Arvoisa puhemies! Hallitus teki kehysriihessään suuruusluokaltaan oikeansuuntaisia sopeutustoimia. Pluspisteitä voi antaa siitä, ettei arvonlisäveroa nostettu ja kehitysavustakin leikattiin. Painotuksissa sen sijaan mentiin kuitenkin taas metsään.

Kehtasitte iskeä pienituloisiin lapsiperheisiin leikkaamalla lapsilisistä. Tämä ei ole valitettavasti ensimmäinen kerta tällä vaalikaudella, vaan lapsiperheet ovat olleet leikkauslistojen kärjessä aikaisemminkin. Lapsilisien indeksikorotukset on jäädytetty, ja nyt hallitus aikoo vielä viedä 110 miljoonaa euroa lapsiperheiden kukkarosta lapsilisiä leikkaamalla. Myös monet muut kehysriihen päätökset osuvat ankarasti lapsiperheisiin: tuloverotusta kiristetään, asuntolainojen korkovähennystä pienennetään, ansiosidonnaista päivärahaa leikataan ja sosiaalietuuksia heikennetään.

Herra puhemies! Olisin kysynyt asianosaiselta ministeriltä: onko tämä teidän mielestänne sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että hallitus on joutunut tässä kehysriihessä erittäin isojen ja vaikeiden ratkaisujen äärelle, ja eräs näistä ratkaisuista koskettaa hyvin suurta joukkoa suomalaisia lapsiperheitä. Ei käy kiistäminen, että asianomaiselle ministerille lapsilisistä vastaavana tämä on tietenkin kova juttu.

Mutta ymmärrän tietenkin hallituksen jäsenenä sen tilanteen, jossa olemme. Talouden kuva on erittäin synkkä, ja olemme joutuneet sen vuoksi katsomaan myös niitä keinoja, joita STM:n pääluokassa on löydettävissä. On myös sanottava se, että jos olisimme vahvasti vain jatkaneet tällä velkaantumisen tiellä, niin tietenkin tulee mieleen kysymys, olisiko sekään kestävä ratkaisu niiden tulevien sukupolvien, nykyisten lasten, kannalta, jos heille laitettaisiin se lasku maksettavaksi.

Mutta kyllä tässä ratkaisussa on pyritty katsomaan myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta, koska nimenomaan olemme yrittäneet löytää sellaisia malleja, joissa kaikkein pienituloisimmat eivät joutuisi kärsimään, ja esimerkiksi yksinhuoltajakorotukseen ei tässä yhteydessä kosketa.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä ei ole kuitenkaan oikeudenmukaista laittaa näitä pienituloisia lapsiperheitä hallituksen politiikan maksumiehiksi. Perussuomalaiset muistuttavat, että lapsiperheköyhyys lisää terveyseroja ja heikentää lasten mahdollisuuksia hyvään elämään. Lapsilisistä leikkaaminen ei ole kansantaloudellisestikaan kannattavaa. Lapsiperheissä rahat ovat useimmiten tiukalla ja jokainen euro tulee tarpeeseen ja menee päivittäisestä elämisestä selviytymiseen.

Perussuomalaiset ihmettelevät, miksi hallitus on tehnyt sen arvovalinnan, että on päättänyt leikata juuri lapsiperheiltä. Miten te, hallituksen sosialidemokraatit, vihreät ja kristillisdemokraatit, voitte perustella tätä itsellenne? Eikö olisi kannattanut harkita esimerkiksi oppivelvollisuusiän korotuksista luopumista, jolla on lähes sama kustannusvaikutus?

Arvoisa puhemies! Kysyisin hallitukselta: miksi te teitte tämän arvovalinnan? Kansalaiset eivät tätä ymmärrä emmekä mekään. Siksi kysymme: miksi?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Se keskeisin arvovalinta, jonka hallitus teki, oli se, että me haluamme tehdä sellaista talouspolitiikkaa, joka taittaa velkaantumisen ja antaa Suomelle uskottavan suunnan eteenpäin. (Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi lasten kustannuksella?) Töitä ei ole syytä lopettaa tähän. Haasteita on vielä paljon edessä. Mutta velkaantuminen lopetetaan sillä, että saadaan uutta kasvua — siinä meidän toimintakykymme on rajallinen, koska se riippuu myös ulkomaailman tilanteesta aika paljon — toisaalta sillä, että lisäämme tuloja eli perimme enemmän maksuja ja korotamme veroja, ja sillä, että leikkaamme menoja. Ja kun menoja leikataan, silloin pääsääntöisesti voidaan leikata joko palveluista tai tulonsiirroista. Tällä kertaa me teimme sen valinnan, että teimme toimia, jotka koskettavat ihan kaikkia.

Oikeastaan lapsilisien kohdalla kysymys on noin 8 euron kuukausittaisesta leikkauksesta, ja se ei kosketa kaikkein pienituloisimpia ihmisiä, koska toimeentulotuen kautta he saavat tämän kompensaation. Aivan yhtä lailla kaikkein pienimpiä palkkatuloja saavat ihmiset saavat pienen tuloveron kevennyksen.

Tästä tässä on kysymys. Iso kuva on se, että jokaisen suomalaisen etu on se, että velkaantuminen taittuu. Nämä toimet koskettavat meitä jokaista niin hyvässä kuin pahassa.

Arvoisa herra puhemies! Teillä näyttää olevan vähän väljempää siellä hallituksen aitiossa, mutta kylläpä teitä vielä kelpo joukko siellä on.

Kysyisin tästä lapsilisästä vielä erityisesti, koska kun se on luotu, niin se on luotu sitä varten, että se on lapselle menevä raha, ja tämä on iso periaatemuutos, kun siinä lähdetään leikkauksiin. Indeksin jäädyttämisen te olette tehneet jo, kotihoidon tuessa te katsotte olevanne viisaampia kuin perheet päättämään siitä, onko isä vai äiti kotona. Tämä kyllä hieman hämmentää. Ymmärrän, että valtio velkaantuu, mutta nyt on kysymys arvovalinnoista, nyt on kysymys lapsista. Tällä 110 miljoonan leikkauksella tulee iso vahinko, mutta valtiontalous ei sillä tasapainotu. Onko mitään keinoa, että te muuttaisitte tämän päätöksen, vai täytyykö se seuraavan hallituksen tehdä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Me olemme sitoutuneet siihen, että me teemme sen, minkä ikinä vain pystymme, jotta voimme viedä tätä maata eteenpäin. Nyt kehysriihen aikaan me teimme leikkaus- ja veronkorotuspäätöksiä, jotka koskettavat joka ikistä suomalaista. Varakkaimmat ihmiset maksavat enemmän veroja, koska heille ei ole tulonsiirtoja ja he eivät voi niitä menettää. Me olemme tehneet näitten lisäksi isoja rakenteellisia muutoksia. Siitä kiitos myös oppositiopuolueille, erityisesti sote-ratkaisusta. Se vie tätä maata eteenpäin hyvin merkittävästi. Tulevien kuukausien aikana tulemme näkemään eläkeratkaisun sisällön. Kuntien velvoitteita karsitaan, ja viimeisenä kokonaisuutena me myymme valtion omistusta ja satsaamme siitä ison osan velan maksuun mutta myös tulevaisuuden kasvualojen luomiseen erityisesti yliopistojen ja t&k-toiminnan kautta.

Tässä kokonaisuudessa yksi osa, 110 miljoonan kokonaisuus, on lapsilisien tasoleikkaus. Vanhemmilta siis leikataan noin 8 euroa kuukaudessa, jottei velka kasaantuisi heidän lapsilleen tulevien vuosien aikana. Ne, jotka menettävät, varmasti kokevat tämän valitettavana, mutta meidän pitää kasata nämä leikkaukset ja veronkorotukset useista eri lähteistä, jottemme vahingoittaisi jotakin yksittäistä ryhmää tai palvelua kohtuuttomasti.

Arvoisa puhemies! Pysytään edelleenkin kehysriihen asioissa.

Sen lisäksi, että hallitus kohtelee kaltoin esimerkiksi lapsiperheitä, hallitus iskee pienyritystoimintaan. Tällä tarkoitan taksiautoilijayrittäjiä. Kysynkin herra pääministeriltä: oletteko todella poistamassa taksiautoilija-pienyrittäjiltä yrittäjien kannalta välttämättömän autoveron palautuksen, jolla verojärjestelmällä on vuosikymmenet tuettu sitä, että Suomessa on hyvä, kansainväliset mitat täyttävä taksipalveluverkosto?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Me karsimme todella paljon yritysten verotukia. Me teemme sen sen takia, että voisimme välttyä työllisyyden kannalta vielä tärkeämpien verojen prosenttien korotuksilta. Eli me karsimme verovähennyksiä, jotta voimme pitää veroprosentit kohtuullisella tasolla.

On ymmärrettävää, että kun hallitus tekee toimia velkaantumisen taittamiseksi eli leikkaa menoja ja korottaa veroja, niin jokainen, joka kohdistuu joko yrittäjään tai muuhun suomalaiseen, koetaan vaikeana. Mutta minä uskon siihen, että kun me kaikki olemme tässä mukana, me puhumme yhteisen maan tulevaisuudesta, ja kun tätä velkaantumista ei vain puheilla taiteta vaan se tehdään vain ja ainoastaan teoilla, niin ihmiset ymmärtävät myös tämän kokonaisuuden.

Arvoisa puhemies! Usein juhlapuheissa sanotaan, että lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Mutta Suomessa on syntyvyys laskenut kolmena vuonna, ja näin näyttää käyvän tänäkin vuonna. Perhe-etuuksiin kajoaminen luo talousnäkymien ohella epävarmuutta, ja näin lapsilisien leikkaukset eivät kannusta lasten hankintaan, ja näin hallitus on itse luomassa kestävyysvajetta parinkin vuosikymmenen päähän. Mikä on hallituksen vaikuttavuusarviointi tässä perhepolitiikassa? Eli onko etukäteen tiedossa, miten kehysriihessä tehdyt leikkaukset vaikuttavat perheisiin, ennen kaikkea köyhiin perheisiin, niihin, joilla on valtavat asuntovelat, työttömyyttä ja erilaista sairautta?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos katsoo sitä verokokonaisuutta, niin se on jonkun verran tuloeroja tasaava. Minä en usko, että yhdessäkään perheessä vanhemmat suunnittelevat perheenlisäystä 8 euron takia — tai jättävät sen tekemättä. Kun katsotaan sitten toimenpiteitä, miten nämä leikkaukset kohdistuvat, niin toistan edelleen: ne kohdistuvat jokaiseen suomalaiseen — tavalla tai toisella. Nämä toimenpiteet, sekä kasvun kannalta, leikkausten kannalta että rakenneuudistusten kannalta, koskettavat jokaista suomalaista niin hyvässä kuin pahassakin.

Mutta tämä ei ole pelkästään leikkauksia, vaan painopistettä on haluttu katsoa niin, että nämä päätökset olisivat mahdollisimman oikeudenmukaisia. Pienet palkkaveron kevennykset, perusvähennyksen kasvattaminen, samoiten suojaosuuksien tekeminen työttömyysturvaan ja asumistukeen kannustavat nimenomaan työntekoon siellä pienituloisemmassa päässä.

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä, että talous on saatava kuntoon. Talous, myöskin budjettitalous, on saatava noin kuudessa vuodessa tasapainoon. Olen myös siitä samaa mieltä, että tämä ensi vuodelle ajateltu sopeutuksen kokoluokka on oikea.

Tämä muistuttaa aika lailla 90-luvun alun tilannetta. Silloin meillä oli kaksi oppia minun mielestäni. Toinen on se, että silloin löydettiin kasvun eväitä. Nyt tässä kasvupaketissa yksi kuudesosa kasvupaketista on Stadionin remontti. Minun mielestäni tämä kuvastaa sitä, että siellä ei olla nyt oikeilla jäljillä.

Toinen oppi on se, että lapsiperheiltä ei saisi tässä tilanteessa ottaa. Lapsilisistä leikataan nyt 110 miljoonaa, ja minä vetoan teihin, arvoisa pääministeri, että mietitään tätä vielä uudelleen. Esitän, että jättäisimme oppivelvollisuusiän nostamatta. Kuntaliiton laskelman mukaan se on julkiselle taloudelle 108 miljoonaa. Jos se ei käy, etsitään yhdessä yritystuista 110 miljoonaa, tai jos haluatte välttämättä nostaa veroja, nostetaan tupakkaveroa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuusiän nosto taitaa budjetissa olla 15 miljoonan euron menoerä, (Välihuutoja) eli se ei sinänsä ratkaise tätä. Budjetissa täytyy olla joku luku, ja me olemme päättäneet, että se on 15 miljoonaa euroa se valtionosuus, joten sen poistaminen ei korvaa 110:tä miljoonaa euroa.

Mutta kun tässä jokainen puolue joutuu esittämään omat mallinsa, niin hyvin mielelläni odotan keskustan mallia. Te olette esittäneet, että tälle kehyskaudelle tarvitaan 7—8 miljardin euron menoleikkaukset eikä veronkorotuksia lainkaan. Minä odotan hyvin mielelläni sitä listaa, koska se on varmasti ihan järkevä lista, jota sitten tulevina vuosina itse kukin käyttää, jos hyväksi katsoo.

Arvoisa puhemies! Sanoin: kuusi vuotta on se ajanjakso, jolla meillä viimeistään pitäisi saada budjettitalous tasapainoon. (Kari Rajamäki: Sopivasti ensi vaalikauden yli!) Tämän vuoden budjettikirja kertoo yli 7 miljardin alijäämästä, todennäköisesti se vielä nousee sinne 8 miljardiin. Siellä kaikkein keskeisimpiä ovat tietenkin nämä rakenteelliset uudistukset, joista onneksi päästiin sopimukseen nyt siitä suurimmasta elikkä sote-uudistuksesta.

Toinen tärkeä tekijä on se, että me saisimme luotua sellaisen kasvupaketin, joka on uskottava, joka luo työtä ja yritystoimintaa. Tämä kasvupaketti ei ole sielläpäinkään, mistä nyt puhutaan. Stadionin remontti on yksi kuudesosa ensi vuoden paketista, ja se kertoo niitten toimenpiteiden kohdistuvuudesta ja suuruusluokasta. Olemme esittäneet reilun luokan kasvurahastoa. Olemme esittäneet Infra Oy:tä. Meidän pitäisi saada tämä valtion tase nyt töihin sillä tavalla, että se luo sitä uutta työtä ja toimintaa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Me olemme siitä ihan samaa mieltä, että tase pitää saada töihin. Mutta nyt täytyy olla hyvin rehellinen. Kenenkään ei pidä itseään pettää eikä varsinkaan suomalaisia sillä, että jollakin kasvupaketilla voisimme välttyä budjettileikkauksilta tai veronkorotuksilta. Jos joku niin väittää, että muutama sata miljoonaa lisää johonkin kasvupakettiin puhdistaa kaikki meidän ongelmamme, hän ei joko ymmärrä tai sitten puhuu tietoisesti väärin.

Hallituksen päätöksen mukaan me myymme valtion omaisuutta, eli korjaamme taseen rakennetta, noin 1,9 miljardin euron edestä. Siitä menee velanmaksuun, eli vähennämme valtionvelkaa noin 1,3 miljardilla eurolla, ja noin 600 miljoonaa euroa sijoitetaan erilaisiin toimiin, jotka palvelevat uutta innovaatiota ja yritystoiminnan kasvuedellytyksiä, kuten nyt vaikkapa Teollisuussijoituksen mahdollisuuksia lisätään pääomittamalla sitä, ja se voi suunnata lainoja vaikkapa bioyrittäjyystoimintaan, tai sitten Tekesin lainoja lisätään, millä pystytään rahoittamaan uutta innovatiivista kasvutoimintaa, ja tämänkaltaisia.

Myös Stadion aiotaan remontoida, eli kahtena vuonna 40 miljoonaa euroa. Me pidämme tärkeänä, että Helsingin keskustassa oleva kansallismonumentti on elävä ja kehittyvä paikka liikunnalle, urheilulle (Puhemies koputtaa) ja suomalaisille ihmisille myös tulevina vuosina eikä siitä tehdä suurta kaupunkimuseota.

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minä kiitän siitä kysymyksestä, jonka edustaja Sipilä teki minulle, sen takia, että haluan myös teitä haastaa siihen, että eikö koulutus olekaan keskustapuolueelle tärkeää. On aika iso kysymys, haluammeko me pitää huolta siitä, että yhä useammat nuoret voisivat käydä toisen asteen koulutuksen. Se on Suomessa iso rakennepoliittinen ongelma, johon on nyt puututtu. Me puutumme siihen niin, että nuorten työuria pyritään pidentämään myöskin täältä 16-vuotiaitten päästä, jotta yhä useampi voisi käydä toisen asteen koulutuksen. On halpaa säästöä ajatella, että tästä kannattaisi luopua: 750 000 euroa on minimissään ne kustannukset, kun nuori syrjäytyy. Tästä syystä johtuen minusta on erittäin tärkeätä, että tutustutte siihen aineistoon, joka tulee muutamassa viikossa julkiseksi. Laitamme sen lausuntokierrokselle ja toivomme, että jos keskustan eduskuntaryhmä esimerkiksi pyytäisi minua tätä materiaalia esittelemään, mielelläni tulisin kertomaan, miksi tämän kustannusarvio on vain 15 miljoonaa.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä täällä jo mainosti Olympiastadionin remonttia, josta olen tismalleen samaa mieltä pääministerin kanssa.

On ehkä hyvä pysähtyä katsomaan, mitä kaikkea muuta tässä kasvupaketissa on. Tässä on muun muassa Finprolle tuki pk-yritysten kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen 10 miljoonaa pysyvästi tästä eteenpäin, Finnveran rahoitusluottojen ja takausten tappiokorvausten korotus, joka tuo 100 miljoonaa uutta rahaa markkinoille, Tesin pääomitus kahtena vuotena 50 miljoonaa, yhteensä 100 miljoonaa, joka tuo vähintään saman verran oman pääoman ehtoista yksityistä pääomaa markkinoille, sen lisäksi Team Finlandin toiminnan avustuksiin 10 miljoonaa vuodessa, Finpron strategiseen kasvuohjelmaan 30 miljoonaa, Tekesin lainavaltuuksiin digitaalisen arvonluonnin osalta 20 miljoonaa vuodessa, teollisen internetin osalta 20 miljoonaa vuodessa ja cleantechin ja biotalouden osalta 20 miljoonaa vuodessa. On toki opposition etuoikeus sanoa, että mikään ei riitä, mutta uskallan väittää, että tämä on merkittävä paketti.

Arvoisa puhemies! Toisesta taskusta otetaan ja toiseen taskuun työnnetään. Näinhän se on. Te luettelitte äsken joukon toimia, molemmat kaksi viimeistä ministeriä. Te leikkaatte ammatillisesta koulutuksesta 260 miljoonaa euroa. Toisen asteen koulutuksesta. 260 miljoonaa euroa. Tai te olette just leikanneet Tekesin rahoista lähes 100 miljoonaa euroa. Te panette näihin molempiin asioihin toisaalle vähän lisää, mutta leikkaatte toisaalta erittäin merkittävästi. Te panette tiehankkeisiin ensin 20 ja sitten 30 miljoonaa, mutta samalla joudutte sanomaan, että perustienpidosta te leikkaatte 100 miljoonaa euroa. Nämä ovat suoraan teidän papereista.

Eli, arvoisa puhemies, siellä on panoksia molempiin suuntiin. Otetaan toisaalta, mutta annetaan toisaalle, ja jonkun verran tulee kasvuunkin. Mutta tauti on tällä hetkellä sen verran vakava, että ne lääkkeet, mitä te esitätte, eivät meinaakaan riittää kasvun aikaansaamiseksi, työllisyyden parantamiseksi. Tässä täytyy juoksua parantaa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen syyttää hallitusta siitä, että me leikkaamme menoja. Näin me teemme. Me leikkaamme valtion budjettimenoja. Me korotamme suomalaisten ihmisten verotusta. Me uudistamme Suomea rakenteellisesti niin sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla kuin muun julkisen sektorin alalla. Myymme valtion omaisuutta, maksamme velkaa pois ja satsaamme esimerkiksi yliopistoihin 150 miljoonaa euroa kannustamalla heitä keräämään yksityistä pääomaa. Me uudistamme tätä maata, me leikkaamme menoja, me korotamme veroja. Miksi? Siksi, että me emme pärjää muuten. Näillä ratkaisuilla me pystymme tasapainottamaan julkista taloutta, estämään julkisen velkaantumisen — sen takia, että tällä maalla olisi hyvä tulevaisuus. Ei näitä vaikeita asioita kannata kenenkään kiertää, eikä kannata myöskään pettää ketään kuulijaa sillä, että jollakin elvytyspaukulla nämä rakenteelliset ongelmat hoidettaisiin.

Arvoisa puhemies! Ei äänestäjää kannata pettää, ei kumpaankaan suuntaan. Ei myöskään niinpäin, että ministerit luettelevat niitä lisäyksiä, mitkä tulevat tiettyihin asioihin: koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioyritystoimintaan. Kun ne sanotaan, se on hyvä, mutta silloin teidän täytyy sanoa myöskin se, mistä kaikesta te leikkaatte, koska te monin kohdin leikkaatte täsmälleen samantyyppisistä asioista. Tätä me peräänkuulutamme näillä toimenpiteillä.

Mitä tulee siihen kasvuun, arvoisa pääministeri, ei näillä eväillä synny sitä kasvua, mikä reivaa Suomen talouden kehityksen edes sille uralle, millä muiden EU-maiden talous- ja työllisyyskehitys on. Me olemme kaikilla keskeisillä talouden, työllisyyden, viennin ja teollisuustuotannon mittareilla koko Euroopan unionin kaikista huonoimpia, kolmen huonoimman maan joukossa. Nämä eväät tässä eivät riitä Suomen reippaasti nostamiseksi ylös.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Minä en usko muutenkaan, että yksittäisillä toimilla, sinänsä tärkeillä mutta yksittäisillä toimilla, saadaan bruttokansantuote rivakkaan kasvuun. Se kasvu tulee siitä, että yritykset ja ihmiset luottavat oman maansa tulevaisuuteen. Sen luottamuksen vahvistamisessa talouspolitiikalla on aivan keskeinen rooli. Aivan yhtä lailla se kasvu tulee siitä, että meillä fiksut, koulutetut ihmiset uskaltavat ottaa riskin ja uskaltavat kasvattaa omaa yritystoimintaansa. Se tulee koulutuksen laadusta, se tulee yliopistojen tutkimuksesta, se tulee siitä, että meillä on kansainvälisesti ottaen kilpailukykyinen yritysverotuksen taso, jota on tämän vuoden alusta laskettu. Kasvu tulee luottamuksesta oman maan tulevaisuuteen, luottamuksesta siihen, ettei tule yllätyksiä, siitä näkymästä, että tässä maassa satsataan tutkimukseen, koulutukseen ja kilpailukykyyn ja siihen, että aktiiviset ihmiset voivat luoda omaa tulevaisuuttaan tässä maassa — ei millään siltarumpupolitikoinnilla.

Arvoisa puhemies! Aina on politiikalle olemassa vaihtoehto, ja kuten puheenjohtaja Sipilä aiemmin tarjosi teille yhtä vaihtoehtoa, millä lapsilisien leikkauksista voitaisiin pidättäytyä, kysyn nyt toista vaihtoehtoa. Kehysriihessä te vahvistitte aikeenne kiintiöidä kotihoidon tuki puoliksi isille ja äideille. Se on lapsiperheitten näkökulmasta leikkaus, joka kaventaa heidän valinnanvapauttaan ja lyhentää kotihoitojaksoa, mutta yhteiskunnalle se tuo lisää menoja, koska jopa 20 000 lasta siirtyy kunnalliseen päivähoitoon ja kustannukset tästä ovat jopa 200 miljoonaa euroa. (Sirkka-Liisa Anttila: Äidit työttömyyskortistoon!)

Teidän siellä hallituksessa pitäisi ymmärtää, että veronmaksajien rahat ovat samoja, menevätpä ne nyt kuntien tai valtion kautta, ja katsoa tätä talouden kokonaisuutta. Voisitteko te yhteistyön hengessä perua tuon kotihoidon tuen pakkokiintiöinnin? Säästettäisiin sieltä 200 miljoonaa, ja näin voisimme pidättäytyä leikkaamasta lapsilisiä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tässä kotihoidon tuen kysymyksessä ei ole niinkään kysymys rahasta tai budjettileikkauksista. (Välihuutoja) Kotihoidon tuen kiintiöimisessä ei ollut kysymys budjettileikkauksista, vaan siinä oli kysymys siitä, että sitä rakennetta uudistamalla me haluamme lisätä työhön osallistumisen määrää. Tästä oli kysymys. Toinen keskeinen peruste oli sukupuolten välinen tasa-arvo. Ymmärrän, että tässä on erilaisia mielipiteitä, ja ne mielipiteet ovat ihan yhtä arvokkaita, mutta tämä lähtökohta kannattaa ymmärtää. Kysymys ei ole budjettileikkauksista vaan siitä, että vahvistamme tällä toimenpiteellä miesten ja naisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua työelämään, (Sirkka-Liisa Anttila: Te teette sen pakolla!) ja toiseksi, että saamme ylipäänsä suomalaisten työhön osallistumista lisättyä. Nämä eivät ole tärkeitä arvoja kaikille, mutta hallituksessa päädyttiin tähän ratkaisuun, koska meidän yksi keskeinen ongelma Suomessa on työhön osallistumisen vähäisyys.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, en väittänytkään, että lasten kotihoidon tuen kiintiöinti olisi leikkaus, vaan sanoin, että sillä aiheutetaan lisää kuluja kunnille, koska päivähoitomenot kasvavat jopa 200 miljoonaa. Te sanotte, että ei sitä rahalla perusteltu, mutta kyllä tämmöisenä tiukkana talousaikana jokaista päätöstä täytyy pohtia siltä kannalta, lisäämmekö me sillä veronmaksajien kustannuksia, ja kotihoidon tuen pakkokiintiöinti valitettavasti lisää myös veronmaksajien kustannuksia sen lisäksi, että se kaventaa perheiden valinnanvapautta päättää itse lastensa hoidosta.

Kysyn uudelleen: Eikö kannattaisi tämä yhtälö miettiä sillä tavalla, että annetaan perheiden päättää lastensa hoidosta itse, annetaan heidän toimeentuloonsa se pieni lapsilisä, kuten tähänkin saakka, ja perutaan tuo pakkokiintiöinti? Se on yhteiskunnan, talouden ja veronmaksajien kannalta jopa plussalle jäävä juttu. Riittää vielä hyvää vaikka sinne kasvun siemeniin.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Teillä on oikein hyviä näkökantoja, ja monesta periaatteesta voi olla teidän kanssanne ihan samaa mieltä. Yritin äsken tuossa selventää niitä perusperiaatteita, joita hallituksen puolella on ajateltu. Kun ihmiset osallistuvat enemmän työelämään, siitä tulee myös verotuloja, (Sirkka-Liisa Anttila: Missäs on ne työpaikat?) ja kun ihmiset osallistuvat enemmän työelämään, se johtaa talouden kasvuun. Sitten on oma kysymyksensä tietysti miesten ja naisten välisen tasa-arvon kysymys. Jokainen arvottaa sitä, miten korkealle sitten haluaakaan arvottaa. Tunnustan sen, että teidän logiikkanne on ihan kestävä logiikka, mutta kaikkia hyviä tavoitteita ei yhtä aikaa pysty saamaan samalla rakenteella aikaiseksi.

Jos katsotaan nyt näitä molempia ratkaisuja isommassa kuvassa: Minkä takia näitä muutoksia ylipäänsä tehdään? Sen takia, että meidän talouskasvumme on liian vaatimatonta johtuen hyvin pitkälti työn tarjonnan ongelmista. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja, me tarvitsemme lisää työntekijöitä. Suomea pitää uskaltaa uudistaa rakenteellisesti sen takia, että me pystyisimme pääsemään näihin tavoitteisiin.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä perheen kyky ja halu päättää itse asioista on aivan olennainen. Se on aivan eri asia, tuleeko lapsi perheeseen, kun ollaan parikymppisiä tai nelikymppisiä, nämä tilanteet vaihtelevat. Siihen ei voi tehdä kaavamaista ratkaisua, että nyt pistetään fifty-fifty, se on virhe.

Mutta kun saatiin sote-uudistus aikaan — siitä myös kiitos hallitukselle — niin miksi jäi puolitiehen tämä kuntapuoli? Mitä järkeä? Nyt kun tämä kohtalonyhteys pakkoliitosten ja soten välillä saatiin murrettua, mikä oli hyvä, niin mihin tarvitaan tällaista kunnallista viiden vuoden irtisanomissuojaa ja ketjutusta? Miksi te ette sitä tehneet ja pistäneet matalaksi saman tien?

Hallitukselle kiitos siitä, että maailmanparannusrahoihinkin tuli muutos. Kun me täällä monta vuotta halusimme kehitysapua leikata, niin meitä sanottiin sydämettömiksi. Oletteko nyt samassa porukassa?

Ja sitten: emmekö me kaikki voisi nyt sitten poliitikkoina ja puolueina osallistua siihen, että pistetään puoluetuesta pois tuplasti — eli 15 prosenttia — se, joka leikattiin lapsilisistä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Puoluetuesta tullaan leikkaamaan, meillä tulee siitä esitys, niin että kaikki ovat mukana. Kiva, kun saadaan tuki ainakin tähän asiaan perussuomalaiselta puolueelta, (Naurua) niin että ei tässä hyvin kaukana olla.

Tuossa taisi olla hyvin monia kysymyksiä. Vaikka sote-ratkaisussa on tietysti paljon neuvoteltavaa vielä, se on kuitenkin ratkaisu oikeaan suuntaan, se vie Suomea eteenpäin. Minusta se on lähtökohtaisesti arvokas ratkaisu siinä mielessä, että niin paljon kuin joko todellisesti tai sitten teatterin vuoksi ollaankin monista asioista ihan eri mieltä, niin suomalaiset päättäjät osaavat kuitenkin sopia keskenään isoista asioista. Luovutaan jokainen perinteisistä, totutuista totuuksista ja etsitään sitten suuria rakenteellisia uudistuksia yhdessä. Tälle minä haluan antaa suuren arvon myös koko hallituksen puolesta. Tulevaisuudessakin me tarvitsemme vahvoja kuntia, koska kunnat ovat kuitenkin niitä, jotka rahoittavat palvelut.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kuntauudistukseen liittyen tuo kuntien selvitysvelvollisuus on edelleen voimassa kuten tuo kuntarakennelaki, joka viime kesänä täällä hyväksyttiin, ja kuten edustaja Soini totesi, siihen sisältyy tuo viiden vuoden irtisanomissuoja kunnan työntekijöille kuntaliitostilanteessa. On kuitenkin muistettava, että kuntien työntekijöistä joka kolmas on jäämässä eläkkeelle seuraavina vuosina ja kunnilla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää tuota luontaista poistumaa. Kuntien onkin tärkeää myös uudistaa organisaatiotaan perusteellisesti samassa yhteydessä, kun tekevät kuntaliitoksen.

Tuo kuntarakennelaki todella viime kesänä täällä eduskunnassa hyväksyttiin, ja yksikään puolue ei ehdottanut täällä muutosta tuohon viiden vuoden irtisanomissuojaan, ei myöskään perussuomalaiset.

Arvoisa herra puhemies! Oppositio antaa ymmärtää, että hallitus teki näitä ratkaisuja lapsien ja tulevaisuuden hinnalla. Se on aivan väärä ymmärrys. Nämä kipeät ratkaisut tehdään nimenomaan tulevaisuuden ja meidän lastemme tähden.

Se, mikä on kaikkein oleellisinta meidän lastemme ja lapsiperheiden kannalta, on toimivat hyvinvointipalvelut. Meillä on ehkä maailman hienoin hyvinvointipalveluverkko suomalaisille lapsiperheille ja lapsille. Meillä on äitiyspakkaukset, neuvolat, edullinen päivähoito, koulu ja peruskoulu maailman parhaita, ilmainen kouluruokailu, kouluterveydenhuolto, lastensuojelu ja niin edelleen, valtava verkko upeita palveluita, joita meidän pitää puolustaa. Näihin nähden sinänsä ikävä 8 euron leikkaus on kuitenkin pieni summa.

Pitää muistaa, että tämäkin lapsilisään tehty leikkaus on yksi kahdeskymmenesosa niistä säästö- ja sopeutustoimista, joista hallitus on päättänyt. Me teemme arvovalinnan, ja se on se, (Puhemies koputtaa) että me haluamme Suomen talouden kuntoon, jotta meihin luotetaan. Kysyisinkin pääministeriltä: millainen olisi ollut polku, jos näitä kipeitä päätöksiä ei olisi saatu aikaan?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvä kysymys! (Naurua) Kukaan ei varmaan tarkkaan osaa sanoa sitä, minkälainen se polku on, mutta varmasti jokainen tässä salissa tietää, että mikäli näitä leikkauksia, veronkorotuksia, rakenteellisia uudistuksia ja satsauksia kasvuun ei olisi tehty, niin Suomi olisi varmasti menettänyt luottamuksen omien kansalaisten silmissä mutta myös niiden ihmisten silmissä, jotka lainaavat Suomelle rahaa. Ja silloin kun luottamus horjuu rahoittajien silmissä, silloin korko nousee. Silloin suomalaisten veronmaksajien rahaa käytetään entistä enemmän koronmaksuun ja entistä vähemmän koulutukseen, terveyspalveluihin tai muuhun kansalaisten hyvinvointiin, tärkeään. Eli tämä on ihan maalaisjärkistä ajattelua. Jos menettää luottamuksen päätöksentekijöiden kykyyn tai päätöksentekijöiden ymmärrykseen, niin silloin alkaa epäillä, ja taloudessa se epäily on kallista. (Puhemies koputtaa) Eli kyllä nämä vain pitää tehdä, ihan itsemme, tulevaisuuden takia.

Arvoisa puhemies! Ennustin maanantaiaamun lehdessä, että esitettäviä menoleikkauksia tulevat arvostelemaan eniten ne, jotka ovat vaatineet tehtäväksi vielä enemmän menoleikkauksia. Edustaja Tiilikainen, sanoitte, että aina on vaihtoehto. Teillä on vaihtoehto. Pitää tehdä kaksi kertaa enemmän menoleikkauksia, koska teidän mielestänne ei pidä ollenkaan puuttua hyvätuloisten verotukseen, koska teidän mielestänne veroratkaisuja ei pitäisi tehdä ollenkaan. Puheenjohtaja Sipilä on esittänyt, että jo tänä vuonna täytyy lisäbudjetissa puuttua tämän vuoden menoihin. Pidän itse tärkeänä, että tässä ratkaisussa sosialidemokraattien näkemyksen mukaan on noudatettu hallitusohjelmaa. On menty myös veropuolelle, on tehty sellaisia ratkaisuja, joilla hyvätuloiset, varakkaat ihmiset osallistuvat myös näihin talkoisiin.

Lapsiperheiden osalta pidän valitettavana sitä, että voi tulla tilanne, jossa monet toimet, nekin, joihin keskusta tulee esittämään vielä enemmän menoleikkauksia, kohdistuvat samaan ryhmään. Tämän takia kysyn ministeri Huoviselta: onko mahdollista jatkossa katsoa kunnon selvitykset, miten nämä menoleikkaukset kohdistuvat, ja varmistua siitä, että voidaan turvata, etteivät ne kohdistu samoihin ryhmiin?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kuten jo alussa totesin, näitä leikkauksia kohdistuen lapsiperheisiin kukaan täällä aitiossa ei varmasti mielellään ole tekemässä, mutta kyse on isommasta urakasta, johon tässä pääministerin vastauksissa on viitattu.

Itse olen sillä kannalla, että meidän tulee tehdä vaikutusarviointeja siitä, miten nämä kohdistuvat lapsiperheisiin ja erityisesti niihin kaikkein pienituloisimpiin ryhmiin, koska meidän on tehtävä sellaiset selvitykset, että voimme varmuudella sitten esittää, että olemme tekemässä myös oikeudenmukaisia, sosiaalisesti oikeudenmukaisia ratkaisuja. Mutta valitettavasti nämä kyllä tulevat, totta kai, kohdistumaan aika moniin suomalaisiin lapsiperheisiin.

Korostaisin vielä sitä, mikä tässä keskustelussa on jäänyt vähemmälle, ja se on se, että tässä ratkaisussa ei puututa kuntien valtionosuuksiin. Pidän sitä erittäin tärkeänä ratkaisuna, koska nimenomaan ne palvelut ovat myös lapsiperheille äärimmäisen tärkeitä ja erityisesti niille lapsiperheille, jotka ovat vaikeuksissa.

Arvoisa herra puhemies! Tällä viikolla ensin yhdessä on sovittu sotesta, ja sen jälkeen tässä salissa tänään kävi ilmi, että perussuomalaisetkin ovat tästä sopeutuksen tasosta samaa mieltä kuin hallitus. Keskusta on tämän reilusti ja rehdisti sanonut jo aikaisemmin, ja kaikki hallituspuolueet, myös vasemmistoliitto, ovat todenneet, että tämä sopeutuksen taso on oikea. Tämä on minusta erittäin tärkeää, että Suomessa on tämmöinen konsensus siitä, että nyt ollaan oikealla tiellä. Kysyisin valtiovarainministeriltä: mikä merkitys sillä on, kun Suomi kuitenkin valmistautuu vuoden päästä vaaleihin, että maailmalle on näytetty tällä viikolla kahdessa jättimäisessä kysymyksessä hallituksen ja opposition yli yksimielisyyttä sekä isosta rakenneuudistuksesta että tästä sopeutuksen tasosta?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme, että isänmaamme on ikään kuin tienristeyksessä. Meillä on kaksi tietä valittavana. Toinen on se tie, että me nostamme kädet pystyyn, jätämme vaikeat ratkaisut tekemättä ja annamme meidän palveluiden rapautua ja myöskin valtion velkaantua. Se toinen tie on se, että me lähdemme puolustamaan tätä niin ansiokkaasti rakennettua yhteiskuntaa. Se edellyttää sitä, että me joudumme myöskin käymään yhteiskunnan rakenteisiin kiinni, uudistamaan rakenteita, mutta myöskin kiristämään verotusta ja tekemään menosäästöjä, tekemään niitä vaikeita, vaikeita päätöksiä.

Uskon, että edustaja Brax on siinä oikeassa, että myöskin kansainvälisesti on ainutlaatuista, että me olemme saavuttaneet yhdestä isosta, merkittävästä rakenteellisesta uudistuksesta yhteisen näkemyksen yli oppositio—hallitus-rajojen. Se on aika poikkeuksellista. Uskon, että samaan aikaan me lähetämme myöskin viestin kansainvälisille arvioitsijoille siitä, että Suomi hoitaa jatkossakin asiansa, meihin voi luottaa riippumatta siitä, mikä hallituspohja tulee olemaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tullaan toteuttamaan ja sitä kautta tullaan myöskin turvaamaan laadukkaat julkiset palvelut tulevaisuudessa kansalaisille. Pidän tätä tärkeänä ja uskon, että sille myöskin luottoluokittajat antavat arvon.

Arvoisa puhemies! Edustaja Louhelainen aloitti tämän kyselykierroksen kysymällä, miten me kristillisdemokraatit voimme olla hallituksessa ja elää tällaisten päätösten kanssa. Kyllähän nämä päätökset ovat kaikille hallituspuolueille vaikeita, ja ainakin meille kristillisdemokraateille kehyspäätöksessä oli monta todella vaikeaa kohtaa, joiden hyväksyminen oli raskasta, ja erityisesti lapsilisiin liittyen.

Mutta tässä on kuultu hyviä neuvoja. Pääministeri sanoi omassa puheenvuorossaan, että kuulijoita ei kannata pettää. Edustaja Pekkarinen lisäsi, että äänestäjiäkään ei kannata pettää. Mutta, hyvät ystävät, erittäin tärkeätä olisi muistaa, että meidän ei kannattaisi itseämme pettää. Meidän täytyy joka aamu, kun me heräämme, katsoa itseämme peiliin ja seisoa niiden päätösten takana, joita me olemme olleet tekemässä. Lapsilisäasia oli vaikea meille, mutta kysyn pääministeriltä, joka johti neuvotteluja: uskooko hän, että lapsilisäleikkaus olisi ollut pienempi kuin mihin päädyttiin, jos KD olisi lähtenyt hallituksesta? (Naurua)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Enpä ole tuota skenaariota kerennyt miettimään. (Naurua) Mutta ehkä yleisemmin voisi sanoa, että vaikka asioista moni voi olla eri mieltä, niin ei kannata lähteä arvostelemaan niitä puolueita, kuten nyt vaikkapa kristillisdemokraatteja, jotka ovat olleet tekemässä vaikeita päätöksiä. Jokainen meistä varmasti tekisi yksinään erilaisen päätöksen. Mutta me porukalla teemme sellaisia päätöksiä, jotka ovat a) uskottavia, b) mittakaavassa oikeita ja c) niin hyviä, että me jokainen voimme tuntea, että Suomi menee eteenpäin.

Se, että Suomessa on laajapohjainen hallitus, joka pystyy tekemään tämänkaltaisia päätöksiä, lähettää myös vahvan viestin maailmalle, että Suomi hoitaa asiansa. Meille laajapohjaisuus ei ole poliittisen päätöksenteon kyvyttömyyden osoitus, vaan laajapohjaisuus tarkoittaa sitä, että me pystymme sitouttamaan (Puhemies koputtaa) laajan osan Suomea vaikeiden ratkaisujen tekemiseen, ratkaisujen, jotka vievät tätä maata eteenpäin.

Herra puhemies! On totta, että säästöjä on tehty, ja niitä varmasti on pakkokin tehdä, mutta se olennainen asia on siinä, että kun näitä tehdään, niin erityisesti vaikeana taloudellisena aikana pitää pitää huolta siitä, että tuloerot eivät kasva, että niitä ihmisiä, joilla muutenkin on kaikkein vaikeinta, ei enää rokoteta. Ja nyt tässä kehysriihipäätöksessä niitä, jotka kärsivät eniten, ovat juuri ne lapsiperheet, jotka tulivat ilmi tässä. Lapsilisät pienenevät, verotus kiristyy, kiinteistövero kiristyy, sähkövero nousee. Kaikki nämä kohdistuvat juuri niihin samoihin lapsiperheisiin. Ja toinen ryhmä, joka kärsii, ovat ne, jotka elävät eläkkeillä, sairauspäivärahalla, opintotuella, ne ihmiset, jotka todella tarvitsisivat sen indeksikorotuksen, jonka te jätitte tekemättä. Nämä tulonsiirrot nimenomaan on tarkoitettu sitoa indeksiin, (Puhemies koputtaa) jotta hintojen kustannusta vastaavasti nämäkin ihmiset pysyvät mukana (Puhemies: Jaha, ja kysymys!) tämän yhteiskunnan kehityksessä. Miksi ette huolehtineet tässä kehysriihessä oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että heikoimmista pidetään huolta?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ei ole varmaan tahdikasta ruveta siteeraamaan tai muistelemaan niitä luottamuksellisia keskusteluja, joita vaikkapa sekstetin pöydässä on käyty. Välillä tekisi mieli, mutta en sitä kuitenkaan tee.

Mutta te luettelitte asioita, joihin ei saa koskea: tulonsiirrot, välillinen verotus, tuloverotus. Uskoisinpa, että te olette sitä mieltä, että ei myöskään palveluihin saa koskea. Kun nämä kaikki otetaan, niin mistä sitä tasapainotusta sitten tehdään?

Kun katsotaan todellisuutta, me leikkaamme ja nostamme veroja niin, että se koskettaa varmasti, uskaltaisin sanoa, joka ikistä suomalaista tavalla tai toisella. Verokokonaisuus on kuitenkin tuloeroja tasapainottava, ja kun katsotaan muutama kuukausi taaksepäin, nytten tehtyjen leikkausten ohella siellä on suojaosuus työttömyysturvaan, asumislisään, jotka helpottavat kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa, ja työtulovähennys, joka kohdistuu nimenomaan pienimpiin ansiotuloihin.

Mutta meidän on taiteiltava tässä, (Puhemies koputtaa) tehtävä uskottavaa sopeutusta, mutta katsottava, että se on myös ihmisten kannalta sosiaalisesti ajateltuna kestävää.

Arvoisa herra puhemies! On varmaan niin, että veronkorotuksia tarvitaan, leikkauksia tarvitaan, mutta jotta niitä ei tarvittaisi niin paljon, me olemme koko ajan johdonmukaisesti perussuomalaisissa lähteneet työ ja talous edellä eli siitä, että me saisimme nämä talouden pyörät pyörimään. Se keventäisi sitten mahdollisia leikkauksia ja veronkorotuspaineita. Siinä mielessä tämä hallituksen kasvu- ja työllisyyspaketti on ihan tervetullut, koska me olemme itsekin esittäneet semmoista ajatusta: 600 miljoonaa, ja osa tästä 1,9 miljardin potista rahoitetaan Valtion Eläkerahaston tuloutuksella. Kysyisin, mitä riskejä tässä on olemassa ja voitteko hieman avata, mitä tässä tarkoitetaan.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvä, kun tämä tuli kysymyksessä esiin. Eli valtio tulouttaa Valtion Eläkerahastosta joka vuosi aika merkittävästi. Nyt on tarkoitus tulouttaa kahden vuoden aikana hieman keskimääräistä enemmän. Kysymys ei ole rahastoinnin tasosta, vaan siitä ylijäämästä, joka rahastoon on kertynyt vuosien saatossa. Voi olla niin, että joku valtiovarainministeri jonakin vuonna on piilotellut ylijäämiä Valtion Eläkerahastoon, (Naurua) sinänsä hyvää tarkoittaen, pahan päivän varalle. En tiedä, mutta voi olla näin. Meidän tulkintamme mukaan se paha päivä on nyt ja sitä kannattaa käyttää uuden luomiseen.

Arvoisa puhemies! Vähäisellä maalaisjärjellä ajatellen meidän kaikkein tärkein tehtävämme on löytää lisää kannattavaa suomalaista työtä. Me olemme kolmen vuoden aikana kyseenalaistaneet hallitusta siitä, että tämä talouskasvu ja tämä työtilanne eivät riitä tämän menotalouden kattamiseen. Pitää löytää uusia mahdollisuuksia, joilla työtä saadaan aikaan. Olemme esittäneet kasvurahastoa. Olemme moneen kertaan vaatineet, että niitten yritysten tilausten kotiuttaminen pitää olla mahdollista, jotka ovat kannattavaa työtä. Pitää löytää joku mahdollisuus, jolla tätä rahoitetaan. Ellei näin tapahdu, ajaudutaan taas leikkauksiin ja taas leikkauksiin. Eli tulemme jatkossakin esittämään kysymyksiä, miksi ei samaan aikaan tehdä riittävästi senkaltaisia avauksia, joilla uutta työtä voidaan saada.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Nyt olisikin hyvä vaihe konkretisoida tätä asiaa. Hallitus aikoo kahden seuraavan vuoden aikana myydä omaisuutta 1,9 miljardin euron edestä. Esittääkö keskusta, että esimerkiksi koko se summa laitettaisiin yritysten kasvurahastoon? Nyt on se valinnan paikka. Me aiomme myydä omaisuutta. Laitetaanko se teidän mallin mukaan, joka meille on hieman jäänyt auki vielä muodoltaan, kokonaisuudessaan tai vaikkapa puolentoista miljardin euron edestä kasvurahastoon?

Meillä on ajatus toimia siten, että me jatkamme kasvurahastotiellä. Yksi kasvurahasto on jo tehty, jonka vipuvaikutus on noin miljardi euroa. Siihen tuli 50 miljoonaa valtion varoja, 70 miljoonaa institutionaalisten sijoittajien varoja, ja se mahdollistaa noin miljardin euron investoinnit. Pääomasijoitusyhdistys on todennut, että ihan hirveästi ei kannata kasvattaa tätä rahoitusta, koska se alkaa sitten syrjäyttämään jo yksityisiä investointeja. Mutta sen ohella, että me jatkamme yritysten rahoitusten vahvistamista, me satsaamme myös tutkimukseen (Puhemies koputtaa) ja kehitykseen.

Tosiaan, arvoisa puhemies, jatkan hiukan tätä kasvukeskustelua vielä enempi. Kaikki me olemme tunnustaneet, että meillä on entistä vähempi rahoitusta, jolloin meidän täytyy keskittyä tiettyihin, oleellisiin kasvukohtiin tässä kasvukeskustelussa.

Yksi on juuri yliopistojen rahoitus. Se on todella vahva viesti, että me kolminkertaisesti annamme rahaa sitten yhdessä yksityisen sektorin kanssa, koska ilman perustutkimusta me emme pärjäisi.

Toinen viesti on Finnveran suuntaan se, että annetaan rahoitusta, kun yritykset ovat rahoitusvaikeuksissa, ja juuri tätä kautta.

Kolmantena on tämä Team Finland -toiminta, johonka myöskin lisätään rahoitusta, kun nyt kaikin voimin meidän pitäisi löytää niitä vientikohteita, että me saisimme rahaa Suomeen.

Ja neljäntenä on tämä oman pääoman ehtoinen rahoitus, johon pääministerikin viittasi.

Olisin vielä kysynyt tarkennuksena elinkeinoministeri Vapaavuorelta tästä: paljonko nyt on tulossa tähän Teollisuussijoitukseen, ja mitkä nyt tällä kertaa ovat odotukset, että tämä kerryttäisi rahaa yhdessä tähän suomalaiseen yritystoimintaan ja siihen, (Puhemies koputtaa) että päästään uuteen kasvuun?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin voin sanoa, että viisaasti puhuttu, edustaja Jaskari, ja kaikki se, mikä juonnossa todettiin, pitää paikkansa. Tässä pitää toimia hyvin laaja-alaisesti ja monella rintamalla.

Mitä liittyy tähän konkreettiseen kysymykseen, niin tässä kehysriihessä on nyt päätetty 100 miljoonan euron lisäpanostuksesta Teollisuussijoitukselle, 50 plus 50. Se on tarkoitettu teollisten kasvuvaiheen yritysten pääomasijoituksiin ja biotalousyritysten pääomasijoituksiin. Tämä edellyttää omaa sijoitusohjelmaa, jota vielä ei ole tehty, ja sen takia on vaikea arvioida, mikä se vipuvaikutus on. Mutta kyllä arvio on myös, että vähintään saman verran tähän pitää saada yksityistä pääomaa lisäksi. Eli 100 miljoonan panostuksella 200 miljoonaa yrityksille, mitä kautta sitten tietenkin pystytään luomaan huomattavan paljon tätä isompia investointeja.

Arvoisa herra puhemies! Näin se varmasti on, kuten pääministeri kertoi, että jokaisen täytyy osallistua tulevaisuudenpelastustalkoisiin. Tärkeää on toki se, että jokainen osallistuu sillä tasolla, johon kykenee.

Lapsiköyhyys on yksi suurimpia syrjäytymisriskejä tällä hetkellä. Suomessa arvioidaan olevan 130 000 lasta, jotka elävät lapsiköyhyydessä. Sosialidemokraattinen malli tässä lapsilisäkeskustelussa oli, että korotettaisiin lapsilisiä ja laitettaisiin nämä progressiivisesti verolle. Veroja ei kuitenkaan haluttu ottaa käyttöön ja nyt ollaan toisenlaisen mallin edessä. Kerron esimerkin: Eilen vaalipiiristäni soitti neljän lapsen yksinhuoltajaäiti, joka työskentelee perhepäivähoitajana. Hänen palkkansa on 800 euroa kuukaudessa. Hän oli laskenut tämän uuden mallin mukaisesti, että leikkaus heidän perheelleen lapsilisien osalta on 50 euroa, ja mielestäni tuo on aika iso prosentti tämän perheen tuloista.

Arvoisa hallitus ja vastaava ministeri, voidaanko etsiä mallia, jolla kaikkein pienituloisimmat (Puhemies koputtaa) voitaisiin säästää lapsilisän leikkaukselta? (Välihuutoja)

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa jo ensimmäisessä vastauksessani totesin, niin nämä päätökset ovat (Hälinää — Puhemies koputtaa) todella, todella kovia päätöksiä ja ymmärrän hyvin sen, että monissa perheissä tämä aiheuttaa nyt hyvin paljon pohdintaa siitä, miten pystytään siitä arkisesta elämästä selviytymään. Mielestäni tämä on ymmärrettävää ja meidän on tämä palaute hyvin rehellisesti myös vastaanotettava.

Meillä on kuitenkin nyt tässä ratkaisussa otettu huomioon tämä yksinhuoltajien asema erityisenä huolenaiheena. Eli tämä yksinhuoltajakorotus tulisi säilymään nykyisellä tasolla. Pidän sitä tärkeänä nimenomaan niiden perheiden osalta, joissa yksi henkilö yrittää pyörittää sitä perheen taloutta ja arkea. Mutta korostan edelleen sitä, että vaikka nämä ovat hyvin kipeitä päätöksiä, niin meillä on kuitenkin tämä julkinen palvelujärjestelmä, joka sitten pyrkii parhaan kykynsä ja osaamisensa mukaan tukemaan perheitä myös näissä vaikeissa tilanteissa. On totta, että oli esillä monenlaisia malleja tehdä tämä päätös, ja nyt päädyttiin hallituksessa tähän esillä olevaan ratkaisuun.

Arvoisa puhemies! Velaksi eläminen on pakko lopettaa viimeistään kuuden vuoden ajanjaksossa. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Bruttoveroasteemme on maailmanennätysluokkaa, 45,5 prosenttia tämän vuoden jälkeen. Julkisen talouden suhde bruttokansantuotteeseen on maailmanennätysluokkaa. Nämä asettavat raamit sille, sen pienen pelitilan, mikä meillä täällä on.

Meidän pitäisi yhdessä löytää luovalla tavalla säästöjä. Meidän pitäisi asettaa sitä kunnianhimon tasoa samalle tasolle kuin yhdessä saatiin tässä sote-uudistuksessa. Kukaan ei varmaan odottanut, että yhdessä löydetään sellainen uudistus, jota ei ehkä tässäkään salissa kukaan ole uskaltanut aiemmin esittää. Samalla tavalla työuraratkaisu, eläkeratkaisu — toivottavasti työmarkkinajärjestöt nyt muutamassa kuukaudessa löytävät samanlaisen yksituumaisuuden ja samanlaisen kunnianhimon tason.

Se kolmas asia: (Puhemies koputtaa) Meidän pitäisi löytää se sama kunnianhimo ja yksituumaisuus tämän kasvun ja teollisen rakennemuutoksen aikaansaamiseksi. Ja siinä eivät viidetkymmenet miljoonat riitä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! On ihan helppo yhtyä edustaja Sipilän arvioihin yksituumaisuudesta.

Nyt meillä on mahdollisuus itse asiassa etsiä sitä rahoitusta, kun hallitus myy eri muodossa olevaa valtion omaisuutta 1,9 miljardin euron edestä. Minua ihan vilpittömästi kiinnostaisi kuulla, kuinka paljon te käyttäisitte näihin kasvurahastoihin tästä. Hallituksen ajatus on ollut se, että me emme käyttäisi pelkästään veronmaksajien omaisuudesta saatavia varoja yritysten rahoitukseen vaan että me käytämme osittain niitä mutta yritämme houkutella yksityistä pääomaa siihen mukaan ja tätä kautta saamme sitten rahoituskapasiteettia lisättyä. Nyt meillä on tämä konkreettinen keissi. Eli voidaan vaihtaa ajatuksia siitä, miten se kasvurahasto sitten pitäisi toteuttaa.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan tästä kuuden vuoden ajanjaksosta, me tarvitsemme 1—2 miljardia tähän muutoksen saamiseen. Siinä on kunnianhimon tasoa. Jos puhutaan ensi vuodesta, niin jos me näitten tehtyjen päätösten lisäksi saisimme aikaan 200 miljoonan euron rahaston, jossa valtion osuus on puolet ja yksityisiltä haetaan toinen puoli — tällainen esitys on valmisteilla — ja jos se vielä kohdennetaan sillä tavalla, että se on niin sanottua välirahoitusta, joka ei vie sitä potentiaalia yksityisiltä sijoittajilta, niin tämä olisi hyvä alku ja konkreettinen ehdotus nyt myöskin numeroiksi. Tehdään se yhdessä. Olen valmis juoksemaan sitä kasaan.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hyvä asia, että politiikassa on vaihtoehtoja ja kansalaisille rehellisesti ne myöskin kerrotaan. Vain sitä kautta palautuu myöskin politiikan uskottavuus ja luottamus.

Kun edustaja Sipilä on kantanut huolta valtion velkaantumisesta ja esittänyt, että meidän pitäisi tehdä noin 7—8 miljardin euron leikkaukset, (Välihuutoja — Keskustan ryhmästä: Ei, ei!) ei ollenkaan veronkorotuksia, vaan leikkaukset, ja itse asiassa edustaja Sipilä taisi esittää puheessansa, (Hälinää — Puhemies koputtaa) että leikkaukset pitäisi ottaa käyttöön jo tämän vuoden budjettiin niin, että ne astuvat voimaan jo tänä vuonna, niin minusta olisi erittäin reilua nyt, kun hallitus on tehnyt oman esityksensä siitä, miten velkaantumista hillitään, veroja korotetaan oikeudenmukaisesti, enemmän rikkailta kuin pienituloisilta, pienituloisten verotusta kevennetään, ja me esitämme, miten myöskin menoja leikataan, että myöskin edustaja Sipilä kertoisi yksityiskohtaisesti, miten tuo 7—8 miljardin euron säästölista tultaisiin toteuttamaan jo tänä vuonna.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On hyvä huomata, että itse asiassa puhumme edustaja Sipilän kanssa ihan samoista luvuista. Te, edustaja Sipilä, juuri totesitte, että kuudessa vuodessa tarvittaisiin 1—2 miljardia. Tämä hallitus on nyt pistämässä kahdessa vuodessa noin 600 miljoonaa. Kun sen kertoo kolmella, puhumme aivan tismalleen samoista luvuista.

Arvoisa puhemies! Täällä on ehkä puoli vuotta, ehkä vuosi keskusteltu tästä keskustan rahastoideasta. Olen yrittänyt koko sen ajan kysyä, mitä se pitää sisällään: onko se oman pääoman ehtoista, vai onko se vieraan pääoman ehtoista, ja ovatko ne suoria sijoituksia vai rahastojen kautta, mikä instrumentti? Kukaan teistä edustaja Pekkarista lukuun ottamatta ei ole edes yrittänyt vastata tähän kysymykseen. Kyllä näin pitkän keskustelun jälkeen pitäisi pikkasen pystyä konkretisoimaan teidän mallianne, jotta voidaan keskustella siitä, ollaanko samaa mieltä vai eri mieltä vai jotain siltä väliltä.

Arvoisa puhemies! Rahastolla näitä asioita ei ratkaista vaan sillä, miten ne rahat käytetään siitä rahastosta, mitkä ovat ne kasvuelementit, ja hallituksella on hyviä kohteita, joilla sitä kasvua saadaan aikaan.

Kaiken kaikkiaan olennaista on se, että kehyspäätöksillä tervehdytetään merkittävästi taloutta, ja siitä teidän täytyy antaa tunnustusta hallitukselle. Seitsemän vuotta finanssikriisin jälkeen Suomi edelleen elvyttää voimakkaasti. Me otamme tänä vuonna yli 7 miljardia velkaa ja viime vuonna yli 9 miljardia, ja meidän velkamme lähestyy 100:aa miljardia kaiken kaikkiaan, ja se puolustaa merkittävästi sitä, että näitä säästötoimia tehdään, ja ne tehdään tasapuolisesti niin, että kaikki kärsivät. Palautteesta näkyy se, että jokainen kärsii, mutta kukaan ei kärsi paljon. Kenellekään ei tästä aiheudu mitään katastrofia, vaan jokainen osallistuu näihin talkoisiin.

Nyt kysyisinkin valtiovarainministeriltä: Oletteko vakuuttuneita, että velka todellakin kääntyy alaspäin? Heikkeneekö velan kasvu näitten päätösten johdosta? Myöskin sitten kysyisin: jos Suomeen kohdistuisi kansainvälisen tilanteen johdosta merkittävä, uusi lama, miten Suomi toimisi (Puhemies koputtaa) siinä tilanteessa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä monta kertaa tänään on todettu, hallitus on tehnyt uskottavia päätöksiä. Me haluamme vahvistaa luottamusta Suomen talouteen. Me haluamme välittää viestin suomalaisille, että me pidämme huolta julkisesta taloudesta, koska itse asiassa terve julkinen talous, vahva hyvinvointivaltio on köyhän ihmisen paras ystävä. Samaan aikaan me haluamme välittää myöskin kansainvälisesti viestin siitä, että Suomi hoitaa asiansa. Tällä olemassa olevalla tiedolla, joka hallituksella on käytettävissä ja joka valtiovarainministeriön toimesta tullaan julkistamaan ensi viikolla, näillä päätöksillä valtionvelka tulee taittumaan tulevina vuosina. Mutta samaan hengenvetoon on rehellistä todeta myöskin se, että tällä hetkellä kansainvälinen ympäristö liittyen Ukrainaan mutta myöskin Venäjän talouteen on erittäin epävarma. Näiden vaikutusta myöskin Suomen talouteen emme tarkalleen ottaen tiedä, ja sen takia meidän täytyy myöskin varautua siihen, että uusia haasteita myöskin Suomen talouden osalta voi vielä olla tämän vuoden aikana edessä.

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrämme perussuomalaisissa erittäin hyvin, että on tehtävä vaikeita päätöksiä. Me olemme mielellämme siinä mukana. Mutta sosiaalinen oikeudenmukaisuus, heikommasta huolehtiminen ja lapsiperheiden ja eläkeläisten, etenkin pienituloisten, asia on tärkeä. Edustaja Sasi tässä sanoi, että kaikilta on viety. Jos miljonääriltä vie 500, niin ei se ole yhtään mitään, mutta jos pieneltä ihmiseltä vie 8 euroa, niin se on aika paljon. Tämä on nyt se keskustelu, mikä meidän pitää yhteiskunnassa käydä.

Me haluamme ilman muuta, että Suomi pysyy pinnalla, jotta sairaat ja vanhukset hoidetaan ja lapset pääsevät kouluun. Sen takia se sote-uudistus oli tärkeä. Olen perussuomalaisten puheenjohtajana myös iloinen ja ylpeä, että siitä pystyttiin yhdessä sopimaan. Meillä on nyt hyvät mahdollisuudet. Mutta politiikan (Puhemies koputtaa) painotuksissa on aina tilaa keskustelulle.

Ihan loppuun minä kysyisin vielä autoverotuksesta: miksi se auto on niin mahtava lypsylehmä, että sitä aina pitää verottaa?

Arvoisa puhemies! Talouden tasapainottaminen ei tarkoita pelkästään säästöjä. Taloutta toki voidaan tasapainottaa myöskin sillä tavalla, että tulee lisää tuloja, ja minusta siellä lisätulojen korissa tärkeintä on saada lisää kasvua aikaiseksi. Puhutaan kuuden vuoden ajanjaksosta, jossa talous pitää tasapainottaa. Jos me emme tällä aikajaksolla onnistu luomaan Suomeen talouden ja sitä kautta verotulojen kasvua, niin kyllä me olemme pahasti epäonnistuneita, jos tämä koko 8 miljardia täytyy tehdä säästämällä.

Mitä tulee tähän rahastoon, niin ei tietenkään se rahasto anna velkaa, vieraan pääoman ehtoista lainaa. Semmoista ei ole koskaan esitettykään. Ilman muuta oman pääoman ehtoista rahaa tarvitaan. Se generoi sitten sitä velkapääomaa, ja pankit lähtevät mukaan, ja sillä tavalla saadaan vipuvaikutusta sinne, (Puhemies koputtaa) että yritysten rahoitusasema helpottuu, ja sitä kautta tulee kasvua ja niitä kaivattuja työpaikkoja.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Siitä nyt ei varmaan riitaa saa aikaan, tarvitaanko tähän maahan lisää kasvua ja kuusi vuotta ja niin edelleen. Nyt pitää ihan vakavoitua. Semmoiset puheet, että kuuden vuoden aikana lisää kasvua — tästä tavoitteesta kaikki ovat samaa mieltä. Mutta nyt kun ruvetaan käsittelemään kehysselontekoa, niin minä odotan ja oletan, että molemmilla oppositiopuolueilla on momenttitasolle vietynä kilpailevat leikkausesitykset, jos niitä uskalletaan tehdä, kilpailevat veronkorotusesitykset, jos niitä halutaan tehdä, ja kilpailevat kasvuesitykset, jos niitä halutaan tehdä.

Kun te olette sanoneet, että olisi pitänyt tehdä aikaisemmin, niin minä odotan nyt sitä, kuinka monta miljardia te olette valmiita leikkaamaan ensi vuonna, onko teidän käsityksenne leikkaustarpeesta ensi vuoden osalta sama kuin meillä ja onko se käsitys sama koko kehyskauden. Tämän jälkeen ei voi sanoa, että olisimme tehneet enemmän, jos ei ole halukas niitä esittämään. Eli: momenttitasolle vietynä konkreettiset esitykset, ja sitten katsotaan, kuinka paljon ollaan samaa mieltä ja kuinka paljon ollaan eri mieltä. (Timo Soini: Näin tapahtuu!)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Me olemme varmasti kaikki tässä salissa sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan talouskasvua ja työllisyyttä. Se on ihan selvä asia. Tästä syystä tämä hallitus on tekemässä 600 miljoonan euron kasvu- ja työllisyyspaketin, jossa on monia eri toimenpiteitä, joilla luomme uutta perustaa talouskasvulle tilanteessa, jossa meidän talouden rakenteet ovat erittäin suuressa murroksessa. Minusta on erittäin mielenkiintoista kuulla, mitkä näistä kasvupaketin toimenpiteistä keskusta jättäisi tekemättä. Jättäisikö keskusta esimerkiksi Stadionin korjaamatta?

Mutta kasvulla me emme tätä tilannetta yksin pysty hoitamaan. Ja siinä minä toivon, edustaja Sipilä, että te olette rehellinen. Tämä maa ei tule selviämään ilman veronkorotuksia ja menoleikkauksia. Te olette käyttänyt julkisen puheenvuoron, jossa te olette sanonut, että Suomi tarvitsee noin 7—8 miljardin euron säästöt. Ei ollenkaan veronkorotuksia, pelkästään leikkauksia niin, että ne astuvat voimaan jo tänä vuonna. (Juha Sipilä: Ei, ei, ei! — Puhemies koputtaa) Minä odotan nyt teidän esitystänne, sitä, että te tulette kertomaan meille konkreettisesti, mitkä veronkorotukset te jättäisitte tekemättä, koska te niitä vastustatte, ja mistä te tulette tuon 7 miljardia leikkaamaan.