Jari Myllykoski /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuntarakenteessa on tapahtunut ja tulee tapahtumaan muutoksia. Nyt sote-ratkaisun myötä varmasti pakotetut ja väkinäiset kuntaliitokset ja niiden tarve vähenevät ja kunnat tekevät terveesti omia ratkaisujaan. Mutta siellä kuntaliitoksissa usein pelätään, että se vähentää demokratiaa ja uudessa liitoskunnassa päätöksentekijöiksi valikoituvat isomman liitoskunnan kuntavaaliehdokkaat. Tällöin ei pienten kuntien suhteellinen edustuksellisuus päätöksenteossa toteudu. Tämä vaara voidaan torjua siten, että kuntavaalijärjestelmää uudistetaan.

Tässä lakialoitteessa ehdotan, että yhdistyvät kunnat voivat sopia liitossopimusta tehdessään, että uudessa kunnassa kukin siihen yhdistyvä kunta muodostaa oman vaalipiirinsä. Näistä vaalipiireistä valittaisiin edustajia valtuustoon niiden Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella, joilla väestörekisterin mukaan on kotipaikka mainitussa kunnassa, ja silloin he ovat sen vaalipiirin äänestäjiä. Päätöksen valtuustopaikkojen jaosta tekisi tämän aloitteen mukaan kunnan keskusvaalilautakunta. Kunnan jakautuminen vaalipiireihin voitaisiin kuitenkin purkaa, jos kussakin vaalipiirissä enemmistö siitä valituista valtuutetuista niin tahtoisi.

Perusteluja, miksi ja kuinka se sitten tehtäisiin: Tarvitsisi muuttaa vaalilain (714/1998) 7 §:n 2 momentti sekä lisättäisiin 7 §:ään uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:

"Vaalipiirit muissa vaaleissa

Kunnallisvaaleissa vaalipiirinä on kunta. Kuntien yhdistyessä ne voivat kuitenkin sopia, että yhdistymisen perusteella muodostettu uusi kunta jakautuu vaalipiireihin, jolloin vaalipiireinä olisivat alkuperäiset kunnat.

Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa kustakin 3 momentissa mainitusta kunnan osa-alueen vaalipiiristä valittavien valtuutettujen määrän väestötietolaissa (507/1993) tarkoitetussa väestötietojärjestelmässä vaalivuoden toukokuun 31 päivän päättyessä olevien tietojen mukaan."

Eli kaiken kaikkiaan lakialoitteen tarkoituksena on vahvistaa kuntademokratiaa niin, että yhdistyvien kuntien asukasluvun perusteella määräytyy valtuutettujen lukumäärä, mutta jokaisessa kunnassa oman kunnan suhteellisen vaalipiirilukumäärän mukaan tulee sitten valittuja valtuutettuja uuteen valtuustoon.

Arvoisa puhemies! — Kiitos.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykosken lakialoitteessa ehdotetaan, että kuntaliitoksen seurauksena yhdistyvät kunnat voisivat sopia, että uudessa kunnassa kukin siihen liittyvä kunta voisi muodostaa oman vaalipiirinsä ja siten varmistaa oman alueensa edustuksen. Onkin ilmeinen vaara, että uudessa liitoskunnassa päätöksentekijöiksi valikoituvat isomman liitoskunnan kuntavaaliehdokkaat usein tunnettuudenkin perusteella. On hyvä, että lakialoite käsitellään täällä eduskunnassa.

Kaikkiaankin on todettava, että tasapuolinen alueellinen ja paikallinen edustavuus toteutuu hyvinkin heikosti sekä kunta- että eduskuntavaaleissa. Suurkunnissa useat asukasmäärältään isot kaupunginosat ovat jääneet kaupunginvaltuustossa ilman edustajaansa. Onko oikein, että jopa yli 30 000 asukkaan kaupunginosista ei ole yhtään kaupunginvaltuutettua ajamassa oman alueensa kehittämistoimia, kuten Helsingissä on käynyt? Eduskuntavaaleissa monet suuralueet ja isotkin kunnat jäävät ilman omaa kansanedustajaa. Tarvitaan vaalilain uudistus, mikä nykyistä paremmin turvaa paikallisen ja alueellisen edustavuuden niin kunnanvaltuustoissa kuin eduskunnassakin. Tämä vahvistaisi myös demokratian uskottavuutta ja lisäisi äänestysaktiivisuutta.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on mielenkiintoinen aloite, ja ymmärrän, että sillä on hyvä tarkoitus. Sinänsä on hyvä, että tässä todetaan, että yhdistyvät kunnat voivat sopia ja että kyseessä ei ole määräys, että tällainen vaalipiirikäytäntö pitää ottaa. Duubioin kuitenkin kahta asiaa tässä.

Tulen sellaisesta liitoskunnasta, jossa viisi kuntaa on liittynyt toisiinsa, ja täytyy sanoa, ettei meillä ainakaan ole kyllä sellaista ongelmaa ollut, että näistä pienistä kunnista ei olisi päässyt edustajia tähän valtuustoon, vaan on niin, että jos siinä suurimmassa kunnassa oli 15 000 ja näissä neljässä kunnassa oli yhteensä 10 000, niin valtuustossa on tällä hetkellä kyllä selvä enemmistö näillä pienten kuntien edustajilla. Eli käytännössä — ja näin ymmärtääkseni on käynyt monessa muussakin liitoskunnassa ainakin maaseudulla — näyttää käyvän niin, että näiden pienten kuntien äänestäjät osaavat varsin hyvin keskittää omasta kunnastaan tuleville ehdokkaille ja sitä kautta varmistaa tämän osallistuvuuden. Kun edellinen puhuja viittasi siihen, että Helsingissä on alueita, joissa kymmenientuhansienkaan asukkaiden kaupunginosista ei ole edustajia, niin se varmaan on kyllä oma ongelmansa, mutta se liittyy ehkä vähän eri asiaan eikä sinänsä liity näihin kuntaliitoksiin.

Sitten toinen ehkä vakavampi kysymys tässä asiassa on se, että jos tällaiseen vaalipiirijakoon mennään kunnan sisällä, niin johtaako se siihen, että jatkossa myös liitoskunnissa — nyt käytän omaa kuntaani Sastamalaa esimerkkinä — meillä olisi ikään kuin viisi kuntaa. Kun se haaste on nimenomaan se, miten siitä liitoskunnasta syntyy oikeasti yksi kunta, niin tämä vaalipiirijärjestelmä ikään kuin vielä vahvistaisi sitä, että vaikka ollaan yhdessä, niin halutaan kuitenkin toimia erillisinä. Tässä suhteessa hiukan vierastan tätä aloitetta.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa on kyse demokratian toteutumisesta kuntaliitosten yhteydessä, ja demokratia on minulle todella tärkeä asia. Kyllä tätä aloitetta voi pitää myöskin erinomaisena lähidemokratiaa korostavana lakialoitteena, ja mielestäni pitääkin erinomaisen tarkkaan tutkia, mitkä mahdollisuudet tällä lakialoitteella on toteuttaa lähidemokratiaa. Erityisestihän tämä lähidemokratian toteutumattomuus koskee syrjäseutujen ihmisiä, vähäväkisiä seutuja. Minun mielestäni kaikki mahdolliset keinot pitää ihan oikeasti tutkia, ja toivon, että tämä lakialoite käsitellään kunnolla. Kyllä tässä myöskin ihan oikeasti sitten on kyse varmasti äänestysaktiivisuudesta ajatellen sitä, että se läheinen henkilö, se tuttu henkilö, olisi päättämässä niistä kunnan ja sen alueen asioista.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Kansalaisyhteiskunta on tämän meidän demokratiamme kulmakivi, ja muutoksen keskellä on tärkeätä miettiä, kuinka kansalaiset saavat äänensä kuuluville päätöksenteossa vaalien kautta. Nyt tässä kuntarakenteessa tapahtuu muutoksia, ja on erittäin tärkeätä, että nämä uudet isot kunnat saavat toimivan valtuuston, joka kykenee tekemään päätöksiä koko alueen hyväksi. Mutta samalla ei saa todellakaan vain kohauttaa olkapäitä tälle pienten alueiden huolelle siitä, kuuluuko heidän äänensä sitten tässä isossa kokonaisuudessa, ja senpä takia juuri lähidemokratiaan on etsittävä uudenlaisia toimintatapoja. Meillä on tulevaisuusvaliokunnassa ollut joukkoistamishankkeita, joissa teknologian kautta voidaan saada kansalaisia paremmin mukaan päätöksenteon valmisteluun. He antavat osaamista ja arvoja, ja sitä kautta tulee parempaa päätöksentekoa ja uskottavuus tähän politiikkaan palaa.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite luo hyvän pohjan mahdolliseen laajempaankin keskusteluun, mitä jatketaan toivottavasti valiokunnassa ja myös muualla, demokratiasta ja alueellisesta edustuksesta.

Tämä ongelma on myös eduskuntavaalien yhteydessä siinä tilanteessa, jos vaalipiirit ovat fyysisesti niin isoja, ettei tämmöinen jalkatyöskentely, ihmisten kohtaaminen, tavallaan riitä, vaan ainoa keino, millä pääset eduskuntaan, on raha ja useat lehtimainokset, ja jos samalla alueella on vielä useita lehtiä, niin tämä kertautuu, elikä tässä kohtaa myös tämä näkökanta kannattaa ottaa huomioon.

Myös toinen asia: Nyt on tämä sote-jako, sote-alueet tulevat perustumaan erva-alueisiin, jotka ovat hyvin isoja, joten tässäkin tämä alueellinen edustus ja demokratian esillenosto on tärkeää, ja kenties sielläkin voisi käyttää suoria vaaleja tähän valtuustoon valittaessa, tai miten se nyt sitten demokratia siinä yhteydessä hoidetaankin.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Mielenkiinnolla seurasin tämmöistä tuoretta demokratiantoteutumisesitystä. Demokratia tietysti voi toteutua monella tavalla, yhdistyneitten kuntien yhdellä vaalipiirillä ja monella vaalipiirillä, mutta minä kertoisin omasta kokemuksesta, kun olin yhdistämässä Kajaaniin Vuolijokea. Ensiksi siinä oli tietysti meillä tämä yhdistelmävaltuusto, joka jatkoi, jolloinka sillä pienemmällä kunnalla oli asukasta kohti nelinkertainen äänimäärä siihen suurempaan kuntaan nähden sen pari vuotta, ja sen jälkeen kun käytiin vaalit, oli sillä tavalla, että Vuolijoen edustus oli noin puolitoista kertaa suurempi kuin mitä olisi sen populaation perusteella saatu edustus. Elikkä minä vähän samantyyppistä kuin Satonen kokemuksesta kerron, että ei se ole niinpäin, ainakaan kaikissa tapauksissa, että se pienempi kunta jäisi sillä tavalla demokratiavajeen jalkoihin elikkä eivät saisi edustajia, ja sen takia toivoisin, että jatkokäsittely tässä asiassa perustuisi faktoihin, että tehtäisiin todellista tutkimusta, että ei luulon perusteella näitä asioita käsiteltäisi.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä Myllykosken lakialoite, että "kunnallisvaaleissa vaalipiirinä on kunta, ja kuntien yhdistyessä ne voivat kuitenkin sopia, että yhdistymisen perusteella muodostettu uusi kunta jakautuu vaalipiireihin, jolloin vaalipiireinä ovat alkuperäiset kunnat", on hyvä lakialoite, ja tämä on tulevaisuuteen suuntaava, ja sitä tietysti voisi vielä korostaa sillä, että jonkun pienen kunnan pitäisi saada sinne suuren keskuskaupungin valtuustoon edes yksi edustaja. Jos ajatellaan, että 2 000 asukkaan kunta liitetään 150 000 asukkaan keskuskaupunkiin, voi kyllä tapahtua niin, että ensimmäisissä kunnallisvaaleissa sieltä pienestä kunnasta saadaan joku läpi, mutta sitten tulevaisuudessa, kun se kunta vähän sulautuu siihen kaupunkiin, sieltä reuna-alueilta ei enää niin helposti mennäkään sinne valtuustoon, ja ettei se edustus keskity sinne keskuskaupungin keskeisille alueille, niin se on tuommoisen jatkuvan edustuksen kannalta ihan oleellista, että tähän hyvään lakialoitteeseen voitaisiin vielä lisätä se sääntö, että tämmöisistä nykyisistä kunnista vähintään yksi sitten olisi jatkossakin aina siellä suuren kaupungin, keskuskaupungin valtuustossa tai sen yhdistyneen kunnan valtuustossa.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kunnallishallinnossa on muita elimiä kuin hallitus ja lautakunnat, usein myös merkittävä määrä toimikuntia, jotka kestävät vaalikauden tai suppeamman ajan. Näitä henkilöitä, jotka ovat valtuuston ulkopuolella mutta joilla on oikeus ottaa osaa päätöksentekoon, voi olla viisinkertainen lukumäärä valtuustoon nähden.

Kun järjestelmä lähtee siitä, että valtuutetun tulee nauttia poliittista luottamusta neljän vuoden välein, niin mielestäni se on hyvä lähtökohta sille, että heillä on myös vastuu päätöksistä. Keskusteluvelvollisuus ja kuulemisvelvollisuus sen sijaan lisäävät varmasti lähidemokratiaa. Omassa kunnassani Keravalla on ollut tapana jo parikymmentä vuotta, että kaupunginhallituksen keskeiset henkilöt, samoin valtuustoryhmien puheenjohtajat ja johtavat virkamiehet kiertävät kaikki aluekeskukset vuoden aikana ja käyvät keskustelua niiden ihmisten kanssa, jotka saapuvat paikalle, niistä asioista, jotka heitä kiinnostavat. Tämä on osoittautunut erittäin käteväksi. Se jättää vastuun niille, joilla se kuuluu ollakin, ja ne henkilöt, jotka eivät siinä menesty, voidaan sitten vaihtaa.

Mielestäni tällainen kiintiöajattelu, joka itse asiassa täällä eduskunnassa Ahvenanmaan osalta on, voihan sekin toimia, riippuu paljolti siitä henkilöstä, joka tänne tulee valittua. Mutta jos jaetaan kiintiöitä, joissa on vain yksi paikka per alue tai joku muu entinen kunta, niin se on siitä henkilöstä kyllä aika lailla riippuvainen verrattuna siihen, että kaikkia kuntalaisia kuunneltaisiin tällaisessa tilaisuudessa, johon kaikilla olisi vapaa tulo-oikeus.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Meillähän on käynnissä kuntalain kokonaisuudistus, ja siinä on ollut esillä myös tällainen ajatus ja esitys siitä, että olisi näitä kunnanosalautakuntia tai -valtuustoja. Siihen nähden näen itse, että tämä nyt tehty lakialoite, edustaja Myllykosken lakialoite, on parempi vaihtoehto, koska helposti nämä aluelautakunnat muodostuvat tämmöisiksi vallattomiksi kahvittelukerhoiksi, mutta silloin kun siihen liittyy politiikka ja vaalit, vaalipiiri, niin siinä on mielestäni enemmän aineksia toimia.

Mutta hyvä, että tämä lakialoite on tehty niin, että tämä olisi vapaaehtoinen näille yhdistyville kunnille, koska kyllä siinä myös on harkittava siellä paikallisesti sitä, että mikäli tulee tällainen kiintiö tai kiintiövaltuutettu, niin käykö lopulta niin, että heidän vaikutusvaltansa onkin pienempi kuin silloin, jos he ottaisivat sen riskin, että olisi koko uuden kunnan kokoinen vaalipiiri. Jos tulisi siitä valituksi, niin saattaa olla, että on niin kuin lopulta paremmat vaikutusmahdollisuudet.

Mutta itse kyllä korostaisin myös näitä kansanäänestyksiä, joita tarvitaan kunnissa. Ikävä kyllä niitä aika vähän järjestetään. Ja varsinkin näihin kuntalaisten tekemiin kansanäänestysaloitteisiin, joissa on tämä 5 prosentin raja, on erittäin kielteisesti suhtauduttu kokemuksen mukaan valtuustoissa, vaikka se raja ylittyy. Nämä olisivat niitä suorempia keinoja vaikuttaa.

Näkisin niin, että nytten kun kunnilla ei ole mitään pakkoa eikä oikein kannusteitakaan onneksi nyt tehdä näitä kuntaliitoksia, jotka eivät ole ratkaisu yhtään mihinkään, niin siinä mielessä tämä lakialoite on hyvä lisä. Mutta ehkä se ei nyt ole aivan niin ajankohtainen kuin mitä se olisi ollut, jos hallitus olisi jatkanut tällä aiemmalla kuntaliitoslinjalla.

Merja  Kuusisto  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite, jonka edustaja Jari Myllykoski on laatinut, on äärettömän ajankohtainen. Tällä hetkellä monissa kunnissa kumminkin mietitään kuntauudistusta ja asiaa on selvitelty monin osin, ja kuntauudistukset etenevät erittäin hyvää vauhtia.

Niin kuin Eero Lehti tässä totesi aiemmin puheenvuorossaan, monissa kunnissa on erilaisia tapoja kuulla kuntalaisia. Esimerkiksi meillä Keski-Uudenmaan kaikissa Kuuma-kunnissa on tapa myös tavata asukkaita kerran kaksi vuodessa ja kuulla sen kautta sitten heidän toiveitaan kunnan palveluitten kehittämisestä ja muusta.

Mietin, että meilläkin on suuri kuntaselvitys meneillään. Kun siinä on peräti kahdeksan kuntaa, yli 200 000 asukasta alueella, niin varmasti on ihan välttämätöntä löytää lainmuutoksen kautta vaihtoehto, että kaikissa kunnissa entisistä kunnista saadaan valtuutettuja myös tähän yhteen suurempaan valtuustoon. Sillä tavoin pystytään pitämään koko alueesta huolta ja saadaan kuntalaisten ääni kuulumaan sinne valtuuston kokouksiin saakka ja he myös pystyvät paremmin vaikuttamaan valtuuston tekemiin päätöksiin. Se lisää kyllä kansalaisten aktiivisuutta ja myös demokratiaa.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kivaa ja hienoa keskustelua aloitteen ympäriltä. Mutta haluan sitä korostaa vielä, että tämä olisi se mahdollisuus, jolla voitaisiin poistaa niitä pelkoja, joihin kuntaliitokset johtavat. Minun mielestäni edustaja Kuusisto sanoi erinomaisesti: Nyt se on juuri ajankohtainen. Kun se sote-pakkopaita tavallaan purettiin meidän päältämme pois, niin kun nyt kunnissa käydään keskusteluja, tämä voi lisätä houkuttelevuutta tehdä vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja turvata ja poistaa niitä epäluuloja, joita liitoksiin demokratian osalta tulee. Toki on myönnettävä itsekin, että ei tämä nyt mikään järjettömän loistava ole, mutta tämä on hyvä askel oikeaan suuntaan ja turvaamaan demokratiaa.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni tuo loppu kuulosti hyvältä, että aloitteen tekijä on nöyrällä mielellä ja ottaa tässä myös ikään kuin näitä palautteita kansanedustajilta vakavasti, koska tämä kunnan sisäinen vaalipiiri on, niin kuin sanottua, vähän kaksipiippuinen juttu. Mutta niin kuin sanottua, se on hyvä, että se olisi vapaaehtoinen, harkittava, mikäli tämä aloite etenee.

Mutta se, mikä minua hiukan huolestuttaa, on se, että yhä vieläkin tämän opposition ja hallituksen yhteisen sote-ratkaisun jälkeen on eräillä kansanedustajilla valtava vimma näitä kuntaliitoksia saada aikaan, ja siinä käytetään monenlaisia keinoja houkuttelemaan. Mutta kun ne kuntaliitokset eivät kuitenkaan ratkaise mitään eivätkä ole ratkaisu mihinkään, vaan nimenomaan nyt esimerkiksi tällä sote-uudistuksella ja siihen kytkeytyvillä järjestelmillähän näitä terveydenhuollon asioita ja sosiaalipuolen asioita yritetään ratkaista. Siinä mielessä on kiistämätön tosiasia, että tämä aloite olisi ollut aiemmin ehkä vähän ajankohtaisempi mutta nykytilassa tämä ei ole niin ajankohtainen muuta kuin silloin, jos haluaa, että kuntaliitoksia tehdään, ja näkee, että ne ovat ratkaisuja. Itse minä näen, että kuntaliitoksilla ei mitään ratkaista.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän Saarakkalan puheenvuoroon täytyy sanoa, että nimenomaan kuntauudistuksilla pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa kuntalaisille palvelut. Se on tärkeä rakennepoliittinen asia, mikä meidän pitää tämän hallituksen aikana ratkaista. Olen ollut itse huolissani siitä, kun tämä kuntauudistus on venähtänyt ja aika hitaasti eteenpäin mennyt, ja olisin toki toivonut, että asia olisi edennyt vähän reippaammin. Mutta ymmärrän kyllä, että monissa kunnissa on tuottanut aikamoista tuskaa miettiä, mikä se oikea suunta on, kutka sopivat kaikista parhaiten siihen kuntaliitoskavereiksi.

Mutta vielä tästä aloitteesta, minkä edustaja Myllykoski on tehnyt: kyllä tämä antaa nimenomaan hyviä mahdollisuuksia, että me löydämme ratkaisun myös siinä vaiheessa, kun kunnat yhdistyvät, siihen, miten me saamme sitten kaikkien entisten kuntien asukkaitten mielipide sinne valtuustoon saakka.

Meillähän on omalla alueella suuri kuntaliitos: Lähdetään siitä, että kahdeksan kuntaa liitetään, ja siinä on noin 250 000 asukasta. Siinä on suuri työ, että me saamme toteutumaan demokratian. Kahdeksan kunnan joukossa on suuria kuntia, joissa on 40 000—50 000 asukasta, mutta on myös niitä 15 000:n ja alle 10 000 asukkaan kuntia.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä minä haluaisin nyt tuoda edustaja Saarakkalalle tiedoksi sen, että me tarvitsemme kuntauudistusta, koska on tärkeätä, että kaikkialla Suomessa asuvat suomalaiset ovat oikeutettuja tasa-arvoisesti samoihin palveluihin. Esimerkiksi omaishoitajien tuki on ollut hyvin paljon riippuvainen kunnasta. Joissakin kunnissa on katsottu, että ihminen on oikeutettu omaishoitajan tukeen, mutta kun ei ole rahaa, niin sitä ei makseta. Toisessa kunnassa on ollut helpompi tilanne.

Minä en ehkä niinkään ole nyt tämän lakialoitteen kannalla, mutta se, mikä tässä on oleellista ja tärkeätä, on se, että kun ihmisillä on erilaisia ennakkoluuloja ja pelkoja, jotka ovat aivan aitoja, siitä, että lähidemokratia katoaa ja he eivät pysty enää vaikuttamaan heille tärkeisiin asioihin, niin tämä pitää miettiä uudestaan. Eli kun tehdään isoja uudistuksia, on mietittävä myös, kuinka se kansalaisyhteiskunta pysyy siellä aktiivisena ja demokratia toimii. Se on minun mielestäni tärkeätä. Toivon, että kun tätä aloitetta käsitellään, niin haetaan vastauksia, ja jatkossa, kun tehdään uudistuksia, ollaan tällä tavalla viisaampia. Pidetään huoli siitä, että ihmiset haluavat osallistua ja vaikuttaa, ja demokratia on oleellinen asia, kun ratkaistaan näitä kysymyksiä.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Jatkaisin erillisistä vaalialueista.

Jos ajatellaan sillä tavalla, että pienempiä vaalialueita turvataan pitkällä tähtäimellä, niin sitten herää jo kysymys siitä, että entäs sitten samankokoiset muut alueet siinä samassa kunnassa, miksi heillä ei ole samanlaista oikeutta tai muuta.

Mutta veikkaan, että siinä tulee enemmän kysymys siitä, että saattaa käydä sillä tavalla, että valta vaihtuu toiseksi just tämän sotkuisen, kompleksisen vaalialuejaon takia, toisin kuin jos suoralla äänellä olisi kaikki valittu, niin olisi ollut toisenlainen valta siinä kunnassa, ja tätä pitää minun mielestäni varoa. Minun mielestäni arvokkainta on se, että kaikilla kansalaisilla yhdessä kunnassa on tasa-arvoinen ääni.

Tästä kuntauudistuksesta ja -hallinnosta täällä on annettu sellainen mielipide, että sillä ei olisi mitään merkitystä, mutta minun kokemukseni mukaan sillä on kyllä valtava merkitys kunnan kustannuksille. Jos sieltä saadaan vähenemään kunnanjohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja, sitten vielä rakennustarkastuksesta ja tämäntyyppisestä, jotka vaikuttavat kunnassa joku 5 prosenttia siihen kuntaveroon, sillä on vaikutusta.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan vielä muutama sana demokratian toteutumisesta. Seurasin erittäin läheltä, naapurikunnasta itse asiassa, Joutsenon ja Lappeenrannan kuntaliitosta, taisi olla 2009. Siellä tätä demokratiavajetta, jota pelättiin syntyvän, torjuttiin sillä, että sekä valtuusto että myöskin lautakunnat määritettiin niin sanotusti normaalia suuremmiksi, eli se ei pohjautunut ihan suoraan siihen määrään, mitä siellä ihmisiä oli kunnissa. Se oli minun mielestäni yksi hyvä keino hälventää myöskin niitä ennakkoluuloja, joita ihan eittämättä jokaisessa kuntaliitoksessa on ollut olemassa ja varmasti tulee olemaan. Minun mielestäni Myllykosken aloite on yksi näkemys siihen, millä tavalla demokratiavajetta torjutaan.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä Myllykosken aloite turvaa oikeusturvaa näissä pienemmissä kunnissa. Silloinhan kun pienempi kunta liitetään isompaan, se pienempi kunta jää aina sinne reuna-alueelle kumminkin.

Nyt meillä esimerkiksi Varsinais-Suomessa on tämä Salon seudun kymmenen kunnan liitos semmoinen hyvä esimerkki. Siellä on jo tapahtunut sitä, että sieltä reuna-alueilla olevista kunnista ovat palvelut siirtyneet sinne kaupungin keskukseen. Myöskin taksit ovat siirtäneet toimipaikkansa sinne kaupungin keskukseen. Todennäköisesti seuraavissa kuntavaaleissa ihmisetkin siirtyvät sinne keskemmälle. Eivät ne, jotka siellä reuna-alueilla asuvat ja maksavat olemattomista palveluista yhtä korkeat kunnallisverot kuin siellä keskustassa asuvatkin, saa mitään, ellei sieltä saa edes edustajaa sinne kaupunginvaltuustoon.

Siinä mielessä tämä on todella tarpeen pidemmällä aikaa. Ihmisethän eivät voi valita, kun he jäävät kuntaliitoksissa tai varsinkin pakkoliitoksissa sinne kunnan reuna-alueille silloin, kun he ovat sieltä pienemmistä reunakunnista. Kyllä tämä demokratian kannalta on tarpeen ja hyvinkin ajankohtainen, koska emme me nyt tiedä, luopuuko tämä nykyhallitus näistä pakkoliitostavoitteista vai eikö se luovu. Toivottavasti se luopuu, kun saatiin sote-ratkaisu tulemaan, mutta se jää kumminkin nähtäväksi.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Voi olla, että tässä on tullut väärinymmärryksiä puolin ja toisin, mutta minun neuvoni koskien tätä keskustelua ja sitä, mitä minä puhuin kuntaliitosten tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta, pohjautuu siihen, että mikäli jossain pienemmässä kunnassa on semmoinen yleinen ajattelutapa, että he kokevat vaarallisena sen kuntaliitoksen, niin vaarallisena, että siinä tarvittaisiin tämmöinen erillinen vaalipiiri tai vaalialue tälle vanhalle pienemmälle kunnalle, ja se on se, että älkää tehkö silloin liitosta, jos se siltä vaikuttaa. Siihen minä pohjasin sen, että kuntaliitos ei ole ratkaisu mihinkään, ja olen kyllä sen näkemyksen takana tähän kontekstiin liittyen.

Mitä sitten tulee palveluiden turvaamiseen: Edustaja Lipponen sanoi, että kuntauudistuksilla turvataan nämä palvelut. Minä ymmärsin, että tässä justiin suurten ja kaikkienkin puolueitten puheenjohtajien sopimalla sote-uudistuksella turvataan nämä palvelut. Minä itse uskon, että se on se tulokulma. Tämä kuntauudistus on semmoinen asia, joka nyt varmaan pikkuhiljaa, kun siinä ei ole enää tämmöisiä sote-paineita, jää taustalle, ja hyvä niin. Tai ainakin näin pitäisi käydä, koska enää ei ole mitään 20 000 asukkaan väestöpohjavelvoitetta sote-palvelujen järjestämiseen, joten mitään syytä tämmöistä 20 000 asukkaan keinotekoista väestöpohjaa ei ole tavoitella. Sitä paitsi kun on sanottu, että keskimäärin 20 000 asukkaan kunta on tehokkain, silloin kyse on yleensä niistä kunnista, jotka rakentuvat yhden keskuksen ympärille ja näin poispäin. Tämmöisillä monikuntaliitoksilla ja semmoisilla todella hajanaisilla yhtymillä ei mitään säästöjä saada. Yleensä menot ja byrokratia vain paisuvat ja ihmiset eivät pysty vaikuttamaan.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkalalle haluaisin kyllä sanoa, että vaikka nämä sosiaali- ja terveysasiat nyt siirtyvät sitten toisaalle, niin kyllähän sinne kuntaan jää vielä paljon tehtävää ja paljon vastuita kannettavaksi. Saarakkala on siinä toki ihan oikeassa, että nämä sote-asiat ovat olleet merkittäviä kunnassa. Mutta minun mielestäni — kun siellä kunnassa nyt ryhdytään uudelleen miettimään, kuinka paljon erilaisissa palveluissa, joita heillä on edelleen siellä vastuulla, he tarvitsevat sitten kunnanjohtajia ja henkilökuntaa — tätä kautta voidaan ehkä myös hakea sitä, että saadaan ihmisiä sinne tekemään näitä palveluita enemmän kuin ihan vain virkamieshallinnossa olemaan.

Mikael  Jungner  /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa on paljon hyviä puolia ja sitten on kysymysmerkkejä. Mutta yksi näkökulma, jonka halusin tässä esiin nostaa, on se, että ajatus siitä, että tämä olisi vapaaehtoinen, on sillä lailla tervetullut, että se tarjoaisi näissä kuntaliitoshankkeissa, joita nyt sitten kuitenkin Suomi varmaan tulevaisuudessakin tulee kohtaamaan, mahdollisuuden kokeilla, mikä käytännössä toimii. Ehkä liiankin paljon hallinnossa ja lainsäädännössä säädetään hyvin tiukkaa ohjeistusta, keskustellaan — noin 95 prosenttia energiasta — ennen päätöksentekoa ja sitten päätöksenteon jälkeen se päätöksen seurausten arviointi ja tarvittavat korjaustoimet jäävät vähemmälle huomiolle. Tämäntyyppisen lakialoitteen mahdollistamalla vapaaehtoisella kokeilulla voisimme saada hyvinkin mielenkiintoista tietoa siitä, miten tämä ratkaisu toisaalla ja joku muu ratkaisu jossain muualla vaikuttavat näiden kuntaliitosten hyväksyttävyyteen ja sitten siihen, miten kansalaiset tähän kaikkeen suhtautuvat.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä lakialoitteesta: positiivista tässä on todella se, että tässä todetaan, että kuntien yhdistyessä ne voivat kuitenkin sopia. Tästä tietysti herää kysymys, tarvitaanko silloin kaikkien yhteinen sopu vai ei.

Toinen kysymys on tietysti tämän lakialoitteen osalta se, että jos mentäisiin tämmöiseen vaalipiirijakoon kunnan sisällä, niin tulisiko sen koskea vain uusia liitoskuntia vai tulisiko se silloin tehdä kuntalain ja kuntavaalilain kautta niin, että se koskee myös suurimpia kuntia, jos halutaan tähän mennä.

Itse näen, että ainoastaan se valtuutettujen määrä uudessa valtuustossa ei ole ratkaiseva, vaan tämmöiset lähidemokratiamallit ovat ehkä ihmisten kannalta tärkeämpiä. Meillä on Vantaalla hyviä kokemuksia siitä, miten on otettu käyttäjät mukaan suunnittelemaan palveluja. Minä luulen, että tämä on tulevaisuuden demokratiaa, ja näitä pitää huomioida tulevassa kuntalain kokonaisuudistuksessa.

Mutta Saarakkalalle toteaisin tästä sote-uudistuksesta, josta nyt on sovittu yhteistyössä hallitus- ja oppositiopuolueiden kanssa: Onko todella niin, että nyt paine uudistaa kuntarakennetta poistuu kokonaan? En usko. Nimittäin jos on niin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu tulee viidelle alueelle ja kunnat kuitenkin säilyvät tuottajina, ja jos meillä ei ole minkäänlaista kriteeristöä siitä, minkälaisilla kunnilla, minkälaisilla alueilla tätä tuotantoa tehdään, niin silloin tulee aika suuri yksityistämisen vaara siinä mielessä, että meillä on erittäin pieniä kuntia ja sitten esimerkiksi erittäin isoja kuntia ja mahdollisesti sitten tämä järjestämisvastuullinen uusi miljoonapiiri, sote-alue, joka katsoisi, mistä näitä palveluja ruvetaan ostamaan. Eli nyt olisi tärkeätä edistää kuntauudistusta siitä näkökulmasta, että ne hartiat, joilla niitä sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan, olisivat riittävän leveät siellä alueella. Tämä on myös parasta lääkettä yksityistämistä vastaan.

Eli en näe niin, että tässä kokonaan poistuu tarve kuntarakenteen uudistukselle.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä Myllykosken aloitteessa tämä vapaaehtoisuus on mielenkiintoista, ja Jungner toi erityisesti esiin tätä vapaaehtoisuutta ja painotti sitä, mutta sehän lisää tavallaan yhden aspektin siihen, jos kumminkin se valittu valtuusto joka neljän vuoden kauden aikana sitten ottaa käsittelyyn, että onko meillä seuraavissa kunnallisvaaleissa tämä vapaaehtoinen vaalipiirijako voimassa vai eikö se ole. Tietysti se lisää mielenkiintoa siihen kunnallispolitiikkaan, mutta toisaalta se vie myöskin aikaa sitten, kun ne valtuutetut ehkä tappelevat siitä, onko nyt seuraavalla kerralla vaalipiirijako vai eikö ole. Kyllä sen sitten tietysti pitäisi jonkun aikaa olla aina pysyvä, jos siihen vaalipiirijakoon vapaaehtoisesti mennään.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Myllykosken aloitteessa puhutaan tästä kuntaliitosten jälkeisestä pelkotilasta, että nämä pienemmät kunnat voivat joutua sellaiseen asemaan, jossa liitostilanteessa päätöksentekijöiksi valikoituvat nämä suuret kunnat. Jos tätä ajatusta nyt vie vähän pidemmälle, niin eikö meillä nyt kuitenkin tällainen teoreettinen pelko ole missä tahansa isossa kaupungissa tällä hetkellä, vaikka Helsingissä, jossa on 600 000 asukasta, tai Vantaalla, 200 000 asukasta? Kyllähän ne päättäjät tulevat valikoiduiksi joiltain alueilta niissä suurissakin kaupungeissa tälläkin hetkellä, ja siitä huolimatta he pystyvät ajattelemaan koko sen kunnan tai kaupungin etua.

Toisena esimerkkinä Helsingin seudun yhdyskuntarakentaminen HSY: esimerkiksi nämä vesiverkostot ja muut päätetään nyt yhdessä tässä Helsingin seudun alueella ja siitä huolimatta on tälläkin hetkellä, vaikka ne yhteen liittyvät, pystytty sopimaan siitä, minne infraa rakennetaan missäkin aikataulussa, ja rahaa on kyllä riittänyt joka paikkaan.

Kolmantena esimerkkinä vaikka eduskuntavaalit Uudenmaan alueella: eihän joka kunnasta edustajaa tännekään taloon saada, ja siitä huolimatta kansanedustaja tulee varmasti ajaneeksi koko vaalipiirin etua.

Itse en sinänsä näkisi niin suurta pelkoa siinä, ettei se edustuksellisuus toteudu näissä liitoskunnissa, vaikka ei tätä korvamerkittyä edustajapaikkaa löytyisi jokaiselle vanhalle kunnalle.