Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Suomen talous koki viime vuonna syvimmän pudotuksensa lähes vuosisataan. Vienti maailmalle pysähtyi lähes seinään. Me Suomessa emme voineet taantuman syille mitään, se yksinkertaisesti vyöryi päällemme maailmalta. Pystyimme vain pehmentämään pudotusta ja pohjustamaan uutta nousua. (Ed. Rajamäki: Missä näin?) Ennusteiden mukaan käänne parempaan on jo tapahtunut ja kokonaistuotanto kääntyy Suomessa tänä vuonna hitaaseen kasvuun. Mutta maailmantalouden kasvun pysyvyys ja vahvuus, kestävyys, on edelleenkin erittäin suuri kysymysmerkki. Vaikka positiivisia signaaleja maailmantaloudessa kosolti on, niiden pysyvyyteen ja kestävyyteen ei vielä täysin pystytä luottamaan, ja Suomen talous tietysti hengittää samaa ilmaa maailmantalouden kanssa.

Vuoden 2011 aikana myös yksityiset investoinnit ovat kääntyneet nousuun ja vienti ja kulutus lisääntyvät edelleen, joskin maltillisemmin kuin tänä vuonna. Kokonaistuotannon kasvuksi ensi vuodelle ennustetaan hiukan yli 2 prosenttia. Olemme elvyttäneet valtavasti Suomen taloutta taantuman ylitse. Rakennusalan voimakkaat elvytystoimet pelastivat kymmeniätuhansia työpaikkoja. Julkiset tie- ja ratahankkeet ovat olleet huippulukemissa. Veronalennukset ovat osaltaan pitäneet yllä ihmisten luottamusta omaan talouteensa. Joidenkin ekonomistien arvioiden mukaan hallituksen elvytystoimet ovat pelastaneet noin 100 000 työpaikkaa. Rakennusalan elvytyksessä suhdanneluonteinen 10 prosentin korjausavustus on ollut menestyksekäs toimi. Se osoittautui ennakoitua suositummaksi, ja avustushakemuksia tuli yhteensä 2,5 miljardin euron hankkeisiin. Lisätalousarvioon ehdotetaan 125 miljoonan euron avustusvaltuutta aiemman 50 miljoonan euron valtuuden sijaan. Avustukset maksetaan Valtion asuntorahastosta. Hallitus siis jatkaa tänäkin vuonna voimakkaita elvytystoimenpiteitä.

Eurooppalainen vertailu kertoo, miten olemme onnistuneet elvytyksessä. Työttömyyshän kasvaa aina automaattisesti talouden pudotessa. Vaikka Suomen talous romahti viime vuonna 8 prosenttia, Euroopan kärkitahtia siis, työttömyys ei ole onneksi noussut Suomessa suhteessa yhtä paljon. Työttömyysasteen nousu onkin ollut syvään taantumaan nähden vähäistä, vaikka tietenkin valitettavaa. (Ed. Rajamäki: Ai vähäistä!) Jokainen työtön ihminen on ongelmansa kanssa yksin, ja jokainen työtön ihminen on Suomessa liikaa. (Ed. Rajamäki: Nuorisotyöttömyys on räjähtänyt!) Monessa Euroopan maassa, jossa talous on supistunut vain pari prosenttia, on työttömyys kasvanut reilusti Suomea enemmän. Suomen elvytyspolitiikka on siis ollut menestystarina.

Työmarkkinoillamme on tapahtunut myös oikeanlaisia joustoja. On käytetty lomautuksia irtisanomisten sijaan. Siis silloin, kun on ollut pakko, on pikemminkin lomautettu sen sijaan, että olisi irtisanottu ihmisiä. Yritykset ovat halunneet pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta, mikä on erittäin tärkeää tulevaisuudenuskon kannalta.

Työttömien määrä tulee kuluvana vuonna lisääntymään, ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan hieman yli 10 prosenttiin. Olemme tänä vuonna työllisyyden osalta siis vuosituhannen vaihteen tasolla. Korkeimmat työttömyysluvut kuukausitasolla nähtäneen loppukeväästä. Syksyn myötä toivon mukaan tilanne jo paranee. Toimet purevat ja työllisyysaste nousee vuoden 2011 ennusteen mukaan 67 prosenttiin ja työttömyysaste laskee alle 10 prosentin. Tämä siis ennusteiden mukaan.

Arvoisa puhemies! Vaikka työttömyytemme nousu on määrätietoisen politiikan seurauksena ollut eurooppalaisittain maltillista, on työttömyyttä vastaan taisteltava herkeämättä monella rintamalla. Hallituksen työllisyyslisäbudjetti sisältää tehokkaita täsmätoimia juuri tämänhetkiseen tilanteeseen. Erityisinä kohteina siinä ovat nuorisotyöttömyys ja telakka-alan elvytystoimet. Varsinkin nuorisotyöttömyyden kasvuun on puututtava. Jos nyt päästämme nuoret passivoitumaan, on työllistyminen myöhemmin erittäin vaikeaa. Nuorisotyöttömyys myös syrjäyttää helposti pysyvästi yhteiskunnasta. Se olisi tragedia sekä nuorelle inhimillisesti että koko yhteiskunnalle. Nyt käsittelyyn tuotava työllisyyslisäbudjetti tuo uuden opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan yhteensä runsaalle 15 000 nuorelle tänä vuonna.

Lisätalousarvioesityksessä kohdennetaan kaikkiaan noin 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Uusien aktiivisten työvoimatoimien piiriin otetaan 3 900 nuorta. Nuorten neuvontapalveluja parannetaan, starttirahaa, yrittäjyyskoulutusta ja palkkatukea lisätään. Nuoria ja vastavalmistuneita työllistetään uuteen työhön myös ottamalla käyttöön työllistämisseteli. Oppisopimuskoulutukseen lisätään 5,5 miljoonaa euroa. Tällä koulutuksen piiriin saadaan 1 000 nuorta. Oppisopimusmuotoista ammatillista lisäkoulutusta lisätään 250 opiskelupaikalla. Ammatilliseen peruskoulutukseen opiskelijamääriä lisätään 1 000 opiskelijalla. Rahoitus suunnataan nuorille erityisesti perusopetusvaiheen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Silloin syrjäytymisvaara on suurimmillaan, ja silloin on toimittava.

Arvoisa puhemies! Telakat ovat olleet kovilla kansainvälisten tilausten pysähdyttyä kuin seinään. Siksi hallitus torjuu telakkateollisuuden työttömyyttä. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen suunnataan 10 miljoonan euron valtuuden lisäys. Alusluottojen jälleenrahoitukseen esitetään kertaluontoinen 500 miljoonan euron lainavaltuus. Rajavartiolaitokselle tilataan 10 partiovenettä, ja öljyntorjuntavalmiuksilla varustettuja yhteysalusten hankintoja aikaistetaan. Uusia alushankintoja varaudutaan tukemaan 15 miljoonan ympäristötuella. Yhteensä toimilla turvataan Suomessa 21 000 henkilöä työllistävän telakkateollisuuden ja työpaikkojen selviäminen taantuman yli.

Elvytyksen onnistuminen ja vientimme viriäminen näkyy myös tässä lisätalousarvioesityksessä. Varsinaisten tulojen arviota korotetaan nettomääräisesti 891 miljoonalla eurolla, josta 770 miljoonaa euroa johtuu arvonlisäverokertymän arvion noususta. Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen tuloutusta ehdotetaan nostettavaksi 30 miljoonalla eurolla. Varsinaisten tulojen 891 miljoonan euron nousun ja määrärahojen 79 miljoonan euron lisäykset huomioon ottaen vuoden 2010 arvioitua nettolainanottoa voidaan vähentää 812 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotto on 12,2 miljardia euroa tästäkin huolimatta vuonna 2010. Sen seurauksena valtionvelan määräksi vuoden 2010 lopussa arvioidaan vajaa 77 miljardia euroa, mikä on vajaa 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Hurja elvytys on ollut hyvin toimiva, mutta kun kasvu lähtee liikkeelle, tarvitsemme uutta vaihdetta. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pelastettava, velkaantuminen on pysäytettävä ja julkinen talous saatava taantuman ja elvytyksen jäljiltä kuntoon. Tuo työ vaatii vastuunottoa.

Hallitus valmistelee päätöksiä työurien pidentämiseksi, tuottavuuden parantamiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Mitä enemmän noissa toimissa onnistutaan, sitä pienemmäksi tulee tarve leikkauksiin ja veronkiristykseen talouden sopeuttamisessa ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisessa. Siis työurien konkreettisten pidentämistoimien vastustajat ajavat suurempia menoleikkauksia tai suurempia verojen korotuksia ja päinvastoin. (Ed. Rajamäki: Ihmiset tarvitsevat työpaikkoja!) Tuottavuusohjelman ja kasvuun kannustavien verouudistusten vastustajat puolestaan ajavat aivan yhtä lailla menoleikkauksia, vaikka sitä yleensä eivät tunnustakaan. Venkoilu kaikkien toimenpiteiden vastustamisella on suomalaisten viilaamista linssiin ja vaarallista leikkiä lastemme hyvinvoinnin kustannuksella. (Välihuutoja sosialidemokraattisesta ryhmästä)

Elämme edelleen vaikeita aikoja, mutta toivon mukaan paremmat ajat maailmantaloudessa ovat jo edessä. Meidän täytyy vain yhdessä uskaltaa ottaa askeleet vaikeakulkuiselle polulle, mikä johdattaa meidät taas valoisampaan tulevaisuuteen. Tarvitsemme päämäärätietoista työtä taantuman jälkien korjaamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Talouden kuntoon pistäminen on hyvinvointimme turvaamista ja huolenpitoa heikommasta. Edessämme on vaikeita päätöksiä, mutta tekemällä oikeita päätöksiä luomme toivoa huomiselle. (Ed. Skinnari: Hallitus on tullut uskoon!)

Hannes Manninen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ on ihmiselle tärkeä. (Ed. Skinnari: Oikein!) Se antaa eväät hyvälle elämälle, kanssakäymiselle ja ystävyyssuhteille, yhteiskuntaan kuulumisen tunteen sekä turvaa mahdollisuudet hankkia elämän perustarpeita. Työ ja taloudellinen toimeliaisuus ovat tärkeitä myös kansantaloudelle. Vain sitä kautta onnistumme nousemaan taantumasta ja säilyttämään huippuluokkaa olevan luottoluokituksen. Kertyvin verovaroin voimme huolehtia paremmin myös yhteiskuntamme heikko-osaisista. Tämä on keskustan linja. (Ed. Skinnari: Reumapotilaat!)

"Joutilaisuus on kaiken pahan alku." Tässä perisuomalaisessa sananlaskussa tiivistyy työttömyyden koko tragedia: syrjäytymistä, köyhyyttä ja putoamista alhaisen perusturvan varaan. Yksilön itsensä kannalta se on suuri inhimillinen onnettomuus ja kansantalouden kannalta se on valtava taloudellinen menetys. Nuorten kannalta on tärkeintä, etteivät he missään vaiheessa jäisi täysin toimettomiksi. Työttömyyden ja toimettomuuden pitkittyessä kynnys ottaa vastaan työtä tai koulutusta kasvaa. Suurin riski tässä on peruskoulun päättäneillä nuorilla ja opintonsa keskeyttäneillä.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että hallitus on ottanut kasvavan nuorisotyöttömyyden nujertamisen ensimmäisen lisäbudjettinsa tärkeimmäksi asiaksi. (Ed. Huovinen: Onhan tätä vuosi odotettu!) Valtionkin voimavarojen rajallisuudesta johtuen on tärkeää, että toimenpiteet ovat oikein kohdennettuja, tehokkaita ja oikea-aikaisia. Nyt käsiteltävä lisäbudjettiesitys tuo jo aiemmin tehtyjen päätösten lisäksi työllisyyden hoitoon, kouluttautumiseen ja aktiivitoimenpiteisiin lisärahoitusta noin 77 miljoonaa euroa. Se mahdollistaa 15 000 nuoren työllistymisen tai pääsyn koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. Keskusta tukee tätä painotusta. Pääministerin aloitteesta lisäbudjetti annetaan aikaistettuna, jolloin opposition väitteet hallituksen toimettomuudesta ovat turhia puheita. (Ed. Saarinen: Toista vuotta myöhässä!)

Valtion toimien lisäksi nuorten omatoimisuus ammattitaidon hankinnassa ja työnhaussa on ratkaisevan tärkeää. Paras takuu työllistymiselle niin nuorilla kuin varttuneimmillakin on kouluttautumisen mukanaan tuoma ammattitaito. Omaa osaamista on kartutettava ja sitä on huollettava. Oppimiseen tulisikin suhtautua elämänmittaisena projektina. Lisäksi yrittäjyyttä on sisällytettävä vahvemmin koulutusohjelmiin. Vetoamme myös yrittäjiin, että he työllistäisivät nuoria kesätöihin ja tarjoaisivat heille harjoittelupaikkoja.

Arvoisa puhemies! Työttömyyden hoito yleensä ja nuorisotyöttömyyden erityisesti on sen rakenteesta johtuen erityisen haasteellinen tehtävä. Yksikään hallitus ei ole täysin onnistunut työllisyyspolitiikassaan. Viime laman perintönä meille muodostui suuri ja pysyvä joukko pitkäaikaistyöttömiä. Ei työttömyyden poisto onnistunut perussuomalaisten edeltäjältä SMP:ltä uhoa-misesta huolimatta, ei oppositiossa olevilta sosialidemokraateiltakaan, sillä heillä oli talouden nousukaudella hallussa yhtäjaksoisesti 12 vuotta työministerin salkku, (Ed. Rajamäki: Kuinka monta työpaikkaa tuli?) mutta ratkaisua ei löytynyt. Henkseleitä ei siis kukaan voi tässä salissa paukutella. (Ed. Gustafsson: Demarit voi kyllä!) Siksi valtion toimien rajallisuus on tunnustettava ja yhdessä tehtävä se, mikä on mahdollista. (Ed. Gustafsson: Hyökkäys on paras puolustus!)

Lisäbudjettiesityksen toinen painopiste on maamme telakoille suunnattu tukipaketti, joka noudattaa jäänmurtajatilausta lukuun ottamatta telakkatyöryhmän esityksiä. Telakoiden tarvitsemia rahoitus- ja takaus- ja vienninrahoitustarpeita sekä innovaatiohankkeita tuetaan, varustamoja kannustetaan alusinvestointeihin sekä Rajavartiolaitoksen omia alushankintoja ja saariston yhteisalusten hankintaa aikaistetaan. Pyrkimyksenä on luoda silta yli taantuman toimialalla, joka työllistää suoraan 21 000 ihmistä ja välillisesti 100 000 ihmistä.

Erikoistuminen ja tuotteiden korkea laatu ovat Suomen telakoiden markkinavaltteja jatkossakin. Niillä on erityisosaamista varsinkin kylmä- ja talviteknologiaa vaativissa tuotteissa sekä suurissa risteilyaluksissa. Suhdanteiden elpyessä kysyntä kasvaa, joten telakoiden on säilytettävä iskukykynsä, mihin tämä lisäbudjetti osaltaan antaa tukea.

Työllisyyden kannalta keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että myös toimivien yritysten kasvulle kehitetään uusia kannustimia esimerkiksi verotuksellisin keinoin. Koneiden, laitteiden ja rakennusten lisäksi myös investointeja henkiseen pääomaan — tietoon, taitoon ja osaamiseen — on tuettava.

Kolmas tärkeä painopiste on asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausavustusten turvaaminen kaikille hakijoille. Kysyntä on ylittänyt kaikki odotukset ja luonut työpaikkoja muutoin vaikeuksissa olleelle rakennusalalle. Keskustan mielestä hallituksen elvytyspolitiikka on onnistunut hyvin asunto- ja infrarakentamisessa. Lisäelvytystä tulee jatkaa, jos se tukee nousua yli taantuman.

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna talouden ennustetaan kääntyvän kasvu-uralle, mutta sen hitaudesta johtuen paineet työttömyyden kasvulle jatkuvat edelleen. Valitettavasti työllisyys on heikentynyt juuri nuorten ikäryhmässä, 15—24-vuotiaat, ja työ- ja elinkeinoministeriön mukaan helmikuussa heitä oli työttöminä neljännes enemmän kuin vuosi sitten eli noin 35 000. Tilanne on vaikeutumassa ensi kuussa nuorten valmistuessa oppilaitoksista.

Hyvinvointimme nojautuu jatkossakin osaamiseen ja työntekoon. Koko maan voimavarojen ja alueellisten vahvuuksien on oltava hyötykäytössä. Tulevaisuuden kasvavat toimialat — kuten kaivosteollisuus, matkailu sekä ympäristö- ja energiateknologia — ovat suurelta osin pohjoisessa. Siksi keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että tulevaisuudessakin maassamme on turvattava hajautettu korkeakouluverkosto yliopistokeskuksineen, jonka pohjalle voidaan rakentaa alueiden vahvuuksia ja elinkeinojen kehittämistä ja menestystä tukevia koulutusyhteenliittymiä. (Ed. Gustafsson: Mihis se Kainuu kuuluu?) Keskusta ei hyväksy koulutuspolitiikassa keskittämisen ideologian jatkamista, (Ed. Gustafsson: Mutta toimii toisin!) sillä sen seurauksena koko yliopistouudistus on saanut Kajaani-päätöksen myötä vakavan tahran kilpeensä. (Ed. Rajamäki: Mitä se auttaa?)

Suomi elää monessakin suhteessa murrosaikaa. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, jolloin nuoret ovat ottamassa vastuunkantajan roolin. Vaikka tilanne joskus tuntuu vaikealta, niin uskoa parempaan huomiseen ei pidä menettää. Uskomalla itseensä sekä ahkeroimalla niin opinnoissa kuin työssäkin jokainen nuori löytää varmasti oman paikkansa yhteiskunnassa.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallituksen lisäbudjettiesitystä.

Pekka Ravi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talouden taantuma on hellittämässä, mutta sen aiheuttamat seuraukset näkyvät vielä pitkään ja ennen kaikkea julkisessa taloudessa ja Suomen vientituloissa. Vienti ei vielä kanna totuttuun tapaan, ja kasvu on käynnistymässä varsin hitaasti. Tästä seuraa, että työttömyys tulee todennäköisesti edelleen kasvamaan. On kuitenkin painokkaasti todettava, että hallituksen toteuttamilla mittavilla elvytystoimenpiteillä on pystytty vaikuttamaan siihen, että kaikkein synkimmät ennustukset eivät kuitenkaan kaikeksi onneksi ole toteutuneet. (Ed. Saarinen: Entäs Oecd:n mittareilla?)

Elvytyksen mittaluokkaa ja vaikuttavuutta arvioitaessa on tärkeää, ettei katsota vain kulloinkin käsillä olevaa toimenpidekokonaisuutta vaan suunnataan huomio siihen, että hallituksen toimet ovat muodostaneet loogisen jatkumon. Jo syyskuussa 2008 annettu budjettiesitys oli voimakkaasti elvyttävä. Tuohon budjettiin sisältyi paitsi veronkevennyksiä ja rakentamisen merkittäviä tukia myös esimerkiksi useiden minimipäivärahojen nostoa työttömyysturvan tasolle ja lapsilisien korotusta monilapsisille perheille.

Elvyttävistä toimista muodostuu lähes kahden vuoden mittainen ketju monenlaisia toimenpiteitä, ja toimenpiteitten kattavuus on ollut todella mittava. Voidaan laskea, että elvytyksen yhteissumma nousee jopa 20 miljardiin euroon, kun huomioidaan kaikki hallituksen päättämät toimet. (Välihuutoja sosialidemokraattien eduskuntaryhmästä)

Kuten valtiovarainministeri Katainen äskeisessä puheenvuorossaan toi esille, elvytyksellä on kiistatta pystytty torjumaan työttömyyttä ja pitämään yllä kotimarkkinoitten vetoa meille niin tärkeän viennin tyrehtyessä. (Ed. Skinnari: Rikkailla on ollut kiirettä!) Opposition parjaamat veronkevennykset, ed. Skinnari, eivät tässä suhteessa todellakaan ole olleet merkityksettömiä vaan päinvastoin. Elvytyksen päätavoite on koko ajan ollut työllisyyden mahdollisimman hyvä ylläpitäminen, ja tässä suhteessa veronkevennykset ovat olleet hyvä keino. Ne ovat lisänneet kotitalouksien ostovoimaa, (Ed. Tiusanen: Miksi hyvätuloisille vain?) ja kansalaisten luottamus omaan talouteensa on näitten turvin pysynyt kuitenkin kohtuullisen korkealla.

Arvoisa puhemies! Vaikka laajoilla elvytystoimilla on pystytty torjumaan pahimpia uhkia, tosiasia on kuitenkin se, että taantuma on aiheuttanut monille ihmisille vaikeita tilanteita joko lomautusten tai työttömyyden takia. Tänä keväänä yhä useammassa suomalaisessa kodissa on vakava huoli perheen toimeentulon turvaamisesta töiden loppumisen ollessa uhkana. Tähän huoleen, kuten jo totesin, on pyritty vastaamaan jo aiemmilla toimilla, ja nyt keskustelussa ja käsittelyssä oleva lisätalousarvio keskittyy nimenomaan työttömiksi jääneiden aseman parantamiseen ja työllisyyden vahvistamiseen lukuisin täsmätoimin. (Ed. Skinnari: Aika heiveröinen esitys!)

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ilmaisi jo viime vuoden keväällä syvän huolensa nimenomaan nuorten pahenevasta työllisyystilanteesta. Taantuma on kiistatta heikentänyt nuorten työmarkkina-asemaa suhteessa muuhun työikäiseen väestöön. Jokainen ymmärtää myöskin sen, että työttömyys jättää pisimmän jäljen ja arven nimenomaan nuoren ihmisen työuraan. Työelämästä ja koulutuksesta syrjään joutuminen on vaikeinta nimenomaan nuorille ihmisille. Heillä ei nimittäin ole sitä elämänkokemusta, jonka varassa elämän hallinnan voi jollakin tavalla säilyttää pahoistakin vastoinkäymisistä huolimatta.

Kokoomus pitää tärkeänä, että lisätalousarviossa panostetaan aivan erityisesti nuorten työllisyyteen ja työttömiksi jääneitten nuorten tukemiseen. Kannattaa panna merkille, että tässä lisätalousarviossa on useita täsmätoimia, jotka kohdistuvat erilaisissa elämäntilanteissa oleviin nuoriin. Siinä, missä yksi nuori hyötyy työllistämissetelistä ja pystyy sillä tavoin hankkimaan itselleen työpaikan, toiselle nuorelle on tärkeää päästä kouluttautumaan esimerkiksi ammatti-startin tai oppisopimuksen avulla.

Pidämme tärkeänä myöskin sitä, että nuorten neuvonta- ja ohjauspalveluita lisätään. Kaikille nuorille ei nimittäin ole itsestäänselvää, millaisia mahdollisuuksia työllistymiseen, opiskeluun tai esimerkiksi jopa yrittäjäuralle ryhtymiseen on olemassa. Kun panostetaan erilaisiin tukitoimiin, on tärkeätä, että nuoret aivan oikeasti saavat tietoa erilaisista mahdollisuuksista ja ammatti-ihmiset käyvät vaihtoehtoja läpi nuorten kanssa.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä työllisyyttä tukevissa toimissa on ehdottomasti huomioitava alueelliset ja paikalliset tarpeet. Elinkeinorakenteet vaihtelevat eri alueilla, ja tukea on pystyttävä suuntamaan niin, että paikallisia, hyväksi havaittuja keinoja voidaan hyödyntää. Tässä on todella herkällä korvalla syytä kuunnella heitä, jotka ovat toteuttamassa työllisyystoimia omilla alueillaan.

Esimerkki alueellisten tarpeitten ymmärtämisestä on tähän lisätalousarvioesitykseen sisältyvä telakkateollisuuden tuki. Telakkateollisuus työllistää Suomessa todella suoraan 21 000 henkilöä. Teollisuus painottuu selkeästi muutamille erityisalueille, ja yksi tällainen erityisalue on erityisesti Turun seutu. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen esitetään tässä lisätalousarviossa 10 miljoonan euron valtuuden lisäystä, alusluottojen jälleenrahoitukseen 50 miljoonan euron lainavaltuutta, ja lisäksi varustamoille tarjotaan mahdollisuus hakea yhteensä 15 miljoonan euron ympäristötukea kahteen uuteen alusinvestointiin.

Näillä toimilla halutaan turvata sitä, että Suomeen tulee alusinvestointeja ja korkean tason ammattiosaaminen säilyy maassamme. Telakkateollisuus voi olla yksi tulevaisuuden avainala pohjoisten merireittien liikennöinnin vilkastuessa. Suomella on kaikki edellytykset olla alan arktisena ja ympäristöosaajana mukana luomassa uudenlaisia ratkaisuja pohjoiseen merenkulkuun.

Arvoisa puhemies! Toimia, joita me täällä eduskunnassa teemme, mitataan paitsi kansantalouden tunnusluvuilla myös ihmisten jokapäiväisessä arjessa. Talousarvioita tehtäessä keskeisimpänä päämääränä tulee olla suomalaisten hyvinvointi. Siksi nuorisotyöllisyyteen painottuvaa lisätalousarviota pohtiessamme erityisen tärkeää on se palaute, joka tulee suoraan nuorilta.

Monet nuoret, osa heistä entisiä oppilaitani, ovat tulleet keskustelemaan omasta tilanteestaan, ja kritiikin, rakentavan kritiikin, lisäksi on tullut myöskin kiitosta jo nyt tehdyistä toimista. Tässäkin lisätalousarviossa on lukuisia sellaisia uudistuksia ja lisäpanostuksia, joista on saatu positiivista palautetta. Mainitsen lyhyesti esimerkiksi työpajatoiminnan ja työnhakuvalmiuksien parantamisen, ammatillisen koulutuksen erittäin merkittävän aloituspaikkojen lisäämisen, ja samoin on tullut paljon kiitosta siitä, että tukitoimin, edes tukitoimin, työelämää pääsee kokeilemaan ja sillä tavalla saa jalkaa oven väliin pysyviä työpaikkoja etsittäessä. (Ed. Skinnari: Se on sitä tempputyöllistämistä!) Näihin nuorten omista elämäntilanteista nouseviin tarpeisiin hallitus pyrkii tässä lisätalousarviossa vastaamaan.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan todeta, että kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää lisätalousarvioesitystä oikein kohdennettuna ja erittäin tarpeellisena. Hallitus on puuttunut valppaasti työllisyystilanteen muutoksiin, kuten kokoomuksen eduskuntaryhmä on edellyttänyt. Työttömäksi jääneitten ihmisten huoleen on vastattava. Siihen tämä lisätalousarvio antaa hyvän pohjan.

Eero Heinäluoma /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lisäbudjettiehdotuksessa on tällä kertaa sekä hyviä uutisia että myös huonoja sellaisia. Hyvä uutinen on se, että hallitus antaa nuorten työllistymiseen tähtäävän budjettiesityksensä. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Vihdoinkin!) — Aivan! — Huonoa on nimittäin se, että tämä tapahtuu vuosi sen jälkeen, kun oppositio välikysymyksellä yritti ahdistaa hallitusta liikkeelle nuorten työllisyyden parantamiseksi. Hidas sytytyslanka on Vanhasen kakkoshallituksella. (Ed. Skinnari: Kuuroille korville meni!)

Huonoa on myös se, että lisäbudjettiesitykseen ei sisälly riittävän vahvoja toimia, jotka tukisivat edelleenkin hauraassa taloustilanteessa riittävästi talouskasvua ja työllisyyttä. Huonoa on myös se, että hallitus jatkaa tempoilevaa veropolitiikkaa, joka ei vahvista talouskasvun pohjaa. Vuoden odottelun jälkeen ollaan tilanteessa, että nuorten työttömyys on jatkanut kasvuaan niin, että tänä vuonna ennustetaan joka neljännen nuoren olevan vailla työtä, työkykyisen ja työhaluisen nuoren. Erityisen vaikea tilanne on niillä nuorilla, jotka pitkälti yli kymmenen vuoden opiskelun jälkeen valmistuvat tänä keväänä.

Hallituksen toiminta nuorten auttamiseksi tulee siis aika lailla myöhässä, mutta myös liian vaatimattomana. Tämä näkyy palkansaajajär- jestöjen erittäin kriittisissä arvioissa, joissa ollaan huolissaan sekä nuorisotyöttömyyden kasvusta että uhkaavasta pitkäaikaistyöttömyydestä. Oecd:n viesti tänään oli myös erittäin murheellinen. Suomi on peränpitäjänä, kakkosjumbosijalla, mitä tulee työllisyysmäärärahojen käyttöön ja reagointiin tähän talouskriisiin.

Nyt pitäisi auttaa nuoria asettamalla rohkeampia tavoitteita ja käyttämällä rohkeampia työkaluja kuin hallitus esittää. On aika palauttaa nuorten yhteiskuntatakuu eli takuu siitä, että jokaiselle nuorelle mahdollistetaan työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. Ministeri Filatovin aikana tä-mä periaate saatiin lupaavasti voimaan niin, että kolme neljästä nuoresta pääsi sen piiriin. Nyt vihreän työministerin aikana olemme tilanteessa, jossa apua löytyy hädin tuskin joka kolmannelle nuorelle. (Ed. Mannisen välihuuto) — Demarien ollessa hallituksessa, arvoisa ed. Manninen, Suomeen syntyi 400 000 nettotyöpaikkaa. Nykyhallitus joutuu päättämään saldonsa miinusmerkkisesti. (Ed. Manninen: Lamalla on sellainen taipumus!)

Sosialidemokraatit esittivät omassa vaihtoehtobudjetissaan viime syksynä sekä nuorten auttamista että myös suhdannetilanteeseen liittyen laivatilausten varhaistamista. Esitimme 100 miljoonan euron pakettia tähän tarkoitukseen, Rajavartiolaitoksen, ympäristöministeriön, Puolustusvoimain laiva- ja venetilauksiin. Viime joulukuussa hallituspuolueet torjuivat nämä esitykset. (Ed. Manninen: Mitä ette olisi esittäneet!) Olemme iloisia siitä, että nyt hallituksessa on takki kääntynyt ja se on nyt valmis esittämään osaa telakkatyöryhmän esityksistä, joskin muutamaa kymmentä miljoonaa vähemmän. Kotimaisen telakkateollisuuden pelastamisessa nämä tilaukset on nyt todella kaikki varhennettava tähän vaikeaan suhdannetilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Suomen talouden syöksy viime vuonna oli poikkeuksellisen paha. Kokonaistuotanto tippui lähes 8 prosenttia. Se on muuten enemmän kuin rahoituskriisiin ajautuneessa Islannissa tapahtui. Viime vuoden talouden luvut kertovat myös sen, miten hallituksen talouslinja on onnistunut. Veropainotteinen elvytyslinja ei ole toiminut, ja se on osaltaan pahentanut tilannettamme. Valtion kassa on tyhjä, ja tätä tuskaa nyt joudutaan kärsimään. Työttömyyden kehitystä on helpottanut lomautusten käyttö ja se, että on tapahtunut ennenaikaista eläköitymistä ja siirtymistä koteihin.

Mutta maa järisee edelleen, hyvät kollegat. Metsäteollisuuden epävarmuus muun muassa energiaverotuksesta jatkuu. Varkaus, koko Kymenlaakso ja monet muut alueet elävät suuressa epävarmuudessa. Reuman sairaalan lopetus, Kajaanin opettajankoulutuksen lopettaminen, epäonnistunut hätäkeskusohjelma ja monet muut hallituksen päätökset lisäävät huolta tulevaisuudesta, ja hallitus levittelee käsiään näiden tapahtumien edessä.

On syytä pelätä, että samalla kun hallituksen veronalennukset eivät ole tukeneet kasvua, se on nyt tekemässä uutta virhettä eli näiden ylisuurten alennusten jälkeen ollaan seuraavaksi menossa kiristävään suuntaan kesken erittäin vaikeaa taloustilannetta edelleenkin eli ehdotetaan arvonlisäveron nostoa heinäkuun alusta. Seurauksena on työmatkaliikenteen, lääkkeiden, tarpeellisten palveluiden ja tavaroiden kallistuminen. Tempoileva veropolitiikka ei luo luottamusta ei kansalaisiin eikä yrityksiin. Hallitus pelaa nyt arvonlisäveropäätöksissään yhdenlaista ristinollaa, jossa maksumieheksi joutuvat tavallinen suomalainen kotitalous ja pienyrittäjä.

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos on ehdottanut arvonlisäveron noston siirtämistä eteenpäin tässä taloustilanteessa, jotta nosto ei leikkaisi oraallaan olevaa kotimaisen talouden elpymistä. Pienyrittäjät ovat huolissaan veronkorotuksen vaikutuksista. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on yhtynyt tähän huoleen ja esittänyt, että tässä tilanteessa arvonlisäveron korotusta tulisi siirtää. (Ed. Salo: 10 vuotta!) Pääministeri Vanhanen tunnusti tuoreessa lehtihaastattelussaan arvonlisäveron korotuksen ajankohdan ongelmallisuuden. Kyseessä on valistunut arvaus, pääministeri sanoi. Olemme huolissamme kasvun tulevaisuudesta ja työpaikoista. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä esittää, että arvonlisäveron korotusta siirretään, jotta orastavaa talouskasvua ja työpaikkoja ei nyt turhaan vaarannettaisi.

Arvoisa puhemies! Vastuullista, johdonmukaista politiikkaa tarvittaisiin, ei tempoilevia ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Lisäbudjetissa pitäisi siis nyt tehdä päätöksiä, jotka turvaavat talouskasvua, lisäävät työllisyysmäärärahojen kautta myös suoraan työllisyyttä ja toteuttavat nuorten yhteiskuntatakuun, panostavat metalliteollisuuden ja metsäteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseen, merkitsevät osaamisen lisäämistä, näkyvät yliopistomäärärahoissa sekä tukevat tervettä aluekehitystä. Nyt tarvitaan osaamisvetoista, vahvaa kasvupolitiikkaa, siitä syntyviä työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia. Tähän suuntaan tätä budjettiesitystä pitää korjata.

Paavo Arhinmäki /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lisäbudjetissa hallitus esittää rahaa työllisyyden hoitoon, mikä on tietenkin hyvä asia. Työttömyysongelman suuruuteen nähden budjetti on kuitenkin riittämätön. Se ei poista nuorten massatyöttömyyttä, eikä se pysty estämään yhä useamman nuoren työttömyyden muuttumista pitkäaikaistyöttömyydeksi. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen, te puhuitte viime vaalien alla useaan otteeseen halveksivaan sävyyn tempputyöllistämisestä tarkoittaen ilmeisesti erilaisia työvoimapoliittisia keinoja työttömyyden vähentämiseksi. (Ed. Salo: Tehottomia!) Nyt kun valtiovarainministeri Katainen kantaa poliittista vastuuta valtiontalouden romahdettua ja bruttokansantuotteen sukellettua, alkaa hänkin pikkuhiljaa lämmetä erilaisille työllistämistä edistäville toimenpiteille. Näin pääsiäisen aikaan on politiikassa käytetty paljon raamatullisia vertauksia, ja sellaisen voisi tässäkin tilanteessa käyttää, mutta ehkä jätetään nyt sentään.

Hallitus on maamme taloudellisen tilanteen muuttumisesta huolimatta noudattanut uskollisesti ideologista poliittista linjaansa, joka on taannut veronalennuksia hyvätuloisille. Suomen sukellettua taantumaan veronalennuksia alettiin vain kutsua uudella nimellä elvytykseksi. Uusia työpaikkoja tämä elvytys ei ole kyennyt tuottamaan tehokkaasti. Niin sanotun veroelvytyksen tehottomuutta ovat arvostelleet vasemmiston lisäksi muun muassa ekonomistit ja Euroopan unionin komissio.

Työpaikkaa kaipaavista nuorista työttöminä on jo joka neljäs. Tähän mennessä hallitus on nuorisotyöttömyyttä pohtiessaan keskittynyt lähinnä niihin keinoihin, joilla nuoret saataisiin hakemaan töitä. Tätä ajattelua kuvasi selkeimmin pääministeri Matti Vanhasen taannoinen älynväläys palkita työllistymään onnistuneita nuoria työllisyysseteleillä. Onneksi tämä pääministerin esitys sentään jalostautui vähän parempaan muotoon muun hallituksen käsittelyssä. Mutta tämä pääministeri Vanhasen idea kuvastaa ajatusta, että nuoret olisivat laiskuuttaan työttöminä. Ongelma ei kuitenkaan ole nuorison laiskuus tai työhaluttomuus vaan työpaikkojen puute. Vastavalmistuneet nuoret eivät saa haluamiansa työpaikkoja. Täytyy antaa kehuakin hallitukselle. Hallituksen kaavailema palkkatuki vastavalmistuneille on askel oikeaan suuntaan, mutta ei riittävä.

Nuoret tarvitsisivat tämän lisäksi aidon työllistämis- ja koulutustakuun. Jokaisella korkea- tai ammattikoulutuksen hankkineella työttömällä nuorella pitää olla oikeus työpaikkaan ja oikeus oikeaan palkkaan kolmen kuukauden sisällä valmistumisesta, ja niille, joilla ei ole koulutusta, pitää taata vastaavassa ajassa koulutuspaikka. Jo kolmen kuukauden työttömyys merkitsee nuorelle jyrkästi kasvavaa riskiä syrjäytyä työelämästä pysyvästi. Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa toistaa edellisen laman virhettä, jolloin iso osa ikäluokasta ei ikinä päässyt kunnolla kiinni työelämään. Paljon puhuttua kestävyysvajetta ei saada koskaan kurottua umpeen, jos nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys räjähtää pysyväksi. Kokoomus jakoi ennen viime vaaleja työrukkasia. Nyt moni nuori ja ikääntynyt on joutunut laittamaan nämä rukkaset naulaan vastoin tahtoaan.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto teki jo viime vuoden lopulla toimenpidealoitteen oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 ikävuoteen. Yhä edelleen noin viidennes nuorisoasteen koulutusvaiheen ohittaneista on ilman eriytyvää ammatillista tutkintoa. Se on aivan liian paljon. Koulutuksen puute johtaa suuriin vaikeuksiin työllistymisessä. Nuorten koulutusurien pidentämiseen ja työllistämisen tukemiseen tarvitaan nyt aitoa työllisyysmäärärahojen kohdentamista. Yhdenkään nuoren ei tule antaa pudota pitkäaikaistyöttömyyteen.

Elvytystä pitää jatkaa työpaikkojen luomiseksi. Uusia työpaikkoja ei kuitenkaan synny nojaamalla vanhaan ja rakentamalla ydinvoimaloita. Valtiovarainministeri Kataisen työllistämiskeino rakentaa loputtomasti lisää ydinvoimaa vientiin kuulostaa kovin 1970-lukulaiselta; toki ministeri on syntynyt 1970-luvulla. (Ed. Zyskowicz: Entäs puhuja?) Pitää nähdä, mistä tulevaisuuden työpaikat syntyvät. Työpaikat syntyvät teollisuudessa panostamalla uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, rakentamalla biopolttoainelaitoksia paperitehtaiden rinnalle ja olemalla edelläkävijä tuulivoimateknologiassa. Työpaikat syntyvät palvelualoille, joilla rakennetaan kestävää taloudellista kasvua.

Arvoisa puhemies! Tulevan hallituksen pitää ottaa tärkeimmäksi tehtäväkseen yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja tuloerojen kasvun kääntäminen laskuun. Tuloeroissa olemme palanneet lähes 50 vuotta menneisyyteen. Oikeudenmukaisuus ja tuloerojen kaventaminen liittyvät oleellisesti paitsi massatyöttömyyden nujertamiseen myös verotukseen. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei hyväksy arvonlisäveron korottamista. Työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen kuulostaa hyvältä slogaanilta, mutta se ei ole sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan tunnuslause. Ensinnäkin välillistä veroa maksavat enemmän ne, joiden tulot menevät pakosta päivittäiseen elämiseen. Toiseksi arvonlisävero kohdistuu ennen kaikkea kotimaisiin työvoimavaltaisiin palveluihin. Arvonlisävero on nimenomaan itsensä työllistäjien ja pienyrittäjien työn verottamista.

Vanhasen ensimmäinen hallitus ei veropolitiikassaan painottanut oikeudenmukaisuutta, vaan poisti muun muassa miljoonaomaisuuksilta varallisuusveron. Vanhasen toinen hallitus ei ole ollut sen oikeudenmukaisempi. Nykyinen hallitus on keventänyt verotusta 6,5 miljardilla eurolla. Kun luvusta vähennetään inflaation ja ansiotason vaikutus, niin kevennykseksi jää vielä runsaat 4 miljardia, ja nämä ovat valtiovarainministeriöltä saatuja lukuja. Tämä on yli 1,5 miljardia enemmän kuin hallitusohjelmassa sovittiin. (Ed. Uotila: Hyvinä aikoina on varaa!)

Veronalennuksia on jaettu surutta niille, jotka niitä eivät ensisijaisesti tarvitse. Tätä veropolitiikkaa nyt sitten yritetään paikata epäoikeudenmukaisella tasaveron, arvonlisäveron, korotuksella. Tässä asiassa pitää antaa sisäsyrjäsyöttö sosialidemokraattien suuntaan. Arvonlisäveron korotuksen siirtäminen ei riitä. Eikö nyt olisi aika muuttaa linja arvonlisäveron korottamisessa yleisestikin? Toivottavasti te otatte pallon haltuun tästä sisäteräsyötöstä. Ja vihreältä työministeriltä Anni Sinnemäeltä on pakko kysyä, miten arvonlisäveron korottaminen tukee työllisyyttä ja erityisesti ympäristöä rasittamattomia palvelualoja.

Arvoisa puhemies! Hallituksen nyt antama lisäbudjetti ei ole riittävä poistamaan nuorisotyöttömyyttä eikä lisääntyvää pitkäaikaistyöttömyyttä. Valtiovarainministeri Katainen, nyt tarvitaan voimakkaampia toimia, että rukkaset saadaan pois naulasta. Pelkät Toivotalkoot, Katainen, eivät riitä.

Ville Niinistö /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on siirtymässä taantuman torjunnassa uuteen vaiheeseen. Emme ole enää vapaassa pudotuksessa. Nyt tärkeää on varmistaa suomalaisten työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan tukiverkostojen riittävyys. Samalla meidän on myös katsottava pidemmälle tulevaisuuteen ja rakennettava uutta, kestävää hyvinvointia. Meidän on pidettävä huolta hyvinvointilupauksemme toteutumisesta nuorille sukupolville ja luotava pohjaa tulevaisuudenuskolle. Yhteiskunta ilman unelmia paremmasta tulevaisuudesta ei kykene nousemaan täyteen kukoistukseensa.

Arvoisa puhemies! Kokonaistuotannon arvioidaan kääntyvän Suomessa tänä vuonna kasvuun. Silti työttömyyden osalta vaikeimmat ajat ovat yhä edessä. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 10,2 prosenttiin. Korkeimmat työttömyysluvut kuukausitasolla nähtäneen kausiluontoisista syistä jo loppukeväästä. Erityisesti uhkaavaa on nuorisotyöttömyyden vakava pahentuminen sen ollessa jo nyt helmikuussa 25 prosentissa. Ensi vuonna työttömyyden arvioidaan kääntyvän laskuun.

Hallituksen vuoden 2010 ensimmäisen lisätalousarvion keskeinen tavoite onkin nuorisotyöttömyyden lieventäminen. Tähän tarkoitukseen käytetään yhteensä 75 miljoonaa euroa, josta 33 miljoonaa euroa on työ- ja elinkeinoministeriön alaisiin työllistämistoimiin. Lisäyksen seurauksena yhteensä arviolta 15 000 nuorta työllistyy, pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin.

Hallituksen painopiste on aivan oikea. Juuri tänä vuonna ovat ratkaisevat hetket käsillä, jotta voimme taata tämän hetken nuorten sukupolvelle lupaavan tulevaisuuden. Pitkittyvään nuorisotyöttömyyteen Suomella ei ole varaa. Nuorisotyöttömyyden ehkäisy on niin inhimillisesti, kansantaloudellisesti kuin sosiaalisestikin välttämätöntä. Työmarkkinoille tulevat nuoret ovat taidoiltaan ja osaamiseltaan hyvin valmistautuneita. Nuoret etsivät itse aktiivisesti työuransa alkuun saattamiseksi erilaisia mahdollisuuksia, joiden löytymisen helpottaminen laajalla keinovalikoimalla on nyt julkisen vallan tehtävänä.

Hallitus tukee myös yksityisen sektorin orastavia mahdollisuuksia työllisyyden lisäämiseksi. Yrityksiä kannustetaan työllistämään nuoria palkkatukeen perustuvalla työllistymissetelillä. Nuorten pysyvän työllistymisen kannalta on erittäin tärkeää ja tehokasta, että yksityinen sektori uskaltaa jo työllistää nuoria. Palkkatukeen lisätään yhteensä 14 miljoonaa euroa.

Hallitus jatkaa myös perusteltua linjaansa nuorten koulutuspaikkojen lisäämisessä. On myös nuoria, joille lisäkoulutus nykyajan vaativilla työmarkkinoilla on tarpeen. Näiden koulutuspaikkojen on kuitenkin oltava myös mielekkäitä. Koulutustarjonnan lisäämistä on kohdennettava niin, että sillä pyritään ennakoimaan taantuman jälkeistä kasvavaa alakohtaista kysyntää.

Arvoisa puhemies! Hallitus tukee myös vaikeassa tilanteessa olevan suomalaisen telakkateollisuuden selviytymistä merkittävällä taloudellisella panostuksella laivanrakennuksen innovaatiotukeen, alusluottojen jälleenrahoituksen lainavaltuuteen sekä uusilla alushankinnoilla. Näillä toimilla pyritään turvaamaan Suomessa suoraan 21 000 henkilöä työllistävän telakkateollisuuden selviytymistä meneillään olevan vakavan suhdannetilanteen yli sekä torjumaan telakka-alan työttömyyttä. Telakkateollisuuden huipputason kansainvälisellä osaamisella on Suomessa tulevaisuus.

Telakkateollisuuden tilanne antaa kuitenkin aihetta laajemman huolen esille tuomiseen. Suomen on pienenä kansantaloutena vaikea kilpailla, jos eri teollisuudenaloilla vajotaan yhä syvemmälle kansalliseen protektionismiin. Tällaisessa tukikilpailussa emme voi voittaa Italian, Ranskan ja Etelä-Korean kaltaisia telakkamaita. Meidän vahvuutemme on avoimessa ja reilussa kilpailussa ja menestyvässä huippuosaamisessa. Hallituksen onkin syytä tehdä kaikkensa epäterveen kansainvälisen kilpailun ehkäisemiseksi ja EU:n kilpailulainsäädännön täydeksi noudattamiseksi. Tämä on paitsi kotimaisen telakkateollisuuden, myös koko Suomen avoimen talouden menestymisen kannalta välttämätöntä.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä haluaa korostaa, että työllisyystilanteen pysyvä parantaminen edellyttää muutakin kuin vain luonteeltaan väliaikaisia työllistämisen tukitoimenpiteitä. Näillä toimilla rakennetaan siltaa yli taantuman. Tätä siltaa on kuitenkin vaikea rakentaa, jos emme tiedä, missä vastaranta on. Ei kannata myöskään rakentaa notkuvaa Myllysiltaa.

Suomen on löydettävä uusi visio hyvinvointimme ja työllisyytemme turvaamisesta uudenlaisessa maailmassa. Luonnonvarojen rajallisuus ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat siirtymään pitkäjänteisen ja ympäristöllisesti kestävän talouden rakentamiseen. Suomen on oltava edelläkävijä tässä muutoksessa. Vihreät on esittänyt oman mallinsa, joka pohjautuu uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen nimeltään vihreän kasvun malli, jolla turvataan teollisuuden sähkönsaanti ja kilpailukyky ilman lisäydinvoimaa. (Ed. Viitanen: Miksei hallitus, jossa vihreät on mukana, tee näin?)

Meidän on yhtä lailla kannettava huolta julkisesta taloudesta, jotta tulevat sukupolvet voivat elää hyvinvoivassa Suomessa. Hyvä taloudenpito on siis vain väline suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Vihreät haluaa uudistaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jotta voimme pelastaa sen. Meidän on löydettävä uudenlaisia keinoja mielekkään työn ja elämän mahdollistamiseksi kaikille suomalaisille.

Suomen elinkeinopolitiikan on oltava notkea tässä maailman muutoksessa: meidän on aistittava uudet kasvun alat samalla, kun kehitämme uusia menestyskonsepteja perinteisillä osaamisalueillamme. Meidän on noustava jälleen avoimen tietoyhteiskuntakehityksen kärkeen. Yrittäjyyden kynnystä on madallettava.

Vihreille on myös tärkeää, että maahanmuuttopolitiikka perustuu avoimen talouden ja sivistysvaltion periaatteille. Me näemme kansainvälisyyden työmarkkinoiden vahvuutena, ja sivistysvaltiossa ihmisoikeudet turvataan myös täältä turvaa hakeville. Suomen on oltava avoin maa niille, jotka haluavat tulla työllään rakentamaan suomalaista hyvinvointia. Vaikka tällä hetkellä Suomessa on työttömyyttä, on myös sellaisia aloja, joilla tarvitaan osaavia maahanmuuttajia Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Moni osaava maahanmuuttaja tuo tullessaan työtä myös suomalaisille.

Meidän on oltava houkutteleva maa myös kansainvälisille sijoittajille, jotta suomalainen tuotekehittely ja osaamisen kaupallistaminen saisivat riittävästi pääomia. Eristäytymiseen ja sulkeutuneisuuteen meillä ei ole varaa. Hälyttävää on se, että olemme muita Pohjoismaita merkittävästi jäljessä kansainvälisten huippututkijoiden houkuttelemisessa.

Arvoisa puhemies! Selvää on se, että millään alalla Suomi ei voi jäädä lepäämään laakereilleen. Hallituksen asettamalla kasvutyöryhmällä on tässä kansallisen heräämisen saavuttamisessa tärkeä rooli. Hallitus on myös yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa suunnittelemassa toimia tuottavuuden parantamiseksi, työurien pidentämiseksi ja uuden kasvun luomiseksi. Vihreä eduskuntaryhmä tukee hallituksen lisäbudjetin toimia työttömyyden hillitsemisessä ja kannustaa hallitusta etsimään tietä kohti uutta suomalaista hyvinvointia.

Anna-Maja Henriksson /r(ryhmäpuheenvuoro):

Herr talman! Den globala finans- och sedan ekonomikrisen har tyvärr snuvat regeringen Vanhanen II på dess mål att under valperioden höja sysselsättningsgraden. Enligt finansministeriets senaste prognos kommer antalet arbetslösa tvärtom att ha ökat med 88 000 under denna valperiod. För detta kan inte regeringen beskyllas — utom av oppositionen, förstås, som är van att skylla allt på regeringen. Ack, om Finlands regering vore mäktig nog att styra den globala finansmarknaden och hela världsekonomin!

Att varje nationell regering, även i de ekonomiskt mäktigaste länderna, står rätt maktlös inför djupa kriser i världsekonomin betyder ändå inte att regeringarna kan strunta i konsekvenserna. Att vår regering inte gör det är förslaget till årets första tilläggsbudget ett levande bevis på. Bara ekonomisk tillväxt i stället för stagnation eller, som i fjol, rentav tillbakagång kan förbättra sysselsättningen på ett bestående och hållbart sätt. Avgörande är framför allt hur snabbt vår export börjar dra.

Prognoserna både för i år och för nästa år varierar alltjämt starkt. I år förutspås tillväxten stanna vid en procent, i bästa fall en och en halv. Nästa år väntas vi nå upp till ett par procent. Hoppingivande är att näringslivets egen forskningsanstalt spår en tillväxt på hela fyra procent nästa år. Då förbättras också sysselsättningen kännbart.

Herra puhemies! Hallitus ei kuitenkaan jää toimettomaksi tätä odotellessa. On nimittäin erityisesti yksi ryhmä, joka ei voi odottaa: nuoret, jotka ovat juuri tulleet työmarkkinoille ja jotka jo ennen jalansijan saamista ovat vaarassa menettää sen. Tämä lisää myös merkittävästi syrjäytymisriskiä pidemmällä aikavälillä. Hallitus toimii tämän vuoksi oikein priorisoidessaan tässä lisäbudjetissa nuorten työllistämistä. Luvatut 15 000 työ-, harjoittelu- ja opiskelupaikkaa eivät valitettavasti vastaa koko tarpeeseen mutta merkittävään osaan siitä.

On helppo sanoa, että mikäli verotulojen arvioidaan muodostuvan lähes 900 miljoonaa euroa aiemmin arvioitua suuremmiksi, niin hallitus voisi mieluusti panostaa enemmän kuin vajaan kymmenesosan tästä — näennäisestä — ylijäämästä nuorten työllisyyden parantamiseen. Miksei 20 prosenttia tai miksei puolta?

Sen lisäksi, että on olemassa tiettyjä hallinnollisia rajoitteita sille, mitä yhteiskunta pystyy nopeasti taikomaan työ-, harjoittelu- ja erityisesti opiskelupaikkoina, vastaus sisältyy itse kysymykseen. Tässä lisätalousarviossa ylijäämänä näyttäytyvä on itse asiassa vähäinen pienennys tämän vuoden valtiontalouden suunnattomaan alijäämään. Jos valtion tänä vuonna lainaamaa summaa voidaan pienentää aiemmin arvioidusta 13 miljardista eurosta runsaaseen 12 miljardiin, on tämä erityisesti nuorten intressissä. Hehän joutuvat maksamaan velan takaisin. Alijäämän pieneneminen on siis hyvä uutinen.

Tasapainoilu lainavaroilla elvyttämisen ja lainanoton riskin välillä on seikka, josta oppositio ei näytä piittaavaan. Hallituksen on kannettava vastuunsa pitämällä joka päivä tämä tasapainoilu mielessä ja valittava optimaalinen keskitie. On siis helppo sanoa, että hallituksen ehdottamat toimenpiteet ovat riittämättömiä. Mutta näin sanova tulee samaan hengenvetoon sanoneeksi, että hallituksen tulisi velkaannuttaa Suomea vielä enemmän. Tälle myös monet nuoret sanovat ei.

Herr talman! De som anser att regeringens åtgärder är otillräckliga bör också beakta att projektet "Ge våra unga jobb denna sommar" är gemensamt för inte bara staten utan också kommunerna och inte minst företag, ja, också privata hushåll. Många kommuner gör sitt bästa för att trots ett svårt ekonomiskt läge erbjuda de unga sommarjobb. Det finns alltid outfört arbete, inte minst inom miljövården, social- och hälsovården, kultur- och fritidssektorn. Behoven är i det närmaste oändliga, bara vi har råd att betala för utfört arbete.

Kloka, förutseende företag gör sitt bästa för att inför hotet om framtida brist på utbildad arbetskraft hålla fast vid den arbetskraft de har. Ja, inte bara det, utan också erbjuda unga, blivande arbetstagare den första kontakt med företaget som en praktikperiod erbjuder.

Myös yksityistaloudet voivat kantaa kortensa kekoon. Kotitaloustyön verovähennys tarjoaa porkkanan. Miksipä ei korjattaisi hieman enemmän, ja miksipä ei siistittäisi puutarhoja ja pihoja menneen talven lumimäärien kuormituksen jäljiltä? Materiaalikustannukset ovat yhä kohtuullisella tasolla, ja työvoima on subventoitua verovähennyksen kautta.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on vielä osapuoli, joka voisi mieluusti olla mukana, nimittäin ammattiyhdistysliike, ehkä ei niinkään tar-joamalla toimitsijatehtäviä tai vastaavaa mutta ainakin pyrkimällä välttämään aiheuttamasta kohtuuttoman suurta vahinkoa kansantaloudelle pienten avainryhmien työtaisteluilla. Meitä, jotka haluamme puolustaa lakko-oikeutta perusoikeutena, on jälleen kerran tänä keväänä koeteltu vakaumuksessamme. Miksi horjuttaa lakko-oikeutta toimilla, jotka ovat kerta kaikkiaan suhteettomia ja joista kärsii koko yhteiskunta, ei ainoastaan työnantaja, joka välttyy palkanmaksulta lakon aikana? Tällaiset lakot osuvat omaan nilkkaan.

Herra puhemies! Siitä huolimatta, että lisäbudjetti ei voi taata jokaiselle työttömälle nuorelle työtä, harjoittelupaikkaa tai opiskelupaikkaa, sen vahvuutena on tarjottavien mahdollisuuksien monipuolisuus. Jos ei tarjota kaikille kaikkea, niin on joka tapauksessa tarjottavana jokaiselle jotakin.

Utbildning erbjuds både i yrkesutbildningsanstalter och i form av läroavtal, och dessutom inom det fria bildningsväsendet, närmast i folkhögskolor som kan erbjuda grundskolgångna fortsatt allmänbildning och ge dem en chans att smaka på olika utbildnings- och yrkesalternativ. Fortsatt utbildning är aldrig bortkastad, liksom inte heller arbetspraktik, även i det fall att den unga senare väljer en helt annan bransch. Den ger mening med och stadga i livet, och erfarenhet av arbetslivet är alltid värdefull.

Arbete kommer att erbjudas både inom ramen för traditionella sysselsättningsprojekt, som startpeng för egna företag och som sysselsättningssedlar ute i företagen. Särskild vikt läggs också vid den uppsökande verksamheten i kommunerna. Den betalar flerfalt sig själv då den lyckas förhindra utslagning. Det är att hoppas att många kommuner, gärna i regionalt samarbete, tar vara på det tillfälle som regeringen erbjuder.

Lähes kolmannes kaikista työ- ja harjoittelupaikoista voidaan rahastoitujen veikkausvoittovarojen käyttöönoton ansiosta tarjota tieteen, taiteen, urheilun, liikuntakasvatuksen ja nuorisotyön aloilla. Tämä on arvokas aluevaltaus. Se nostaa myös näiden alojen arvostusta työllistäjänä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on erityisen iloinen siitä, että kulttuuri-, urheilu- ja nuorisoministerimme yhdistää tällä panostuksella menestyksellisesti kaikki vastuualueensa nuorten hyväksi.

Herr talman! Årets första tilläggsbudget har alltså en speciell prägel. Men den har också en andra tyngdpunkt vid sidan av ungdomssysselsättningen, nämligen varvsindustrin. Skeppsbyggnadsindustrin är ett nationellt intresse av rang. Lånefullmakterna utökas, ytterligare fartygsbeställningar tidigareläggs och innovationsstödet utökas. Allt detta syftar till att säkra att kunnandet i branschen förblir i den världstopp där det länge befunnit sig.

Svenska riksdagsgruppen efterlyser också en sjöfartspolitik som tryggar, inte bara att fartyg byggs i Finland utan också att de flaggar blåvitt.

Kari Kärkkäinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansantaloutemme suuri kysymys on, onko globaali taantuma kääntynyt kestävään kasvuun vai perustuvatko vähäiset merkit käänteestä vain siihen, että monien maiden elvytystoimet ovat olleet massiivisia ja yritysten on ollut pakko täydentää taantuman aikana tyhjentyneitä varastojaan. On yhä suuri vaara, että kasvu ei ole kestävällä pohjalla ja jo syksyllä saatamme ajautua uuteen taantumaan tai vähintään pieneen notkahdukseen. Merkittävä uhka on myös Kreikan kriisi. Myös muut Välimeren EU-maat ovat kasvavissa vaikeuksissa. Euroalueen kriisit vaikuttavat suoraan myös Suomeen. Tähän hallitus ei ole mielestämme riittävästi varautunut.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomessa jatketaan edelleen elvytystoimia. Niiden taso ja huolellinen suuntaaminen on erittäin tärkeätä erityisesti siksi, että elvytys tapahtuu täysin velkarahalla. Hallituksen on syytä valmistella sekä verotuksen kiristämis- että menojen säästämistoimenpiteitä kuitenkin niin, että kumpikaan toimenpidekokonaisuus ei heikennä elinkeinoelämän toiminta- ja työllistämisedellytyksiä. Toimenpiteiden on myös kavennettava tulo- ja varallisuuseroja, jotka ovat kasvaneet viime vuosina niin, että meillä on 700 000 köyhää ja 150 000 köyhyydessä elävää lasta.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä tukee lisätalousarvioesityksen määrärahalisäyksiä nuorten työllistymistoimenpiteiden lisäämiseksi. Tulevaisuuden hyvinvoinnin perustasta on huolehdittava tänään. Jotta saamme julkisen talouden kestävään tasapainoon, on jokainen nuori saatava työssä käyvien tai opiskelevien joukkoon. Auttamalla nuoret kiinni työhön ja arkeen ehkäistään nuorten osattomuutta, mutta samalla taataan myös varma tuotto nyt nuorten työllistämiseen sijoitetuille euroille. Jos nuori syrjäytyy niin, että hän nukkuu päivät ja pelaa yöt kadottaen arjen rytmin tänään, on vaikea olla huomenna vastuussa tämän maan hyvinvoinnin rakentamisesta. Taloudellinen toimeliaisuus voi lähestyä tässä tapauksessa miinusmerkkiä.

Nuorten työttömyysprosentti ylitti jo 25 prosenttia, helmikuussa se oli 25,7. Kevätlukukauden päättyessä voidaan nähdä jopa 40 prosentin rajan rikkoutuvan. Työttömyys on negatiivinen optio, lähes lupaus syrjäytymisestä. Hallituksen satsaus 15 000 työttömän nuoren auttamiseen jättää valitettavasti vielä 20 000 nuorelle vain tällaisen syrjäytymisoption. Nuorten urautuminen työelämän ulkopuolelle, työurattomuus, on estettävä. Nuorten pienituloisuusriskit ovat selvästi korkeammat kuin muulla väestöllä, ja usein pienituloisuus myös pitkittyy. Yhteiskunnalle on miljoonien ellei miljardien riski päästää vakavasti syrjäytyneiden nuorten joukko kasvuun. Peruskoulun jälkeisen nivelvaiheen tukeminen lisätalousarviossa ammattistarttien ja vapaan sivistystyön järjestämän opetuksen kautta on kiitoksen arvoinen, juuri oikealla tavoin kohdentuva apu monelle nuorelle.

Kuntien mahdollisuudet työllistää ovat heikommat kuin aiempina vuosina niiden talousahdingon vuoksi. Kun kunnat eivät työllistä, otetaanko ratkaisuksi tempputyöllistäminen? Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä ihmettelee, miksi kunnat jätetään tässä tilanteessa pulaan. Budjettikehykset vaikuttavat siltä, että kunnissa saadaan raamien täydeltä auringonlaskua aamu-ruskon sijaan, ja hallituksen taivaanrannan maalarit sutivat näillä luvuilla jopa Mona Lisankin hymyttömäksi lisäämällä kuntien tehtäviä ilman vastaavaa rahoitusta. Peruspalveluiden turvaaminen ilman valtionosuuksien lisäyksiä ja kuntien veropohjan vahvistamista merkitsee tiukkenevaa tilannetta myös muille kuin nuorille.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa ilmaista vakavan huolensa yksityissektorin työllistämismahdollisuuksien kapenemisesta. Hallituksen tulee kannustaa työantajia palkkaamaan nuoria työnhakijoita. Ryhmämme ehdottaa säädettäväksi määräaikaista lakia, jonka puitteissa ensimmäisen henkilön työllistävä yritys saisi palkata yhden alle 25-vuotiaan vuodeksi ilman sosiaaliturvamaksuvelvoitetta. Vuoden panostuksella nuori saisi ammattitaitoa, pienyritys edullisen työntekijän ja työttömyys vähenisi. Samalla voitaisiin tukea pieniä yrityksiä uudelle kasvu-uralle.

Kd:n eduskuntaryhmä on pettynyt siihen, ettei hallitus helpota lisätalousarviossa kahden työttömän huoltajan perheiden tai työttömien yksinhuoltajien perheiden tilannetta. Kuukausi sitten välikysymyskeskusteluissa todettiin yhteinen huoli köyhyydessä elävistä 150 000 lapsesta. Nyt hallituksella olisi ollut mahdollisuus tarttua asiaan suuntaamalla resursseja erityisesti työttömien äitien ja isien työllistämistoimiin. Yhdessäkään perheessä ei tulisi olla kahta työtöntä huoltajaa eikä yksinhuoltajaperheessä sitä yhtä työtöntä.

Teollisuuden mahdollisuuksia menestyä Suomessa on myös kiire vahvistaa. Hallitus vastaa lisätalousarviossa tähän parantamalla telakkateollisuuden selviämismahdollisuuksia, mutta voimme kysyä, minne unohtui metsäteollisuus. Ihmettelemme, missä on omistajaohjaus metsäteollisuuden pelastamiseksi. Toivomme yhä hallitukselta rohkeita toimia, jotta biotalousyritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä voidaan vahvistaa nopeasti muun muassa energiaveroratkaisuilla.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kansainvälisesti sitoutunut nostamaan Suomen kehitysyhteistyön 0,7 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2015 mennessä. Kehitysapurahat nousevat 0,55:stä 0,58 prosenttiin, mutta vain siksi, että bruttokansantuote supistuu laman takia. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa hallituksen lupaama ilmastoraha, 110 miljoonaa euroa, kehitysmaille otetaan nyt todellisuudessa kehitysyhteistyöstä. Tämä tosiasia huomioiden kehitysyhteistyömäärärahat vähenevät myös prosenteissa. Huomenna keskustelemme Afganistanista, mutta suomalaissotilaiden vahvuuden nostaminen merkitsee valtion tämän vuoden budjetissa 5,5 miljoonan euron lisäkuluja — joku puhui lähes 10 miljoonasta, mutta tulee ainakin 5,5 miljoonan euron lisäkulut. Nämä henkilöstö- ja resurssilisäykset olisi mielestämme viisainta painottaa kehitysyhteistyöhön ja siviilikriisinhallinnan onnistumiseen.

Suomen julkisen velan määrä oli viime vuoden lopussa 75,2 miljardia euroa. Velan määrän osuus suhteessa kansantuotteeseen on hallituksen arvion mukaan muutamassa vuodessa yli 50 prosenttia ja velkamäärä reilusti yli 100 miljardin. Kun verotuksen tiukentaminen näyttää väistämättömältä, odotteleminen on turhaa. Velkaantuminen on saatava pysähtymään ja talous tasapainotettava tuloja kasvattamalla ja kampaamalla menopuoli tarkoin. Menoleikkaukset tulee kohdistaa siten, ettei säästö kasaa kustannuksia tulevaan. Lasten, nuorten ja perheiden tukitoimiin ei tule enää kohdistaa säästöjä. Siitä tulisi pitkäaikainen lasku. Meidän tulee kasvattaa mahdollisimman tervettä, työkykyistä ja tasapainoista aikuisväestöä maahamme tulevaisuutemme turvaamiseksi.

Pietari Jääskeläinen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa peräti joka neljäs nuori on työtön. Hallituksen tulee ottaa nuorisotyöttömyys nyt tosissaan. Kuitenkin hallitus osoittaa lisäbudjetissaan vain 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden hoitoon. Tämä on käsittämättömän vähän. Meistä perussuomalaisista on suorastaan omituista, että rahaa ei riitä nuorisotyöttömyyden kukistamiseen, vaikka samaan aikaan Suomi maksaa EU:lle 1 850 miljoonaa euroa ja saa takaisin vain 1 200 miljoonaa euroa eli jäämme 650 miljoonaa euroa tappiolle. Suomi maksaa Iso-Britannialle jäsenmaksuhelpotuksena 100 miljoonaa euroa.

Kehitysyhteistyömäärärahoja nostetaan lähes 60 miljoonalla tänä vuonna, vaikka nykyistenkin kehitysyhteistyömäärärahojen käytössä on ollut pahoja ongelmia, jopa suorastaan väärinkäytöksiä. Sama summa, joka ohjataan nuorisotyöttömyyteen, eli 77 miljoonaa euroa, käytetään turvapaikanhakijoiden korvausten maksamiseen turvapaikanhakijoiden määrän kasvun takia ja, kuten tiedämme, osin maamme sosiaaliturvan takia. Sokea Reettakin tajuaa, että hallituksen panostus nuorisotyöttömyyden kukistamiseksi on mitätön ja asioiden tärkeysjärjestys sekaisin. Nuorten työttömyys tulee katkaista mahdollisimman nopeasti joko eri tavoin työllistämällä, työharjoituksella tai koulutuksella. Tavoitteena tulee olla, että viimeistään neljän kuukauden kuluttua työttömyysjakso päättyisi.

Arvoisa puhemies! Presidentti Urho Kekkonen runttasi aikoinaan hätätilahallituksen, kun Suomessa oli 70 000 työtöntä. Nyt meillä on työttömiä yli nelinkertainen määrä, 300 000, ja samaan aikaan hallitus toimii kuin maassa olisi huutava työvoimapula. Työeläkeikää halutaan nostaa yhä korkeammalle, jotta eläkkeensä jo ansainneet ja ikääntyneet ihmiset pysyisivät töissä mahdollisimman pitkään. Tämä on ristiriidassa nuorisotyöttömyyden ja yleensä työttömyyden nujertamisen kanssa. Eläkeiän nosto syö työnsaantimahdollisuuksia työttömiltä. Lisäksi eläkeiän nosto on ristiriidassa eläkeikäisten ihmisten toiveiden kanssa: valtaenemmistö eläkeläisistä haluaa nauttia työnsä hedelmistä olleessaan vielä kunnossa. Hallituksen politiikka ei ole kehdosta hautaan -politiikkaa, se on työelämästä hautaan -politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Meillä on kansallinen hätätila. Sen ratkaisemiseen tarvitaan työllisyysmiljardi. Tällä työllisyysmiljardilla pystyttäisiin työllistämään ja kouluttamaan arviolta 100 000 työtöntä. Jos heistä saataisiin pysyvästi työllistettyä ja irti elinikäisestä syrjäytymiskierteestä — huomatkaa — elinikäisestä syrjäytymiskierteestä vaikkapa vain joka kymmenes eli 10 000 henkilöä, niin säästäisimme pitkässä juoksussa lähes 10 miljardia euroa. Tämä summa vastaa koko sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan vuotuista budjettia. Työllisyysmiljardi ei siis olisi meno, vaan se olisi investointi ihmisiin ja parempaan tulevaisuuteen. Sillä pystyttäisiin ehkäisemään työttömien syrjäytymistä ja vähentämään nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä sellaisella voimalla, jota tässä tilanteessa tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Valtion tulokertymän arvioidaan nousevan tänä vuonna 891 miljoonaa odotettua enemmän. Nämä rahat olisi nyt välttämätöntä käyttää kokonaisuudessaan työttömyyden vähentämiseen. Työntekijöitä tarvitaan kipeästi vanhustenhoitoon turvaamaan vanhusten riittävät ruokailu- ja ulkoilumahdollisuudet. Lisäksi meillä on paljon yksinäisiä vanhuksia, jotka tarvitsevat apua ja tukea päivittäisissä askareissaan. Kolmas sektori tarvitsee työntekijöitä humanitääriseen ja yhteisöllisyyttä ylläpitävään työhön. Tarvitaan työntekijöitä huolehtimaan kaupunginosiemme turvallisuudesta ja viihtyvyydestä ja ympäristömme siisteydestä. Kouluissa ja päiväkodeissa tarvitaan avustajia ja tukihenkilöitä. Työmahdollisuudet ovat rajattomat, mutta työllistymiskynnyksen on oltava riittävän matala ja kannustava, jotta työttömät saadaan mukaan yhteiskuntaa hyödyttävään toimintaan.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen kantava sanoma on ollut se, että kaveria ei jätetä. Tämä hallitus on totisesti pitänyt huolta omista hyvinvoivista kavereistaan. Työnantajille on tehty miljardiluokan tulonsiirrot poistamalla työnantajien kelamaksu. Hyväosaisten verotusta on laskettu miljardilla eurolla, ja tuloerot ovat räjähtäneet käsiin. Kunnat on ajettu ahdinkoon, mikä on johtanut sosiaali- ja terveyspalvelujen olennaiseen heikentymiseen, ja johtaa.

Hallitus on tehnyt linjansa selväksi. Se on hyväosaisten linja. Se on kova, kylmä linja tavallisille kansalaisille. Tälle hallitukselle ja sen politiikalle ovat täysin vieraita sellaiset perussuomalaiset arvot kuin rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys. Kansa ja kansan tahto on unohdettu. Sille on tarjottu työn, leivän ja riittävän perusturvan sijaan hallituspuolueiden törttöilyjen takia vain vaaliraha-, lahjonta- ja muita sotkuja. (Ed. Rajamäki: Merisalon ensimmäinen hallitus!) Hallitus on tullut toimintakyvyttömäksi.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Suomeen tarvitaan pikaisesti uusi, kansan todelliseen luottamukseen perustuva työllisyyshallitus. Sekä Vanhasen että Lipposen hallitukset ovat ajaneet kansalaisten tasa-arvoon ja peruspalvelujen turvaamiseen perustunutta Suomen hyvinvointivaltiota alas. Kansa on tuntenut tämän nahoissaan, ja nyt sen mitta on täynnä. Tulevissa eduskuntavaaleissa kansan on helppo valita. Joko se valitsee nykymenon, hyvinvointivaltion rapauttamisen tien, tai se valitsee hyvinvointivaltion turvaamisen ja perussuomalaiset.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmille evästyksistä.

Ihan hyvin tiiviisti vain:

Nuorisotyöttömyys on erittäin vakava, niin kuin kaikissa puheenvuoroissa todettiin, sen syrjäytymisriskin vuoksi nimenomaan.

Haluaisin oikaista sen virheen, joka muutamissa puheenvuoroissa todettiin: kun puhuja totesi, että neljännes suomalaisista nuorista on työtön, niin sehän ei pidä paikkansa. (Ed. Rajamäki: 25,7!) Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa todettiin aivan oikein, että työtä hakevista nuorista neljäsosa on työttömänä. Siis ei neljäsosa kaikista nuorista ole työttömänä, koska valtaosa nuorista on koulussa, niin kuin pitääkin olla koulussa, mutta nimenomaan työtä hakevista nuorista noin neljäsosa on työttömänä, ja tämä on hyvä tiedostaa, ettei vaivuta nyt aivan perusteettomaan synkkyyteen.

Hallituksen yksi keskeinen apuväline perinteisten, hieman uudelleen trimmattujen työvoimapoliittisten keinojen ohella on ollut aitojen uusien koulutuspaikkojen lisääminen. Muun muassa ammatillisen koulutuksen paikkoja on lisätty noin 9 000:lla tämän hallituskauden aikana, ja tämä on hyvä asia. Nämä paikat ovat jopa täyskäytössä tällä hetkellä, mikä on hyvä asia. Aina näin ei ole ollut. Eli nyt ammatillinen koulutuskin vetää ja meille tulee rautaisia ammattilaisia, kunhan nuoret valmistuvat.

Vaikka nuorisotyöttömyys on kasvanut hälyttävästi kaikista toimenpiteistä huolimatta, niin siitä huolimatta on syytä olla tyytyväinen siihen, että työttömyys ei ole kasvanut yhtä paljon kuin se monissa muissa EU-maissa on kasvanut ottaen huomioon tämä valtava bkt-romahdus. Työttömyyden kannalta tilanne olisi voinut olla vielä huonompi. Tällä en yhtään vähättele nykyistä työttömyysongelmaa, se on paha. Mutta tilanne olisi työttömyyden kannalta voinut olla huomattavasti pahempi, kun katsomme liki kahdeksan prosentin bkt:n romahdusta, joka hyvin puhtaasti tuli viennin romahduksen seurauksena.

Onneksi yritykset ovat pitäneet työntekijöistään kiinni niin hyvin kuin se suinkin on mahdollista. Tämä on johtanut siihen, että uusia työntekijöitä, muun muassa nuoria, ei ole voitu palkata, ja tämä on omalta osaltaan vaikeuttanut nimenomaan nuorisotyöttömyysongelmaa, eli valmistuneet nuoret eivät ole päässeet töihin, kun on lomautettu väkeä, ja näin ollen ei ole pystytty sitten ottamaan uusia työntekijöitä tilalle. Mutta tämmöistä talouskriisin aikana elämä valitettavasti on. Onneksi nyt toivon mukaan ollaan jo menossa kohti valoisampaa tulevaisuutta.

Haluan sitä korostaa vielä, että talouskasvun positiiviset oraat eivät ole vielä kovin vahvoja. Emme pysty vielä varmuudella sanomaan, että nyt se on alkanut se pitkä, vahva talouskasvu. Vaikka se kasvu alkaisi, niin se joka tapauksessa lähivuodet tulisi olemaan ehkä 2—3 prosentin luokkaa, tilapäisesti ehkä hieman kiivaampaakin, mutta sen jälkeen se tuossa vuoden 2015 tasolla jo sitten tasaantuu noin 1—2 prosentin välille. Eli ne vauriot, joita tämä talouskriisi Suomen julkiseen talouteen on tuonut, pitää sitten ihan käsikonstein korjata. Talouskasvu ei julkisen talouden vaurioita yksin hoida, vaan täytyy etsiä sitten muita keinoja, kuten pidemmät työurat, erityisesti kuntasektorin tuottavuuden kasvattaminen.

Me tarvitsemme panostuksia kasvuun, erityisesti kasvuun. Verotus on tässä hyvä ratkaisu. Myös ydinvoimapäätös on kasvua ruokkiva ratkaisu. Jäljelle jäävät sitten jossakin määrin menojen karsinta ja veroasteen nosto, mutta jokainen ymmärtää, että näitä tasapainotustarpeita ei yksin veroja korottamalla tai yksin menoja leikkaamalla pystytä hoitamaan. Niin suuresta kestävyysvajeesta on kysymys.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Tuntuisi realistiselta, jos oppositiokin allekirjoittaisi sen tosiasian, että hallituksen elvyttävällä politiikalla on onnistuttu hillitsemään työttömyyden kasvua. Meillä voi varmasti olla erimielisyyksiä tämän politiikkavalikoiman keinoista, siitä, ovatko tehdyt toimet parhaita mahdollisia, mutta kyllä näyttää selvältä, että tuloksia on saatu aikaiseksi. Työttömyys ei ole kasvanut lähimainkaan niin paljon kuin on ennustettu, ja kuten esimerkiksi ed. Heinäluoman puheenvuorossa nostettiin esille, meidän järjestelmämme mahdollisuudet työmarkkinajoustoihin, kuten lomautukset, ovat omalta osaltaan jakaneet työtä ja hillinneet työttömyyden kasvua.

Tässä lisätalousarviossa monien aikaisempien toimien päälle keskitytään nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Tällä lisätalousarviolla ei tulla pääsemään eroon nuorisotyöttömyydestä, tämä ei ole niin suuri, mutta sillä tullaan luomaan uutta työtä, koulutusta ja työharjoittelupaikkoja kuitenkin hyvin suurelle joukolle nuoria, ja puheenvuoroissakin on todettu, että tämä on hyvä asia.

Nuorten työttömien joukossa on hyvin erilaisia henkilöitä, kuten keskustelussa on tullut ilmi, ja erityisesti niille, joilla on pelkkä peruskoulun todistus käsissään, koulutus on itse asiassa oikea vastaus. Sen lisäksi pyritään luomaan työmahdollisuuksia, joista yhtenä tärkeänä keinona on palkkatuettu työ, joita paikkoja pyritään löytämään lisää nuorille tarkoitetun palkkatukisetelin avulla. Siitä parhaat tulokset saadaan silloin, jos onnistutaan löytämään yksityiseltä sektorilta sellaisia avoimia työpaikkoja, jotka ehkä eivät ilman tätä seteliä olisi tulleet avoimiksi.

Tässä setelissähän ei ole kysymys siitä, että olisi ajateltu, että nuoret eivät aktiivisesti etsisi töitä. Kyllä nuoret etsivät, mutta voi olla, että kaikissa yrityksissä näinä epävarmoina aikoina ei uskalleta rekrytoida uusia ihmisiä. Toivottavasti tämän setelin myötä nuoria rekrytoidaan ensimmäiseen työsuhteeseensa.

Ed. Arhinmäki otti esille erityisesti huolen nuorten työttömyyden kestosta. Tällä hetkellä alle 20-vuotiaiden nuorten työttömyyden kesto on keskimäärin kaksi kuukautta ja 20—25-vuotiaiden keskimäärin kolme kuukautta. Nämä ajat ovat lyhyempiä kuin ehkä muilla työttömillä, mutta kyllähän kolmen kuukauden keskimääräinen kesto koskee aika paljon jo sellaisia ihmisiä, joilla on riski lannistua työnhaun suhteen.

Vaikka tilanne on tällä hetkellä vakava, on mielestäni tärkeää, että myös politiikasta lähetetään nuorille sitä viestiä, että loppujen lopuksi ihminen tarvitsee vain yhden työpaikan, ja vaikka sitä ei löydy ensimmäisellä tai seitsemännellä hakukerralla, niin kyllä se jossain vaiheessa löytyy. Uskon, että nämä nuoret, jotka nyt ovat työttömiä työnhakijoita, tulevat kyllä löytämään töitä. Se taantuma, mikä meillä nyt on käsissämme, ei ole näiden nuorten vika, ja kun tästä kasvu, vaikkakin selvästi kovin hidas, lähtee liikkeelle, niin työpaikkoja tulee löytymään.

Arvoisa puhemies! Lopuksi lyhyesti kommentti arvonlisäverotuksesta. Se kokonaisuus, jonka hallitus on päättänyt arvonlisäveron suhteen, sisältää sen, että ruuan arvonlisävero tulee jäämään entistä paljon alhaisemmalle tasolle, joka tietenkin hieman tuntuu nimenomaan pienituloisten kukkarossa, koska he käyttävät ruokaan suuremman osan tuloistaan kuin ne ihmiset, joilla on hyvät tulot. Sen lisäksi hyvin työllistävä ravintola-ala tulee saamaan tämän alhaisen arvonlisäverokannan, ja sitten muut arvonlisäverokannat nousevat prosenttiyksiköllä. Tämä on kokonaisuus, jossa pystymme vahvistamaan veropohjaa, rahoittamaan palveluja, ja uskon, että sen työllisyysvaikutus kokonaisuudessaan on jotakuinkin positiivinen, koska niillä rahoilla kuitenkin pystytään työllistämään ihmisiä julkiselle sektorille julkisiin palveluihin.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten täällä ministeritkin totesivat, taloustilanne on hyvin vaikea ja tulevaisuus näyttää vielä varsin sumealta. Talouskasvu on oraalla, mutta vielä emme voi varmasti sanoa, miten se tulee kehittymään. Niinpä mielestäni politiikan ja kaikkien päätösten tulisi nyt vauhdittaa talouskasvua, vahvistaa työllisyyttä, koska vain sitä kautta me saamme verotuloja ja voimme pelastaa suomalaisen hyvinvointivaltion, ja tämä edellyttää elvytyksen jatkamista. Olin iloinen siitä, että tätä kannatti myöskin keskustan eduskuntaryhmä. On tietenkin valitettavaa, että hallituksen päätöksessä tämä keskustan eduskuntaryhmän kanta ei ole kyllä näkynyt.

Mutta se, mikä minua ihmetyttää tänään, on se, miksi hallitus tässä tilanteessa, näiden faktojen edessä, pelaa uhkapeliä hyvin suurella asialla. Nimittäin ensin tehdään ylisuuret veronkevennykset ja sen jälkeen ollaan väärään aikaan tekemässä talouden kiristystoimia. Tämän on muun muassa Etlan ja Evan Sixten Korkmankin todennut. Eli kysyn teiltä, valtiovarainministeri Katainen, ettekö te voisi harkita arvonlisäveron kiristämisen siirtämistä, jotta me emme olisi nyt tuhoamassa tätä orastavaa talouskasvua.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työministeri Sinnemäki totesi, että elvytys on ollut toimivaa. 6,5 miljardia euroa on tällä hallituskaudella kevennetty verotusta, meillä on 300 000 työtöntä. Jos tämä 300 000 työtöntä on hyvä tulos elvytyksellä, niin kysyisin, mikä sitten olisi ollut huono tulos. 600 000 ilmeisesti.

Kysyisin myös valtiovarainministeri Kataiselta, työministeri Sinnemäeltä: Eikö sillä työllä ole mitään arvoa, mitä tekevät omilla käsillään palvelualoilla itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät, joita arvonlisävero rankaisee todella lujasti, heitä, jotka haluavat pitää yhteiskuntaa yllä tekemällä työtä? Miksi te haluatte verottaa entistä kovemmin tätä työtä, kun samaan aikaan tiedetään, että tämän lisäksi se toimii vielä kovana raippana kaikkein pienituloisimmille? Eikö nyt olisi aika vetää pois arvonlisäveron korottamispäätökset?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tuosta verojen alentamisesta totean, että vuonna 2007 bruttoveroaste oli 42,9 prosenttia ja sen arvioidaan olevan ensi vuonna 41 prosenttia, eli ollaan kyllä jonkin verran kaukana siitä 6 miljardista, mutta se on toinen asia.

Kysyn valtiovarainministeriltä, kumpi on pahempi: se, että nelihenkisessä perheessä, johon kuuluu 11-vuotias, 12-vuotias ja 20-vuotias lapsi ja sitten huoltajana isä, isä jää työttömäksi, vai se, että tämä 20-vuotias jää työttömäksi? Minä olen täysin vakuuttunut, että siinä perheessä, missä isä jää työttömäksi ja perheeseen kuuluu lapsia, siellä ongelmat ovat kaikkein suurimmat. En vähättele nuorisotyöttömyyttä missään nimessä, mutta olen pahoillani, ettei tästä toisesta tapauksesta ole sanallakaan puhuttu.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ollaan todella tarkan päätöksenteon hetkellä, koska tiedämme, että meillä ei ole mitään varmuutta vahvan talouskasvun uudelleenkäynnistymisestä. Tämän tähän asti kuullun keskustelun oikeastaan merkittävimmän puheenvuoron hallituspuolueiden osalta kyllä käytti ed. Hannes Manninen, joka sanoi aivan sen asian, mitä me demaritkin ajattelemme: näin epävarmassa tilanteessa pitää olla valmius elvytyksen jatkamiseen. Se oli erittäin merkittävä kannanotto, ja toivon tälle ed. Mannisen linjalle lämmintä tukea myös muiden hallituspuolueiden edustajien keskuudessa. (Ed. Gustafsson: Eikö se ole Pekkarisen linja?)

Konkreettinen testi tässä asiassa tietenkin on tämä arvonlisäveropäätös: ollaanko tässä tilanteessa valmiit lähtemään kiristämään, kun asiantuntijat, elinkeinoelämä varoittaa tästä kiristyksestä, jopa ulkomailta niinkin konservatiivinen laitos kuin Imf kehottaa katsomaan, että ei irrottauduta elvytyksestä varomattomasti. Nyt on siis perusteet harkita uudelleen tämä arvonlisäveropäätös. Se on yksi esimerkki elvytyksestä.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan oikein puuttua tähän nuorisotyöttömyyteen. Satsausten määrään vaan tietenkin jää toivomisen varaa, onko se riittävä.

Mutta kun opetusministerikin on paikalla, niin kun vielä viidesosa toisen asteen läpikäyneistä nuorista on vailla loppututkintoa kuitenkin siinä vaiheessa, niin mitä suunnitelmia tähän on? Eikö siinä nyt olisi ollut syytä tähän ammatilliseen peruskoulutukseen satsata?

Sen lisäksi kuntien niskoille, aivan oikein toisaalta, on laitettu nyt pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Luuletteko todella, että kuntien ta-lousahdingossa tämä suunnittelemanne määräraha riittää, ettei se valu niihin kaikkiin muihin tarpeisiin, mitä kunnilla on? Pitkäaikaistyöttömyys on kaikkein vakavin työttömyyden muoto, koska siitä ei tahdo selvitä ylös, ja on aika varmoja viitteitä siitä, että se myös vaikuttaa perheessä oleviin lapsiin. Eli mitä pitkäaikaistyöttömyydelle on tapahtumassa?

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin työministeri Sinnemäeltä, mitä te sanotte niille nuorille, minkälaisen poliittisen viestin haluatte antaa, kun Oecd kertoo, että Suomi elvyttää nimenomaan satsauksena työllistämistoimiin toiseksi vähiten. Ministeri Katainen, haluatteko te ottaa kantaa, koska nyt, kun 12 miljardia euroa otetaan lisävelkaa, myös Suomen korot ovat tärkeitä asioita ja me joudumme keskustelemaan taloudestamme kansainvälisillä foorumeilla? Miten tämä Oecd-viesti näkyy? Onko tämä joku ylpeyden aihe, että meillä ei käytetä työllistämiseen varoja tämän enempää, vaan olemme tosiaan jumbokakkossijalla? Minun mielestäni Suomella on häpeällisen vähän työllistämistoimeen laitettuja rahoja. Opetus on ihan hyvä asia, mutta ottaisin myös esille ne kaikki muut työttömät, jotka eivät juuri nyt valmistu, vaan ovat sitä toista vaarallista työttömyyden lajia eli pitkäaikaistyöttömyyttä lähentymässä. Arvostan ed. Kalliksen kysymystä juuri tästä, että myös ne perheen vanhemmat ovat tärkeän huomion kohteena.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanoin tarkasti ottaen, että lisäelvytystä tulee jatkaa, jos se tukee nousua yli taantuman, ja tätähän mielestäni hallitus on koko ajan tehnyt. (Ed. Zyskowicz: Tämä on hallituksen linja!) Juuri tässäkin lisäbudjetissa on tästä kysymys. Mehän tarvitsemme määrätietoista ja kurinalaista talouspolitiikkaa, mutta vasemmistoliitolla on kumma laskuoppi: jos veroja on alennettu 6 miljardia ja jos niitä on nostettu muualla 3 miljardia, niin alennus on 6 miljardia. Minusta se on 3. Siitä johtuu se, mitä ed. Kallis sanoi, että bruttokansantuoteluvut osoittavat ihan toista.

Mitä tulee sitten perussuomalaisten ed. Jääskeläisen puheenvuoroon, niin siihen on aika vaikea vastata, kun kaikki peruskäsitteet ovat sekaisin: hän puhuu Euroopan unionin jäsenmaksusta ja Englannin jäsenmaksualennuksesta sillä varmuudella, minkä täydellinen tietämättömyys antaa.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yritin tuossa omassa puheenvuorossani kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen politiikka, nämä elvytystoimet, on kokonaisuus. Niitä on tarkasteltava kokonaisuutena. Ed. Heinäluoma, hallituksen elvytystoimenpiteethän ovat nyt kokonaisuutena täydessä käynnissä. Ei ole mitään syytä epäillä sitä, etteikö elvytystä jatketa, ja minusta ed. Mannisen täsmennys tuohon omaan puheenvuoroonsa oli hyvä. Tämä on todella tämän hallituksen yhteinen linja.

Lyhyt kysymys lopuksi ministeri Sinnemäelle: kun puhuin niistä alueellisista työllistämiskokeiluista, innovatiivisista malleista, onko teillä mahdollisuutta ja halua — halua varmasti on, mutta onko mahdollisuutta — kohdentaa tukea tämmöisille hankkeille, jotka ovat nyt jo osoittautuneet toimiviksi ja saaneet parempaa kehitystä alueella aikaan?

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä nyt luodaan vastakkainasettelua keskustelussa elvytyksen ja sopeuttamisen välillä, kun oikeastaan me olemme herkässä tilanteessa, missä me tarvitsemme vähän molempia. Meidän pitää huomioida elvytyksen jatkaminen, meidän pitää huomioida orastavan talouskasvun tukeminen, meidän pitää huomioida työllisyyden varmistaminen mutta samaan aikaan varmistaa, että Suomen luottokelpoisuus pysyy hyvällä tasolla ja että me saamme lainaa halvalla korolla. Me saamme lainaa huomattavasti halvemmalla korolla tällä hetkellä kuin monet suuret EU-maat sen takia, että me olemme myös hyvin harkinnallisia siinä, mihin me käytämme rahamme. Mutta tällä hetkellä nämä eri vaiheet menevät limittäin, päällekkäin, ja se on selvä, että tarvitaan sen tyyppistä elvytystä, millä tuetaan siirtymistä uudenlaiseen kestävään vihreään yhteiskuntaan, luodaan puhtaan teknologian työpaikkoja. Me tarvitsemme myös kohdetoimia teollisuudenaloilla, joissa on edelleen vaikea hetki. Me tarvitsemme työttömyyden torjuntaan resursseja.

Minä kysynkin hallitukselta, onko hallitus siellä jatkossa loppuvuodesta edelleen. Nythän aikaistetaan työttömyysmäärärahojen sitomista. Onko hallituksella edelleen mahdollisuuksia lisätoimiin (Puhemies: Minuutti on kulunut!), joissa näiden neljän eri asian, joista minä olen nyt tässä puhunut, balanssi huomioidaan myös loppuvuodesta?

Anna-Maja Henriksson /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Med tilläggsbudgeten vill regeringen bekämpa ungdomsarbetslösheten bland annat genom att skapa praktikplatser för unga, och det här är jätteviktigt.

Lisäbudjetilla hallitus haluaa torjua nuorisotyöttömyyttä luomalla muun muassa harjoittelupaikkoja. Opiskelijoille harjoittelupaikka on äärimmäisen tärkeä, ja se voi olla se ensimmäinen askel työmarkkinoille. Sen takia haluaisin tässä yhteydessä kysyä myös opetusministeri Virkkuselta, onko hallitus harkinnut mahdollisuutta muuttaa korkeakoulujen ja yliopistojen opinto-ohjelmia siten, että korkeakoulun yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa järjestämästä harjoittelusta voisi tulla pakollinen opintojen osa, opetussuunnasta riippumatta. Elikkä jokaiseen akateemiseen tutkintoon kuuluisi aika, jolloin pitäisi olla myös harjoittelussa työpaikalla. Tällä voitaisiin edesauttaa myös nuorten akateemisten työllistymistä.

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä pitää myös erittäin tärkeänä sitä, että elvytystoimia jatketaan. Jos me katsomme kuntataloutta vaikka vuonna 2025, puolet kuntien nykyisestä työvoimasta on jäämässä siihen mennessä eläkkeelle. Jotta kunnissa riittää jatkossakin työvoimaa työttömille, olisi tarjottava nimenomaan sellaista koulutusta ja sellaisia paikkoja, joista on todellista hyötyä työelämässä. Näkisin, että juuri kunnilla olisi äärettömän suuri mahdollisuus tällä hetkellä palkata nimenomaan nuorta työvoimaa, mutta resurssit tähän ovat valitettavasti valtion puolelta erittäin kapeat. Kuntien mahdollisuudet työllistää ovat paljon heikommat kuin aiempina vuosina niiden talousvaikeuksien vuoksi, ja monet kunnat joutuvat lomauttamaan ensi ja seuraavana vuonna vielä väkeä, jolloinka myös tukityöllistäminen on lähes mahdotonta. Tästä syystä minä toivoisin, että hallitus vielä pohtisi elvytystoimien riittävyyttä uudestaan tämän vuoden aikana ja tulisi kristillisdemokraattien linjoille siinä, että voitaisiin (Puhemies: Nyt on minuutti kulunut!) niin yksityis- kuin julkista sektoria vahvistaa.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähinnä ministeri Anttilalle, kun näkyy olevan vielä täällä salissa. Lisätalousarvioesityksestä puuttuu metsänomistajille ja suomalaiselle metsäteollisuudelle merkittävä määräraha. Asia koskee ruskomäntypistiäisen torjuntaa. Vuonna 2009 350 000 hehtaaria suomalaista metsää joutui tämän tuholaisen hyökkäyksen kohteeksi. Suurimmat tuhot aiheutuivat Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueen kasvavalle metsälle. Myös Pohjois-Karjala ja Lounais-Suomi kärsivät pistiäisen runsaista esiintymisistä. Ensi kesänä tuhojen ennustetaan laajentuvan, ja torjuntaan olisi pitänyt saada rahoitus jo tässä lisätalousarviossa.

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Anttilalta. Kun hallituksen tiedossa ovat olleet ruskomäntypistiäisten aiheuttamat suuret tuhot jo vuosikausia ja tuholaisten torjuntaan on pyydetty rahoitusta, sitä ei ole kuitenkaan myönnetty. Pyytäisin ministeriä selvittämään, miksi näin on tapahtunut. Ettekö kanna huolta suomalaisen puuston tulevaisuudesta, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) laadusta ja sen kasvamisesta?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! On totta, että ruskomäntypistiäistuhot ovat tapahtuneet. Vuonna 2007 on järjestetty ruiskutus. Sen ruiskutuksen tärkein tavoite on, että se pitäisi voida tehdä ennen kuin kanta puhkeaa, jotta se estäisi leviämisen. Vuonna 2006 tai 2007 tehdyssä torjunnassa näin ei tapahtunut. Siitä on huonommat kokemukset, ja sen takia nyt ongelma on se, että se kuitenkin maksaa lähes 300 euroa hehtaarilta. Kaiken lisäksi vielä lentolevitys, joka on tehokkain tapa torjua, on Euroopan unionista käsin kielletty, eli meillä ei ole sitä järjestelmää nyt käytössä, jolla tehokkain hävittäminen voitaisiin tehdä. On totta, että se uhkaa levitä, mutta se ei kuitenkaan estä kahden kolmen neljän vuoden kuluttua taas puun kasvamista. Sen tuhot eivät ole (Puhemies: Minuutti on kulunut!) sellaisia, että ne tuhoaisivat puun.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen vähän hämmästynyt, että ministeri Katainen ei tätä arvonlisäveroasiaa mitenkään suostunut kommentoimaan. Onko tämä jotenkin kiusallinen asia olosuhteissa, joissa elinkeinoelämän puolelta on myös toivottu, että arvonlisäveropäätöstä lykättäisiin? Sinällänsä on niin, että mekin olemme pitäneet näitä hallituksen veronalennuksia liian suurina, mutta kun tämä vahinko on nyt tehty. Nyt olisi toivottavaa, ettei tehdä uutta vahinkoa eli käynnistetä kiristystä niin, että se tappaa tämän talouskasvun. Eli kun tämä yksi vahinko on tehty, niin älkää nyt tehkö heti perään toista.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivottavasti ministeri Katainen jossain vaiheessa vastaisi tähän edellä mainittuun kysymykseen. Samalla voisin kyllä kysyä ed. Ville Niinistöltä, kun te puhutte näistä vihreän kasvun elementeistä, joita vihreät vaativat. Voisitteko te nyt nimetä joitakin näitä elementtejä, mitä esimerkiksi tässä lisätalousarviossa on tämän vihreän kasvun osalta tai vaikkapa tulevassa kehyksessä. Olen nimittäin valiokunnassa hyvin usein kysynyt niitä, eivätkä asiantuntijat tunnu löytävän yhtäkään tekoa tähän suuntaan siirtymiseksi.

Toinen, mikä valitettavasti — tämä on vakava ongelma — puuttuu tästä lisätalousarviosta, ovat rahat yliopistoille. Mutta mitä täällä sitten löytyy lehtien otsikoista: Kajaanin opettajakoulutus päättyy, Oulun yliopistosta irtisanotaan 68 henkilöä, Itä-Suomen yliopisto käynnistää yt-neuvottelut, vähennystarve 80 henkilötyövuotta. Ed. Zyskowicz, heti kun kokoomus tuli hallitukseen, me näimme tällaisia otsikoita. (Ed. Zyskowicz: Siitä on kolme vuotta!) Miten tämä voi olla mahdollista? Tässä lisätalousarviossa olisi voinut olla mahdollisuus antaa puuttuvia voimavaroja myös kasvun tukemiseen siten, että tieteen ja tutkimuksen tila varmistetaan.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuossa joulun alla oppositio arvosteli, että elvytetään liian vähän. Sitten vuodenvaihteen jälkeen oikeastaan tähän päivään saakka on arvosteltu sitä, että hallitus ei tee talouden sopeutustoimia vaan antaa velkaantumisen jatkua. Nyt on levy taas kääntynyt, elikkä nyt pitää ruveta taas lisää elvyttämään.

Tämä vuosi on elvyttävä vuosi, niin kuin jokainen tietää. Täällä on rakennuspuolella erilaisia projekteja vähän liiankin kanssa itse asiassa. Täällä on monenlaista, laivanrakennukseen, telakoille, joka paikkaan elvytystä. Mutta hallitus on päättänyt, että puolessavälin tätä vuotta aloitamme sopeutumistoimet. Ensi vuoden alussa verot nousevat edelleen, eli olemme päättäneet noin 1,5 miljardin euron veronkorotuksista. Tämä on hyvin linjassa sen suhteen, mitä yleensä ekonomistit Suomessa ja erityisesti ulkomailla suosittelevat erityisesti. Totta kai demokratiassa jokainen voi esittää vapaasti omia mielipiteitään, mutta jos yksi ekonomisti on toista mieltä, niin ei se nyt vielä tarkoita sitä, että kaikkien pitää aina pää kolmantena jalkana juosta siihen suuntaan.

Tässä sosialidemokraattien veropolitiikassa ei kyllä ihan rehellisesti sanottuna ole päätä eikä häntää. Te esititte tälle vuodelle veronkiristyksiä eli kevennysten ehkäisyä. Me halusimme joka tapauksessa antaa työn verotukseen alennuksia, ja nyt alamme sitten myöhemmin välillisiä veroja nostamaan.

Kun täällä vasemmistoliitto on sitä mieltä, että ainoastaan suomalaisen ihmisen työtä pitää verottaa, (Ed. Arhinmäki: Ei, vaan pääomavarallisuutta!) niin me olemme toista mieltä. Me olemme sitä mieltä, että parempi on verottaa kulutusta, parempi nostaa arvonlisäveroa, koska silloin verotetaan myös tuontituotteita, eikä niin kuin täällä monet oppositiossa sanoivat, että ainoa, mitä saa verottaa kovemmin, on suomalaisen ihmisen työ. Meillä on täysin päinvastainen linja. Me nostamme mieluummin kulutusveroja, ympäristöveroja, koska silloin me verotamme myös tuontia, mutta emme halua korottaa suomalaisen ihmisen työn verotusta, koska se on olennaista hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen asetti itselleen tämän salin ulkopuolella erittäin vaativan tavoitteen sanomalla, että kokoomus turvautuu rehellisyyteen. Olisi syytä toivoa, että tämä periaate on voimassa myös silloin, kun kerrotaan toisten puolueiden, muun muassa demarien, ottamista kannoista. (Ed. Zyskowicz: Kun ei niistä saa selvää!) Nimittäin emme me ole esittäneet tälle vuodelle verotuksen kiristämistä myöskään palkkaverotuksen osalta. Mutta me olemme olleet sillä linjalla, että nämä teidän yhteensä lasketut veronalennukset, kun katsotaan kaikki, mitä olette tehneet tähän mennessä, ovat aivan ylisuuria. Siihen liittyy muun muassa tämä teidän älytön kelamaksun poisto, joka roiskittiin, lähes miljardi euroa, ilman todellista ajatusta siitä, ketkä tuota rahaa mahdollisesti tarvitsisivat.

Mutta nyt me olemme huolissamme siitä, että kun tämän teidän mielettömän veronalennusrumban jälkeen valtion kassa on tyhjä, niin te lähdette tekemään, ennen kuin on vahvaa näköalaa kasvusta, veronkiristyspäätöksiä. Kun tämä virhe on tehty, että on pantu verokanta liian alas, ei sitä hetkessä voida korjata. Jos tämä johtaa siihen, että talouskasvu jää loppuvuodesta vaillinaiseksi ja tulee uusi työttömyysaalto, niin, ministeri Katainen, teillä on aika raskas vastuu tästä. Tässä mielessä keskustan linja on parempi, jossa sentään uskalletaan puhua lisäelvytyksen tarpeesta.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen on aina hyvin herkkähipiäinen siitä, jos hänen puheitaan ehkä tulkitaan väärin, vaikka niitä luettaisiin sanasta sanaan, mutta hyvin vapaamielisesti hän täällä kertoo omia näkemyksiään muiden puolueiden kannoista.

Vasemmistoliitto on esittänyt varallisuusveron palauttamista, pääomaveron kiristämistä, osinkotulojen kiristämistä, kelamaksun palauttamista. Millähän tavalla nämä, valtiovarainministeri Katainen, ovat suoraan suomalaisten työntekijän työn verottamista? Kyllä se teidän esittämänne arvonlisävero on paljon suoremmin työn verottamista. Kannattaisi pysyä myös sillä puolella aitiota totuudessa.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! SDP esitti elvytystä jo silloin, kun hallitus nukkui vielä ruususenunta. SDP on esittänyt sen jälkeen hyvin johdonmukaisesti elvytyksen jatkamista, ja sitä me esitämme edelleenkin.

Ihmettelen hieman täällä sitä, että ministeri Katainen suhtautuu näin väheksyvästi niihin uhkakuviin, joita Suomen talouskasvulle kuitenkin vielä tässä vaikeassa tilanteessa on olemassa. Jos me jaamme teidän kanssanne sen saman huolen, että talouskasvu on vasta oraalla, niin miksi te ette sitten tee kaikkia mahdollisia toimia, jotta se talouskasvu lähtisi vauhtiin? Miksi te pelaatte uhkapeliä ja nostatte tässä tilanteessa verotusta, teette talouden kiristäviä toimia, vaikka niillä on talouskasvulle heikentäviä vaikutuksia?

Mitä tulee sitten tähän elvytyspolitiikkaan, minun täytyy kyllä ihmetellä kollegojen puheenvuoroja täällä. Sekä ed. Manninen että ed. Ravi puhuvat elvytyksen jatkamisen puolesta, kun samaan aikaan ministeri Katainen on 21.3. todennut muun muassa Yleisradiolle näin: ei uusia elvytystoimia. Tässä on nyt kaikki, mitä hallitus on elvytyksen eteen tehnyt. Tiedättekö te, hyvät kollegat, mitä hallitus oikeasti talouspolitiikassaan tekee, koska te puhutte aivan toista kuin on hallituksen linja?

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaus kysymykseen: kyllä tiedämme.

Yritin jo äsken kertoa, että tätä on tarkasteltava kokonaisuutena. Se elvytystoimien volyymi on suuri ja toimenpiteitten kirjo monipuolinen. Ja tämä on yksi osa, tämä nuorisotyöttömyyteen ja työttömyyteen kohdistuva lisätalousarvio.

Mutta pyysin tätä puheenvuoroa puheenjohtaja Heinäluoman puheenvuoron johdosta, sattumalta, kun hän arvosteli voimakkaasti jälleen kerran tätä kelamaksun poistoa. Meillä on nyt tiedot kuntien tilinpäätöksistä edelliseltä vuodelta, ja ne ovat selvästi odotettua myönteisemmiksi muodostumassa. Ja, hyvä puheenjohtaja Heinäluoma, hallituksen toimet, kelamaksun poisto ja yhteisöveron jako-osuuden muutos, ovat merkinneet suurin piirtein puolta siitä myönteisestä tuloksesta, mikä kuntien tilinpäätöksissä on muodostumassa. Vastustatteko te kuntatalouden vahvistamista tällä tavalla?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hokkuspokkustemppujen ennätys kuntataloudelle on tämä kelamaksun poisto. Kun jokainen, joka on täällä salissa, tietää, että jos kuntataloutta haluaa vahvistaa, niin laittaa valtionosuuksiin ihan sen summan kuin haluaa. Ei tarvitse laittaa lähes miljardia euroa yritysten kelamaksun poistoon, niin kuin te olette nyt tehneet. Tässähän tämä ongelma on, että te annoitte roiskaisten yhdellä ministeri Kataisen Helsingin Sanoman haastattelulla, josta ei koko hallitus tiennyt etukäteen yhtään mitään, päätöksen, että nyt menee 800 miljoonaa koko yrityskenttään, jossa ei ollut mitään näköalaa siitä, mitkä yritykset ovat vaikeuksissa. Nyt on sitten herätty huomaamaan, että oho, telakkateollisuushan on vaikeuksissa, pitäisikö sille tehdä jotain. Sitten todetaan, että ei ole rahaa, ja tungetaan telakkateollisuuden tukitoimintaa eli näitä uusia tilauksia alemmaksi sen takia, että rahat on käytetty näihin roiskaisuihin. Tosiasiahan oli, että jopa ministeri Hyssälä, jolle tämä kelamaksun esittely kuului, joutui myöntämään, että hän luki sen lehdestä. Keskustalaiset pysyy tässä salissa hiljaa tästä asiasta, ja tämä jää pääministerin selitettäväksi, mutta tätä politiikkaa me emme voi tehdä, että ristinollaa pelataan veroilla.

Pääministeri Matti Vanhanen

Puhemies! Kelamaksun poisto juuri näille kahdelle vuodelle on ollut erittäin onnistunut työllisyyden kannalta. Se on tukenut kauttaaltaan työllisyyttä, keventänyt työvoimaan liittyviä kustannuksia. Tämä yhdessä sen kanssa, että yritykset ovat käyttäneet vahvoja taseitaan hyväksi irtisanomisten sijasta, ovat ensisijaisesti pyrkineet käyttämään lomautuksia, nämä kaikki yhteensä ovat vaikuttaneet siihen, että työttömyyden kasvu on ollut selvästi maltillisempaa, onneksi, kuin oli pelättävissä.

Kelamaksun poiston tämä elvyttävä vaikutus osuu näihin kahteen vuoteen. Ensi vuoden alusta se peritään sitten erityyppisillä energiaveroilla takaisin, eli se raha kerätään toista reittiä, se ei rasita työllisyyttä vaan rasittaa energiankulutusta ja saastuttamista, palvelee meidän ilmastopoliittisia tavoitteita täysin. En tiedä, millä vastaavalla tavalla SDP olisi vaikuttanut, tällaisilla yksittäisillä toimenpiteillä, työllisyyteen, kuten tällä kelamaksun keventämisellä tapahtui. Jälkikäteen on helppo arvostella, mutta minusta ajoitus oli oikeaan osunut, ja sama koskee tätä arvonlisäveron korottamista kesällä.

On vaan hallituksen päätettävä. Jonkun on kannettava vastuu siitä, missä vaiheessa asteittain, maltillisesti lähdetään kiristävälle linjalle, koska kaikkihan sen tietävät, että meillä on kiristysvaihe edessä. Jokaisessa suhdannekäänteessä kyllä aina on ollut vaikeaa ennakkoon arvioida oikein, milloin nämä kiristävät toimet on aloitettava. Valitettavan usein, maailman taloushistoria kertoo sen, on myöhästytty jonkin verran siitä. Minä en usko, että tällä kertaa näin tapahtuu. Minä uskon, että se on aika hyvin kohdallaan, se on sen verran maltillinen, että kielteinen vaikutus talouskasvuun ei ole mainittava.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Hallitus arvostaa suurta joukkoa suomalaisia yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjien talous ja sen yrityksen talous on tietenkin kokonaisuus, jossa pienten palkkatulojen verotuksen kevennys osaltaan keventää tätä taloutta. Itse asiassa se hyvin kompensoi sitä, mikä vaikutus sitten on arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön kiristyksellä. Ja kuten täällä on todettu, arvonlisävero on vero, joka kohdistuu huomattavassa määrin myös tuontituotteisiin. Uskon, että tästä yhden prosenttiyksikön kiristyksestä, kun samaan aikaan palkkatulon verotus on keventynyt, suomalaiset yksinyrittäjät selviävät hyvin. Tämän lisäksihän meillä on kokeiluna käytössä sekin järjestelmä, jossa yksinyrittäjiä kannustetaan palkkaamaan ensimmäinen työntekijä.

Arvoisa puhemies! Lyhyesti nuorten osalta. Uskon, että nuoret enemmän miettivät sitä, että he löytävät itselleen opiskelupaikan tai ensimmäisen työpaikan, ja heille ei ole niin suurta merkitystä sillä, onko se palkkatuettu työpaikka vai ehkä ihan tavallinen työpaikka. Uskon, että nuoret arvostavat hallituksen sitä politiikkaa, että elvytyksellä on ylläpidetty olemassa olevia työpaikkoja, luotu uusia työpaikkoja, yhtä paljon kuin sitten näitä toimia, joilla pyritään työvoimapoliittisilla toimenpiteillä löytämään nuorille työpaikka.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Päinvastoin kuin oppositio täällä väittää, niin koko tällä hallituskaudella on tehty paljon toimia, panostettu nuoriin. Esimerkiksi tälle vuodelle 2010 talousarvioon tuli erityinen noin 50 miljoonan euron määräraha sekä OPM:lle että Temmille, josta valtaosa tarkoitettiin nuorten työllisyyden tukemiseen ja työttömyyden ehkäisyyn. Sitten esimerkiksi kokonaislisäys vuosille 2008—2010, järjestämislupien mukaisten opiskelijamäärien lisäys, on lähes 9 000 opiskelijapaikkaa, ja nämä lisäykset suunnattiin myös sitten hallitusohjelman mukaisesti muun muassa alueellisen työvoimatarpeen mukaan. Tässä toki kohdentamista edelleen tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Vaikka nuorten tilanne on heikentynyt tässäkin taloustaantumassa, lamassa, niin onneksi tilanne ei ole läheskään yhtä paha kuin 1990-luvun puolivälissä. Tuolloin 1995—2007 meillähän oli demari työministerinä.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys on elvytyksestä pitemmällä ja lyhyellä aikavälillä, ja oikeastaan pitää kysyä, pitääkö meillä hermot elvyttää tarpeeksi, koska elvytystä täytyy jatkaa, sitä täytyy jatkaa nuorisotyöttömyyden takia ja sitä täytyy jatkaa telakkateollisuuden vaikeuksien takia, sitä täytyy jatkaa sen takia, että saadaan kasvua aikaan. Nyt kun tänään Oecd on maaraportissaan ilmoittanut, että tämä paljon puhuttu kestävyysvaje onkin 8 prosenttia eikä 5,5 prosenttia, jonka VM on arvioinut, niin pistää tietenkin kysymään tämän velkaantumisvauhdin perään.

Nyt on käyty keskustelua ministereiden kesken siitä, kuinka pyhänä tätä 60 prosentin julkisen velan osuutta pidetään. Ministeri Pekkarinen on julkisuudessa todennut, että nyt pitää elvyttää silläkin riskillä, että ylitetään tämä maaginen 60 prosenttia, mutta minulla on sellainen käsitys, että valtiovarainministeri ja -ministeriö ovat tiukasti tämän 60 prosentin takana. Tämä on iso kysymys, koska voi olla järkevää päästää se velan suhteellinen osuus kasvamaan yli 60 prosentin, jotta saadaan pitkällä aikavälillä kansantalous kestävällä tavalla elvytettyä.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän keskusteluun puheenjohtaja Heinäluoman kanssa. Minulle syntyy väkisinkin sellainen kuva, että teidän kritiikkinne tätä kelamaksun poistoa kohtaan kumpuaa vanhasta suomalaisesta kansanviisaudesta "väärin sammutettu". Minä en kerta kaikkiaan keksi mitään muuta järkevää selitystä sille, miksi te vastustatte.

Puheenjohtaja Heinäluoma, jos te ette arvosta Kuntaliiton hallitukselle näitten toimenpiteitten johdosta antamaa tunnustusta, niin arvostakaa edes niitä peruskuntien johtajia, joilta tämä viesti tulee aivan selvästi poliittisille päättäjille.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Ravia syötöstä. Nimittäin tähän kelamaksun poistoon liittyen tosiasiahan on, että sen suurin osa menee yksityiseen elinkeinoelämään haulikolla ampuen. Kun tämä päätös tehtiin, niin ministeri Katainen nimenomaan ilmoitti, että se ei ole mikään elvytystoimenpide. Siksi totean, että pääministeri on tänään ristimällä sen elvytystoimenpiteeksi keksinyt uuden perusteen sille päätökselle, jonka hänkin sai lukea lehdestä.

Mutta tosiasiahan on, että kun nyt tämä päätös on tehty, on tehty tämä yrityksiin liittyvä maksun kevennys, niin katsokaapas, kuka sen laskun saa maksaakseen. Sehän siirtyy kotitalouksille. Eli tässä tehdään merkittävä tulonsiirto, jossa maksajaksi joutuvat tavalliset palkansaajakotitaloudet ja eläkeläiskotitaloudet. Eli kun sähkövero nousee, yli puolet tästä 8 miljoonan euron summasta tulee kotitalouksien kustannettavaksi. Siitä hallitus ei ole kertonut kellekään, kenen taskulla käytiin ja kenen taskuun annettiin.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Sosialidemokraatit, syksyllä esititte varjobudjetissa 50 miljoonaa euroa lisää nuorisotyöttömyyteen, 50 miljoonaa. (Eduskunnasta: Ei kai?) Siinäkö on koko se ratkaisu tämän ongelman hoitoon, kun olette koko ajan sanoneet, että te olette varoittaneet ja varoittaneet? Hallituksen esitys on 77 miljoonaa euroa. Tilastokeskuksen mukaan, kun sosialidemokraattiset työvoimaministerit hoitivat tehtäväänsä vuosina 1995—2007, nuorisotyöttömyys oli 60 000:n ja 70 000:n tasolla, prosenteissa 16 ja 30 prosentin välissä. Se on totta, kuten ed. Manninen sanoi tuossa aiemmin, ettei täällä valkoista kaulusta löydy itse asiassa yhdeltäkään hallitukselta. Nuorisotyöttömyys on ollut aina ongelma, kuten tietyllä lailla myös pitkäaikais- ja rakennetyöttömyys eri suhdanne- ja talousaikoina. Nyt näillä veroelvytyksillä on varmasti parempi tilanne pystytty luomaan. Jos ei olisi tehty elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista, jota te sosialidemokraatit vastustitte, kotitalousvähennystä ja muita veroratkaisuja, taloustilanne ja työllisyystilanne olisivat tällä hetkellä varmasti paljon huonommat.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetista. Se pitää sisällään näihin työvoimapoliittisiin toimiin 130 miljoonaa euroa, lisäksi ammattikoulutukseen, aikuiskoulutukseen, 50 miljoonaa euroa ja vielä veikkausvoittovaroista 80 miljoonaa käytettäväksi laajasti ottaen myöskin nuorisotoimiin, niin että tältä osin tuli taas tämmöinen väärä tieto lähimmäisen toiminnasta.

Se, mikä nyt on olennaista, hyvät porvarit ja porvarihallitus, minulla on tässä Oecd:n tilasto "Aktiivisen työvoimapolitiikan menojen päätösperäinen lisäys talouskriisin aikana vuosina 2008—2009". Vaikka minä suurensin tämän kirjan taulukkoa, niin tämä Suomi, joka on täällä hännänhuippuna, ei tahdo edes näkyä sinne. Hankkikaa tämä "Työpoliittinen aikakauskirja" ja tutustukaa porvarihallituksen työllisyyspolitiikkaan siinä, mitä te olette käyttäneet nuorten työttömien hyväksi ja laajemmin muiden työttömien hyväksi. Te olette Euroopan hännänhuippua. Noloa vihreille työministereille ja myöskin valtiovarainministerille!

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiedetään, että kelamaksun poisto onkin elvytystä. Veropolitiikka, joka päätettiin siinä vaiheessa, kun oli hyvät taloudelliset tilanteet, muutettiinkin ykskaks elvyttämiseksi, mutta nyt Katainen puhuu elvyttämisen pysäyttämisestä. Kuitenkin talousviisaat, esimerkiksi Nobelin talouspalkittu Krugman, ovat varoittaneet siitä, että ei pitäisi liian aikaisin lopettaa elvyttämistä. Nyt pitäisi pitää tästä viisaudesta kiinni.

Ed. Raville pitää sanoa, kun kehuitte niin kovasti kuntien taloustilannetta, että tänä vuonna 181 kuntaa korotti veroja. Huvikseenko yli puolet kunnista korottaa kunnallisveroa, ihan vaan piruuttaan: kun ei muutakaan keksitä, niin pannaan nyt vaikka veronkorotuksia? Lisää on tulossa. Esimerkiksi Helsinki tulee ensi vuonna perässä.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tällaisessa tilanteessa, kun nuorisotyöttömyys on kasvanut, tärkeintä on se, että ne nuoret, joilla on koulutus, jotka ovat vastavalmistuneita, pääsevät ensimmäiseen työpaikkaan, saavat työkokemusta, ja ne nuoret, joilla ei ole koulutusta tai se on jo vanhentunut, saavat mahdollisuuden itseään mahdollisimman hyvin hyödyttävään koulutukseen.

Näistä 35 000 työttömästä nuoresta 10 000 on pelkällä peruskoulupohjalla ja 20 000 on keskiasteen suorittaneita. Sen vuoksi erityisesti ammatillista koulutusta on haluttu nyt vahvistaa ja lisätä. Yli 9 000 paikkaa on muutamassa vuodessa lisätty, ja tässä lisätalousarviossa nyt kohdennettiin tuo 1 000 paikan lisäys nimenomaan ammattistarttiin, joka on osoittautunut erittäin hyväksi näille nuorille, jotka eivät tiedä vielä täsmälleen, mikä se heidän ammattialansa olisi, mutta pääsevät tätä kautta jo sisään ammatilliseen koulutukseen, ja tänä vuonnahan tuo laki nyt vakinaistuu.

Täällä viitattiin siihen, pitäisikö myös yliopistoihin ja korkeakouluihin tuoda tämä pakollinen työharjoittelu. Ammattikorkeakouluissahan näin tällä hetkellä jo on ja eräissä yliopistotutkinnoissa, mutta keskustelua ei ole ollut siitä, että se kaikkiin tuotaisiin. Mutta nimenomaan siihen on kannustettu kyllä yliopistoja, että työelämäyhteys olisi siellä myös mahdollisimman hyvä, että nuoret valmistuttuaan saisivat sieltä sitten töitä.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan oikein ja välttämätöntä, että tässä lisäbudjetissa keskitytään vahvasti nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn ja hoitoon. Tässä lisäbudjetissa on 3,3 miljoonan euron lisäys oppisopimuskoulutukseen. Tämän avulla on tarkoitus nostaa oppisopimusopiskelijoiden määrää peruskoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tiedustelisin ministeri Virkkuselta, muuttuuko tämä summa mahdollisesti vielä aikuiskoulutusta järjestävän Adultan vastikään uutisoitujen taloussotkujen ja konkurssin myötä. Olisi tärkeää, että varsinkin loppusuoralla olevien oppisopimuskoulutuksessa olevien opiskelijoiden opinnot saataisiin nopeasti päätökseen ilman tarpeetonta lisävaivaa ja -kustannuksia opiskelijoilla.

Esimerkiksi meillä Pohjois-Savossa on opintojensa loppuvaiheessa olevia maitotilallisia, jotka ovat opiskelleet liiketalouden peruslinjalla merkonomiksi työn ohessa. Heillä on hyvin suuri huoli opintojensa valmistumisesta, sillä Adultan kanssa on ollut epäselvyyksiä jo aikaisemminkin.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson täällä sanoi, että pitäisi hävetä sen takia, kuinka vähän on tehty työttömien hyväksi. Itse asiassa vähintään yhtä tärkeää kuin se, mitä on tehty työttömien hyväksi — mikä on erittäin paljon tässä lisätalousarviossa, kuten voidaan luvuin osoittaa — on se, mitä tehdään työllisten hyväksi. Siinä kaikkein tärkeintä on se, että talous toimii, on terve. Meillä on tehty hyvissä ajoin veronalennukset, jotka pitävät yllä sitä ostovoimaa, jolla me pidämme yllä suomalaista yhteiskuntaa, yritystoimintaa.

Tässä tulee myöskin vastaan kelamaksu, joka nimenomaan antaa mahdollisuudet paremmin yrityksille jatkaa toimintaansa sen sijaan, että ne lähtisivät irtisanomaan väkeä, mikä tällä hetkellä on suuri uhka. Ed. Gustafssonille viestini on, että työllisten hyväksi on tehtävä töitä samaan aikaan kuin työttömien.

Hyvä, että meillä on hyvä hallitus tehnyt näin paljon nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi. Varmasti enemmänkin voidaan tehdä kuntatasolla. Lähdetään mieluummin antamaan rahaa työllistämiseen kuin työttömyyden hoitoon esimerkiksi velvoittamalla nuoria ihmisiä työhön. Tätä tehdään kuntatasolla jo. Mutta hyviä esimerkkejä on kopioitavissa esimerkiksi Tampereelta.

Kari  Rajamäki  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus seisoo kolme vuotta vanha hallitusohjelma kainalossa työttömyystsunamin edessä. 1990-luvun vakavasta kriisistä ei näytä jääneen jäljelle kuin valtiovarainministeriön kamreerilinja: tilit tasan ja markkinat hoitaa. Tämä on erittäin vakava kansallinen kysymys. Nimittäin te olette vaihtaneet hallitusohjelman selitysteokset veroelvytyksen puolelle. Muuten sisältö ei tältä panostuspuolelta ole muuttunut.

Julkisia menojahan pitäisi lisätä vaikeimman vaiheen aikana, ja kuten Euroopan unionikin on vedonnut komission kautta, nyt nimenomaan työttömien perheiden tukeminen ja julkisten menojen, muun muassa kunnallisten palvelujen ja valtion investointien lisääminen, olisi erittäin tärkeätä. Oecd:hän on huomauttanut, että nimenomaan työvoimapolitiikan määrärahat ovat Suomessa erittäin alhaiset. Tämä on nyt sellainen asia, että kyllä kansallisesti pitäisi hallituksen ja myös eduskunnan tuntea vastuu tässä vaikeassa talous- ja työttömyyskriisissä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Talouskasvu Suomessa viime vuonna romahti lähes 8 prosenttia. Bkt:n alentuminen oli suurinta sitten vuoden 1918. Normaalisti tämän tasoinen bkt:n alentuminen olisi johtanut huomattavasti nähtyä suurempaan työttömyyden kasvuun. Miksi työttömyys ei kuitenkaan kasvanut niin paljon kuin bkt:n romahtaminen olisi antanut ymmärtää? (Ed. Gustafsson: Ay-liike on luonut tämän lomautusjärjestelmän!) Vastaus ei ole hallituksen elvytyspolitiikka teidän mielestänne, se, että hallitus on panostanut rakentamiseen, hallitus on panostanut kotimaiseen kulutukseen, tätä kautta on ylläpidetty kotimaista kysyntää. Nämä seikat eivät selitä mielestänne tätä. (Ed. Gustafsson: Kyllä se selittää!) Ed. Viitanen, nyt, kun tämä Marja Tiura -kohu ei enää häiritse keskittymistänne eduskuntatyöhön, voitteko kertoa, mistä johtuu se, ettei työttömyys enempää pahentunut?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän SDP:n ryhmäpuheenvuorossa käytiin varsin seikkaperäisesti läpi se, mitä olisi pitänyt tehdä ajoissa, jotta olisi saatu tämä kasvu.

Ed. Zyskowicz, voisitteko te ystävällisesti vastata minulle, (Ed. Zyskowicz: Ei, kun vastatkaa kysymykseen!) mitä ihmettä se sitten tarkoittaa, kun Oecd:tä, Euroopan unionin komissiota, useita talousoppineita myöten kerrotaan, että teidän veroelvytyksenne menee pääosin sukanvarteen, ei ole tehokasta, ei tuo työpaikkoja. Teillä todellakin 80-prosenttisesti tällaista elvytystä harrastetaan samaan aikaan, kun panostamalla paljon enemmän sinne ed. Ville Niinistön kuuluttamaan vihreään kasvuun ja näihin toimiin, panostamalla yliopistoihin, koulutukseen enemmän olisi saatu paljon enemmän työpaikkoja.

Kuten täällä ed. Gustafsson sanoi, ed. Zyskowicz, vastatkaa minulle, miksi se Suomen panostus työllisyystoimiin tässä tilanteessa, kun nuorisotyöttömyys on huipussaan, on millimetrin kokoinen tuossa paperissa. Miksi se on millimetrin kokoinen, kun muilla mailla se on huomattavasti pitempi käyrä?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kysyin teiltä, ed. Viitanen, hyvin konkreettista asiaa. Suomen bkt romahti viime vuonna historiallisen paljon. Normaalisti tämä olisi johtanut huomattavasti nyt nähtyä suurempaan työttömyyden pahenemiseen. Teidän mielestänne sitä, että työttömyys ei pahentunut tämän, sanoisiko, kaavan mukaisesti, ei selitä se, että hallitus on onnistuneella tavalla elvyttänyt esimerkiksi rakentamista, ei selitä se, että hallitus muun muassa veroratkaisuillaan on onnistuneella tavalla ylläpitänyt kotimaista kysyntää ja tätä kautta turvannut esimerkiksi palvelualan työpaikkoja.

Minä esitin teille hyvin konkreettisen kysymyksen: Mitkä seikat selittävät mielestänne sen, kun ei hallituksen politiikka sitä selitä, että Suomessa huolimatta tästä bkt:n romahduksesta ei nähty vastaavaa työttömyyden pahenemista? Teille tuotiin takapenkeiltä lappu. Ehkä selitys on siinä, jolloin ette joudu vastaamaan uusilla kysymyksillä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on tätä nykyistä, niin kuin on usein sanottu, hallituksen hokkuspokkuspolitiikkaa, että kun heillä ei ole itsellä oikein vastauksia, niin pistetään oppositio vastaamaan. Mutta, arvoisa ed. Zyskowicz, minä voin vastata teille, että varmasti suuri osa voi johtua siitä, että lomautuksia todellakin meidän yrityselämässämme käytetään, aivan kuten täällä on todettu. Minä en millään, vaikka kuinka miettisin, keksi, miten hallituksen talouspolitiikka on tähän asiaan voinut vaikuttaa.

Sen sijaan minä kyllä ihmettelen sitä, miksi hallituksen talouspolitiikka on jättänyt esimerkiksi kunnat yksin, sitä kautta vanhusten ja lasten palveluita leikataan, kuntien työntekijöitä, muun muassa opettajia, lomautetaan, sairaanhoitajat kärsivät työuupumuksesta. (Ed. Zyskowicz: Onko tämä vastaus siihen, mitä kysyin?) Tämäkö on teidän loistavaa talouspolitiikkaanne? Samoin kenties lukemat eivät niin paljon pahene, kun ehkä ihmiset jäävät etuajassa eläkkeelle, työelämä uuvuttaa. Tässä puhutaan työurien pidentämisestä, yhtäkään konkreettista tointa en ole hallitukselta tähän nähnyt. Nämä nyt vaikuttavat, arvoisa ed. Zyskowicz.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Taantuma on ohi mutta talouden näkymät edelleenkin varsin vaikeat ja epävakaat. Se, että hallitus on tuonut tämän nuorisotyöttömyyttä koskevan lisäbudjetin, on aivan oikein. Siitä aina voimme kiistellä, ovatko summat oikeita ja kohdentaminen oikeata, mutta kaiken kaikkiaan tässä tämä elvytys on noussut keskeiseen rooliin.

Kyllä minä itse allekirjoitan sen, että elvytys on ollut hyvin toimiva. Kukaan meistä varmasti täällä salissa ei väitä, että jos esimerkiksi rakennusalalla näitä elvytystoimia ei olisi tehty, etteikö työttömyys olisi kymmeniätuhansia lisää. Ja nyt tässä lisäbudjetissa osoitetaan asunto-osakeyhtiöille kaiken kaikkiaan 125 miljoonaa euroa. Kuvitelkaa, se kuitenkin tuo yli miljardin edestä työtilaisuuksia. Sehän työllistää erittäin paljon ihmisiä, ja kyllä, vaikka se summa, mitä valtio tähän panee, on pienehkö, niin kyllä se saa varmasti keväälle monelle nuorellekin töitä. Tässä oikeastaan vetoaisin yrityksiin, että yrittäjät lähtisivät ihan oikeasti tukemaan sitä, että ottaisivat kesätyöhön opiskelijoita ja (Puhemies: Aika!) antaisivat niitä työmahdollisuuksia kesän aikana. Yrityksillä on kuitenkin kohtuullisen hyvät aseet tällä hetkellä olemassa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä pääministerin kelamaksuelvytys on kyllä mielenkiintoista. Se siis elvyttää, mutta kun sen rahoitus samalla nostaa energiaverotusta ja sitä kautta asumiskustannuksia ja pienentää ihmisten muuhun käytettävissä olevaa tuloa, niin se ei heikennä elvytystä. Tämä on varmaan tätä kohdennettua elvytystä. (Ed. Manninen: Eri aikaan!) Minusta se kuitenkin muistuttaa enemmän tätä Münchhausenin itsensä korvista nostamista.

Aivan sama on tämän nuorisotyöttömyyden kanssa, (Välihuutoja) joka kuulemma on keskustalaiskopin mukaan 75 miljoonaa ja tämän budjetin mukaan kuitenkin 33 miljoonaa, ja nekin rahat te-keskuksissa on jo sidottu etukäteen, koska sitä rahaa ei viime keväänä annettu. Nämä rahat loppuvat hyvin nopeasti juuri sen takia, että aiempaa lisäbudjettia tätä varten ei ollut. Me esitimme sitä vuosi sitten, mutta silloin haluttiin käyttää Esr-rahoja, joita ei voinut käyttää. Tämä on kyllä varsin mielenkiintoista menoa. Tietysti tämä on tämmöinen uusi elvyttävä budjettipolitiikka; kaikkeahan kannattaa kokeilla, mutta on vähän kohtuutonta laittaa nuoret sen maksumiehiksi.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on puhuttu paljon opposition taholta, että hallituksen puolella on verotuksessa ollut tietynlainen hokkuspokkusmentaliteetti, (Ed. Viitanen: Kaikessa muussakin!) mutta nyt kun kuuntelee, niin siellä puolella varsinainen hokkuspokkus on ollut.

Te katsotte ensinnäkin, aikaisemmin puhuitte, että verotus olisi yksi elementti, jolla tuettiin elvytystä, ja tiettyä verotuselementtiä alennettiin ja saatiin tietyllä tavalla kotimaista kulutusta lisää, nyt te kritisoitte, että on mietitty, että ruvetaan jossain vaiheessa korottamaan sitä verotusta, vaikka ensin te kritisoitte sen alentamista. Miten tämä on nyt yhtäkkiä mahdollista?

Toiseksi, te olette kritisoineet myöskin teollisuuden energiaveroja, mutta toisaalta vaaditte windfall-veroja.

Kolmanneksi ed. Viitaselle: Te vetoatte Oecd:hen, ja Oecd:n ensimmäinen näkökulma siitä, miten saada työllisyyttä, on että älkää vain nostako yhtiöverotusta ja yritysverotusta. Se on ensimmäinen kriteeri. Mutta ensimmäisenä te kritisoitte sitä, että vaan laskettaisiin yhtiöverotusta, että saataisiin enempi työllisyyttä. (Puhemies: Aika!) Olisi hyvä lukea Oecd-raportteja vähän tarkemmin.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin SDP on tehnyt joka ikinen vuosi tällä vaalikaudella vaihtoehtobudjetin ollessaan oppositiossa. Kokoomus siihen ei kyennyt — ja ymmärrän, että se ei ollut resurssien puitteissa mahdollista viime vaalikaudella — paitsi viimeisenä vuotena saitte aikaiseksi sellaisen esityksen, jota kutsuitte vaihtoehtobudjetiksi. Ja tähän meidän vaihtoehtobudjettilinjaukseemme, joka on siis joka ikinen vuosi tehty, josta voi katsoa, mitä olemme esittäneet, on kuulunut vastuullisesti myös tasapainotuspuoli, mistä tuloja hankitaan. (Ed. Manninen: Harmaan talouden tasapainotusta!) — No joo, mutta kun siihen kuuluu tämä windfall-vero, joka on tosi tärkeä asia, koska se olisi ottanut sitä ylimääräistä tuulen tuomaa etua, voittoja, jotka ovat energiayhtiöille kertyneet, koko yhteiskunnan käyttöön, kun se hyöty tulee yhteiskunnan päätösten tuloksena eli sen tuloksena, että tulee hiilidioksidipäästöille hinta. Ja ilokseni olen todennut, että keskustan Pekkarinen on tässäkin asiassa ollut meidän linjoillamme, mutta totean, että hänen voimansa eivät näköjään kokoomuksen kanssa riitä aikaansaamaan tätä windfall-veropäätöstä.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän elvytys jatkuu massiivisella tavalla koko ajan. Sen keskeisin elementti on se, että me olemme yhdessä päättäneet, että annamme valtion velkaantua, 13 miljardia tänä vuonna. Se menee eri puolille yhteiskuntaa ja elvyttää mitä parhaimmalla tavalla.

Nyt miten jatkamme elvytyspolitiikkaa: Tietysti tehdään samalla tavalla kuin hallitus tähänkin asti. Harkitaan tarkkaan kohteet ja keinot, ja tästä tämän päivän lisätalousarviosta löytyy telakkatuki, joka täällä on lähes vaiettu kuoliaaksi ainakin opposition toimesta. Se on aivan erinomainen esimerkki siitä, millä pelastetaan parhaimmillaan 20 000 työpaikkaa, (Ed. Gustafsson: Se oli täällä vaihtoehtobudjetissa jo, telakkatuki!) puhutaan yli tuhannesta verkostoyrityksestä. Aivan erinomainen tapa, jolla voidaan rakentaa lautta yli tämän huonon ajan.

Nyt on oleellista se, että telakkateollisuus ei voi jäädä pitkäksi aikaa tulevaisuuteen kiinni tukiin, vaan koska täällä ne keskeiset elementit ovat teknologia-, innovaatio- ja ympäristötuki, niin nyt täytyy huolehtia siitä, että todellakin suomalainen telakkateollisuus rakentaa uutta osaamista, (Puhemies: Aika!) uusia markkinoita ja luo tulevalle kasvulle pohjaa.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Rajamäelle on todettava, että eivät valtion tilit ole tasan. Siellä on huutava aukko, 12,2 miljardia, kun te sanotte, että VM on pannut tilit tasan.

Edelleen on syytä todeta, että demarien vaihtoehtobudjetissa viime syksynä te esititte työllistämistoimiin 130 miljoona euroa, josta 50 miljoonaa nuorisotyöttömyyteen, (Ed. Viitasen välihuuto) ja hallitus on nyt esittänyt 77 miljoonaa. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä)

Vielä päätösperäisiin elvytyksiin. Ed. Gustafssonille on syytä todeta, että yksistään näillä asuntopoliittisilla tukitoimilla on ainakin 2,5 miljardin investoinnit pantu liikkeelle. Infrarakentaminen on korkeammalla kuin pitkään, pitkään aikaan historiassa ja tulee olemaan vielä tulevina vuosinakin. (Ed. Saarinen: Ei me sitä arvosteltukaan!) Erittäin onnistunutta siltä osin.

Ja edelleen on syytä todeta, että pulaa on tietysti työpaikoista, mutta ennen kaikkea pitäisi ajatella, että pulaa on työnantajista eli niistä yrittäjistä, ja sinne pitäisi voimavaroja kohdentaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 12,2 miljardia euroa on lisävelka. Akuutti tarve rahalle on. Saksa ja Ranska ovat kääntyneet ystävällishenkisesti Sveitsin veroparatiisipankkien puoleen ja pyytäneet, että jos antaisitte meille kuuluvat verot, että me voisimme veromätkyt laittaa omille kansalaisillemme, niin saisimme juuri vastaavassa tilanteessa lisää rahaa.

Sitten siinä, mikä koskee tätä niin sanottua elvytysvaikutusta, minä olen sitä mieltä, että ministeri Katainen on ollut aivan oikeassa. Totta ihmeellä se on vaikuttanut. Miksi se ei olisi vaikuttanut myönteisesti työllisyystilanteeseen? Mutta se on ollut valikoivaa. Se on ollut valikoivaa niin, että ne nuoret työttömät, jotka ovat olleet ilman työtä, ovat edelleenkin ilman työtä ja lisääntyvästi tästä eteenpäin. Minusta se oikea temppu, jos nyt näin voidaan sanoa, mikä tässä pitäisi tehdä, on se, että nyt kun harjoituspaikoista (Puhemies: Aika!) on uskomaton pula, niin sitä mahdollisuutta käytettäisiin nyt hyväksi. Nyt ei ole kenellekään harjoituspaikkoja tarjolla.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Näiden lisäbudjettiesitysten ansiosta 15 000 uutta nuorta pääsee työharjoitteluun, koulutus- tai palkkatuetun työn piiriin, ja mielestäni se on aivan erinomainen asia tässä tilanteessa.

Täällä nostettiin kysymys tästä oppisopimuskoulutuksesta. Oppisopimuskoulutushan on sillä tavoin joustavaa, että siinä ei ole mitään kiintiötä. Silloin, kun tehdään perusammattitutkintoa oppisopimusmuotoisesti, niin sitä voidaan järjestää tarpeen mukaan, mutta tällaisessa taloustilanteessa sen kysyntä on kyllä vähentynyt, ja sen vuoksi tässä budjetissa on haluttu erityisesti nuorten oppisopimustyyppistä koulutusta tukea niin, että työnantaja saa korkeamman palkkatuen, koska monesti aivan nuoressa on enemmän ohjaamista myös tämän oppisopimuksen aikana, ja se on monelle nuorelle kuitenkin erittäin hyvä malli.

Tuo Adultan konkurssikysymys, joka täällä nousi esiin: Tässä ei ole haluttu mennä sillä tavalla asioiden edelle, koska Adultahan vasta eilen teki päätöksen konkurssiin hakeutumisesta, mutta jo muutaman viikon ajan on tehty valmistelutyötä yhdessä Adultan kanssa sen eteen, että kaikki opiskelijat, jotka ovat siellä, voivat jatkaa tutkintonsa loppuun. Juuri nyt iltapäivällä on näiden koulutusjärjestäjien kanssa palaveri meneillään opetusministeriössä, missä suunnitellaan sitten, kuka ottaa vastuulleen. Pääosa opiskelijoista siirtyy täällä toimivien oppisopimuskouluttajien toiminnan piiriin. Niille, joihin ed. Heikkinen viittasi, jotka asuvat kauempana tältä alueelta, pyritään löytämään siitä läheltä sitten tuo järjestäjä, mutta kaikkien oppisopimukset jatketaan loppuun saakka eikä kukaan jää tyhjän päälle.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Manniselle, joka nyt ei ole enää paikalla,: Hallituksen toimet asuntopolitiikan ja tämän peruskorjausvähennyksen käyttöönoton suhteen — mehän vaadimme muun muassa sen ajan jatkamista — ovat olleet ihan oikean suuntaisia toimia. Totta kai hallitus on myöskin joissakin kohdin onnistunut.

Mutta mikä liittyy nyt tähän veroelvytykseen, niin se on nyt useaan otteeseen todettu, että ne veronalennukset, jotka sovittiin osin hallitusohjelmassa ihan muista lähtökohdista, ykskaks muuttuivat perusteluissa elvytykseksi, ja tieteellisten tutkimusten mukaan todelliseen infrarakentamiseen, teollisiin työpaikkoihin jne. panostuksen työllisyysvaikutus on 2,5-, kolminkertainen verrattuna veroelvytykseen. Tämä ei ole mikään Gustafssonin mielipide vaan akateemisen tutkimuksen tulos.

Ja mikä liittyy vielä tähän: työllisyystilanne 8 prosentin pudotuksesta riippumatta — ei hyvä, mutta (Puhemies: Aika!) ei ole siis niin räjähdysmäinen kuin se voisi olla — johtuu myös osin siitä, että Vanhasen ykköshallituksen jäljiltä yritysten taseet ja talouden kantotilanne olivat poikkeuksellisen hyvät, eli yritykset ovat halunneet (Puhemies: Aika!) pitää työvoimasta kiinni. (Ed. Zyskowicz: Eli SDP:n ansiota!) — Kyllä näin voi sanoa.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Palaan vielä kuntatalouteen.

Ed. Arhinmäki, minä olen teidän kanssanne aivan samaa mieltä siitä, että kuntataloudella on lähivuosina edessä hyvin merkittäviä haasteita. En missään tapauksessa halunnut vähätellä niitä. Mutta kyllä minusta olisi kuitenkin kohtuullista myöntää, että vuodelta 2009 tilinpäätöksen ennakkotiedot, jotka ovat tällä hetkellä aika tarkkoja, kertovat siitä, että kuntien taloustilanne ei muodostunut niin vaikeaksi kuin etukäteen pelättiin. Ja siinä on hyvin merkittävä rooli näillä valtiovallan kuntataloutta vahvistavilla toimenpiteillä, ja toinen puoli muodostuu kuntien itse tekemillä oikea-aikaisilla toimenpiteillä. Minä voisin antaa muutamia ihan nimeltä mainittuja esimerkkejä, mutta aika ei nyt siihen salli. Pääsanoma on se, että on huomattavasti helpompi lähteä vastaamaan niihin haasteisiin tältä tasolta kuin jos se romahdus, mitä pelättiin, olisi tapahtunut jo vuonna 2009.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Pitää muistaa tässä keskustelussa koko ajan se, että olemme kokeneet sellaisen talousromahduksen, jota todellakaan itsenäisyyden aikana ei ole tapahtunut. Hallitus on elvyttänyt määrätietoisesti ottamalla velkaa, koska verotulot ovat selkeästi laskeneet ja työttömyysmenot ovat nousseet. Tämä on aivan selvä looginen seuraamus siitä, mitä on tapahtunut. Esimerkiksi kotitalousvähennystä hyödynnettiin sitä etuutta lisäämällä, samoin asunto-osakeyhtiöiden remontteja antamalla sinne 10 prosentin avustus. Se on lisännyt merkittävästi korjausrakentamista. Kaikki muistavat viime kesän, miten valtavasti rakennettiin tässä maassa pientä remonttia, ja ensi kesä uskoakseni on samanlainen, ja se tarjoaa nimenomaan työtä myös nuorille.

Mutta on muistettava tässä keskustelussa myös se, että verokevennyksilläkin on oma arvonsa, koska kun vienti ei ole vetänyt — vienti putosi lähes 30 prosenttia — niin kun tällä on kotimarkkinoita pidetty yllä tällä hyvän kysynnän ylläpitämisellä, niin se on pitänyt huolen siitä, että olemme kotimaisilla omilla toimilla elvyttäneet määrätietoisesti. Jos otetaan yksi esimerkki (Puhemies: Aika!) ja osoitetaan, että se on väärin elvytetty, niin pitää katsoa laajempi näkökulma eikä osoittaa yhtä väärää kohtaa.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun näitä Oecd-lukuja käydään läpi, ei kannata puhua pelkästään lisäyksestä vaan myös kokonaistasosta, ja silloin tämä luku näyttää ihan toiselta. (Ed. Kumpula-Natri: No miltä?)

Toinen kysymys on se, että kun tästä asiasta puhutaan ihan kiihkottomasti, niin on myöskin niin, että me kaikki tiedämme näitten palkkatukien osalta, että sellaisissa yrityksissä, joissa on lomautuksia tai irtisanomisia, ei voida käyttää palkkatukea. Se rajoittaa jo merkittävästi näitten yritysten määrää, jotka voivat palkkatukea käyttää.

Kolmas asia on se, että jos palkkatuki myönnetään julkisen sektorin taholle, siihen voidaan toki tietysti mennä ja tarjota nuorelle vähän aikaa töitä, mutta sielläkään ei ole realismia se, että työura jatkuu palkkatuen päättymisen jälkeen. Nimenomaan näitä hyviä polkujahan pitäisi rakentaa työelämään. Eli viime kädessä kyse on siitä, että pystytään luomaan aitoja työpaikkoja. Silloin tullaan kilpailukykykysymykseen, ja siellä on kelamaksujen poistolla, energian hinnalla, kaikilla sellaisilla toimilla, jotka edesauttavat suomalaisen työn kilpailukykyä, kansainvälisesti erittäin iso merkitys.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Sikäli, jos muistan oikein, Kuntaliitto ei ole missään tapauksessa vaatinut kelamaksun poistoa. Se oli todella tyytyväinen, kun kelamaksu tuli tukena, kun ei tullut valtionosuuksien lisäystä, joka oli se Kuntaliiton tahtotila. Kyllä nämä toimet, joita ed. Ravi äsken mainitsi, ovat meillä kaikilla kuntapäättäjillä tiedossa. Ne ovat verojen korotukset, investointien jäädytykset, työntekijöiden lomautukset, joilla on voitu sitten tasapainottaa kuntataloutta. Tässä olemme siis saaneet vastata kuntatalouden puolelta niihin muualta heitettyihin vaatimuksiin.

Talouden osalta on tietenkin hyvä, että nyt satsataan nuorisotyöttömyyteen, mutta kun äsken laskettiin taas kerran näitä summia, niin vielä muistutan, että se 130 miljoonaa viime syksynä oli perusjuttu työllisyyden hoitoon mutta myös 30 miljoonaa koulutukseen sekä nuorille että aikuisille. (Ed. Heinäluoma: Ja veikkausvoittovarat!) — Ja tässä vielä veikkausvoittovarat hyvänä muistutuksena.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Palaan niinkin kauas kuin ed. Heinäluoman ryhmäpuheenvuoroon, jossa hän viittasi siihen, kuinka hyvin työministeriön tehtäviä heidän aikanaan on hoidettu. Olin silloin jopa ajattelemassa niin, että ehkä ulkoistamme tämän työministerin salkun sosialidemokraateille sinne oppositioon, koska tulokset kuulostivat niin hyviltä. Mutta sitten, kun rupesin kuulostelemaan toimenpiteitä, niin tulinkin toiseen tulokseen, että näin ei voi toimia. Odotankin sitä, että sosialidemokraateilta tulee toimenpiteitä nimenomaan siihen, millä tavalla esimerkiksi yksityinen sektori voisi työllistää paremmin heidän näkemyksensä mukaan, miten julkinen sektori voisi työllistää paremmin heidän näkemyksensä mukaan, koska juuri näiltä ja nimenomaan avoimelta sektorilta löytyy niitä uusia työllistämiskohteita ja paikkoja, joihin nuoria erityisesti voisi työllistää.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on paljon perään kuulutettu lisäelvytystä. Unohdetaan se, että vasta runsas kolme kuukautta tämän budjettivuoden menoja on käytetty ja rahoja on käytetty. Meillä on paljon käytettävissä olevaa rahaa valtiolla, jota myöskin suunnataan. Sen lisäksi lisäbudjetissa tulee lisää.

Ed. Bjarne Kallis sanoi, että on tärkeätä kantaa huolta aikuisten työttömyydestä. Se on totta, mutta kyllä muistan itse, kun olin varsinaisessa työelämässä vuonna 1995 ja kun kutsunnoissa katselin syrjäytyneitä nuoria. Kyllä minä kannan huolta tämän hetken nuorten syrjäytymisestä. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 30 000 euroa. (Ed. Rajamäki: Millä te hinnan laskitte?) Siksi on äärimmäisen tärkeätä, että me panostamme nuorisotyöttömyyden hoitoon. 30 000 euroa maksaa tänä vuonna yksi syrjäytynyt nuori. (Ed. Pulliainen: Tämän vuoden aikana?) — Per vuosi maksaa syrjäytynyt nuori. — Siksi on äärimmäisen tärkeätä kantaa huolta nuorten työllisyyden hoidosta (Puhemies: Aika!) ja juuri estää se, että yksikin nuori syrjäytyisi.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä lisätalousarviossa on hyviä toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden hillintään, työllistämistukeen ja koulutustoimenpiteisiin, mutta nuorilla on vaikeaa. Suomalainen yhteiskunta ja elämäntapa ovat kovempia ja kylmempiä kuin ennen, ja herkkien nuorten turvaverkot ovat haurastuneet. Nuorten mielenterveysongelmista aiheutuva työkyvyttömyys kasvaa Suomessa räjähdysmäisesti: se on kasvanut liki 50 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Hoitotakuu ei toteudu mielenterveystyössä, ja mielenterveyskuntoutuksen määrärahat ovat niukilla. Kysyisinkin, onko hallituksella jotakin strategista suunnitelmaa kehitteillä nuorten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kuntataloudesta kovasti keskusteltu ja siitä, että hallitus on vain levitellyt käsiään eikä ole tehnyt mitään kuntatalouden vahvistamiseksi näinä vaikeina aikoina. Valtion toimenpiteiden kokonaisvaikutus kuntatalouteen kuluvana vuonna on jälleen merkittävästi positiivinen, kuten nykyhallituksen aikana koko hallituskauden ajan.

Täällä on kritisoitu kovasti kelamaksun poistoa, jota todellakin kuntajohtajat ovat kiittäneet. Muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa SAK:n johtaja Kallinen kiitteli tätä ja kertoi, että nimenomaan kelamaksun poistolla on suurin vaikutus kunnille ja kuntatalouteen, ed. Heinäluoma. Lisäksi yhteisöveron kuntaosuuden korotuksella ja näillä muutoksilla on suuri vaikutus kuntatalouteen. Eli kaikilla näillä on ollut vaikutusta myös työllisyyteen kunnissa.

Lisäksi on erittäin merkittävää, että tässä lisätalousarviossa tärkein painopiste on todellakin nuorten työllisyyden edistämisessä. Noin 15 000 nuorta tulee työllistymään tai saamaan koulutuspaikan tai harjoittelupaikan tämän avulla. Tämä on todella paljon.

Parasta tässä on se, että tämä on hyvin monipuolinen pakki. (Puhemies: Aika!) Elikkä tämä sisältää toimenpiteitä monille erilaisissa elämäntilanteissa oleville nuorille.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että täällä on niin opposition kuin hallituksen erustajien puolesta puhuttu nuorisotyöttömyyrestä. Tämä on varmahan se kipiä paikka, kipiä asia, johonka meidän pitää paneutua.

Ed. Nepponen virvoitti oikein minut huulilla puhumahan siitä, että pitää muistaa: On puhuttu, jotta tulevaisuures meillä on työvoimapula. Mutta millä me saarahan näille nuorille töitä, ne oppivat tekemähän töitä? Sitten kun joskus tuloo töitä, niin oppiiko ne enää tekemähän, kun ne on oppinut olemahan jouten? Mä väitän, että jos meirän kaikki nuoret saarahan tulevaisuures tekemähän töitä, suurin piirtein kaikki, niin epäälempä, tulooko sitä työvoimapulaa vielä meirän aikana Suomenmaas. Eli nuorison pitää saara töitä. Siitä me ollahan kaikki huolissaan. Siihen on tosin hallitus satsannu kiitettävästi.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Köyhän talon isättömänä lapsena olen kuitenkin pienestä pitäen ymmärtänyt yhden asian, eli kunnat ja valtio eivät meitä työllistä. Meidät työllistävät yrittäjät suurimmaksi osaksi. Siitäkin huolimatta on hienoa, että hallitus on satsannut kuntien tulevaisuuteen hyvin muun muassa kelamaksun poistolla ja monilla muilla toimilla, viime vuonna 760 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna jne.

Ihmettelen suunnattomasti tätä opposition ajattelutapaa: pitäisikö meidän kaikkien olla kunnalla tai valtiolla töissä. Tämähän on tuhoon vievä yhtälö. (Ed. Heinäluoma: Kuka semmoista on sanonut?) Eli entistä enemmän yrittäjyyteen satsaamalla työpaikat nousevat.

Sitten, koska opetusministeri on paikalla, niin haluan vielä kysyä, ollaanko tuonne oppisopimuspuolelle kenties saamassa vieläkin lisää panostusta, koska tilastojen mukaan oppisopimuskoulutus on paras keino saada pysyviä työpaikkoja nuorille.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tässä työministeri Sinnemäki, kun hän arvioi näitä arvonlisäveron kesäisen noston työllisyysvaikutuksia, siinä välillä jotenkin arvioi, että ehkä tässä oltaisiin plus miinus nollalla, jos tätä kautta saataisiin lisää veroja ja niillä voitaisiin julkisten palvelujen käyttämiseen laittaa rahaa. Se ei ole oikeastaan huono idea yleensä, että julkisella puolella pidettäisiin työllisyyttä yllä silloin, kun yksityisellä puolella on vaikeampaa. Mutta en tiedä, onko jo suunniteltu kohta, mihin tätä osoitettaisiin, vai oliko tämä työministerin yksityisajattelua. Minulle ei ole tullut mitään muuta selkeää syytä tähän, miksi tämä arvonlisäveron nosto osuu heinäkuun alkuun, kuin se, että jotain piti keksiä silloin, kun piti kattaa muita veronalennuksia, tässä tapauksessa ruuan arvonlisäveroa.

Kun Katainen vain sanoi, että nyt mennään tällä, kesällä tämä korotus ja vuoden lopussa perheille suuret energiaveron korotukset, niin mihin muuhun nämä perustuvat kuin vain aikaisempiin tehtyihin kompromisseihin? Elättekö te ajassa näissä kysymyksissä?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio on nimenomaan työllistämislisätalousarvio, ja on äärettömän hieno asia, että hallitus antoi sen jo näin varhaisessa vaiheessa. (Ed. Viitanen: Varhaisessa? Lähes vuoden myöhässä!)

Itselleni pistää silmään siellä yksi yksittäinen puute, nimittäin Kemera-varat. Nythän tilanne on se, että alueittain osalla alueista Kemera-varat ovat loppuneet tässä vaiheessa jo kesken vuoden. Tämä on erittäin huolestuttavaa ja ikävää sen takia, että Kemera-varat ovat nimenomaan erittäin työllistäviä, ne ovat kansantaloudellisesti erittäin järkeviä. Haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä, millä tavalla hallitus yleensäkin keskusteli tai harkittiinko yleensäkään näitten Kemera-varojen lisäämistä jo tässä lisätalousarviossa.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä ed. Viitanen ja SDP eivät tohdi sanoa sitä ääneen, niin kyllä tässä sanon, että kyllä on niin, että hallituksen elvyttävä politiikka on onnistunut hidastamaan työttömyyden kasvua. Kyllä asia todellakin näin on.

Haluan tässä sanoa, kun täällä on juututtu kelamaksuun ja väärinsammutuspuheisiin Heinäluoman ja SDP:n johdolla, että on erittäin tärkeää ja tervetullutta, että tässä tilanteessa, jossa nuorisotyöttömyys on aivan erityisesti tämän talouskriisin johdosta kasvanut, tuli lisäbudjetti, jossa erityisesti pureudutaan siihen, että nuoret saisivat työtä.

Kun SDP on täällä kysynyt, että miksi vasta nyt, niin kyllä täytyy sanoa, että sinivihreän hallituksen alkumetreistä asti erityinen tavoite on ollut se, että jokainen nuori pääsee koulutukseen ja saa työtä. Silloin, kun SDP oli hallituksessa, vietiin perusopetuksen voimavarat. Perusopetushan on juuri se paikka, missä annetaan eväät jatkokoulutukseen.

Toinen virhe oli se, että yhtään lisärahaa ei tullut systemaattisesti ammatilliseen koulutukseen. Ja katsokaa nyt, kun on sinivihreä hallitus: 9 000 paikkaa on tullut, ja tässä lisäbudjetissa tulee lisää ammatilliseen koulutukseen. (Ed. Rajamäki: Kysykää opettajainhuoneesta, mitä sinne kuuluu! — Puhemies: Aika!) Jos jokin hallitus on nuorten eteen työtä tehnyt, se on kyllä tämä hallitus, mutta vielä on haasteita, ja ei tämä työ tähän lopu. Nuorisotyöttömyys on vakava asia, (Puhemies: Aika!) samoin kuin kaikkien työttömyys, mutta SDP:n virheet on (Puhemies: Aika!) ainakin koulutuspolitiikassa korjattu.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä suorastaan liikuttava tämä ed. Sarkomaan huoli SDP:n politiikan suhteen. Nythän hallitus tulee näillä esityksillä hyvin pitkälle sille linjalle, mitä SDP esitti nuorisotyöttömyyden torjumiseksi jo vuosi sitten. Muun muassa koulutuspuolella juuri näitä samoja määrärahoja olemme vuoden etuajassa esittäneet, ja nyt te tulette sitten perässä tällaista etanan vauhtia.

Mutta, arvoisa puhemies, minä kyllä edustaja Sarkomaalta tai ministeri Virkkuselta haluaisin kysyä, onko tämä nyt todella niin hirvittävän fantastista ja hyvää koulutuspolitiikkaa tältä hallitukselta, kun esimerkiksi Kainuussa lopetetaan opettajankoulutus, Itä-Suomen yliopistolla on käynnissä yt-neuvottelut. Tämäkö on nyt sitä kokoomuksen panostamista tähän osaamiseen ja sivistykseen ja tulevaan kasvuun jnp.? Minä todella nyt kysyn, voiko tämä olla fantastista.

Ed. Sarkomaa, tulokset ratkaisevat sen, miten onnistunutta teidän politiikkanne on. Yliopistomaailmassa me tiedämme tuloksen, ja kyllä minä sanon, että ei se kyllä myöskään nuorisotyöttömyyden osalta kovinkaan komea ole, kun jokaisessa maakunnassa nuorisotyöttömyysluvut ovat (Puhemies: Aika!) monta kymmentä prosenttia kasvaneet.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositio täällä vaatii koko ajan lisää rahaa, muttei kerro täsmällisesti, mihin se niitä rahoja sitten roiskisi. (Ed. Piirainen: Julkisen sektorin investointeihin esimerkiksi!) On tärkeää, että ne rahat täsmäkohdennetaan, jotta niillä olisi mahdollisimman suuri vaikutus tähän tilanteeseen, mikä meillä on.

Nyt tämä hallitus on näin täsmäkohdentanutkin sen. Nuorten työttömyys on yhteiskunnallinen suuri ongelma missä tahansa maassa, ja siihen me olemme satsanneet rahaa. Nuorten työttömyyden lisäksi aloituspaikkoja on taas lisätty ja koulutukseen satsattu. Se on investointi tulevaisuuteen, ja se on hyvin vaikuttavaa ja tehokasta. Myöskin sen koulutuksen sisällä on tehty täsmäkohdennuksia: Ammattistartti — hyviä kokemuksia — vakinaistettu tänä vuonna ja siihen paikkoja lisää. Oppisopimuskoulutukseen, peruskoulutukseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen lisää. Niille oppilaille, joilla ei ole jatkokoulutuspaikkaa, ja vapaan sivistystyön oppilaitoksiin (Puhemies: Aika!) lisää rahaa jne. Veikkausvoittovarat. Nämä ovat juuri niitä täsmäkohdennuksia, joita nyt tarvitaan, eikä yleistä roiski-mista.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun entinen ministeri ja kansanedustaja Kalliomäki ei ole paikalla, niin arvaan, että hän pahoittaa mielensä kuultuaan entisen ministeri Sarkomaan puheenvuoron siitä, mitä perusopetukselle tehtiin viime vaalikaudella. Nimittäin ministeri Kalliomäki käynnisti sen ohjelman, jota te pääsitte jatkamaan, ja hommasi lisärahoituksenkin viimeisessä kehysriihessä ennen Vanhasen ykköshallituksen lopettamista. (Ed. Vahasalo: Mutta ei ole lisännyt aloituspaikkoja ammatilliseen koulutukseen!) Minusta olisi kohtuullista, että pysytään siis tosiasioissa, varsinkin jos sattuu olemaan niin, että pääsee semmoisen perinnön päälle, minkä edellinen ministeri on hommannut, ja pääsee siitä käyttämään lisää rahaa suoraan.

Mutta sitten laajentaisin keskustelua hiukan, koska täällä on yksi asia jäänyt mainitsematta kokonaan hallituksen elvytystoimista, ja se on tämä peltomaan myyntivoiton verovapaus, koska nyt ministeri Katainen on paikan päällä. Sehän on tähän mennessä, tämä hallituksen päätös, johtanut siihen, että peltomaan kauppa on loppunut lähes kokonaan. Ei tapahdu yhtään mitään, ja jopa minä, joka en nyt ole maaseudun varsinainen asukas enkä asioiden hoitaja, olen saanut lähestymisen, jossa ollaan huolestuneita tästä tilanteesta. Kysynkin nyt ministeri Kataiselta, miten tämä peltomaan myyntivoiton verovapausasia jaksaa eli onko se tulossa ja koska ja miksi se kestää näin kauan vai onko tässä tultu uusiin ajatuksiin tämän tarpeellisuudesta.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun mennään kesää kohti, niin vaikka täällä on ollut monia puheenvuoroja, ettei löydy nuorille harjoittelu- tai kesätyöpaikkoja, niin on hyvä huomata, että yli 90 prosenttia kaupan alan yrityksistä lisää tai pitää ennallaan kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden määrän vuosina 2010—2012. Tuolta omasta maakunnastani Etelä-Savosta positiivisia esimerkkejä: Mikkelin kaupunki tarjoaa esimerkiksi kesätyötä lähes sadalle enemmän tänä kesänä kuin viime vuonna, ja Etelä-Savon osuuspankki on lahjoittanut 100 000 euroa sadan nuoren työllistämiseksi tänä kesänä Etelä-Savossa. Tässä joitakin positiivisia esimerkkejä myöskin.

Tosiaan, arvoisa puhemies, kun nyt kuitenkin me muistamme, että valtio elvyttää velkarahalla, niin on tärkeätä, että nämä toimet ovat kohdennettuja ja oikea-aikaisia, tehokkaita, ja siihen tämä nuorisoon keskittyvä työllisyyslisäbudjetti erityisen hyvin osuu, lähes 80 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden hoitoon. Siellä on monia hyviä asioita, niin neuvontapalvelu ja starttiraha, yrittäjyyskoulutusta, nuorten vastavalmistuneiden palkkatuen lisäämistä, nuorten valmentavaa työvoimakoulutusta, jota sovelletaan (Puhemies: Aika!) ylioppilastutkinnon jälkeiseen nivelvaiheeseen, ja myöskään akateemisen työttömyyden estämistä ei pidä vähätellä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Kyllä hallitus yrittää. (Ed. Pulliainen: Se on yrittäjähallitus!) Sen tuppi heiluu, mutta tulosta ei vaan tuppaa tulemaan, ja miksi? Hallitusohjelma on pettänyt, vaalitulos suhmuroitiin liikemies Merisalon rahoilla. Tulevan pääministerinvaihdoksen vuoksi suma seisoo, asiat eivät etene. Kysyn teiltä, arvoisa valtiovarainministeri, te kun olette asiallinen ja tolkun mies, voitteko tunnustaa, että hallitus on umpikujassa ja tästä syystä eduskuntavaaleja tulisi aientaa, jotta päästäisiin normaaliin elämään. Olosuhteet on ihan toisenlaiset verrattuna siihen ajankohtaan, kun hallitus on aloittanut. Nyt pitäisi hankkia uudet valtuudet, ja olkoon, että vaikka sama pohja jatkaisi, niin päivitettäisiin nämä valtuudet, koska nyt menetämme jälleen vuoden, kun mikään ei suju eikä luista. Asiat ovat työryhmissä, niitä mietitään ja valmistellaan, mutta päätöksiä puuttuu.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Lisärahoitus nuorten työllistämiseen on juuri nyt paikallaan. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen on hyvä täsmätoimi työttömyyttä vastaan. Kaiken kaikkiaan voin sanoa kyllä oppositiolle, että ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen osalta palaute tällä vaalikaudella on ollut poikkeuksellisen myönteistä. Siellä ollaan tyytyväisiä tähän järjestelmään. Jo aikaisemmin viime vuonna hallituksen esityksestä aikuisopintotukea uudistettiin. Tuen ehtona on, että vähintään on ollut 5 vuotta työelämässä mukana ja nykyinen työsuhde on vähintään vuoden mittainen. Tuki on 20 prosenttia palkasta 2 700 euroon asti ja 15 prosenttia sen ylittävästä osasta. Nämä etuudet ovat hyvät. Työttömät ovat saaneet vuoden alusta mahdollisuuden suorittaa loppuun tutkintonsa ja (Puhemies: Aika!) tehdä puuttuvan gradun etujen kärsimättä. Nyt kaikkia näitä mahdollisuuksia kannattaa täysimääräisesti hyödyntää.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Täällä vihreiden ryhmän puheenjohtaja puhui vihreästä kasvusta. Ydinvoimalla ei kuitenkaan luoda vihreää kasvua, ja onkin harvinaista, että niin sanotun vihreän puolueen politiikka tukee sellaista hallitusta, joka on tuomassa laajaa ydinvoimaesitystä eduskuntaan. Tämä on harvinaista.

Millä tavalla hallitus todella epäonnistuu mutta hiukan myös eduskunta: Reumasäätiön sairaala on konkurssissa. Kainuussa opettajankoulutus on konkurssissa. Meillä istuu täällä keskuudessamme Kelan hallituksen jäsen, joka eduskunnan valvonnassa on ajanut Reumasäätiön sairaalan konkurssiin. Kyllä tässä eduskunnassakin on vikaa eikä vain hallituksessa.

Hallitukselle positiivista kyllä tästä Pyhtää—Kotka-yhteysaluksesta, mutta sitä ihmettelen, että 14 miljoonalla eurolla jälleen pienennetään ympäristöministeriön pääluokkaa. Se on kielteistä.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluomalle ensin: ed. Kalliomäki oli kyllä se hyvä poika, mutta te olitte se paha poika, joka leikkasi ne perusopetuksen rahat loppujen lopuksi.

Mitä tulee sitten ihan tähän hyvään työllisyystilanteeseen, josta hallitus on pitänyt hyvää huolta: Ed. Viitanen, se johtuu meidän hyvästä lomautusjärjestelmästämme mutta erityisesti siitä, että meillä on erittäin hyvä yritysten tuloverojärjestelmä, joka luotiin Esko Ahon hallituksen aikana, ja meillä on erittäin vakavaraisia yrityksiä, ja tämä on pelastanut paljon työpaikkoja, sanoisin, vähintään 100 000 työpaikkaa tässä maassa. Mutta te haluatte romuttaa tämän yritysten verojärjestelmän. Te haluatte, että seuraavassa lamassa meillä on paljon työttömyyttä. Miettikää toimenpiteitä.

Mitä tulee veroelvytykseen, niin täytyy sanoa, että pahimman laman aikana hallitus elvytti nimenomaan työnteon verotusta keventämällä ja niin, että työnantajamaksuja, kelamaksua, alennettiin sosiaalitupon mukaisesti, ed. Heinäluoma. Mitä te haluatte nyt, kun pahin lama on ohitse? Te haluatte, että arvonlisäveroa ei korotettaisi ja ei alettaisi maksaa velkoja takaisin, mikä kohdistuu ulkomaisten tuotteiden tuontiin. (Puhemies: Aika!) Mitä tulee ympäristöveroihin, te ette halua niitten korottamista, jotta saadaan talous tasapainoon. Ajoissa pitää toimia, ei myöhään.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosi se nyt kuitenkin on, että perusopetuksen rahoja lisättiin juuri viimeisessä kehysriihessä erittäin tuntuvasti ja käynnistettiin tämä perusopetuksen kehittämisohjelma, josta seuraava hallitus ja sen ministeri pääsevät nauttimaan. Toivon, että pysytään näissä tosiasioissa, jotka käyvät selvästi ilmi myös eduskunnan pöytäkirjoista.

Mitä tulee sitten tähän kelamaksuasiaan, niin kyllähän tämä on kummallinen tämä kelamaksuasia, kun siis yksikään keskustalainen ei suostu täällä julkisesti sanomaan sitä tosiasiaa, minkä olemme lehdistä voineet lukea, että keskustan rooli kelamaksun poistamisessa oli yhtä kuin lukea se lehdestä. Siinä tämä loistava, mikä se olikaan, se sinivihreän hallituksen loistava yhteistoimintakulttuuri ja se rooli, joka keskustalle on päätöksenteossa varattu. (Ed. Zyskowicz: Kokoomus on sinivihreä puolue!)

Totean, että kun veropolitiikan osalta on tehty yksi virhe radikaalisti eli on vedetty verotus liian alas, tyhjennetty valtion kassa, niin sille nyt ei tähän hätään voi yhtään mitään, koska nykyhallitus istuu vielä jonkun aikaa. Mutta ei tehdä toista lisää eli lähdetä kiristämään niin, että se tappaa kasvun ja johtaa uusiin leikkauksiin. Siksi arvonlisäveropäätöstä pitää lykätä, niin kuin Elinkeinoelämän valtuuskunta (Puhemies: Aika!) ja Etla ovat esittäneet. Sixten Korkman on tässä aika viisas mies.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Heinäluomalle haluan todeta, että kelamaksu on ollut hallituksen päätös ja sillä omalta osaltaan elvytetään ja tuetaan myös kuntia. Kuntatalous on näinä kolmena vuotena, 2009, tänä vuonna, ensi vuonna, (Ed. Arhinmäki: Miksei suoraan valtionavuissa annettu sitä?) saanut 750 miljoonan euron vahvistuksen talouteensa. Se on merkittävä asia. Hallituksen päätökset on tehty yksimielisesti, ja tältä osin asia on siinä.

Ed. Gustafsson, arvostan teitä suuresti ja olen iloinen siitä, että nämä luvut taisivat tulla ihan kohdalleen, elikkä SDP:n tämän vuoden varjobudjetissa esitettiin 130 miljoonaa työllisyyden hoitoon, josta sitten nuorisotyöttömyyteen se 50 miljoonaa. Totta kai eri momentteja voidaan lukea sitten vielä erikseen.

Arvoisa rouva puhemies! Tähän loppuun vielä, jotta valtiovarainministeri ei kyllästyisi tähän keskusteluun, joka ei ole kovin paljon tuottanut ehkä uusia työpaikkoja nuorille, haluan kannustaa, että Välimeren tauti ei leviä. Jos viljelijä joutuu heti maksamaan takaisin pienestä virheestä, joka voi olla virkamiehen tekemä, niin ei Kreikkakaan saa päästä ihan vapaamatkustajan tavoin. (Puhemies: Aika!) Tässä suhteessa pitäkää tiukka linja.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Yksi pohdinnan arvoinen ja jopa konkreettinen toimenpide julkisen sektorin tuottavuuden lisäämiseksi olisi se, että julkinen sektori palkatessaan uusia työntekijöitä toteuttaisi mahdollisimman avointa, tasapuolista ja oikeudenmukaista rekrytointipolitiikkaa. Olen sitä mieltä, että kunnat, valtio ja niiden määräämisvallassa olevat yhteisöt eivät saisi palkata uutta henkilökuntaa poliittisin perustein. Minkään poliittisen puolueen jäsenkirja ei saisi olla pääasiallinen valintaperuste, ei edes Rkp:n jäsenkirja. Kysynkin arvoisalta ministeri Kataiselta, mitä mieltä hän on julkisen sektorin poliittisista virkanimityksistä. Tulisiko niistä luopua tai edes rajoittaa niitä tuottavuuden nimissä?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on merkillistä, että meillä on kaikilla samat tavoitteet. Me tiedämme, mikä on tärkeätä, me tiedämme, mikä on ongelma. Tavoite on se, että työllisyys paranisi, ja me tiedämme, että se paranee, jos yritysten kilpailukyky paranee. Silloin myöskin työllisyys paranee. Mutta miten tuo saavutetaan? Siinä ed. Heinäluoma aivan kuten ed. Sasi, molemmat ovat oikeassa, että verotuksen kautta voidaan vaikuttaa. Minä en syytä teitä enkä minä syytä hallitusta, vaan haluan mieluummin puhua kristillisdemokraattien linjasta, ja se on se, että kaikessa päätöksenteossa katsotaan, miten voidaan työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä parantaa. Sen takia me äänestimme kansaneläkevakuutusmaksun poistamisen puolesta, me vastustimme alvin alentamista, me katsoimme, että ei kannata lokakuussa alentaa, kun kuitenkin pitää myöhemmin nostaa. Minun mielestäni on aivan oikein, että nyt (Puhemies: Aika!) nostetaan alvia, koska se kohdistuu myöskin tuontitavaroihin.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimet sekä elvytyksen että työttömyyden hoidon osalta ovat olleet erittäin oikea-aikaisia, eikä voi kuin hämmästellä näitä opposition väitteitä ja moitteita siitä, että ajoituksessa olisi menty pieleen. Ensin elvytettiin muka liian aikaisin ja nyt liian myöhään. (Ed. Arhinmäki: Kuka on esittänyt, että liian aikaisin?) Hämmästyttää myös tämä ed. Gustafssonin näkemys siitä. Te vähättelette hallituksen rakennus- ja väyläinvestointien määrää ja siteerasitte tuota akateemista tutkimusta, joka teillä on ollut siellä mukana. Ymmärsinkö oikein, että investoinneilla olisi teidän mukaanne kaksin—kolminkertainen vaikutus siihen summaan nähden? Jos näin on, niin vuoden 2009 osaltahan, jos otetaan esimerkki, väyläinvestoinnit olivat reilu 500 miljoonaa euroa, ja tämä kolminkertaisena on kuitenkin yli puolitoista miljardia euroa. Eikö tämä kuitenkin ole jotain?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä saadaan kyllä aikamoinen ikiliikkuja aikaan sillä, että lähes jokaisessa kokoomuksen suunnalta tulevassa puheenvuorossa keksitään uusi väite, mitä oppositio on kulloinkin esittänyt. Nyt uusin väite oli se — ed. Outi Mäkelä väitti — että oppositio on arvostellut, että hallitus aloitti liian aikaisin elvyttämisen. Kuitenkin, jos muistetaan nyt, mitä täällä salissa tapahtui syksyllä 2008, nimenomaan vasemmisto-oppositio varoitti siitä, että finanssikriisin myötä olemme ajautumassa heikkoon taloustilanteeseen ja työllisyystilanteeseen. Vaadimme elvytystoimia.

Silloin, ministeri Katainen — varmaan voitte nyt myöhemmin myöntää sen — sanoitte, että tämä kriisi ohittaa Suomen, että ei tarvitse hätiköidä. Sanoitte, että vasemmisto pelottelee. Te ja pääministeri Vanhanen syytitte meitä pelottelusta, kun me sanoimme, että pitäisi alkaa elvyttää. Nyt täällä kuullaankin, että me olemme arvostelleet liian aikaisesta elvyttämisestä. On tämä aika kummallista keskustelua.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Humoristista on ollut myös kuunnella ed. Heinäluoman puheenvuoroja. Ihan oli historian havinaa, kun peltojen luovutusvoittovapauden perään kyseltiin. Seuraavassa puheenvuorossa varmasti ed. Heinäluoma nostaa esiin sen, että elintarvikkeitten arvonlisäveron 5 prosentin tiputuksella saatiin aikaiseksi elintarvikkeitten kauan odotettu hintojen lasku yli 6 prosentilla, ettei keskustan tarvitse sitä kehua.

Mutta sen sijaan olen ihmeissäni siitä, että ed. Heinäluoma — samalla kun ikään kuin hieman hyväksyy sen, että kelamaksujen poisto toi kuntatalouteen tukea — puhuu siitä, miten kelamaksuja "roiskittiin" yritysmaailmaan. Onko yritysten työllistäminen SDP:n mielestä jotenkin vähäarvoisempaa kuin kunnallinen työllistäminen? Eihän kelamaksuista koituvaa hyötyä saanut, ellei työllistänyt. Minusta tämä on erittäin tärkeä asia huomata.

Ed. Viitanen kyseli vihreästä (Puhemies: Aika!) työllistämisestä, ja sitähän löytyy tuolta Tekesin rahasta. Mutta sen sijaan kysyisin ministeri Kataiselta, eivätkö Kemera-rahat teidän mielestänne työllistä.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on paljon väännetty peistä työnantajan sosiaaliturvamaksusta, ja meillähän Kainuun hallintokokeilussa tämä otettiin heti silloin alusta saakka käyttöön. Nyt, kun Tampereen yliopisto on tehnyt loppuarviointia kaiken kaikkiaan kokeilun onnistumisesta, siinä on myös todettu, että työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta työllistymisen kannalta.

Täällä on myös esitetty oppisopimuskoulutuksen rahoittamista. Tälläkin hetkellä oppisopimuskoulusta sanotaan irti, koska yksityisillä yrittäjillä ei ole millään mahdollisuutta työllistää ja tätä kautta oppisopimuskoulutussopimukset ovat ensimmäisinä irtisanottavina. Muistelin Kajaanin kaupungille esimerkiksi tämän kelamaksun alennuksen vaikutuksen olleen noin 200 000 euroa, elikkä siinä miljoonien alijäämäkierteessä se ei kyllä näkynyt yhtään millään tavalla.

Näistä investoinneista, mitkä nyt puuttuvat sieltä: Ministeri Vehviläinen lupasi joulukuussa, että lisätalousarviossa tulee (Puhemies: Aika!) Seinäjoki—Oulu-välille lisää rahaa ratainvestointeihin. Siellä ei ole yhtään esitetty tällä hetkellä, ja nämä olisivat erittäin (Puhemies: Aika!) tervetulleita investointeja.

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit ovat puhuneet siitä, että veronkevennyksiä kyllä tulee antaa, mutta niitä tulisi antaa vähän maltillisemmin. Ed. Kallis ryhmäpuheenjohtajana useasti on tuonut esiin sen, että kolmannes tulisi antaa veronkevennyksiä, kolmannes tulisi antaa kuntien palveluihin lisää. Tätä politiikkaa harjoittamalla — tietysti jälkiviisaus on imelä laji, mutta minä olen havaitsevinani, niin kuin ed. Rossi puhui — että 750 miljoonaa kunnat saavat tänä vuonna lisää, mutta tosiasia kuitenkin kunnissa on se, että tällä hetkellä niin terveydenhuollossa kuin koulupuolella voidaan erittäin huonosti. Tilanne on erittäin tiukka, ja mahdollisuudet työllistämiseen ovat olemattomat.

Kristillisdemokraatit toivovat, että kun jatkossa me pohdimme sitä, että meillä kunnissa riittää työvoimaa, niin erityisesti hallitus pohtii vielä tulevissa vaihtoehdoissaan sitä, että kuntien valtionosuuksia voitaisiin merkittävästi lisätä ja tätä kautta parantaa myös julkisen sektorin työllistämismahdollisuuksia.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Meneillään oleva yliopistouudistus on yksi hallituksen merkittävimmistä tulevaisuussatsauksista, ja osana tuota uudistusta on voimaan tullut tuo uusi yliopistolaki, missä yliopistot saivat lisää taloudellista ja hallinnollista autonomiaa, ja se oli erittäin hyvä ratkaisu. Tuossa yhteydessä myös yliopistoja on rahoitettu merkittävällä tavalla. Hallitushan teki joulukuussa noin miljardin euron päätökset yliopistojen talouden hyväksi.

Ed. Viitanen kysyi sitä, miksi tässä lisäbudjetissa ei ole yliopistorahoitusta esitetty lisää. Itse asiassa ei yksikään yliopisto ole pyytänyt lisää rahaa. Yliopistoille siirtyi vanhoja eriä 260 miljoonaa, ja lisäksi noin 100 miljoonaa euroa siirrettiin niitten kassojen tukemiseksi. Nuo yt-neuvottelut, jotka ovat kahdessa yliopistossa meneillään, liittyvät ennen kaikkea siihen, että yliopistot haluavat uudistaa rakenteitaan ja ovat päättäneet muun muassa siirtyä tai ovat jo siirtyneet hankkimaan tuki- ja hallintopalvelut keskitetyiltä yhtiöiltä ja vähentävät tuki- ja hallintohenkilöstön määrää.

Se sitoumus, mikä tämän vuoden lisäbudjettiin nähden on yliopistojen suuntaan, on se, että hallitushan sitoutui siihen, että palkkaratkaisuja tullaan vastaan lisäbudjetissa. Nyt yliopistojen henkilökunta on hyväksynyt työehtosopimuksen, palkkaratkaisu on syntynyt, ja tuolta osin olemme tehneet esityksen seuraavaan lisäbudjettiin, että se kompensaatio tulee siinä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Rouva puhemies! Ensinnäkin tästä peltomaasta. Jo muutama viikko sitten, taisi olla kolme viikkoa sitten, julkisuudessa totesinkin sen, että sitä ei ole mahdollista EU-lainsäädännön mukaan viedä eteenpäin. Eli se ei toteudu, valitettavasti. Se olisi ollut yhtä hyvä, tai samanlainen itse asiassa, kuin verovapaus maalle silloin, kun kunta oli ostajana. Eli haluttiin saada lisää kaavoitusmaata erityisesti täällä niin sanotussa Ruuhka-Suomessa, jotta saataisiin lisää asuntoja. Ja se toimi käsitykseni mukaan oikein hyvin.

Mutta nyt kun tässä on ostajana yksityinen taho, niin sitä ei valitettavasti voida EU-kilpailusäännösten mukaan toteuttaa, eli me vedämme sen notifiointiprosessin pois. Sillä olisi ollut positiivinen vaikutus tilakoon kasvattamiseen, sitä kautta maatalouden tuottavuuden kehittämiseen ja niin poispäin. Valitettavasti tämä nyt on komission kanta.

Mitä tulee sitten muihin, niin varmaan on syytä se todeta — ettei vaan kenellekään jää väärää käsitystä — että tässä on ikään kuin tullut vähän semmoista mielikuvaa opposition taholta, että tämä olisi ensimmäinen elvytysbudjetti tai ensimmäinen budjetti, jossa jollakin tavalla työllisyystoimenpiteitä suunnataan. Näinhän ei ole. Tämä taitaa olla nyt ehkä kuudes, kun lasketaan lisätalousarviot ja varsinaiset budjetit, joissa on lisätty toimenpiteitä nuorille ja vanhemmille ja elvytetty usealla tunnetulla tavalla. Eli ei tämä nyt mitään ihan uutta ole.

Elvytystä jatketaan, niin kuin kaikki huomaavat. Eli ei elvytystä ole lopetettu, sitä jatketaan. Lisää rahaa käytetään investointeihin, niin kuin täällä on todettu, ja edelleenkin veroelvytys on päällä. Mutta alkaa tulla aika vastaan, jolloin pitää ruveta tekemään tasapainottavia toimenpiteitä, ja sen takia on perusteltua nostaa arvonlisäveroa heinäkuun alussa.

Mehän olemme laskeneet tälle vuodelle työn tekemisen veroa. Eli suomalaisen työn veroa on laskettu kahta kautta. Työllistäjän veroa — kelamaksu on poistettu — ja työntekijän veroa on laskettu. Se, mitä me nyt haluamme tehdä, on alkaa pikkuhiljaa vahvistaa julkista taloutta eli kerätä lisää verotuloja muun muassa tuontituotteista. Eli ulkomaalaisesta työstä ruvetaan keräämään, jotta voimme helpottaa suomalaisen työn verotusta. Eli meillä on selkeä poliittinen päämäärä: työn ja työllistämisen veroa vähän alaspäin, jotta saadaan lisään työpaikkoja, jotta voidaan estää irtisanomiset, jotta saadaan lisää ostovoimaa, ja sitten kerätään verotuloja tuontituotteista muun muassa, toki myös kotimaisista palveluista, arvonlisäveron kautta. Eli työnteosta kulutuksen ja ympäristön verotukseen.

Positiivista on muun muassa se, että teollisuuden edustajat, muun muassa metsäteollisuuden edustajat, ovat nyt käyneet läpi energiaverokorotusten vaikutuksia, ja kun katsotaan kelamaksun poisto ja energiaveron tulevat korotukset, niin he ovat todenneet, että metsäteollisuudelle tilanne on plus miinus nolla. Tämä oli yllättävä tieto sen takia, että itsekin olen ollut siinä käsityksessä, että jonkunmoinen lasku metsäteollisuudelle tästä tulee, mutta teollisuuden edustajat olivat nyt päässeet tästä yhteisymmärrykseen, että tulos on plus miinus nolla, mikä on erittäin hyvä meille kaikille.

Kehottaisin olemaan hieman varovainen, jos ihan totuutena puhutaan tai siteerataan tutkimuksia, että veroelvytys on aina tehottomampaa kuin julkisten menojen. Tämä on oppiriita. Siitä on perusteltuja tutkimuksia tehty, että asia on niin kuin ed. Gustafsson totesi. Sitten on olemassa perusteltuja tutkimuksia, että on päinvastoin. Muun muassa rouva Christina Romer, joka toimii Barack Obaman talousneuvoston puheenjohtajana, puhuu hyvin vahvasti nimenomaan tuloveroelvytyksen puolesta.

Mutta sehän riippuu siitä, mistä maasta on kysymys. Suomen kaltaisessa maassa, missä työ on korkeasti verotettua, ostovoiman lisääminen eli tuloverotuksen keventäminen toimii paremmin kuin jossakin muussa maassa. Näin ollen on ollut hyvin perusteltua, että alhaisten korkojen olosuhteissa on myös lisätty ostovoimaa, mikä on pitänyt mielet rauhallisina, on pitänyt työllisyyttä vähän parempana kuin muissa tapauksissa.

Lopettaisin, rouva puhemies, siihen, että kun meillä taitaa olla kohtuullisen hyvä yhteinen näkemys siitä, että Suomessa on kestävyysvaje taloudessa, suurin piirtein sen kestävyysvajeen kokoluokkakin on yhteisesti jaettu huoli, niin otettaisiin vakavasti tämä ja ruvettaisiin katsomaan jo, millä tavalla julkista taloutta voidaan tasapainottaa. Yksi mielenkiintoinen nyanssi on se, että kun vertaa Yhdysvaltojen 10 vuoden lainabondin korkoa, niin se taisi olla viime viikolla noin neljä kymmenystä korkeampi kuin Suomen 10 vuoden bondin korko. Eli amerikkalaiset maksavat korkeampaa hintaa lainastaan kuin suomalaiset. Miksi? Siksi, että amerikkalaisten julkinen talous on huonossa kunnossa ja Suomen on paremmassa. Eli ei kannata epäillä yhtään, etteivätkö Suomen lainan korot lähtisi nousuun, jos julkisen talouden tilaa ei osattaisi korjata. Hallitus on tässä toimimassa. Me teemme kasvua vauhdittavia ratkaisuja: energiaratkaisun, toivon mukaan myös veroratkaisun. Kolmikannassa etsimme julkista taloutta vahvistavia toimenpiteitä, erityisesti työuraa pidentäviä toimenpiteitä, yhteistyössä palkansaajien ja työnantajien kanssa, ja samaten etsimme julkisen sektorin tuottavuutta korottavia keinoja.

Arvoisa puhemies! Tässä päätöspuheenvuoro.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tuohon valtiovarainministerin viimeisenä esiin nostamaan asiaan. Siitä on hyvä aloittaa. Meillä on todella luottamus Suomen kykyyn hoitaa talouttaan edelleen korkealla tasolla, joka merkitsee alhaisia korkokuluja ja myöskin lainan saannin mahdollisuuksia. Sitä myöten meillä on tietenkin edellytykset hoitaa sitä kestävyysvajetta, joka meille on syntynyt, kun on työllisyyttä pyritty edistämään.

Viime vuoden budjetit olivat työllistäviä ja vielä enemmän tämän vuoden budjetti, jota nyt lisäbudjetilla tuetaan. Työtä on kyllä tehtävä, sillä vuoden 2008 syksyllä Suomen talous ajautui seinään ja pudotus oli suurin sitten vuoden 1918. Nyt on kuitenkin merkkejä paremmasta tulevaisuudesta, ja niitä merkkejä on syytä vahvistaa niillä toimenpiteillä, jotka myöskin tässä lisäbudjetissa ovat esillä.

Olen jo tässä aikaisemmin kantanut huolta nuorisotyöttömyydestä ja edelleenkin sen teen, koska sen lisääntyminen on aina huolestuttava. Onneksi aikuisten työttömyys ei ole noussut niihin lukuihin, joita ennustettiin, mutta kaikki työttömyys on aina pahasta. 15—24-vuotiaiden työttömyysaste oli helmikuun lopussa lähes 26 prosenttia. Ne luvut ovat hälyttäviä, ja erityisesti meidän on kannettava huolta niistä nuorista, jotka ajautuvat turvaverkkojen ulkopuolelle.

Syrjäytyminen on vakava haaste yhteiskunnalle. Yhden syrjäytyneen nuoren kulut yhteiskunnalle ovat 30 000 euroa. Jos tuo nuori jää 25-vuotiaana pysyvästi työttömäksi, niin 60-vuotiaaksi ehdittyään se on merkinnyt valtiolle 1,1 miljoonan euron kuluja. Ne ovat valtavia. Tämän päivän Kauppalehti nosti esiin ne valtavat kulut, joita yleensä meillä on syrjäytyneistä ihmisistä yhteiskunnalle vuosittain. Se on jopa suurempi huoli kuin aikaisemmin eläkkeelle siirtyminen. Molemmat ovat valtavan suuria huolia, joiden hoidolla sitten juuri voitaisiin hoitaa kestävyysvajetta. Siksi on todella paikallaan, että hallitus lisäbudjetissa panostaa nuorisotyöttömyyden hoitoon jo sen lisäksi, mitä varsinaisessa budjetissa on, ja 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen.

Juuri tuo opintojen jatkaminen on myöskin äärimmäisen tärkeää. Perusasteelta valmistuvista lähes seitsemän prosenttia ei jatka opintoja, ja silloin on juuri tuo syrjäytymisen riski merkittävä. Opintoja jatkamattomat on vaikea saada kiinni yhteiskuntaan. Siksi kaikki nämä ammattistarttikokeilut ja oppisopimuskoulutuksen lisäykset, aloituspaikkojen lisäykset, etsivä nuorisotyö ja niin edelleen ovat toimenpiteitä, joita tarvitaan. Juuri kunnissa pitäisi panostaa siihen, että siellä olisi henkilöstö, joka hoitaisi ja kokoaisi monet toimijat yhteen, jotta nuorten asioita hoidettaisiin, sillä kokemus ensimmäisestä työpaikasta on se, joka luo perustan tulevaisuudelle. Siksi ei vain valtion ja kuntien toimenpiteillä vaan myöskin yritysten toimenpiteillä pitäisi löytää esimerkiksi kesätyöpaikkoja, joilla juuri tätä perustaa luodaan. Peräänkuulutan merkittävästi juuri tätäkin, vaikka hälyttäviä merkkejä on siitä, että kesätyöpaikkoja ei löytyisi. Mutta kaikesta huolimatta niitä pitäisi pystyä löytämään juuri sen takia, että kokemus, vaikka lyhytaikainenkin kokemus, työnteosta antaa mahdollisuuden tulevaisuudessa päästä kiinni siihen rytmiin, millä Suomi aikanaan pelastetaan, koska vääjäämättä ja toivon mukaan nousun lähdettyä liikkeelle uusia työpaikkoja syntyy ja suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle niitä vapautuu myöskin merkittävässä määrin.

Yhtään nuorta meidän ei pidä päästää syrjäytymään. Siksi on äärimmäisen tärkeää hoitaa nuorten työllistämistä mutta yhtä hyvin myöskin toimenpiteitä, joita on monia tässä hallituksen esityksessä, muun muassa telakkatyöllisyys ja monet muut toimenpiteet.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Erityisesti ed. Arhinmäen puheenvuorosta tuli mieleen kyllä tämä näkökulma, että hallitus on kuilun partaalla mutta oppositio on kuitenkin askeleen edellä.

Arvoisa puhemies! 1970-luvun energiakriisin jälkeen maassamme toteutettiin paljon nuorten työllistämistoimenpiteitä. Itsekin sain olla niissä mukana. 1990-luvun lama sitä vastoin kohteli kaltoin koko kansakuntaa, ja erillistoimet jäivät suuren myllerryksen jalkoihin. Nyt nopeasti puhjennut kansainvälinen suhdannekriisi näyttäytyy uudella tavoin ja työvoimatilanne myös muuttuu.

Suomalaiset yritykset ansaitsevat suuren kiitoksen, koska ne ovat pitäneet kiinni osaavasta henkilökunnastaan. Lomautuksia on toki tehty, mutta irtisanomisia on vältetty. Se on viisautta, sillä nousun myötä työvoimapoliittinen tilanne muuttuu radikaalisti ikärakenteestamme johtuen. Jo nyt väkeä siirtyy enemmän eläkkeelle kuin tulee työmarkkinoille. Nuorten osalta työllistyminen tulee helpottumaan nousun myötä merkittävästi. Ongelma on vain siinä, että pienistä myönteisistä signaaleista huolimatta kukaan ei pysty ennustamaan vakuuttavasti nousukauden alkamista. Yksityinen kulutuskysyntä on pitänyt pyörät pyörimässä, kiitos muun muassa elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen, kotitalousvähennyksen sekä muun veropolitiikan.

Kun yleinen työttömyys nousee tänä vuonna 10 prosentin tasolle, ennustetaan 15—24-vuotiaiden työttömyysasteen nousevan tämän kevään, kesän korvalla jopa 24 prosenttiin. Matti Vanhasen hallituksen lisätalousarvioesitys osuukin kohdalleen. 75:n tai onko se 77 miljoonan euron konkreettinen panostus nuorisotyöllisyyden parantamiseksi helpottaa 15 000 nuoren asemaa. Toimenpiteinä ovat muun muassa vastavalmistuneiden nuorten rekrytointiseteli ja oppisopimuskoulutuksen palkkatuen sekä valmentavan työvoimakoulutuksen lisäykset. Uutta panostusta tulee myös tutkintotavoitteiseen työvoimakoulutukseen sekä täydennys-, sertifiointi-, pätevöitymis-, muunto-, jatko- ja täydennyskoulutukseen. Samoin ammattistarttikoulutusta kuin myös kansanopistojen opiskelijaviikkomääriä lisätään. Nuorten työpajatoimintaan saadaan nyt kipeästi tarvittavaa lisärahoitusta ja Veikkauksen voittovaroja kohdennetaan nuorten työllistymisen edistämiseksi tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloille. Tämäkin on hieno asia. Mielenkiintoinen aktiviteetti on myös 4H-järjestön toiminta nuorten työnhakuvalmiuksien parantamiseksi.

Panostus nuoriin on panostusta tulevaisuuteen. Kun valtiovalta osaltaan edistää nuorten kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksia, niin toivottavasti myös kunnat, seurakunnat, yritykset, eri yhteisöt ja yksityisetkin osallistuvat näihin talkoisiin kukin voimavarojensa mukaan. Kansakunnan kannalta on erittäin tärkeätä, että tämän päivän nuoret saavat hyvän koulutuksen ja väylän työelämän piiriin.

Arvoisa puhemies! Tuossa edellisen keskustelun aikana ed. Kärkkäinen viittasi kunnallistalouteen. Se on totta, että kuntatalous tulee olemaan kovissa paineissa ja haasteissa koko tämän vuosikymmenen. Kuntataloutta on kuitenkin vahvistettu hallituksen päätöksillä 750 miljoonan euron verran vuosittain. Suurimmat kunnat ovat yhteisöverotulojen romahtamisen myötä ongelmissa. Se pitää paikkansa, mutta kuntatalouden tilinpäätökset viime vuodelta osoittavat muutoin varsin hyvää tulosta. Kunnissa on tehty paljon työtä, valtio on omalta osaltaan tullut vastaan. Mutta se on totta, että ongelmia ei ole voitettu.

Kaiken kaikkiaan kun tarkastellaan sitä, miten hallitus on elvyttänyt ja minä aikana se on sen tehnyt, on pakko todeta, että kun tarkastellaan bruttokansantuotetta vuodelta 2008 ja verrataan edelliseen vuoteen, niin ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli 3 prosenttia, toisella 2,9 ja kolmannella kvartaalilla 2,0, mutta viimeisellä elikkä neljännen kvartaalin aikana miinus 2,7 prosenttia. Omalta osaltaan se kertoo siitä, miten nopeasti vuonna 2008 tuo lama Suomeen pääsi iskemään. Hallitus on elvyttänyt jo syksyllä 2008, teki 2009 erillisen elvytyslisäbudjetin, ja nyt on elvytetty joka budjetissa. Kyse ei ole aikailusta vaan toimintakykyisen hallituksen talouspolitiikasta, jonka seurauksena myös sitten tämä erillinen nuorisotyöllisyyslisäbudjetti on rakennettu. Se on hyvä asia, koska tätä kautta moni nuori pääsee sekä koulutukseen että työn pariin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Suomen talouden nopean ja jyrkän syöksyn jälkeen on viime aikoina esitetty positiivisia arvioita siitä, kuinka talouskasvu lähtee pikkuhiljaa maltilliseen nousuun sekä pääsee vauhtiin ensi ja seuraavana vuonna. Etlan arvion mukaan vuoden 2011 bruttokansantuotteen kasvu saattaa olla jopa 4 prosenttia. Tilastokeskuksen juuri julkaistussa hyvinvointikatsauksessa on useita tärkeitä artikkeleita, joihin päätöksentekijöiden olisi syytä tutustua huolella. Hyvinvointikatsauksessa kiinnitetään aiheellisesti huomiota tutkimustiedon tärkeyteen. Siksi myös väestön hyvinvointia käsittelevälle tutkimukselle pitää löytyä riittävästi määrärahoja, jotta poliittiset päätökset olisivat oikean suuntaisia ja lisäisivät siten kansalaisten hyvinvointia yhteiskunnassamme.

"Bruttokansantuotteen liiallinen painottaminen ainoana mittarina voi tuottaa harhaanjohtavia päätelmiä ihmisten hyvinvoinnista ja uhkaa johtaa vääriin poliittisiin päätöksiin", siteerataan tuoreessa hyvinvointikatsauksessa erään taloustieteen nobelistin lausumaa. Tämä on syytä pitää mielessä aina, kun talousarvioita ja lisätalousarvioita käsitellään tässä salissa. Vaikka talous lähtee kasvuun ja bruttokansantuote kasvaa, muistettakoon, että meillä on edelleen paljon kansalaisia, joiden tilanne ei talouskasvusta huolimatta tule juuri muuttumaan. Esimerkkinä voidaan mainita 1990-luvun lama-ajasta alkaen työttömyys- ja eläkeputkeen joutuneet henkilöt sekä ylivelkaantuneet, jotka joutuvat vuodesta toiseen kitkuttelemaan pienillä tuloilla.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä tilanteessa on siis tärkeää muistaa, että työelämän ulkopuolella on ja tulee olemaan edelleen suuri joukko kansalaisia, joiden toimeentulosta yhteiskunnan tulee myös kantaa vastuuta. Kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa nuorten syrjäytyminen lisääntyy, joten nyt pitää kiinnittää huomiota erityisesti nuoriin ja heidän elämäntilanteeseensa. Ei ole kauaa siitä, kun keskusteltiin kymmenistätuhansista nuorista, jotka eivät olleet koulutuksessa tai mukana työelämässä. Nämä nuoret henkilöt ovat eläneet ja elävät suuressa riskissä syrjäytyä yhteiskunnasta, joten kuntien ja valtion tulee käyttää kaikki keinot, joilla tällaista huonoa kierrettä voidaan rajoittaa ja ennaltaehkäistä. 15—24-vuotiaiden työttömyysasteen odotetaan nousevan 24 prosenttiin tänä vuonna. Lisätalousarviossa esitetyt toimenpiteet eivät tavoita tätä joukkoa riittävän kattavasti, vaikka etsivään nuorisotyöhön esitetäänkin pientä lisämäärärahaa.

Erityisen huolestuttava on useisiin tutkimuksiin perustuva tieto, jonka mukaan vanhempien työttömyys lisää nuorten syrjäytymistä. Näin ollen toimeentulotukiasiakkuuskin periytyy vanhemmilta lapsille, eli perheen sosioekonominen asema vaikuttaa hyvin paljon lapsen ja nuoren tulevaisuuteen. Kun nämä seikat ovat tiedossa, on kiinnitettävä huomiota siihen, että yhteiskunnalta löytyy riittävästi tukea syrjäytymisvaarassa eläville kokonaisille perheille. Syrjäytymiskehitys pitää katkaista ajoissa. Tämä on inhimillisin ja myös taloudellisin tapa hoitaa isoa yhteiskunnallista ongelmaa.

Arvoisa rouva puhemies! Yksi pohdinnan arvoinen ja konkreettinen toimenpide julkisen sektorin tuottavuuden lisäämiseksi olisi todella se, että julkinen sektori palkatessaan uusia työntekijöitä toteuttaisi mahdollisimman avointa, tasapuolista ja oikeudenmukaista rekrytointipolitiikkaa. Olen vahvasti sitä mieltä, että kunnat, valtio ja niiden määräämisvallassa olevat yhteisöt eivät saisi palkata uutta henkilökuntaa poliittisin perustein. Minkään poliittisen puolueen jäsenkirja ei saisi olla pääasiallinen valintaperuste, ei edes Rkp:n jäsenkirja. Myös julkisen sektorin kesätyöpaikkojen jaossa olisi syytä pohtia, voitaisiinko kesätyöpaikkojen jaossa etusijalle asettaa sellaiset nuoret, jotka elävät erityisessä syrjäytymisvaarassa. Usein ensimmäiset kesätyöpaikat avaavat uusia ovia nuorille ja auttavat heitä pääsemään eteenpäin elämässä.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on jo useaan otteeseen korostettu nuorisotyöttömyyden hoidon tärkeyttä. Nuorten työllisyystilanne on muuta väestöä herkempi taantuman vaikutuksille, eikä harjoittelupaikkoja, kesätöitä, keikkahommia tai oman alan töitä tunnu löytyvän riittävästi. Ensimmäinen työpaikka on sekin valitettavasti kiven alla, ja sillä kun olisi suuri merkitys tulevalle työuralle. Onneksi vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa on vahva panostus nuoriin, sillä nuorille suunnattuihin työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin on varattu jopa 77 miljoonaa euroa. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuorille löytyisi koulutusta vastaavaa työtä.

Lisäraha ei ole kuitenkaan helppo tie onneen, vaan valituilla toimenpiteillä pitää olla myös vaikuttavuutta. Erityisesti on kannettava huolta niistä nuorista, jotka tukitoimista huolimatta ajautuvat turvaverkkojen ulkopuolelle ja jäävät ilman opiskelupaikkaa. Kunnat ovat myös erilaisia, ja käsittelyssä oleva nuorisolain muutos, jossa esitetään perustettavaksi joka kuntaan paikallisten viranomaisten verkosto, jossa nuorisoa koskevaa tietoa voidaan vaihtaa sujuvammin viranomaiselta toiselle, on varmasti myös vaikuttavaa toimintaa nuorisotyöttömyyden torjumisessa ja opiskelupaikkojen löytämisessä. Nuorten oma aktiivisuus ja vastuunkanto on myös tärkeää, mutta usein aikuistuva nuori tarvitsee perheensä lisäksi tukea myös kotikunnaltaan.

Myönteisiä kokemuksia kuntien aktiivitoimista löytyy muun muassa Loimaalta, jossa panostukset työelämän valmennukseen, harjoittelupaikkoihin ja työpajatoimintaan ovat kantaneet hedelmää. Nuorisotyöttömyys on maltillisella tasolla, ja nuoret on saatu aktivoitua itsenäiseen työnhakuun. Toinen positiivinen esimerkki on Liedon kunnan Kisällikellari, joka on merkittävä tukityöllistäjä. Neuvonta, kannustaminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat osoittautuneet tehokkaiksi tavoiksi auttaa nuoria työelämään.

Nuorten työllisyyteen ja työttömyyden ehkäisyyn tarvitaan myös uutta ajattelua. Enää ei ole jokaisen eläköityvän tilalle uutta työntekijää, ja siksi onkin ensisijaisen tärkeää, että uskallamme tarjota erilaisia ratkaisuja opiskelemaan tai työelämään pyrkivälle nuorelle. Oppisopimuskoulutus, ammattistartti, ammatilliset opinnot, avoimet korkeakouluopinnot, erilaiset palkkatuen muodot ja yrityksille tarjottavat työllistämissetelit ovat kaikki hyviä keinoja työllistämisen tukemiseen. Osaava ja sitoutuva ohjaus on myös yksi vaikuttavimmista. Ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa, vaan on monta hyvää ja toimivaa.

Arvoisa puhemies! Työttömyyden hoitamisen lisäksi ensiarvoisen tärkeitä ovat ne toimet, joita hallitus tekee talouden rakenteiden uudistamiseksi ja julkisen talouden saamiseksi kestävälle pohjalle. Se ei suinkaan tarkoita kamreerilinjaista tilit tasan -tyyliä, vaan suomalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamista, yrittäjyyden tukemista ja uusien innovaatioiden mahdollistamista. Ed. Manninen nosti debatissa esiin olennaisen eli sen, että meillä on pulaa yrittäjistä. Varsinkin kun noin 60 000 pk-yritystä on lähivuosina sukupolvenvaihdoksen edessä, niin yrittäjäkasvatukseen ja yrittäjäilmapiirin luomiseen on todellakin tehtävä töitä.

Ilolla totean, että lisäbudjetissa Tekesin tutkimus- ja kehityslainojen määrärahoja lisätään erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten muuntamiseen muun muassa kansainvälisille markkinoille kaupallistettaviksi tuotteiksi. Tämä on mielestäni keskeistä siitä syystä, ettei käy niin, että potentiaaliset menestyskonseptit esimerkiksi ympäristöteknologiassa tai lääkeaihiot ostetaan ulkomaille viimeistelyä vaille valmiina lähes pilkkahintaan.

Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi haluan kiittää niiden tuhansien varsinaissuomalaisten laivanrakentajien puolesta laivanrakennuksen innovaatiotuesta. Myös ympäristötuki uusiin ympäristöystävällisiin aluksiin on tervetullut, ja alusluottojen jälleenrahoitus on niin sanottua kelpoa valuuttaa kotimaisiin alushankintoihin. Vuosien varrella hankitusta laivanrakennusosaamisesta on pidettävä kiinni ja mahdollistettava jalostaminen edelleen maailman huipputuotteiksi.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Elämme hankalia aikoja. Työttömyysaste on noussut nopeasti talouskriisin seurauksena. Työvoiman kysynnän ennustetaan edelleen heikkenevän tänä vuonna ja työttömyysasteen nousevan keskimäärin jopa 10,5 prosenttiin. Heikoimmassa asemassa ovat nuoret. Kriisi on heikentänyt heidän työmarkkina-asemaansa suhteessa muuhun työikäiseen väestöön, ja nuorisotyöttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti. On hälyttävää, että nuorten 15—24-vuotiaiden työttömyysasteen odotetaan nousevan jopa 24 prosenttiin tänä vuonna. Pahin vaihe nuorisotyöttömyyden suhteen osunee kevääseen.

Jokainen työtön ja syrjäytymisvaarassa oleva nuori on liikaa. Lisätalousarviossa on kiinnitetty kiitettävästi huomiota nuorisotyöttömyysongelmaan. Valtiovarainministeriön lisätalousarvioesityksessä kohdennetaan kaikkiaan noin 64 miljoonaa euroa pääosin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin ehdotetaan 25 miljoonan euron määrärahan ja 9 miljoonan euron valtuuden lisäystä erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Ehdotus sisältää muun muassa nuorten valmentavan työvoimapoliittisen koulutuksen lisäämistä ja suuntaamista perusopetuksen tai ylioppilastutkinnon jälkeiseen nivelvaiheeseen. Myös nuorille suunnattujen neuvontapalveluiden palvelukykyä parannetaan.

Lisätalousarviossa on toimenpiteet suunnattu sinne, missä ne todella vaikuttavat eniten. Ammatilliseen peruskoulutukseen on lisätalousarviossa ehdotettu lisäystä 2,2 miljoonaa euroa, mikä on tarkoitus käyttää ammattistarttikoulutuksen järjestäjien opiskelijamäärän lisäämiseen 500 opiskelijalla. Rahoitus suunnataan nuorille erityisesti perusopetusvaiheen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen panostetaan tuntuvasti yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Tällä summalla muun muassa lisätään oppisopimusopiskelijoiden määrää ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Myös vapaan sivistystyön oppilaitoksille osoitetaan rahoitusta: kansanopistoille koulutuksen järjestämiseksi 300:lle peruskoulun päättäneelle jatkokoulutuspaikkaa vailla olevalle nuorelle ja vastaaviin opintoseteliavustuksiin.

Arvoisa puhemies! Luovien alojen merkitystä niin nuorten kuin koko yhteiskunnan hyvinvoinnille ei meillä Suomessa aina ymmärretä riittävästi. Tässä sinivihreä hallitus on tehnyt todellisen ryhtiliikkeen panostamalla voimakkaasti tieteeseen, taiteeseen ja sivistykseen. Valinta on ollut oikea, sillä luovien alojen merkitys Suomen kansantaloudelle on suuri ja kasvaa edelleen. Kulttuuri ja luova toiminta ovatkin koko maamme tulevaisuutta ajatellen talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvinvoinnin keskeinen voima.

On merkittävää, että myös lisätalousarvioesityksessä on luovien alojen potentiaali huomioitu. Nuorten työllisyysmahdollisuuksien edistämisessä on ryhdytty toimeen erityisesti tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla tulouttamalla Veikkaus Oy:n jakamattomia voittovaroja peräti 30 miljoonaa euroa. Voittovararahoitusta kohdennetaan muun muassa aineistojen turvaamistyöhön ja digitoimiseen, audiovisuaalisen sekä muun kulttuurin ja luovien alojen tehtäviin, liikunnan perustutkinnon suorittaneiden työllistämiseen sekä nuorten työllisyyttä lisääviin hankkeisiin. Arvion mukaan voittovararahoituksella edistetään kaikkiaan noin 4 700 nuoren työllistymismahdollisuuksia. Myös yleistä budjettirahoitusta lisätään 2 miljoonalla työpajatoiminnan ja ehkäisevän nuorisotyön kehittämiseksi.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan tuoda esille tyytyväisyyteni siitä, että lisätalousarviossa on nuorten yrittäjyyttä edistetty monin tavoin. Starttirahaan, yrittäjyyskoulutukseen sekä erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden palkkatukeen on ehdotettu lisäystä. Yrittäjän urapolkua tulee tehdä tutuksi jatkossakin. Yrittäjäksi ryhtymisen on oltava todellinen vaihtoehto yhä useammalle nuorelle. Uusien yrittäjien syntyminen Suomeen on koko maamme hyvinvoinnin kannalta aivan olennainen asia.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tästä keväästä on kaikkien arvioiden mukaan ja kaikkien tiedossa olevan tiedon mukaan erityisen vaikea työllisyyden kannalta, kuten tänään olemme kuulleet. Nyt on siis toimittava nopeasti ja tuettava työllisyyttä. Tässä olen siis hallituksen kanssa täysin samoilla linjoilla.

Taloudellinen tilanne on vaikea. Bruttokansantuote laski viime vuonna ennätyksellisen paljon, ja siksi meidän on nyt kaikin keinoin keskityttävä jatkamaan talouden elvytystä. Näiden elvytystoimien pääpainon tulee olla, kuten hallitus esittääkin, työllisyyden tukemisessa. Nyt ja tulevaisuudessa on aivan erityisen tärkeää saada kaikki työhön kykenevät töihin. Tämä koskee erityisesti nuoria työnhakijoita. Nuorten työnhakijoiden asema työmarkkinoilla heikentyy taantuman aikana entisestään. Me kaikki lienemme samaa mieltä siitä, että kaikki nuoret on siis saatava työn syrjään kiinni. Siksi nuorisotyöttömyysongelmaan paneutuminen juuri nyt ja juuri tässä lisätalousarviossa on hyvin perusteltua. Loppukeväästä, kun keskiasteelta valmistuvat nuoret tulevat työmarkkinoille, meillä tulee olla keinot heidän työllistämisekseen valmiina.

Yksi näistä hallituksen tarjoamista keinoista nuorten työllistämiseksi on työllistämisseteli. Seteli kattaisi määräaikaisen työllistämisen sivukulut, ja sen avulla on tarkoitus kannustaa yrittäjiä palkkaamaan muun muassa vastavalmistuneita. Olen yrittäjien puolesta erittäin iloinen, että hallitus näin antaa tukea nuorten palkkaamisessa, vaikkakin vain väliaikaisesti. Yrittäjien nimissä toivon myös sitä, että tästä setelistä tulee yrittäjille niin helppokäyttöinen, ettei kaunis ajatus kaadu ainakaan byrokraattisiin kiemuroihin.

Toivon, että jatkossa saisimme neuvoteltua myös pysyvämpiluonteisia nuorten ammattilaisten palkkaamiseen tähtääviä ratkaisuja. Voisiko nuorten työntekijöiden kohdalla esimerkiksi pidentää koeaikaa tai saada palkkakustannuksia järkevämmälle tasolle? Monilla aloillahan nuorten työllistymisen estävät toisaalta nuorten omat vääristyneet käsitykset palkan suuruudesta, kiitos ahkerien etujärjestöjen, ja toisaalta aivan todellinen palkkavääristymä, kun ammattitaitoisen ja vastavalmistuneen palkat eivät juuri eroa toisistaan. Yrityksillä olisi suuri halu palkata nuoria työntekijöitä ja edelleenkouluttaa näistä itselleen työvoimaa, mutta työmarkkinatkaan eivät tällä hetkellä toimi niin, että kysyntä ja tarjonta kohtaisivat.

Kysynnän ja tarjonnan ongelmaa esiintyy myös koulutuspolitiikassa. Aloituspaikkoja on, mutta ei niillä aloilla, jotka kiinnostavat nuoria. Toinen ja valtion toimien kannalta helpommin korjattavissa oleva kohtaanto-ongelma koskee aloituspaikkojen alueellista sijoittumista. Aloituspaikkoja tulee ihan lähitulevaisuudessa sijoittaa pois maakunnista sinne, missä niille on tarve, kuten metropolialueelle. Metropolialueen menestyminen on ensisijaista koko Suomelle, ja tämän tulisi näkyä myös koulutuspolitiikassa.

Arvoisa rouva puhemies! Nuorisotyöttömyysasteen nousu yli 24 prosentin on tilanne, jota ei tule sallia. Meidän on tehtävä kaikkemme ja ehkäpä vieläkin enemmän sen hyväksi, että saamme nuoret töihin. Valtion panostus, tuki ja kannustus työllistäjille tulee aina edullisemmaksi kuin työttömyys. Jos jotain lama opetti 1990-luvulla, niin edes sen verran, että nuorista tulee pitää huolta. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle on taattava opiskelu-, työharjoittelu- tai työpaikka.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Työttömyyden lievennys ja työllisyyden lisääminen on varmasti yhteiskunnan kaikkein kovin kysymys. Syrjäytymisvaara ja sen seuraukset ovat todellakin kalliita. Yksikin raiteilta suistunut nuori on paitsi henkilö- ja perhekohtainen tragedia myös yhteiskunnan kannalta äärettömän suuri menetys etenkin nyt, kun huoltosuhteemme muuttuu yhä epäedullisemmaksi.

Tässä lisäbudjetissa on esitetty 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Noin 15 000 nuorta työllistyy, pääsee koulutukseen tai työllistämistoimien piiriin. Lisäksi on esitetty ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen lisää resursseja, mikä on erinomainen asia. Ammattikoulut ovat lisänneet suosiotaan, mikä on terve piirre ja osoitus nuorten järkevistä valinnoista.

Tilastojen mukaan paras keino saada pysyviä työpaikkoja on nimenomaan oppisopimuskoulutus, joka taas on todella koulutustie, valmis polku, kuten aikoinaan oppipojan, kisällin ja mestarin opettaja—oppilas-suhde. Toivotaan, että harjoittelupaikkoja löytyy ja sellaisia työnantajia, jotka näkevät tämän hyvänä tapana kasvattaa työntekijöitä vaikkapa omaan yritykseensä. Tässä on yksi tapa välttää sitä, että työpaikkaan tarvitaan työkokemusta, mutta sitä ei helposti vastavalmistunut, saati ammattitaidoton nuori saa. Olen kuullut satoja tarinoita nuorilta, jotka eivät ammatillisesta koulutuksestakaan huolimatta pääse töihin, koska ei ole työkokemusta. Se on aika absurdi yhtälö, että käydään koulua, mutta ei päästä töihin, kun ei ole työkokemusta. Toivottavasti näillä hallituksen keinoilla nämäkin edistyvät.

Kun lasketaan mukaan erilaiset muut työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet, on panostus todella vahva. Starttiraha, yrittäjyyskoulutus ja palkkatuki sekä nuorten vastavalmistuneiden työllistämisseteli tukevat tätä linjaa. Vapaan sivistystyön ja kansalaisopistojen saama resurssi auttaa myös asiaa, samoin luovien alojen lisäresurssit.

Olen tästä lisäbudjetista erityisen iloinen siitä syystä — en ole iloinen siitä syystä, että Oulu on ykkönen nuorisotyöttömyystilastossa — että tämä satsaa nimenomaan nuorisotyöttömyyteen niin runsaasti. Meidän nuorisotyöttömyyslukumme Oulun alueella Pohjois-Pohjanmaalla ovat maan korkeimpia osin johtuen väestörakenteemme sinänsä terveestä lapsi- ja nuorisovaltaisuudesta. Pohjois-Pohjanmaahan on Suomen nuorin maakunta väestön keski-iältään.

Muitakin tukitoimia tässä otetaan huomioon. Onneksi vanhana merimiehenä arvostan runsaasti sitä, että me EU:n kauimmaisena saarena saamme toivottavasti tämän lisäbudjetin avulla säilytettyä myöskin telakkatyöpaikkoja. Toivotaan, että telakkateollisuuden tukitoimet auttavat siltana yli synkän veden tärkeän toimialan selviämistä. Resursseilla, joita suunnataan innovaatiotukeen, vientiluotoille, uudisalusinvestoinneille, ilma- ja vartioalusten hankintaan ja alihankkijoiden tukemiseen, saadaan alalle optimismia.

Korjausrakentamisen tuki on tärkeää rakennusalalle, ja suuri panostus tutkimus- ja innovaatiotoimintaan on tulevaisuuteen sijoittamista.

Kaiken kaikkiaan tämä lisätalousarvio, kuten hallituksen kehyspäätökset, osoittaa vastuullista ja kyvykästä otetta aikana, jolloin vielä signaalit talouden kääntymisestä nousu-uralle ovat heikohkot ja esimerkiksi työllisyyden osalta hankalat, kun vientivetoinen taloutemme odottaa edelleen paranemista. Nyt tarvitaan luottamusta ja optimismia ja uskallusta siitäkin huolimatta, että valtio velkaantuu.

Suomi nousuun yhteisvoimin, jos oppositio niin suo!

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa valtioneuvos Uosukainen! Tässä on kyseessä lisätalousarvio, jossa on tietysti myös positiivista oppositionkin näkökulmasta. Mainitsin jo aikaisemmin tuon yhteysalushankinnan, joka liittyy myös Kotka—Pyhtää-suuntaan. Tätä olemme tivanneet yhdessä ed. Paateron kanssa; muitakin on ollut vuosien mittaan sitä tivaamassa sinne itäiselle Suomenlahdelle. Nyt se raha osoitetaan. Mikä on hyvää myös, on se, että öljyntorjunta on mukana näissä aluksissa, joita on nyt sitten kaksi kappaletta, myös Hiittisten reittien palveluun toinen.

Millä tavalla telakkateollisuus sitten laajemmin tulee Suomessa menestymään, tämä lisätalousarvio ehkä pientä siltaa siihen tekee, mutta omistus on keskittynyt korealaiselle STX-telakalle, yhtiölle, joka toimii globaalisti. Tulevaisuus tältä osin on auki.

Kaiken kaikkiaan globaalisuus hallitsee myös meidän suomalaista todellisuutta, myös rahamaailman vapautuminen ja pääomien liikkeet, myös se, että pääomien verottaminen ja yhteiskunnallinen ohjaaminen ei ole juurikaan onnistunut. Tobinin vero ja muut vastaavat — varainsiirtoverot, pörssiverot — eivät ole Suomessa oikein sopineet hallituksien suunnitelmiin. Nyt tosin ollaan tuomassa Ruotsin mallin mukaista pörssiyhtiöiden veroa. Siihen on valmistelu joka tapauksessa valtiovarainministeriössä ministeri Kataisen ohjeistuksessa alkanut, mitä voi pitää sinänsä hyvänä alkuna. Näitä pörssiyhtiöitä verotettaisiin hyvin lievästi lähinnä niiden pääomataseiden mukaan.

Viime ajan huonoja uutisia yhteiskunnan toimintakyvyttömyydestä ovat muun muassa Reuman sairaalan konkurssi Heinolassa, Kainuun opettajankoulutuksen loppuminen. Nämä ovat todella huonoja signaaleja, kun samaan aikaan tiedämme, että hallituksen ohjelmassa on aivan oma terveyspoliittinen osansa, joka ei tällä tavalla — viittaan tähän Reuman sairaalan tilanteeseen — ainakaan toteudu. Myöskin koulutus ja sivistys ovat tämän pienen kansan suuria mahdollisuuksia, ja Talvivaara Sotkamossa ei voi kompensoida opettajankoulutuksen poisjääntiä.

Tämä lisätalousarvio pitää sisällään myöskin noin 5 miljoonan euron lisäyksen puolustusmenoihin — tai voiko tässä puhua edes puolustusmenoista — joka tapauksessa Afganistanin lisääntyneisiin menoihin, Suomen sotilaallisen läsnäolon aiheuttamiin kuluihin. Nämä ovat kysymyksiä, joista koko Euroopassa keskustellaan, pitääkö siellä eurooppalaisten olla vaiko ei, nimenomaan Afganistanissa sotilaallisessa kriisinhallinnassa, joka on pitkälti käytännössä sodankäyntiä. Muun muassa Saksassa — juuri viime viikolla oli tilaisuus käydä Berliinissä — sikäläinen julkisuus oli täynnä tätä kysymystä, koska Saksan kolme sotilasta saapui sinkkiarkuissa.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsiteltävän lisätalousarvion merkittävin asia on suomalaisen telakkateollisuuden tukeminen. Telakkateollisuus työllistää Suomessa parikymmentä tuhatta työntekijää. Näistä työpaikoista suurin osa on tuolla kotoisessa lounaisessa Suomessa. Se, mikä aika usein unohtuu tässä keskustelussa, on se, että ei ole kysymys suinkaan vain ja ainoastaan korealaisomisteisesta STX-telakasta, vaan pelkästään sen verkostoon kuuluu yli 1 000 pk-yritystä, joiden työpanoksella hyvin pitkälle nämä muun muassa suuret loistoristeilijät valmistetaan. Eli kun Suomen valtio lähtee mukaan telakoidensa tukemiseen ja telakkateollisuuden tukemiseen, niin itse näen sen niin, että tämä tuki kohdistuu paitsi tietenkin tälle isolle telakalle mutta myös näille yli tuhannelle suomalaiselle pk-yritykselle, ja sitä kautta hyvin voimakkaasti suomalaisten työllistämiseen.

Maailmalla telakkateollisuuden tilanne on erittäin vaikea. Taantuma on aiheuttanut sen, että uusien laivojen kysyntä on huomattavasti vähentynyt ja maailmalla on runsaasti ylikapasiteettia laivanrakennuksessa. Samaan aikaan useat valtiot ovat lähteneet voimakkaasti tukemaan omaa telakkateollisuuttaan, ja tämä tekee tietenkin suomalaisten telakoiden kilpailun kansainvälisillä markkinoilla entistä vaikeammaksi. Kaiken kaikkiaan telakkatuki ja ylipäänsä tuet ovat ongelmallisia. Ne eivät ole vapaan kilpailun ja kaupan periaatteiden mukaisia eivätkä toimi pitkällä tähtäimellä. Siksi tämä voidaan Suomessakin nähdä, tämä telakkateollisuuden näin voimakas tukeminen, väliaikaisena ratkaisuna, jolla voidaan rakentaa ei siltaa vaan lautta yli tämän taantuman ja pitää nämä työpaikat ja tämä tärkeä osaaminen koko klusterilla Suomessa.

Tämän hallituksen lisätalousarvioesityksen keskeiset elementit ovat innovaatiotuki ja ympäristötuki. On tärkeää, että pidetään huolta siitä, että tuet kohdistuvat nimenomaan näihin tarkoituksiin. Jotta tulevaisuudessa telakkateollisuutemme voi menestyä, meidän pitää näillä telakoilla ja siinä verkostossa löytää innovatiivisia ratkaisuja, joilla me saamme uutta kasvua, uusia tuotteita, joilla kysyntää löytyy tulevaisuudessakin. Me emme voi kilpailla bulkkilaivateollisuudessa. Korea ja Kiina muun muassa tuottavat niitä huomattavasti halvemmalla ja valtavia määriä, mutta me voimme kilpailla erikoislaivatuotannossa. Silloin meidän pitäisi pystyä laajentamaan repertuaariamme tästä hyvin keskittyneestä loistoristeilijöiden rakentamisesta ja vielä yhdelle asiakkaalle laajempiin ja uusiin tuotteisiin ja kääntää katse muun muassa Pohjoiselle jäämerelle Venäjän suuntaan offshore-tekniikkaan ja hakea täältä uutta kasvua ja uusia tuotteita.

Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio antaa todella toivoa Varsinais-Suomeen ennen kaikkea ja STX:n telakalle alihankkijaverkostoineen. Mutta koska kuitenkaan emme voi olla varmoja siitä, että nämäkään tuottavat sen halutun tuloksen eli uusien laivojen tilauksen telakalta, jossa työt näillä näkymin loppuvat ensi syksynä, pitää lisätalousarvio sisällään myöskin merkittäviä tukia ja apuja koko tämän alihankkija- sekä yritysverkoston toiminnan kehittämiseen. Nämä 1 000 yritystä eivät voi jäädä odottamaan sitä, saako tämä emotelakka sen ison tilauksen, vaan heidän pitää hakea koko ajan uusia asiakkaita ja uusia tuotteita, ehkä jopa aivan uudelta alalta. Siksi on tärkeää, että yritysten ja niiden verkoston tukemiseen on myöskin osoitettu tässä lisätalousarviossa määrärahoja.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä erityisesti kiittää hallitusta määrätietoisista toimista nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi. Siellä opiskelupaikkojen lisääminen sekä tukityöllistymispaikkojen luominen ovat ne tärkeimmät elementit, ja ne ovat tärkeitä tässä vaikeassa nuorisotyöttömyystilanteessa.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Yleinen taloustilanne on Suomessa orastavista kasvumerkeistä huolimatta haasteellinen, jopa hankala. Tilanteen vakavuutta kuvaa, että maassamme on tällä hetkellä yli 350 000 työtöntä ja vajaat 100 000 lomautettua. Monella paikkakunnalla työttömyyden arvioidaan jopa kasvavan tai ainakin pitkittyvän niin nuorten kuin vanhempienkin työntekijöiden keskuudessa.

Suuri haaste on tietenkin pysäyttää työttömyyden kasvu, minkä myötä saadaan talouden juna takaisin raiteilleen. Tällä hetkellä, mutta ei pelkästään meistä johtuvista syistä, se on vielä pitkään jumissa kuin taannoinen veturi Holiday Innin seinässä. Valtionvelka lähentelee 80:tä miljardia euroa. Viime vuoden verotulot alenivat ja kuntatasolla alenevat varmaan vielä edelleenkin. Isot teollisuuskaupungit ovat ahtaimmilla. Talousahdinko koskettaa julkishallinnon puolella niin kuntia kuin valtiotakin.

Ainoa konsti, mikä meidät vetää oikealle kurssille, on valmius rajuihin rakennemuutoksiin. Meitä on kuitenkin edelleen liian monta, jotka eivät näe todellisia muutoksia ympäröivässä maailmassa tai näe tarpeellisena, että elinkeinorakenteita pitää uudistaa, jotta Suomi ja suomalaiset yritykset voivat pärjätä jatkossakin maailmanmarkkinoilla. Oppositio on vaatinut työllistämiseen vain rahaa ja rahaa, mutta pelkkä rahakaan ei auta kuin hetken, jos kannattavaa toimintaa ei löydetä. Kullanarvoinen viesti olisi nyt oppositiolta, mitä velkarahalla voidaan tuottavasti tehdä, jotta me pystymme tulevaisuudessa velkamme takaisin maksamaan.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa ollaan oikeilla jäljillä, kun nuorisotyöttömyyttä lähdetään taittamaan. Tarkoituksena on työllistää tai auttaa koulutuksen piiriin se jo useasti mainittu 15 000 nuorta. Tavoite on erittäin haasteellinen, mutta tulee juuri oikeaan aikaan. Keväällä oppilaitosten lukuvuoden päättyminen tuo uuden piikin nuorten jo nyt huikeissa lukemissa pyörivään työttömyyteen. Samalla tarjolle tulevien työpaikkojen määrä tuntuu pysyvän aiempaa pienempänä. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa tuli helmikuun aikana kolmannes vähemmän uusia työpaikkoja kuin vuosi sitten.

Erittäin tärkeänä pidän nuorten yrittäjyyskoulutusta, palkkatukea ja starttirahaa, joita lisätalousarviossa kasvatetaan. Mielestäni nuorten työllistämisessä tulee korostaa ennen kaikkea yrityksille suuntautuvaa tukea. Nuorten työllistäminen täytyy tehdä entistä houkuttelevammaksi yrityksille, ja oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia täytyy ehdottomasti parantaa. Nuoret saadaan pysyvämmin tuottavaan työhön, jos he työllistyvät yrityksiin eivätkä mahdollisesti vain väliaikaisesti julkiselle sektorille.

Arvoisa puhemies! Finnvera tilastoi 2009 joulukuussa 14 prosenttia enemmän konkurssiin menneitä yrityksiä kuin vuotta aiemmin. Näkymät tälle vuodelle olivat joillakin aloilla edelleen erittäin kehnot. Pahimmista ongelmista kärsivät nimenomaan mikroyritykset, jotka työllistävät 2—10 henkeä. Tulevissa konkursseissa paalupaikalla ovat ravintola-alaan, päivittäistavaraan ja rakentamiseen keskittyvät yritykset.

Suomen yrityskentän tulevaisuutta ajatellen tilanne ei näytä hyvältä. Yrityskentän tukemisessa on otettava talonpoikaisjärki käyttöön. Tuet on suunnattava niin, että uusia työpaikkoja voidaan synnyttää. Eihän ihminen pysty tyhjästä itseään työllistämään. Nuorten työllisyyden ja yrittäjyyden lisäksi on muistettava, että vientitalous on talouden ongelmien keskiössä. Suomen oma sisäinen kulutus ei riitä pitämään yllä nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa.

Telakka-, metsä- ja konepajateollisuuden ongelmat ovat pitkäkantoisia ja heijastusvaikutukset tuntuvat kipeästi maakunnissa. Taantuman pitkittyminen voi vaarantaa kokonaisten teollisuusalojen toimintamahdollisuudet Suomessa. Näillä aloilla kehittynyt erityisosaaminen halutaan ymmärrettävästi säilyttää Suomessa, jotta sitä voidaan hyödyntää myös taantumavaiheen jälkeen. Samalla on kuitenkin pohdittava vakavasti sitä, millä hinnalla muiden EU-valtioiden kilpailun jalkoihin jäävistä aloista voidaan pitää kiinni.

Merikukka Forsius /kok:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että lisätalousarvioesityksen painopistealueeksi on nostettu työllisyyden, varsinkin nuorisotyöllisyyden, parantaminen. Talouskriisi on heikentänyt erityisesti nuorten asemaa työmarkkinoilla. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 15—24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 20 prosenttia, ja sen arvioidaan nousevan jopa 24 prosenttiin tänä vuonna. Myös EU:n jäsenmaiden joukossa Suomi on edelleenkin yksi Euroopan vaikeimmista nuorisotyöttömyysalueista. Ilmiöön liittyy henkistä pahoinvointia, terveysongelmia ja sopeutumisvaikeuksia yhteiskuntaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan lopullinen syrjäytyminen uhkaa noin 30 000:ta nuorta.

Tällä hetkellä eräs suuri ongelma tulee esiin nuorten siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle. Nämä niin kutsutun siirtymävaiheen ongelmat liittyvät usein siihen, ettei nuori löydä omaa alaansa, ei pääse haluamalleen alalle opiskelemaan tai ei työllisty. Vuonna 2008 toisen asteen koulutuksen tai peruskoulun 10. luokan jätti aloittamatta noin 3 600 nuorta eli vajaa 6 prosenttia peruskoulun 9. luokan päättäneistä. Eräs sivistysvaltiomme häpeäpilkku onkin edelleen, vaikka aloituspaikkojen määrää on lisätty, se, että 4 prosenttia niistä nuorista, jotka hakevat opiskelemaan, ei kuitenkaan pääse jatkamaan opintojaan toisella asteella. Vaikka juuri käytännön ammattiosaajista on kova pula, kaikki halukkaat eivät saa opiskelupaikkaa. Toisen asteen opiskelupaikat eivät myöskään maantieteellisesti jakaudu kysynnän mukaan. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla toisen asteen opiskelupaikkojen puute on konkreettinen erityisesti ammattikoulutuksen osalta.

Opintojen keskeyttäminen on myös suuri ongelma. Lukion keskeyttää noin 5 prosenttia, ammatillisen koulutuksen 10, ammattikorkeakoulutuksen 9 ja yliopistokoulutuksen 6 prosenttia nuorista. Nuorisotyöttömyyden kovan ytimen muodostavatkin nuoret, jotka eivät ole päättäneet peruskoulun jälkeistä toisen asteen koulutusta. Heihin kuuluu noin joka kuudes suomalaisista nuorista. Varhaisessa vaiheessa yhteiskunnan marginaaliin pudonneet usein myös jäävät sinne.

Ongelmia on myös työvoiman kysynnän ja koulutuksen alakohtaisen tarjonnan välillä. Esimerkiksi työvoiman tarve sosiaali- ja terveysalalla ylittää selvästi koulutuksen tarjonnan. Koulutuksen tarjonta ja työvoiman kysyntä eivät ole myöskään alueellisesti tasapainossa. Suosittuja opintoaloja, joilla on aloittajia tarpeeseen nähden liikaa, ovat muun muassa käsi- ja taideteollisuus, viestintä- ja informaatiotieteet, tietojenkäsittely, sähkö- ja automaatiotekniikka, kauneudenhoitoala ja matkailuala. Opintoaloja, joilla aloittajia taas on tarpeeseen nähden liian vähän, on muun muassa sosiaali- ja terveysala, lääketiede, kone-, metalli- ja energiatekniikka ja puhdistuspalvelut.

Eräänä ongelmana näen myös sen, että matalapalkka-alojen työntekijöistä useimmat ovat naisia ja useimmiten he ovat kuntien työntekijöitä. Näitä matalapalkka-alaoja ovat esimerkiksi kaupan ala, sosiaali- ja terveysala ja puhdistuspalvelut, ja juuri nämä alat kärsivät hakijapulasta ja tulevaisuudessa työntekijäpulasta. Nuorille nämä alat ja ammatit eivät ole houkuttelevia matalan palkkatason, pätkätyösuhteiden ja haastavien työaikojen vuoksi.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa on monia hyviä asioita nuorten työllisyyden parantamiseksi, kuten esimerkiksi nuorille suunnattujen neuvontapalvelujen parantaminen, starttirahan, yrittäjyyskoulutuksen ja oppisopimuksen palkkatuen lisääminen ja työllistämissetelin käyttöönotto. Mielestäni toimet nuorisotyöttömyyden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi olisi aloitettava kuitenkin jo peruskoulussa. Meidän tulisi panostaa enemmän laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen perusopetukseen, koska silloin luodaan pysyvä pohja oppimiselle. Erityisesti oppilaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tukipalveluja ovat ratkaisevassa asemassa tavoitellessamme kattavaa, kaikkia nuoria tukevaa koulujärjestelmää. Avainsanojen pitäisi olla ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Nykyistä enemmän tulisi kiinnittää huomiota heikompien oppilaiden tason nostamiseen, koska juuri koulupudokkuus johtaa monessa tapauksessa syrjäytymiseen.

Esimerkiksi valiokuntakäsittelyssä olevassa perusopetuslain muutosesityksessä tavoitteena on juuri vahvistaa esi- ja perusopetuksen oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja kasvun tehostettuun tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä. Tavoite on erinomainen, ja toivon, että hallitus varmistaa lain hengen toteutumisen riittävien resurssien muodossa. Tällä esimerkiksi on pitkällä tähtäimellä ratkaiseva merkitys nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä ja sitä kautta myös nuorten työllisyyden parantamisessa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraattien ryhmäpuheessa tuotiin jo hyvin esille tämän hallituksen viivyttely tärkeiden talousratkaisujen ja investointipäätösten tekemisessä. Sosialidemokraatit ovat nyt pian kahden vuoden ajan vaatineet hallitukselta erilaisia toimia, jotta työllisyyttä maassamme voitaisiin parantaa ja talouskehitys voitaisiin turvata. Olemme esittäneet myös yhteistyötä työllisyyden parantamiseksi, mutta hallituksen strategiana on ollut jääräpäisesti olla eri mieltä meidän kanssamme, kunnes sitten puolen vuoden tai vuoden viiveellä on tartuttu toimeen ja alettu toteuttaa demareiden vaatimuksia.

Valitettavasti viivyttely on maksanut paljon. Suurin hinta maksetaan inhimillisenä kärsimyksenä, jota työttömyys aiheuttaa niin perheissä kuin kunnissakin. Työttömyydellä on suuret vaikutukset etenkin silloin, kun kymmenet tai sadat ihmiset jäävät työttömiksi yritysten lakkautusten tai tuotannon alasajon seurauksena. Tämän seurauksena kunnissa verotulot romahtavat samalla, kun erilaisten julkisten palvelujen tarve kunnissa lisääntyy. Eniten hallituksen toimettomuudesta kärsivät kunnissa kuntatalouden ja kuntapalvelujen heikkenemisen myötä ihmiset, jotka tarvitsisivat kaikkein eniten hoivaa, hoitoa ja huolenpitoa.

Monissa kunnissa ihmisten perusoikeuksien toteutuminen on vaarantunut, kun resurssien puutteessa terveyskeskukseen ei saa yhteyttä, sosiaalitoimistoista ei saa tarvittavaa sosiaalipalvelua ja toimeentulotukea tai vanhusten hoitolaitoksissa ei ehditä syöttää ja lääkitä kaikkia asiakkaita ja asukkaita. Kouluista lomautetaan opettajia ja lasten opetus kärsii. Lastensuojelun puolella ei voida tukea perheiden selviytymistä ennaltaehkäisten, mutta lapsia sijoitetaan yhä enem-män kodin ulkopuolelle. Tämä lisätalousarvio osoittaa myös sen, että nykyinen kehitys kunnissa ja ihmisten elämässä ei tunnu kiinnostavan hallitusta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ponneton toiminta nuorisotyöttömyyden edessä on hämmentävää. Vuosi sitten jätimme välikysymyksen koskien työttömyyden kasvun pysäyttämistä ja etenkin nuorten työllistämistä. Silloinen työministeri vakuutti, että hallitus toimii aktiivisesti ja monipuolisesti etenkin nuorisotyöttömyyden parantamiseksi. Hallitus vieläpä vakuutti, ettei tarvetta uusien esitysten antamiseen ole.

Hallituksen arvio omien toimiensa riittävyydestä on osoittautunut täysin vääräksi. Välikysymyksen aikaan viime vuoden keväällä nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli 31 700. Määrä vain jatkoi kasvuaan ollen pahimmillaan yli 40 000. Tämän vuoden helmikuussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli edelleen noin 35 000. Nämä ovat hurjia lukuja etenkin, kun hallitus väittää toimineensa asiassa oikea-aikaisesti ja aktiivisesti. Yhdenkin nuoren syrjäytyminen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on suuri tappio, ja sen ehkäisemiseksi pitäisi toimia nykyistä paljon tarmokkaammin. Kaikki kynnelle kykenevät pitäisi saada koulutukseen tai työn syrjään kiinni. Suomi nousee ainoastaan osaamisella ja työtä tekemällä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen lisäbudjetissa osoitetaan viimeinkin lisärahoitusta nuorten työllistämiseen ja kouluttamiseen, työvoimaneuvontaan ja työpajatoimintaan. Tarpeeseen nähden summat ovat edelleen vaatimattomia. Hallitus näyttää lupaavan vihdoinkin tukea myös telakoille muun muassa innovaatiotuen ja ympäristöystävällisten investointien tuen muodossa. Näitäkin on esitetty sosialidemokraattien viime syksyn vaihtoehtobudjetissa.

On kuitenkin todella hämmästyttävää, ettei hallituksella ole edelleenkään tarjota mitään metsä- ja metalliteollisuudelle. Teollisuus elää suurta rakennemuutosta. Tähän muutokseen pitäisi myös hallituksen tarttua. Hallituksen pitäisi panostaa voimakkaasti muun muassa metsä- ja metalliteollisuuden tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tätä kautta pystyttäisiin lisäämään myös uusia työpaikkoja ja parantamaan työllisyyttä, luomaan taloudellista kasvua ja vahvistamaan talouden tasapainoa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kuitenkin unohtanut työttömyyden yleisen kasvun ja siitä aiheutuvat lisätarpeet ja -resurssit. Tähän asiaan on puuttunut myös Oecd. Suomi on panostanut toiseksi vähiten työllisyyteen Belgian jälkeen, mikä on todella hämmästyttävää. Työttömyys on kova asia ihmiselle, joka haluaisi tehdä töitä. Työ mahdollistaa hänelle ja hänen perheelleen toimeentulon ja luo elämän edellytykset moneen asiaan. Pitkittyneen työttömyyden myötä ihmisiä siirtyy yhä enemmän myös työttömyyspäivärahalle ja työmarkkinatuelle. Ihmiset ajetaan siten köyhyyteen, vaikka he haluaisivat tehdä töitä. Ongelmat ovat suurimmat teollisuuspaikkakunnilla, joissa on ollut suuria massairtisanoutumisia, eikä ihmisille ole pystytty järjestämään koulutusta tai uutta työtä. Kun nämä ihmiset menevät erilaisten sinällään hyvien aktiivitoimien piiriin, ei heidän heikko taloutensa tästä kuitenkaan parane.

Olisi toivonut, että työttömien aktiivituen ongelmiin olisi puututtu tässä lisäbudjetissa, kun ongelmat ovat hyvin tiedossa. Aktiivituki leikkautuu myös toimeentulotuessa, joten 100 euron aktiivituella ei siis ole mitään merkitystä niille kaikkein köyhimmille työttömille. Aktiivituen pitäisi olla etuoikeutettua tuloa, joka ei leikkautuisi toimeentulotuessa. Nykyisessä mallissa ei ole mitään järkeä. Hallitus jakaa kansaa kahtia.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa herra puhemies! Oppositio kritisoi täällä kovasti hallituksen elvytys- ja työllistämistoimia, kuten äskeisessä puheenvuorossa kuulimme. Tuntuu, että muisti on kovin lyhyt, vaikka näitä asioita on täälläkin moneen kertaan jo tänään käsitelty. Tämä on todellakin ainakin jo kuudes talousarvio, jossa hallitus tuo uusia elvytys- tai työllistämistoimia, joilla tätä vaikeata tilannetta pyritään helpottamaan.

Tällä hetkellä ovat voimassa monet elvytystoimet, joista on päätetty jo usean eri elvytyspaketin yhteydessä todellakin jo vuosina 2008—2010. Nyt käsittelyssä olevan lisätalousarvion lisäksi esimerkiksi nuorten työllisyyden parantamiseksi nyt päätettävät toimet eivät ole koko totuus, koska jo tämän vuoden budjettiin lisättiin erityisesti nuorille suunnattuja työllisyys- ja koulutustoimia.

Tänäänkin opposition tapa tarkastella vain kulloinkin päätettävänä olevia toimia unohtaen kaikki aikaisemmat antaa aivan väärän kuvan elvytyksen ja hallituksen toimien kokoluokasta. Opposition väitteiden vastaisesti hallitus on taantuman alusta asti kantanut huolta myös nuorisotyöttömyydestä ja kokoomuksen eduskuntaryhmä on erityisesti nostanut tätä ongelmaa voimakkaasti esille.

Tämän taantuman aikana työttömyys on kyettykin pitämään matalampana kuin esimerkiksi viime laman aikana. Nuorten työllisyys on vakava ongelma, mutta sitä on hyvin monin eri toimenpitein pyritty helpottamaan koko tämän hallituskauden aikana. Nuorisotyöttömyys on niin vakava tulevaisuuttamme uhkaava ongelma, että sen tuleekin olla ykköshuolenaiheemme. Tiedämme, että nuorena työttömyys jättää työuraan syvän arven ja syrjäytymisriski on suurempi.

Tämän nyt tänään käsiteltävän lisätalousarvion tärkein painopistealue on juuri siitä syystä nuoren työllisyyden edistäminen. Tällä hetkellä meillä on nuoria työttöminä noin 35 000, ja tämän esityksen seurauksena arviolta noin 15 000 nuorta työllistyy, pääsee koulutukseen tai saa harjoittelupaikan. Tämä on todella paljon. Kaiken kaikkiaan rahaa kohdennetaan 77 miljoonaa siihen, että nuoria saadaan aktivoitua. Meidän on hyvä muistaa se, että työttöminäkin nuoret elävät erilaisissa elämäntilanteissa ja suinkaan kaikki eivät ole syrjäytymisvaarassa, ja tästä syystä tämän työttömyyteen pureutuvan keinovalikoiman pitää olla hyvin yksilöllinen ja joustava. Tässä lisätalousarviossa on nyt rakennettu juuri tällainen paketti, joka tulee jo aiemmin päätettyjä toimenpiteitä.

Vierailin alkuvuodesta Savonlinnan työvoimatoimistossa, Savonlinnassa, jossa nuorisotyöttömyys on valtakunnan tasoon nähden hyvin korkealla, ja kyselin siellä ammattilaisilta, mitä heidän mielestään pitäisi tehdä, millä keinoin nuorisotyöttömyyttä tulisi nyt juuri hoitaa. Siellä asiantuntijat kaipasivat erityisesti lisää neuvontapalveluja ja työpajatoimintaa niille nuorille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa, ja toisaalta lisää panostuksia nuorille oppisopimuskoulutukseen sekä ammattistarttiin. Nämä ovat kaikki osoittautuneet erittäin tehokkaiksi keinoiksi aktivoida erilaisia nuoria, erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria.

Tähän lisätalousarvioesityksiin edellä mainitut keinot sisältyvät, ja lisäksi rahaa tulee muun muassa työllistämissetelin kautta nuorille ja vastavalmistuneille, ja erityisen ilahtunut olen siitä, että yrittäjyyskoulutukseen panostetaan ja noin 800 nuorta tulee saamaan starttirahaa oman yrityksen perustamiseksi. Me kaikki tiedämme, että uusia yrittäjiä tarvitaan maahamme, sillä lukuisa joukko yrittäjiä tulee eläköitymään lähivuosina.

Myös etsivästä nuorisotyöstä on erittäin hyviä kokemuksia muun muassa kotikaupungissani Mikkelissä, ja myös siihen tullaan tässä lisätalousarviossa panostamaan.

Tämä on kaiken kaikkiaan erittäin hyvä ja kattava paketti, ja tämän esityksen myötä moni nuori saa valoa tulevaisuuteensa ja pääsee kiinni taas arjen rutiineihin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ed. Toivakka toisti tässä kokoomuksen ryhmätiedotetta, niin minä lainaan myöskin Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomalan kommentteja, kun hän toteaa, että Katainen on ymmärtänyt talouspolitiikan peruskäsitteen virheellisesti ja elvytys on muuttunut miinusmerkkiseksi. Suora lainaus: "Valtion tuloverojen alennukset olivat hallitusohjelmassa ihan eri perusteilla kuin nyt, kun ne on julistettu osaksi elvytysohjelmaa." Ja hän edelleen toteaa: "Jos julkiset menot pitää ennallaan, mutta verotulot pienenevät, niin on pakko ottaa velkaa. Ei kokonaiskysyntä siitä muutu."

Hallitus ei todella panosta julkisiin menoihin, kuntien toimintakykyyn, palvelujen rahoitukseen. Kun te puhutte nuorisotyöttömyyden kasvavan jopa 24 prosenttiin hallituksen maaliskuisessa esityksessä, jo helmikuussa 35 000 nuorta, 25,7 prosenttia alle 25-vuotiaista nuorista oli työttömänä. Tämä on työttömyystsunami, jossa eivät vanhat, hallitusohjelman kolme vuotta vanhat toimet voi olla riittäviä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Yritän palauttaa tämän keskustelun syiden juurille. Kysymyshän on finanssikriisistä ja siitä seuranneesta talouskriisistä. Ja kun kysymys on globaalista ilmiöstä ja hyvin monisyisestä ja -perusteisesta ilmiöstä, niin tietysti tämmöiset modernit länsimaiset teollisuusvaltiot, jotka kuuluvat vielä täällä Euroopassa Talous- ja rahaliittoon, ovat juuri nyt samanlaisessa kurimuksessa ja tilanteessa. Kansainvälinen lehdistö kertoo meille siitä, millä tavalla juuri nyt pohdiskellaan sitä, millä tavalla pitäisi puuttua finanssikriisin perustekijöihin, niihin perussyihin, miksi tähän on ajauduttu.

Yksi sellainen on veroparatiisit ja nimenomaan eurooppalaiset veroparatiisit, joista nyt keskeisenä keskustelun kohteena on Sveitsin pankkijärjestelmä kaikkine pankkisalaisuuksineen. Mielenkiintoista on se, että Saksan liittokansleri Merkel on päätynyt siihen, että tilanne on niin paha ja historia on niin synkkä, että nyt pitää ostaa rahalla näiden veropinnareiden nimiluettelot ja päästä sen jälkeen Sveitsin pankkeja kurittamaan niin, että saadaan rahat takaisin ja mätkyt päälle.

Arvoisa puhemies! Näin pitäisi tehdä Suomenkin. Tässä on selvä kannanotto. Mutta mitä tekeekään Suomi? Aivan vakavasti pohdiskelee tällä hetkellä sitä, että tilintarkastusvapauden rajoja pitäisi nostaa ylöspäin niin, että harmaalle taloudelle annettaisiin vielä täälläkin paremmat mahdollisuudet kuin nyt jo on muodostettu. Mehän olemme nyt jo veroparatiisiksi tavallaan julistautuneet.

Siis toisin sanoen veroparatiisit kuriin ja suomalaiset veropinnarit kuriin. Se on ensimmäinen teesi.

Arvoisa puhemies! Toinen teesi tähän keskusteluun on se, mikä on Suomen talouden tila sinänsä. Suomella on erittäin pitkään ollut ylijäämäinen vaihtotase. Se tarkoittaa sitä, että Suomella ei ole siinä katsannossa yhtään mitään hätää vielä näillä julkisen talouden velkaluvuilla. Kiusallista tämä on tietysti julkisen talouden kannalta, kehyskeskusteluissa ja budjettikeskusteluissa, koska niissä pitää ottaa aina sitten velkojen korkojen maksut huomioon, jotka, silloin kun ollaan kehyskulttuurissa, niin on se kiusallista, kun ne taseet näyttävät vähän heikonlaisilta.

Mutta itse pohja ja perusta on aivan terve. Eurooppalaisittain, sanotaanko, vähän yliterve. Tätä ei ole kukaan uskaltanut sanoa. Ihmettelen sitä, miksi valtiovarainministerikään ei ole tätä perustetta tämänkään päivän aikana kertakaan käyttänyt, mutta on sillä tavalla (Ed. Rajamäki: Joutuisi toteamaan, että se on perintöä!) ystävällishenkisenä ihmisenä antanut oppositiolle kaikki mahdollisuudet kertoa omia näkemyksiään, ei ole iloa pilannut.

Sitten vielä yksi hyvin merkittävä asia, joka tähän taustaan vaikuttaa, on se, millä rahalla me pelaamme. Nimittäin tilanteeseen nähden korkotaso on ollut todella alhainen. Se on ollut sitä Talous- ja rahaliiton puitteissa, Ekp:n puitteissa, se on ollut sitä kansainvälisesti sekä Yhdysvalloissa että Kiinan kohdalla, jotka ovat pelanneet tällä korkotasolla. Tämä alhainen korkotaso ei ole mitään muuta tarkoittanut kuin sitä, että kun valtioiden joukkovelkakirjalainat ovat kelvanneet pankkien velkojen vakuudeksi, keskuspankkivelkojen vakuudeksi, niin sehän on johtanut pitkäaikaisena toimenpiteenä setelirahoitukseen. Eihän se ole mitään muuta kuin sitä, että "painetaan lisää seteleitä" ja sillä tavalla asiat hoidetaan. Elikkä tämä selitys pitää pitää mielessä silloin, kun pohdiskellaan Suomen talouden tilaa tulevaisuudessa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuten ed. Pulliainen muutoinkin hyvässä puheenvuorossa toi esille, tämän hallituksen perintö oli erinomainen. Paavo Lipposen vuonna 1995 erittäin vaikeasta tilanteesta aloittama hallitustyö tuotti Suomelle erinomaisen taloudellisen tilanteen talous- ja työllisyysmielessä. Siinä suhteessa on kansallisesti ja historiallisesti vakava tilanne se, millä tavalla tässä on nyt ajelehdittu sinänsä säätelemättömän ja valvomattoman kapitalismin, USA:sta alkaneen finanssikriisin seurauksena. Mutta tuen nimenomaan ed. Pulliaisen lailla toimia harmaan talouden ja ylipäänsä rajat ylittävän talousrikollisuuden kuriin saamiseksi. Tässä Ranska ja Saksa ovat nyt heränneet, myös Yhdysvallat on herännyt. Mutta meidän omassa hallituksessamme ministeri Holmlundin johdolla on todettu, että harmaa talous ja talousrikollisuus eivät ole erityinen ongelma. Ne poistettiin sisäisen turvallisuuden ohjelmasta sivujuonteena. Eli tässä suhteessa tähän asiaan on syytä jatkuvasti puuttua.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En malta olla puuttumatta tähän keskusteluun jo tässä vaiheessa, kun ed. Rajamäki viittasi Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen alkutaipaleeseen. Kyllähän totuus on se, että kun meidän Suomen nuorin pääministeri Esko Aho aloitti vuonna 1991 hallitustaipaleen tässä salissa, Suomen talous oli sukeltamassa voimakkaasti alamäkeen. (Ed. Rajamäki: Ja Aho oli vienyt pohjaa!) Ja niillä toimenpiteillä, jotka Esko Ahon hallituksen aikana tehtiin, silloin luotiin kivijalka ja perusta sille, että saatiin tämä näin pitkä nousukausi liikkeelle.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luojan kiitos — voidaan sanoa sillä tavalla — vaihtotase on ollut ylijäämäinen. Julkisen talouden kanssa on ollut niin ja näin, ja niitä Ahon hallituksen ottamia velkoja ei ole kuin ihan oliko se kymmenesosa, vajaa sekin, pystytty lyhentämään. Sekin on tapahtunut lähinnä omaisuutta myymällä. Mutta se ei ole vielä kovin suuri ongelma sen takia, että koroista on selvitty ja yhteiskuntana olemme olleet vahvoilla.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Voi väittää, että tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on tehty todellakin paljon hyvää, ja on ollut ilo katsoa, että tässä nyt viimeiset puheenvuorot ovat olleet sellaista positiivista analyyttistä keskustelua myöskin siitä. On aina esimerkiksi ed. Pulliaista ilo kuunnella hyvin omista näkökulmista näihin asioihin, samoin myöskin ed. Rajamäkeä. Voi sanoa kuitenkin, että sekä hallitus että kaikki muut toimijat ovat kyllä tehneet todella paljon tämän laman vahvojen oireiden lieventämiseksi, eikä oikein voida verrata sitä 1990-luvun alun lamaa tähän, koska silloin tämä lama oli kuitenkin kotikutoinen. Siinä suhteessa tilanne on aika lailla erilainen.

Mutta täytyy myöskin antaa tunnustusta esimerkiksi yrityksille siinä suhteessa, että vaikka monilla on tipahtanut 30—60 prosenttia liikevaihto, niin itse asiassa työntekijämäärä on tipahtanut noin 10 prosenttia. (Ed. Rajamäki: Syksyllä voi pelätä!) Eli se on taas liittynyt aika paljon — ennen kuin liityttiin tähän Ahon hallituksen kysymykseen — siihen verouudistukseen, jossa ruvettiin luomaan vahvoja taseita ja annettiin se mahdollisuus, että yritysten taseet tulisivat vahvemmiksi. Ja nyt sitä puskuria on käytetty.

Mutta kuten tässä on jo muutamissa puheenvuoroissa esitetty, nyt on varmasti aika siirtyä taas rakenteellisten uudistusten vaiheeseen, ja siinä toivoisin kyllä analyyttistä keskustelua esimerkiksi verotuksen osalta. Jo aikaisemmin kritisoin sitä opposition näkökulmaa, että annetaan ristiriitaisia tietoja verotuksen suunnasta. Nyt olisi hyvä käydä aitoa keskustelua siitä, mihin esimerkiksi mennään verotuksessa, että se olisi aidosti sellainen, joka työllistää ja kannustaa työllistämään. Siinä suhteessa täytyisi keskustella niitten kanssa, jotka aidosti ovat työllistämässä ja ovat valmiita investoimaan tänne Suomeen nyt ja tulevaisuudessa, luoda niitä perusteita.

Todellakin yksi tärkeimmistä kysymyksistä on nuorisotyöttömyys, ja siihen ollaan tässä lisätalousarviossa laittamassa 77 miljoonaa euroa. Täytyy vaan muistaa, että arvion mukaan yksi työelämästä syrjäytynyt nuori maksaa noin miljoona euroa yhteiskunnalle. Kysymys on aivan huikeista summista, jos ajatellaan ihan taloudellisesti, ilman että puhutaan kaikista muista, henkisistä ja yhteiskunnallisista, seuraamuksista. Eli me puhumme todella todella suurista kysymyksistä.

Väitän, että jo tässä lisätalousarviossa on ihan hyviä elementtejä. Palkkatuki on jo alustavien tutkimusten mukaan ihan toimiva malli. On tehty tiettyjä tutkimuksia, että noin kolmasosa nuorista työllistyy aidosti palkkatuen jälkeen siihen työpaikkaan, ja se on aika hyvä lukema. Työllistämisseteli on varmaan yksi kokeilemisen arvoinen kysymys. Neuvontapalveluita todellakin tarvitaan, kun nuoret etsivät suuntaa elämälleen. Ei riitä, että on kahdeksan minuuttia aikaa jossain ely-keskuksessa keskustella, vaan täytyisi todellakin miettiä, meneekö koulutukseen, meneekö töihin ja mihinkä paikkaan hakee ja millä keinoilla. Starttiraha ja muut vastaavat ovat ihan vastaavia kysymyksiä.

Kuitenkin haastan vielä aidosti keskustelemaan, mitä uusia keinoja me voisimme saada toteutetuksi siinä, että nuorille olisi enempi työpaikkoja. Mielestäni todellakin työtehtävien pitäisi olla joka päivä kannattavia, kannustavia. Lyhytkin työsuhde on paljon parempi kuin jääminen työelämän ulkopuolelle. Päivienkin työsuhde on parempi. Olisi varmasti saatava nuoret kiinni heti ensimmäisenä työttömyyspäivänä, ei pidä odottaa mitään viittäsataa päivää tai edes kymmeniä päiviä vaan heti saada aidosti kiinni. Uskon myöskin, kun olen itse käynyt aika paljon vaikkapa työpajoilla, että johonkin täytyisi saada nuoret mukaan tekemään jo ihan senkin takia, että osa nuorista on sellaisessa tilanteessa, että täytyy opettaa se, että herätään aamulla seitsemältä. Kaikki ne toimet, jotka tukevat sitä, että pääsee yhteiskunnan rytmiin, ovat todella tarpeellisia. Ehkä voisi miettiä, onko pysyvämpää mallia tai ainakin väliaikaista mallia ihan työvoiman sivukustannusten alentamiseksi tämän tyylisissä kysymyksissä sitten. Joka tapauksessa minä haastan meidät kaikki keskustelemaan vielä uusista toimista, vaikka tämä lisätalousarvio on jo aika hyvä alku.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella näin, että meidän keskeisen vientiteollisuutemme, metsä- ja metalliteollisuuden, takia meidän nousumme on erittäin epävarmaa ja on vakavia pilviä syksyn päällä. Tässä suhteessa hallituksen ajelehtiminen nimenomaan talous- ja työllisyyspolitiikassa on vaarallista sen takia, että kotimarkkinoiden kulutuksen heikentämiseen tähtäävät arvonlisäveron korotukset ynnä muut ovat nyt pahentamassa tätä epävarmuutta. Nyt pitäisi nimenomaan pk-yritysten näkökulmaa tuoda myös esille, ja yhdyn puhujaan siinä, että meidän pitäisi tehdä kasvupanostuksia ja muun muassa yritysten ravintoketjun alkupään aukkoihin, riskirahoitukseen ja näihin kysymyksiin, pitäisi todella yhteiskunnan panostaa: Tanskan lailla komission poikkeuksilla antaa yrityksille rahoitusmahdollisuuksia työllistää ja investoida pk- ynnä muissa asioissa innovaatiopuolella. Mutta myös meidän metsäteollisuutemme toimintaedellytykset energian ja raaka-aineen saatavuuden ja kilpailukyvyn osalta ovat asioita, joita pitää hallituksen politiikan kautta edistää.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että ei pidä vertailla 1990-luvun alun laman jälkeistä tilannetta tämän päivän tilanteeseen. Tilanne oli todellakin erilainen. Silloin saatiin aikaan voimakas kasvu, mutta silloin myös hallitus panosti kasvun edellytyksiin. Silloin tehtiin muun muassa erittäin suuria panostuksia tutkimus- ja kehitysrahoitukseen ja saatiin aikaan voimakas kasvu, minkä myötä sitten luotiin myöskin useita satojatuhansia työpaikkoja. Nyt tämä tilanne on huomattavasti haasteellisempi. Kasvu, jos sitä tulee, tullee olemaan lähivuosina hyvin alhaisella tasolla. Eli se ei tule korvaamaan samassa määrin tätä työttömyyttä kuin tapahtui 1990-luvun alun laman jälkeen.

Olen samaa mieltä ed. Jaskarin kanssa siitä, että työttömänä olevat nuoret pitäisi saada kiinni heti alkutaipaleella. Me olemme esittäneet yhteiskuntatakuuta. Se olisi selkeä keino tähän, se koskisi kaikkia nuoria. Ja väittäisin, että se tulee pitkässä juoksussa huomattavasti halvemmaksi kuin se, että me annamme nuorten syrjäytyä. Eli kyllä meillä näitä mahdollisuuksia on, jos on vaan uskallusta panostaa niihin.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen hyvin paljon samaa mieltä tästä verotuskeskustelusta edellisten puhujien kanssa mutta ennen kaikkea siitä näkökulmasta, että meidän täytyy luoda nyt ennakoitavuutta, että ne tahot, jotka haluavat tänne investoida, työllistää, saavat sen jatkuvuuden näkökulman sitten, ja riittävän kannustavat mallit luoda verotukseen.

Toisaalta esimerkiksi itse olin eilen talousvaliokuntaryhmän kanssa puutuoteteollisuuden vieraana. Siellä oli ihan tiettyjä yksityiskohtaisia ehdotuksia, miten esimerkiksi rakennuspuolella tietty säädäntö lisäisi puurakentamista Suomessa ja tekisi siitä vientituotteen. Aika pienillä korjauksilla, viilauksilla saataisiin aika paljon uutta aikaan ja uudenlaisia mahdollisuuksia. Siellä on jopa näkemys, että siinä voisi tulla 50 000—70 000 uutta työpaikkaa pienellä hiomisella näihin asioihin, ja sitä pitäisi meidän nyt analysoida.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kokonaistuotannon pitkä nousukiito pysähtyi jyrkästi vuoden 2008 lopulla. Sitä seurasi historiallisen voimakas lasku bruttokansantuotteen supistuessa 7,8 prosenttia. Lasku oli viime vuonna rajuinta sotien jälkeen. Edes vuonna 1991 kokonaistuotanto ei tippunut yhtä voimakkaasti. Menetimme vuoden 2009 toisen vuosipuoliskon aikana suurimmaksi osaksi sen kasvuedun, jonka olimme onnistuneet koko vuosikymmenen aikana kovalla työllä saavuttamaan.

Lasku pysähtyi viime kesänä, mutta kasvun käynnistyminen on ollut hyvin epävarmalla pohjalla. Tänä vuonna kasvun odotetaan olevan noin prosentin luokkaa yksityisen kulutuksen ja viennin hitaasta elpymisestä johtuen. Ensi vuodelle odotetaan jo noin kahden prosentin talouskasvua. On tärkeää, että huolehdimme jatkossa kilpailukyvystämme joka hetki. Suomalainen hyvinvointi on rakennettu pitkälti vientiteollisuuden varaan.

Arvoisa herra puhemies! Talouden voimakas romahdus jättää jälkensä. Se näkyy erityisesti kasvavana työttömyytenä ja julkisen talouden velkaantumisena. Hallitus on vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä painottanut juuri oikeita työllisyyteen vaikuttavia toimenpiteitä. Työttömyysasteen ennustetaan tänä vuonna nousevan yli 10 prosenttiin ja työllisyysasteen laskevan noin 66 prosenttiin. Erityisesti nuorisotyöttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti, ja sen odotetaan nousevan jopa 24 prosenttiin. Näitä ikäviä ilmiöitä torjuakseen hallitus lisää 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. On arvioitu, että 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin tällä määrärahalla.

Oppositio on monessa puheenvuorossa syyttänyt hallitusta elvytystoimien riittämättömyydestä. Valtio ottaa tänä vuonna velkaa 12,2 miljardia euroa, mikä osoittaa yksiselitteisesti määrätietoisen elvytyksen toteuttamista hallituksen linjausten mukaisesti.

Pääministeri Vanhanen on monessa puheenvuorossaan viime aikoina korostanut, että 1990-luvun alussa tehtyjä laman ajan virheitä ei saa toistaa. Tässä työssä on onnistuttu hyvin, ja tätä linjaa on syytä noudattaa jatkossakin.

Arvoisa puhemies! Nuorten kannalta on hyvin tärkeää, että ammattiin valmistumisen tai tutkinnon suorittamisen jälkeen löytyy töitä. Hallituksen esitys sisältää esimerkiksi yrityksille kohdistettavan, palkkatukeen pohjautuvan rekrytointisetelin. Myös oppisopimuskoulutukseen liittyvään palkkatukeen ehdotetaan lisäystä.

Ammattityövoimasta tulee jatkossa pulaa, joten kannatettavana on pidettävä myös ammatilliseen peruskoulutukseen osoitettua 4,4 miljoonan euron lisäystä, jolla opiskelijamäärää voidaan kasvattaa tuhannella opiskelijalla.

Nuorten työttömyyden ehkäisemisessä on kyse erityisesti tulevaisuuteen investoimisesta. Jokainen työttömyyden kohdannut ja sitä kautta mahdollisesti syrjäytyvä nuori on valtava menetys maamme tulevaisuuden kannalta, ja ennen kaikkea se on inhimillisesti ottaen suuri murhenäytelmä, jonka välttämiseksi meidän on tehtävä kaikki mahdollinen.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus panostaa lisätalousarviossa myös telakkateollisuuden selviytymiseen lamasta. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen suunnataan 10 miljoonan euron valtuuden lisäys. Samoin kertaluontoinen, alusluontoinen, 500 miljoonan euron valtuus turvaa suomalaista laivanrakennusta merkittävästi. Telakkateollisuus työllistää Suomessa 21 000 hen-kilöä, ja on välttämätöntä, että suomalaista laivanrakennustaitoa pidetään yllä kaikin keinoin. Laivatelakoiden jälleenhankintaketju ulottuu hyvin monelle paikkakunnalle Suomessa, joten telakoille menevän tuen vaikutus näkyy työpaikkoina kaikkialla.

Rakennusalan korjausavustukseen varataan 125 miljoonan euron avustusvaltuus aikaisemman 50 miljoonan euron sijaan. Tällä summalla saadaan liikkeelle yli miljardin euron arvoiset rakennushankkeet eri puolilla Suomea. Rakennusala on telakkateollisuuden tapaan ala, jossa lama on näkynyt voimakkaana kysynnän vähentymisenä ja sitä kautta työttömyyden kasvuna. Sekä kotitalousvähennyksellä että asunto-osakeyhtiöille myönnettävillä korjausavustuksilla on onnistuneesti elvytetty tätä vaativaa alaa.

Arvoisa puhemies! Opposition arvostelu hallituksen elvytystoimia kohtaan on ollut ankaraa. Valitettavasti kritiikistä on puuttunut pohja, kun yhdessä puheenvuorossa on arvosteltu valtion velanottoa ja toisessa on vaadittu lisää elvytystoimia hallitukselta. Valtion mittava velanotto, 12,2 miljardia euroa tänä vuonna, olkoon osoitus hallituksen elvyttävästä politiikasta tässä ja nyt, ja viittaan myös siihen, että tämän vuoden talousarviossa näitä elvytystoimia tehtiin ja lisätalousarviossa seuraa lisää.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion tärkein painopistealue on nuorten työllisyyden edistäminen. Nuorten työttömyysluvut ovat lähteneet pelätyllä tavalla taantuman myötä kasvuun, ja työttömyyden ennakoidaan olevan pahimmillaan tämän vuoden keväällä. Edellisestä lamasta on kantapään kautta opittu se, että nuoriin kohdistuva työttömyys on vanhempiin ikäluokkiin verrattuna paljon haasteellisempi saada korjaantumaan, ja siksi on perusteltua, että ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä kohdennetaan juuri nyt nuorisoon.

Työttömyysasteen kasvun ennakoidaan olevan edellistä lamaa pienempi, mutta silti koko työikäisen väestön työttömyysasteen ennustetaan kohoavan 10,2 prosenttiin. Nuorten 15—25-vuotiaiden työttömyysasteen on kuitenkin arvioitu kohoavan jopa 24 prosenttiin. Erityinen huolenaihe on niiden osalta, jotka ovat keskiasteelta valmistumassa loppukeväällä työmarkkinoille. Nyt hallitus on tarttumassa toimeen järkevästi ja oikea-aikaisesti, jotta työttömyys- ja syrjäytymisriski pystyttäisiin välttämään.

Hallitus esittää työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin 33 miljoonan euron määrärahaa, joka sisältää muun muassa nuorten valmentavan työvoimapoliittisen koulutuksen lisäämistä ja suuntaamista perusopetuksen ja ylioppilastutkinnon jälkeiseen nivelvaiheeseen. Lisäksi nuorille suunnattuja neuvontapalveluja ollaan parantamassa. Esitetään myös lisäystä starttirahaan, yrittäjyyskoulutukseen ja erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden palkkatukeen. Nuorille ollaan ottamassa käyttöön myös työllistämisseteli. Lisäksi ammatilliseen peruskoulutukseen esitetään tuhatta oppilaspaikkaa lisää. Oppisopimuskoulutukseen on myös tavoite saada tuhat nuorta lisää, ja oppisopimusmuotoiseen peruskoulutukseen ja työnantajien palkkatukeen kohdennetaan yhteensä 4,5 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Kaikkia näitä toimenpiteitä on tarpeetonta ryhtyä luettelemaan, tämä viesti on selvä. Nyt on panostettava siihen, että nuoret eivät putoa tai syrjäydy, ja on myös tärkeää, että eri tahot ponnistelevat tulevana kesänä nuorten kesätyöpaikkojen osalta. On tärkeää, että eri toimijat todella tarttuvat haasteeseen eivätkä mene SAK:laiselle linjalle. Mehän muistamme, miten viime vuonna kesän korvilla SAK tuli julki lausumalla, että työnantajien tulisi vähentää työntekijöitään nimenomaan ensin nuorista. Tämä on väärä linja. Nuorista on pidettävä huolta, nuorissamme on tulevaisuus.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Taantumasta on riittänyt asiaa pitkään ja laajasti. Maailmantalous supistui viime vuonna enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Euroopan unionin alueella bkt:n pudotus oli hieman yli 4 prosenttia vuodesta 2008. Suomen kansantaloudelle viime vuosi oli erityisen synkkä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bkt laski meillä 7,8 prosenttia.

Euroalueen elpyminen on ollut verkkaista. Suomessa ennusteiden mukaan kokonaistuotanto kääntyy tänä vuonna kasvuun. Yksityisen kulutuksen ja viennin elpymisen myötä bkt:n arvioidaan kasvavan 1,1 prosenttia vuodesta 2009. Ulkomaankaupassa käänne positiiviseen suuntaan on tapahtunut, ja esimerkiksi suhdanneherkässä puutavarateollisuudessa ja paperiteollisuudessa kysyntä on kohentunut. Metallin kysyntä on myös nousussa maailmanmarkkinoilla. Ensi vuoden aikana uskotaan myös yksityisten investointien kääntyvän kasvuun, ja ennuste vuodelle 2011 on, että kokonaistuotannon kasvu olisi hieman yli 2 prosenttia.

Hallitus on pyrkinyt erilaisin elvytystoimin helpottamaan vaikeaa taloudellista tilannetta. Elvytyksen tavoitteena on ollut ennen kaikkea työllisyyden ylläpitäminen. Myös veronkevennykset ovat tukeneet tätä tavoitetta, koska ne ovat lisänneet kotitalouksien ostovoimaa ja kansalaisten luottamusta omaan talouteensa. Tänä vuonna ennustetaan julkisen talouden tilan heikkenevän edelleen työttömyyden kasvun ja elvyttävien toimenpiteiden seurauksena. Julkisen talouden rahoitusaseman paraneminen tapahtuu viiveellä, ja tulevaisuudessa joudutaan tiukkoihinkin ratkaisuihin, jotta talouden tasapainotila saavutetaan vuosien varrella.

Nyt käsittelyssä oleva lisätalousarvio jatkaa valtion elvytyslinjaa, ja samalla pureudutaan nuorisotyöttömyyden hoitoon. Varsinkin kun otetaan huomioon tulevaisuuden ikääntymiskehitys, meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta työmarkkinoilta. Kaikkiaan noin 77 miljoonan euron panostuksella arvioidaan noin 15 000 nuoren työllistyvän tai pääsevän koulutuksen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. Mutta nämäkään toimenpiteet eivät auta, jollei niitä koeta mielekkäämmiksi kuin kotiin jääminen. Yhteiskunnassa on asenteiden parantamisen varaa, jos tarjotut mahdollisuudet eivät kelpaa.

Toisaalta on tärkeää, että nuorten neuvonta- ja ohjauspalveluita lisätään. Kaikille nuorille ei ole selvää, millaisia mahdollisuuksia työllistymiseen, opiskeluun tai esimerkiksi yrittäjäksi ryhtymiseen on olemassa. Nuorten yrittäjyyskoulutukseen panostaminen on tärkeää.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoidon mahdollisuudet vaihtelevat eri puolilla Suomea. Valtion toimintojen alueellistaminen on yksi mahdollisuus auttaa syrjäisempiä osia maasta. Välillä vaikuttaa vain siltä, että toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan. Hätäkeskusuudistus on esimerkki tästä. Muun muassa Rovaniemi menettää tämän palvelun, ja nyt onkin syytä tehdä kaikkemme, että nämä työntekijät saadaan työllistettyä omalla alueellaan. Väen pakkosiirtäminen jo ennestään muuttotappiollisesta maakunnasta ei ole oikeanlaista aluepolitiikkaa.

Tiukassa taloudellisessa tilanteessa positiivista on se, että kuntien on välttämätöntä tehostaa toimintaansa ja palvelutuotantoansa. Merkittävä päätös kuntatalouden kannalta on se, että palvelutaso pidetään ennallaan ja valtionosuuksia nostetaan entisestään. Kuntien tilannetta on pyritty jo usean vuoden aikana helpottamaan. Yhteisövero-osuuden väliaikainen korottaminen ja kelamaksun poistuminen auttaa monia kuntia. Tähän mennessä saatujen tietojen mukaan myös monet Lapin kunnista ovat tehneet kohtuullisen tuloksen vuonna 2009. Kuitenkin esimerkiksi koko maata koskeva päiväkotien, vanhainkotien ja terveyskeskusten homekorjauksiin myönnetty jälkirahoitteinen valtionavustus, 10 miljoonaa, voisi olla enemmän, koska tästä ei oikeasti riitä kenellekään juuri mitään.

Kaiken kaikkiaan haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa hallitus on jatkanut määrätietoisesti elvytyspolitiikkaa. Velkaantumisen uhallakin tämä on tarpeen, jotta selviäisimme kohti parempaa tulevaisuutta.

Mirja  Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Syksyllä 2008 Yhdysvalloista alkanut maailmanlaajuinen rahoitus- ja finanssikriisi on vaikeuttanut valtion sekä kuntien taloustilannetta näihin päiviin saakka. Viennin romahdus on heilauttanut työmarkkinoiden tilanteen huolestuttavaan suuntaan, ja koko edellinen vuosi on jouduttu harjoittamaan elvytyspolitiikkaa, siis etsimään parhaat tukitoimenpiteet ja toimenpiteet kaikkinensa, joita on rahoitettu pitkälle lainavaroilla. Valtion velkataakka kasvaa tänäkin vuonna 13 miljardilla eurolla. Käsillä olevalla lisätalousarviolla on tarkoitus panostaa nuorisotyöttömyyden hoitoon, telakkateollisuuteen sekä korjausrakentamiseen.

Suurin huolenaihe on massatyöttömyyden estäminen edellisen laman tavoin. Siksi on tärkeää panostaa nuoriin, koulutukseen ja luoda silta taantuman jälkeiseen kasvuun. Noin 77 miljoonan euron satsaus koskettaa yli 15 000 nuoren mahdollisuuksia kouluttautua tai kiinnittyä työelämään. Nuorisotyöttömyyttä torjutaan monin tavoin. Niitä toimenpiteitä on tässäkin lisätalousarvioesityksessä paljon: rekrytointisetelit, palkkatuen korotukset, nuorten starttiraha. Tukea ja työvoimaneuvontaa tarvitaan ehdottomasti lisää. Työpajatoimintaan on paljon lisää satsauksia. Ammattistarttikoulutukseen tulee aloituspaikkoja myöskin lisää. Vapaa sivistystyö saa opiskelijaviikkoja lisää. Oppisopimuskoulutukseen tulee lisää paikkoja jne. Lista on todella pitkä. (Ed. Gustafsson: Suoraan demarien vastalauseesta!)

Nuorisotyöttömyyden torjuntaa ei voi jättää kuitenkaan yksin valtion vastuulle. Pohjois-Pohjanmaan maakunta johtaa valitettavasti nuorisotyöttömyystilastoja tällä hetkellä. Siksi tulevassa maakuntaohjelmassa ja -suunnitelmassa on yhdeksi painopisteeksi nostettu nuorten asiat ja tulevaisuus ja myöskin näiden ongelmien ratkaiseminen.

Arvoisa puhemies! Kattavat koulutus- ja työllisyysmahdollisuudet ovat parasta aluepolitiikkaa. Siksi en voi olla osoittamatta omaa kritiikkiäni Oulun yliopiston hallituksen päätökselle Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamisesta. Tämä ei saa olla esimerkki muulle korkeakoulupolitiikalle ja koulutusmahdollisuuksien kaventamiselle.

Tuleva eläköitymisaalto, vinoutunut huoltosuhde ja nopeasti kasvava valtionvelka jättävät paljon vastuuta tuleville sukupolville. On tärkeää, että nuoret pysyvät aktiivisina, motivoituneina, työkykyisinä ja opiskeluintoa omaavina. Opposition vaatima työllistymis- tai koulutustakuu on teoriassa erittäin tärkeä ja tavoittelemisen arvoinen, mutta käytännössä sataprosenttisesti toteutettuna lähes mahdoton. Perään tässä ennen kaikkea nuorten omaa omatoimisuutta ja aktiivisuutta.

Hallitus on lisätalousarviossa oikeilla raiteilla. Matka jatkuu kohti uusien elvyttävien lisätalousarvioiden laadintaa tässäkin salissa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon annettu positiivista palautetta tästä lisätalousarviosta, ja pitää paikkansa, että se on aivan oikeaan osunut. Mitä tulee esimerkiksi palkkatukirahoihin, niin näillä lisäyksillä, mitkä tähän on nyt pistetty, hyvin pitkälle pystytään vastaamaan siltä osin kuin niillä ylipäätään pystytään vastaamaan tähän nuorisotyöttömyysongelmaan, joka on toki tällä hetkellä varsin mittava, mutta kun nämä 15 000—16 000 henkilöä pääsevät nyt tavalla tai toisella työllistymään näiden toimenpiteiden seurauksena tai koulutuksen piiriin, niin se on hyvin huomattava satsaus. Olennaista on myöskin se, millä tavalla nämä kohdentuvat ja miten ne käytännössä pystytään sitten te-toimistotasolla tekemään. Tässä suhteessa on varmaan syytä kiinnittää huomiota siihen, että myöskin te-toimistojen resursseja tulee määräaikaisesti vahventaa erityisesti silloin, kun tämä työttömyyden kasvu on nyt ollut varsin voimakasta.

Arvoisa puhemies! Työttömiä nuoria on monenlaista joukkoa. Siellä on niitä, jotka ovat hyvin motivoituneita, hyvin koulutettuja, joilla ei ole mitään muuta ongelmaa kuin se, että juuri tällä hetkellä ei ole heille soveltuvaa työtä tarjolla. Heidän osaltaan työllistyminen tulee tapahtumaan nopeasti, kun talous lähtee kasvuun.

Sen lisäksi siellä on niitä, jotka tarvitsevat hyvin huomattavia tukitoimenpiteitä, jotka ovat jo syrjäytymisuhan alla tai jo syrjäytyneet. Heidän osaltaan kyse on siitä, että elämänhallinta pitää ylipäätään saada oikealle tasolle ja myöskin sitä kautta koulutus ja ehkä muiden elämäntilanteeseen liittyvien asioiden hoito, kuten vaikka päihdekuntoutus, niitten osalta, jotka sitä tarvitsevat, velkaneuvonta niitten osalta, jotka sitä tarvitsevat. Tällaiset asiat pitää saada kuntoon.

Heidän osaltaan on niin, että sinänsä tämä taantuma ei ole vaikuttanut paljonkaan heidän tilanteeseensa, jos vaan pidetään kiinni siitä, kuten tässä esityksessä pidetään, että esimerkiksi työpajoilla resursseja on. Sinne on lisätty, niitä lisättiin myöskin budjettikäsittelyn yhteydessä, ja myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunta oli sitä keskeisesti tukemassa sen lisäksi, mitä hallitus jo alun perin esitti, eli sinne tarvitaan omia kohdennettuja toimia. Tämä koskee myöskin niitä nuoria, jotka eivät pääse ammatilliseen koulutukseen, lukiokoulutukseen tai kaupalliseen koulutukseen tai jotka eivät ole valmiita siihen hakeutumaan, vaan tarvitsevat erilaisia tukitoimia. Eli on hyvin tärkeätä, että nämä työpajat kehittyvät ja niillä on mahdollisuuksia vastata juuri tähän tarpeeseen, joka näillä syrjäytymisuhan alla olevilla nuorilla on.

Mutta näiden kahden ryhmän, ikään kuin helpoimmin työllistyvän ja kaikkien vaikeimmin työllistyvän, välissä ovat ne, jotka ovat hyvänä aikana työllistyneet ainakin osa-aikaisesti, määräaikaisesti tai vuokratyövoiman kautta, ja heidän tilanteensa on tällä hetkellä kaikkein haasteellisin. Kaikkein suurin riski näin yhteiskunnan kannalta on se, että tästä väestä halutaan nyt sinne vaikeasti työllistettävien ja syrjäytymis-uhan alla olevien joukkoon. Se pitää pystyä estämään, ja sen takia palkkatuki ja erilaiset koulutusmuodot tulee kohdentaa nimenomaan tälle väelle toki unohtamatta vastavalmistuneita, koska vastavalmistuneiden on tietysti tässä tilanteessa hyvin vaikea löytää työpaikkaa erityisesti silloin, kun valmistutaan sellaisille aloille, joilla monissa yrityksissä on irtisanomisia, lomautuksia päällä ja sitä kautta on mahdoton palkata nuoria, vaikka halua olisikin.

Arvoisa puhemies! Pitkässä juoksussa työllisyys niin nuorten kuin muidenkin osalta riippuu vain ja ainoastaan siitä, kuinka Suomi pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa, kuinka hyvin meidän vientiteollisuutemme pärjää siinä, miten meidän palvelujemme vienti kehittyy, eli ne isot asiat tulevat silloin vastaan. Täällä aiemmin puhuttiin muun muassa kelamaksun poistosta, puhuttiin energian hinnasta. Siihen liittyy ydinvoimaratkaisu. Meidän on tehtävä siellä oikeita valintoja, jotta Suomella on kilpailukykyä, nimenomaan suomalaisella teollisuudella on kilpailukykyä, koska me emme voi menettää niitä teollisuuden työpaikkoja. Niitä ei voida millään korvata, ei bruttokansantuotteen näkökulmasta muttei myöskään niitten ihmisten näkökulmasta, jotka on koulutettu teollisiin ammatteihin.

Sen vuoksi pidänkin erittäin hyvänä sitä, että lisätalousarviossa on myöskin kohdennettu toimia telakkateollisuuteen. Siellä on 21 000 työpaikkaa telakkateollisuuden klusterissa. Suomella on erittäin hyvä kilpailukyky telakkateollisuudessa, erityisesti kaikkein vaativimmissa töissä huippuristeilijöiden rakentamisessa, mutta tällä hetkellä niillä ei ole kysyntää. Tämän välivaiheen yli on päästävä, jotta jatkossa tämä yksi meidän taloutemme kultamuna voi toimia ja tuoda lisää hyvinvointia meille.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Käsiteltäessä talousarviota tälle vuodelle työelämä- ja tasa-arvovaltiokunnan sosialidemokraatit kiinnittävät eriävässä mielipiteessä erityistä huomiota nuorisotyöttömyyden kasvuun. Vaadimme tuolloin viime vuoden syksyllä, että tilanteeseen pitää reagoida riittävän nopeasti ja on tarjottava nuorille mahdollisuuksia työllistymistä edistävään tukeen ja neuvontaan. Totesimme tuolloin myös, että hallituksen rahoitus työpajojen, etsivän työn, tukityöllistämisen ym. lisäämiseen on riittämätön. Ilmaisimme samalla huolemme siitä, kantaako hallitus yleensäkään vastuuta tuhansista ahdingoissa olevista nuorista ihmisistä.

Tuore työministeri Sinnemäki totesi talousarviokeskustelussa viime syksynä: "Nuorisotyöttömyyden hoidon osalta uskon, että kokonaisuus on kohtuullisen hyvä. Käyttöön on otettu koko se repertoaari, joka meillä on." Tämä on siis totuus viime syksyltä. Olen äärimmäisen tyytyväinen, että hallituksen repertoaaria on tämän melkein puolen vuoden harkinnan jälkeen saatu laajennettua näin kuin tästä lisäbudjetista käy ilmi. Siellä on positiivisia pilkahduksia. Taitaa olla kuitenkin niin, että hallitus katsoi nuorten tilanteen huonontumista tumput suorina puoli vuotta ennen kuin vihdoin on tilanteeseen tulossa helpotusta tämän lisäbudjetin myötä. Ihmettelen, eikö hallituksessa todellakaan nähty tätä nuorisotyöttömyyden todellisuutta viime vuoden syksyllä. On myös hyvä muistaa, että muille kuin nuorille työttömille ei ole luvassa toimenpiteitä yhä edelleenkään.

Nopeasti kasvavasta työttömyydestä huolimatta työvoimapoliittisten aktiivitoimenpiteiden parissa on jopa vähemmän ihmisiä kuin talouden normaalioloissa. Oecd:n raportissa arvioidaan, että vuosina 2008—2010 vain Belgia lisäsi työvoimapolitiikan aktiivitoimien rahoitusta vähemmän kuin Suomi. Työvoimapolitiikan määrärahat ovat edelleen sillä tasolla kuin ne olivat viimeisimpänä hyvänä työllisyysvuotena eli vuonna 2008.

Aktivointitoimenpiteet ovat työttömyyden hoidossa keskeisen tärkeitä yksilön kannalta siksi, että työkyvyn heikkeneminen on nopeaa ja sen uudelleen saavuttaminen äärimmäisen hankalaa. Yritysten ja talouden kannalta työvoimasta on huolehdittava, jotta nopeamman talouskasvun oloissa työkykyistä ja osaavaa työvoimaa olisi riittävästi tarjolla. Näistä syistä nyt olisi käytettävä kaikki keinot estää työttömyyden pahenemista. Tässä ollaan jo armottomasti myös myöhässä.

Arvoisa puhemies! Porvarihallituksen ideologisena tavoitteena on purkaa julkisia palveluja ja siten siirtää niitä yksityisille markkinoille. Tämä näkyy muun muassa kuntatalouden kurjistamisessa, palveluseteliratkaisuissa ja monissa sosiaalipolitiikan valinnoissa. Sosialidemokraatit uskovat, että laadukkaat, kattavat ja toimivat julkiset palvelut ovat paras tapa tuottaa kansalaisten hyvinvointipalveluita yhdessä kolmannen sektorin kanssa.

Kuntatalouden tilanne heikkenee heikkenemistään. Sen lisäksi, että se vaikuttaa kuntien mahdollisuuksiin tuottaa palveluja, vaikuttaa se myös moneen muuhun tärkeään asiaan. Työllisyyteen tämä liittyy esimerkiksi sinä, että tiukan kuntatalouden aikana kuntien ei ole mahdollista työllistää vajaakuntoisia ihmisiä. Toisaalta kuntien rakentamisen edistämisellä voitaisiin vaikuttaa nopeasti rakentamisen elvyttämiseen ja edesauttaa alan työpaikkojen syntymistä.

Talouspolitiikassa kaivattaisiinkin nyt hyvin selkeää linjaa, joka lähtisi kuntien tukemisesta ja elvyttävän politiikan jatkamisesta. Tuen suuntaaminen mahdollisimman työllistäviin toimenpiteisiin olisi perusteltua tässä tilanteessa. Arvonlisäveron nostaminen heinäkuun alusta sopii tähän yhtälöön erittäin huonosti, koska se heikentää ennen kaikkea pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta työllistää.

Arvoisa puhemies! Varsinaissuomalaisena kansanedustajana on pakko antaa hallitukselle näin kauniiksi lopuksi myös hieman kiitosta. Lisätalousarviossa ja sitä edeltävissäkin toimenpiteissä on reagoitu varsin hyvin telakkateollisuuden vaikeuksiin. Nämä toimet otetaan vastaan tyytyväisinä etenkin meillä Varsinais-Suomessa. Silti telakkateollisuuden ja siihen liittyvien alihankkijoiden tulevaisuus ja työpaikat ovat edelleenkin vaakalaudalla.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Rahoitusmarkkinoilta alkunsa saanut finanssikriisi on aiheuttanut melkoisen notkahduksen talouteen. Viime vuonna bruttokansantuotteemme putosi roimasti, sillä kokonaistuotanto supistui peräti 7,8 prosenttia. Ennusteiden mukaan taantuman pohja on kuitenkin jo saavutettu ja talous lähtee maltilliseen nousuun. Voi kuitenkin kestää joitakin vuosia, ennen kuin kokonaistuotantomme on jälleen edes vuoden 2008 tasolla. Tällä hetkellä olemme vuoden 2005 tasolla.

Talouskriisin valitettavana seurauksena on ollut työttömyysasteen kohoaminen. Huolestuttavaa on etenkin nuorisotyöttömyyden kasvu, jonka pahimman vaiheen ennakoidaan olevan juuri käsillä. Lisätalousarvioesityksessä painotetaankin nuorisotyöttömyyden ehkäisyä. Määrärahoja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen kohdennetaan kaiken kaikkiaan 77 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Taantuma on vaikuttanut erityisen voimakkaasti telakkateollisuuteen. Talouskriisin myötä telakkateollisuuden tilauskanta on romahtanut. Maailmanlaajuisesti laivatilausten volyymi on vähentynyt peräti 97 prosenttia verrattuna taantumaa välittömästi edeltäneeseen aikaan. Tilauskannan ohuus on suuri riski telakkateollisuuden kannattavuudelle, ja telakoiden tilanne vaikuttaa suoraan myös koko meriklusterin työllisyystilanteeseen. Telakat työllistävät Suomessa noin 4 000 henkilöä ja koko meriklusteri noin 21 000 henkilöä. Meriteollisuuden kannalta olennaista olisi suomalaisten varustamojen tilausten edistäminen. Etenkin uusien matkustaja-alusten tilaukset olisivat työllistämisvaikutuksensa takia tärkeitä. Esimerkiksi Turun telakalla on tekeillä enää yksi alus, loistoristeilijä, joka valmistuu syksyllä. Tämän aluksen luovutuksen jälkeen työt loppuvat koko telakan henkilöstöltä. Tällaisen tilanteen ei soisi toteutuvan. Uusi loistoristeilijätilaus olisi enemmän kuin tarpeen.

Lisäbudjettiesitykseen sisältyy telakkateollisuudelle suunnattu tukipaketti, jolla autetaan telakoita selviytymään vaikeimman ajan yli. Rajavartiolaitokselle esitetään lisätilausvaltuutta 10 partioveneen hankintaan. Tämän lisäksi öljyntorjuntavalmiuksilla varustettujen yhteysalusten hankintoja aikaistetaan. Alusluottojen jälleenrahoitukseen lisätään lainavaltuuksia ja myös innovaatiotuen valtuuksia lisätään. Tekesin tukia telakka- ja meriteknisen teollisuuden hankkeisiin lisätään. Määrärahoja suunnataan myös Turun telakan alihankkijoiden tukemiseen.

Arvoisa puhemies! Uudisalusinvestointien ympäristötukiin suunnataan 15 miljoonan euron valtuuden lisäys. Varustamojen ympäristöystävällisten alusinvestointien tukeminen on välttämätöntä jo senkin takia, että pystymme täyttämään kansalliset liikenteelle asetetut päästövähennysvaatimukset. Telakkateollisuus tarvitsee selviytyäkseen uusia innovaatioita. Uusia innovaatioita kannattaa etsiä etenkin ympäristöystävälliseen teknologiaan nojautuvan laivanrakennuksen parista. Siirtyminen raskasta polttoöljyä käyttävistä aluksista kevyellä polttoöljyllä tai dieselillä kulkeviin laivoihin olisi niin ympäristön kuin telakkateollisuudenkin kannalta erinomainen muutos. Ympäristöystävällisiä innovaatioita edustavat myös kaasukäyttöiset laivat, joita olisi nykyteknologian avulla mahdollisuus valmistaa. Tämä olisi mahdollisuus myös Suomen telakkateollisuudelle, jonka erikoisosaaminen on juuri erikoislaivoissa.

Telakkateollisuuden työllisyyden tukemiseksi uuden jäänmurtajan tilaaminen olisi nyt paikallaan. Meillä on tällä hetkellä käytössä hyvä jäänmurtajakalusto, mutta vanhimmasta päästä kalusto alkaa olla jo korvausinvestointien tarpeessa. Uutta jäänmurtajaa tarvitaan niin huoltovarmuuden kuin häiriöttömän talvimerenkulun sujumisen kannalta. Uusi jäänmurtaja olisi Suomen ulkomaankaupan henkivakuutus.

Arvoisa puhemies! Suomen telakkateollisuuden selviytyminen pahimmasta kriisistä tarvitsee valtiovallan toimenpiteiden ohella konkreettisia toimenpiteitä myös telakoilta ja laivan tilaajilta. Suomalaisen laivanrakennusteollisuuden kilpailukykyä on entisestäänkin parannettava. Meriteollisuutemme kilpailukyvyn perusta on laivanrakennuksen erityisosaaminen. Erityisosaamisen säilyttäminen ja ammattitaidon ylläpitäminen tilanteessa, jossa tilauskantaa ei ole riittävästi, on tärkeää, jotta alan kilpailukyky säilyy tulevaisuudessakin. Suomalainen laivanrakennusosaaminen on kansainvälisesti mitattuna maailman huippuluokkaa, eikä tätä osaamista ole varaa menettää. Suomalaisen telakkateollisuuden tulevaisuus on turvattava.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys ensimmäiseksi lisätalousarvioksi tukee vahvas- ti elvyttävää talouspolitiikkaa. Esitystä voidaan oikeutetusti pitää työllisyyslisätalousarviona. Työllisyydestä huolehditaan ja taantuman yli pyritään pääsemään mahdollisimman nopeasti. Pääpaino on nyt nuorisotyöttömyyden hoidossa. Lisäksi lisäbudjetissa on sovittu laajasta tukipaketista telakkateollisuudelle, 75 miljoonan euron lisävaltuuksista korjausrakentamiseen sekä Tekesille annettavasta 3 miljoonan euron lisämäärärahasta ja 5 miljoonan euron lisämyöntämisvaltuudesta erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten kaupallistamiseksi. Kaikilla näillä lisäyksillä on yhteinen ja selkeä tarkoitus: työllisyyden parantaminen.

Viimeisimmät työttömyystilastot osoittavat nuorisotyöttömyyden kasvaneen huolestuttavan nopeasti. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 20,3 prosenttia, ja sen arvioidaan nousevan tänä vuonna jopa 24 prosenttiin. Seuraava piikki ajoittunee kevään loppuun, jolloin nuoret päättävät opintojaan ja valmistuvat oppilaitoksista.

Onneksi lisätalousarvioesityksessä kohdennetaan merkittävät summat nuorisotyöttömyyden hoitoon. Lisäysten seurauksena arviolta 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. Nuorten työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin lisätään määrärahoja noin 33 miljoonaa euroa. Nuorten valmentavaa työvoimakoulutusta edistetään ja sitä suunnataan perusopetuksen tai ylioppilastutkinnon jälkeiseen vaiheeseen. Lisäksi nuorten neuvontapalveluja parannetaan sekä yritysten perustamista edistävää starttirahaa ja yrittäjyyskoulutusta lisätään. Nuorten työllistämismahdollisuuksia edistetään niin taiteen, tieteen, liikunnan kuin nuorisotyön alalla. Lisäystä on tulossa myös nuorten työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön ja 4H-toimintaan nuorten työnhakuvalmiuksien parantamiseksi sekä nuorten työllistämiseen Metsähallituksen luonnonhoitohankkeissa ja luontokeskusten asiakaspalvelutehtävissä. Nämä ovat kaikki merkittäviä toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa päätetyt toimenpiteet nuorten työllisyys- ja koulutustilanteen parantamiseksi ovat oikean suuntaisia, olkoonkin että ne kasvattavat kuntien menoja entisestään. Mielestäni toteutettavat toimet tulisikin rahoittaa kokonaan valtion varoin. Nykyisen kustannustenjaon mukaan oppilasmäärien lisäykset merkitsevät kunnille selvästi suurempaa kustannusten nousua kuin valtiolle. Oppisopimuskoulutuksen toteuttamisen tulee kuulua valtion vastuulle, ei kunnille. Valtionosuuksia esitetään korotettavaksi oppilasmäärien lisäämiseksi ammatillisessa peruskoulutuksessa ja lisätään myös oppilaitosmuotoista ammatillista lisäkoulutusta.

Kuntien menokasvujen hillitsemiseksi ja palvelujen turvaamiseksi on palvelurakenteiden uudistamistyötä jatkettava määrätietoisesti. Kuntien rahoitusjärjestelmää on uudistettava verotulopohjaa laajentamalla sellaisilla verotuloilla, jotka ovat kertymältään vakaita ja liittyvät läheisesti kuntien omaan toimintaan. Kuntien velkaantuminen on saatava kuriin ja talous tasapainoon. Se ei voi kuitenkaan tapahtua kunnissa vain ja ainoastaan säästämällä tai tehtäviä karsimalla tai kunnallisveroa kiristämällä.

Lisäksi on oltava muitakin keinoja. Esimerkiksi kuntien yhteisövero-osuus on mielestäni säilytettävä nyt korotetulla tasolla ja osa pääomaveron tuosta olisi siirrettävä kunnille. Kuntien veropohjaa tulisi laajentaa muun muassa jäteveron siirtämisellä kunnille. Valitettavaa on lisäksi se, että valtionosuudet eivät ole korottuneet tarvetta vastaaviksi. Kunnat ovat joutuneet itse rahoittamaan suurelta osin niille annettuja uusia tehtäviä tai tehtävien laajennuksia. Jatkossa valtion tulisikin rahoittaa sataprosenttisesti kunnille määrätyt tehtävät.

Täällä monissa puheenvuoroissa on kannettu suurta huolta telakkateollisuuden tilanteesta, ja ellei näitä tukitoimenpiteitä kohdisteta telakkateollisuudelle, on suurena vaarana se, että meille merkittävä teollisuuden ala poistuu Suomesta. Siksi niin tässä yhteydessä kuin sitten jatkossakin on tarkoin seurattava niitä toimenpiteitä, joilla telakkateollisuus ja sen merkittävä alihankintateollisuus voidaan Suomessa pitää.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka talouden taantuma on hellittämässä, näkyvät sen seuraukset vielä hyvin pitkään. Vientimme on romahtanut 24 prosenttia ja kauppatase on kääntynyt roimasti alijäämäiseksi, työvoiman kysynnän ennustetaan edelleen heikkenevän tänäkin vuonna ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan keskimäärin 10,5 prosenttiin.

Onneksi sinivihreän hallituksen käynnistämän mittavan talouden elvytyksen ansiosta on kuitenkin pystytty ehkäisemään pahimpien arvioiden toteutuminen. Hallituksen elvyttävistä toimista muodostuu nyt jo lähes kahden vuoden mittainen ketju monenlaisia toimenpiteitä, ja sen yhteissumma nousee jopa 20 miljardiin euroon, kun huomioidaan kaikki hallituksen päättämät toimet.

Jo syyskuussa 2008, siis puolitoista vuotta sitten, annettu budjettiesitys oli voimakkaasti elvyttävä. Tuohon budjettiin sisältyi paitsi veronkevennyksiä ja rakentamisen tukitoimenpiteitä, myös esimerkiksi useiden minimipäivärahojen nosto työttömyysturvan tasolle ja hyvin tärkeä lapsilisien korotus monilapsisille perheille. Tavoitteena hallituksen elvytystoimenpiteissä on koko ajan ollut työllisyyden ylläpitäminen. Hallituksen toimenpiteet ovat olleet omiaan lisäämään kotitalouksien ostovoimaa ja kansalaisten luottamusta omaan talouteensa.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä ilmaisi jo viime vuoden keväällä syvän huolensa nuorten pahenevasta työllisyystilanteesta. Taantuma on heikentänyt nuorten asemaa työmarkkinoilla suhteessa muuhun työikäiseen väestöön. On erittäin huolestuttavaa, että nuorten 15—24-vuotiaiden työttömyysasteen pelätään nousevan tänä vuonna jopa 24 prosenttiin. Jokainen meistä ymmärtää sen, että työttömyys jättää pisimmän arven nimenomaan nuoren ihmisen työuraan ja elämään. Työelämästä ja koulutuksesta syrjään joutuminen on vaikein tilanne nimenomaan nuorille. Siksi olen erittäin kiitollinen siitä, että lisätalousarviossa, vaikka tämä loppusummaltaan on vain 77 miljoonaa euroa, on kiinnitetty huomiota nuorisotyöttömyyteen. Valtiovarainministeriön lisätalousarvioesityksessä kohdennetaan kaikkiaan 64 miljoonaa euroa pääosin nuorisotyöttömyyden torjumiseen.

Lisätalousarviossa on toimia erilaisissa elämän tilanteissa oleville nuorille. Siinä missä yksi nuori hyötyy työllistämissetelistä ja pystyy sillä tavoin hankkimaan itselleen työpaikan, toiselle nuorelle on tärkeää päästä kouluttautumaan esimerkiksi ammattistartin tai oppisopimuksen kautta. On myös tärkeää, että nuorten neuvonta- ja ohjauspalveluita lisätään. Kaikille nuorille ei ole selvää, millaisia mahdollisuuksia työllistymiseen, opiskeluun tai esimerkiksi yrittäjäksi ryhtymiseen hänellä on olemassa. Kun erilaisiin tukitoimiin panostetaan, nuoret saavat tietoa monista mahdollisuuksista ja ammatti-ihmiset käyvät vaihtoehtoja läpi nuorten kanssa.

Herra puhemies! Vielä lopuksi. Lisätalousarvioesitykseen sisältyy monia erinomaisia täsmätoimia, joilla talouttamme on onnistuttu aiemminkin vakauttamaan ja ennen kaikkea auttamaan niitä, jotka apua eniten tarvitsevat. On kuitenkin selvää, ja tätä on alleviivattava, ettemme voi velkaantua loputtomasti. Lapsemme ja lapsenlapsemme eivät saa joutua laman aiheuttamien laskujemme maksumiehiksi. Talouden elvyttämistoimien jälkeen on uskallettava tehdä rohkeita rakenteellisia uudistuksia. Näiden uudistusten aika alkaa olla käsillä, ja niitä pitää toteuttaa viivyttelemättä heti, kun taloutemme on jälleen vakaammalla pohjalla.

Petri  Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Viime vuonna käyttöön otettu 10 prosentin korjausavustus tuli todella tarpeeseen, sillä se on pelastanut kymmeniätuhansia rakennusalan työpaikkoja ja estänyt satoja konkursseja rakennusalalla. Olemme saaneet rakennusten korjausvelkaa myös pienennettyä, eli on todella hyvä, että lisätalousarviossa on varattu lisää rahaa tällekin vuodelle.

Sitten vähän arvonlisäverosta. Se että tänä vuonna ravintoloiden arvonlisävero laskee, on erittäin hyvä asia. Se pelastaa sillä alalla työpaikkoja. Mutta se, että 22 prosentin kanta nousee 23:een, ei välttämättä ole hyvä varsinkaan pienille yrittäjille, jotka myyvät palveluja. Yksityistaloudet, jotka eivät saa vähentää arvonlisäveroa, käyttävät vähemmän palveluja, ja tämä lisää harmaata työvoimaa.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Tuoreessa Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä kerrotaan, että kun kolmekymppinen joutuu jäämään pois työstä työkyvyttömyyden vuoksi, hänen menetetyn työpanoksensa arvo on yli 1,5 miljoonaa euroa. Vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien liki 4 000 nuoren aikuisen menetetty työura maksaa useita miljardeja. Suuria kustannuksia syntyy myös silloin, kun nuoret jäävät ajelehtimaan työttöminä.

Edellä olevia lukuja pohtiessa voi vain ihmetellä, miten pienelle satsaukselle pääministeri Vanhasen hallitus on jättämässä toimenpiteet nuorten auttamiseksi. Tällä nuorisotyöttömyyden nimissä lanseeratulla lisäbudjetilla olisi ollut mahdollisuus saada aikaan suuria säästöjä tulevaisuudessa. Ongelmien ennaltaehkäiseminen on aina edullisempaa kuin syntymään päässeiden vaurioiden korjaaminen.

Puhemies! Työttömäksi joutuminen on onnettomuus, joka voi raunioittaa koko tulevan elämän. Asiantuntijat ovat erityisen huolestuneita nuorten masennuksesta ja muista mielenterveyden ongelmista. Niiden aiheuttamien ennenaikaisten eläkkeelle jäämisten määrä on kasvanut. 16—34-vuotiaina mielenterveyden pettämisen vuoksi eläkkeelle jääneiden aiheuttama työpanosmenetys on liki 5 miljardia euroa, kymmenkertaisesti enemmän kuin mitä esimerkiksi työterveyshuoltoon satsataan vuosittain.

Jo yläasteikäiset alkavat oirehtia masentuneisuudella. Hermostuneisuus ja mielenterveysongelmat kärjistyvät jatkuvassa koulun hälinässä. Avuksi olisi tietenkin se, että luokkien oppilasmäärät olisivat pienempiä. Missä viipyvät riittävän aikaiset toimenpiteet nuorten elämän helpottamiseksi? Minne ovat jääneet koulujen psykososiaaliset tukipalvelut? Tarvitaan ongelmien ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen mielenterveysapua ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden riittävää resursointia; tällä hetkellä niille on pitkät jonot.

Jotta nuorelle saadaan apua, kunnille on annettava lisää rahaa palvelujen tuottamiseen. Me sosialidemokraatit vetosimme viimeksi syksyllä hallitukseen kuntarahoituksen lisäämiseksi. Esitimme kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin lisää rahaa 500 miljoonaa euroa. Turhaan. Ja nyt ovat ongelmat käsissä.

Arvoisa puhemies! Nuorten usko tulevaisuuteen horjuu. Suomessa 44 000 nuorta on jäänyt ilman peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa. Alle 25-vuotiaita työttömiä on lähes 40 000. Nuorten työttömyysasteen arvioidaan tänä vuonna nousevan edelleen 24 prosenttiin. Uhkana on, että yhteiskunta jakautuu entistä syvemmin kahtia. Työvoimakoulutukseen on saatava lisää rahaa. Aikuis- ja täydennyskoulutuksen resursseja on lisättävä, muuten on uhkana se, että aikuiset hakevat nuorille tarkoitettuun ammatilliseen perustutkintokoulutukseen, kun työtön voi nyt saada opiskeluajalta työvoimapoliittista tukea. Nuorelle on tarjottava kesätyötä, harjoittelupaikkoja, työssä oppimisen mahdollisuuksia enemmän kuin hallitus nyt esittää.

Me sosialidemokraatit olemme esittäneet pelkästään nuorisotyöttömyyden hoitoon 50 miljoonaa euroa. Mitä tarjoaa hallitus? Nuorten työllisyys -lisäbudjetiksi nimetyllä hallituksen esityksellä valtion menot kasvavat nettomääräisesti kymmeniä miljoonia euroja. Vain osa tästä ohjataan nimenomaisesti nuorisotyöttömyyden torjumiseen. Kuka hyötyy nuorten työllistämiseen ohjatuista varoista? Kenelle näitä tukieuroja valuu? Tukea annetaan yrityksille nuorten työllisyysseteleiden muodossa. Kyseessä ei ole pelkästään ammattiinsa valmistuneiden nuorten työllistäminen vaan yritystukien lisääminen. Oppisopimuskoulutuksen kohdalla on sama juttu. Tukea valuu työnantajille palkkatuen lisäyksinä.

Kaiken kaikkiaan hallituksen satsaukset nuoriin jäävät vähäisiksi, kun muistaa, että meillä on lähes 40 000 työtöntä nuorta. Esityksestä on laskettavissa, että lisäbudjetista konkreettista hyötyä on heistä vain neljännekselle. Myönteisenä, arvoisa puhemies, pidän sitä, että etsivän nuorisotyön rahoitusta lisätään 3 miljoonalla eurolla yleisestä budjettirahoituksesta.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Viitamies sanoi, että tämä nuorten työllistämiseen kohdistuva tuki menee yritystukien lisäämiseen. Se on tietysti normaali väylä sitä kautta, koska kun yritykset työllistävät, yrityksille pitää syntyä se porkkana, mikä helpottaa sitten uusien, ja nimenomaan nuorten, työhön ottamista. Voi olla, että joissakin tapauksissa syntyy sellainen tilanne, että se on ikään kuin yritystukea, mutta kertokaapa sitten, mikä on se pätevämpi keino, millä lailla pystytään avaamaan niitä työpaikkoja. Yritykset niitä kuitenkin tarjoavat. Tässä mielessä tämä on ihan koeteltu ja hyväksi koettu keino, jonka kautta nuoret sitten pääsevät siihen työllistymiseen mukaan ja joka ei syö näillä määrärahoilla muita varsinaisia työpaikkoja mutta avaa nimenomaan nuorille mahdollisuuden, ja se on tämän nuorisolisätalousarvion yksi perusasia.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olin niin lähellä, että ei kuullut, oliko Piirainen vai Viitanen.

Tähän ed. Rossin puheenvuoroon liittyen, täytyy muistaa se, että yrityksillä tällä hetkellä on täystyö pitää ne työntekijänsä töissä. He eivät pysty tällä hetkellä juuri työllistämään. Nimenomaan yksityiset yritykset ovat pitäneet töissä ja laittavat nyt porukkaa pihalle. Tämä on myös tämä ongelma tässä oppisopimuskoulutuksessa, että he eivät pysty työllistämään. Oppisopimuksia puretaan koko ajan. Tämä on ongelma. Julkinen sektori, kun sillä on sentään suurempi puskuri, voisi ottaa vastuuta myös tästä nuorten työllistämisestä.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rossille. Kyse on yritystuesta. Se voi olla näkyvää. Se voi olla piilossa olevaa. Joka tapauksessa tuki tulee yritykselle. Kysyitte, mitä muuta yritys voisi tehdä. Totta kai yritys voi oman liikevoittonsa varoin palkata nuoria työntekijöitä siinä missä aikaisemminkin ennen näitä keinotekoisia yritystukia.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lisätalousarvio, ensimmäinen tämän vuoden lisätalousarvio, sisältää joitakin elvyttäviä piristysruiskeita tiettyjen toimien osalta, mikä sinänsä on hyvä asia, mutta kovin vaatimattomiksi ne valitettavasti jäävät ottaen huomioon tämän yhteiskunnallisen tilanteen, missä nyt tällä hetkellä eletään.

Niin kuin täällä on todettu, niin Suomen bruttokansantuotteen määrä supistui lähes kahdeksan prosenttia viime vuonna. Pudotus oli suurempi kuin minään vuonna sitten vuoden 1918. Kansainvälisiin markkinoihin sidoksissa olevan tehdasteollisuuden arvonlisäys supistui vuonna 2009 noin viidenneksellä, noin viidenneksellä. Kotimarkkinoille suuntautuvan tuotannon määrä pieneni myös huomattavasti. Rakennusalan arvonlisäys supistui noin 13 prosenttia ja kaupan alan arvonlisäys noin 11 prosenttia. Myös kansainvälisessä katsannossa Suomen kokonaistuotannon pudotus oli huomattavan raju. EU-jäsenmaista vain Baltian maissa tuotanto supistui enemmän vuonna 2009. No, tämähän johtuu siitä, että meidän vientimme romahti, ja kaikkien asiantuntijoitten mukaan, ovat he nyt sitten olleet valtiovarainvaliokunnassa tai julkisessa sanassa, me menetämme tässä rakennemyllerryksessä kymmeniätuhansia vientiteollisuuden työpaikkoja pysyvästi, valitettavasti. Jotkut arviot liikkuvat 60 000:n kieppeillä.

No, tietysti joutuu asettamaan kysymyksen, että milläs nämä sitten korvataan. Siihen ei varmasti löydy yksiselitteistä vastausta, vaan vaaditaan monia toimenpiteitä. Kieltämättä tähän lisätalousarvioon liittyy joitakin sellaisia toimenpiteitä muun muassa innovaatiotoiminnan lisäämiseksi. Sen lisäksi me tarvitsemme tietysti taloudellista kasvua. Kasvu ennusteiden mukaan tulee olemaan aika vaatimatonta. Toisaalta täytyy ihmetellä, että nämä ennusteet heittelevät ja vaihtelevat erittäin voimakkaasti. Jos Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ennustaa jopa 3 prosentin kasvua, taisi olla jopa ylikin, ja Suomen Pankki 1,6 prosenttia, niin jokuhan tässä niin kuin on, miksi on näin erilaisia tuloksia. Todennäköisesti nimenomaan tämä tuotannon kasvuun tukeutuva Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ennuste, merkittävään kasvuun tukeutuva ennuste, tuo tämmöisen tuloksen.

Joka tapauksessa me tarvitsemme tutkimukseen, kehittämistoimintaan lisäpanoksia. Meidän palveluliiketoimintamme on kasvava ala, ja myöskin sinne tarvitaan satsauksia. Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä pitää tukea. Tässä suhteessa julkisella vallalla, erityisesti maan hallituksella on kyllä merkittävästi mahdollisuus sitä edistää.

Joka tapauksessa meidän työllisyysasteemme on jo alentunut, työttömyys tulee kasvamaan. Luulenpa niin ja epäilen sitä, että tuskinpa pysähtyy tuohon 10,5 prosenttiin, mitä on ennustettu. Toivottavasti jää huomattavasti sen alle. Mutta kaikki me tiedämme, että nämä lomautukset ovat pikkuhiljaa siirtyneet valitettavasti irtisanomisiksi ja sitä kautta työttömien määrä on lisääntynyt.

Se että hallitus lukee omaksi ansiokseen sen, että nyt yritykset eivät ole irtisanoneet samalla tavalla kuin 1990-luvun laman aikana: hyvä näin. Mutta toisaalta nyt, kun tilauskantaa ei erityisesti teollisuudessa ole ollut, lomautuksia on muuttunut irtisanomisiksi. Mutta ennen kaikkea yrityksillähän on kuitenkin, jos ne miettivät strategioita ja toimintaa pitkällä aikajänteellä, tarve huolehtia tai ainakin pitäisi olla tarve huolehtia siitä, että saavat sitten kasvun aikana ja työmarkkinoitten muututtua ammattitaitoista työvoimaa.

Niiden elvytystoimien vaikutukset, joita hallitus on toteuttanut, niin kuin täällä monta kertaa on todettu muun muassa meidän eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Eero Heinäluoman puheenvuorossa, ovat olleet aika vaatimattomia. Monet tutkimukset ja monet asiantuntijat ovat myöskin tämän todistaneet. (Puhemies: 5 minuuttia!) On sanottava, puhemies, vielä se, että näitä elvytystoimia on aivan ehdottomasti jatkettava. Olen kuullut kuiskauksia ja puheenvuoroja VM:n suunnasta, että elvytystoimia ei jatketa. Tämä lisätalousarvio ehkä saattaa olla näitten piristysruiskeitten osalta jopa viimeinen. On aivan ehdottomasti edellytettävä, että elvytystoimia jatketaan.

Hyvää täällä on ilman muuta tämä telakkateollisuuden tukeminen. Se on tuotannonala, jossa meillä on osaamista tavattoman paljon, ja sitä osaamista pitää pystyä vaalimaan. Sosialidemokraatithan omassa talousarvioesityksessään esittivät, että telakkateollisuuden innovaatiotukea myönnettäisiin 20 miljoonaa euroa lisää. Nyt tässä lisätalousarviossa on 10 miljoonaa euroa ja julkisten alushankkeiden aikaistamiseen 100 miljoonaa euroa. Toimenpiteet lisätalousarviossa ovat sinänsä ihan oikeita mutta riittämättömiä.

Puhemies! Pakko tässä lopussa on vielä sanoa tästä kelamaksusta. Kyllä totta on se, että se oli kyllä haulikolla ammuttua tukea, 1,1 miljardia euroa sen vaikutus vuositasolla, 1 100 miljoonaa euroa. Millään ei ole pystytty todistamaan eikä pystytä todistamaan sitä, mikä sen merkitys ja vaikutus työllisyyteen on ollut. Minä en usko, että se kovin suuri on. Totta kai sillä on vaikutusta ollut, mutta ei kovin merkittävää ole.

No, tästä tulen siihen kysymykseen, että kun Reuman sairaalaa nyt alasajetaan, niin on täysin käsittämätöntä, että ei löytynyt tätä kahta kolmea miljoonaa euroa rahaa, ei edes Kelalta, jotta tätä toimintaa, josta yhteisesti on päätöksiä tehty, oltaisiin voitu jatkaa. Tämä on aika tavalla surkuhupaisa tilanne tältä osin.

Myöskin hätäkeskuspäätös, joka tehtiin ministerin toimesta, on väärä päätös, ja se päätös tulee kyllä purkaa. Ymmärtääkseni eduskunnassa on hyvin laajaa yhteisymmärrystä, näkemystä yli puoluerajojen siitä, että tätä päätöstä pitää pystyä arvioimaan uudestaan ja tekemään tarkemmat selvitykset siitä, miten meidän hätäkeskusjärjestelmämme rakennetaan.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Laitinen tuossa sanoi, että elvytystoimet ovat vaatimattomia. No, varmasti tähän taloudelliseen tilanteeseen nähden ne ovat kokonaisuudessaan juuri sitä. Mutta pitää muistaa, että me teemme sen myös ottamalla lisää valtionvelkaa ja tämä valtionvelan kehitys on todella niin hirmuinen. Eduskunta on antanut valtuudet 110 miljardin euron tasoon saakka valtionvelan lisäämiseksi. Jos me sinne päädymme tällä menolla, niin tämä kansakunta on velanmaksun aikana taas aivan uusissa ongelmissa, ja tässä mielessä tuo elvytys täytyy tietysti pitää mahdollisimman balanssissa.

Kiitos kuuluu todellakin yrittäjille, jotka ovat pitäneet sen työvoiman mahdollisimman lähellä itseään, ei sitä kannata omaksua hallituksen eikä oppositionkaan millään lailla itselleen. Yrityksille kiitos kuuluu siitä, että he ovat tällä kertaa menneet vähän eri lailla, ja kiitos taas siitä, että suomalaisten yritysten taseet ovat olleet paljon paremmassa kunnossa kuin silloin 1990-luvun laman alussa.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Totta kai meidän kaikkien pitää olla huolissaan valtionvelan kasvusta. Sosialidemokraattien työn ja oikeudenmukaisuuden budjettiehdotus tälle vuodelle, vaihtoehtobudjetti, lähti siitä, että verotusta ei kevennettäisi niin voimakkaasti nyt, niin kuin hallitus on tehnyt, ja näitä voimavaroja, mitä siitä tulee, ohjattaisiin elvyttäviin toimenpiteisiin. Mutta näin ei ole menetelty.

Muistan hyvin, kun esimerkiksi ministeri Pekkarinen julkisuudessa useampaan kertaan esimerkiksi Keskisuomalaisen palstoilla, kun talousarvioehdotusta 2010 käsiteltiin, tuli julkisuuteen ja totesi, että verotuksen painopistettä pitää muuttaa siten, että pienituloisten verotusta kevennetään enemmän kuin suurituloisten verotusta, jolloin se purkautuu myöskin sitten kulutukseen ja sitä kautta työllisyyteen. Keskusta ei pärjännyt tässä keskustelussa kokoomukselle veronkevennysten osalta. Tällä tavalla me olisimme saaneet, jos olisi menty, (Puhemies: Minuutti!) niin kuin me sosialidemokraatit esitimme, liikkumatilaa talouteen ja elvyttäviin toimiin.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Juuri tämän veropolitiikan kautta meidän kulutuskysyntämme on pysynyt erittäin hyvänä. Siellä näkyvät muun muassa elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen, vuositasolla 500 miljoonaa euroa, siellä ovat kotitalousvähennykset, siellä ovat muut veroratkaisut. Kyllä nämä ovat näkyneet siellä pienituloisen arjessa, ja tässä mielessä kyllä Vanhasen hallitus on veropolitiikassaan toteuttanut erittäin sosiaalipoliittista ja oikeudenmukaista linjaa.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vielä todettakoon se, että pienituloisten verotus ei juurikaan ole keventynyt, ja sinne sitä varaa olisi pitänyt ilman muuta ohjata, eikä niin kuin nyt hallitus teki.

Arvonlisäveron osalta: Kun ruuan arvonlisäveroa alennettiin, se sinänsä varmaan oli ihan hyvä toimenpide ja kannatettava, jos se pysyy pysyvästi hinnoissa, mutta kyllä järjestelmä on sen kaltainen, kun markkinataloudessa eletään, että se saattaa vielä mennä hintoihin pitemmällä aikavälillä. Toisaalta, kun ruuan arvonlisäveroa alennettiin, niin nostetaan sitten yleistä arvonlisäveroa. Toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan se pois, ja se kohtaa niitä kuluttajia, niitä pienituloisia kuluttajia, kaikkein raskaimmin.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen tämän vuoden ensimmäisen lisätalousarvion parhaat osathan ovat sellaisia, joita sosialidemokraatit ovat esittäneet viimeisen vuoden ja kahden aikana omissa vaihtoehtobudjettiesityksissään. Erityisen tärkeänä nyt pidän, että hallitus liikahtaa tässä telakkateollisuusasiassa siihen suuntaan kuin olemme aiemmin joulukuussa omissa esityksissämme ehdottaneet.

Se, missä liike on liian vähäinen, on tämä työttömyyden raju lisääntyminen, joka on koskettanut meidän nuoriamme. Siis olennainen kysymys on, hyvät kollegani, se, synnytetäänkö nyt Suomeen uusi rakennetyöttömien sukupolvi. Hallituksen toimimattomuudesta johtuen viimeisen kahden vuoden aikana aktiivitoimenpiteitten piirissä olevien määrä väheni vuosina 2008—2009.

Asia, mikä on jäänyt tähänastisessa laajassa keskustelussa liian vähälle huomiolle, on se, että tämä nuoria erityisesti koskettava palvelujärjestelmä on halvaantunut lisääntyneen työttömyyden mutta myös vähintään yhtä paljon valtion tuottavuusohjelman ja eri organisaatioita koskevien uudistusten seurauksena. Käytännössä tämä on näkynyt siten, että kasvava joukko nuoria, mutta myöskin pitkäaikaistyöttömiä on syrjäytynyt työvoima- ja sosiaalipalveluista.

Arvoisa puhemies! 1990-luvun laman tärkein opetus oli, että työttömyyden nousua on torjuttava välittömästi kaikin keinoin. Suomen elvytyspolitiikassa on aktiivinen työvoimapolitiikka kuitenkin lähes täydellisesti laiminlyöty. Työvoimapolitiikan unohtaminen on mielestäni hallituksen elvytyspolitiikan suurin virhe. Työvoimapolitiikan määrärahoja jopa vähennettiin viime vuoden talousarviossa, vaikka jo edelliskesänä oli ilmeistä, että vaikeuksia on tulossa. Epäonnistuneiden valintojen seurauksena työttömien aktivointiaste on jyrkässä laskussa. Taantuman suurimpia kärsijöitä ovat pitkäaikaistyöttömät, muut vaikeasti työllistettävät sekä nuoret.

Arvoisa puhemies! Jo aiemmassa debatissa otin esille tämän Työpoliittisen aikakauskirjan tämän vuoden julkaisun, jota nyt lainaan vähän analyyttisemmin. Siis lainaus Työpoliittisesta aikakauskirjasta, joka on käyttänyt lähteenä Oecd:n työvoimatilastoja: "Kyselyn tulosten mukaan Suomessa politiikka on ollut yksi passiivisimmista. Havainto on linjassa sen kanssa, että toimenpiteillä olevien määrät säilyivät ennallaan talouskriisin alkuvaiheissa. Politiikan vaatimatonta reaktiota" — tämä koskee nyt siis porvarihallitusta — "voinee pitää jopa yllättävänä muutamaa taustatekijää vasten." Viitataan 1990-luvun laman kokemuksiin ja myöskin Suomen ikärakennetekijöihin, joista paljon julkisuudessa puhutaan siis huoltosuhteen kohdalla. "Oecd on tuoreessa Suomen työvoimapolitiikkaa koskevassa arviointiraportissaan todennut työvoimapolitiikan aktiivimenojen tason alhaiseksi suhteessa työttömyysturvan menoihin."

No, tämä on ollut siis porvaripolitiikkaa, miten työllisyyttä, työvoimapolitiikkaa Suomessa on hoidettu. On suorastaan noloa ajatella, miten vihreät ja, hämmästelen, myöskin keskusta on antanut niin armottomasti periksi kokoomuslaiselle politiikalle, joka ei ole koskaan ollut oikeasti kiinnostunut aktiivisesta työvoimapolitiikasta. Tämä on tosi noloa.

Tämä tilasto, josta yritin ottaa suuremman kopion, kuvan, aiemmin, kertoo sen, että Suomi on tässä Oecd-tilastossa jumbosijalla yhdessä Belgian ja Itävallan kanssa. Häviämme kirkkaasti, monin kerroin, kuusi—seitsemänkertaisesti Ruotsille, Espanjalle, Puolalle, Portugalille, Meksikolle, Norjalle, Korealle, Japanille, Kreikalle, Ranskalle, Saksalle jne. Miltä tämä luettelo kuulostaa, mimmoisessa joukossa porvaripolitiikan jäljiltä ollaan? No, nyt tämä panostus nuorisotyöt-tömyyteen tässä yhteydessä varmaan marginaalisesti tätä tilannetta muuttaa, mutta ei sitä kokonaan korjaa.

Arvoisa puhemies! On ollut ikävä sosialidemokraattista työvoimaministeripolitiikkaa, joka asetti rohkeampia tavoitteita ja rohkeampia työkaluja. Ja on taas syytä nyt nostaa esille tämä nuorten yhteiskuntatakuu. Se on tärkeä, arvokas tavoite ja päämäärä, johon eivät nyt valitettavasti nämä hallituksenkaan lisäykset nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi riitä. Tosiasia nimittäin on se, laskin oikein luku luvulta lisäbudjetista — kun täällä nyt puhutaan 15 000:sta, siis vaikutuksiltaan, se tarkoittaisi käytännössä noin kolmasosaa nuorista — että kun ynnäsin ne luvut, niin päädyin lukuun 11 500 nuorta, (Puhemies: 5 minuuttia!) mutta siitä ei nyt ehkä kannata ruveta riitelemään tässä. Tämä on oikean suuntainen askel mutta ehdottomasti riittämätön, ja sen vuoksi me tulemme varsinaisessa käsittelyssä sitten esittämään lisärahoitusta näihin työvoimapoliittisiin toimiin mukaan lukien myöskin tämän nuorisotyöttömyys. Filatovin aikana kolme neljästä nuoresta työllistettiin, nyt hallitus hädin tuskin yltää kolmannekseen nuorista. Se ei todellakaan riitä.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen työttömyys on kasvanut lähes yhtä nopeasti kuin 1990-luvun lamassa. Hallituksen finanssipoliittinen elvytys on kohdistettu rahoitusmarkkinoiden vakautukseen, ja valtiovallan toimet työttömyyden kasvun hillitsemiseksi ovat olleet vaatimattomat. Taantuman seurauksena on menetetty jo yli 80 000 työpaikkaa. Työttömien määrä uhkaa vielä kaksinkertaistua. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys uhkaa muuttua rakenteelliseksi ongelmaksi, jonka seuraukset ovat yhteiskunnalle vakavat. Päästäessään työttömyyden hallitsemattomaan kasvuun hallitus näyttää toistavan 1990-luvun lamassa tehdyt virheet. Tosin tässä yhteydessä on syytä mainita se positiivinen asia tässä lisätalousarviossa, että nuorten työllistämiseen on annettu lisäpanoksia.

SDP on esittänyt omat toimenpiteensä jo viime syksynä, mutta Matti Vanhasen hallitus ei esityksiin tarttunut. Samaan aikaan hallitus tekee omalla tuottavuusohjelmallaan lisää työttömiä. Myös hallitus on esittänyt oppisopimuskoulutuksen lisäämistä, mutta niin kuin tässä aikaisemmin olen todennut, sillä ei ole juurikaan merkitystä, koska yrityksillä ei ole tilauksia ja ne joutuvat muutenkin työntekijöitään irtisanomaan ja samalla purkamaan myös oppisopimuskoulutussopimuksia.

Oma alueemme Kainuu on kärsinyt ennen kaikkea tämän hallituksen aikana alueellistamispoliittisten tavoitteiden toteutumattomuudesta. Olisi tärkeää Suomen menestymisen kannalta, että maan kaikki voimavarat otetaan käyttöön. Esimerkiksi tämän tuottavuusohjelman ja alueellistamisohjelmien kautta Kainuu on menettänyt valtionhallinnon työpaikkoja 261 kappaletta tämän hallituksen aikana.

Täällä aikaisemmin ed. Manninen mainitsi, että keskusta ei tule hyväksymään korkeakoulutuksen keskittämistä. Sitä on jo tapahtunut, ja meillä on siitä erittäin huono — tai hyvä huono — esimerkki. Yliopistolaki on vaatinut ensimmäisen uhrinsa, kun Oulun yliopiston hallitus päätti rahoitusvajeensa vuoksi lakkauttaa Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutuksen. Opettajankoulutuksella on Kajaanissa 110-vuotinen historia, ja opettajankoulutus on Kainuun elinkeinorakenteelle erittäin tärkeä työkalu. Oulun yliopiston rehtori on ilmoittanut, ettei aluepolitiikan harjoittaminen kuulu yliopistolle, vaan aluepolitiikan toteutuminen on poliittisia päätöksiä, joista vastuun kantaa maan hallitus. Opettajankoulutuksen lakkauttamisen seuraukset tulevat olemaan Kajaanille vakavat.

Hallituksella on kuitenkin vielä mahdollisuus korjata tämä Oulun yliopiston hallituksen virheellinen päätös Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamisesta myöntämällä lisätalousarviossa Oulun yliopistolle lisärahoitusta, jolla Kajaanin opettajankoulutuksen tulevaisuus voidaan turvata. Rahoitusvajeen arvioidaan vievän Oulun yliopistolta noin 180 työpaikkaa. Suurin merkitys esimerkiksi Kajaanille on henkisen pääoman menetys aluetalouden volyymin lisäksi.

Arvoisa puhemies! Sitten erittäin tärkeään asiaan, investointeihin, joita ei juurikaan tässä lisätalousarviossa ollut. Muistelen, että ministeri Vehviläinen viittasi viime joulukuussa talousarviokäsittelyssä nimenomaan lisätalousarvioon, että siinä tullaan antamaan Seinäjoki—Oulu-välille lisää rahoitusta. Siinä päätettiin 40 miljoonaa, ja lisätarve olisi 50 miljoonaa, jotta tätä projektia ei tarvitsisi keskeyttää. On erittäin kallista, kun joku projekti aloitetaan ja sitten taas puretaan ja aloitetaan uudestaan. Tässä tilanteessa juuri esimerkiksi nämä julkiset ratainvestoinnit olisivat erittäin edullisia tehdä ja myös tärkeitä tulevaisuuden kehityksen eteenpäinviemiseksi. Kun vienti lähtee vetämään, silloin täytyy yhteyksien pelata. Samoin on Savon radan osalta. Juuri äsken sain tekstiviestin, että noin sata henkeä joudutaan irtisanomaan, kun ei ole töitä. Elikkä investoinnit on pistetty jäihin, ja taas projekti puretaan. Meillä on tasoylikäytävien poistoja.

Ed. Rossi tietää hyvin tarkkaan, mitenkä suuret merkitykset on saavutettavuudella ja sillä, miten nopeasti päästään alueelta tänne ja nimenomaan käymään työssä. Työttömyys lisääntyy investointien puutteen vuoksi. (Puhemies: 5 minuuttia!) En voi muuta kuin todeta pettymykseni lisätalousarvioon.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Aiemman ed. Gustafssonin puheenvuoron johdosta haluan vaan todeta, että kun te näytätte niitä tilastoja, niin nehän näyttävät juuri siltä, että Suomi ei tee yhtään mitään eikä nimenomaan tämän työvoimapoliittisen toiminnan suhteen. Nyt pitää miettiä kuitenkin, mistä me lähdimme liikkeelle. Vuonna 2008 tapahtui bruttokansantuotteessa vasta viimeisen kvartaalin aikana, viimeisten kolmen kuukauden aikana, tämä todellinen romahdus eli 2,7 prosenttia mentiin alaspäin. Näin ollen kun puhutaan vuodesta 2009, lähtötasomme on ihan erilainen verrattuna moneen muuhun siinä teidän tilastossanne näkyvään maahan. Tässä mielessä tämä omalta osaltaan kertoo jotakin.

Nyt tietysti tämä lisätalousarvio, joka kohdistuu nimenomaan nuorisotyöttömyyden lievittämiseen ja nuorten työllistämiseen, varmasti tulee lukuja parantamaan, mutta parantaako riittävästi, se on tietysti kysymys, josta voidaan keskustella vaikka aamuun saakka.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti ed. Piiraiselle kommentti, kun hän siteerasi Oulun yliopiston rehtoria Lauri Lajusta. Lauri Lajunenhan on itse unohtanut sen, että yliopistolle kuuluu niin sanottu kolmas tehtävä. Muun muassa sitä varten on rural studies -professuurit perustettu yliopistoihin, jotka tekevät aluepoliittista perustaa. Elikkä siinä on täydellisestä virheestä kysymys.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En tietystikään voi kokonaan kiistää sitä, mitä ed. Rossi sanoo siitä, miten tämä taloudellinen lama syntyi verrattain nopeasti Suomessa vuoden 2008 syksyllä. Mutta se ei sinällään nyt muuta tätä Oecd:n kattavaa tutkimusta ja selvitystä, joka itse asiassa vaan vahvistaa sen, minkä olemme tienneet kokemusperäisesti, kun olemme kyselleet, me sosialidemokraatit ja muutkin, ja saamme tietoja työvoima- ja elinkeinotoimistojen kohdalta, miten esimerkiksi Tampereella on käynyt niin, että on helpompi päästä Tampereen yliopistoon opiskelemaan kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen, jonne vain 10, 15, 20 prosenttia hakijoista on eri linjoille päässyt. Se on kohtuuttoman demoralisoivaa näille hakijoille (Puhemies: Minuutti!) ja kertoo siitä, että hallitus ei ole ollut tehtäviensä tasalla.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin minä vaan lainasin lehtori Lajusta, että näin hän on todennut. Mehän tiedämme, että kumminkin yliopistolla on kolmas tehtävä ja ennen kaikkea tällä on suuri merkitys. Mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että mikäli maan hallitus haluaisi, niin se pystyisi turvaamaan opettajankoulutuksen jatkumisen Kajaanissa.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä salissa on peräänkuulutettu yhteistyötä ja opposition ja hallituksen linjariidoista riippumatonta näkemystä siitä, mitenkä työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys hoidetaan. Yhteistyötarjouksia on opposition puolelta tai ainakin sosialidemokraattien puolelta tehty useamman kerran, mitenkä yhdessä pohtisimme, mukana myöskin palkansaajajärjestöt ja elinkeinoelämä, tätä työllisyys- ja talousasiaa. Tähän hallitus on vastannut toistuvasti "ei kiinnosta", jotenka on hassua, että tänään sitten puhutaan, miksi emme ole tekemässä yhteistyötä ja miksi emme yhdessä halua tätä asiaa viedä eteenpäin.

Toisen yhteistyötarjouksen hallitukselle tekivät nuorisojärjestöt, nuoret, esittäessään, että he voisivat Kataisen kanssa yhdessä pohtia niitä keinoja, joilla nuorten työllisyyteen saataisiin parannusta. Muistan, kuinka ministeri Katainen vastasi tästä aitiosta: "Ei ole tarvetta." Tämä oli vastaus nuorille, jotka aidosti olivat tehneet omat listauksensa siitä, mitä keinoja tulisi käyttää. "Ei kiinnosta", vastaa Katainen. Niitä ei siis tarvita tähän yhteistyöhön, niitä nuoria.

Mutta jo vuosi sitten on tiedetty, että keinoja olisi tarvittu ja todella suurella mittakaavalla. On hyvä, että nyt käytetään Veikkauksen jakamattomista voittovaroista 30 miljoonaa, työllistetään erityisesti sekä kulttuurin, nuorisotyön että urheilun puolelle niitä vastavalmistuvia tai jo valmistuneita, jotka ovat jääneet täysin ilman työtä. Toivottavasti se organisoituminen niitten rahojen käytössä saadaan myöskin pikaisesti neuvoteltua ja hoidettua.

Hieman surullisen sävyn saa siitä hallituksen esityksestä, jossa lukee, että odotetaan, että nuorten työttömyys tulee 24 prosenttiin. Siinä ensimmäinen mielikuva on se, että se on jotenkin hallituksen suunnilleen tavoite päästä tähän. Tiedän, että näin ei ole, mutta se muotoilu antaa semmoisen viitteen, että odotetaan, että kattellaan nyt, kun se nyt sitten siihen asti menee, ja sen jälkeen voisi jotain tapahtua. Mutta kaikki keinot, millä pystytään tähän asiaan puuttumaan, ovat kannatettavia.

Näistä tilastoista, muuten: Tänään oli tilaisuus, jossa oli Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja paikalla. Hän kertoi, että heidän tilastointinsa mukaan Suomen työttömien määrä on noin 500 000 henkeä siitä syystä, että he laskevat siihen myöskin työttömyyseläkkeellä olevat, työvoimapoliittisissa toimissa olevat ja ne ihmiset, jotka ovat kaikkien työvoimapoliittisten tukien ulkopuolella, kaiken työvoimahallinnon rekisteröinnin ulkopuolella. Kun kaikki nämä listataan, niin lukumäärä on jo 500 000. Elikkä todella mittava määrä.

Mutta sitten muutama asia alueellisesti. Kun meillä oli viimeinen vuoden 2009 lisätalousarvio, siellä tehtiin mittava päätös alueellemme poistaa budjetista Vaalimaalle rakennettava rekkaparkki. Tässä kohdin ministeri Vehviläinen ilmoitti, että heti, kun on tarvetta, niin rekkaparkille tulee rahat ja se rakennetaan. Nyt olemme eläneet päivittäisten jonojen keskellä, jotka venyivät viime viikonloppuna 40 kilometriin. Mitä näyttää hallituksen esitys? Ei mitään. Ei edes aloitusrahaa rekkaparkkiin, vaikka lupaus oli, että se käynnistetään välittömästi, kun on tarvetta.

No, toinen asia, jolla rajan ongelmia olisi haluttu selvittää, on venäläisten kanssa yhdessä sovittu rekkakaista, joka siellä toisella puolella on pian kohta valmis, ja meidän puolellamme sitä ei ole edes aloitettu. Ei voi olla niin, että me teemme naapureiden kanssa sopimuksia, joissa Suomi jättää hommat tekemättä.

Kolmas alueellinen asia on Kotolahden ratapiha, joka aloitettiin edellisen hallituksen aikana teemapakettien rahoituksella, (Puhemies: 5 minuuttia!) mutta nyt sieltä puuttuu raiteet, ja tämä hallitus on päättänyt lopettaa sen rahoittamisen. Meillä on siis ratapiha, jossa ei ole raiteita eikä tule, jollei Kotkan kaupunki, jonka verotulot, voitte vaan uskoa, ovat näinä viime vuosina tippuneet aika lailla tuhansien ihmisten työttömyydestä johtuen, niitä maksa. Kotkan kaupunki pyydetään nyt apuun maksamaan ne raiteet sinne ratapihalle. Tämä ei voi olla hallituksen linja, että aloitetaan hankkeita ja jätetään ne sitten rahoittamatta.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä eduskunnassa on käyty tänään lähetekeskustelua tämän vuoden ensimmäisestä lisäbudjetista. Esityksessä lisärahaa kohdistetaan nuorisotyöttömyyden hoitoon. Lisäksi esityksessä sovitaan telakkateollisuuden tukipaketista sekä Tekesille eli teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselle annettavasta lisämyöntämisvaltuudesta ja lisämäärärahasta. Kaikilla lisäyksillä on yhteinen päämäärä: työllisyyden edistäminen ja turvaaminen. Tekeshän aktivoi ja rahoittaa muun muassa yritysten ja korkeakoulujen kehittämis- ja tutkimusprojekteja, ja sen pyrkimyksenä on kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen ja siten työllisyyden parantaminen.

Tammikuussa julkaistut työttömyystilastot osoittavat, että nuorisotyöttömyys on kasvanut huolestuttavan nopeasti. Viime vuoden loppupuolella 15—24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 20,3 prosenttia, ja sen arvioidaan nousevan tänä vuonna jopa 24 prosenttiin. Seuraava nuorisotyöttömyyden huippu ajoittuu keväälle, jolloin nuoret valmistuvat opinnoistaan. Siksi pääministeri Vanhasen aloitteesta lisäbudjetin tekoa aikaistettiin maaliskuulle. Lisäbudjetti jatkaa keskustajohtoisen hallituksen elvyttävää talouspolitiikkaa, jossa työllisyyden hoito taantuman yli on ollut tärkeää. Samalla se osoittaa vääräksi vasemmisto-opposition viime aikoina useasti viljelemän väitteen hallituksen toimintakyvyttömyydestä. Lisäbudjetti on osoitus hallituk-sen erinomaisesta toimintakyvystä, jolloin päätöksiä kyetään ripeästi tekemään tilanteen sitä vaatiessa.

Lisäbudjetissa on nähtävissä keskustan ministereiden kädenjälki. Lisäksi pääministerin esityksestä hallitus teetti virkamiestyönä Nuoret työmarkkinoilla -raportin, jota hyödyntäen hallitus sopi lisäbudjettiin monia keinoja nuorisotyöttömyyden hoitamiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Esityksellä kohdennetaan kaikkiaan noin 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden hoitoon. Sen seurauksena arviolta 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. Pääministeri Vanhasen aiemmin tekemä ehdotus nuorten työllistämissetelistä toteutetaan työnantajan palkkatukena vastavalmistuneille. Myös työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin lisätään määrärahoja. Nuorten valmentavaa työvoimakoulutusta edistetään ja sitä suunnataan perusopetuksen tai yliopistotutkinnon jälkeiseen nivelvaiheeseen. Lisäksi nuorten neuvontapalveluja parannetaan sekä yritysten perustamista edistävää starttirahaa ja yrittäjäkoulutusta lisätään.

Veikkaus Oy:ltä jakamattomia voittovaroja tuloutetaan 30 miljoonaa euroa nuorten työllistämismahdollisuuksien edistämiseksi tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloille. Lisäystä on tulossa myös nuorten työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön, 4H-toimintaan, nuorten työnhakuvalmiuksien parantamiseen sekä nuorten työllistämiseen Metsähallituksen luonnonhoitohankkeissa ja luontokeskusten asiakaspalvelutehtävissä. Siis monin toimin Vanhasen hallitus käy parantamaan nuorten työllistymistä, jolla on mittavat seuraukset sekä nuorelle itselleen että koko yhteiskunnalle.

Arvoisa rouva puhemies! Keskustajohtoisen hallituksen elvytystoimet ovat oikea-aikaisia, oikein kohdennettuja ja perusteltuja. Niillä on sysätty jo aiemmin ja sysätään edelleen liikkeelle monia välttämättömiä väylä-, rakennus- ja korjaushankkeita ympäri maata. Hankkeiden avulla torjutaan työttömyyden hallitsematonta kasvua ja luodaan siltaa taantuman yli. Valtiontaloutemme on kyllin vahva, ja siksi olemme saaneet edullista lainaa. Sillä pidetään talouden pyörät pyörimässä ja varmistetaan kansalaisten perusturva.

Bruttokansantuotteemme on kääntynyt jo pieneen, lievään nousuun, ja taantuman pohja näyttää olevan tällä kertaa ohitettu. Lisäksi kuluttajien odotukset ovat nousseet. Pohja maamme hyvinvoinnille syntyy siitä, että elinvoimaiset yritykset tarjoavat suomalaisille työtä. Tuottavuutta on parannettava ilman, että hyvinvointi heikkenee.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tänä iltana on käyty laaja-alaista keskustelua hallituksen esityksestä eduskunnalle vuoden 2010 lisätalousarvioksi, ja hyvä niin. Talouden taantumajakso alkaa pikkuhiljaa ennusteiden mukaan kääntyä kohti hienoista nousua. Mihinkään suuriin hurraa-huutoihin ei kuitenkaan vielä ole varaa, sillä työttömyys tulee pysymään tällä tasolla tai jopa vielä hieman nousemaankin seuraavien kuukausien aikana. Myös kuntien taloudellinen tilanne tulee olemaan heikohko ainakin vielä tämän vuoden.

Työttömyyden torjumiseksi hallitus on tehnyt paljon ja elvyttänyt erilaisin keinoin. Se on tärkeää, sillä työ on parasta sosiaaliturvaa, ja se on ihmiselle yksi tärkeimmistä asioista ja elämän sisällöistä. Työn kautta luodaan mitä erilaisimpia verkostoja elämän aikana.

Nuorisotyöttömyyden kasvu on todella ikävä asia, ja sen eteen on meidän jokaisen tehtävä kaikki mahdollinen. Onkin helppo yhtyä tämän lisätalousarvion keskeisimpään osa-alueeseen eli nuorten työllisyyden hoitoon, kouluttautumiseen ja aktiivitoimenpiteisiin, joihin lisärahoitusta tulee noin 77 miljoonaa euroa. Tämä mahdollistaa noin 15 000 nuoren työllistymisen tai pääsyn koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin.

Tammikuussa julkaistut työttömyystilastot osoittivat nuorisotyöttömyyden kasvaneen huolestuttavan nopeasti. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 15—24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 20,3 prosenttia, ja sen arvioidaan nousevan tänä vuonna jopa 24 prosenttiin. Seuraava piikki ajoittuu kevään loppuun, jolloin nuoria valmistuu oppilaitoksista. Pääministeri Vanhasen aiemmin tekemä ehdotus nuorten työllistämissetelistä toteutetaan työnantajan palkkatukena vastavalmistuneille, mikä on erittäin hyvä ja ajankohtainen asia.

Työurien pidentämisen kannalta on erityisen tärkeää, että nuoret pääsevät työn syrjään kiinni. Tutkimusten mukaan jopa jo kolmen kuukauden työttömyysjakso saattaa joillain nuorilla johtaa syrjäytymiskehitykseen, ja siihen meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tässä yhteiskunnassa. Paljon puhutaan työurien pidentämisestä sekä loppupäästä että keskellä työuraa työkyvyttömyyseläkkeeltä palaamisen kautta, mutta näen kaikkein tärkeimpänä asiana sen, että nuoremme saavat astua työelämään joustavasti opintojen jälkeen. Syrjäytymiskehityksen hintalappu on aina yhden syrjäytyneen nuoren kohdalla miljoona euroa siihen asti, kun hän täyttää 65 vuotta, ja häneltä jää antamatta yhteiskuntaamme oma työpanoksensa.

Toinen tärkeä kohta lisätalousarviossa on telakkateollisuuden tukeminen, joka noudattaa jäänmurtajatilausta lukuun ottamatta telakkatyöryhmän toimenpide-esityksiä. Telakkateollisuuden tukeminen on tärkeää, koska se on yksi keskeisimmistä vientialoistamme ja työllistää suoraan yli 20 000 ja välillisesti noin 100 000 henkilöä.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi pärjää jatkossakin korkealla osaamisella ja erikoistumisella. Kysynnän kasvaessa ja viennin alkaessa vetää paremmin teollisuudellamme täytyy olla valmius vastata kasvavaan kysyntään. Siksi meillä tulee olla varaa pitää telakoita iskukykyisinä.

On hyvä huomata, että lisäbudjettiesitys pitää sisällään sen, että asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausavustukset turvataan kaikille hakijoille. Jo tähän mennessä erilaiset peruskorjauskohteet ovat olleet todella tärkeitä monille taloudellisissa vaikeuksissa painiville rakennusfirmoille. Niiden avulla yrittäjät ovat pystyneet tarjoamaan työtä ympäri Suomen.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu jatkossakin siihen, että meillä on osaamista, työtä ja toimeentuloa. Suuret ikäluokat ovat eläköitymässä ja nuoret tarttumassa töihin. Tämä on normaalia elämän kiertokulkua, ja siitä kiertokulusta meidän on pidettävä huoli ja tarjottava päätöksillämme siihen oikeat eväät oikea-aikaisesti.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämän iltapäivän ja illan keskustelun aiheena on tietysti suoraan arvioiden lisätalousarvio vuodelle 2010, mutta taustalla on tietysti tuo taloudellinen romahdus, finanssi- ja talouskriisi. Sen syynä ja liikkeelle panevana voimana oli ahneus, nyt sen jälkiä tässä yritetään osittain siistiä.

Täällä on puhuttu tänään raskaasta teollisuudesta, Suomen metalli- ja paperiteollisuudesta, puunjalostusteollisuudesta. Muun muassa ed. Heinäluoma käytti tästä puheenvuoron. Mielestäni olisi tässä kohdin hyvin tärkeätä viitata myös puunjalostusteollisuuden uusiin avauksiin, siihen, ettei riitä ainoastaan sellun ja paperin tuotanto, mihin on totuttu, vaan tarvitaan myös uutta tuotantoa puunjalostusteollisuussektorille, toisen ja kolmannen sukupolven bioenergiaa esimerkiksi. Raskaan teollisuuden, jos metalli- ja puunjalostusteollisuutta näin halutaan kuvata, pelastaminen ei ole energiakysymys, se ei vaadi ydinvoimaloiden rakentamista.

Vihreästä kasvusta on puhuttu, muun muassa ed. Ville Niinistö puhui siitä. Vihreä kasvu ei ole ydinvoimaloiden rakentamista, jota nyt suunnittelee hallitus, jossa siis myös vihreät ovat mukana.

Pankkimaksuja on kuulemma tulossa. Hyvä asia, ne ovat noin 150 miljoonaa euroa eli suunnilleen se sama summa, mikä oli, kun vielä kerättiin Suomessa varallisuusveroa.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan tämän lisätalousarviokeskustelun loppuun pari sanaa Kajaanista ja opettajakoulutuksesta.

Tämä niin sanottu savolaisten seminaari on todellakin vakavasti uhattuna, ja eduskunnassa monessa muussakin asiassa täällä on jouduttu toteamaan, että olemme vähän niin kun neuvottomina tai emme pysty vaikuttamaan asioihin. Mikä se tämä korkeakoulujen ja yliopistokentän ja -laitoksen ja toimijoiden todellinen itsevalta ja itsemääräämisvalta sitten on? Aluepolitiikka on hyvin keskeinen asia, johonka kuuluu myös koulutus. Kajaanilla on hyvät, pitkät perinteet, kaikki sen tiedämme, ja voi sanoa, että alueelle, jos tuo opetus kokonaan poistuu sieltä Oulun yliopiston hallituksen päätösten mukaisesti, se on kyllä todella niin kova isku, että sitä on vaikea kestää. Se samalla omalta osaltaan, joka on syytä meidän kaikkien havaita, varmasti johtaa siihen, että useamman muunkin seminaarin kohdalla ryhdytään pohtimaan sitä samaa, pitäisikö keskittää pääpaikkoihin ja mitä se sitten tarkoittaa eri koulutuspisteiden osalta.

Tässä mielessä kyllä myös tuo asia, minkä ed. Manninen keskustan eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossaan totesi, on otettava vakavasti ja myös hallituksen ja opetusministeriön mietittävä, mitä tässä voidaan tehdä. Haluan tässä heittää sellaisenkin ajatuksen, josta en tiedä, onko yliopistomaailmalla mikä kanta: jos tuo Kajaanin yksikkö ei sovi olemaan tuolla Oulun yliopiston puitteissa, niin ei siitä kyllä Itä-Suomen yliopistokaan kovin kaukana ole. Ja joku ratkaisu tähän pitää löytyä muu kuin että todetaan, että se on nyt sitten finito.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Se ei ole mikään itseisarvo, että tämä opettajankoulutusyksikkö Kajaanissa kuuluu Oulun yliopistoon, se aivan hyvin voi kuulua Helsingin yliopistoon tai Itä-Suomen yliopistoon tai mihinkä tahansa yhteisöön. Yksinään, itsenäisenä, se nyt ei ole riittävän suuri kuitenkaan.

Mutta minusta tässä nimenomaisessa asiassa on niin, että mitä enemmän sitä ajattelen, niin sitä enemmän olen sitä mieltä, että valta pitää ottaa tänne. Tällaista itsehallinnollista valtaa ei ole kyllä mihinkään luovutettu, kun ottaa huomioon sen, mikä on ollut se järjestys näillä kahdella toimintayksiköllä, Kajaanin yksiköllä ja Oulun yliopistolla. Oulun yliopisto on näitten aikojen tuote, Kajaanin yksiköllä on pitkä historia. Minusta tällaista oikeutta ei eduskunta ole Oulun yliopiston hallinnolle luovuttanut. Se tarkoittaa sitä, että tässä talossa täytyy tehdä asiassa asiaankuuluva ratkaisu ja sen ratkaisun tulee olla sellainen, että osoitetaan erityinen rahoitus ja sitten selvitetään, mihinkä yliopistoon se kuuluu, ja sillä siisti.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitkäaikaisena sivistysvaliokunnan jäsenenä rohkenen sanoa näkemyksenäni tähän Kainuun ja Kajaanin opettajakoulutusyksikköasiaan oikeastaan vahvistaen niitä painotuksia, joita ed. Pulliaisella ja ed. Rossilla oli. Opetusministeriöllä on ymmärtääkseni edelleen vahva vaikutusvalta ja mahdollisuus tulosneuvottelujen ja muitten kautta vaikuttaa yliopistopolitiikkaan ja myöskin tavallaan laitosten asemaan, vaikka tiedän sen, että opetusministeriön suositusten mukaan strateginen ajattelu on sitä, että pitää rönsyjä karsia ja tämmöistä suuruuden ekonomiaa, joka tietysti sopii hyvin ehkä kokoomukselle ja muillekin. Mutta kannustan kovin kyllä hallituspuolueita toimimaan tässä asiassa. Ymmärrän hyvin, kuinka tärkeä tämä Kajaanin yksikkö on Kainuulle ja Kajaanille. Sen henkinen ja yhteiskunnallis-taloudellinen ja sivistyksellinen merkitys on aivan keskeinen.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Opetusministeriön kuuluisi luonnostaan selvittää tätä asiaa nyt. Syntyy tietysti sellainen kuva, se voi olla vääräkin, että Oulun yliopisto ja tietysti muukin yliopistokenttä ja muut yliopistot tietyllä lailla rahanpuutteessa luovat sellaisen mielikuvan, että nyt tällä rahalla yksistään tämä ratkaistaan. Totta kai se rahakysymys ratkaisee, mutta ei vaan saa syntyä sellaista vaikutelmaa, että tätä käytetään nyt vähän niin kuin keppihevosena, näin kauniimmin sanottuna, jotta rahoitetaan ja sitten Kajaanin yksikkö voidaan siellä säilyttää. Jos opetusministeriö ei nyt sitten saa tätä ohjaukseen yhteistyössä Oulun yliopiston ja Kajaanin yksikön kanssa, niin sitten hallituksen täytyy asettaa tähän erillinen selvityshenkilö, joka lähtee miettimään, miten tämä asia hoidetaan. Ja kyllä tämä on eduskunnankin vastuulla.

Se on sama asia, kun vetäydytään jonkin muunkin tiimoilta, vaikkapa reuman tiimoilta. Täällä on paljon Kelan valvojia ja muita, joidenka tehtävänä on myös sitä kautta asioita selvittää ja pitää sitten niistä kiinni. (Puhemies: Aika!) Mutta tämän Kajaanin kohdalla vastuu on myös hallituksella ja eduskunnalla.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Suomessa yliopistolaitos valmistaa hyvää työvoimaa varsin kohtuullisin kustannuksin, mutta laatu tässä maassa yliopistoissa on aito ongelma. Meidän täytyy tehdä jotakin, että meillä yliopistot ovat todellisia yliopistoja, joissa tehdään kunnon tutkimustyötä. On hyvä, että yliopistot saavat vapauden kehittää toimintojaan. Ja on selvää, että meillä on tietysti käytetty yliopistoja aluepolitiikan välineenä, mutta meillä on myöskin muita oppilaitoksia, joita voidaan käyttää aluepolitiikan välineenä. Kaiken ei tarvitse olla yliopistojen hajasijoituksen takana.

Arvoisa puhemies! Hallitus elää erittäin hyvin ajassa. Meillä oli erittäin dramaattinen lama viime vuonna. Bruttokansantuote putosi 7,8 prosenttia — huikea luku. Kuitenkin elämä tässä maassa jatkuu suhteellisen normaalilla tavalla, ja ihmiset ovat turvattuja ja turvassa myöskin sosiaaliturvan puolesta. Leikkauksia ei ole tehty, vaan paremminkin etuuksia on parannettu.

Nyt kasvu on alkanut. Kaikkein vaikeinta tulee olemaan se, että työttömyys kasvaa vielä tänä keväänä jonkin verran ja tulee ilmeisesti olemaan kaikkein pahimmillaan ensi touko—kesäkuussa, kun nuoret valmistuvat oppilaitoksista. Jälleen hallitus on aivan oikeassa ajassa: huhtikuussa tänä vuonna päätetään lisäbudjetista, joka turvaa 15 000 opiskelu- ja työpaikkaa nuorille — merkittävä luku. Hallitus vastaa niihin vaateisiin, mitä sille voidaan asettaa.

Hallitus pahimman laman aikana teki veroelvytystä, joka kohdistui työnteon verottamiseen, jotta työpaikat säilyisivät. Nyt alkaa olla, kun nousu on alkanut, aika vähitellen tasapainottaa budjettia, ja sitä tehdään ensin veronkorotuksilla. No, mitä oppositio tässä tilanteessa vaatii? Se vaatii veroelvytystä, huikeaa veroelvytystä, jota se on koko ajan pahimman laman syvyyden aikana vastustanut. Täytyy sanoa, että tässä toiminnassa ei ole ollut mitään järkeä eikä mitään logiikkaa. Tasapaino on etsittävä. Jos sitä lykätään, vaikeudet kasaantuvat, ja voi sanoa, että emme ehkä välttämättä pääse kunnon kasvu-uralle, jos päätöksiä ei kyetä tekemään ajoissa.

Arvoisa puhemies! Annan hallitukselle kaiken tukeni.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Itse asiassa pyysin puheenvuoron siinä vaiheessa, kun en ollut kuullut ed. Sasin loppuhuipennusta koskien tätä veroelvytystä. Totean nyt siltä osin näin, että pikemminkin olemme kritisoineet hallituksen veroelvytystä ja vaatineet sen toisenlaista kohdentamista.

Mutta pyysin puheenvuoron itse asiassa siihen, kun minusta ed. Sasi nyt ehkä turhan sinivalkoisin ajatuksin kuitenkin arvioi tätä yhteiskunnallista tilannetta, jossa Suomessa ollaan. Tämä on edelleen erittäin dramaattinen ja vaikea tilanne. Meillä on 300 000 ihmistä työttömänä, 85 000 lomautettuna ja, aivan niin kuin tuossa todettiin, 40 000 nuorta ihmistä työttömänä. Iltasydännä minä olen istunut täällä salissa yhtä perää 7—8 tuntia, ja rupeaa olemaan takki tyhjä väittelemiseen tältä osin. Mutta hallitus saa nyt arvosanan välttävä plus toiminnastaan, ei sen enempää. Työttömyys olisi pienempi, jos olisi kuunneltu sosialidemokraatteja.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tässä lukenut parin viime viikon aikana Iiro Viinasen muistelmia edellisen laman ajalta, ja täytyy sanoa, että silloin oli todellista dramatiikkaa, kun itsekin toimin ryhmän puheenjohtajana silloin, kun istuttiin devalvaatiopäätösten jälkeen. Voi sanoa, että tässä yhteiskunnassa oli todellinen mustuuden, tummuuden, aika, ja silloin pelättiin, mitä taloudessa tapahtuu. Nyt kuitenkin kotitaloudet ovat varsin turvatussa asemassa eikä tarvitse pelätä sitä, että asetelma olennaisesti muuttuu, paitsi, se on totta, lähinnä vientiteollisuudessa — ja se tietysti koskettaa ed. Gustafssonia erityisesti — on jouduttu lomautuksiin ja irtisanomisiin.

Mutta sanon, että nimenomaan yritysverojärjestelmän ansiosta tilanne on se, että yritykset ovat kapitaalisesti hyvin vahvoja ja on voitu lomauttaa ja on voitu sopeuttaa toimintoja, mutta tältä osin meillä on erittäin suuri haaste. Mutta nyt pitää pitää huolta siitä, että Suomen vienti elpyy mahdollisimman nopeasti, koska vain viennin varassa Suomi elää eikä paitoja pesemällä.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan tästä Kainuun opetuslaitoksen surullisesta kohtalosta, niin tarvitsisi muistaa tämän yliopistouudistuksen idea. Sen idea oli se, että näiden yliopistojen, joissa kuitenkin pitäisi olla Suomen sivistyneimpien ihmisten töissä, pitäisi voida itse päättää asioista, itse kehittää taloa mahdollisimman hyvällä tavalla. Lähdettiin siitä, että ne itse päättävät, valitsevatko ne ulkopuolelta enemmistön vai tuleeko enemmistö sisäpuolelta.

Nyt Oulun yliopistossa tehtiin niin, että valittiin johtokuntaan enemmistö, joka ei ole maakunnasta ollenkaan. Siellä ei ole yhtään maakunnan ystävää, siellä ei ole yhtään Kainuun ystävää, siellä on joukko ihmisiä Helsingistä. He ovat nyt tehneet päätöksen, joka on minusta järjetön, koska minusta meidän kaikkien velvollisuushan on nyt miettiä Kainuuta. Kainuu on historiallisesti ollut maakunta, jolla on suuria vaikeuksia, ja kainuulaisille tämän opetuslaitoksen olemassaolo on todella tärkeää henkisesti.

Minusta sitä ei ole vaikeata hoitaa, luulisin. Puheenjohtaja, joka kuitenkin on järki-ihminen, on sanonut, että tuommoisella miljoonalla parilla he ovat valmiit sitä toimintaa jatkamaan. Jos ed. Rossi nyt rohkaisee omia ministereitään hallituksessa, niin kyllä tämä opetuslaitos voidaan vielä pelastaa.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä me olemme aika vaikeassa tilanteessa tietenkin. Hyviä toimenpiteitä on tehty, mutta kyllä valtiontalouden pohjan vahvistaminen on yksi keskeinen toimenpide: löytää keinoja, miten sitä vahvistetaan, miten tuottavuutta lisätään, miten kilpailukykyä vahvistetaan. Ne ovat kysymyksiä, joihin meidän pitää löytää vastaus, niin että tämä hiljalleen orastava kasvu lähtisi liikkeelle. Onneksi meidän luottamuksemme kansainvälisillä finanssimarkkinoilla on vielä sellainen, että me saamme lainan suurin piirtein samoilla korkomenoilla kuin Saksa ja Ranska suurina talouksina. Monet muut maat meitä lähellä joutuvat maksamaan paljon paljon enemmän. Tätä luottamusta meidän pitää tavalla tai toisella edelleen ylläpitää, koska me tiedämme, kuinka paljon me joudumme ottamaan valtionvelkaa. Se on äärimmäisen kova paikka jatkossakin maksaa. Mutta tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseen pitää löytää lääkkeitä.

Työttömyyden lisääntyminen on tapahtunut ennakoitua hitaammin. Se on johtunut tietenkin näistä elvyttävistä toimenpiteistä mutta myöskin pitkälti siitä, että työvoiman tarjonta on laskenut, kun eläkkeelle on siirrytty kiihtyvällä vauhdilla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Nepposelle: On hyvin luontevaa, että Suomi saa AAA-reittausluokassa halpakorkoista lainaa sen takia, että vaihtotase on ollut erittäin pitkään ylijäämäinen, ja jos siltä pohjalta lasketaan Suomen kansantalouden tila, niin me olemme eräällä tavalla velaton valtio. Elikkä siis siinä suhteessa asiat ovat ihan hyvin, siis paremmin kuin itse asiassa kai missään muussa Euroopan valtiossa tällä hetkellä.

Mutta se varsinainen syy, miksi pyysin tämän puheenvuoron, oli kommentti ed. Södermanille: minä veikkaan, että ei mene montaa vuotta, kun tehdään ensimmäinen väitöskirja tästä niin sanotusta yliopistouudistuksesta ja erikoisesti katsotaan, kuka suhmuroi Oulun yliopistolle sellaisen hallituksen, joka sillä tällä hetkellä on.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuo Oulun yliopiston Helsingistä tuotu hallitus kuvaa sellaista taloudellista liberalismiajattelua, jossa ei millään muulla ole arvoa kuin sillä talou-dellisella ikään kuin voiton, edun tavoittelulla. Yliopistotkin viedään sivistysyliopistoista tällaisiksi talouden osatekijöiksi. Samalla tavalla Yle on tällaisen kehityksen kohteena.

Kansaneläkelaitoskin, jonka pitäisi olla eduskunnan valvonnan alla, toimii niin, että Reumasäätiön sairaala lopetetaan ja Kela itse on ollut päälopettaja siinä. Se hankki puolet omasta reumakuntoutuksestaan Punkaharjulta, kilpailutti ja teki tarjouspyynnöt sillä tavalla, että voitiin antaa kuntoutukset Punkaharjulle. Sen jälkeen sitten Punkaharjulta alettiin kysyä Heinolasta, millä tavalla te näitä reumapotilaita kuntoutatte, ja tultiin kysymään neuvoa. Siis aivan järjetön asia, siinäkin jonkunlainen taloudellinen kilpailu, kilpailuttaminen. Mutta ehkä tavoitteena oli tällaisen niin sanotusti kalliin Heinolan sairaalan alasajo kuitenkin, ja tämä tehtiin Kela-johtoisesti. Kelan valtuutettuja ei kutsuttu koolle sen 25.3. jälkeen, kun täällä tippa silmässä kansanedustajat surivat Reuman sairaalaa ja olivat valmiit sitä puolustamaan, ennen kuin tämä konkurssipäätös tehtiin seuraavana maanantaina.