Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Vaikka tässä laissa pääasiallisesti tullaan uudistamaan kuluttajansuojalakia ja pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kulutusluotoista, niin tässä on myös ohessa meille annettu tärkeä uusi laki, laki eräiden luotonantajien rekisteröinnistä, josta muun muassa itse olen tehnyt lakialoitteen vuonna 2007. Kyse on siis näitten pikavippi-, lainayritysten rekisteröimisestä, jota myös talousvaliokunta on yksimielisessä lausunnossaan toivonut silloin, kun viime syksynä käsittelimme pikavippilakia, jossa otettiin korkoilmoitusmenettelyihin ja yölliseen lainan antamisen kieltoon kantaa.

Silloin eduskunta yksimielisesti edellytti, että hallitus antaa vielä tällä vaalikaudella esityksen lainsäädännöksi, jolla säädetään kulutusluottojen myöntäminen rekisteröintiä edellyttäväksi elinkeinoksi ja näin helpotetaan viranomaisen mahdollisuuksia valvoa pikaluottojen ja muiden kulutusluottojen tarjoajien toimintaa sekä mahdollistetaan puuttuminen lainvastaiseen toimintaan sanktioiden avulla, muun muassa poistamalla kulutusluottojen tarjoaja rekisteristä. Näimme, että valmisteltavalla lainsäädännöllä on pyrittävä turvaamaan myös se, että kulutusluottojen tarjoajilla on riittävä ammattitaito ja että he ovat luotettavia.

Tässä meillä on nyt esitys, josta näitä toiveita voi katsoa. Ne on oikeastaan sellaisenaan läpi viety tähän hallituksen esitykseen, ja varmasti talousvaliokunnassa tämän mielihyvin otamme vastaan. Tässä on aika lyhyin tai olemattomin perusteluin sitten valittu se, minne nämä luotonantajat rekisteröidään. On päädytty siihen, että aluehallintovirasto olisi elinkeino-oikeudellisesti valvontaan sopivin elin ja että rekisteri keskitettäisiin Etelä-Suomeen, jotta vain yksi rekisteri tarvitsisi perustella. Se jälkimmäinen perustelu varmaan on aivan hyvä, mutta kiinnostaa itseäni kyllä asian käsittelyssä kuunnella myös eri asiantuntijatahoja, olisiko kuitenkin ollut helpompaa perustaa se rekisteri Finanssivalvonnan yhteyteen. Nyt me säädämme lain, jota sovelletaan tietyin poikkeuksin sellaisiin kuluttajaluottoja tarjoaviin luotonantajiin, jotka eivät kuulu Finanssivalvonnan piiriin, ja koko tämän valvonnan piiriin kuuluminen olisi ollut kyllä yksi vaihtoehto. Mutta en tätä valittua linjaa voi tuomita, kun en ole suoremmin tästä asiantuntijoita kuullut.

Sen panin ilahtuneena merkille, että Suomen Pienlainayhdistys ry kannattaa kaikkien luotonantajien rekisteröintiä ja siihen liittyvää valvontaa. Alahan on aika villi, kun meillä on noin 59 tilastoitua yritystä. Tämä Suomen Pienlainayhdistys ry kattaa siitä 7 yritystä mutta markkinoista noin 56 prosenttia. Ei tämä ihan merkityksetön toimiala myöskään ole, koska pienlainoja on myönnetty 1 130 000 kappaletta ja lainamäärä on keskimäärin 200 euroa, takaisinmaksuaika 28 päivää. Elikkä tällainen toimiala ilman varsinaista rekisteröintiä on ollut tosi villi, ja kuten hallituksen esityksessäkin perustellaan, niin tämä lähtee ihan kansallisten luottomarkkinoiden kehittymisestä. Välillä haluttiin odottaa eurooppalaista säätelyä, mutta eduskunta on ollut kiitettävän aktiivinen vaatimaan sitä kansallista säätelyä silloin, kun meillä on myös kansallinen toimintamalli, elikkä lähinnä tänne meille ensiksi syntyi tämä tämmöinen tekstiviestillä otettava vippausmuoto, lainamuoto.

Ongelmahan ei tällä ratkea. Siis ongelmaksi näen sen, että tämmöinen nopea, ilman vakuuksia saatava pikaluotto ei kaikille kuluttajille sovi. Moni pikaluottojen käyttäjä on joutunut näitten helposti saatavien luottojen kulutuskierteeseen, eli uudella vipillä katetaan vanhaa vippiä. Ylivelkaantumisen ongelmaa voidaan ratkaista niiden parissa, joille se on syntynyt, jo velkaneuvonnalla, ja sen resursoinnista olemme aina silloin tällöin talousvaliokunnassa koettaneet lausua, kun tämä talo budjettia hyväksyy. Nyt toivon, että tarkkaa seurantaa on sen suhteen, miten tämä ulkoistaminen, yksityistäminen, täällä velkaneuvontapuolella, kun haluttiin sitä järjestelmää hieman muuttaa, nyt sitten velkaneuvonnan hoitaa, kun tiedämme, että montaa taloutta ja suomalaista kohtaavat vaikeat taloudelliset ajat, niin kuin kohtaavat julkistakin taloutta.

Mutta kaiken kaikkiaan puutuin tässä puheenvuorossa vain tähän rekisteröintiin, ja on hyvä nähdä, että saamme enemmän selkoa tätä myötä myös koko toimintakentästä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On selkeä edistysaskel, että tämä rekisteröinti tulee. Eduskunta on ollut edellisen laman jälkeen ja sen aikanakin varmasti vahvasti huolestunut ylivelkaantumisesta ja velkaantumisesta yleensä, ihmisten joutumisesta tähän velkakierteeseen. Nyt ovat tulleet nämä pikavipit ja siitä on syntynyt koukku ihmisten leukapieliin. Ollaan kiinni vipistä toiseen ja uudella vipillä maksetaan edellisen vipin kustannuksia.

Kuten täällä kuulimme, niin on 1 300 000 lainaa, pikavippiä. Niistä tulee 260 miljoonaa euroa, ja tämä on kohtuullisen iso summa. Tuon vipin myöntämisestä kellonaikojen suhteenhan on käyty keskustelua, Sen pitäisi olla jollakin tavalla paremmin hallinnassa, ja myöskin tuon tyyppisiin väärinkäytöksiin, joita tähän on liittynyt, että ollaan toisen nimiin nostettu pikavippejä, olisi syytä myös luoda keinot puuttua.

Kaiken kaikkiaan tässä on kysymyksessä siis hallituksen esitys, joka kuuluu näihin positiivisiin. Kielteisiä on ollut ja on ja tulee varmasti ihan yllin kyllin, ja askel pitemmälle on varmasti syytä ottaa jatkossa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Pikavipeistä yleensä on vielä vähän liian löysä lainsäädäntö, ja se sallii vielä väärinkäytöksiä, mutta tämä on oikeaan suuntaan, että rekisteröidään ne, ketkä tällä alalla ovat. Finanssivalvonta kertoo, että he eivät tunne, keitä sillä alalla on, ja se on villi tilanne, tilanne, missä harrastetaan koronkiskontaa ihmisten hädänalaisella tilalla ja velalla maksetaan velkaa ja parhaat ovat jopa parinsadantuhannen euron velkakierteeseen joutuneet. Eli myös minä kiinnittäisin huomiota tähän, että kun nyt tuli se, että yöllä ei enää anneta, niin yöllä voi sopia, että aamulla seitsemän aikaan minä hommaan pikavipin. Se pitäisi tehdä niin, että vasta päivällä saa vipin, että kerkiää ainakin yöhöyrystä selvitä, ja sitten tunnistetaan, kuka on ja kuka antaa ja näin. Tässä ovat varsinkin nuoret joutuneet melkoisiin velkakierteisiin, ja nuorilla muutenkin näkyy olevan — oli tämänkin päivän lehdessä — suuria mielenterveysongelmia, ja on tällaisia syrjäytyneitä, ja nämä asiat edesauttavat varsinkin. Meidän tehtävämme olisi nyt suojella nuoria näiltä. On jo kyseenalaista, pitääkö tämmöisiä pikavippiyhtiöitä olla olemassakaan.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä on hallitukselta oikean suuntainen, hyvä juttu. Mutta alun perinhän ongelma on se, kuka on antanut — aivan niin kuin edellinen edustaja lopetti — tämän oikeuden, että heikoimpia, heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ruvetaan rokottamaan näinkin julmalla tavalla. Se on jo ollut moraalitonta, ettei heti ole pistetty tämmöisiä pikavippifirmoja kuriin.

Samanlaisiahan on meillä nykyään tämmöisiä pikaulosottoja. Esimerkiksi Tampereen kaupunki on siirtynyt siihen, että kun pari päivää myöhästyy lasku, niin se siirretään heti jollekin hyvin kiihkeälle ja kiimaiselle ulosottofirmalle, joka pistää korkoa koron päälle tähän laskuun. Eli joku tässä systeemissä on mennyt aika pieleen, kun käydään nykyään nopeampaa ja nopeampaa ihmisten kimppuun, jotka jostain syystä eivät pysty maksamaan laskujaan.

Tämähän on sosiaalinen ongelma hyvin pitkälle, että käytetään kaikista heikoimpien ihmisten, heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Usein on kyse alkoholista, peliriippuvuudesta tai jostain kulutusriippuvuudesta, ihmisistä, jotka ovat ihan oikeasti kipeitä, mielenterveysongelmaisia ja muita vastaavia. Tämä asia olisi todellakin täytynyt aikoinaan tiedostaa, mutta tämä on oikean suuntainen, ja tätä täytyy entisestään tiukentaa ja oikeastaan tämmöiset pikavippifirmat voisi poistaa. Minä en ymmärrä, ketä ne hyödyntävät muuta kuin joitain ... onko siellä taustalla jotain isompia pankkeja tai osakeyhtiöitä, jotka vetävät tästäkin pientä hyötyä sitten itselleen, mutta tämä on ehkä eettisesti ja moraalisesti kaikista arveluttavinta suomalaista yritystoimintaa. Kiitos, hallitus.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Koen, että tämä esitys kuluttajansuojalain muuttamisesta on juuri yritys tuottaa sitä turvaa niille kaikkein pienimmille ja heikoimmille eli omalle nuorisollemme, joka on se suurin pikavippien käyttäjä. Paitsi että hyvää on rekisteri, joka tulee, hyvää on vakiomuotoinen lomake, joka antaa myös sitten kuluttajalle hieman enemmän tietoa laista ja ylipäänsä säännökset hyvästä luotonantotavasta. Hyvä luotonantotapa määritellään tämän lain yhteydessä ensimmäistä kertaa lain tasolla, ja se on aivan erinomainen asia.

Se, mitä tässä yhteydessä on kritisoitu, on tämän kulutusluottodirektiivin soveltamisala. Itse direktiivihän ei ulotu alle 200 euron vippeihin, mutta täällä Suomessa esitys on, että se tulee myös niihin ulottumaan, ja itse pidän tätä kyllä hyvänä. Vaikka näiden erilaisten pienlainojen osuus on hyvin pieni kaikista kuluttajaluotoista, tällä hetkellä noin 0,03 prosenttia, pitää huomata, että ottajalleen ne ovat kuitenkin usein juuri se viimeinen karva, joka taittaa kamelin selän. Keskimääräinen laina on yleensä 200 euroa ja takaisinmaksu vajaan kuukauden, eli kovin pienistä summista on kyse. Mutta kun huomioidaan se, että velkaisella ihmisellä on useita velkojia — tällä hetkellä velkaneuvojien pakeille tulevalla asiakkaalla voi olla jopa 50 eri velkaa — silloin, vaikka yksittäiset velat olisivat pieniä, kokonaissumma voi olla jo hyvinkin huomattava, ja kun vielä huomataan se, että häiriömerkintöjen yhä suurempi ja kasvava syy on nimenomaan pikavippi tai muu tili- tai kertaluotto — niiden määrä on kasvanut vuodessa peräti 37 prosenttia — on aivan välttämätöntä, että tähän asiaan puututaan.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan talousvaliokunnan esityksestä 2006 eduskunta yksimielisesti hyväksyi ponnen, jossa edellytettiin sitä, että hallitus antaa eduskunnalle mahdollisimman pikaisesti esityksen siitä, että näitten pikavippien osalta päästään järjestelyyn, jossa kokonaiskustannus kuluttajalle ilmoitetaan selkeästi etukäteen ja että tämä rekisteröidään. Hallitus tässä ensimmäisessäkin osassa vitkutteli pitkään, ja kun se toi tämän esityksen, niin siinä ei ollut tätä rekisteröintiä. Silloinhan oli sosialidemokraateilla, kuten täällä ed. Kumpula-Natri totesi, oma rinnakkaislakialoite, jossa tämä rekisteröintikin oli jo silloin tuotu esille. On se hyvä, että hallitus nyt viimein on saanut tällaisen normaalin lain normaalista asiasta tänne.

Se, mikä minua tässä nyt edelleen häiritsee, on se, että tällaiseen rahan lainaamiseen käytetään erilaista organisaatiota kuin ihan normaaliin rahan lainaamiseen, jota tämäkin on. Finanssivalvonta valvoo Suomessa rahan lainaamista, enkä ymmärrä sitä, miten tästä tulee jollakin muulla tavoin erilainen. Mutta meillä on tässä finanssimaailmassa vähän toisenlainen tapa yleensä järjestää tätä valvontaa. Kun tulee uusi tuote, niin katsotaan, kukahan tätä valvoisi, ilman että laitetaan se sinne ihan samaan, missä ovat nämä muutkin luottoasiat. Eli kyllä tämä on ihan selkeätä pankkitoimintaa, jossa pitäisi soveltaa ihan samanlaisia säännöksiä ja niin, että myös Finanssivalvonta valvoisi tätä, koska nämä yleensä liittyvät kyseisen henkilön kokonaislainakustannuksiin, jotka ovat siinä pankissa. Kysymys olisi siitä, miten nämä asiat järjestetään, eikä siitä, että nyt tämä laitetaan toiseen byrokratiaan, jolloin asiakkaan kannalta tästä tulee entistä monimutkaisempi.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys laiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta ja eräiden luotonantajien rekisteröinnistä on erinomaisen hyvä esitys. Aivan kuten talousvaliokunnan puheenjohtaja Skinnari totesi puheenvuorossaan, on hyvä, että tämä lakiesitys saatiin nyt. Toivon hartaasti sitä, että nämä pikavipit ja tämän tyyppiset pikaluotot pystytään järkevällä lainsäädännöllä estämään niin, ettei varsinkaan meidän nuoria suisteta jo hyvin nuorella iällä siihen valtavaan kuiluun, jossa heidän luottokelpoisuus menee ja se vaikuttaa sitten heidän elämäänsä pitkälti eteenpäin. On muistettava, että 1.4. — vasta tämän kuun alusta — 1990-luvun alussa velkavaikeuksiin joutuneet ihmiset saavat nämä luottotietonsa puhdistettua. Se prosessi oli heille valtavan pitkä ja äärimmäisen raskas, ja eduskunnan pitää pitää huoli siitä, että vapaan markkinatalouden autuuden nimissä ei pystytä tällaista holtitonta luotonantoa enää ylläpitämään. On hyvä, että luotonantajat rekisteröidään ja sitten laaditaan tarkat säännöt ja ennen kaikkea Finanssivalvonnalle annetaan tässä asiassa tulevaisuudessa yhä enemmän työvälineitä ja myös työvoimaa, jotta luotonannon valvonta on tehokasta, toimivaa ja ennen kaikkea ajantasaista. Pääomamarkkinat ovat vapautuneet, sille emme mahda mitään, mutta se tarkoittaa sitä, että tämän valvonnan tulee olla myös tiukkaa, jottei näitä finanssikriisejä rupea nyt joka vuosi kuplahtamaan pinnalle aina milloin minkäkin liiallisen luotonannon takia. On tärkeää, että laki saadaan voimaan nopeasti, ja on yhtä tärkeää, että hallitus seuraa jatkossakin näitä luotonantoja tarkasti, jottei huonoja, ikäviä yllätyksiä pääse tapahtumaan tulevaisuudessa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Elämästä ei selviä pikavoitoilla eikä pikavipeillä, ja tässä suhteessa täytyy sanoa, että tämän vakavan työttömyyskriisin ja nuorisotyöttömyyden ja ylivelkaantumisen tilanteesta ei selvitä velkaneuvonnalla, vaan kyllä tässä asiassa on valtiovarainministeriön ja hallituksen kuunneltava asiantuntijoita ja myös eduskunnan tahtoa. Nyt tuntuu, että valtiovarainministeriö kyllä kuuntelee, mutta enemmän pikavippitoimijoita kuin niitä epäkohtia esille tuovaa eduskuntaa, joka haluaa näihin puuttua. Minusta nyt on kyseessä niin vakavat ilmiöt nuorten elinikäisen velkaantumisen ja elämän tuhoamisen osalta, että jopa perustuslailla pitäisi purkaa näitä kohtuuttomia ehtoja, joita näissä asioissa selvästi sovelletaan. Täytyy sanoa, että jos tällaisia korkoja peritään satamassa harmaan talouden ja rikollisjärjestöjen toimesta, niin ne pidetään itsestäänselvänä poliisiasiana, mutta nuorilta pidetään hallituksen näkökulmasta laillisena periä satamakorkoja. Ei tämä näin voi olla.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Käsillä oleva laki sisältää paljon hyviä kohtia mutta sisältää myös pohdinnan paikkoja. Täällä on tullut jo esille se, kuka olisi se paras rekisteriviranomainen, ja nyt tässä ehdotetaan, että aluehallintoviranomainen toimisi tässä. Tämä herättää pohdinnan kahdesta näkökulmasta.

Ensinnäkin, kannattaako Suomessa olla monta rekisterinpitäjää. Pelkästään jo Patentti- ja rekisterihallituksessa pidetään rekisterejä. Voidaan myös kysyä, miksi sitä ei ole mainittu tässä esityksessä.

Toinen näkökulma liittyy siihen, jos halutaan yhdistää valvonta ja samantyyppisellä toimialalla olevat toimijat. Tuntuu kummalliselle, että pikaluottoyritykset eivät olisi Finanssivalvonnan alaista toimintaa. Mielestäni luotto kuin luotto. On se sitten pieni luotto tai suuri luotto, niin niitä pitäisi kohdella samalla tavalla. Tämä liittyy myös kysymykseen siitä, minkälaiset pelisäännöt näillä toimijoilla on. Siksi olisi asianmukaista, että ne olisivat samoissa käsissä, jolloin sitä markkinaa voitaisiin katsella kokonaisuutena eikä paloittain, kuten nyt tässä esityksessä on laitettu. Toivon tältä osin huomattavaa harkintaa.

Sitten, jos otetaan tämä luotonsaanti, selkeä ongelma on se, että pikaluoton saanti on aivan liian helppoa. Mieluummin me lainsäätäjinä teemme pikkuisen tässä kohdin mutkistavia pykäliä, jolloin kuluttaja joutuu ihan aidosti pohtimaan, tarvitseeko hän tätä luottoa vai voiko hän ratkaista sen jollain muulla tavalla, olla ostamatta vaikka sitä uutta asiaa. Tältä osin näen, että pikaluotto on siirrettyä ongelmaa, joka voi kasautua ja sitä kautta kaataa koko perheen talouden.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys laiksi on oikian suuntaanen, mutta mielestäni ei riittävä. Muistetahan vähän taaksepäin aikoja, ku pikavipit, niitä alakas olohon tuola maaseurullakin. Perheissä siellä otti niin isät ku äitit, siellä otti lapsukaaset, ja ennen kaikkia nuorten osalta oon torella ollu huolestunu. Siel on saattanu olla, että vippiä on otettu monesta monesta eri paikasta, niit on kerääntyny vaikka kuinka paljo.

Täs taannoin otti yksi leskirouva yhteyttä, joka oli juuri jäänyt ansioituneelle kansaneläkkeelle, ja kehu, että kuinka hän tuloo toimeen. Hänen eläke, vaik oli 40 vuotta ollut töissä, oli 728 euroa kuukauressa. Hänellä oli tämä sama kierre. Hänel oli velekaa jo pankiist, että pankiist ei enää saatu, ja sitten vippiä oli, kun mä oikeen kysyyn — en mä tiä olisko saanu kysyä — monesta, kuuresta, eri paikasta. Ei hän pysty ikänä niitä maksamaha, puhumattakaan jos lapset nuorena oppii sen, sama ku hedelmäpelin vanhemmat ihimiset. Siitä kierteest ei koskaan seleviä.

Eli mä luulen, että näitä tulevaisuureskin, vaikka kuinka kiristetääs lakia ja valavontaa, tuloo yhä edelleen uusia antajia, pikavippiantajia, ja ottajiihan aina löytyy. Saatei, soon ku housuuhin kakkantas, se lämmittää hetken aikaa, mutta sitten tuloo kylymyys. Jotenka näissä osin pitää lakia pyrkiä kiristämähän siihen suuntahan, että torella saarahan nämä onnenonkijat eli lainaajat kuriin, ja pankithan on kuulkaa sitä varten, jotta ne lainaa rahaa. Lähretähän tästä.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Niin kun täällä on monissa puheenvuoroissa tuotu esille, tämä hallituksen esitys, joka pohjautuu myöskin EU-direktiivin toimeenpanemiseen, on erinomaisen tärkeä. Me tiedämme erityisesti näissä pikavippiluotoissa olleet ongelmat, mehän joku aika sitten tiukensimme tätä vippien saantia yöajalla, ja me tiedämme, että erityisesti nuorilla ja monilla vähävaraisilla on tämmöinen vippirasite. On tullut otettua luottoa, ja he maksavat siitä hirveää korkoa eivätkä välttämättä siitä selviä.

Kiinnitän oikeastaan huomiota vähän samaan asiaan, minkä täällä ed. Lauslahti toi esille, että onko aluehallintovirasto oikea virasto tätä rekisteriä pitämään, ja toisaalta sitten jos tämmöinen luottoyritys on rekisteröity, niin tarkoittaako se myös sitä, että voidaan markkinoida, että olemme laillisia ja olemme rekisteröityneitä, jonka vuoksi erittäin luotettavia. Tästä näkökulmasta viranomaisten valvontamahdollisuus on äärimmäisen tärkeä ja konkreettinen toiminta valvontatoimenpiteissä. Meillähän on monissa rikosjutuissa esillä näitä ketjutuksia ja erilaisia luottoyhtiöitä. Ainakin erilaisten talousrikosten yhteydessä näitä tulee esille. Tässä mielessä tässä on kyllä erittäin paljon viranomaisilla tehtävää. Sitten toisaalta on tietysti hyvä, että näiden luottoyritysten luotettavuus paranee ja että kansalaiset voivat uskoa näihin yrityksiin, ja toisaalta sitten näiden kansalaisten oikeusturva paranee. Tämä esitys on erinomaisen hyvä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta. Ensinnäkin kun ajattelen, mitä olen näissä asioissa kokenut 50—60 vuoden aikana. 40-luvulla, 50-luvulla ja vielä 60-luvulla opetettiin säästämään ja käyttämään rahaa hyvin säällisesti. 70-luvulla ammattiyhdistysliike ja työnantajatahot ottivat kuluttamisen keskeiseksi tekijäksi. Piti lisätä kuluttamista, jotta olisi kuulemma jotakin hyvää ja erityistä hyvinvointia yhteiskunnassa. Sitten 80-luvulla kaikki huipentui siihen, että siirryttiin kasinopeliaikakauteen rahamarkkinoiden vapauttamisen kautta 80-luvun puolivälissä. Sitten kun tultiin 90-luvulle ja 2000-luvulle, sitten se huipentui pikavippikulttuurina. Onhan se aika uskomatonta, että korot ovat 1 200 prosenttia. Meillä oli tuolla Var-kauden yhteislyseossa monta pappia opettajana, ei tietysti omaan tutkintoonsa liittyen mutta muutoin pätevöitynyttä henkilöitä, ja he muistuttivat siitä, että jo pyhässä kirjassa puhutaan koronkiskonnasta. Nyt lehterillä on ihmisiä, joiden mielestä 1 200 prosenttia on ihan passeli juttu korkona. Mitähän siinä pyhässä kirjassa oikein tarkoitettiin? Ovat huolissaan siitä, että nyt on luotonantajarekisteri. Ei saisi olla edes luotonantajarekisteriä niin, että pystyttäisiin seuraamaan. Eikä saisi olla Finanssivalvontaakaan. Olemme aikoihin eläneet, tämä on vain välivaihe.

Toimi  Kankaanniemi /kd:

Rouva puhemies! Ei ole paljon aikaa, kun käsittelimme talousvaliokunnassa ja täällä isossa salissa pikaluottoa koskevaa lakia. Siinä yhteydessä jo totesin itse, ja varmasti moni muukin, että tehtiin melko lailla hampaaton laki. Vähän kellonaikoja ja joitakin rajoituksia pantiin lakiin, mutta isoimmat tarpeelliset muutokset jäivät siitä pois. Nyt on hyvä, että hallitus on tämän esityksen tänne tuonut. Tilanne on se, minkä muun muassa ed. Pulliainen viimeksi kertoi, että yli 1 000 prosentin korkoja kiskotaan, kun kännykällä lainoja otetaan. Eli tämmöiseen aikaan olemme tulleet. On tarpeen todellakin kiristää lakia, jotta tällainen hädänalaisten ihmisten hyväksikäyttö ei voi olla niin helppoa ja laajaa kuin mitä se tällä hetkellä tuon lainmuutoksen jälkeenkin vielä on.

Se, että rekisteröidään, vaaditaan näiden pikaluottoyhtiöiden rekisteröintiä, on mielestäni askel oikeaan suuntaan. Mutta lähtisin siitä, että se voisi olla luvanvaraista toimintaa, jolloin olisi myös viranomaisilla oikeus perua lupa, jos kohtuuttomuuksiin mennään, kun vaarana on, että edelleen sellaisia tapahtuu niin kotimaasta kuin Suomenlahden eteläpuolelta hoidettuna. Ehkä tässä yhteydessä valiokunnassa on syytä harkita, että mentäisiin luvanvaraisuuteen asti. Meillä on monia toimialoja, joilla on lupajärjestelmä päällä, mutta tämä on kuitenkin vielä moneen muuhun verrattuna mielestäni tärkeämpi, koska tämä koskettaa todella ihmisiä, jotka ovat ajautuneet, monet ilman omaa syytään, todelliseen taloudelliseen ahdinkoon. Elinkeinovapauskaan ei saa olla sellainen vapaus, joka antaa mahdollisuuden ihan mihin tahansa. Täytyy muistaa, että loppulaskun maksaa useimmissa tapauksissa yhteiskunta sosiaalitoimen toimeentuloluukun kautta.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Muistan lapsuudesta sellaisen sananlaskun, että säästetty markka on arvokkaampi kuin tienattu markka. Tietysti nyt euroaikakautena täytyy muuttaa se niin, että säästetty euro on arvokkaampi kuin tienattu euro.

Ed. Pulliainen käytti erittäin hyvän puheenvuoron rahamarkkinoitten vapauttamisesta. Itse olen ollut pankkisidonnaisessa kiinteistönvälitysliikkeessä töissä ja seurasin tuon 1980-luvun puolenvälin rahamarkkinoitten vapauttamisen, jolloin tulivat ensinnä yrityksille ulkolaiset luotot, sen jälkeen yksityisille, eli tämä kasinotalous lähti pyörimään, ja kyllähän siitä hyvin pitkälle johtui sitten tämä 1990-luvun alun lama ja vakava pankkikriisi, jossa ajettiin Suomen pankkitaloutta hyvin voimakkaasti uuteen kuosiin.

Näiden pikavippien osalta olen koko ajan todennut sen, että nämä ovat kurjistaneet rahamarkkinoita hyvin voimakkaasti. Ihmisten harkintakyky on pettänyt monissa asioissa. Saatetaan ottaa muutama kymmeneuronen, sataeuronen pikavippiä kännykällä, ja sitten todellakin tämä niin sanottu efektiivinen korko, todellinen korko, saattaa olla jopa satoja, jopa toistatuhatta prosenttia, kuten tuossa edellä todettiin.

Minun mielestäni tämä hallituksen esitys on ihan oikeansuuntainen ja oikeanaikainen. Olisin kyllä ollut valmis vielä hiukan enemmän tätä kiristämään.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että hallituksen riveistä asiantuntevat kansanedustajat ovat ottaneet esille tämän valvonnan, Nythän tässä finanssikriisin aikana on moneen otteeseen todettu Yhdysvalloista lähtien, että valvonta petti. Valvonta petti, ja nyt ollaan taas luomassa Suomeen järjestelmää, jossa on tämä "hajota ja hallitse" eli tehdään tilaa taas markkinavoimille hoitaa tätä hommaa. Siellä uusien virastojen uudet virkamiehet opettelevat näitä kaikenlaisia pankkialan kierouksia, jotka on tässä mahdollista tehdä, mutta samaan aikaan meillä on pankeissa töissä ihmisiä, joista monet ovat tehneet tätä koko ikänsä. Niin on se täysin järjetöntä ruveta taas luomaan uudenlaista järjestelmää, koska kyllä näissä uusissa keskusvirastoissa on paljon muutakin tekemistä kuin perehtyä tähän pankkimaailmaan.

Siinä mielessä olin kyllä ilahtunut, että näitä asioita vakavasti pohtineet kansanedustajat myös hallituspuolueitten riveissä ovat sanoneet tämän saman asian, että miksi Finanssivalvonta, joka on Suomeen perustettu rahamarkkinoitten valvomiseksi, ei hoida myös näitä pikavippiasioita. Ei se muuta sitä, se on samaa rahaa, mitä jaetaan tuolla näille ihmisille, jos se laina-aika on siinä lyhyempi, mutta näitten ihmisten kokonaisvelka saattaa olla suunnattoman suuri tai joka tapauksessa pienituloisille suunnaton ongelma. Niitä pitäisi seurata samasta paikasta, jotta nähtäisiin se, mikä tämä taloudellinen tilanne kokonaisuudessaan on, mistä rahaa tulee.

Meillä on nyt näissä keskusteluissa käynyt ilmi, että vaikka meillä pankkeja valvotaan ja meillä pystytään jollain tavalla vakuutusyhtiöitäkin valvomaan Suomessa — vakuutusyhtiöitähän ei pystytä valvomaan muualla Euroopassa ja maailmassa — niin on kuitenkin niin, kuten tässä näitten arvo-osuuksien ja rahastojen osalta on todettu talousvaliokunnan selvityksessä, että meillä on 140 miljardia euroa vuositasolla sijoituksia, joita ei valvo kukaan, ja tähän rinnalle tuodaan nyt tällainen uusi rahalähde, joka näyttää olevan erittäin hyvä bisnes niille, jotka sitä tekevät.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä, kun innoituin ed. Pulliaisen kasvatuksellisesta näkökohdasta. Muutenkin tässä yhteiskunnassa ne oikeistolaiset arvot tai kovemmat arvot, joihin on ajauduttu, liittyvät tähän asiaan. Eli tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä ja ammattini puolesta psykologina olen nähnyt, että aina, kun rupeaa puhumaan välittävästä kurista tai rajoista, pätee vanha totuus, että nuoret ja lapset etsivät rajoja, ihmiset etsivät rajoja. Ja vielä tuohon seuraavaan maahanmuuttokeskusteluunkin: siitäkin kun puhuu niin, että pitää olla rajoja ja välittää niin, että on selkeyttä näissä asioissa, niin nykyään leimataan ne ihmiset, jotka alkavat näistä asioista puhua, välittömästi. Ikään kuin tämä koko ongelma olisi sitä, että nykyhallitus ja vallanpitäjät ja pankit haluavatkin sitoa ihmiset, tyydyttää heidän himonsa heti, ikään kuin heidät jätettäisiin lapsiksi, joita on helpompi — ed. Mieto käytti kakka-sanaa, mutta minä käyttäisin sitä toista sanaa, pissa-sanaa — saada niin kuin houkuteltua tähän kierteeseen tällä välittömällä tarpeentyydytyksellä, ja sitten heidät saman tien sidotaan ja ajetaan yhteiskunnasta ulos eivätkä he enää äänestäkään.

Eli minä näen tässä koko ajan tämmöisen selkeän, jopa poliittisen tarkoitusperän. Nuoret eivät välttämättä itse sitä oivalla, mutta tosiasiassa meillä on jo niin — tämän aloitti kyllä tietysti jo sosialidemokraattinen hallitus aikoinaan — että ruvettiin jotenkin uskomaan pankkien ja tämmöisten talousmiesten näkemystä siitä, että tämä on hyvä juttu. Ja totta se onkin: kun psykologiaa, suggestioita käytetään jatkuvasti väärin, ihmistä halveksivasti ja aliarvioivasti, sitovasti, niin tämmöinen maailma meille tulee. Ja vielä kerran sanon: tämä on surkein esimerkki, että tämmöiset pikavippifirmat on päästetty pedon lailla pyörimään tähän maahan käyttämään kaikista heikoimpia ihmisiä ja heidän, voisiko sanoa, pahimpia, alkeellisimpia himoja hyväkseen.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti tämä uusi lakiesitys ei estä luottoyritysten koronkiskontaa. Lakiesitys ei myöskään poista sitä ongelmaa, että taloudellisissa vaikeuksissa olevia ihmisiä voidaan riistää edelleen aivan kohtuuttoman korkeilla koroilla. Mielestäni pikavipit pitäisi kieltää. Se ei luultavasti ole mahdollista tämän hallituksen aikana, mutta voi ainakin olettaa, että lakia käsiteltäessä voitaisiin palata siihen, että nämä korot olisivat kohtuullisempia. Nythän on ihan mieletöntä, kun ne saattavat olla 100 prosenttia, 200 prosenttia, ja me tiedämme, että yleensä näitä pikavippejä ottavat nuoret eivät ajattele, mihin pikavippien ottaminen johtaa pidemmällä tähtäimellä — velkaantumiseen — ja miten vaikeata on sitten saada ne velat maksettua. Lisäksi monesti on kyseessä myös sairaus, mikä aiheuttaa sen, että otetaan näitä pikavippejä ymmärtämättä ja sairauden takia myös.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Varmasti juuri näin on, että tähän kulutusyhteiskuntaan kasvatetut nuoret ihmiset, joidenka pitää toimia ennen muuta kuluttajina, ei niinkään kansalaisina, ottavat näitä pikavippejä tietysti aiheettomastikin ja aivan perusteetta ja myöskin edellistä vippiä maksaakseen.

Mutta sitten on juuri tämä asia, että on myös köyhiä ihmisiä, köyhyyden tilanteita, jotka pakottavat etsimään jostakin sitten muutamaa sataa euroa, kun ei ole yhtään käyttövaroja. Joten tämän köyhyyden ongelman poistaminen tietysti liittyy tähän, ja sehän kuuluu tietysti tälle eduskunnalle. Ja tässä meillä olisi myös ehkä enemmän toimialaa kuin tuon pikavippikäytännön hallitsemisessa, koska siihen liittyy jälleen tämä yli kaiken oleva pankkitoiminnan vapauttaminen ja kansainvälinen tilanne.

Mutta toteaisin tähän aivan oikein jatkaen siitä, mitä ed. Pulliainenkin tuossa ja muut puhuivat: Elämme sellaista aikaa, että rosvoparonit ovat liikkeellä, niin kuin professori Kuisma toteaa omassa kirjassaan Rosvoparonien paluu. Eli tämä kysymys pikavipeistä on yksi tällainen kapea sektori sitä, ja tämä laajempi sektori on tietysti ihmisten alistaminen kuluttajiksi ja tämä taloudellinen pankkien hyväksikäyttö. Voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Puhun lähinnä kokemuksista, joita ihmiset ovat kertoneet siitä, kun he ovat ottaneet pikavippejä. Hyvin monet heistä ovat jääneet, eivät tietenkään kaikki, koukkuun ja toivovat tietenkin, että näitten pikavippien hankkiminen olisi vaikeampaa, ja siihenhän on pyritty.

Itse toivoisin kuitenkin, että talousohjausta yhteiskunnassa annettaisiin enemmän, ja se kuuluu tietenkin ensisijaisesti perheille, kodeille, opettaa sitä, mutta kyllä ihan yhtä lailla kouluissa ja oppilaitoksissa oppitunneilla voidaan opettaa ihan yksinkertaista prosenttilaskua ja koron laskua ja sitä, kuinka asioita hoidetaan. Varsinkin syrjäytyneille ihmisille tämä rahankäyttö on hyvin ongelmallista, ja helposti lipsutaan näihin pikavippeihin.

Sivulla 6 on aika hyvin kuvattu, että näitten lainojen mainonnassa on ilmoitettava esimerkin avulla luoton korko ja kokonaismäärä jne. Kyllä tässä parempaan suuntaan ehkä ollaan menossa, mutta tämä on asia, jota pitää koko ajan ottaa esille ja josta pitää viedä informaatiota eteenpäin.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Nurmi otti mun mielestä tärkiän näkökulman esille. Mä haluaisin lyhkääsesti tässä korostaa yhtä tärkiää asiaa. Nyt kun tämä niin sanottu maailma, elämä täällä Suomessakin, on mennyt kuulkaa aina vain liberaalimpahan suuntaan, meirän pitää ottaa se perheyhteisö paremmin esille. Muistan itte, oon sen verran ikäänen, että kyllä opetettihin kotona tietyt elämäntavat rahankäytönkin suhteen. Totta kai liikemaailma tykkää, että raha kiertää, ettei se jää mätänemähän ja haisemahan. Mutta se, että lasten kotona vanhemmat, isät ja äitit, osaas pelata lasten kanssa, kuinka rahaa yleensä käytetähän. Raha ei kasva puus, mutta puu kasvaa rahaa, mutta saran vuoren kierrolla.