Täysistunnon pöytäkirja 32/2008 vp

PTK 32/2008 vp

32. TORSTAINA 3. HUHTIKUUTA 2008 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

4) Laki vammaisetuuksista annetun lain 8 §:n muuttamisesta

 

Raimo Vistbacka /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on lakialoite, joka sisällöllisesti ja sanallisesti muuttaisi nykyistä voimassa olevaa lakia vain yhdellä sanalla.

Vammaisetuuslain 8 §:n 2 momentin mukaan perusvammaistuki 74,19 euroa kuukaudessa myönnetään, jos henkilön sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu olennaista haittaa ja jatkuvia erityiskustannuksia. Tuen myöntäminen edellyttää siis molempien ehtojen täyttymistä. Tuen ulkopuolelle joutuvat usein näkö- ja kuulovammaiset, liikuntavammaiset ja etenkin kehitysvammaiset ja psyykkisesti vammaiset, joille ei vammasta aiheudu jatkuvia erityiskustannuksia. Heille työelämään ja yhteiskunnan toimintaan osallistuminen voi olla kuitenkin pienestä rahallisesta tuesta kiinni. Myös Kela on tiedotteessaan viime joulukuun 13. päivänä ottanut tähän asiaan kantaa johtaja Pesolan lausumana, ja sieltäkin on esitetty toivomus siitä, että vammaistuen ehtoihin saataisiin kevennystä.

Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Jos perusvammaistuen saamisen edellytyksiä muutettaisiin niin, että se myönnettäisiin vammasta aiheutuvan olennaisen haitan tai jatkuvien erityiskustannusten perusteella, se tukisi paremmin lain tavoitetta.

Nykyisen lainsäädännön perusteella, jonka mukaan molempien ehtojen, sekä olennaisen haitan että jatkuvien erityiskustannusten, on täytyttävä, vammaistukihakemus hylätään yli 40 prosentissa hakemuksista. Lain muutoksen jälkeen vammaistuen saajien määrä lisääntyisi noin kolmanneksella. Tämä kuitenkin lisäisi vammaisten henkilöiden edellytyksiä jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen ja työelämään osallistumiseen, ja todennäköisesti monta eläkettä jäisi hakematta. Perusvammaistuen saamisen edellytyksien muuttaminen niin, että tukea voisi saada olennaisen haitan tai jatkuvien erityiskustannusten perusteella, muuttaisi tuen jakautumista niin, että se vastaisi paremmin haitta-asteen jakautumaa väestössä.

Arvoisa puhemies! Eräs asiantuntijalääkäri, joka näitä lausuntoja on kirjoitellut, on todennut, että hän on itse aika vaikeassa tilanteessa, kun niitä lausuntoja kirjoittaa, kun täytyy pohtia, onko jatkuvia erityiskustannuksia tulossa vai ei, ja sen perusteella useimmiten tietysti sitten esittelijät ja päätöksentekijät sen päätöksen tekevät, kun asiantuntijalääkäri sen oma lausuntonsa antaa.

Arvoisa puhemies! Toivon, että valiokunnassa ainakin paneudutaan tähän. Itse tiedän kokemuksesta sen, että yksittäisen kansanedustajan aloitteella ei ole kovin ruusuista tulevaisuutta, mutta monta kertaa se viesti on myös ministeriölle se, että tämän suuntaista muutosta voitaisiin edes harkita ja tuoda eduskuntaan vaikka hallituksen esityksen nimissä. Minä en pahastu siitä, vaikka se hallituksen nimissä tulisi, kunhan vain tämä asia saataisiin korjattua.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Johannes Koskinen.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ehdotus vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta on ehdottoman hyvä. Varmasti olemme kaikki sitä mieltä, että näkö- ja kuulovammaiset, liikuntavammaiset ja kehitys- ja psyykkisesti vammaiset ansaitsevat perusvammaistuen. Kyse on kuitenkin paljon suuremmasta kuin yhden sanan muutoksesta. Se muuttaisi hyvin monen ihmisen elämän, ja siitä syystä olisi erittäin oleellista tietää, mikä hintalappu tällä muutoksella on. Jos hintalappu on niin suuri, ettei lakimuutosta saada aikaan vielä tällä hallituskaudella, pitäisi ainakin selvittää, mitä uudistus maksaisi ja mikä sen vaikutus olisi, ja toisaalta, mikä vaikutus sillä olisi näille vammaisille myönnettäviin eläkkeisiin. Sinänsä lakiehdotus on erinomainen.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Järviselle toteaisin, että siinä tiedossa, jonka itse olen saanut, on puhuttu muutamasta miljoonasta, mutta ilmeisesti 3—4 miljoonan euron kustannusvaikutus tällä olisi suoranaisesti, mutta se taas saattaisi tuoda säästöjä toisaalta, kun niitä eläkehakemuksia ei sitten tarvitsisi käsitellä ja eläkettä myöntää.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vistbacka on tehnyt hyvän ja perustellun lakialoitteen. Tämä on ollut esillä myöskin Kelan valtuutettujen kokouksessa, ja siellä sekä myöskin julkisuudessa entinen sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola, joka on nykyään yksi Kelan johtajista, on ottanut julkisuudessa kantaa, joka mukailee hyvin pitkälle niitä näkemyksiä, mitä ed. Vistbacka on tähän lakiesitykseen sisällyttänyt.

Tämän lain fiskaalisia vaikutuksia on ehkä vaikea arvioida niin, että mietittäisiin, paljonko se tuo lisää edunsaajia, koska osa näistä lakiesityksen hyvistä puolista on sitä, että henkilöt ehkä työllistyvät paremmin, ovat työelämässä ja saattavat olla hakematta joitakin muita sosiaalisia etuisuuksia, joten näitten taloudellinen vaikutus on luultavasti aika olematon. Tältäkin pohjalta toivoisi kyllä, että viimeistään silloin, kun Kelan valtuutettujen kertomusta ja muuta käsitellään täällä eduskunnassa, tähän kokonaisuuteen varmaan voidaan palata.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Vistbacka ihan turhaan vähän melankoliseen tyyliin sanoo, että tämä lakialoite ei johda mihinkään. Uskon päinvastoin, että tämä tulee johtamaan johonkin, koska työvoimasta on pula ja tämä koskee niin inhimillistä asiaa. Se, koska tämä saadaan toteutetuksi, on tietenkin toinen asia. Itse olen kokenut, että koska nämä lakialoitteessa mainitut usein näkö- ja kuulovammaiset, liikuntavammaiset ja etenkin kehitysvammaiset ja psyykkisesti vammaiset, joille ei vammasta aiheudu jatkuvia erityiskustannuksia, jäävät työn ulkopuolelle, niin katson — ja tässä lukee vielä näin — että heillä työelämään ja yhteiskunnan toimintaan osallistuminen voi olla kiinni pienestä rahallisesta tuesta.

Itselleni johtolankana politiikassani on ollut, että jokaisella pitää olla oikeus saada olla rakentamassa yhteiskuntaa omalla panoksellaan, ja uskon, että tässä joukossa juuri niitä löytyy. Ja jos summa on 3—4 miljoonaa, niin on syytä osia kyllä ottaa harkintaan varsinkin kun, ymmärsin, ed. Salo on Kelan valtuutettu ja siellä tämä asia on otettu esille. Itse olen toiminut Kelan valtuutettuna ja olen siellä kertomusten kautta saanut kyllä asioita liikkeelle, muun muassa sosiaaliturvan yksinkertaistamisen. Minä ainakin tuen omalta osaltani hallituspuolueen jäsenenä tätä aloitetta ja katson, mitä voin saada aikaan asialle.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Lakialoite 2 näiltä valtiopäiviltä ed. Vistbackan tekemänä on varsin oikeaan osuva. Se, että me tänään aika usean kansanedustajan taholta voimme tämän todeta yhteisymmärryksessä, on kyllä viesti sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, että tämä asia voitaisiin lähettää ministeriöön lausunnolle.

Tämä ehto, mikä tällä hetkellä on, on ongelma etuisuuden myöntäjän näkökulmasta. Tässähän puhutaan olennaisesta haitasta, ei vain haitasta, vaan olennaisesta haitasta, ei vain kustannuksista, vaan erityiskustannuksista ja vieläpä jatkuvista erityiskustannuksista. Nämä kaikki pitäisi olla yhtä aikaa, jotta tämä etuisuus voitaisiin myöntää. Tässä mielessä tämä tai-sana on ehdottoman tärkeä sen takia, että se selkeyttää tätä asiaa eikä tee näin monimutkaista ehtoa sinänsä näin vaatimattoman perusvammaistuen, kuin 74,19 euroa on, myöntämiselle kuukaudessa. Siis tämä ei ole todellakaan suuri etuisuus.

Kun vammaisuuden aiheuttamat ongelmat pitäisi perustuslain mukaan pystyä yhteiskunnan toimin poistamaan, itse vammaisuutta ei voida poistaa, mutta niitä esteitä voidaan helpottaa, niin yksi este on tämä selviytyminen taloudesta ja jokapäiväisestä elämästä, taloudellinen este, ja tämä omalta osaltaan sitä helpottaa. Tuen todella, ja annan kiitoksen ed. Vistbackalle hyvästä työstä.

Keskustelu päättyi.