Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 3 ja 8 §:n muuttamisesta. Sinänsä varsin tiivis hallituksen esitys, joka lähtee siitä, että lain avulla pyritään edistämään erityisryhmien asumista muualla kuin laitoksissa. Tässä on ennen muuta kehitysvammaisista henkilöistä kysymys, joita Suomessa on 35 000—40 000, ja heistä on vielä suuri osa laitoshoidossa. Tätä laitoshoidon osuutta pyritään vähentämään. Omaisten luona asuu noin 13 000 kehitysvammaista henkilöä, joista puolet on aikuisiässä.

Sen vuoksi, että tämä lähtökohta toteutuisi, pystyttäisiin rakentamaan asuntoja vaikeasti kehitysvammaisille ihmisille, valtionosuuksia tässä pyritään nyt lisäämään aina 50 prosenttiin, ja tässä hallituksen esityksessä puhutaan sen vuoksi erityisistä tukipalveluista, poikkeuksellisen vaativista ja kalliista tila- ja varusteratkaisuista asuinrakentamisen yhteydessä. 50 prosenttia siis olisi yhteiskunnan osuus, loput tulisi kolmannelta sektorilta, kunnilta ja niin edelleen.

Mutta asia, johonka haluaisin kiinnittää huomiota tässäkin kohdin, on se, miten paljon kehitysvammaisille ihmisille jää sitten heidän kansaneläkkeestään omaan käyttöön. Eduskunnassahan nostettiin tätä rajaa vastikään hiukan, mutta se on edelleenkin todella vähän tämä osuus, mikä kehitysvammaisille tai kelle tahansa, joka on laitoshoidossa pysyvästi, jää omaan käyttöön.

Tämän ongelman poistaminen vaatii oman lainsäädäntönsä, ja siitä toivon mukaan hallitus pystyy tuomaan, tämä tai seuraava, mahdollisimman nopeasti esityksiä.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tätä lakia on odotettu ja toivottu varsin pitkään varsinkin kehitysvammaisten henkilöiden osalta. On toivottu oikeutta omaan kotiin, perusoikeutta omaan intimiteettisuojaan, omaan vessaan, makuuhuoneeseen, olohuoneeseen, keittiöön, yksinkertaisesti omaan kotiin. Tämä lainsäädäntö, jolla turvataan erityisryhmien asunto-olojen parantamista ja mahdollistetaan asuntojen rakentamista, ei toisaalta saa myöskään poistaa sitä toisten henkilöiden osalla syntynyttä ongelmaa asunnottomuudesta huolimatta heidän terveydentilastaan tai muista olosuhteistaan. Tässä maassa pitäisi kyetä kokonaisuudessaan ratkaisemaan asunnottomuusongelma. Kenenkään ei pitäisi olla pakotettu asumaan tai viettämään öitään maksullisissa wc:issä, puistoissa, porttikongeissa tai kerrostalojen rappukäytävissä. Sen lisäksi, että me nyt mahdollistamme erityisryhmille asumisasiat kuntoon, tämän saman edellytyksen pitää olla myös kaikille maan kansalaisille.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvosto on 21. tammikuuta 2010 tehnyt periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010—2015 ja päättänyt ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta. Ohjelma toteutetaan voimassa olevan valtiontalouden kehyspäätöksen puitteissa.

Arvioidaan, että Suomessa on 35 000—40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista suurin osa tarvitsee runsaasti yksilöllistä apua ja tukea asumisessaan. Suomessa on 18 laitosta, joiden toiminta on kokonaan tai pääosin suunnattu palvelemaan kehitysvammaisia henkilöitä. Toukokuussa 2009 kehitysvammaislaitoksissa oli noin 2 000 henkilöä pitkäaikaispaikoilla ja lyhytaikaisessa kuntoutuksessa, hoidossa, noin 400 henkilöä. Omaisten luona asuu noin 13 000 kehitysvammaista henkilöä, joista noin puolet on aikuisia kehitysvammaisia. Näistä suuri osa tarvitsee mahdollisuuden itsenäiseen asumiseen.

Arvoisa puhemies! Tammikuussa hyväksytyn ohjelman tavoitteena on vuosina 2010—2015 ensinnä vähentää laitospaikkoja nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä mahdollistaa muuttaminen lapsuudenkodista tuottamalla kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita vastaavia asumisratkaisuja ja tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea, toiseksi tuottaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvam- maisille noin 1 500 asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille noin 2 100 asuntoa ja kolmanneksi tuottaa ohjelmakaudella yhteensä 3 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa, joista vuosittain noin 600 asuntoa. Hallitus ehdottaa, että avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annettua lakia muutetaan niin, että kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamisen, hankinnan ja perusparantamisen enimmäis-avustusprosentti olisi 50 prosenttia.

Kiitän hallitusta hyvästä ohjelmasta ja lakiesityksestä. Tätä lisää, niin hyvä tulee.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Ensinnäkin tämä esitys on erittäin tärkeä parannus, ja on erittäin hyvä, että kehitysvammaisten asumisasioiden parissa ollaan nyt etenemässä ja on tehty töitä, ohjelma, kuten edellinen puhuja, ed. Laxellkin toi esiin.

Kaksi asiaa, jotka erityisesti tuovat tämän lakimuutoksen hyvin tarpeelliseksi. Ensinnäkin se, että kehitysvammaisten laitosten purku on paraikaa yhteiskunnassa käynnissä. Kun laitoksia puretaan, niin tulee varmistaa, että on riittävästi tuki- ja palveluasuntoja korvaamaan laitospaikkoja niin, että kukaan ei jäisi heitteille vaan saa tarvitsemansa tuen ja avun laitoksista kodinomaisempaan asumiseen siirryttäessä. Ja toinen on sitten se, että omaisten luona asuu hyvin paljon itsenäistymiseen suuntaavia kehitysvammaisia, ja monesti he ovat hyvin iäkkäiden omaistensa luona asumassa. On siis tärkeätä, että heille tulee mahdollisuus itsenäistyä. Heillä tulee olla oikeus mahdollisimman tavanomaiseen, kodinomaiseen, yksilölliseen asumiseen ja elämiseen. Samalla näin vahvistetaan myös kehitysvammaisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa, joten pidän tätä uudistusta erittäin tärkeänä. Tällä hetkellä asuu omaistensa luona noin 13 000 kehitysvammaista, joista puolet on aikuisia, joten on kyllä erittäin tärkeä näkökohta, että tätä viedään eteenpäin.

Tässä lakiesityksessähän nyt esitetään, että tulee uusi, viides tukiluokka nyt sitten näille tuen muodoille niin, että investointiavustuslain enimmäistukiprosentti nostetaan nyt sitten 50 prosenttiin kehitysvammaisten asuntokohteissa silloin, kun asunto-olojen järjestäminen edellyttää tukipalvelujen lisäksi poikkeuksellisen vaativia taikka kalliita tila- tai varusteratkaisuja. Tämä on hyvä uudistus. Tarvitaan jatkossakin monia toimia, että voidaan saada tämä kehitysvammaisten asuminen asianmukaiselle tilalle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Trendihän on tällä hetkellä se, että laitoksia suljetaan. Suuriakin laitoksia suljetaan, niin kuin Tahkokangas tuolla Oulun kaupungissa, ja niistä sitten merkittävä osa siirtyy tämmöiseen kodinomaiseen elämiseen. Tämän hallituksen hyvän esityksen sisältö on tässä tullut moneen kertaan esille. Korostaisin kuitenkin, että ehkä kaikkein vallankumouksellisin tässä on tämä 8 §, joka, niin kuin ed. Taiveaho totesi, säätelee sen, millä prosenteilla näitä valtion tukia nyt jatkossa saa. Tähän saakkahan se on ollut tahdonvaraista. Aralta ne rahat ovat sitten tulleet, meillekin Ouluun. Niitten järjestöjen toimesta, joitten puheenjohtaja olen, on uusi, hieno laitos valmistumassa muutaman kuukauden päästä, näillä ehdoilla.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki on todella perusteltu ja tarpeellinen. Meidän pitää laajemmassakin mittakaavassa lähteä miettimään näiden erityisryhmien asuinolojen parantamista, ja tietysti, kun tiedämme näiden laitospaikkojen vähenemisen ja toisaalta taas kuntien talouden vaikean tilanteen tällä hetkellä, niin tämä laki edesauttaa myös kuntien taloutta parempaan ja tarjoaa mahdollisuuden kunnille lähteä rakentamaan näitä asumispaikkoja erityisryhmille ja tässä tapauksessa nyt sitten kehitysvammaisille. On erittäin tärkeää, että me pystymme edesauttamaan vammautuneen ihmisen asumista ja elämistä yhteiskunnassa ja ennen kaikkea sitä itsenäistymistä ja valmiutta selviytyä päivän askareista aamusta iltaan ja mahdollisesti myös vielä osallistua työntekoonkin vammasta riippuen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Mielestäni on hyvä, että hallitus on myös sen aikaisemmassa puheenvuorossani huomioimani käteen jäävän rahan näiden kehitysvammaisten kohdalla kirjoittanut tänne hallituksen esityksen sivulle 4. Tässä todetaan, että kehitysvammaisten kansaneläketulo on niin pieni, että tämän 300 euron kehitysvammaisten erityishuoltoon liittyvän ylläpitomaksun miinustuksen jälkeen jää niin vähän asumiskulujen ja eläkkeensaajan asumistuen jälkeenkin käytettäväksi, että osa kehitysvammaisista joutuu kääntymään kuntien toimeentulotuen puoleen. Se on epäkohta, siihen asiaan pitäisi ympäristövaliokunnan kiinnittää huomiota.

Toinen kysymys on juuri se, mihinkä ed. Taiveaho ja ed. Pulliainen viittasivat, että nyt, kun 8 §:ään tulee tämä lisähuomio tästä viittauksesta erityisryhmiin, joka on taas 3 §:ssä, sen viidennessä, uudessa alakohdassa, niin nyt ensimmäistä kertaa mainitaan laissa nimenomaan kehitysvammaiset sillä tavalla, että heidän asunto-olonsa on tässä kuvattu. Aikaisemmin on puhuttu mielenterveys-, päihdepotilaista jne.

Lopuksi: kun tämä 50 prosentin valtionosuus tulee siis nimenomaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta, niin sen resursseihin pitää myöskin eduskunnan kiinnittää huomiota ja myöskin todeta, että niiden pitää olla riittävät.