Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä pienen tuntuinen esitys, jossa kuitenkin hallitus aivan oikein puuttuu suureen asiaan. Nimittäin tilannehan on se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut valitettavan monia moittivia ratkaisuja Suomelle sen vuoksi, että meidän tuomioistuinjärjestelmämme ei pysty käsittelemään asioita riittävällä nopeudella.

Aikoinaan, kun minulla oli tilaisuus tarkastaa näitä tuomioistuimia, huomasin sellaisen puutteen, että tällä päällikkötuomarilla, jolla on tietysti velvollisuus huolehtia siitä, että hänen tuomioistuimensa toimii, ei ollut oikeastaan menetelmiä, joilla hän olisi puuttunut alaistensa toimintaan silloin, kun he eivät olleet yhteistyökykyisiä. Nyt tässä hallituksen esityksessä, jota lakivaliokunta kannattaa, tulee päällikkötuomarille mahdollisuus antaa varoitus, josta sitten asianomainen tuomari, jos hän kokee, että hän on noudattanut virkavelvollisuuksia, voi valittaa tuomioistuinlaitoksen sisällä. Tämä on pieni asia, mutta se antaa päällikkötuomarille mahdollisuuden ihan toisella tavalla puuttua sellaisiin tuomareihin, jotka eivät täytä virkavelvollisuuksia. Tähän liittyy myös mahdollisuus huolehtia siitä, että työkykynsä täysin menettäneelle tuomarille voidaan antaa ero siitä riippumatta, että hän ei halua tai ymmärrä hakea eroa, ja tämä joissain tapauksissa — myös eräässä, joka oli äskettäin julkisuudessa — voi olla hyvinkin tärkeää.

Hallituksen perusteluista ilmenee, että esitystä tehtäessä on harkittu sellaista Euroopan neuvoston muutamissa jäsenmaissa aika tavallista erillisen tuomarin valvontalautakunnan perustamista, jossa valvottaisiin tuomioistuimia näidenkin puutteiden osalta. Siitä on sitten luovuttu sen vuoksi, että meillä on eduskunnan oikeusasiamiehellä ja oikeuskanslerilla, molemmilla, tehtävät valvoa tuomioistuimia. Nyt valitettavasti eivät nämäkään, kumpikaan, ole kovin nopeita ratkaisuissaan, ja tämä valvontatoiminta saattaa olla aika muodollista. Minusta, jos ei päästä tässä Suomen tuomioistuinlaitoksen käsittelyssä suurempaan nopeuteen, varmaan tuommoista valvontalautakuntaakin kannattaisi miettiä uudestaan.

Joka tapauksessa tämä esitys on yksi askel parempaan suuntaan, ja toivottavasti se täällä voidaan hyväksyä.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Söderman on oikeassa siinä, että Suomen tuomioistuinjärjestelmä on saanut poikkeuksellisen paljon tuomioita Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimesta, käsittelyjen liian pitkistä ajoista, ja tuorein tuomio on tältä viikolta. On kuitenkin syytä huomata, että nämä jutut, myös niitten viipymiset, ovat todella kaukaa takaapäin ja siis puhutaan hyvin vanhoista ajoista.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta oli tänään meillä oikeusministeriössä vieraana juuri näiden juttujen käsittelyaikojen johdosta, ja oli hyvä, että pystyimme esittämään heille kaikilta viime vuosilta, mukaan lukien viime vuoden ja nyt alkaneen vuoden, selvästi alenevia lukuja, sekä keskimääräisistä käsittelyajoista että myös siitä, mikä on ollut ehkä kaikista vaikein asia tähän asti, että myös pitkään kestäneiden juttujen käsittelyajat ovat viimeinkin kääntyneet laskuun. Siitä myös hyvin paljon kiitoksia eduskunnalle, ja kun täällä on valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja paikalla, niin erityisen paljon kiitoksia siitä, että eduskunta on ymmärtänyt tuomioistuinten ruuhkanpurkutarpeita vielä enemmän sitten tai loppusuoralla vielä vähän lisää verrattuna siihen, mitä hallituksessakin tätä ymmärrystä on riittänyt!

Meillä on myös erittäin monia lainsäädäntömuutoksia käynnissä, joista mainitsen tässä yhteydessä sen, että eduskunta saa vielä tänä vuonna, toivottavasti jo nyt keväällä, hallituksen esityksen siitä, että hovioikeuksiin on tulossa jatkokäsittelylupajärjestelmä, joka tulee merkittävästi lyhentämään juttujen kokonaiskestoa ja poistamaan ainakin rikosjutuissa niitä aika turhauttaviksi koettuja juttuja, joissa toistetaan vaan samaa asiaa uudelleen, mikä on käräjäoikeudessa toistettu, eivätkä väitteet sinänsä juurikaan muutu. Nämä ovat olleet sekä todistajille että syyttäjille että hovioikeuden käsittelylle turhauttavia, ja mielestäni kertoo kyllä jotakin suomalaisen asianajajakunnankin hienosta moraalista se, että myös Asianajajaliitto kannattaa tätä uudistusta ja katsoo, että ei ole myöskään heidän etujensa mukaista, että hovioikeuksissa aina toistetaan tämänkaltaisissa jutuissa koko täysimääräinen käsittely.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, itse käsiteltävään asiaan. Tuomarien kurinpitojärjestelmä on todella tärkeä asia. Sitä on pohdittu työryhmissä ja komiteoissa viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja nämä kysymykset ovat tietysti hyvin herkkiä. Niin täällä eduskunnassakin sitten perustuslakivaliokunta yhden meidän esityksemme osalta katsoi, että herkkyysraja ylittyi. Nimittäin alun perin me oikeusministeriössä juuri näistä syistä, joita ed. Söderman viisaasti ja varovaisesti kuvaili, esitimme ensinnäkin rikoslakiin harkinnanvaraisen viraltapanomahdollisuuden laajentamista tuomarien osalta ja sitten näitä kahta muuta asiaa, jotka siis nyt tullevat hyväksytyiksi tänään ja seuraavassa käsittelyssä, eli virkamieslakiin mahdollisuutta antaa varoitus ja tarkistusta säännöksiin koskien tuomarille hakemuksetta annettavaa eroa. Mutta tämän ensimmäisen asian kohdalla — nykyistä laajempi viraltapanomahdollisuus tuomarien osalta — perustuslakivaliokunta katsoi, että koska ehdotimme tiukempaa kontrollia tuomareille kuin virkamiehille yleensä, se ei ole perustuslain näkökulmasta hyväksyttävää, ja tähän meidän on tietysti oikeusministeriössä tyytyminen. Perustuslakivaliokunta punnitsi, että tuomarien riippumattomuus ja virassapysymisoikeus painaa enemmän kuin se ajattelu, mikä meillä oikeusministeriössä oli taustalla, että tuomareilta pitää voida odottaa vielä suurempaa, poikkeuksellista lainkuuliaisuutta. Taustalla oli muun muassa ajatukset siitä, että jos on useita törkeitä rattijuopumuksia takana, niin näyttääkö oikeudenkäynti silloin itse asiassa kaikilta osin luotettavalta, jos tuomarilla tämänkaltaisia rikoksia on takana mutta ei kuitenkaan siis vankeusrangaistusta.

Tämän perustuslakivaliokunnan linjauksen kanssa elämme nyt, ja siihen tietenkin tyydymme. Mutta olemme jo aikaisemminkin täällä muun muassa ed. Södermanin kanssa käyneet keskustelua siitä, että tuomioistuinten johtamisessa on vielä paljon parantamisen varaa, ja sen takia hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä johtaa parhaillaan työryhmää, joka miettii tuomioistuinten organisointilakeja kokonaisuudessaan. Tässä työssä tullaan kyllä uudelleen miettimään tätä tuomarinvalintalautakunta-asiaakin tai vastaavia muita keinoja.

Jos teillä on aikaa ja kiinnostusta, niin Valtiontalouden tarkastusviraston raportti eräästä hallinto-oikeudesta kertoo korutonta kieltä siitä, että kun jokainen tuomari on riippumaton, niin on erittäin haasteellista ja johtavalle tuomarille, laamannille, presidentille tai muuten johtavassa asemassa olevalle tuomarille, hyvinkin vaikeata tietyissä tilanteissa, jos tuomari itse ei ota vastaan palautetta, saada semmoinen oikeudenmukainen, hyvä johtamistapa, että kaikki kantavat vastuunsa myös työn sujumisesta ja yhtä lailla ahkeruudesta.

Pääsääntöisesti nämä asiat ovat erittäin hyvin suomalaisessa tuomioistuinjärjestelmässä. Alalle on hakeuduttu nimenomaan kutsumuksesta. Alalla tehdään töitä todella paljon, kelloon ja kalenteriin katsomatta. Mutta tietysti sitäkin epäoikeudenmukaisempia ovat silloin ne tilanteet, joissa mahdollisesti on niin, että joukossa on joku, joka teettää tosiasiassa töitä toisten kustannuksella.

Näihin asioihin jatkossakin siis aiomme vielä lisää puuttua, ja Könkkölän työryhmä miettii sitten ratkaisuja, tätä pidemmälle meneviäkin mutta perustuslakivaliokunnan hyväksyttävissä olevia ratkaisuja.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtion virkamieslain mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä ja hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Toisaalta, jos hän virkatoimiensa ulkopuolella käyttäytyy virka-aseman edellyttämän käyttäytymistavan vastaisesti, siitä on seurannut toimenpiteitä.

Nyt tämä käsiteltävänä oleva laki laajentaa tätä kuuliaisuusvelvollisuutta käräjäoikeuksien tuomarien osalta, mikä on erinomaisen hyvä asia, koska he eivät ole siinä aiemmin sillä tavalla mukana olleet. On otettava huomioon, että tuomiovallan käyttäminen on merkittävää julkisen vallan käyttöä ja tuomarin arvovaltainen ja vastuullinen asema edellyttävät, että tuomari käyttäytyy sillä tavalla kuin tämmöisen korkean virkamiehen tulee käyttäytyä.

Tässä, kun tätä asiaa lakivaliokunnassa käsiteltiin ja laajasti kuultiin asiantuntijoita, todettiin, että tämä uudistus on erittäin tarpeellinen ja hyvä, kun otetaan huomioon se, että käräjäoikeusuudistus on laajentanut näitä käräjäoikeuksia ja siellä on paljon erilaisia virkamiehiä ja työntekijöitä. Tällä hetkellä tuomarit ja muu henkilöstö ovat erilaisessa asemassa nimenomaan tämmöisen varoituksen osalta, ja on erittäin hyvä, että tämä kirjallisen varoituksen antaminen nyt sitten mahdollistuu ja sillä tavalla myös käräjäoikeuden tuomarit joutuvat samanlaiseen asemaan kuin virkamiehet yleensä. Niin kuin täällä oikeusministeri totesi, määrätyllä tavalla ja eri lailla ilmentymällä myös käräjäoikeuksien puolella on ollut sellaisia ongelmia, joihin on syytä pyrkiä puuttumaan tällä lainsäädännöllä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä niihin ajatuksiin, mitä juuri edellä ed. Oiva Kaltiokumpu toi esille.

Aivan kuten ministeri Tuija Brax toi esille, meillä Suomessa oikeudenkäyttö on esimerkillistä kansainvälisten mittapuiden mukaan. Ja aivan kuten ministeri Brax toi esille, eduskunta on valtiovarainvaliokunnan ja puheenjohtaja Hannes Mannisen johdolla halunnut osoittaa määrärahoja, jotta oikeusistuimissa asiat etenevät nopeasti. Samalla tässä yhteydessä toivonkin, että myös jatkossa pidämme huolta siitä, että oikeusistuimiin osoitetaan riittävästi varoja, jotta meillä on hyvää oikeudenkäyttöä edelleen jatkossakin.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Oinosen käsitykseen siitä, että meillä oikeuskäytäntö olisi erinomaisella tasolla Suomessa, ei kyllä voi oikein yhtyä. Meille koko ajan tulee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta päätöksiä, joissa meitä moititaan siitä, että oikeudenkäynnit kestävät liian pitkään. Ja toiseksi, jos ed. Oinonen on huomannut, sananvapaustuomioita on tullut. Suomi on 10:nneksi pahin sananvapauden rikkoja Euroopan neuvoston alueella. Siinä sitä on sitten oikeudenmukaista oikeuskäytäntöä täällä Suomessa!

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkola kiinnittää ihan tärkeään asiaan huomiota. Toisaalta lakivaliokunnassa eduskunnassa on jo käsittelyssä tämmöistä viivästymistä hillitsevä ja sen estämiseen pyrkivä laki, jossa on tämmöinen oikeussuojakeino myöskin niille, joiden jutut ovat viivästyneet, niin että ne eivät voi määrättömästi venyä. Tuomioistuimessa tulee asettaa kiireellisyysjärjestykseen nämä jutut ja ottaa näitä asioita sillä lailla käsittelyyn, että ne eivät liikaa viivästy. Ja siinähän on vielä mahdollisuus hyvityksen hakemiseen, jos jutut ovat liian pitkään viipyneet. Kyllä tähän on nyt Suomessa tartuttu.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Kun tässä oli puhetta perustuslakivaliokunnan kannasta, niin se tietysti perustuu näihin asiantuntijoiden lausuntoihin. Mutta olisin antanut pienen vihjeen oikeusministerille. Nimittäin esityksessähän lähdettiin siitä, että tuomari voitaisiin erottaa pienemmistä rikoksista kuin tavallinen virkamies. Tietysti, ken lukee perustuslakia ja miettii tuomarien riippumattomuutta, luulisi, että se olisi päinvastoin. Mutta kuitenkin perustuslakivaliokunnan ydin on tässä se, että valiokunta toteaa, että ehdotettu rajaus on asiallisesti perustelematon, eli nämä perustelut olivat hyvin muodolliset. Nyt ministeri itse mainitsi rattijuoppouden. Minä luulen, että jos sitä olisi perusteltu vähän huolellisemmin, niin ehkä kanta olisi ollut toinen, mutta tietysti olisi parempi, että virkamiesten ja tuomareitten erottamisperusteet kulkisivat yhtä jalkaa.

Minä sitten vielä sanoisin sen, että on minusta tavattoman hyvä, jos nämä käsittelyajat lyhenevät, mutta toivon, että ministeri jaksaa painaa päälle niin, että siitä tulee pysyvä tulos. Minä edelleen uudistan sen, minkä olen sanonut aikaisemmin, että Suomessa on tuomareita riittävästi, jos vertaa muihin Pohjoismaihin. On tavattoman hyvä, että tämä Könkkölän työryhmä lähtee näitä työtapoja kehittämään, koska minä luulen, että sieltä löytyy se ydin, jolla voidaan tilannetta huomattavasti parantaa.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on syytä huomata, että tämän nyt keskustelussa olevan lakiesityksen hyväksymisen ja käsittelyn yhteydessä on esitys muutoksesta myöskin käräjäoikeuslain 17 §:ään, joka koski notaarien oikeutta toimittaa avioliittoon vihkiminen. Se on tässä samassa yhteydessä nyt sitten korjattu, koska kömmähdyksen vuoksi se jäi aiemmassa lainsäädännössä huomiotta ja yleisöllä oli epäselvyyttä, ovatko nämä notaarien vihkimiset laillisia, kun monia aviopareja meni avioliittoon. Nyt kun tämä lakiehdotus täällä hyväksytään, se muuttaa tämän tilanteen, ja lain 17 §:n 1 momentin 1 kohta otetaan taannehtivasti käyttöön 1. päivästä tammikuuta 2009 lähtien, jolloin nämä notaarien toimittamat vihkimiset ovat sitten myöskin näin juridisessa mielessä laillisia.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta todellakin esittää tässä mietinnössään, että 1. lakiehdotus, joka koskee rikoslain muuttamista, hylättäisiin, ja se perustuu perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Tosiaan nykyisinhän lähtökohta on se, että tuomarin pitää syyllistyä tekoon, josta tuomitaan vapausrangaistus, ja siinä tilanteessa tuomioistuin voi sitten erottaa tuomarin virasta. Nyt kun on ehdotus 60 päiväsakosta rajana, niin tietysti voidaan kysyä, missä päiväsakkomäärässä oikeastaan pitäisi liikkua. On selvästi hankalampi raja jokin tietty päiväsakkomäärä kuin vapausrangaistus.

Kuten ed. Södermankin totesi, silloin kun puututaan perusoikeussäännöksiin ja perustuslain säännöksiin, tietysti perustelujen pitäisi olla hyvin perusteltuja ja huolellisia, ja tässä tapauksessa niissä oli kyllä selkeitä puutteita.

Kuten ed. Söderman myöskin totesi, kyllä lähtökohdan pitäisi olla se, että kun meillä on tuomarin virassapysymisoikeus, jonka pitäisi olla suhteellisen vahva, niin silloin sen pitäisi kyllä olla lähtökohtaisesti myöskin vahvempi kuin muun virkamiehen. Mutta se ei tietysti estä sitä, että jos nähdään, että käytännössä esiintyy ongelmia ja säännöksiä on tarpeen muuttaa, hyvillä perusteluilla asiaan voidaan aina palata.

Mutta haluan kyllä korostaa sitä, että kyllä se vapausrangaistus tietyllä tavalla on varsin selkeä raja ja se osoittaa sen, että kuitenkin kun on tahallisesta rikoksesta kyse, sillä on myös relevanssia.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Ed. Södermanille ja ed. Sasille kiitoksia tarkentavista ohjeista! Näin mekin sen lausunnon luimme. Tietysti, jos vielä kolmannen kerran törkeään rattijuopumukseen syyllistyy, sen jälkeen todennäköistä onkin, että on kysymyksessä jo vapausrangaistus. Todellakin tämänkaltaiset asiat siellä takana on, ja kyllä Könkkölän työryhmä näitä asioita tästä syystä katsoi. Nyt tiedämme tarkemmin, mitä tietä kulkea sitten, kun jatkamme ratkaisun hakemista. Kyllä kansalaisen pitää voida luottaa paitsi siihen riippumattomuuteen, osaamiseen ja puolueettomuuteen myös tietynlaiseen nuhteettomuuteen, semminkin jos on kysymyksessä samankaltainen rikos, josta sitten itse on syytettynä ja tuomiolla, ja sitä mietitään sitten jatkossa.

Arvoisa puhemies! Ed. Kaltiokummulle kiitos vielä, että muistutitte, että tällä lailla tosiaan samalla korjataan se epäkohta, mikä aiheutui siitä, kun eduskunnan lakivaliokunta korjasi erästä lakia ja korjasi pykälässä semmoistakin kohtaa, että samalla syntyi hieman hämmentävä tilanne muutaman viikon ajaksi. Se tilanne nyt saadaan samalla korjattua.

Todellakin olemme jo nähneet julkisuudessa, että tämä alkuperäinen muutos siitä, että Lapissa voi nyt laajemmin vihkiä muun muassa turistipareja, on ollut merkittävä lisä Lapin ja Itä-Suomen matkailuun. Tämmöinen eksoottinen häämatkailu Suomessa on nousussa kyllä todella, ja sillä on ihan työllistäviä vaikutuksia. Tästä viimeksi Rovaniemellä viime maanantaina sain kuulla, että Suomi on voittamassa niitä turisteja, jotka tähän asti ovat järjestään menneet Ruotsiin, ja sillä on kyllä suuri merkitys.