Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Edellinen eduskunta hyväksyi keväällä 2010 lepäämään ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Uudella valmiuslailla kumottaisiin nykyinen samanniminen laki.

Valmiuslaki on vakavien kriisiolojen laki. Nykyistä valmiuslakia ei ole jouduttu soveltamaan kertaakaan sen voimassaolon aikana. Soveltamistilanteiden harvinaisuudesta huolimatta on tärkeätä, että maassa on kaiken varalta ajantasainen kriisilainsäädäntö. Tämä on tärkeätä myös kriisioloihin varautumisen ja etukäteisvalmistelujen kannalta. Lainsäädännön oikeasuhtaisuuden ja hyväksyttävyyden vuoksi on huolehdittava siitä, että kriisiaikoja varten säädettävää lainsäädäntöä valmistellaan mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen, harkiten ja rauhallisissa oloissa.

I bakgrunden till revideringen av beredskapslagen ligger grundlagsutskottets utlåtanden av år 2000 och 2002. Grundlagsutskottet ansåg det vara nödvändigt att utreda om beredskapslagen kunde ses över på så sätt att man undviker att bygga upp regleringen på delegering av lagstiftningsmakt. Utskottets kritik riktades därmed mot att om vissa ärenden som hör till området för lagstiftningen enligt den gällande beredskapslagen föreskrivs på förordningsnivå. Därför har man i förslaget till beredskapslag preciseras behörighetsbestämmelserna betydligt jämfört med den gällande lagen. Bestämmelserna har dock inte kunnat preciseras i så hög grad att lagen skulle kunna stiftas i vanlig lagstiftningsordning trots att detta eftersträvades i regeringspropositionen. Detta beror bland annat på att regleringen av befogenheterna under oförutsebara undantagsförhållanden i viss mån kräver flexibla normer.

Arvoisa puhemies! Sääntelyn täsmentämisen lisäksi valmiuslain uudistamisen toisena tavoitteena on ollut lain toimivaltuuksien ajanmukaistaminen. Tämä näkyy ehkä selvimmin sähköistä viestintää ja tietojärjestelmiä koskevissa säännöksissä.

Myös lain käyttöönottomenettelyä koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi. Asetuksen toimivaltuuksien käyttöönotosta antaisi eduskunnan käsiteltäväksi valtioneuvosto eikä tasavallan presidentti, kuten nykyisen lain mukaan. Käyttöönottoasetuksen antamisen edellytyksenä on, että valtioneuvosto toteaa poikkeusolojen olemassaolon yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Viime kädessä päätöksen valmiuslain soveltamisen aloittamisesta tekisi eduskunta, kuten nykyisenkin lain mukaan. Kiiretilanteessa soveltaminen voitaisiin tilapäisesti aloittaa jo ennen eduskunnan päätöstäkin. Käyttöönottoasetuksen antaminen on menettely, jolla valmiuslain soveltamisedellytykset sekä käyttöönottoasetuksen sisältö ja voimassaoloaika viedään eduskunnan käsittelyyn. Käyttöönottomenettelyn voidaan siis ajatella asiallisesti vertautuvan siihen, että eduskunnalle annettaisiin hallituksen esitys tai selonteko.

Vuoden 2000 perustuslakiuudistusta koskevassa hallituksen esityksessä todetaan hallituksen esityksen antamisesta: "- - olisi ongelmallista, jos presidentti voisi estää valtioneuvoston laatiman hallituksen esityksen antamisen tai antaa sen toisen sisältöisenä kuin eduskunnalle vastuunalainen ministeriö pitää välttämättömänä." Samoin voidaan ajatella, että eduskunnan luottamuksen varassa toimivan valtioneuvoston tulee voida saattaa asia suoraan eduskunnan käsiteltäväksi ja myös vastata asiasta suoraan eduskunnalle. Tämän vuoksi käyttöönottoasetuksen antaminen siirrettäisiin valtioneuvoston tehtäväksi.

Valmiuslaissa on lisäksi kyse valtioneuvoston, ministeriöiden ja niiden alaisen hallinnon toimivaltuuksien sääntelystä poikkeusoloissa. Lain toimivaltuuksissa on kyse esimerkiksi terveydenhuollosta, talouselämän ohjaamisesta ja väestönsuojelusta. Laissa ei siis ole kyse Puolustusvoimien toiminnasta eikä ylipäällikön toimivaltuuksista. Tältäkään kannalta ei siis ole perusteltua, että käyttöönottoasetuksen antaisi tasavallan presidentti.

Arvoisa puhemies! Mainitsin jo aikaisemmin, että valmiuslaki on erityisen vakavien kriisitilanteiden laki. Merkittävin nyt ehdotettava soveltamisalan muutos on vaarallisen tartuntataudin, pandemian, lisääminen soveltamisalaan. Muilta osin lain soveltamisalaa rajaavaa poikkeusolomääritelmää on nykyaikaistettu. Samoin kuin nykyistäkin lakia, myös uutta valmiuslakia voitaisiin kuitenkin soveltaa vain, jos tilannetta ei voida hallita viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Valmiuslaki on laaja lakipaketti, jota on tarkoitus soveltaa vain vakavissa kriisitilanteissa. Sen tarkoituksena on muun muassa turvata suomalaisten elinmahdollisuudet, yhteiskunnan toimivuus, valtakunnan koskemattomuus ja kansakunnan itsenäisyys.

Kyse ei kuitenkaan ole Puolustusvoimain toiminnasta eikä ylipäällikön toimivaltuuksista, kuten ministeri Henriksson äsken totesi, vaan valmiuslain perusteella annettavat toimivaltuudet olisivat kaikki siviiliviranomaisten toimivaltuuksia. Laajoista toimivaltuuksista esimerkiksi kansalaisten perusoikeuksien suhteen onkin kyse, mutta muotoilut vaikuttavat sangen perustelluilta.

Valmiuslaille oli selkeä uudistustarve. Se sisältää paljon teknisluonteisia parannuksia, ajanmukaistuksia, vaan toivottavasti lakia ei kuitenkaan koskaan tarvitse ottaa käyttöön. Tämän kannan me varmasti kaikki jaamme.

Perussuomalaisten kannalta ongelmallisinta valmiuslaissa on, että sen soveltamisen aloittamista koskevaa päätöksentekomenettelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käyttöönotosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella eikä tasavallan presidentin asetuksella, kuten aiemmin. Ennen tämän käyttöönottoasetuksen antamista, kuten esityksessä lukee, on valtioneuvoston yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa todettava maassa vallitsevat poikkeusolot. Vakavassa kriisitilanteessa tämä tuskin synnyttää ristiriitaa, mutta aina kaikki on mahdollista. Viime kädessä sitten eduskunta päättäisi käyttöönottoasetuksen voimassaolosta ja voimassaoloajasta.

Arvoisa puhemies! Lakiuudistus on varmasti sinänsä tarpeellinen, mutta epäilys jää. Miksi kansan valitseman tasavallan presidentin valtaa pitää vähentää tässäkin asiassa? Onko tässä kyse itsetarkoituksellisesta presidentin vallan riisumisesta? Onko valmiuslaki tältä osin loppuun asti harkittu? Asiaa onkin valiokunnassa vielä syytä pohtia tältä kantilta, kansanvallan vinkkelistä.

Palaan tähän presidenttitematiikkaan tarkemmin vielä tänään täysistunnon päiväjärjestyksen kolmannessa asiakohdassa, kun käsitellään perustuslain muuttamista.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Henriksson kävi hienosti läpi tämän välttämättömän, tärkeän uudistuksen keskeisen sisällön ja sen tarpeellisuuden. Olisin tässä vaiheessa vain halunnut kiittää perustuslakivaliokuntaa viime vaalikauden työstä.

Tässä kansalaisten oikeuksia ja perusturvaa rajataan Suomen lainsäädäntöhistoriassa erittäin isolla projektilla, jossa perustuslakivaliokunnan rooli oli poikkeuksellisen suuri. Siihen työhön, mikä valmistelutyössä oli jo tehty, piti vielä valiokunnassa poikkeuksellisen paljon tehdä lisätyötä, ja se ei tietenkään saa olla lainvalmistelussa se pääsääntö. Mutta tällä kertaa, kun perustuslakivaliokunta asetti uuden ja erittäin hyvän tason sille, kuinka tämän kaltaista lakia — jota toivottavasti, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Niinistö täällä sanoi, ei koskaan tarvita — säädetään, niin jos sitä säädetään, niin nyt kyllä todella vaativuustaso on nostettu korkealle, ja siitä haluaisin kiittää perustuslakivaliokuntaa.