Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Vaikka kello on paljon, niin ihan lyhyesti esittelen tämän lainsäädäntöesityksen siitä syystä, että sillä pistetään täytäntöön EU:n tulvadirektiivi. Jos mietitään, minkälaista kevättä me nyt elämme, niin tämä tulvien mahdollisuus on mitä todennäköisin.

Ehdotuksen mukaan tulvariskit arvioidaan kattavasti ja niiden hallinta suunnitellaan nykyistä järjestelmällisemmin ja valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein. Tähän saakka maassamme on varauduttu ennen muuta vesistöjen tulvimiseen. Vastedes huomion kohteena ovat myös merenpinnan noususta ja taajamien rankkasateista aiheutuvat riskit, koska molempia olemme nyt jo kokeneet.

EU:n tulvadirektiivin mukaiset tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille alueille, joilla tulvariski katsotaan merkittäväksi. Tulvariskiä voidaan pitää merkittävänä, jos tulvasta voi aiheutua yleiseltä kannalta vahingollisia seurauksia, kuten vaaraa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle, pitkäaikainen keskeytys vesi- tai energiahuollossa taikka laaja-alaista ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tätä pienemmän tulvariskin piirissä olevilla alueilla tarvittava suunnittelu jää kansalliseen harkintaan. Myös näillä alueilla on tarkoitus parantaa tulviin varautumista.

Vesistö- ja meritulvariskien hallinnan suunnittelusta päävastuu on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla. Maakunnan liitoilla on keskeinen asema vesistöalueittaisen yhteistyön järjestämisessä. Yhteistyö maakuntaliittojen, kuntien ja pelastusviranomaisten kanssa järjestetään vesistöalueittain niin sanotuissa tulvaryhmissä, jotka hyväksyvät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten valmistelevat ehdotukset tulvariskien hallintasuunnitelmiksi. Ehdotuksen hyväksymisestä päättää maa- ja metsätalousministeriö. Luonnollisesti toivon, että siellä alueella jo syntyy riittävän hyvä ja mielellään yhteinen näkemys, koska silloin päätöksenteko täällä Helsingin päässä on paljon helpompaa, kun alueella, jossa asiat tunnetaan, tiedetään ne parhaiten.

Kansalaisille ja etutahoille turvataan mahdollisuudet osallistua suunnitteluun. Tarkoituksena on, että suunnitteluprosessin ja eri tahojen osallistumisen tuloksena saavutetaankin mahdollisimman laaja yhteisymmärrys siitä, miten se tulvariskien hallinta tulee järjestää suunnitelmassa tarkoitetulla alueella.

Suunnittelussa otetaan huomioon olosuhteet ja toimenpiteet sekä paikallisesti että koko vesistöalueella. Vesistötulevariskien hallinnassa kiinnitetään vesitaloudellisten keinojen, kuten tulvavesien pidättämisen ja vesistöjen säännöstelyn, ohella erityistä huomiota alueiden käytön suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen sekä pelastustoimintaan. Taajamien rankkasateista aiheutuvien tulvariskien arvioinnista ja niiden hallinnan suunnittelusta vastaavat kunnat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset avustavat kuntia tässä työssä.

Tulvariskien hallintasuunnitelmilla ei ratkaista sitovasti, mitä toimenpiteitä riskien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi on toteutettava. Viranomaisten on kuitenkin otettava suunnitelmat toiminnassaan huomioon. Suunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden oikeudelliset edellytykset ratkaistaan ennen toteutukseen ryhtymistä asianomaisen lainsäädännön perusteella esimerkiksi vesilain mukaisessa lupamenettelyssä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hienoa tietysti, että meillä on esittelevä ministeri vielä kello 21.20 tässäkin asiassa paikalla.

Itse toteaisin tähän asiaan yleisesti sen, että ilmastonmuutoksen mukana todella sateisuus lisääntyy. Se lisää tulvariskejä, mutta lisää myöskin se, että suuri osa ja entistä suurempi osa Suomen metsistä, mutta ennen kaikkea soista, on ojitettu, jolloinka soiden vettä pidättävä merkitys ja funktio vähenee ja heikkenee ja vesi virtaa nopeammin lävitse. Tämä veden kiertokulku nopeutuu. Se on ongelma. Tässä pitäisi katsoa jälleen kokonaisuutta, mikä sitten merkitsee johtopäätöksenä mielestäni sitä, että turvetuotantoon pitäisi tämänkin syyn vuoksi ottaa etäisyyttä.

Toisaalta käytössä olevien patojen kuntoa on seurattava. Resursseja vaaditaan alueiden ympäristökeskuksiin, näihin elyihin, ympäristövastuuviranomaisille, myöskin patoturvallisuudesta vastaaville viranomaistahoille. Tällöin jälleen tulemme kysymykseen, mikä on hallituksen tuottavuusohjelma, miten se vaikuttaa jälleen henkilöstöpolitiikkaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen taustallahan on EU-lainsäädäntö, niin kuin esittelystä kävi harvinaisen hyvin ilmi, ja tämäkin on jo vanhaa eduskunnan historiaa, käytävähistoriaa. Tuskin on millään hallituksen esityksen taustahistorialla niin paljon ilkuttu juuri puhuvalle kuin tällä hallituksen esityksen taustahommalla.

Kun EU-puitteissa tehtiin tulvadirektiiviä, jonka implementoinnista tässä on kysymys — taustallahan olivat Tšekin tasavallan valtavat tulvat, ja ne stimuloivat sitten tähän hommaan — eräs valtioneuvoston jäsen, jonka istuinpaikka täällä salissa on ollut minun lähelläni — en nyt viitsi mainita, kuka hän oli tai on — sanoi kaikissa mahdollisissa tapauksissa, kun näki minun silmäni: Heh, heh, heh, Vuotoksen allas tulee nyt ovelalla tavalla, se tulee ovelalla tavalla. Se tulvadirektiivi hoitaa sen, ei tarvitse vesilakia muuttaa eikä mitään muutakaan.

Sitten seuraava vaihe oli se, että kutsuttiin maakuntaliittojen tilaisuuteen, jossa oli sotasuunnitelma siitä, millä tavalla ujutetaan tähän ratkaisuun Vuotoksen allas -homma. No, tietysti unohdettiin katsoa, kuka siellä oli paikalla, tuolla A 116:ssa, ja niin minä sitten säntäsin ministereitten luokse ja sanoin, että ottakaahan tämä huomioon, ja nyt tämän asian pitäisi olla asiallisessa tilassa. Että kyllä politiikkaa tehdään kaikkialla.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Totean vain yhden seikan koskien ed. Tiusasen puheenvuoroa, kun hän väitti tulvien syntyvän turvesoista. Kyllä on ed. Tiusasella pikkuisen mittakaavavirhe tuossa puheenvuorossa. Meillä on 5 miljoonaa hehtaaria ojitettua suota, ja turvetuotannossa on 60 000 hehtaaria. Jos hän nyt väittää, että sillä 60 000 hehtaarilla ratkaistaan 5 miljoonan hehtaarin ojitustulvavedet, niin toivoisin hieman analyyttisempaa ajattelua ja matematiikan hallintaa: jos väitetään, että 60 000 kontra 5 miljoonaa jollakin keinolla olisivat oikeassa suhteessa.

En puutu sen enempää. Pääasia, että tulvariskit hallitaan ja ennen kaikkea että tosiasiat tunnustetaan: joskus sataa ankarasti vettä. Luonnolle emme mahda mitään, sen kanssa pitää oppia vain elämään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan vastauksenomaisesti ed. Hoskosen puheenvuoroon. Totesin, että yksi ongelma on se, että meillä eivät enää suot ole sillä tavalla vedenkulun hidastajia. Ne eivät pidä vettä niin kuin ennen eivätkä hidasta sen kulkua, koska ne ovat pääsääntöisesti Suomessa pitkälti ojitettuja. Turvetuotanto on yksi syy siihen, miksi näitä ojituksia on tapahtunut, miksi niitä halutaan edelleenkin toteuttaa. En ole sanonut, että turvetuotanto on syy siihen, että meillä on tulvia, vaan sanon, että tämä on yksi peruste myös sille, että meidän pitäisi ottaa etäisyyttä turvetuotannosta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun katsoo GT-karttaa, niin tietää, miksi tarvitaan tämänlaatuisia tulvasuojeluita. Ne ovat sinisiä viivoja täynnä, ja jokainen viiva tarkoittaa joko ojitettua suota taikka metsäaluetta. Meilläkin tuolla Pohjois-Pohjanmaalla suurin osa alueista on sinisin viivoin viivoitettua, ja ne ovat suora horotusreitti vedelle. Kun tuolla sataa, niin se vesi on muutaman tunnin päässä tuolla toisessa päässä viivaa. Sen takia sitten tulvatkin myöskin kuuluvat ohjelmaan.