Arvoisa herra puhemies! Kevään merkkinä romanialaiset kerjäläiset ovat taas ilmestymässä sankoin joukoin Helsingin ja muiden Suomen kaupunkien katukuvaan. Toiminta sisältää ihmiskaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä. Liigat lainaavat romaneille matkarahaa ja pakottavat näitä katusoittajiksi, kerjäläisiksi ja prostituoiduiksi. Poliisin mukaan romanialaisia epäillään vuosittain noin 2 500 rikoksesta, muun muassa varkauksista, pahoinpitelyistä ja seksuaalirikoksista. Romanikerjäläisillä on huomattava kielteinen vaikutus viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja poliisin työhön, eikä ilmiön salliminen millään tavoin edes vähennä Romanian romanivähemmistön ongelmia, pikemminkin lisää niitä. Kysyn: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kerjäläisilmiö ja siihen linkittyvä järjestäytynyt rikollisuus saadaan kitkettyä Suomen kaupungeista?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Tätä kysymystä on hallituksen piirissä selvitelty, ja sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä se on pöydällä. Hallitusohjelmassahan todetaan, että sekä lainsäädännön keinoin että sitten toiminnan näkökulmasta nimenomaan häiritsevään kerjäläisongelmaan puututaan. Sisäministeriössä on käynnistetty asiasta selvitys, ja on todettu, että sinänsä meillä lainsäädäntö jo tällä hetkellä tarjoaa mahdollisuuden puuttua nimenomaan tähän häiritsevään kerjäämiseen.

Se kysymys, mitä mielestäni pitäisi selvittää ja tarkastella, on se, pitäisikö meidän erityisesti kriminalisoida kerjäämisen organisointi. Tämä liittyy osaltaan ihmiskauppalainsäädäntöön, joka on vireillä, ja se on oikeusministeriön alaisuudessa tehtävää lainsäädäntöä, mutta se ei välttämättä kata kaikkea kerjäämisen organisointia, joten mielestäni se asia tulisi selvittää.

Arvoisa herra puhemies! Rahankeräyslain 3 §:n mukaan rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Saman lain 5 §:n mukaan rahankeräys saadaan toimeenpanna vain viranomaisen antamalla luvalla. Rangaistukseksi luvattomasta rahankeräyksestä rikoslaki määrää sakkoa tai vankeutta sekä hyödyn menettämisen valtiolle. Romanialaiset kerjäläiset keräävät yleisöön vetoamalla vastikkeetta rahaa ilman viranomaisen antamaa lupaa. Ottaen huomioon kerjäämisen järjestäytyneen ja keskitetyn luonteen toimintaan voitaisiin ehkä puuttua myös ilman erillistä kerjäämisen kieltävää lakia, etenkin jos rahankeräyslakia tältä osin täsmennettäisiin. Kysyn: onko hallitus harkinnut tätä mahdollisuutta?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Rahankeräyslain muuttamista ei ole tässä yhteydessä harkittu, mutta toki sekin asia voidaan selvittää. On tietenkin eri asia pyytää rahaa kuin harjoittaa keräystoimintaa rahankeräyslain puitteissa. Mutta kuten totesin, mielestäni se kannattaisi selvittää, voitaisiinko tämä kerjäämisen organisoiminen kriminalisoida, kieltää lailla. Asian selvittely on kesken, ja se mahdollinen lainsäädäntö varmasti pohditaan tuon ihmiskauppalainsäädännön yhteydessä, jo-ka on oikeusministeriön hallinnonalaa.

Arvoisa puhemies! Kun romanialaiset kerjäläiset jälleen alkavat asemoitua kaduillemme kerjäämään, suuri enemmistö näistä kaduilla istujista on naisia, monet heistä varsin iäkkäitä. Heitä komentelevat raavaat romanialaismiehet tyytyvät määräilemään naisia kerjätyistä rahoista. Tämä naisten sorto on vain yksi niistä epäkohdista, joita romanialaiskerjäläisten massailmiö on tuonut tullessaan. Toinen monista lieveilmiöistä on suomalaisten vanhusten lisääntynyt turvattomuus rahojensa suhteen, ovat he sitten kaduilla tai kodeissa.

Arvoisa puhemies! Mikäli Suomen hallituksen avuttomuus ja toimettomuus asiassa jatkuu, on varmaa, että organisoidun kerjäläisyyden määrä ja epäkohdat kasvavat entisestään, kun sana Suomen hallituksen avuttomuudesta leviää. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: mikä teidän arviossanne on se organisoitujen kerjäläisten lukumäärä, joka ensin täytyy saavuttaa, jotta ryhdytte toimenpiteisiin tämän ongelman ratkaisemiseksi?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin totesin, toimenpiteisiin on ryhdytty ja asia on vireillä nimenomaan sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän pöydällä. Olen aivan samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, että kyllä tuo kerjäämisen organisointi sisältää sellaisia piirteitä, jotka ovat ihmisarvon kannalta ongelmallisia, ovat henkilön ihmisarvoa alentavia, (Ben Zyskowicz: Eikö itse kerjääminen ole ihmisarvon vastaista, ministeri Räsänen?) ja juuri sen vuoksi tätä kysymystä tulee selvittää.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa vuosikymmeniä tehtiin työtä sen puolesta, jotta meillä olisi Suomessa sellainen sosiaaliturva, että Suomessa kenenkään, kenenkään, ei tarvitse kerjätä henkensä pitimiksi. Nyt kun tähän on päästy, me toivotamme ulkomaiset kerjäläiset tänne tervetulleiksi, että tulkaa te sitten tänne Suomeen kerjäämään. Eihän tässä ole mitään järkeä. On aivan selvää, että kerjäämisen organisointiin liittyy näiden ihmisten hyväksikäyttöä ja rikollisuutta. On aivan selvää, että tähän ilmiöön liittyy oheisrikollisuutta, joka osin perustuu siihen, että Suomeen ovat nämä leirit syntyneet. On ihan selvää, että kerjäämisen kieltäminen ei ratkaise näiden ihmisten todellisia ongelmia, joita ovat köyhyys ja syrjintä lähtömaissa, mutta ei kai kukaan kuvittele, että kerjäämisen salliminen Suomessa ratkaisee näiden ihmisten todellisia ongelmia, joita siis ovat köyhyys ja syrjiminen lähtömaissa.

Tämän päivän Turun Sanomat sanoo, että "Kerjäämisen kieltävä laki jäi pölyttymään hyllylle", "Oikeus- ja sisäministerit eivät kaavaile uusia esityksiä". Onhan tämä tieto väärä?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Niin kuin tiedämme, romanien tilanne ylipäänsä Euroopassa on hyvin heikko, ja se heijastuu myös tänne Suomeen valitettavana ilmiönä. Tällä hetkellä oikeusministeriössä on työryhmä, joka miettii, millä tavalla ihmiskauppalainsäädäntöä lähdetään kehittämään, ja myös siinä työssä tullaan huomioimaan ja tullaan arvioimaan, minkälaisia lainsäädäntötoimenpiteitä myös tässä voitaisiin harkita, joten tähän kysymykseen saamme varmasti palata.

Arvoisa herra puhemies! Oikeusministeri ja sisäministeri kertovat, että ongelmia liittyy todennäköisesti tähän organisointiin. Siinä on kyse mahdollisesti ihmiskaupasta, ihmisarvosta. Minä kysyn yksinkertaisesti, että kun kerjäämisen salliminen Suomessa aiheuttaa paljon ongelmia mutta siitä ei seuraa mitään hyvää, niin miksi te ette aja sitä ja miksi hallitus ei esitä, että kerjääminen kielletään, koska tämän päivän suomalaiseen yhteiskuntaan eivät kuulu jäisellä kadulla istuvat, puolittain makaavat kerjäläiset. Siis tämä ilmiö ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Miksi te ette esitä sen kieltämistä? (Mauri Pekkarinen: Pääministeri vastaa tämmöiseen kysymykseen!)

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Olen ihan samaa mieltä edustaja Zyskowiczin kanssa, että se ei todellakaan kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Muistutan siitä, että hallitusohjelmassa yhdessä sovittiin niin, että puututaan aggressiiviseen ja häiritsevään kerjäämiseen järjestyksenvalvontaa ja lainsäädäntöä kehittämällä. Eli me olemme yhdessä sopineet sen, että puututaan nimenomaan tähän häiritsevään ja aggressiiviseen kerjäämiseen (Ben Zyskowicz: Puuttukaa edes siihen!) lainsäädäntöä kehittämällä. Mainitsin juuri muun muassa tuon tarpeen tutkia tämän kerjäämisen organisoinnin kieltämisen, joka mielestäni tässä on se suurin ongelma. Sinänsä tuohon aggressiiviseen ja häiritsevään kerjäämiseen voidaan jo tälläkin hetkellä nykyisen lain puitteissa puuttua, kun vaan poliisitoimintaa kehitetään.

Arvoisa herra puhemies! EU:n sisällä on toki vapaa liikkuvuus, mutta kukaan ei varmasti halua tätä organisoitua rahan kerjäystä hyväksyä. Kuulin erittäin luotettavalta taholta, entiseltä keskustalaiselta kollegalta, (Naurua) tapauksen, missä tämä kerjääjärouva meni mustan auton kyytiin syömään välipalaa ja palautti kassan tälle kerjäämisen organisaattorille. Siksi kysynkin pääministeriltä, kun olen aivan samaa mieltä edustaja Zyskowiczin kanssa ja kyseiseltä ministeriltä ei saatu vastausta: Onko sille jokin este, että kerjäämistä, julkista organisoitua kerjäämistä, ei kielletä? Onko?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ministeri on tuossa kertonut sen, mihin toimiin on ryhdytty. Ei minulla ole siihen mitään lisättävää.

Arvoisa puhemies! Kun puhumme Romanian kerjäläisistä, heillä on mukana täällä myöskin lapsia, ja nämä Romanian kerjäläiset, sen enempää miehet kuin naisetkaan, eivät osaa lukea, ja myöskään lapset eivät osaa lukea. Olen entisessä ammatissani tehnyt heidän kanssaan paljon töitä, ja siellä on hyvin sydämellisiä ihmisiä, hyvin uskovaisia ihmisiä, mutta ongelmana on lukutaito ja tiedon puute. Jos me hyväksymme kerjäläisten tulemisen tähän maahan, niin eikö meidän vastuullamme ole myöskin antaa sivistystä näille ihmisille? Emmekö voisi auttaa näitä ihmisiä sillä, että opettaisimme heitä lukemaan ja kirjoittamaan ja sitä kautta auttamaan itse itseään ja saamaan kerjäämisongelman pois heidän osaltaan Suomesta?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Vaikeuskerroin lisääntyy kysymyksissä. Mutta emmeköhän me lähde siitä suomalaisen peruskoulun kehittämisessä ja siinä, kenelle me opetusta tarjotaan, että lähtökohta on pysyvä asuinpaikka ja se, että asuu täällä? Suoraan sanoen en aiemmin kansanedustajana enkä nyt opetusministerinäkään ole kertaakaan kyllä ajatellut sitä, että meidän pitäisi nyt tässä tilanteessa lähteä Romaniasta tulleitten romanien lapsia sitten kouluttamaan. Mutta totta kai minä vastuullisena opetusministerinä, kansalaisena ymmärrän tämän asian eettisen ja moraalisen puolen ja yhdyn siinä mielessä tietysti tähän kysymykseen. Mutta asia on paljon moniulotteisempi kuin nyt se, että vastaisin tässä, että ryhdytään toimiin. (Puhemies: Aikakin taisi loppua!) — Niin taisi, joo! (Naurua)

Arvoisa puhemies! Tässä ongelmassa, niin kuin on todettu, on kyse köyhyydestä ja ihmisten epätasa-arvosta. Tätä ongelmaa ei voi ratkaista millään kriminalisoinnilla Suomen rajojen sisäpuolella, koska se ongelma lähtee jostain muualta. (Ben Zyskowicz: Salliminenko ratkaisee sen ongelman?)

Olenko minä oikeassa siinä, että EU-komission puolelta on tullut pyyntö kaikille jäsenmaille tehdä jonkunlainen ohjelma tai jonkunlainen suunnitelma, miten näihin valtaviin määriin romaneja suhtaudutaan, koska minun mielestäni EU on se taso, missä tätä asiaa pitäisi ratkaista? Mitkä ovat Suomen keinot ja Suomen panokset EU-tason keskustelussa siitä, että tässä asiassa päästäisiin eteenpäin, koska jos me kriminalisoimme tämän Suomessa, voimme me niin tehdä mutta ei se auta yhtään mitään?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Täytyy myöntää näin eurooppaministerinä, kun tätä keskustelua kuuntelee, että me olemme nyt niillä rajoilla, missä yritetään yhtä kansakuntaa ikään kuin leimata. Me puhumme siitä, että he eivät osaa kirjoittaa, puhumme siitä, että he eivät osaa lukea. Me puhumme siitä, että he ovat kriminaaleja tai ainakin jonkun organisaation kriminalisoinnin alaisina. Me puhumme siitä, että he ovat rikollisia. Minun mielestäni me olemme nyt tässä rajamailla jatkuvasti, (Ben Zyskowicz: Ei, kun me ollaan totuudessa!) ja tämäntyyppistä keskustelua minun mielestä tässä salissa ei pidä käydä. (Hälinää)

Aivan kuten edustaja Modig äsken totesi, niin me olemme sellaisessa tilanteessa, (Mauri Pekkarinen: Sisäinen asia!) että ei kannata missään nimessä lähteä kriminalisoimaan tämäntyyppistä toimintaa vaan puuttua niihin syihin, mistä se lähtee liikkeelle. Ne syyt löytyvät sekä eurooppalaiselta tasolta että niistä maista, josta tämä lähtee liikkeelle. (Ulla-Maj Wideroos: Hyvä!) Haluan vielä kerran todeta, että kyllä, eurooppalaisella tasolla pitää tätä keskustelua käydä, mutta en ole varma, että se sävy, jolla tätä keskustelua täällä käydään, on se oikea.

Arvoisa puhemies! Romania kuuluu EU:hun, ja yksi kriteereistä on, että hoidetaan vähemmistöjen asiat. Kysynkin: kuinka paljon hallitus on ollut tekemisissä jopa suoraan Romanian valtion kanssa tämän ongelman osalta, joka nyt on laajentunut tänne Suomeen asti?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Muistuttaisin siitä, herra puhemies, että jo edellinen hallitus toimitti eduskunnan pyynnöstä Euroopan romanikysymyksestä selvityksen suurelle valiokunnalle. Täällä tehtiin — monet valiokunnat osallistuivat siihen — erittäin laaja ja hyvä mietintö. Sen mukaisesti on myös nykyinen hallitus jatkanut tätä työtä.

Mutta ennen kaikkea on todellakin kysymys siitä, että me haluamme saada Euroopan unionin päätöksentekijät, komission ja muut, ottamaan saman asian yhtä vakavasti kuin me. Tämä Suomen eduskunnan tekemä mietintö on saanut ihan ansaitsemansa hyvän vastaanoton ja huomion Euroopan parlamentissa. Kyllä me yhdessä eduskunnan kanssa olemme tehneet tätä työtä ja jatkamme sitä. Se tulee olemaan hyvin kauan vaativaa, kunnes se todellakin johtaa siihen tulokseen, jota me kaikki toivomme, elikkä turvataan ihmisoikeudet ja perusoikeudet kaikille Euroopan kansalaisille kaikissa Euroopan maissa.

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Modig nosti tämän Eurooppa-kysymyksen esiin, niin viime vaalikaudella siinä prosessissa, mihin ministeri Tuomioja viittasi, Suomen hallituksen aloitteesta komissaari Reding tarttui tähän ja vaati todellakin — se käsiteltiin myös oikeusministerien kokouksessa — että jokaisen EU-maan on tehtävä oma strategiansa tähän asiaan.

Itse asiassa nyt kysyisin oikeusministeriltä: Miltä ne vastaukset tällä hetkellä näyttävät, tai näettekö, että on tulemassa kokous, jossa niitä komissaarin osalta esitellään? Onko hän tyytyväinen saamiinsa vastauksiin, koska alkuperäinen määräaika oli jo jouluna? Eli näyttääkö siltä, että vastaukset ovat tyydyttäviä ja niihin on tulossa toimia? Komissaari silloin väläytti myös ajatusta, että jatkossa EU-tuet, muun muassa ESR-tuet ja muut, kytketään näille maille siihen, että näitä toimia romanivähemmistöjen auttamiseksi tehdään oikeasti eikä vaan seminaareissa puhuta.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Komissaari Reding ei ole nostanut tätä kysymystä niissä osaneuvoston kokouksissa, joissa minä olen ollut, ja olen ollut kaikissa siitä lähtien, kun minut valittiin tähän tehtävään, joten tulen muistuttamaan häntä tästä erittäin tärkeästä asiasta. Nyt Tanskan puheenjohtajakaudella seuraava osaneuvoston kokous on huhtikuussa, emmekä vielä tiedä, mikä on se agenda. Mutta voisin kyllä lähdettää vaikkapa tänään tiedon eteenpäin kollegalleni Tanskaan, että tästä olisi hyvä keskustella.

Arvoisa puhemies! Mielestäni se ei voi olla ratkaisu tässä kerjäläisongelmassa, että köyhyys kriminalisoidaan. (Ben Zyskowicz: Ei vaan kerjääminen!) Kyllä mielestäni meidän EU:n jäsenenä on tehtävä entistä pontevammin töitä sen eteen, että romanien asemaa lähtömaissa parannettaisiin. Mielestäni EU:ssa suhtaudutaan aivan liian löysästi siihen, että nämä lähtömaat ovat aika haluttomia korjaamaan romanien asemaa, vaikka rahaakin olisi käytössä siihen, että romanien koulutukseen ynnä muuhun saataisiin parannusta. Kyllä se ratkaisu lähtee tätä kautta mielestäni.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Löysin kysymyksen siinä mielessä, että matkustan Romaniaan Bukarestiin muistaakseni 2.4. ja 3.4. Ja tulen silloin käsittelemään tätä kysymystä paikallisen kollegani kanssa ja myös puuttumaan siihen alkuperäongelmaan. (Jouko Skinnari: Ota Zyskowicz mukaan!)

Arvoisa herra puhemies! Kukaan ei kyseenalaista Romanian romanivähemmistön surkeaa asemaa. Heidän asemaansa ei kuitenkaan helpota millään tavalla se, että Suomi sallii järjestäytyneen rikollisuuden omalla maaperällään. On Romanian hallituksen velvollisuus huolehtia omista kansalaisistaan. Suomi voi tietysti omalta osaltaan rohkaista sitä täyttämään velvoitteensa esimerkiksi torjumalla Romanian Schengen-jäsenyyden niin kauan kuin tämä kerjäläisralli Suomeen jatkuu. Suomen hallituksen velvollisuus on torjua Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvia haitallisia ilmiöitä. Ministeri Stubb, Jos eduskunta on väärä paikka käydä tätä keskustelua, niin missä sitä teidän mielestänne pitäisi käydä?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta ei sinänsä ole väärä paikka käydä keskustelua, päinvastoin. Erinomaista, että käydään sitä keskustelua täällä. Mutta puutuin ja kiinnitin huomiota siihen sävyyn ja siihen syyllistämiseen ja syyllistämisen ilmapiiriin, johonka te esimerkiksi, edustaja, äsken ensimmäisessä puheenvuorossanne linkkauduitte. Se, että yritetään jollain tavalla kytkeä Schengen-jäsenyys romanikerjäläisyyteen, on jälleen kerran siinä rajamailla, puhummeko eurooppalaisesta laillisuudesta vai ei. Schengen on oma asia, kerjäläisongelma ja köyhyys ovat aivan erilainen asia. Nyt yritetään luoda mielikuvaa siitä, että vapaa liikkuvuus on se perussyy, minkä takia tämä ongelma on olemassa, ja se ei todellakaan ole sitä.