Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Strasbourgissa marraskuussa 2001 tehdyn keskinäistä oikeusapua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan sekä lisäpöytäkirjan nojalla annettavat varaumat ja selityksen.

Toisen lisäpöytäkirjan tarkoituksena on tehostaa ja helpottaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kansainvälisessä oikeusavussa rikosasioissa. Toinen lisäpöytäkirja täydentää Euroopan neuvoston voimassa olevia yleissopimuksia, erityisesti vuonna 1959 tehtyä eurooppalaista yleissopimusta keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa.

Esitykseen sisältyy myös lakiehdotus toisen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lisäpöytäkirjan soveltamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti kuin toinen lisäpöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan. Lain voimaantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettua lakia. Lakia ehdotetaan muutettavaksi siltä osin kuin on katsottu tarpeelliseksi, että mainitun lain säännökset saatetaan vastaamaan toisen lisäpöytäkirjan määräyksiä.

Kansainvälisellä rikosoikeusavulla tarkoitetaan eri valtioiden toisilleen antamaa apua valtioiden rajat ylittävien rikosasioiden käsittelyssä. Toinen lisäpöytäkirja sisältää määräyksiä muun muassa yhteydenpitojärjestyksestä oikeusviranomaisten välillä, todistajien kuulemisesta video- tai puhelinkokouksen avulla, oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannosta postitse sekä rajat ylittävästä tarkkailusta, valvotuista läpilaskuista, peitetutkinnasta ja yhteisistä tutkintaryhmistä. Esityksessä ehdotetaan, että Suomi tekisi muun muassa poissulkevan varauman rajat ylittävää tarkkailua ja valvottua läpilaskua koskeviin määräyksiin sekä osittaisen varauman peitetutkintaa koskevaan määräykseen.

Lakivaliokunta on mietinnössään käsitellyt etupäässä ehdotettujen varaumien tarkoituksenmukaisuutta ja suhdetta kansalliseen lainsäädäntöön. Erityisesti valiokunnan kuulemisissa nousi esille tapa, jolla vieraan valtion virkamiehelle annetaan valtuus suorittaa Suomessa peitetutkintaa. Vieraan valtion toimivaltaisella virkamiehellä olisi oikeus suorittaa peitetutkintaa ainoastaan peitetoiminnan tai valeoston toteuttamisesta vastaavan suomalaisen poliisimiehen välittömässä valvonnassa. Rajoituksen tarpeellisuus liittyy siihen, että kyse voi olla minkä tahansa valtion toimivaltaisesta virkamiehestä, joka voi tulla hyvin erilaisesta oikeuskulttuurista kuin Suomi.

Hallituksen esityksen perusteluissa välittömän valvonnan toteuttamismuotoja mainitaan kaksi. Ensimmäinen olisi fyysinen läsnäolo, eli suomalainen poliisimies olisi fyysisesti samassa tilassa kuin vieraan valtion virkamies. Toiseksi valvonta voitaisiin toteuttaa myös uuden pakkokeinolain 10 luvun 38 §:n mukaisesti varustamalla vieraan valtion virkamies kuuntelun ja katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella. Vieraan valtion virkamies olisi tiukemmassa valvonnassa kuin suomalainen peitemies tai valeostaja.

Saadun selvityksen mukaan vaatimus välittömästä valvonnasta fyysisenä läsnäolona samassa tilassa tarkoittaa käytännössä sitä, että operaatioon tulisi soluttaa ulkomaisen peitehenkilön lisäksi myös suomalainen peitehenkilö valvomaan tämän toimintaa. Kahden peitehenkilön saaminen samalle jutulle ei kuitenkaan käytännössä voi onnistua. Toisaalta kuuntelun ja katselun mahdollistavien elektronisten laitteiden mukana pitäminen voi paljastaa peitehenkilön epäluuloisessa ja koko ajan varuillaan olevassa seurassa.

Saadun selvityksen ja eri suuntiin vaikuttavien näkökohtien punninnan perusteella edellytys valvonnan välittömyydestä on lakivaliokunnan mukaan syytä säilyttää pykälässä, mutta sille ei kuitenkaan ole perusteltua asettaa niin korkeita vaatimuksia kuin hallituksen esityksen perusteluissa esitetään. Valiokunta katsoo, että valvonta voi olla välitöntä myös silloin, kun ulkomaalaisen peitemiehen toiminta on hyvin tiiviisti suomalaisten virkamiesten seurannassa siten, että viranomaiset voivat tarvittaessa puuttua tilanteen etenemiseen. Tämä tarkoittaa, että ulkomaalainen peitemies voi olla lyhyitä aikoja ilman fyysiseen tilaan tai teknisiin varusteisiin perustuvaa valvontaa, jos tällainen valvonta ei ole mahdollista. Tällöin ulkomaalaisen virkamiehen on välittömästi raportoitava tilanteesta suomalaiselle poliisille. Kyse olisi siten toiminnan tiiviistä seurannasta.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina. — Valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Ihmiset, tavara ja tieto liikkuvat nykyään yhä joustavammin valtioiden rajojen yli. Myöskään rikollisuus ei tunne valtioiden rajoja, ja hyvin usein kansainvälisten rikosvyyhtien selvittelyssä tarvitaan useamman valtion resursseja ja mukanaoloa.

Lakivaliokunta, kuten edellä kuultiin, pitää tätä esitystä erittäin tarpeellisena. Sopimuksen toisen lisäpöytäkirjan voimaantulo helpottaa Suomen esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten mahdollisuuksia saada rikosoikeusapua niistä valtioista, jotka myös ovat lisäpöytäkirjan osapuolia. Tarvitaankin yhä tehokkaampaa yhteistyötä rikosten ehkäisyssä ja esitutkinnassa sekä selvittelyssä.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kävi ilmi, että kansainväliset oikeusapupyynnöt ovat käräjäoikeuksissa nykypäivinä melko yleisiä ja säännökset, jotka yksinkertaistaisivat toimintaa, ovat kannatettavia. Lausunnoissa korostettiin myös sitä, että esimerkiksi videoneuvottelun käyttäminen rikosasian vastaajan kuulemisessa tuomioistuimessa tai rikoksesta epäillyn kuulemisessa esitutkinnassa tulee asianmukaisesti hyödyntää. Sen lisäksi, että se lyhentää rikosprosessin kestoa, se voi tuoda myös taloudellisia säästöjä.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on jälleen hyvä, ja muun muassa kansainväliset tutkintaryhmät ja valvottu läpilaskuhan ovat jo nykypäivää poliisitoiminnassa, ja tämä esitys tuo tiettyä lisäarvoa tähän näin.

Minä keskityn tuohon peitetutkintaan, mistä valiokunnan puheenjohtaja Holmlund jo ansiokkaasti puhui. Sehän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi suomalaisen rikollisjärjestön tiloihin tilataan ulkomainen poliisimies tekemään joku toimenpide, esimerkiksi tietyn aselastin kaupasta sopiminen.

Tässä esityksessä oli aika paha lapsus nimenomaan tästä välittömästä valvonnasta puhuttaessa, minkä edustaja Holmlund tuossa otti esille. Sehän ei todellakaan toteudu, kuten tässä edellytettiin, että tänne rikollisjärjestön tiloihin menee tämän ulkomaisen poliisimiehen lisäksi suomalainen poliisimies. Ei todellakaan onnistu. Silloin ei toteudu mikään. Myös mitään kuuntelulaitteita, teknistä kuuntelua, tälle ulkomaiselle poliisimiehelle ei voida laittaa hänen turvallisuuttaan vaarantamatta. Tuntuu, että tässä on pikemminkin ajateltu ulkomaisia B-luokan poliisisarjoja, kun tätä esitystä on kirjoitettu. Todellinen elämä ei mene näin. Ja mikään kännykän kautta tapahtuva kuuntelu ei toteudu, koska kännykät jätetään aina narikkaan, kun tehdään jotain kovia diilejä.

Eli siinä mielessä oli täysin perusteltua muuttaa tämä välitön valvonta näissä perusteluissa tämmöiseksi intensiiviseksi valvonnaksi, elikkä tämän suomalaisen kutsuma ulkomainen poliisimies heti sen jälkeen, kun hän on hetken aikaa ollut siellä tilassa ja tehnyt ne toimenpiteet, raportoi, mitä siellä tapahtui. Toki suomalaisilla viranomaisilla on mahdollisuus mennä sinne tilaan keskeyttämään tämä toiminta, jos tarvetta siihen on.

Tällaisena tämä esitys minun mielestäni on aivan toteutumiskelpoinen ja hyvä.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Muuttuva maailma, muuttuva rikollisuus — tämä on tosiasia, jota ei voi paeta. Valitettavasti tuntuu myös siltä, että rikolliset ovat nopeampia muuttujia kuin demokraattisesti hallitut yhteiskunnat. Lainsäätäjän ja laillisuusvalvojien on oltava uskottavia, jotta rikoksesta kiinni jääminen toimii ennalta ehkäisevästi eli lainkuuliaisuus säilyy. Uudet rikollisuuden lajit, tunnetut ja tuntemattomat teknologiat, ovat kiristäneet rikollisten kiinni saamista entisestään. Ei ole lainkaan varmaa enää nykyään, että uusin ja paras teknologia tai niiden sovellus on ensimmäisenä yhteiseksi hyväksi tarkoitetun toiminnan käytössä. Valitettavasti nämä ovat useimmiten ensimmäisinä rikollisuuden keinovalikoimissa, etenkin kun puhutaan kansainvälisestä, rajat ylittävästä järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevat muutokset ovat osa tätä loputonta taistelua. Se antaa demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen hyväksynnän keinoille ja työmenetelmille, joita toki voidaan myös kritisoida loputtomasti. Tietoturva ja ihmisoikeudet on aina huomioitava, mutta ne eivät saa olla liikaa kampittamassa rikoksien torjuntaa tai niiden selvittämistä. Lakivaliokunta hyväksyy muutokset ja selvitykset muuttamattomina ja yksimielisesti. Tämä kertoo maailmasta ja sen nykytilasta, joka osaltaan koetaan hallitsemattomaksi. Ilmassa on liian paljon isoja kysymysmerkkejä useimmiten vailla vastauksia. Tältä pohjalta on perusteltua lisätä ammattilaisten työkaluja työkalupakissa. Silti voidaan epäillä, tehdäänkö vieläkin liian vähän ja liian myöhään.

Arvoisa puhemies! Rajojen yli tapahtuva valvonta, valvottu läpilasku ja peitetoiminta muodostavat laillisuusvalvojien näkökulmasta laillisen perustan valvojien työhön taistelussa rikoksia ja rikollista oman edun tavoittelua vastaan, joita johdetaan monikansallisten pörssiyhtiöiden tehokkuudesta tunnetuilla johtamis- ja laadunvarmistusopeilla. Tästä taistelusta ja sen onnistumisesta hyödymme me veronmaksajat ja lakia kunnioittavat kansalaiset. Siksi valiokunta hyväksyi nämä esitykset valiokunnassa. Lainsäädännön toimivuutta tulee kuitenkin seurata tarkoin, jottei säädöksiin jää rikollisten mentäviä aukkoja. Kokonaisuudessaan hallituksen esitys on hyvä ja tarpeellinen.