Arvoisa puhemies! Eduskunta hyväksyi viime vuoden lopulla äänestyksen jälkeen EU:n perustuslain. Perustuslakisopimus ei kuitenkaan tule koskaan voimaan, sillä se kaatui Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä. Nyt Saksa puheenjohtajakaudellaan on alkanut tunnustella mahdollisuutta uuden perustuslakisopimuksen tekemiseksi. Saksan liittokansleri Angela Merkel on pyytänyt EU:n jäsenmaita vastaamaan 12 kysymykseen koskien uuden EU:n perustuslain hyväksymistä ja mahdollisia muutoksia aiempaan sopimustekstiin. Kysynkin pääministeri Matti Vanhaselta:

Mitä Angela Merkel kysyi Suomelta, ja mitä Suomi on vastannut näihin kysymyksiin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomi jo omalla puheenjohtajakaudellaan aloitti tämän seuraavan vaiheen käsittelyn, ja Saksa nyt tähtää siihen, että kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa voitaisiin tehdä päätökset uuden hallitustenvälisen konferenssin koolle kutsumisesta ja määrittää sille täsmällinen mandaatti, mitkä kysymykset tuossa hvk:ssa voidaan avata. Tähän liittyen on valmistelutyötä tehty. Saksa on pyytänyt niin sanottuja focal pointseja virkamiesedustajilta, jotka kutakin hallitusta ovat edustaneet, joiden kesken neuvotteluja on käyty.

Sen lisäksi kansleri Merkel on ollut suoraan yhteydessä sitten kunkin maan pääministereihin. Tässä kokonaisuudessa on esitetty hyvin erilaisia kysymyksiä siitä. Me olemme luonnollisesti vastanneet pitäen pohjana sitä sopimusta, jossa olemme kerran korostaneet, nostaneet siitä esille meidän kannaltamme tärkeimpiä tekijöitä, jotka tuossa sopimuksessa on saavutettu. Tämä neuvotteluprosessi tulee nyt lähiviikot jatkumaan tähtäimessä, että juhannuksen kokouksessa voitaisiin neuvottelumandaatti uudelle hvk:lle antaa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallitus suhtautuu vakavasti kansalaisten unionia kohtaan osoittamaan kritiikkiin. Tämäkö nyt on sitä vakavaa suhtautumista ja avointa ja läpinäkyvää EU-politiikkaa, kun edes kansanedustajat, saati sitten kansalaiset, eivät saa tietää, mitä Suomelta on kysytty ja mitä on vastattu. Kysynkin pääministeri Vanhaselta:

Miksi hallitus salailee näitä esitettyjä kysymyksiä, ja vielä oleellisempaa, miksi hallitus salailee sitä, mitä on vastattu Saksalle? Eikö olisi oleellista, että kansalaiset ja kansanedustajat tietävät, minkälaista linjaa EU:n perustuslakikysymyksessä Suomen hallitus tällä hetkellä ajaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ei tässä erityisemmin salailla. En muista niitä 12 kysymystä tässä ulkoa. Voisin kertoa eilisillan keskustelustani Merkelin kanssa, jossa oli tiettyjä aiheita, jossa haarukoidaan sitä, mitä kautta ratkaisua voitaisiin hakea. Näiden neuvottelujen käyminen on luonnollisesti myös luottamuksellista, koska me tietysti puolustamme sitä saavutusta, joka 2004 hallitusten kesken pystyttiin aikaansaamaan, ja pyrimme kaikki sen ydinkysymykset pitämään myös tulevissa sopimusmuutoksissa voimassa.

Sitä, onko meillä liikkumatilaa, joustotilaa, joissakin asioissa, ei julkisuuden kautta kerrota. Ne ovat sitten viimeisiä neuvottelukysymyksiä, joissa annetaan mahdollista joustoa. Eduskunnan valiokuntia ja erityisesti suurta valiokuntaa, ulkoasiainvaliokuntaa, jotka ovat tässä avainvaliokuntia, informoidaan koko ajan tästä prosessista. Ja hallitus tulee antamaan selvityksen aivan lähiaikoina, se on huomenna EU:n ministerivaliokunnassa; jos se siellä menee lävitse, se tulee eduskunnalle, jossa tämä Suomen neuvottelupositio tullaan määrittämään.

Arvoisa puhemies! On todella tärkeätä, että kesäkuun kokouksessa voitaisiin saada ratkaisu siitä suunnasta, jolla tämä perustuslaillinen sopimus nyt uudistetaan, ja sitä kautta voitaisiin lopettaa tämä pitkä vaihe, joka haittaa unionin toimintaa. On kaikkien kannalta vahingollista, ettei ole näköpiirissä selvää näköalaa unionin toimintakyvystä lähivuosien aikana. Erityisen tärkeätä pienille maille on se, että meillä on selvät päätöksentekojärjestelmät ja tehokas unioni, jotta tuloksia tulee. Samalla on tärkeätä, että nyt ei heikennetä sitä neuvottelutulosta, joka on saavutettu. Siihen liittyy esimerkiksi perusoikeusasiakirja eli kansalaisten oikeuksien vahvistuminen tässä yhteydessä, työntekijöiden oikeuksien huomioon ottaminen.

Onko selvää, että Suomen hallitus pitää siitä kiinni, että sosiaaliset oikeudet, perusoikeudet tulevat säilymään tässä uudessa sopimuksessa, ja tämä on selvä viesti Suomelta näissä neuvotteluissa, joita käydään ennen tätä seuraavaa Eurooppa-neuvoston kokousta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Perusoikeusasiakirjan saaminen osaksi tätä perustuslakisopimusta oli Suomelle erittäin tärkeä tavoite, ja on luonnollista, että se on yksi meidän prioriteeteistamme myös näissä jatkoneuvotteluissa. Se muodostaa tämän sopimuksen niin sanotun toisen osan. Suomi työskenteli pitkään sen puolesta ja se on saatu siihen, ja emme ole tässä onneksi yksin.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus aikoo ohjelmassaan syventää ja vilkastuttaa Euroopan unionissa käytävää kansalaiskeskustelua, ja siinä mielessä kyllä ed. Arhinmäki on mielestäni ihan oikeassa, että tämmöiset tilanteet pitäisi välttää, jossa syntyy kuva, että valmistelua tehdään hyvinkin salassa. Nämä 12 kysymystähän ovat sellaisia suuntaa antavia kysymyksiä, joiden nojalla sitten voidaan keskustella siitä, halutaanko nykyistä huomattavasti suppeampi sopimus, halutaanko sitä täydentää joillain julistuksilla. Tämä on täysin normaalia kansalaiskeskustelua, johon varmasti myös hallitus ja eurooppaministeri ja pääministerikin voivat osallistua.

Kysyn nyt kuitenkin sitten niin, onko lähtökohtana se, että se tuleva sopimus olisi nykyistä huomattavasti jotenkin suppeampi, että siitä tiettyjä osia siirrettäisiin pois? Ed. Heinäluomahan jo kysyi tästä perusoikeuskirjasta, mutta tähän liittyy myös muita näkökohtia.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus antaa selvityksen eduskunnalle. Silloin eduskunta pääsee myös ottamaan kantaa näihin neuvottelutavoitteisiin. Se esitys, joka huomenna jo ministerivaliokunnalle menee, lähtee siitä, että Suomelle sisältö on tärkeämpi, muoto ei. Tämän sanon sen tähden, että tähän, onko sopimus ikään kuin suppeamman näköinen vai ei, siihen vaikuttaa hyvin ratkaisevasti se, pyritäänkö edelleen siihen, että tulee kokonaan uusi sopimus, vai ollaanko valmiita siihen, että tehdään muutokset vanhoihin sopimuksiin.

Itse asiassa pidän aika mahdollisena, ehkä jopa todennäköisenä, että tämä jälkimmäinen metodi tullaan valitsemaan, että tehdään niin kuin kaikissa aikaisemmissa sopimusmuutoksissa, että muutokset neuvotellaan vanhoihin sopimuksiin, ja se tekee siitä silloin aivan erinäköisen kuin oli tämä yksiin kansiin kirjattu yhtenäinen sopimus. Se saattaa antaa vaikutelman siitä, että muutokset ovat ikään kuin vähäisempiä, mutta meille on olennaisinta se, mikä on näiden muutosten sisältö, ja pyrimme pitämään ytimen tästä neuvotellusta sopimuksesta, jossa toimielinpaketti pitäisi pitää kokonaisena ja avaamattomana. Meille on erittäin tärkeä määräenemmistöpäätöksenteon laajentaminen, perusoikeusasiakirja, pilarijaon poistaminen ja sitä kautta oikeushenkilöllisyyden saaminen.

Arvoisa puhemies! Olisi mielenkiintoista kuulla pääministerin arvio siitä, onko nyt näkyvissä tämän perustuslakisopimuksen suhteen jonkinlainen läpimurto, jota me kaikki toivomme, että saadaan aikaan.

Haluaisin myös jatkaa ed. Heinäluoman esittämää kysymystä, koska meille on tullut se käsitys, että kyllä ongelmallisempaa kuin aikaisemmin on säilyttää perusoikeusasiakirja tulevassa sopimuksessa. Pitääkö tämä paikkansa ja onko muita, Suomen kannalta tärkeitä asioita, jotka voivat olla vaarassa tällä kierroksella?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kyllä se on tiedossa, että perusoikeusasiakirjan oikeudellista sitovuutta vastaan on vasta-argumentteja. Tätä 2004:n sopimusta ei ole ratifioitu kaikissa maissa eli se ei ole voimassa, että sama vastustus on olemassa. Se tulee olemaan yksi näistä isoista kysymyksistä, vaikeista kysymyksistä, ilman muuta näissä neuvotteluissa.

Sitten, onko läpimurto saavutettavissa? Kaikki järkisyyt puhuvat sen puolesta, että on. Eurooppa-neuvoston jäsenet sitoutuivat Berliinissä EU:n 50-vuotisjuhlien yhteydessä käymässämme keskustelussa siihen aikatauluun, jonka mukaan nyt toimitaan, että kesäkuussa tehtäisiin tämä mandaattipäätös ja hallitustenvälinen konferenssi pidettäisiin verraten suppeana ja se saataisiin suunnilleen tämän vuoden puitteissa käytyä ja silloin olisi vuosien 2008 ja 2009 puoliväliin mennessä aikaa tälle ratifiointiprosessille, niin että ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja ja uuden komission asettamista meillä olisi sopimusmuutokset tehty. Kaikki järkisyyt puoltavat sitä, että nyt tämä läpimurto pitäisi saada.

Arvoisa puhemies! Suuressa valiokunnassa on ollut mahdollisuus saada näistä asioista vähän enemmänkin tietoa, ja siinä mielessä ihmettelen vähän tuota ed. Arhinmäen kummastelua ja hämmästelyä täällä, kun hän muistaakseni itsekin on suuren valiokunnan jäsen. Mutta asia on sinänsä tärkeä, hyvä että siitä salissakin nyt keskustellaan.

Arvoisa puhemies! Varmaan, kun tätä ratkaisua haetaan, niin jotkut symbolit, kansallisvaltio—liittovaltio, perustuslailliset symbolit, mitä tässä on, kuten sopimuksen nimi, lippu ja hymni, joutavat mennä. Ilman niitä pärjätään varmaan hyvin. Mutta miten sitten tämmöiset muutamat asiat, jotka Suomessakin ovat kiinnostusta herättäneet: harvaanasuttujen alueitten asema, pienten jäsenmaiden asema, turvatakuukysymys, onko näistä näköpiirissä uusia tietoja tai ratkaisuja?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Luetelluista asioista en ole havainnut, että missään maassa niitä olisi asetettu kyseenalaiseksi. Työskentelymetodin pitäisikin olla se, että nyt kesäkuun kokouksessa, kun hyväksytään tehtävä, mandaatti, hallitustenväliselle konferenssille, niin siinä mandaatissa luetellaan ne asiat ja aiheet, jotka ovat avoimina neuvotteluille, ja kaikki muut asiat, joita ei luetella, katsotaan sovituiksi ja pidetään kiinni siitä, mitä vuonna 2004 sovittiin.

Arvoisa puhemies! Ensin ed. Kaikkoselle totean, että suuren valiokunnan jäsenille on nämä kysymykset jaettu, mutta vaiteliaisuusvelvollisuudella, eli niitä ei saa kertoa eteenpäin. Siksi minä kysynkin, miksi kaikki kansanedustajat eivät saa näitä tietoonsa, ettei se ole vain pieni valikoitu eliitti, joka saa näistä tietää. Ymmärsin pääministeri Vanhasen puheenvuorosta, että näissä kysymyksissä ja vastauksissa ei ole mitään salattavaa. Ymmärsinkö oikein siis, että te olette valmis julkaisemaan ne viimeistään huomenna kaikkien kansanedustajien tietoon, jos niissä ei kerran ole mitään salattavaa, ja täysin avoimesti mennään tässäkin asiassa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kysymyksissä ei varmastikaan ole mitään salattavaa. Ne tulivat jo keväällä. Ne ovat äärimmäisen yleisluontoisia. (Ed. Laakso: Miksei niitä ole jaettu?) Voidaan sanoa, että niistä kysymyksistä on jo siirrytty seuraavaan vaiheeseen. Ne olivat juuri tuon luontoisia, että ovatko nämä symbolit tärkeitä, halutaanko lisäyksiä sopimuksiin jne., äärimmäisen yleisluontoisia. Minun puolestani ne kysymykset, totta kai, voidaan julkistaa.

Vastaukset siltä osin, jos vastauksissa on kuvattu luottamuksellisesti Suomen mahdollista ikään kuin liikkumatilaa, perinteisesti silloin kun valtiosopimuksista neuvotellaan, ne pidetään salassa ja siihen pitää tottua myös kansanedustajien, että silloin, kun informaatiota saatte, jos se on salassapidettävää, niin se on salassapidettävää. (Ed. Arhinmäki: Sen takia me kyselemmekin?) Siinä on kyse neuvottelutaktiikasta. Meillä on järjestelmä, jossa ilman muuta, kun varsinaisiin neuvotteluihin käydään, eduskunta meidän järjestelmämme mukaan saa täsmällisen tiedon siitä, mistä neuvotellaan, myös siitä neuvottelutilasta, joka hallituksella on. Tähän asti se on pitänyt erittäin hyvin, tämä luottamuksellisuus, että eduskunta pystyy valvomaan sitä, mitä hallitus neuvotteluissa tekee, eduskunta tietää, missä meidän liikkumatilamme on, ja näin tullaan menettelemään myös toivottavasti alkavassa hvk:ssa.

Herra puhemies! Eduskunta saa tiedon suuren valiokunnan kautta. Sitä varten suuressa valiokunnassa on kaikki ryhmät, jotta se tieto on kaikkien ryhmien käytettävissä.

Mutta olisin kysynyt tämän asian jatkokäsittelyn varalta:

Joko hallitus on ratkaissut, kenelle ministerille mahdollisen hvk:n asiat tulevat kuulumaan, ovatko ne ulkoasiainministerillä vai ministeri Thorsilla?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä tullaan julkistamaan sitten, jos hvk päätetään järjestää. Sen jälkeen asetetaan välittömästi hvk-valtuuskunta.