan aikaisempaan kehitykseen ja vakauteen vaikuttaneita tekijöitä. Kun nyt ollaan aloittamassa uusi EU-kriisinhallintaoperaatio, olisi ollut perusteltua arvioida syvällisemmin epävakauteen johtavia syitä ja sitä, miten esimerkiksi EU:n kehitysyhteistyöllä voitaisiin paremmin vaikuttaa kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi. Ulkoasianvaliokunta korostaa, että suunniteltaessa kriisinhallintaoperaatioita ne tulisi integroida EU:n ja Suomen muuhun toimintaan operaatioalueilla.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on huolissaan EU:n kriisinhallinnan tehokkuudesta. On selvää, että mitä pitempään kriisi Keski-Afrikan tasavallassa jatkuu, sitä vaikeampaa on palauttaa luottamusta eri ryhmien välillä. EU-operaation tehtävänä on muun muassa uhattuna olevan väestön suojelu ja humanitaaristen toimijoiden tukeminen. Operaation käynnistäminen olisi siksi kiireellistä. Käynnistäminen on kuitenkin viivästynyt, koska joukkoja ei ole tarjottu tarpeeksi.

Ulkoasiainvaliokunta pitää erittäin huolestuttavana, että EU:n jäsenvaltioilla ei ole halua eikä valmiutta tarjota joukkoja operaatioon ulkoasiainneuvoston yksimielisestä päätöksestä huolimatta. Suomen lisäksi vain Ranska, joka voidaan katsoa kehysvaltioksi, Viro, Latvia, Puola, Espanja, Romania, Luxemburg, Unkari ja Bulgaria ovat ilmoittaneet osallistuvansa. Saksa tarjoaa ilmakuljetuskykyä ja EU:n ulkopuolisista Georgia tarjoaa sotilaskomppaniaa. Tämä, arvoisa puhemies, osoittaa, että EU:lla ei edelleenkään ole riittävää poliittista halua ja kykyä huolehtia tehokkaasti kriisinhallintatehtävistä unionin turvallisuuden vahvistamiseksi.

Ulkoasiainvaliokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa taisteluosastojen käytettävyyden lisäämiseksi. Keski- Afrikan tasavallan tapainen konflikti ja EU-operaatioiden tavoitteet ovat kiistattomasti sellainen tilanne, jota varten taisteluosastot perustettiin, mutta nykyinen taisteluosastokonsepti ei ole tehokas eikä riittävän nopea EU:n kriisinhallinnan välineenä. Valiokunta pitää selvänä, että ellei käytettävyyttä voida huomattavasti lisätä, taisteluosastoja ei voida vastaisuudessakaan käyttää kriisinhallintaoperaatioihin. Käytettävyyden lisääminen olisi välttämätöntä myös kriisinhallintaan varattujen resurssien käytön tehostamiseksi. Tämä on asia, johon on saatava muutos.

Ulkoasianvaliokunta pitää tärkeänä, että osana joulukuun Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanoa Suomi on aloitteellinen taisteluosastojen käytettävyyden lisäämiseksi, mutta mukaan lukien koko konseptin toimeenpanon uudelleenarviointi. Valiokunta edellyttää, että hallitus tiedottaa ulkoasiainvaliokunnalle niistä konkreettisista toimenpiteistä, joihin se asian johdosta on ryhtynyt.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama huomio Suomen osallistumisen yksityiskohdista. On tärkeää, että noin tuhannen sotilaan operaatiolla on YK:n turvallisuusneuvoston mandaatti. Tavoitteena tällä kuuden kuukauden operaatiolla on luoda edellytykset kriisinhallinnan vastuun siirtämisestä Afrikan unionin ja myöhemmin YK:n operaatioille. Kuulemisessa on ilmennyt, että EU-operaation kesto saattaa venyä kokonaisuudessaan noin vuoden mittaiseksi. Tämä lienee todennäköistä tilanteen epävakaus ja YK-operaation valmistelu huomioon ottaen.

Mutta eduskunnan suostumusta haetaan nyt siis kuudeksi kuukaudeksi. Mahdollisesta jatko-osallistumisesta eduskunnalle on tehtävä kriisinhallintalain mukainen selvitys tai selonteko. Operaatioon on tarkoitus lähettää esikuntaupseereita, siviilisotilasyhteistyön koordinaatioryhmä ja räjähteiden raivaamiseen tarkoitettu ryhmä, enintään 30 sotilasta. Lisäksi valmistelussa on jo mukana neljä esikuntaupseeria, ja saadun selvityksen mukaan kustannukset ovat noin kymmenen miljoonaa, joka voidaan kattaa 2014 sotilaallisen kriisinhallinnan niin sanotuista varautumismäärärahoista.

Valiokunta pitää selonteon selvänä puutteena, että siinä ei ole arvioitu aikaisempia kokemuksia Tšadin operaatioon osallistumisesta. Erityisesti valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että operaatiokokemuksia tulee arvioida ja niistä tulee tiedottaa eduskunnalle, jotta harkinta uusiin operaatioihin osallistumisesta voitaisiin tehdä asianmukaisesti. Valiokunnan pyytämän lisäselvityksen mukaan osallistuminen vahvistaa puolustuksen kansallisia suorituskykyjä muun muassa harjaannuttamalla henkilöstöä toimimaan vaikeissa olosuhteissa ja kehittämällä suunnittelu- ja logistiikkatoimintojen osaamista.

Arvoisa puhemies! Selonteosta ei ilmene, onko kyseessä vaativa operaatio, mutta asiantuntijakuulemisten perusteella operaatio vastaa vaativuudeltaan muun muassa Tšadin operaatiota, joka oli vaativa. Siten voimankäyttövaltuudet kattavat voimankäytön muun muassa itsepuolustukseen, oman toiminnan suojaamiseen ja tehtävien toteuttamiseen. Joukkojen omasuoja on saadun selvityksen mukaan riittävä. Selonteon mukaan uhkataso Keski-Afrikan tasavallassa on korkea kaikkialla muualla paitsi maan itäosassa, jossa se on keskitasoa. Tämä uhkatasonäkemysarvio voi vielä muuttua. Ulkoasianvaliokunta huomauttaa, että operaation olosuhteet ja vaativuus huomioon ottaen rekrytoitavien koulutukseen on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota.

Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan päätösehdotus on seuraava.

Kohta 1: Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy osallistumisen operaatioon. Edellytämme kuitenkin operaation käynnistymisen jälkeen tarkentavaa selvitystä ulkoasianvaliokunnalle joukon tehtäviin ja kustannuksiin liittyen.

Toiseksi: valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto sisällyttää vastaisuudessa kriisinhallintaoperaatioita koskeviin selontekoihin tai selvityksiin arvion siitä, millä tavalla kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan lähestymistapaa on noudatettu operaatioiden suunnittelussa niin EU:ssa kuin kansallisesti.

Ja kolmanneksi: valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto tiedottaa jokaisen kriisinhallintaoperaation päätyttyä kullekin operaatiolle asetettujen tavoitteiden ja vaikuttavuuden toteutumisesta antamalla niistä ulkoasiainvaliokunnalle selvityksen.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Kiitän ulkoasiainvaliokuntaa ja sille lausunnon antanutta puolustusasiainvaliokuntaa tuesta hallituksen esitykselle Suomen osallistumisesta kyseiseen kriisinhallintaoperaatioon, mutta haluan myöskin kiittää valiokuntaa sen mietintöönsä ottamista hyvin perustelluista ja perusteellisista huomioista, jotka varmasti tullaan ottamaan jatkossa huomioon, niin kuin valiokunnan ponnet edellyttävät. Voin täysin yhtyä siihen kritiikkiin, jonka valiokunnan puheenjohtaja tässä äsken esitti Euroopan unionin hyvin puutteellisista valmiuksista käynnistää tällainen operaatio, jonka tarpeellisuudesta kaikki ovat yksimielisiä mutta josta vieläkään ei ole pystytty tekemään lopullista päätöstä unionissa sen vuoksi, että valmistelu on ollut niin hidasta, ja joutuu vain toistamaan sen, minkä aikaisemminkin edellisellä kerralla täällä totesin: jos tämä kertoo jotain nopeasta toiminnasta, mitä sitten todellakin on hidas?

Samaten voin yhtyä täysin siihen, että taisteluosastojen käyttökelpoisuutta on katsottava ihan uudella tavalla, paremminkin niiden käyttökelvottomuutta, koska silloin, kun jäsenvaltiot kaikki vuorollaan varaavat tällaisia sotilaallisia voimavaroja kriisinhallintatehtäviin ja kun tulee sitten tällainen tilanne, jossa niitä tarvittaisiin, niin yhtäkkiä niitä ei voidakaan käyttää ja sitten lähes kädestä suuhun kerätään eri puolilta muutamien kymmenien tai pienempiäkin yksiköitä jäsenvaltioista ja myöskin muista valtioista, jotka ovat valmiita osallistumaan tähän operaatioon.

Uskon kyllä, että operaatio tulee käynnistymään, ja uskon, että siitä tulee myöskin sellainen, että se kykenee vastaamaan tehtäväänsä, mutta paljon on jo nyt tästä hyvin hitaasta valmistelusta opittavaa vastaisuuden varalle, ja kaikki ne huomiot, joita kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta valiokunnan mietinnössä on otettu esiin, ovat todellakin tarpeellisia ja kertovat juuri siitä, että vaikka Euroopan unionilla on periaatteessa erittäin laaja-alainen valikoima keinoja konfliktien ennaltaehkäisyyn, konfliktien hallintaan ja konfliktien jälkeisissä tilanteissa jälleenrakennukseen ja valtion rakennukseen, unionin kyky käyttää näitä voimavaroja johdonmukaisesti ja tehokkaasti koordinoidulla tavalla on todellakin erittäin puutteellinen.

Luulen, että tästä Keski-Afrikan operaatiosta tullaan vielä tekemään paljon tutkimuksia ja selvityksiä, joidenka on sitten aikanaan johdettava myöskin siihen, että vastaisuudessa kykenemme nopeammin ja tehokkaammin vastaamaan tällaisiin esiin tuleviin humanitaarisiin tarpeisiin. — Kiitos.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Mietintö oli yksimielinen, ja myös puolustusvaliokunnan lausunto oli yksimielinen. Merkillepantavaahan tässä oli, kuten ministerikin oli huomannut, että molempiin, lausuntoon ja mietintöön, sisältyi kriittisiä näkökulmia mutta tietysti rakentavassa hengessä, kuitenkin kriittisiä näkökohtia, joista viittaan oikeastaan vain kahteen asiaan.

Toinen niistä on riskianalyysi. Paperissahan todetaan, että uhka on kohtalainen. Mitä tarkoittaa kohtalainen? Viitataan nimenomaan sitten tautien aiheuttamaan riskiin ja uhkaan. Kyllä se erilaisten aseellisten hyökkäystenkin riski on siinä maassa todellinen riski, ja se kyllä pitäisi noteerata vähän syvällisemmin ja paremmin kuin tässä on noteerattu. Parempaa riskianalyysia tarvitaan.

Toinen huomautukseni koskee taisteluosastojen käytettävyyttä. Siihen ministerikin otti kantaa. Suomen täytyy olla tämän asian setvimisessä aloitteellinen Euroopan unionin sisällä, jotta näille osastoille saadaan joku tehtävä. Jos semmoista ei ole, niin luovutaan sitten.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minulla ei ole sanottavaa, lisättävää siihen, mitä täällä puheenjohtaja Soini totesi valiokunnan puolesta näistä valiokunnan kannoista, mutta haluan nostaa esille viimeisen kohdan tästä meidän mietinnöstä eli sen, jossa puhutaan siitä, että nyt luodaan uusi käytäntö.

Valiokunta otti sen kannan, että jokaisen operaation jälkeen on säännönmukaisesti ulkoasiainvaliokunnalle raportoitava siitä, millä tavalla asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja myöskin mikä vaikuttavuus niillä on ollut. Tämä on uusi asia ja merkitsee sitä, että käytännössä joka ikisen operaation jälkeen valiokunnan on saatava selvitys siitä, mitenkä onnistuttiin operaatiossa.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sekä puolustus- että ulkoasiainvaliokunta kysyvät oikeutetusti EU:n taisteluosastojen käytettävyyden perään, aivan kuten edustaja Kääriäinen totesi. Mitä mieltä koko konseptilla on, jos taisteluosastoja ei voida Keski-Afrikan tasavallan kaltaisessa operaatiossa käyttää? On myös ymmärrettävä, että koko tämä taisteluosastokonsepti on luotu ammattiarmeijoita varten, ei Suomen kaltaiselle reserviläisjärjestelmälle. Meille se lysti on suhteessa kalliimpaa.

Näin ollen Suomen ei todellakaan kannata uhrata varojaan vuosikymmenen loppupuolella EU:n taisteluosastojen johtovaltioroolin ottamiseen, kuten esimerkiksi pääministeri Katainen on kaavaillut, jos kohta ainakin ministeri Haglundilla on ollut jonkin sortin duubioita asiaan. Kysynkin: opettaako tämä Keski-Afrikan operaatio meitä, eli eikö ne rahat — siis johtovaltiorooliin aikanaan käytettävät rahat — voida käyttää viisaamminkin, esimerkiksi reserviläisten kertausharjoituksiin?

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Afrikan turvallisuudesta voi tuntua olevan varsin pitkä etäisyys Suomen turvallisuuteen, mutta tosiasiassa yhteys on Suomen ja Euroopan turvallisuuteen. Mikäli Keski-Afrikan annetaan luisua yhä syvemmälle romahtaneeksi valtioksi, on sillä monenlaisia seuraamuksia, toki ennen kaikkea humanitaarisia seuraamuksia, kansalaiset kärsivät, mutta romahtanut valtio voi myös toimia pohjana terrorismin kasvamiselle ja erilaisille rikollisjärjestöille, ja sen vuoksi meillä on velvollisuus siihen puuttua. Suomella on näyttöjä kriisinhallintaoperaatioista, ja sen vuoksi meidän on syytä mennä tähän mukaan.

Mutta kuten ulkoasiainvaliokunta yksimielisessä mietinnössään toteaa, meidän on jatkossa saatava parempi selvyys siitä, millä tavalla EU:n puitteissa ja myös meillä kotimaassa jatkossa entistä paremmin paneuduttaisiin kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan, ja tästä ehkä syytä olisi kuulla vielä hieman lisää, miten me voimme olla mukana kehittämässä nykyistä kokonaisvaltaisempaa kriisinhallintaa.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edelliseen puheeseen viitaten on hankala kuvitella, että Keski-Afrikassa valtaan nousisi pahempi omaa kansaansa terrorisoiva johtaja kuin oli keisari Bokassa I, joka oli nimenomaan Ranskan valitsema johtaja. Sen jälkeen valittiin johtoon sitten Ranskan tukemana hänen henkivartijansa, ja nykyiselläkin johtajalla, väliaikaisella johtajalla, on tiiviit suhteet uraanibisnekseen, ja Ranskan intressi liittyy nimenomaan siihen, että Ranska haluaa turvata omat etunsa entisessä siirtomaassaan. Siinä mielessä olen pettynyt sekä lausuntoon että mietintöön, että näitä taustoja ei valoteta, minkä takia tämän maan tilanne on niin paha.

Edustaja, valiokunnan puheenjohtaja Soini voi varmaan nyt vapaammin esittelypuheenvuoron jälkeen kertoa, minkä takia tässä mukaan lähteneet maat edustavat paremminkin näitä Euroopan rupuvaltioita ja Georgiaa mutta muut Pohjoismaat ovat ulkona sitten, onko tämä rintama repeillyt jo lähtökohtatilanteessa.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kummastuttaa hieman se, että kansainvälisen yhteisön halu olla solidaarisesti mukana tässä hankkeessa on häkellyttävän heikko. Missä on YK, missä ovat EU:n taistelujoukot, ja missä on rauhanneuvotteluprosessi? Tämä kaikki saa hieman hämmennyksen valtaan, kun arvioidaan tämän prosessin luonnetta, tämän tapahtumasarjan kansainvälispoliittista luonnetta, jossa on erittäin huolestuttavat koston kierteet ja jopa kansanmurhan ainekset ilmassa. Olen ylpeä siitä, että Suomi tuntee tässä asiassa oman vastuunsa ja kykenee toimimaan niin kuin me sanommekin toimivamme, mutta samalla katson kyllä myös EU:n sisällä eräitten länsimaitten suuntaan, mihin perustuu tämä poissaolo tämän hankkeen eteenpäinviennistä ja vastuun kantamisesta.

Siksi toivon, mitä rauhanneuvotteluihin tulee ja taisteluosastojen käytettävyyteen, että Suomi tähän tapaukseen vedoten pyrkii myöskin tämän kansainvälisen järjestelmän vedenpitävyyden parantamiseen ja solidaarisuusasteen nostamiseen.

Saara  Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisen perusteluissa mainitaan usein myös niiden hyödyt suomalaiselle osaamiselle, ihan meidän kotimaiselle puolustuksellemme tarvittaessa. Nyt sitten tämän operaation julkisuuskeskustelujen yhteydessä Tšadin kokemukset nousivat usein esiin, ja tuntuu, että joku tietää siitä aika paljon mutta tämä talo ei juurikaan mitään, ja sen takia täällä nyt on sitten kolmantena pontena tämä edellytys siitä, että eduskunta edellyttää saavansa tämmöisen selvityksen ja vaikuttavuusarvion. Olisin kysynyt, onko tällainen vaikuttavuusarvio tehty aiemmin esimerkiksi ministerille tai Puolustusvoimain sisällä vai tuleeko tästä kokonaisuudessaan uusi käytäntö.

Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime viikolla Parlamenttienvälinen liitto IPU kokoontui 130. kokoukseensa Genevessä ja me osallistuimme sinne valtuuskunnan voimin normaaliin tapaan. Yleiskokous valitsi niin sanotuksi kiireellisesti käsiteltäväksi aiheeksi tämän Keski-Afrikan tasavallan kriisin, ja kuriositeettina voi toki mainita, että äänestyksessä Ukrainan tilanne hävisi tälle aiheelle. Tuosta kokouksesta minun mieleeni jäi erittäin vahva kuva siitä, että tämä Keski-Afrikan kriisi todellakin herättää laajaa huolta ja sinne toivotaan laajaa yhteistyötä tilanteen pahenemisen hillitsemiseksi.

Tuossa IPUn päätöslauselmassa kiinnitettiin erityistä huomiota naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseen, seksuaalisen väkivallan tuomitsemiseen ja näihin tekoihin syyllistyneiden rankaisemiseen. Minä olin itse jäsenenä ryhmässä, joka sitä päätöslauselmaluonnosta val-misteli. Siihen oli sinänsä helppo yhtyä, vaikka valitettavasti laajasta yhteisymmärryksestä huolimatta se ei vielä konkretisoidu käytännön teoiksi.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnalla, asianomaisella valiokunnalla ja hallituksella on hyvin yhteneväinen turhautunut ja kriittinen näkemys Euroopan unionin kriisinhallintakyvystä, ja on hyvä, että se tulee tässä mietinnössä vahvasti ilmi. Hyvä, että myöskin ministerit ovat käyttäneet vahvoja, myöskin kansainvälisiä ja EU-tason, puheenvuoroja tästä aiheesta. Kannustan edelleenkin jatkamaan työtä.

Olen aikaisemminkin todennut sen, että se seuraava momentum, jossa voitaisiin parannusta saada aikaan, on seuraavan komission työohjelma ja sitten uuden korkean edustajan ote asioihin. Tältä nykyiseltä komissiolta ja korkealta edustajalta ei myöskään aikataulusyistä voi enää kovinkaan paljoa odottaa. Kannustan ministerineuvostossa jatkamaan sitä työtä taisteluosastojen käyttöönoton osalta mutta myös tämän kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan konseptin kehittämiseksi, sitten vielä lisättynä sillä, että kun katsotaan näitä kaikkia instrumentteja — 200 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhankkeita on tällä alueella ollut — niin näidenkin integroiminen tähän kokonaisuuteen on enemmän kuin toivottavaa ja tärkeää. Siinä on seuraavalle komissiolle kyllä työtä jo kerrakseen.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keski-Afrikan tasavallassa ihmisten tilanne tällä hetkellä on hyvin huolestuttava. Väkivalta on ollut eskaloitumaan päin, ja voidaan puhua humanitäärisestä kriisistä. Olisin vielä kysynyt ulkoministeriltä, mitä Suomi voi omalta osaltaan tehdä sen eteen, että vauhditettaisiin tämän operaation liikkeellelähtöä. Onko vielä jotain, miten me voisimme vaikuttaa siihen, että joukot saadaan kasaan?

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi oikeastaan yhdyn niihin kaikkiin puheenvuoroihin, joita täällä on käytetty tämän kokonaisvaltaisen näkökulman puolesta, sen puolesta, että mietitään asioita huolella alusta loppuun, että mukana ovat kaikki relevantit toimijat. Ehkä kun edustaja Mustajärvikin viittasi ikään kuin Ranskan ja Keski-Afrikan tasavallan erityiseen suhteeseen, niin sen suuremmalla syyllä tämän tyyppiset kriisit eivät saisi olla vain entisen ikään kuin emämaan ja vanhan alusmaan suhteita, vaan siksi tarvitaan laajaa osallistumista Euroopan unionista.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Mustajärven kysymys oli aiheellinen. Siihen tuli jo hyviä vastauksia edustaja Sinnemäeltä ja kumppaneilta. Kyllä tämä näkymä on se, että osin tätä pidetään ilmeisesti läntisissä vanhoissa maissa, vanhoissa länsimaissa, ikään kuin Ranskan takapihana, ja on ajateltu, että hoitakoon Ranska. Mutta ei se näin saa mennä, että entiset siirtomaaherrat siellä sitten sanelevat tämänkin ratkaisun.

On kuitenkin huolestuttavaa, että tällaiset pienet ja varsin vähävaraiset maat tuntuvat olevan ainoita, joita näihin operaatioihin ollaan saamassa. Tämä kritiikki on perusteltua. Tämä EU:n taisteluosastojen niin kuin telakalla olo: jotenkin tuntuu, että suuret maat haluavat tämmöisen pullisteluorganisaation mutta eivät pysty sitten sopimaan siitä yhtään mitään. Eli kyllä tämä tilanne täytyy nyt sikäli kääntää toisinpäin, että onneksi on Suomen kaltaisia, onneksi on näitä pieniä maita, jotka haluavat suojella naisia ja lapsia.

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Keskustelu on ollut hyvää, ja eduskunnan valiokunnat ovat tehneet hyvää työtä. Täällä on kiinnitetty huomiota tähän kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan ja myöskin kehitysyhteistyökomponenttiin osana tätä turvallisuuden rakentamista. Esimerkiksi edustaja Kiviniemen huomio siitä, ovatko EU:n kehitysyhteistyövarat kaikilla tavoin rakentaneet siellä valtiota oikealla tavalla ja keskittyneet oikeisiin asioihin, on hyvä kysymys.

Keski-Afrikan tasavaltahan ei ole meidän kahdenvälinen kohdemaamme, mutta olemme lisänneet sinne niiden järjestöjen kautta, jotka siellä toimivat, omaa tukeamme ja antaneet myöskin humanitääristä tukea. Mutta olisi erittäin tärkeää, että näitä nimenomaan kohdennetusti käytettäisiin sen vakauden luomiseen ja uuden hallinnon rakentamiseen, jota siellä tarvitaan. Enkä voi liikaa alleviivata asiaa, joka täällä on sanottu: millaisen pesän kaikelle rikollisuudelle, pakolaisten synnylle, ehkä terrorismillekin tällä alueella tällainen luhistunut valtio luo. Valitettavasti Keski-Afrikan tasavalta on ollut sellainen maa, jonka kautta milloin menevät sudanilaiset taistelijat ja milloin tulevat pohjoisesta, Ugandasta, taistelijat. He käyttävät tätä maata kuin omaansa, koska siellä ei ole hallitusta, joka kontrolloisi maan territoriota asianmukaisesti. Tämä on osa turvallisuutta, että rakennetaan valtion peruselementit sinne ja oma armeija ja oma poliisi, joka pystyy maata pitämään hallussa sitten hallituksen voimin.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on erittäin paljon tuotu esiin kysymyksiä ja huomioita, joihinka ei voi muuta kuin täydellisesti yhtyä. Elikkä kaikki ne asiat ja puutteet, joita tässä on pystytty identifioimaan, ovat sellaisia, joidenka kanssa tulemme jatkossa tekemään sekä kansallisesti että EU:n puitteissa työtä, jotta vastaisuudessa pystyisimme toimimaan tehokkaammin alkaen juuri taisteluosastojen konseptista ja käytettävyydestä ja sitten myöskin näistä vaikuttavuusarvioista. Toki jokaisesta operaatiosta on aina arvioita olemassa, mutta tämä käytäntö, jota nyt valiokunnan mietinnössä esitetään, tietysti luo uudet puitteet sille, ja sen täytyy tapahtua poikkihallinnollisesti ja ottaen huomioon myöskin muiden operaatiossa mukana olevien maiden tai EU:n kokemukset, jotka sitten kirjataan myöskin tällaiseen raportointiin. Pääosinhan siitä tietysti vastaa puolustushallinto, joka jokaisesta operaatiosta tietysti reaaliaikaisestikin tekee omat raportointinsa.

Sen toteaisin vielä tästä eri maiden valmiudesta osallistua, että toki tässäkin tapauksessa olisimme aina halunneet ensisijaisesti yhteistyöhön muiden Pohjoismaiden kanssa ja siitä käytiin pitkään keskustelua, mutta ei voi nyt kuitenkaan moittia Ruotsia, koska Ruotsi on samanaikaisesti päättänyt lähettää 200 sotilasta Mali-operaatioon. Siinä mielessä hekin kantavat kyllä huomattavasti suuremmallakin joukolla kuin nyt Suomi vastuutaan Afrikassa tarpeellisesta kriisinhallinnasta.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Päätös tämän operaation käynnistämisestä on viivästynyt, koska jäsenmaat eivät ole osoittaneet riittävästi joukkoja tähän operaatioon. Operaation alkaminen huhtikuussa on erittäin epätodennäköistä, ja Ranska on todennut jopa, että koko operaatio saattaa vaarantua.

Uhkataso tässä maassa on korkea, ja siellä on omasta armeijasta jäljellä enää noin 3 000—5 000, pääosin aseistamatonta joukkoa. Tietysti nousee huoli esiin siitä, minkälaiseen ympäristöön, minkälaiseen operaatioon ollaan lähettämässä suomalaisia. Tämä operaatiohan on arvioitu noin 1 000 miehen vahvuudelle. Onko nyt vaarana se, että jos ei tätä 1 000:ta miestä sinne saada lähetettyä, tyydytäänkin pienempään joukkoon ja lähetetään suomalaisetkin osana pienempää joukkoa tänne operaatioon?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kriisinhallintaoperaatiot ovat Suomen osalta jatkuneet määräajoista huolimatta aiemmin suunniteltua kauemmin. Kysyisinkin ministeriltä: onko hallitus jo tässä vaiheessa valmistautunut jatkamaan Keski-Afrikan operaatiota, ja jos on, niin mistä siihen sitten rahat?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keski-Afrikan tasavallan tilanne on sekava. Viime vuonna maassa tehtiin vallankaappaus, jonka jälkeen tilanne ei ole vakiintunut. Turvallisuustilanne on pysynyt vaikeana, ja väkivaltaisuudet uhkaavat lisääntyä. Suomi on lähettämässä alueelle 24, enimmillään 30 sotilasta. Puolustusvaliokunnan lausunto ja ulkoasiainvaliokunnan mietintö ovat hyvät, mutta silti voidaan todeta, että meillä Suomessa keskustellaan parhaillaan Puolustusvoimien rahoituksen riittävyydestä. Siksi on perusteltua kysyä: kuinka paljon kansainväliset operaatiot vievät Puolustusvoimien voimavaroista?

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvioiden mukaan Keski-Afrikan tasavallassa yli 2 miljoonaa ihmistä on välittömän avun tarpeessa. Noin 100 000 ihmistä elää pääkaupungin lentokentän liepeillä, ja suurin osa heistä on lapsia. On hyvä, että Suomi pienelläkin joukolla tekee sitä työtä, mitä osaa ja on tehnyt jo vuosikymmenien ajan, eli pyrkii turvaamaan rauhaa ja tarjoamaan suojelua sitä tarvitseville siviileille. Mutta se iso kysymys, mistä täällä ollaan keskusteltu, kuuluu: kuinka saadaan kokonaisvaltainen pysyvä rauha ja vakaus Keski-Afrikkaan? Vaatiihan se tietysti paikallista sitoutumista, ja siihenhän tällä operaatiolla myöskin pyritään. On hyvä, että tähän tilanteeseen puututaan, koska se on turvallisuuskysymys myöskin meidän eurooppalaisten näkökulmasta.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tulkoon nyt ihan selväksi se, että eduskunnan vasenryhmä on vastustanut osallistumista tähän EU:n sotilasoperaatioon ja pitää sitä perusteettomana. Olemme vastustaneet sitä lähetekeskustelussa, puolustusvaliokunnassa, ja täällä on meillä myöskin tämän sisältöinen kannanottoesitys eduskunnalle.

Tästä osallistumisesta Ranskan arvio on, että on todennäköistä, että näin suppealla pohjalla tätä operaatiota ei voida toteuttaa. Ihmettelen muutenkin täällä tätä EU:n taistelujoukkojen nimeen vannomista. Kyllä vielä ennen vaaleja ja vaalien jälkeen edustaja Soini puhui, että kirves on pantu puun juurelle, mutta nyt se näyttääkin olevan sotakirveenä kädessä.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä lausunnossa on nimenomaan EU:n taisteluosastoja koskien kovaa kritiikkiä, ja mikäli niitä ei voida käyttää, niin meillä on aika laajakin yksimielisyys siitä, että ne joutavat silloin roskakoriin.

Mutta minun on pakko kyllä kysyä kansainvälisyyden, solidaarisuuden kautta, että millähän joukolla sinne sitä kansanmurhaa pitäisi sitten vasenryhmän mielestä mennä estämään, vai onko se tärkeää, että Afrikassa eivät toistu Ruandan veitsiteurastukset ja jonkinnäköiset muut operaatiot. Millä mandaatilla te olisitte lähettämässä sinne ja keitä turvaamaan näitten ihmisten elämää?

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vastauksena edustaja Soinille: onhan tämä todella moraalisesti arveluttavaa — oikeammin sanottuna makaaberia — että Euroopan unioni harjoittelee suorituskykyään näissä satojentuhansien ihmisten henkeä uhkaavissa kriisikohteissa. (Ilkka Kanerva: Tietääkö edustaja nyt, mistä hän puhuu?) — Tiedän tarkalleen. — Me olemme vasenryhmässä ehdottomasti samoilla linjoilla kuin yhdeksän merkittävintä kansainvälistä ihmisoikeusjärjestöä, jotka ovat vaatineet YK:n turvaneuvoston jäsenmailta, että he pikaisesti käynnistävät laajan humanitaarisen rauhanturvaoperaation YK:n johdolla ja samanaikaiset tehokkaat avustustoimet.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä operaatiossa pyritään ehkä ensisijaisimpana tavoitteena turvaamaan se, että ihmiset eivät joudu kuolemaan. Huoltoreitin turvaaminen niin, että avustustoimitukset kyetään turvallisesti toimittamaan perille, on tämän operaation yksi kaikkein keskeisimpiä asioita.

Kyllä minun täytyy kysyä nyt hieman omankin ymmärtämykseni perään, että millä ihmeellä minä löydän itseni oudoksumasta vasenryhmän moraalista ja eettistä näkökulmaa kansainvälisen solidaarisuuden ja vastuun kantamisen nimissä. Minä olen kuvitellut, että teillä on aika vankka ja vahva moraalinen lähtökohta arvioittenne takana, mutta tämä pistää kaiken ylösalaisin. Kaikki on kuperkeikassa, ja vain sen takia, että Ranskan menneisyys tuossa maailmankolkassa on huono. Se ei oikeuta sitä, että jätetään nämä onnettomat ihmiset härskien ja kovien toimijoitten varaan, sellaisten toimenpiteitten varaan, jotka vievät täysin ihmisarvoisen elämän edellytykset sillä alueella.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä EU:n operaatiollahan on tarkoitus nimenomaan valmistella sitä, että voidaan saada pystyyn tuo edustaja Yrttiahonkin mainitsema laaja YK-operaatio. Tämä EU:n operaatio tarvitaan tähän väliin siksi, että turvallisuustilanne ja humanitäärinen tilanne jo nyt siellä maassa on sellainen, että avustuskuljetukset eivät mene perille, ihmisiä kuolee väkivaltaisuuksissa jatkuvasti, joten meidän pitää pystyä tekemään jotain estääksemme väkivallan eskaloitumisen ja valmistella tietä laajalle YK-operaatiolle, ja myös tällä operaatiolla on YK:n mandaatti. Mielestäni edustaja Yrttiaho ei itse asiassa oikeastaan vastannut edustaja Soinin kysymykseen tai sitten hän vastasi siihen sillä tavalla, että tosiasiassa hänen kannattaisi olla myös tukemassa tätä eduskunnan laajan enemmistön kannattamaa operaatiota.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Krisen i Centralafrikanska republiken har pågått länge och lett till djupa humanitära problem. Det har bland annat inneburit att barn och ungdomar inte har kunnat gå normalt i skola på många många år, och i synnerhet bland ungdomar är det förstås väldigt olyckligt eftersom de knappast har särskilt stor framtidstro. Om barn och ungdomar inte får en skolgång vet man att det också leder till oro.

Här i betänkandet konstateras bland annat att det är viktigt att få i gång en dialog. Det konstateras också att det är viktigt att få med kvinnor i fredsprocessen, och det konstateras att det är viktigt att använda också biståndshjälp i den här krisen, så min fråga är: Vad kan Finland göra för att se till att kvinnorna i större utsträckning kunde tas med i den här processen, och på vilket sätt har man alltså använt u-landshjälpen här?

Siis miten kehitysyhteistyöllä voidaan paremmin vaikuttaa kestävään ratkaisuun, ja voiko Suomi jollain tavalla vaikuttaa siihen, että naisia saataisiin myös mukaan tähän rauhanprosessiin?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä liittyy näihin viimeisiin vastauspuheenvuoroihin, mutta myöskin aiempiin. Tämä on maailman helpoin tapa käydä keskustelua, että sanoo, että tässä salissa on niin valtava ylienemmistö tiettyä mieltä ja hyvin pieni vähemmistö jotain mieltä. Se ei sinällään ole minkäänlainen asiaperuste. Minä olen tottunut puolustamaan aina omaa kantaani ja yrittänyt perehtyä asioihin niin, että pystyn sen tekemään kaikissa tilanteissa, vaikka olisin aivan yksin.

Kyllä pitää miettiä sitä, minkä takia Ranskan operaatio, EU:n operaatio, YK:n operaatio ovat eritahtisia, yhteensovittamattomia, niitä ei ole integroitu millään lailla toisiinsa, ja kyllä avain ja vastaus tähän liittyvät myös siihen, että Ranskalla on edelleen niin vahvat intressit siinä maassa. Se haluaa ennen kaikkea uraania oman ydinvoimatuotantonsa ja aseteollisuutensa vuoksi. Ja mitä me ajamme? Sitä, että YK:ta ei tässä tilanteessa sysättäisi syrjään niin kuin niin monessa kriisissä vaan että se pakotettaisiin tulemaan vahvemmin mukaan.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Saimme ulkoasiainvaliokunnassa erinomaisen asiantuntijakuulemisen Kaarina Immoselta, joka on ollut siellä paikan päällä. Hän kertoi meille aivan seikkaperäisesti, mikä tilanne on esimerkiksi lentokentällä, johonka edustaja Kanerva aivan oikein viittasi: siellä on 100 000 naista ja lasta, ja ainoa tapa, millä kuljetukset pelaavat, kun tiet ovat tukossa, rosvojoukot valvovat teitä, ettei pääse satamiin, naapurimaihin, on se ilmakuljetus. Sitä siellä pidetään auki, ja minä olen kyllä samaa mieltä, että kolonialismilla on ilkeä perintö ja se on häpeällistä.

Samoin ymmärrän erittäin hyvin edustaja Oinosen kysymyksen, johonka valiokunta myös vastasi: jos nämä operaatiot venyvät, ne tuodaan tänne uudestaan ja katsotaan läpi ennen kuin sitoumukset tehdään. Tämä oli edustaja Oinoselta hyvä huomio.

Mutta joku rääpy pitää olla, kun ihmisiä meinaa tappaa kuin kärpäsiä.

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Kahteen asiaan kommentoisin, ensin tähän vasenryhmän kysymykseen, miksi ei YK jo ole sielläkin. Olen itse seurannut näitä Afrikan kriisikohteita, Somaliaa, Sudania, nyt Keski-Afrikan tasavaltaa, joissa Afrikan unioni on lähtenyt ensimmäisenä toimijana liikkeelle silloin, kun on pitänyt ihmishenkiä pelastaa, ja YK:ta on yksinkertaisesti erittäin vaikea saada lähtemään. YK:ltakin puuttuu resursseja monissa näissä konflikteissa, mutta totta kai tässäkin on nyt tarkoitus tehdä tällainen siltarakenne, että YK saataisiin sisään. Mutta juuri näitä kykyjä, joita myös Euroopan unionilla on ja joihin tässä myös puheenjohtaja Soini viittasi, siellä nyt tarvitaan: ilmakuljetuksia ja tämäntyyppistä sotilaskykyä, jota me voimme tässä tilanteessa tarjota. Se on erittäin kysyttyä myöskin YK:n puolella.

Sitten edustaja Gestrinin esiin nostamaan kysymykseen siitä, mikä on naisten rooli tällaisessa prosessissa, miten kehitysyhteistyön kautta ja muilla toimenpiteillä voitaisiin naisia auttaa. Naiset ja lapsethan ovat ensinnäkin kärsijöitä tässä konfliktissa, ja meillä on ollut se politiikka, että silloin kun rauhanprosessit lähtevät liikkeelle, pyrimme myöskin tuomaan ja tukemaan naisten edustusta näissä prosesseissa ja sitten YK:n 1325-päätöslauselman kautta ylipäätään tukemaan naisia, tyttöjä, konfliktin uhreja niin, että ensinnäkään heihin kohdistuvat väkivaltaisuudet eivät jatkuisi, mutta myöskin niin, että oikeus tapahtuu jälkeenpäin: selvitetään mitä on tapahtunut, ketkä ovat syyllisiä, ja syylliset saavat asianmukaisen rangaistuksen näissä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Niin, arvoisa puhemies! Tämä Keski-Afrikan operaatio tulisi saada täyteen mittaan sen onnistumiseksi ja turvallisuudenkin näkökulmasta, ja täytyy toivoa, että tämä operaatio toteutuu. Keski-Afrikan tavalliset ihmiset, lapset ja naiset tätä eniten tarvitsevat.

On erittäin tärkeätä myös kantaa huolta niistä naisista ja miehistä, joita me lähetämme näihin tehtäviin, ja edelleen olen huolissani siitä, että tämä kriisinhallintaveteraaniohjelma, jota olemme nostaneet niin ulkoasiainvaliokunnassa kuin puolustusvaliokunnassakin esille jo useammassa eri mietinnössä ja lausunnossa, ei mielestäni ole etenemässä ihan sillä tavalla kuin sen pitäisi. Siellä on palasia, siellä on tehty hyviä toimenpiteitä eri ministeriöissä, mutta minun mielestäni sieltä puuttuu tietynlainen koordinaatio, että meille tulisi selkeä kriisinhallintaveteraaniohjelma esimerkiksi Tanskan mallin mukaan. Toivon, että, arvoisa ulkoministeri ja kehitysyhteistyöministeri, viette tätä asiaa nyt eteenpäin.

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinonen taisi arvata, mistä minä aioin sanoa, elikkä tästä kansallisen kriisinhallintaveteraaniohjelman kiirehtimisestä. Sen on puolustusvaliokunta todellakin tuonut korostuneesti esille lausunnossaan, ja ilokseni näin, että ulkoasiainvaliokunta on sen myös tähän mietintöönsä nostanut.

Täällä on ollut erinomaisen hyviä keskusteluja näistä EU:n taistelujoukoista, ja minä yhdyn niihin aivan täysin, ja voisin jopa edellyttää sitä, että niitten panos—tuotos arvioidaan yhtä vakavasti kuin VTV on arvioinut näitä kriisinhallintatehtäviä, ja siitä vedetään tarvittavat johtopäätökset, kun niitten aika on.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä Afrikan tilanteessa kärsitään siirtomaa-ajan virheistä. Ongelmat, mitä silloin tehtiin, ovat pitkäikäisiä: rajoja siirreltiin, kansoja siirreltiin, erilaisia uskonnollisia rajoja syntyi. Suuri vastuu, ehkä suurin omasta mielestäni, on entisellä siirtomaaisännällä. Suuri vastuu on myös Afrikan unionilla. Valitettavasti sen suhteen olen hieman pettynyt, miten he ovat pystyneet itse Afrikassa asioitaan hoitamaan, niin kuin ulkoasiainvaliokuntakin on todennut täällä.

Jos tästä tapauksesta jotain voidaan oppia, niin se todistaa ainakin sen, että voimapolitiikka ei toimi ja voimapolitiikan avulla saavutetut ratkaisut ovat ainoastaan väliaikaisia. Se ehkä koskee tämänhetkistä Euroopan tilannettakin monella tavalla.

Ministeriltä mielelläni kysyn yhtä yksityiskohtaa, johon puolustusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota: miten veteraaniohjelman toimeenpano on Suomessa ajateltu laittaa käytäntöön?

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelun kuluessa on tuotu esiin selkeästi ne perustelut, miksi Suomen tulee olla tässäkin operaatiossa mukana. En mene nyt tässä yhteydessä niihin sen tarkemmin, mutta kun kehitysyhteistyöministeri Haavisto on paikalla, niin haluaisin tiedustella hänen näkökulmaansa siihen, voisiko Suomi omaksua EU:ssa senkaltaisen politiikan, että EU:ta kehitettäisiin siihen suuntaan, että kehitysyhteistyövarojen käyttö ohjattaisiin enemmän EU:n koordinoimaksi, ehkä jopa yksinomaan EU:n toimivaltaan kuuluvaksi toiminnaksi.

Kun nykyisellään pyritään vakauttamaan yhteiskuntia, vaikkapa tässä tapauksessa Keski-Afrikkaa, niin sinne tarvittaisiin kyllä kerralla senkaltaiset voimavarat, niin tietysti konfliktin rauhoittamiseen sotilaalliset voimat kuin sitten oikeasti myös taloudelliset voimavarat, joilla kokonainen kansakunta nostetaan jaloilleen niin, että se pystyy sitten rauhallisissa oloissa alkaa kehittämään omaa oikeusvaltiotaan, omaa talouttaan, jotka ovat sitten perusta sille, että yhteiskunta voi hyvin kehittyä. Tiedustelisin tätä, miten tätä EU-koordinaatioita oikeasti voitaisiin parantaa.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen ja tyytyväinen siitä, että edustajat ovat käyttäneet puheenvuoroja, ja olen erityisen iloinen siitä, että sekä ministeri Tuomioja että ministeri Haavisto ovat täällä paikalla ja tätä asiaa on voitu asianmukaisesti käsitellä ja tehdä heille kysymyksiä ja tarkennuksia. Ja on aina hyvä, että on pakollinen soraäänikin, se kuuluu demokratiaan, siinä ei ole mitään pahaa. Me perussuomalaisetkin hyvin usein esitämme oman näkemyksemme, ja se kuuluu asiaan, niin pitää ollakin.

Mutta sen haluaisin vielä tästä sanoa, että kyllä tieto lisää tuskaa. Eli kun kuulee nämä asiantuntijalausunnot ja sitten tapaa ihmisiä, jotka ovat paikan päällä nähneet, mikä tilanne on, niin kyllähän sen niin täytyy olla sitten, että me viemme sitä apua sinne lähemmäs paikan päälle. Se toinen tapa on sitten se, että sieltä tullaan paateilla ympäri Välimeren. Se on minun mielestäni huonompi tapa.

Arvoisa puhemies! Jatkossa näihin asioihin kiinnitetään huomiota, ja toivon, että hyvä yhteistyö jatkuu eri hallinnonalojen välillä ja näistä saadaan tietoa, niin että pystymme sitten asianmukaiset päätökset tekemään. Nämä ovat kovia päätöksiä taloudellisesti, nämä ovat kovia päätöksiä turvallisuuspoliittisesti, ja kuten edustaja Kiuru toi aivan tuossa lopussa vielä esiin, sitten jos jokin menee pieleen, niin näillä ihmisillä, jotka lähtevät sinne, pitää olla turva, että asiat hoidetaan — jos jokin menee pieleen — heidän kohdallaan terveyden puolelta ja omaisten puolelta.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa herra puhemies! Toteaisin, että ministeri Haglundilla ei sattuneista syistä ole nyt tällä hetkellä ollut mahdollisuutta olla tässä keskustelussa mukana, mutta kaikki nämä erityisesti puolustushallintoa koskevat kysymykset tietysti tullaan välittämään hänelle ja niihin tullaan sitten toimittamaan myöskin vastaukset jatkossa. Meillähän tapahtuu erittäin hyvässä yhteistyössä näiden kriisinhallintaoperaatioiden arviointi ja niihin valmistautuminen ulkoministeriön ja puolustusministeriön kesken.

Vielä kerran kiitokset ulkoasiainvaliokunnalle hyvin perusteellisesta mietinnöstä. Tulemme sen mukaisesti näitä toimintoja, seurantaa ja raportointia jatkossa kehittämään ja nimenomaan keskittymään siihen, että Euroopan unionin kyvyt saataisiin vastamaan niitä odotuksia, joita meillä kaikilla, muillakin jäsenvaltioilla ja muilla toimijoilla maailmassa, on Euroopan unionin suhteen.

Toteaisin vielä kerran sen, että kyse on operaatiosta, jonka enimmäiskestoksi on arvioitu kuusi kuukautta. Mitään muita päätöksiä ei olla tehty eikä tulla toivottavasti koskaan tekemäänkään, koska tänä aikana on tarkoitus, että YK ja Afrikan unioni saavat sitten omat valmiutensa siihen pisteeseen, että koko tämä turvallisuusvastuu voidaan sitten siirtää heille ja itse EU:n operaatio lopettaa. Voi toki olla sitten niin, että YK-operaatiossa jatkaa ehkä myöskin joitakin eurooppalaisia komponentteja. Se on luontevaa, mutta se on sitten kuitenkin ihan eri asia.

Sitten vielä mitä tulee näihin riskeihin ja vaaroihin, kaikissa operaatioissa on omat riskinsä, ja voi olla, että Keski-Afrikan tasavallassa on aseiden käytön osalta aivan erityisesti näitä. Tässä on nyt erikseen identifioitu tämä terveys- ja tautitilanne, mutta kaikkihan me muistamme kuitenkin sen, mikä on ollut tähän asti ylivoimaisesti vaarallisin osa kaikissa kriisinhallintatehtävissä. Se on liikenneonnettomuudet. Ne ovat ne, jotka ovat eniten vammauttaneet ja jopa myöskin surmanneet suomalaisia rauhanturvaajia kaikkien näiden yli 50 vuoden aikana, jolloin me olemme operaatioissa olleet mukana.

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Edustaja Autto kysyi erinomaisen kysymyksen siitä, voisiko Euroopan unionin piirissä olla vielä koordinoidumpaa koko kehitysyhteistyö tai voisiko se jopa sitten olla niin, että kaikki keskitetään yhteen pottiin. Tämä etenee varmaan sillä tavalla asteittain, että tällä hetkellä komissiokin on aika aktiivisesti mukana niissä maissa, joissa kehitysyhteistyötä annetaan, tässä apukoordinaatiossa, ja itse asiassa esimerkiksi Euroopan unionilla ja sen jäsenmailla ja sitten muilla samanmielisillä mailla on erittäin hyvää apukoordinointia paikan päällä, ja myöskin silloin, kun todetaan vaikkapa joitain väärinkäytöksiä tai syitä reagoida, tämä avunantajayhteisö reagoi yhdessä ja voimakkaasti. Näin on tapahtunut esimerkiksi Uganda-keisseissä ja tämäntyyppisissä viime aikoina. Minusta tämän apukoordinaation kehittäminen on se ensimmäinen askel ja sitten katsotaan eteenpäin. Osahan meidän kehitysyhteistyöstämme jo nyt menee sitten tuolta EU:n kautta eli näiden yhteisten toimenpiteiden kautta, mutta yhteistyö on viime vuosina parantunut kovasti näiden maiden osalta.

Mielestäni on myös hyvä ja täysin tonttiini kuulumaton asia sinänsä tämä rauhanturvaajien, kriisinhallintaveteraanien, kotiinpaluun jälkeinen fyysinen ja henkinen huolto. Kun itse olen ollut näissä valiokunnissa aikanaan tätä samaa kantaa voimakkaasti puolustamassa, niin minusta on hyvä, että sitä pidetään esillä koko ajan, koska kyllä se on ihan selvää, että se lisää myöskin sitten ihmisten motivaatiota hakeutua tällaisiin tehtäviin, kun sitten myös jälkihoito on kaikin puolin kunnossa. On erittäin tärkeää, että tähän jatkossa kiinnitetään huomiota.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme ulkoasiainvaliokunnan mietintöä koskien Suomen osallistumista EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Keski-Afrikan tasavallassa. Ulkoasianvaliokunta korostaa, että on Suomen turvallisuuspoliittisen linjan mukaista osallistua hankkeeseen, joka on kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden kannalta perusteltavissa. Valiokunnan näkemyksen mukaan kriisinhallintatehtäviin osallistuminen vahvistaa Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.

Levottomuudet Afrikassa lisäävät vääjäämättä siirtolaisuutta ja painetta Eurooppaan. Pelkästään Keski-Afrikan tasavallassa on yli 800 000 ihmistä joutunut jättämään kotinsa.

Suomen osallistumista voidaan perustella myös suomalaisten sotilaiden koulutuksellisilla eduilla. Toimiminen vaativissa olosuhteissa, monikulttuurisessa toimintaympäristössä opettaa ja syventää monia sotilaalle välttämättömiä taitoja. Osallistumisen kustannukset voidaan kattaa ulkoministeriön ja puolustusministeriön kriisinhallintamäärärahoista.

Arvoisa puhemies! Afrikan on myös itse kannettava vastuunsa. Opittua avuttomuutta ei pidä ruokkia. Myös valiokunta on korostanut Afrikan unionin roolia, joka on jäänyt liian vaatimattomaksi myös tässä konfliktissa. Näin valitettavasti on.

Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää huomiota myös EU:n taisteluosastojen rooliin. Niitä ei taaskaan käytetä, vaikka juuri tällaisia operaatioita varten ne on perustettu. Edistyminen on toivottoman hidasta, kun valiokuntakin joutuu pakotettuna toteamaan: "Valiokunta pitää jonkinlaisena edistyksenä, että operaation valmistelussa nostettiin ensimmäistä kertaa esille edes mahdollisuus käyttää EU:n taisteluosastoa." Valiokunnan mielestä taisteluosastokonsepti ei ole tehokas eikä riittävän nopea työväline EU:n kriisinhallinnan vahvistamiseksi. Tämäkin on syytä huomioida omassa Nato-keskustelussamme. — Kiitos.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! On tietenkin harhaista väittää, että kysymys olisi siitä, puututaanko katastrofiin, lähdetäänkö liikkeelle vai ei. Totta kai on lähdettävä liikkeelle, mutta on pidettävä huoli siitä, että kaikki ne hankkeet, joita saatetaan liikkeelle, heijastuvat myönteisesti vuosikymmenien päähän eivätkä suinkaan synnytä uusia ongelmia. Mutta kehottaisin miettimään, miksi enemmistö EU-maista ei ole mukana ja miksi koko hanke on hyvin todennäköisesti käymässä mahdottomaksi.

Vasenryhmä ei pidä perusteltuna Suomen osallistumista tähän operaatioon, ja siksi olemme laatineet eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan kannanoton, joka on jaettu istuntosalissa edustajien pöydille:

"1. Eduskunta ei pidä perusteltuna Suomen osallistumista ja 25 sotilaan lähettämistä Keski-Afrikan tasavaltaan suunniteltuun EU:n sotilasoperaatioon (EUFOR RCA). Keski-Afrikan nykyisen kriisin laajuus, yli 2 miljoonan ihmisen välitön humanitäärisen avun tarve, yli 800 000 ihmisen pako kodeistaan, kiihtyvä väkivallan ja koston kierre ja etnisten puhdistusten ja kansanmurhan uhka edellyttävät YK:n laajan humanitaarisen rauhanturvaoperaation nopeaa käynnistämistä ja samanaikaisesti tehokasta, välitöntä avustustoimintaa.

2. Monet suuret EU-maat, muun muassa Britannia, Saksa ja Italia, ovat ilmoittaneet, etteivät lähetä joukkojaan EUFOR RCA -operaatioon. Suomea lukuun ottamatta muut Pohjoismaat ovat jättäytymässä operaatiosta. Ranskan arvion mukaan operaation toteuttaminen näin suppealla pohjalla voi käydä mahdottomaksi.

3. Lisäksi EU:n sotilasoperaatio saattaa jäädä ilman yhteistä koordinointia EU:n, YK:n ja Afrikan unionin käynnissä olevan avustus- ja kehitysyhteistyön kanssa. Tämä todetaan myös ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä.

4. Suomen operaatioon varaamia 10 miljoonan euron voimavaroja onkin syytä kanavoida nopean kriisiavun lisäresursseiksi kansainvälisille avustusjärjestöille, muun muassa Punaiselle Ristille, ja kotimaisille toimijoille, esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavulle, joilla on parhaillaan käynnissä humanitaarisia hankkeita Keski-Afrikan tasavallassa.

5. Kun kysymys on sadoistatuhansista ihmishengistä, on moraalisesti arveluttavaa perustella valtioneuvoston selonteon tapaan Suomen osallistumista EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioon vetoamalla EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ja yhteisten sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen.

6. Suomen tehtävänä on nyt omin voimavaroin ja poliittisin aloittein edistää kansainvälisen yhteisön kriisitietoisuutta, valtioiden ja järjestöjen avustuspäätöksiä, välittömän kriisiavun perille viemistä ja YK:n laajan humanitaarisen rauhanturvaoperaation nopeaa käynnistämistä Keski-Afrikan tasavallassa."

Vasenryhmä siis tukeutuu yhdeksän kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön, rauhanjärjestön, ehdotukseen YK:n turvaneuvoston jäsenmaille. Lisäksi on hyvä muistaa, että operaatio käynnistyi Ranskan omalla päätöksellä 6. joulukuuta ja pian sen jälkeen Britannia ja Saksa ilmoittivat, että he eivät tule lähettämään joukkoja Keski-Afrikan tasavaltaan.

Tämä aikataulu olla paikalla puoli vuotta vaikuttaa siltä, että se on aikataulutettu pyrkimyksellä toteuttaa jonkinmoiset vaalit puolen vuoden sisällä ja nostaa valtaan uusi Ranskan sätkynukke. Täytyy todellakin tähdätä kauemmas ja pyrkiä ennen kaikkea koko YK:n voimin saavuttamaan kestäviä tuloksia.

Arvoisa herra puhemies! Teen juuri äsken lukemani sisältöisen kannanoton, ja se on jaettu edustajille tämän salin pöydille.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Sotilaallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä konflikteja on hankala arvioida ulkopuolelta, ja erityisen hankala niitä on arvioida Afrikassa, jolla on ihan omanlaisensa siirtomaahistoria. Konfliktien taustalla on eurooppalaisten valtioitten harjoittama siirtomaapolitiikka ja siirtomaakauden jälkeenkin harjoitettu taloudellinen riisto. Siinä suhteessa Keski-Afrikan tasavallan pitkä kriisi ei tee poikkeusta.

Selonteossa ja ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä tulee esille vahvasti Ranskan rooli. Sitä ei kuitenkaan kirjoiteta auki, vaan puhutaan Ranskasta kehysvaltiona. Jos kansainvälisiin konflikteihin halutaan aidosti löytää kestäviä ratkaisuja, niin myös valkoisen miehen rooli täytyy nostaa esille. Itse asiassa nyt siivoamme niitä jälkiä, joita on ollut sotkemassa ennen kaikkea Ranska. Nykyisen Keski-Afrikan tasavallan alue liitettiin osaksi Ranskaa jo 1880-luvulla. Sitä hallitsivat ranskalaiset suuryritykset, ja paikalliset asukkaat alistettiin pakkotyöhön siirtomaaisäntien hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Dekolonisaatioprosessin seurauksena 1950-luvulla alettiin puhua Afrikan vapauttamisesta. Keski-Afrikan itsenäistymisen alkutaipaleella kansan etua ajanut johtaja kuoli epäselvissä olosuhteissa, ja johtoon astui Ranskan tukema presidentti. Sen jälkeen Ranska myönsi entiselle siirtomaalleen itsenäisyyden. Pian valtaan nousi keisari Bokassa I, jonka teot olivat hirmuisia. Kullalle, öljylle, timanteille ja uraanille tuli mittaamaton inhimillinen hinta. Luonnonrikkauksista huolimatta maa on yksi maailman köyhimmistä. Tosiasiassa Ranska on pitkään valinnut maan presidentin, ja tähän liittyy kysymys, joka täytyy esittää: mistä Ranska hankkii uraaninsa.

Arvoisa puhemies! Ranska on EU-maana vahtimassa omaa etuaan Keski-Afrikassa ja haluaa koko EU:n valvomaan sitä. Sen nämä EU:n mahtimaat Ranska ja Saksa osaavat. Koko EU:n tehtävä on valvoa heidän etuaan, ja nämä maat vahtivat viime kädessä vain omaa etuaan. Osallistumista Keski-Afrikan sotilaalliseen kriisinhallintaan tulee arvioida myös laajemmasta näkökulmasta. Suomi on mukana, koska se ei halua harjoittaa EU:ssa itsenäistä politiikkaa, ei edes tilanteessa, jossa muut Pohjoismaat eivät osallistu sotilaalliseen kriisinhallintaan kyseisessä kohdemaassa ja myös Saksan osallistuminen on muodollista. Mukana ovat EU:n rupumaat ja Georgia. Sama linja tai linjattomuus tulee esille myös Ukraina-kriisissä. Suomi on mukana kaikessa, mitä EU:ssa päätetään. Sillä tavalla Suomi ampuu nyt ja jatkossakin itseään polveen ja Euroopan unioni ampuu toiseen polveen.

Arvoisa puhemies! Tällainen operaatio yritetään aina naamioida humanismin kaapuun ja ne, jotka uskaltavat asettua vastahankaan, syyllistetään milloin milläkin tavalla. Mutta jos näiden kriisien ja konfliktien perimmäisiin syihin ei puututa, niin näitä nälkään, janoon ja luoteihin kuolevia naisia ja lapsia riittää kyllä vielä kymmenien vuosienkin päästä. Jos kriisinhallintaoperaatiolta edellytetään parempaa panos—tuotos-suhdetta ja kokonaisarviota, ei se onnistu, jos kohdemaan tilannetta ja kriisiin johtaneita syitä ei kerrota avoimesti ja arvioida samalla.

Keski-Afrikan sotilaallisessa kriisinhallinnassa on kyse myös siitä, että Suomea totutetaan ja harjoitetaan käytännön toimin EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan tulevia suurempia koitoksia varten. Nämä operaatiot ovat oiva mahdollisuus osoittaa uskollisuutta ja halua olla mukana vieläkin tiiviimmässä yhteistyössä. Humanismin siivellä on hyvä kehittää omaa ja Euroopan unionin sotilaallista suorituskykyä, ja sanon sen asian, minkä olen sanonut aika monesti ennenkin, että naivismi ei ole mikään aate.

Me haluamme, että YK on läsnä vahvemmin Keski-Afrikassa ja että eri operaatiot integroidaan toisiinsa nykyistä paremmin, niin kuin edustaja Yrttiaho tuossa kannanotossaan kertoi. En ole ihan varma, täyttikö edustaja Yrttiahon tekemä esitys nämä tekniset, muodolliset vaatimukset, mutta jos täytti, niin tuon julki sen, että kannatan edustaja Yrttiahon tekemää kannanottoa.

Tom Packalén /ps:

Arvoisa puhemies! Suomi osallistuu EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Keski-Afrikan tasavallassa, hyvä näin. Suomen on tärkeää auttaa, näkyä ja vaikuttaa.

Tilanne Keski-Afrikan tasavallassa on erittäin sekava. Konflikti runtelee maata, joka ilman uusiakin ongelmia tarvitsee humanitääristä apua. Sotilaallisiin tehtäviin ei tule kuitenkaan lähteä ilman kattavaa, analyysipohjaista operaatiovalmistelua. Nykykriisien luonne on muuttunut. Tarvitaan yhä enemmän tietoa ja sen parempaa jalostamista tiedon korkeammiksi tasoiksi, ymmärrykseksi ja viisaudeksi. Faktat eivät riitä. On oltava kokonaiskuva.

Keski-Afrikassa erityisesti erilaiset etniset ja uskonnolliset ryhmät sekä maan historia vaativat kokonaisvaltaista ymmärrystä. Tärkeää on konkreettinen tavoite, johon pyrkiä, kuten puolustusvaliokuntakin lausunnossaan muistuttaa.

Mielestäni tarkoituksena on oltava maan rauhoittaminen, estää suuremman vaaran tai humanitäärisen katastrofin aiheuttajan leviäminen. Jos valvomme vain joitain alueita, tilanne muualla säilyy muuttumattomana. Tämä taas johtaa pikkuhiljaa joko maan hajoamiseen tai pitkittyneeseen operaatioon.

Länsimaisten joukkojen vahvuus on kyky nykyaikaisiin, laajoihin sotilasoperaatioihin niin koordinoinnin kuin välineistönkin osalta. Keski-Afrikkaan olisi pitänyt mennä heti ja riittävällä voimalla, esimerkiksi käyttämällä EU:n taistelujoukkoja. Näin tilanne olisi saatu pysäytettyä ja rauhoitettua, että maan omat joukot voisivat auttaa järjestyksen ja turvallisuuden palauttamisessa. EU:n Keski-Afrikan operaatiossa tuetaankin nyt Afrikan unionin MISCA-operaatiota, jonka tehtävinä on siviilien suojeleminen, tulevaisuuden parantaminen sekä aseista riisuminen. MISCA ei kuitenkaan ole vielä täysin toimintakykyinen.

Laajojen operaatioiden lisäksi erikoisosaamistamme on siviilikriisinhallinta, jonka merkitystä maan jälleenrakentamiselle ei pidä aliarvioida. Siviilikriisinhallintaoperaatioita tulisi lisätä ja kehittää.

Meillä on siis kykyä ja osaamista, mutta ajoissa lähteminen ja tavoitteiden asettaminen tuntuvat joka kerta olevan yhtä vaikeita. Erilaisten operaatioiden suunnitteluvaiheessa tulisi etsiä kokonaisvaltaista konfliktien ratkaisua. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu on tehnyt merkittävää työtä konfliktien sovittelussa paikallistasolla muun muassa Somaliassa. Projekteissa on keskusteltu paikallisten johtajien ja ihmisten kanssa. Tätä kautta on löydetty toimivia ratkaisuja, ei siis vain menty paikalle ja saneltu ulkopuolelta, miten tulisi toimia. Miten näitä menestystarinoita voitaisiin hyödyntää jatkossa paremmin?

Arvoisa puhemies! Suomi tukee rauhanturvaamista lähtemällä Keski-Afrikan operaatioon. Haluan korostaa sitä, miten tärkeää on myös se, että Suomi on mukana konfliktien ennaltaehkäisyssä ja rauhan rakentamisessa. Suomen mahdollisuudet toimia välittäjänä ja rauhanrakentajana ovat suuremmat kuin mitä tällä hetkellä hyödynnetään. Meillä on tietoa, taitoa ja tausta, joka mahdollistaa neutraalina sovittelijana toimimisen. Toivottavasti opimme myös, kuinka paljon edullisempaa Suomelle on tukea konfliktien sovittelua ja rauhan rakentamista kuin perinteistä sotilaallista toimintaa.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutamia huomioita.

Ensinnäkin, kuten lähetekeskustelussa totesin, vihreiden mielestä tärkein peruste sille, että tähän operaatioon lähdetään mukaan, on se, että tällä operaatiolla on mahdollisuus estää väkivallan eskaloituminen ja siten pelastaa ihmishenkiä.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että Suomi omalta osaltaan vie eteenpäin niitä vaatimuksia ja huomioita, joita ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä otetaan esiin kriisinhallinnan kokonaisvaltaisen lähestymistavan käyttämisestä. Nämä opit ja nämä tavoitteet soveltuvat Keski-Afrikan tasavaltaan jos mihin.

Euroopan unionilla on sinänsä käytössään hyvällä tavalla erittäin laaja skaala mahdollisia tapoja toimia kriisien ennaltaehkäisyssä, hillitsemisessä, kehitysyhteistyössä, oikeusvaltion rakentamisessa, jos vain näitä kaikkia mahdollisuuksia käytetään hyväksi systemaattisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla. Ulkoasiainvaliokunnan saama kuva tästä asiasta ei ollut ihan hirveän positiivinen, että tässä olisi toimittu lähimainkaan sillä tavalla, mihin Euroopan unionin parhaimmillaan pitäisi pystyä.

Tässä kokonaisvaltaisessa kriisinhallinnassa tietenkin sitten erittäin tärkeä osa on myös se kokonaisuus, joka liittyy tähän YK:n päätöslauselmaan 1325 eli siihen, millä tavalla naiset otetaan huomioon niin sotilaallisessa kriisinhallinnassa kuin konfliktien ratkaisussa ja jälkihoidossa.

Arvoisa puhemies! Muutama huomio siihen, mitä vasenryhmä on tässä keskustelussa tuonut ilmi:

Olen itse sitä mieltä, että jos kritisoidaan sitä, että entinen siirtomaavaltio hoitaa ikään kuin takapihanaan tätä vanhaa siirtomaavaltiotaan, niin itse asiassa vastaus tähän ongelmaan on nimenomaan se, että myös Suomen kaltaiset maat, joilla ei ole omaa siirtomaahistoriaa ja tätä taakkaa, ovat mukana näissä operaatioissa ja siinä, millä tavalla kriisinhallintaa, rauhanturvaamista ja yhteiskunnan jälleenrakennusta suunnitellaan. Katson itse, että nimenomaan se, että EU onnistuu toimimaan yhdessä näissä operaatioissa, on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin se, että vain yksi kansallisvaltio, tässä tapauksessa Ranska, vaikuttaisi Keski-Afrikan tasavallassa.

Arvoisa puhemies! Lisäksi haluan tuoda esiin sen asian, jonka vastauspuheenvuorossa totesin, että tällä operaatiolla on tarkoitus mahdollistaa laaja YK-operaatio ja luoda sille edellytykset, ja sitä myös vasenryhmän edustajat täällä peräänkuuluttivat.

Arvoisa puhemies! Sinänsä haluan todeta edustaja Mustajärvelle, kun hän sanoi, että ei se ole mikään todiste mistään, että vain kaksi ihmistä on eri mieltä, että tästä olen samaa mieltä. Kunnioitan vasenryhmän perusteellista eduskuntatyötä ja muistan monia sellaisia keskusteluja, joissa heidän erimielisyytensä on kerta kaikkiaan tuonut ehkä sen olennaisimman näkökulman keskusteluun. Tässä kysymyksessä olen johtopäätöksistä toista mieltä, mutta on hyvä, että tämä operaatio on tässä salissa saanut myös sparraajansa ja kriitikkonsa. Varmasti tällainen keskustelu on parempaa silloin, kun kaikki eivät ehkä ole aivan yksimielisiä.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä asiana otan esiin sen, että kun näiden operaatioiden yhteydessä käydään keskustelua myös siitä, mihin Suomen oman puolustuksen kannalta resursseja kannattaa käyttää, niin kiinnitän huomiota siihen, että ulkoasiainvaliokunta mietinnössään toteaa, että osallistuminen tällaiseen operaatioon muiden vaikutustensa lisäksi vahvistaa kansallisia suoristuskykyjä muun muassa harjaannuttamalla henkilöstöä toimimaan vaikeissa olosuhteissa ja kehittämällä suunnittelu- ja logistiikkatoimialojen osaamista. Eli katson, että tämä omalta osaltaan todistaa sen, että kansainvälinen kriisinhallinta ei tee Suomen omaa puolustuskykyä huonommaksi vaan pikemminkin parantaa sitä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei meidän ryhmä, kumpikaan edustaja, ole sanonut, että yksi maa hoitaa takapihansa, tässä tapauksessa Ranska, vaan että yksi maa vastaa omista teoistaan ja siitä historiasta, mitä on aiheuttanut sitten entisissä siirtomaissa. Meidän ideahan nimenomaan on se, että Ranskan pitää kantaa myöskin sitä omaa taakkaansa mutta vahvemmassa YK-operaatiossa niin, että Ranska ei enää pääse sitten jatkamaan sitä pitkää historiaa kaikenlaisissa kähminnöissä ja operaatioissa Keski-Afrikan tasavallassa vaan että YK:n intressi on ennen kaikkea sen maan etu ja siihen osallistutaan vahvemmalla panoksella YK-operaation alla, kun Ranskalla nyt näitä intohimoja tuntuu olevan siihen maahan vieläkin, ja silloin Ranskan oma intressi ja etu jääpi taustalle.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luulen, että ymmärsin sinänsä kyllä aivan oikein, mitä edustaja Mustajärvi Ranskan roolista tässä on sanonut. Totesin omassa puheenvuorossani, että se kanta, että Suomen tai EU:n ylipäätänsä ei nyt pitäisi lähteä tähän operaatioon, käytännössä jättäisi tämän tilanteen täysin Ranskan haltuun, koska YK:lla ei tällä hetkellä vielä ole edellytyksiä siihen laajaan operaatioon lähteä.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! On periaatteessa hyvä, että niin puolustus- kuin ulkoasiainvaliokuntakin päätyivät yksimieliseen johtopäätökseen Keski-Afrikan tasavaltaan tehtävästä kriisinhallintaoperaatiosta. Tuki johtuu pitkälti humanitäärisistä syistä, jos kohta kaikista kriisinhallintaoperaatioista onkin etsittävä hyötyä myös kansalliselle puolustuskyvylle.

Emme saa olla kylmiä inhimilliselle hädälle maailmassa, en usko, että vasenryhmäänkään edustajat ovat, mutta yleisesti ottaen enemmän on mielestäni pantava painoa sille, että kriisinhallintaoperaatioihin ei lähdetä mukaan ilman, että ne lisäävät Suomen omaa sotilaallista suorituskykyä esimerkiksi lisäämällä kansallista osaamista tai Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoiminta- ja avunvastaanottamiskykyä tai rauhoittamalla sellaista kriisialuetta, josta voi seurata kielteisiä turvallisuusvaikutuksia Suomeen suoraan tai välillisesti esimerkiksi maahanmuuttoryöpyn kautta. Todellakaan naivismi ei ole aate, kuten edustaja Mustajärvi osuvasti totesi.

Arvoisa puhemies! Sekä puolustus- että ulkoasiainvaliokunta ja useat edustajat täällä tänään ovat oikeutetusti kysyneet Euroopan unionin taisteluosastojen käytettävyyden ja uskottavuuden perään. Mitä mieltä koko konseptilla on, jos taisteluosastoja ei Keski-Afrikan tasavallan kaltaisessa operaatiossa voida käyttää?

Vielä on syytä painottaa valiokuntien tavoin Keski-Afrikan operaation määräaikaisuutta mutta myös hintaa. Aikaa on kuusi kuukautta ja hintalappu 10 miljoonaa euroa. Se on paljon rahaa tässä taloudellisessa tilanteessa. Kustannukset voidaan kattaa kuluvan vuoden sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoista, mutta jos yliajalle mennään, niin kuin hyvin mahdollista on, jos operaatio ylipäätään saadaan käynnistettyä, joudutaan lisärahoitus ymmärtääkseni hakemaan lisäbudjetista, mitä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena eikä eduskunnan tahdon mukaisena.

Lopuksi on vielä syytä painottaa sitä, että kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja yksi Puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä oman maan puolustamisen ja virka-avun antamisen jälkeen. Tehtävät on kuitenkin ymmärrettävä pitää säädetyssä tärkeysjärjestyksessä: oman maan puolustus tulee aina ensin. Tätä tärkeysjärjestystä ei ole viime vuosina riittävästi kunnioitettu.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Lähes miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan ja yli kaksi miljoonaa on avun tarpeessa Keski-Afrikan tasavallassa. YK:n mukaan väkivaltaisuuksissa on kuollut ainakin yli 2 000 ihmistä, mutta todellista uhrien kokonaismäärää on vaikea arvioida. Keski-Afrikan tasavallassa on meneillään koston kierre. Siellä sekä Séléka-kapinalliset että kristittyjen aseelliset ryhmät taistelevat ja syyllistyvät rikoksiin.

YK:n pääsihteerin mukaan tarvittaisiin vähintään 3 000 sotilasta turvaamaan järjestystä, suojelemaan siviilejä ja varmistamaan humanitaarisen avun perillepääsy. Suomi osallistuu kriisinhallintaan suhteellisen pienellä panoksella. On tärkeätä pystyä rajaamaan kriisien leviäminen ja pitkittyminen ja siviilien kärsimykset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tässäkin kriisissä ollaan oikeastaan jo myöhässä. Kuten kaikessa, varhaisen puuttumisen malli olisi se kaikista paras. Varhaista puuttumista tukisi elinolosuhteiden parantaminen, koulutus ja erityisesti naisten aseman parantaminen.

Demokraattisen yhteiskunnan saavuttaminen on tärkeää, mutta siitä Keski-Afrikassa ollaan vielä kaukana. Lapset ja naiset kärsivät, ihmisoikeuksista ei tiedetä. Ne olisi saatava. Siihen tarvitaan koulutusta ja sivistystä.

Kehitysyhteistyön ja rauhanturvaamisen tulisi kulkea enemmän käsi kädessä, jotta saataisiin kokonaisuus, jolla olisi todellista muutosvoimaa. 4,6-miljoonaisesta kansasta yli 800 000 on jättänyt kotiseutunsa. Kriisin saaminen oikeasti hallintaan ja maan sisäisen turvallisuuden saaminen taattua vie vuosia. Vielä enemmän vie aikaa maan taloudellisen pohjan rakentaminen, ihmisten kouluttaminen ja muiden rakenteiden aikaansaaminen.

Näitä maita on Afrikka täynnä. 24 suomalaista sotilasta siellä puoli vuotta on kuin pisara valtameressä, mutta ehkä tämäkin on parempi kuin ei mitään. Entisistä siirtomaaisännistä ja heidän roolistaan olisi hyvä keskustella tarkemmin. Siirtomaakauden alun väkivalta loi pohjan nykypäiviin ulottuvalle tasapainottomuuden tilalle. Vallankaappauksia on ollut ja on jatkuvasti, tappamiset ja väestöpako ovat jokapäiväistä, ja mikä pahinta, kenen hallinnassa tänä päivänä Keski-Afrikka on? Ei luultavasti kenenkään. Siirtomaaisännät ovat hyödyntäneet maan. Heillä pitäisi olla myös suurempi velvollisuus tukea maan nykyistä kehitystä, vai onko niin, että heidän suurempi läsnäolonsa on osa kriisin syytä tai syventäisi kriisiä?

Toisin kuin Keski-Afrikkaan liittyvistä uutisista voisi päätellä, konfliktin juuret eivät ole nyt uskontojen välisissä erimielisyyksissä. Kyseessä ei ole tällä hetkellä ideologinen, uskontojen välinen konflikti vaan yhteiskunnan sisäisen eheyden romahtaminen. Kokonaisia yhteisöjä on tyhjentynyt ympäri maata. Muslimien pako maan eteläosista jatkuu edelleen, ja maa uhkaa jakautua islamistiseen pohjoiseen ja etelän kristittyihin.

YK:n mukaan 98 prosenttia maan kouluikäisistä lapsista on ollut koulutusjärjestelmän ulkopuolella viime marraskuusta lähtien. Kysynkin tässä lopussa: mikä on Suomen tai EU:n jatkosuunnitelma Keski-Afrikan tasavallan kehittämisessä? Pahasti näyttää siltä, että kriisiytyminen vain syvenee ja kehitystoimenpiteitä tarvittaisiin vuosiksi eteenpäin, sillä tehokkailla kriisinhallintatoimilla tulisi pystyä ehkäisemään valtava maastapako ja pakolaisuus. Se on meidän kaikkien etu.

Ilkka Kanerva /kok:

Herra puhemies! Edustajakollega lopetti puheenvuoronsa asiaan, josta ajattelin aloittaa: mikä on se toimenpideohjelma. Ensimmäinen asia luonnollisestikin on rauhan aikaansaaminen. Toinen asia sen jatkeeksi on luonnollisesti jonkinkinlaisen valtiorakenteen luominen tuolle alueelle, siis yhteiskuntajärjestelmän luominen, joka edes alkeellisella tasolla vastaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Kolmas asia on sitten tietysti kansalaisten perustarpeista huolehtiminen, ja itse asiassa tästä osiosta nyt ensisijaisesti on kysymys tämän operaation puheena ollen, koska tässä mennään humanitäärinen kylki edellä hoitaaksemme sen, että tämä humanitäärinen apu voidaan toimittaa perille ja hieman rauhoittaa sitä silmitöntä toimintalinjaa, joka siellä rehottaa erittäin vastenmielisellä tavalla.

Turvallisuustilanne pahenee. Se pahenee ja saa entistä traagisempia muotoja siellä, ja humanitäärinen apu ei ole menossa tänä päivänä perille. Koko terveydenhuolto on Keski-Afrikassa avustusjärjestöjen varassa. Koulut lopetetaan. Kaikki tämä tietysti luo kuvan todella onnettomasta yhteiskunnasta ja isosta kansainvälisestä tarpeesta tulla tähän tilanteeseen.

Asiaa voi tarkastella, niin kuin se pitää myös nähdä, että tämä on vaikkapa Suomelle kallis operaatio. Niin kuin täällä todettiin: 10 miljoonaa euroa, 24—30 ihmistä, kuusi kuukautta. Se on melkoisen korkea hinta per rauhanturvaaja. Sen vuoksi minusta tässä keskustelussa on ollut tosi oikea sävy siitä, että pitää nähdä tämä laaja-alaisen turvallisuuden käsite eli siviili- ja sotilaskriisinhallinnan yhteistoiminnan yksi ja sama kuva.

Valitettavaa on se, että tämä näyttää olevan tervanjuontia aikataulullisesti. Startti on jo myöhässä ja näyttää viipyvän yhä edelleenkin johtuen käytännössä poliittisen tahdon alhaisesta tasosta. Poliittinen tahto on hakusessa edelleenkin.

Perusteltu kysymys, joka salissa on viritetty, on ymmärrettävästi myös se, pitäisikö Suomen olla harvemmissa operaatioissa mukana ja näkyvämmällä, ikään kuin vaikuttavammalla, panoksella. Se on asia, johon yksinkertaisen varmaa vastausta on tosi vaikea antaa, mutta kysymys on perusteltu, koska se pistää miettimään. Ongelma on tietysti siinä, että kansainvälinen yhteisö on tahmea ottamaan tätä vastuuta itselleen. On katsottava YK:n perään, on katsottava meidän oman Euroopan unionimme perään ja erityisesti bg:itten eli battlegroupien, taistelujoukkojen, taisteluosastojen, suuntaan. Luulisin, että meillä voi olla myöskin diplomatiapöydässä vielä annettavaa nykyistäkin enemmän siltä osin, millä tavoin rauhanneuvottelut olisi saatava aikaan.

Itse kokisin niin, että vähänkään pidemmän aikavälin sommitelman pitäisi olla sentyyppinen, että siinä YK ja Euroopan unioni voisivat eri muodoissaan tukea Afrikan unionia, tätä MISCA-operaatiota, täälläkin mainittua operaatiota, rauhanturvaoperaationa, jolloin MISCA parhaiten paikallisissa olosuhteissa toimimaan kykenevänä toimintatasona kulttuurisesti ja poliittisesti, myöskin sotilaallisesti, kykenisi tämän asian hoitamaan ja voisi ottaa sekä YK:n valtuuttamana että muiden toimijoiden, kuten Euroopan unionin, tukemana vähänkään pidemmässä juoksussa vastuun tämän Keski-Afrikan asian haltuunotosta. Se olisi luullakseni lähin tie päästä tässä asiassa sellaiseen maaliin, joka inhimillisen ja humanitäärisen tulevaisuuden turvaamiseksi olisi välttämätöntä tälle onnettomalle Keski-Afrikan tasavallalle.

Seppo Kääriäinen /kesk:

Herra puhemies! On todettu, että tämä eduskunnan kanta on kohtalaisen yksimielinen — erittäin laaja, ehkä ei ihan kokonaan yksimielinen — ja se tietysti antaa hyvää pohjaa Suomen kriisinhallintapolitiikalle tulevaisuudessa. Vuonna 1956 alkanut linja näyttää nyt entistä useammin johtavan rauhanturvaajien tien Afrikkaan, ja näyttää siltä, että Afrikan maanosasta muodostuu yhä enemmän ja enemmän rauhanturvaamistehtävien painopiste.

Täällä on puhuttu aika paljon tästä siirtomaataustasta. Suomella on oma historiansa ja oma taustansa. Meillä ei ole mitään siirtomaahistoriaa, mutta me olemme olleet alistettu maa ja myös ryöstetty sekä riistetty maa monessa mielessä, ja voihan se olla, että näistä kokemuksista, historian kokemuksista nousee tietty linja suhtautua tämän maailman tämänhetkisiin kysymyksiin, tietty linja olla apuna, antaa oma apunsa, ja myös kyky hoitaa asioita niin, että on myös kyky antaa apua silloin, kun sitä apua kysytään, varsinkin YK:n puitteissa ja nyt yhä enenevämmin Afrikassa. Suomella on tausta, ja se kyllä vaikuttaa ymmärtääkseni siihen, mitenkä me suhtaudumme tämänkaltaisiin kriiseihin.

Kokonaisuus ratkaisee. Sotilaallinen kriisinhallinta on monta kertaa ja useimmiten se avaus puuttua katastrofitilanteen ratkaisemiseen. Mitään muuta tietä ei ole kuin mennä kovilla keinoilla väliin, rauhoittaa tilannetta, mutta samalla huolehtia siitä, että kokonaisuus toimii, että siviilikriisinhallinnan elementit ovat mukana siinä kintereillä. Kehitystyö ja avustustoiminta muodostavat tämän kokonaisuuden. Minusta pitää asettaa tämä sotilaallinen puoli tällaiseen laajaan kokonaisuuteen. Tämä maailma on raadollinen. Se pitää vain tunnustaa, ja siihen pitää olla keinoja myös sitten kansainvälisellä yhteisöllä ja Suomella siinä osana. EU:n vahvuushan on siinä, että se katsoo kriisinhallintaa kokonaisuutena.

Täällä on tullut kiitettävällä tavalla karhean kriittisiäkin näkökohtia kriisinhallintatoimintaan myös tähän operaatioon liittyen. Kaikki ovat olleet rakentavia puheenvuoroja. Minusta on hyvä, että Suomi osallistuu 20—30 sotilaan voimalla, ottaen nyt huomioon, että puhuttiin jopa sadankin rauhanturvaajan lähtökohdasta. Nyt on asetuttu tähän alle 30 sotilaan lähtökohtaan. Määräaikaisuus on hyvin olennainen asia, ja tärkeää onkin se, että muistetaan aina tämä määräaikaisuus, se, että kun johonkin operaatioon mennään, sinne ei jäädä olemaan ja elämään, vaan tehdään tietty tehtävä, tehdään tietty projekti, ja sitten lähdetään pois. Se on minusta tärkeä asia. Se pitää myös kustannukset sitten sillä tavalla puitteissaan, että ne ovat sopivan kokoisia, ja myös operaation hyväksyttävyys tulee tällä tavalla taatuksi.

Täällä on jo puhuttu myös tästä kriisiarviosta, kriisianalyysistä. Minusta ei pidä unohtaa sitä, että totta kai taudit ja liikenneonnettomuudet ovat tärkeitä uhkia ja ne on otettava huomioon. Mutta kun paikan päällä on vaikka minkälaisia joukkoja, niin aseelliset hyökkäykset rosvojoukkojenkin suunnalta ja vastaavat voivat aiheuttaa kyllä yllättäviä tilanteita. Näitä ei voi missään tapauksessa unhoittaa.

Viittaan minäkin Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukseen viime vuodelta, jossa oli tehty havaintoja myös sotilaallisesta kriisinhallinnasta. Nimenomaan tämän tuloksellisuuden arviointi, selkeä tavoiteasettelu ja operaatioitten määräaikaisuus ovat olennaisia asioita, ja tähän mietintöönhän sisältyy ulkoasiainvaliokunnan ponsi, jossa jokaisen operaation jälkeen edellytetään raportointia sen operaation tuloksellisuudesta.

Ihan loppuun vielä huomautus taisteluosastoista. Nehän on aikoinaan perustettu nimenomaan humanitäärisiä tilanteita varten, ja jos mikä, tämä Keski-Afrikan tasavallan tilanne on humanitäärinen hätätilanne. Sinne tarvitaan apua, ja sen avun perille saaminen ei kerta kaikkiaan onnistu muuta kuin sotilaallisilla keinoilla, se, että sinne voidaan sitä apua toimittaa. Sen vuoksi tämä taisteluosastojen käytettävyys tai käyttämättömyys vaatii perusteellisen läpikäymisen niin, että näitä voidaan käyttää. Jos ei voida käyttää nyt eikä jatkossakaan, niin miksi niitä sitten pidetään ylipäätään yllä?

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kääriäinen korosti EU:n laajaa, kokonaisvaltaista kriisinhallinnan otetta. Kuitenkin tässä operaatiossa on vähemmän kokonaisvaltaisuutta. Kokonaisvaltaisuuden pitäisi olla mielessä myös jo silloin, kun itse operaatiota poliittisesti valmistellaan, ja siksipä ollaan nyt tässä. EU-maista vain pieni vähemmistö on ilmoittanut joukkojaan tähän operaatioon.

Poliittinen tausta tässä tietysti on, niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, se, että Ranskan toimiin ei luoteta. Ranska on ollut kriisin ja konfliktien osapuoli Keski-Afrikan tasavallassa vuosikymmeniä, eikä ole oikeastaan kuin kolme neljä vuotta siitä, kun Ranska kävi avoimesti sotaa pohjoisia maakuntia vastaan, käytti raakoja otteita, pommitti ja tuki avoimesti silloisen presidentin hyvin väkivaltaista hallintoa. Elikkä nämä ovat näitä taustoja, joista nyt maksetaan, ja aikaa kuluu. Aikaa kuluu. Ei tämä niin nopea operaatio ole kuin täällä annetaan ymmärtää.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti siitä, että aikoinaan kun EU:n taistelujoukkoja perustettiin, niillähän oli kauhea kiire, niiden piti ratkaista kaikki mahdollinen ja osin mahdotonkin, ja oli myöskin kauhea kiire ilmoittaa, että ollaan mukana, ilman tietoa siitä, missä ollaan mukana ja kuinka näitä joukkoja aiotaan käyttää ja kuinka niitä sitten on käytetty. Tämä päätös lähteä mukaan johonkin sellaiseen, mistä ei tiedetty, mihin mennään mukaan, osoittaa, että kyseessä oli poliittinen päätös, ja se johtuu hyvin pitkälle siitä, että Suomella ei ole omaa tahtoa. Se on annettu Euroopan unionin lakkariin, ja tämä monimuotoinen neuvottomuus on kyllä aika lailla vallitseva suomalaisessa politiikassa tänä päivänä, ja ihmettelen kyllä sitä, kun viittasin näiden eri toimijoitten toimien eritahtisuuteen, että kun eniten YK:n vahvaa jalkautumista alueelle olisi toivottu, YK kuitenkin antoi Ranskan operaatiolle siunauksensa, ja mikä on aivan varmaa: Ranskan tavoitteet ja intressit eivät ole samoja kuin mitä ne ovat YK:lla.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kääriäinen sanoi, että jos joukkoja ei käytetä, miksi niitä sitten ylläpidetään, kun selvä tarve kuitenkin käyttämiselle olisi, ja tästä voi sanoa, että juuri näinhän se on, ja jos nyt aforismin muotoon tämän kiteyttäisi: jos jostain asiasta ei ole hyötyä, niin siitä on haittaa. Valitettavasti itse alan kokea, että ylläpidämme sellaista järjestelmää, josta on suoranaista haittaa. Laajemmassa kuvassa se asettaa myös ainakin itselleni kysymyksen siitä, kuinka pitkälle sitten EU:n piirissä tehtyihin sopimuksiin voidaan luottaa. Viittaan tässä Lissaboniin ja niihin linjauksiin. Valitettavasti olen tullut hieman skeptiseksi, olisiko Euroopan suunnasta tällaista keskinäistä turvallisuutta meille luvassa, jos itsellämme olisi siihen tarvetta.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Olen useissa puheissa täällä muistuttanut siitä, että rauhanturvaajat toimivan Suomen lipun alla ja heidän ongelmiinsa voidaan puuttua ja pitäisi puuttua. Tervehdin ilolla sitä, että nyt on mainittu täällä mietinnössä nimenomaan puolustusvaliokunnan lausunnon kautta, että "kriisinhallintaveteraaniohjelman toimeenpanoa tulisi kiirehtiä". Kyseessä on tosiaan merkittävä asia, ja jos me haluamme, että meillä on rauhanturvaajia tulevaisuudessakin, rauhanturvaajien ongelmat tulee ottaa huomioon ja parantaa niitä ongelmia, mitä sieltä tulee.

Ilkka Kanerva /kok:

Herra puhemies! En halua nyt erityisesti enää jatkaa arvoisten vasenryhmän kansanedustajien kanssa pidemmälti, pikkasen kun jo tuli räpättyä tuolla aikaisemminkin omassa puheenvuorossani, niin kuin minä sen itse koen ja näen, mutta sen verran toki palaan herrojen tovereiden näkökantaan, että en minä oikein sitä ymmärrä, miksi keskiafrikkalaisen ihmisen, lapsen, nuoren, naisen, miehen, pitää antaa kärsiä siitä, mitä Ranska on aikoinaan tehnyt tai mitä Ranska tänä päivänä aikoo.

Minä ymmärrän, että joku voi vihata Ranskaa. Minulla ei ole vihantunteita, enkä usko, että sillä kauheasti tässä maailmassa rakennetaan, (Jyrki Yrttiaho: Eikä meillä ole!) mutta siis se, että Ranska on joskus historiassa toiminut typerällä tavalla ja että sillä tänä päivänä on mielestänne kelvottomia aikomuksia Euroopan unionin jäsenenä, maailmanyhteisön jäsenenä, ei, hyvät veljet, toverit, voi olla peruste sille, että annetaan roskan olla sitten, jos se onkin Afrikassa. Kyllä meidän pitää siitä huolimatta, olkoon se historiatausta mikä hyvänsä, ottaa vastuuta niistä asioista. Tämän vain halusin kaikessa ystävällisyydessä omana henkilökohtaisena näkemyksenäni teille esittää.

Thomas Blomqvist /r:

Värderade herr talman! Läget i Centralafrikanska republiken har länge varit oroligt, och just nu är de i akut behov av humanitär hjälp. Situationen får inte tillåtas eskalera, för förutom den humanitära katastrofen hotas då också stabiliteten i grannländerna.

Herra puhemies! Haluaisin vielä sanoa, että EU:n päätös yhteisestä sotilaallisesta kriisinhallintaoperaatiosta on perusteltu ja tarpeellinen, ja olen iloinen siitä, että eduskunnassa on laaja tuki tälle operaatiolle. On kuitenkin valitettavaa, että monet EU-maat eivät ole toimineet samalla tavalla. Nyt ilmoitettujen joukkojen määrä on liian pieni, mikä voi johtaa operaation viivästymiseen ainakin. Toivonkin kaikkien muiden jäsenmaiden arvioivan vielä mitä pikimmin mahdollisuuksiaan osallistua operaatioon.

EU:n päätös on siis myönteinen, mutta päätösprosessissa sinänsä on kyllä toivomisen varaa. Keski-Afrikan tasavallan operaatio täyttää kriteerit, joita asetettiin EU:n taisteluosastojen käytölle niitä perustettaessa. Tästä huolimatta niitä ei hyödynnetä. Tämä osoittaa myös sen, että nykyinen konsepti ei ole riittävän tehokas kriisinhallintaan. Osastojen käyttämättömyys on ristiriidassa Eurooppa-neuvoston päätöksen kanssa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisesta. Jos siis nykyinen konsepti ei toimi, sitä on muutettava ja löydettävä tapa käytettävyyden lisäämiseksi. Mielestäni Suomi voisi mainiosti toimia tässä vauhdittajana osastojen kehittämisessä osaksi paremmin toimivaa puolustusyhteistyötä.

Herr talman! Jag tycker alltså att det är rätt att Finland är med i den här operationen. Vi har ett förslag till beslut om att skicka max 60 soldater. Antalet är rimligt såväl i relation till vår storlek som till pågående operationer. Nu är det viktigt att också andra medlemsländer bär sitt ansvar så att operationen kan påbörjas så snart som möjligt. Vi får inte glömma Centralafrikanska republiken och att människorna där står inför en humanitär katastrof.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Jos meidän pitää valita, käytämmekö niukkoja voimavaroja mieluummin kriisien seurausten tehottomaan paikkaamiseen vai kriisien estämiseen ennalta ja niiden eskaloitumisen rajaamiseen, kannattaa ilman muuta painottaa näitä jälkimmäisiä vaihtoehtoja. On monin verroin järkevämpää ja inhimillisempää toimia vaikeuksissa olevilla alueilla sen puolesta, että ihmisten oikeus elää rauhassa omilla kotiseuduillaan toteutuu, kuin siirtää heitä pakolaisina vaikeuksien alta pois. Painotan ehdottomasti ennaltaehkäisyn tärkeyttä ja ensisijaisuutta, mitä tulee kolmansien maiden kriiseissä toimimiseen, kuten nyt tässä Keski-Afrikan tilanteessa.

Mutta, arvoisa puhemies, ei voi täysin vähätellä myöskään niitä Suomen intressejä näissä asioissa. Totta kai tämä humaani vastuu on se kaikkein tärkein, mutta operaatioon osallistuminen, vaikka pieneenkin operaatioon, tarjoaa myös mahdollisuuden saada tietoa omien joukkojemme ja kalustomme suorituskyvystä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää myös varsinaisen sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Suomen kannattaa käyttää tällaiset mahdollisuudet myös tämänkaltaisten kehittämistarpeiden täyttämiseen.

Arvoisa puhemies! Lisäksi suomalaiset sotilaat, niin ammattisotilaat kuin reserviläiset, ovat herättäneet maailmalla huomiota hyvillä valmiuksillaan niin varsinaisissa tehtävissään kuin muuten, esimerkiksi kriisialueilla siviilien kanssa toimittaessa. Suomalaisen asevelvollisuuden suorittaneet ovat hyvin koulutettuja, kielitaitoisia ja monitaitoisia henkilöitä, jotka kykenevät vaativiin tehtäviin. Sellaiset joukot toimivat myös hyvänä PR-osastona suomalaiselle maanpuolustuskyvylle kansainvälisesti, joten mielestäni meidän kannattaa tätä osaamista ja oman kansallisen puolustusratkaisumme vahvuutta myös maailmalla osoittaa ja näyttää tällaisten operaatioitten kautta.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kanervalle: Emme todellakaan moiti Ranskaa Ranskana, ja nyt on vielä melko turhaa jälkikäteen tuomita myöskään tätä siirtomaa-aikaa. Yritin vain avata sen tosiasian, että Euroopan unionin merkittävät, suuret jäsenmaat jättäytyvät tästä operaatiosta pois juuri sen takia, että ne arvioivat operaation Ranska-johtoisuuden tulokset hyvin heikoiksi.

Ylipäätään meidän keskustelussamme täällä on hyvin vähän sivuttu ja valiokunnissakin erittäin vähän sivuttu sitä tosiasiaa, että kun valtio hajoaa, etniset erot astuvat peliin, vaikka sitten poliittiset ja taloudelliset intressit ovat vahvasti taustalla. Elikkä olen kaivannut täällä kyllä keskustelua siitä käytännössä etnisestä puhdistuksesta, joka tuossa maassa on käynnissä. Tilanne on hyvin samanlainen kuin Jugoslaviassa. Tämä on se inhimillinen katastrofi, josta pitäisi nyt puhua ja johon pitäisi kyetä sekä poliittisesti että muilla, myös humanitäärisillä, keinoilla puuttua. Se myöskin edellyttää, että puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä.

Kaipaan kyllä myös Suomen näkyvämpää, aktiivisempaa roolia YK:n suuntaan. Näyttää siltä, kuten tuossa Mustajärvi äsken totesi, että Suomi on antanut Euroopan unionille puhevallan, ja jos siellä asiat epäonnistuvat, Suomi seuraa katseella.