Täysistunnon pöytäkirja 33/2007 vp

PTK 33/2007 vp

33. TIISTAINA 5. KESÄKUUTA 2007 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

10) Lisätalousarvioaloitteet

 

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tarkoitukseni on puhua perusradanpidon määrärahojen lisäämisestä, ja olen tehnyt siitä lisätalousarvioaloitteen 10, jossa esitän, että momentille lisättäisiin 30,4 miljoonaa euroa.

Herra puhemies! Olemme huolissamme liikenteen aiheuttamista ympäristöongelmista, olemme huolissamme liikenneturvallisuudesta, olemme huolissamme teollisuuden kuljetuksista ja olemme huolissamme Valtionrautateiden kilpailukyvystä. Mutta mitä maan hallitus tekee näiden asioitten hyväksi ja näitten huolten poistamiseksi? Perusradanpidon määrärahat ovat budjettikehyksessä alamittaiset. Radanpidon ylläpitovelkaa vähän laskutavasta riippuen on vähintään 50 miljoonaa, luokkaa 50—1 00 miljoonaa, euroa vuodessa. Rautateiden sähköistysohjelmista ei ole tietoa. Rautateiden investointiohjelmat ovat hämärän peitossa. Valtionrautateiden osinkojakaan ei enää näköjään palauteta perusradanpitoon, vaikka tämä on ollut maan tapa jo pitkään.

Herra puhemies! Nyt eduskunnalla on mahdollisuus toimia entisen käytäntönsä mukaisesti ja tulouttaa perusradanpitoon tuiki tärkeät 30,4 miljoonaa euroa VR Osakeyhtiön valtiolle maksamia osinkoja. Tämä on sikälikin vakava asia — kiinnitän vielä erityisesti huomiota liikenneturvallisuuteen — että me tiedämme, että rauta väsyy liikenteen alla. Kuka astuu rivistä vastuunkantajana esiin, jos pahin mahdollinen toteutuu, kiskot murenevat junaliikenteen alta? Näin on jo Suomessa tapahtunut. Pitäisi tämän eduskunnastakin puhutun tekstin mennä perille niille tahoille, joilla valta on, tässä tapauksessa maan hallitukselle, että tällaista riskiä ei kannata kasvattaa ja povellaan pitää. Tämä on vakava asia tältä suunnalta tutkailtuna.

Herra puhemies! Totean, että salissa nämä aloitteet kiinnostavat vain ja ainoastaan sosialidemokraattisia kansanedustajia. Aitiossa ei ole ministereitä, eikä minkään muun puolueen kansanedustajia ole paikalla. Tämän asian käsittely on varmaan sitten kunniaksi sosialidemokraateille ja osoittaa ryhmämme mielenkiintoa myös lisätalousarviota kohtaan.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarisen ja sosialidemokraattien lisätalousarvioaloite 10 on todella tärkeästä asiasta. Siinä on muutama näkökohta: ennen kaikkea todella perusradanpidon ja raideliikenteen taso ja turvallisuus ja erityisesti ajankohtainen teollisuutemme kilpailukyky, vientikuljetusedellytysten kunnossapito, muun muassa vähäliikenteisten ratojen perusparantamistarve ja 25 tonnin verkon aikaansaaminen muun muassa metsäteollisuuden kehittämisen näkökulmista.

Toinen keskeinen periaate on se, että eduskunta on aina edellyttänyt VR:n tuottojen kohdentamista radanpitoon. Tästä käytiin aikoinaan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston (Ed. Saarinen: Eduskunnan tahto!) ja valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmien toimesta jo silloisen valtiovarainministerin Niinistön kanssa kova kädenvääntö, jossa eduskunta lopulta tämän linjauksen piti, ja myös edellisen eduskunnan puolella, jossa puheenjohtaja Matti Saarinen liikennejaostoa veti, näitä asioita pidettiin arvossa. On todella huolestuttavaa, jos nyt uusi porvarihallitus ei arvosta myöskään eduskunnan selkeitä tahdonilmauksia näin tärkeässä, perustavaa laatua olevassa turvallisuus- ja teollisuuden ja työllisyyden kysymyksessä.

Herra puhemies! Hallitukselta on löytynyt yllättäen paljon rahaa hallitusohjelman teossa. Yhtäkkiä löytyi piikki, johon lyötiin 240 miljoonan euron optio, 100 miljoonaa euroa suoraa rahaa. Tämä samaan aikaan, kun monia muita säästö- ynnä muita pienituloisten toimeentuloon vaikuttavia asioita on vireillä ja maksujen ja taksojen korotuksia. Kyse on Maatilatalouden kehittämisrahastoon tehdystä lisäyksestä. Lisäbudjetin määrärahojen pitää olla yllättäviä, ei pysyviä, totesi valtiovarainministeri Katainen täällä tätä asiaa läpikäydessämme viime viikolla. Tässä ei voi olla kysymys kummastakaan. Kysymys on siitä, että Maatilatalouden kehittämisrahasto ei ole ollut hallinnassa ja että on selkeästi kasattu myöntämiskriteerien ja myöntämisperusteiden epäselvyyden pohjalta tällainen voimakas rahapiikki.

Minusta maatalouden kilpailukyky ja myöskin tulevat tarpeet edellyttävät, että tukien pitää olla perusteltuja, ja kansalaisten hyväksyttävyyden näkökulmasta myös tämä raha tulee suunnata tarpeessa oleville nuorille päätoimisille tilojaan kehittäville maatalouden harjoittajille muun muassa työvaltaisen maatalouden tarpeita silmällä pitäen. On erittäin tärkeätä, että tältä osin selvitetään Maatilatalouden kehittämisrahaston tukien myöntämisperusteet, jotka ovat tällä hetkellä kestämättömät tässä lisäbudjettiratkaisussa. Tokko näitä hallitus on paljon edes käsitellyt, maa- ja metsätalousministeriöstä yhtäkkiä on ilmoitettu, että tarvitaan heti 100 miljoonaa euroa ja kohta lisää vielä 140 miljoonaa euroa. Sellaiselle momentille, jossa on 15 miljoonaa euroa vuositasolla ollut rahaa, esitetään nyt 100 miljoonaa heti ja 140 miljoonaa euroa varausta. Kehyksessä hallitus esittää tämän 15 miljoonan euron tason nostamista 31—34 miljoonaan euroon jatkossa, kun kehykset muuten ahdistavat. Tässä on tuplakerroin, perusteluna se, että tämä on arvio, perusteita ei ole vielä läpikäyty. Minusta tämä on aika vakavaa — budjettivallan ulkopuolinen rahasto, jonka tukikriteerejä ei kunnolla käydä läpi. Minusta tämä vaatii jatkokäsittelyä monessakin mielessä.

Herra puhemies! Lopuksi poliisitoimi, jonka kohdalla edellisellä kaudella henkilökohtaisesti poliisin toimintatarpeista parhaani mukaan pyrin vastaamaan. Me pidimme edellisen hallituksen ja eduskunnan yhteistyöllä huolen siitä, että poliisien vahvuus säilyy vuoden 2002 tasolla. Myöskään tuottavuusohjelmalla ei operatiivisen poliisin, rajavartioston ja hätäkeskuspäivystäjien määriä vähennetty, päinvastoin niistä pidettiin kiinni.

Nyt tältä osin viime talvena uusien valmistuneiden poliisien työllistämiseksi valtiovarainministeri Heinäluoman kanssa neuvoteltiin 2 miljoonan euron lisärahoitus, johon sisäasiainministeriön puolella poliisiylijohdon varoista suunnattiin miljoona euroa, ja oli puhe, että valtiovarainministeriö sovitulla tavalla ohjaa myös vastaavan summan nuorten poliisien työllistämiseen. Nyt on näperrelty tällä valtiovarainministeriön miljoonan euron määrärahalla ja leikattu siitä 400 000 euroa pois.

Herra puhemies! Tämä lisätalousarvioaloite 3 tähtää siihen, että valtio omalta osaltaan, valtiovarainministeriö ja tämä hallitus, vastaisi siitä linjauksesta, joka nuorten poliisien työllistämiseen tehtiin viime talvena.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti en ole tehnyt yhtään lisätalousarvioaloitetta, mutta kun tässä voi käydä kehumassa toisten tekemiä aloitteita, niin tässä aion käyttää sen tilaisuuden hyväkseni.

Ed. Saarinen on tehnyt hyvän aloitteen tässä perusradanpidon osalta, siellä rahoja tarvittaisiin lisää. Kyse on nimittäin siinä liikenneturvallisuudesta, koska näen sillä tavalla, että raskaan liikenteen kuljetuksia pitäisi siirtää enemmän kiskoille. On järjetöntä, että paperirullat kulkevat sitten tuolla kumipyörillä, mikä rasittaa tiestöä, ja moni muu raskas tavara, mikä voitaisiin kuljettaa satamiin ja käyttökohteisiin kiskoja pitkin. Se on tuhlausta ympäristön osalta, ja se myös vaarantaa liikenneturvallisuutta. Sen takia radat pitäisi meillä saada kuntoon. Se on koko kansantalouden etu ja pitkässä pelissä säästää. Nimittäin siitä on laskelmia olemassa, mitä tämä kumipyöräliikenne maksaa, mutta sitä ei kukaan ole laskenut, sillä tavalla ynnännyt yhteen, että osoittaisi sen, miten järkevää on kiskoliikenteen kuntoon laittaminen.

Sitten lisätalousarvioaloite 1 on ed. Pentti Oinosen aloite, jossa hän esittää puoluetuen tasokorotuksen poistamista. Itse olen samaa mieltä ed. Oinosen kanssa siitä. Kun vaalit meni, niin heti sitten hallitusneuvotteluissa yllättäen esitettiin sieltä hallituspuolueiden taholta hirveän rajua korotusta, siinä ei ollut enää muutamista prosenteista vaan kymmenistä prosenteista kyse, ja se on vaikeasti ymmärrettävissä. Minusta olisi ollut hyvä silloin näiden, jotka tätä puoluetukea olivat valmiit nostamaan näin rajulla kädellä, ilmoittaa silloin vaalikampanjan aikaan, jotta nostetaanpa tässä melkein puolella puoluetukea, niin että olisivat ihmiset voineet vähän arvioida sitä tilannetta, mitä se tarkoittaa.

Kysehän on siitä, jotta kun lähdetään jotain tekemään, onpa kyseessä sitten vaalikampanja tai joidenkin tuotteiden hankkiminen tai jonkin rakentaminen, niin sen pitäisi kestää niissä budjeteissa ja sen mukaan elää. Mutta vaalikampanjoissahan näköjään hurahdettiin, ei pelkästään eduskuntavaali- vaan myös pressanvaalikampanjoissa, siten, jotta isolla rahalla ja suurilla ilmoituksilla lähdetään viemään läpi ja kaikennäköisellä muulla krääsällä ja rahan voimalla tehdään tämä homma ja kansalla maksatetaan.

Sen tyyppinen ei vaan satu olemaan minun henkilökohtaisen ajatukseni mukainen. Sen takia näen, jotta toivon mukaan tuo ed. Pentti Oinosen aloite menee läpi, löytyy semmoinen tahto täällä, että enemmistö eduskunnasta on sitä mieltä, jotta siihen voi tehdä pienen korotuksen mutta ei näin hurjia korotuksia, mitä silloin on esitetty. Siinähän lisättiin ei pelkästään puoluetukea vaan byrokratiaa, että lisää, lisää byrokratiaa, rahaa. Elikkä kun ministereitä tulee lisää, totta kai niiden ministereiden pitää saada sitten mustat autot ja valtiosihteerit ja erityisavustajat, mikä on turhaa, ylimääräistä byrokratiaa, ylimääräistä hallintoa, jota ei missään tapauksessa olisi pitänyt tehdä.

Jossakin tilanteessa voisi katsoa, että siellä on nyt semmoisia ministereitä, kun tehtäväjakoja katsoo, että ei puhuta enää salkullisista ministereistä vaan voisi todeta, jotta melkein muovikassi riittäisi joillekin ministereille salkuksi. Mutta kuitenkin rekvisiitan pitää olla mahtava. Siinä pitää olla mustat autot ja kuljettajat ja kaikki, jotta se näyttää kuitenkin siltä, kun sitä muovikassia viedään takapenkille, että ollaan niin kuin ministerit.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Tuosta voisi jatkaa, ed. Lahtelan puheesta, kun on keskusteltu paljon eduskunnan rahankäytöstä ja kuluista ja yleensä verorahojen käytöstä, että kun Suomessa on 20 ministeriä ja heillä on sitten, niin kuin ed. Lahtela totesi, erityisavustajia ja avustajia ja autonkuljettajia, niin Ranskassa — monin kerroin isompi maa kuin Suomi — on 15 ministeriä ja pärjäävät vähemmällä, niin että kyllä siinä nyt ministereitä nimettiin miettimättä, onko heillä edes töitä.

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt kaksi lisätalousarvioaloitetta. Lisätalousarvioaloite 14 on määrärahan osoittamisesta sairaanhoitopiireille henkilöstön palkkaamista varten. Niin kuin on tiedetty, sairaanhoitopiirit kamppailevat joka puolella Suomea talousvaikeuksissa, ja kuntien huono taloudellinen tilanne ajaa nämä sairaanhoitopiirit hyvin ahtaalle. Henkilöstöä on liian vähän, sairaanhoidon yksiköitten toimintoja on jouduttu supistamaan äärimmilleen, ja hoidettavien määrä on päinvastoin kasvusuunnassa, ja näitä tarpeita ei ole voitu tyydyttää rahanpuutteen takia. Nykyisessä tilanteessa kärsivät niin potilaat kuin ylityöllistetty henkilökunta. On sellaista kovin kyseenalaista se, kun esimerkiksi Keski-Suomen keskussairaalapiiristä kerrottiin, että on röntgenlääkäreitä ja koneisiin on laitettu kiinni miljoonia, mutta ei ole niitä röntgenkoneenhoitajia tarpeeksi. Samaten kätilöistä on puutetta ja on muita tällaisia asioita, niin että tämä koulutuspuolikaan ei näköjään vastaa Suomessa tähän. Tähän olen esittänyt 5 miljoonaa euroa sairaanhoitopiireille henkilöstön lisäpalkkaamiseen.

Toinen lisätalousarvioaloite on määrärahan osoittamisesta omaishoidon tuen korottamiseen, lisätalousarvioaloite 13. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan omaishoitajat säästävät yhteiskunnan varoja jopa 300 miljoonaa euroa vuodessa. Omaishoitajia on Suomessa noin 300 000, joista vain noin 30 000 saa omaishoidon tukea. Omaishoidon tukea maksetaan useimmiten se minimimäärä, 310 euroa kuukaudessa. Omaishoidon tuesta maksetaan vielä verot, joten käteenjäävä tuki on hyvin pieni, kun otetaan huomioon omaishoitajan työn raskaus ja työaika. Työaika on 24 tuntia, silloin varsinkin, kun aviopuoliso hoitaa toista. Ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2007 lisätalousarvioon lisäyksen niin, että omaishoidon tukena maksettavaa hoitopalkkiota voidaan korottaa indeksitarkastuksen verran eli 30 euroa kuukaudessa.

Tässä omaishoidon tuessa on vielä sellainen kummajainen, että kun eläkkeellä oleva vanhus, joka hoitaa aviopuolisoaan, voi nyt saada sen 310 euroa kuukaudessa ja siitä peritään vero, niin jos sama eläkeläinen tekee muuta työtä, niin hän voi määrätyn määrän tehdä verovapaasti ja saa paremman palkan. Väitän, että tällainen omaishoitotyö, varsinkin aviopuolisoitten kohdalla, on erittäin raskasta, 24-tuntista, niin että voisi tähänkin tulla joku sellainen, että voi tehdä määrätyn määrän niin, ettei tarvitse veroa maksaa. Tässä kohdellaan ihmisiä eriarvoisesti.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Näistä lisätalousarvioaloitteista kiinnitän kahteen aloitteeseen erityisesti huomiota.

Ensimmäisenä otan esille ed. Jouko Laxellin aloitteen 16, aloitteen määrärahan osoittamisesta kunnille vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien palkkoihin — tämä ihan sen takia, että tämä asia jollain lailla saataisiin tällä hallituskaudella nyt järjestykseen.

Te, jotka vähänkin olette seuranneet tätä vaikeavammaisten ongelmatiikkaa Suomessa, tiedätte, että vammaisliikkeen ykkösasia on ollut kymmenen vuotta saada henkilökohtainen avustaja kaikille vaikeavammaisille. Viime eduskuntakaudella tästä tehtiin useampia lakialoitteita, myös talousarvioaloitteita, ja siitä keskusteltiin budjettien yhteydessä. Käytännössä eduskunta muutamaa ääntä vaille enemmistöllä meinasi hyväksyä ponnen, joka olisi tullut velvoittavaksi jo tälle hallitukselle, mutta näin ei käynyt. Nykyinen hallitus ei ihan yhtä selkeästi ikävä kyllä tässä ole asiaa eteenpäin viemässä, on kuitenkin erottamassa sieltä ilmeisesti kärkiryhmän eteenpäin, mutta vasta syksyn aika näyttää, kohdistuuko tähän semmoinen poliittinen ote, että tämä asia saataisiin purettua.

Tämän koko kehittelytyön aikana on ikävä kyllä tullut sitten muita elementtejä mukaan, vammaisliikkeen sisältäkin, jossa nähdään asioita vähän eri vinkkelistä, ja näyttää jopa siltä, että Suomessa on vähän vaikea loppujen lopuksi määritellä, kuka on vaikeavammainen ja kuka sitä ei ole, ainakin silloin, kun tullaan tämmöiselle raja-alueelle. Sen takia on erittäin hyvä, että ed. Laxell nyt on ottanut tämän täällä esille, niin että tämä asia ei sinänsä pääse meiltä unohtumaan. Minulta se ei ole unohtunut, ja olen tästä peruspalveluministeri Risikon kanssa erikseen keskustellut ja neuvotellut, ja minulla on semmoinen käsitys ja luottamus, että vaikein osa tästä vammaispolitiikasta saadaan hivenen eteenpäin ensi vuoden budjetin yhteydessä. Mutta kuten sanottu, sen aika näyttää. Toivon, että ratkaisu kuitenkin on positiivinen.

Lisäksi ed. Kankaan aloitteesta 13 omaishoidon tuen korottamisesta sanoisin, että siinä kosketellaan hyvin tärkeää asiaa. Se on inhimillisin ja halvin ja usein kaikista paras tapa muutoinkin ihmisten hoitaa toisiaan, mutta näyttää siltä, että Suomessa siinä joudutaan monta kertaa omaisten kautta liian kireällekin jousta jännittämään ja toisaalta kunta ei välttämättä tule vastaan aina edes taloudellisessa mielessä, niin kuin pitäisi. Tässä tarvittaisiin suurempia määrärahoja ja sillä lailla edesautettaisiin väestön normaalin elämän vaikeita kuvioita.

Kannatettavia lisätalousarvioaloitteita siis molemmat.

Keskustelu päättyi.