Kaarina Dromberg /kok(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Korkeakouluissa tehtäviä keksintöjä koskevan lainsäädännön tarkoituksena on edistää korkeakouluissa syntyvien tutkimustulosten patentoimista ja kaupallistamista ja siten parantaa suomalaista innovaatiojärjestelmää. Pyrkimyksenä on selkeyttää keksintöoikeuksia koskevaa oikeudellista tilannetta ja turvata tekijöille maksettavat korvaukset sekä yhtenäistää tutkimussopimuskäytäntöä. Hallituksen esitystä on pitkään valmisteltu, ja se on kompromissi, minkä saattoi havaita asian valiokuntakäsittelyssäkin.

Valiokunta on todennut, että elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteyksien toimivuudella on suuri merkitys tutkimustulosten leviämiselle ja sen myötä innovaatioiden ja osaamispohjaisten yritysten syntymiselle. Yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyön tärkeä lähtökohta on, että korkealaatuinen tieto ja osaaminen saatetaan mahdollisimman laajaan käyttöön. Tiedon ja osaamisen tehokas hyödyntäminen edellyttää, että yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on tähän tarvittavat lainsäädännölliset ja taloudelliset edellytykset sekä riittävät kannustimet tulosten aikaansaamiseksi.

Sivistysvaliokunta pitää ehdotettua lainsäädäntöä tarpeellisena senkin vuoksi, että erityisesti yliopistoissa yhteistyön luonne on muuttunut yksittäisen tutkijan tekemästä tutkimuksesta laajoihin yhteistutkimuksiin. Tällöin on entistä tärkeämpää luoda mahdollisimman selkeä ja tarkoituksenmukainen järjestelmä. Ehdotettu lainsäädäntö voi osaltaan myös parantaa yliopistojen mahdollisuuksia niille säädetyn niin sanotun kolmannen tehtävän toteuttamisessa.

Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että korkeakoulukeksintölain avulla yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tulee nykyistä selkeämpi velvoite järjestää tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen edellyttämät hallinnolliset toimintatavat.

Hallituksen esityksen keskeinen tavoite on varmistaa korkeakouluissa tehtävien keksintöjen hyödyntäminen. Valiokunnalle tehtiin asiantuntijakuulemisessa ehdotus lisäsäännöksestä, mikä tarkoittaisi määräajan säätämistä korkeakoulun toimintavelvollisuuden täyttämiselle. Valiokunta piti kuitenkin hallituksen ehdottamia säännöksiä riittävinä, mutta pitää samalla välttämättömänä seurata, toimiiko korkeakoulu ripeästi sen jälkeen, kun se on ottanut oikeudet keksintöön. Se, toimiiko laki tässä suhteessa, huoletti kuitenkin valiokuntaa.

Valiokunta ehdottaakin eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jossa edellytetään koko lain toimivuuden seurantaa ja erityisesti sitä, miten korkeakoulut täyttävät toimintavelvollisuutensa sen jälkeen, kun oikeudet keksintöön on otettu korkeakoulukeksintöjä koskevan lain 7 §:n mukaisesti. Tarvittaessa tulee tehdä säännösehdotukset määräaikojen asettamiseksi.

Herra puhemies! Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa syyskuun lopulla viime syksynä. Valiokunnalla ei ollut muutosedellytyksiä, jotka olisivat säätämisjärjestyskysymyksiä. Sivistysvaliokunta on kuitenkin yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevällä tavalla ottanut huomioon perustuslakivaliokunnan muita huomautuksia. Asiantuntijakuulemisen perusteella sivistysvaliokunta on tehnyt täsmennyksiä määritelmiä koskevaan 3 §:ään sekä korvauksia koskevaan 9 ja 10 §:ään. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Rauno  Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin. Uuden lain tarkoituksena on tehostaa mainittujen keksintöjen tunnistamista ja hyödyntämistä selkeyttämällä niihin liittyviä oikeuksia ja korvauskäytäntöjä. Lakiesitys on tarpeellinen. Suomi tarvitsee lisää keksintöjä, ja tällä lailla edistetään ja kannustetaan tutkijoita tekemään uusia innovaatioita. Kävimme sivistysvaliokunnan mietintöä varten laajan kuulemiskierroksen, joten esityksestä on saatu tietoa kaikilta oleellisilta tahoilta.

Hallituksen esityksen mukaan korkeakouluissa tehtävä tutkimus jaoteltaisiin avoimeen tutkimukseen ja sopimustutkimukseen. Tiivistetysti ilmaistuna sopimustutkimuksessa korkeakoululla olisi oikeus ottaa itselleen oikeudet keksintöön. Avoimessa tutkimuksessa sen sijaan keksijä saisi pääsääntöisesti pitää itsellään oikeuden tekemäänsä keksintöön. Tässä esityksen kohdassa tehdään selvä jako siinä, kenelle oikeudet keksintöön kuuluvat. On hyvä, että oikeuskysymykset ovat selviä. Tämä auttaa kenties keksintöjen ripeämmässä jatkohyödyntämisessä. Usein ongelmana on ollut, että keksinnöstä käytännön toteutukseen on kulunut pitkä aika. Nyt prosessi toivottavasti nopeutuu. Esityksessä oleva keksintöilmoitus korkeakouluille nopeuttaa myös prosessia.

Hallituksen esitys on selkeä kädenojennus tutkijoille. Heille annetaan monipuolisemmat mahdollisuudet hyödyntää keksintöjään. Toisaalta kannattaa muistaa, että tutkijat saavat esimerkiksi työtilojen, laitteiden ja tutkimusapulaisten kautta paljon yhteiskunnan rahoitusta. Korkeakoulujen tutkimustoiminta pohjautuu edelleen enimmäkseen julkiselle rahoitukselle. Julkisella vallalla on intressi valvoa, että rahoitus menee oikeaan kohteeseen. Tutkimusrahoituksen pitää myös hyödyntää suomalaista yhteiskuntaa, ei pelkästään tutkijakuntaa tai osaa siitä. Esimerkiksi oikeus-, humanistis- tai yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta saadaan harvemmin mitään konkreettisia keksintöjä, joita voitaisiin hyödyntää taloudellisesti. On valvottava tarkkaan, että yhteiskunnan antama tutkimusrahoitus hyödyttää yhteiskuntaa mahdollisimman laajasti. Toisaalta tutkijoita ei voida jakaa hyviin tai huonoihin keksintöjen määrän ja niistä saatavan suoran taloudellisen hyödyn mukaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on hyvä. Keksinnöt tulevat nopeammin saataville. Sivistysvaliokunta asetti mietintöönsä myös lausumaehdotuksen, että eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa korkeakoulukeksintöjä koskevan lainsäädännön toimivuutta ja että tästä annetaan selvitys sivistysvaliokunnalle kolmen vuoden kuluessa lainsäädännön voimaantulosta. Seurata tulee muun muassa sitä, miten korkeakoulut täyttävät toimintavelvollisuutensa sen jälkeen, kun oikeudet keksintöön on otettu korkeakoulukeksintöjä koskevan lain 7 §:n mukaisesti. Tarvittaessa tulee tehdä säännösehdotukset määräaikojen asettamisesta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä joutuu taas kehumaan hallitusta. Tämä vähän vaikeasti etenee tämä iltapäivä, (Naurua) nimittäin on todella pakko tehdä niin, antaa täysi tunnustus, että tämä laki on vihdoinkin tullut tänne. Nimittäin oli todellakin korkein aika. Jo 80-luvulla tästä asiasta käytiin syvällistä keskustelua yliopistoissa.

Kerron ihan lyhyesti siitä, mikä silloin tilanne oli. Silloin tilanne oli se, että julkisen sanan pelko rajoitti tutkijoitten keksintötoimintaa. Ja miksi? Siksi, että oli aivan varma asia, että kun olit tehnyt keksinnön, joka tulee kaupalliseksi — siis olit yliopiston opettajatutkija, se on lähtökohta tässä — kun olit sellaisen keksinnön tehnyt ja patentoinut sen ja lähtenyt sitä kaupallistamaan, niin voit olla varma, että välittömästi olivat sopulit paikalla ja ryhtyivät selvittämään sitä, olitko hyödyntänyt kohtuuttomasti yliopiston tarjoamia fasiliteetteja ja eikö tämä keksintö olisi kuulunut yliopistolle. Ja sitä sitten tutkittiin ja perusteellisesti tutkittiin. Tiedossani ei ole yhtään tapausta, että tämä tutkinta olisi johtanut siihen, että tekijältä olisi ne oikeudet otettu pois siihen keksintöönsä, mutta joka tapauksessa niille, joilla ei ole rautaista kestokykyä julkisuuden suhteen, tämä asia oli niin kova juttu, että toiset vähän katsoivat, lähtevätkö patentoimaan keksintöjään vai eivät.

Silloin jo vaadin sitä, että tämä asia täytyy saada lainsäädännön puitteisiin. Täytyy harvinaisen tarkasti ja selvästi erottaa se, mitkä ovat yliopistotoimijan ja nyt sitten jälkeenpäin ammattikorkeakoulutoimijan oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet ja mitkä osiot kuuluvat näissä tutkimusryhmätapauksissa sitten tälle yliopisto- tai ammattikorkeakouluyhteisölle.

Nyt tämä asia on selvitetty, ja minusta on erittäin hieno asia, että se on nyt näinkin perusteellisesti myöskin valiokunnassa käyty läpi, ja mietintö osoittaa selvästi, että valiokunta on ymmärtänyt selvästi sen, mitä on ollut tekemässä. Se, miksi tällaisellakin paatoksella asiasta puhun, johtuu tietysti siitä, että olen yksi niitä uhreja, jotka 80-luvulla tekivät keksintöjä, ja sitten aina niitä tutkittiin ja aina siitä kupla tuli. Sillä tavalla ne kaupallistetut keksinnötkin tulivat käyttöön asianomaisella tavalla, ja minäkin siitä jonkun satasen sitten sain.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin on todella selkeyttävä. Keksinnöt tulevat nopeammin saataville, ja on hyvä, että eduskunta seuraa myös lain vaikutuksia. Esimerkiksi kokemukset Tanskasta ja Norjasta osoittavat, että ainakaan siellä ei saavutettu likikään kaikkia toivottuja vaikutuksia.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat erilaisia. Siksi niille tulee sallia kohtuullisen suuri autonomia ja paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen. Tämän lain tavoitteena on lisätä keksintöjen hyödyntämistä vapaammin. Uusi keksintölaki ei saa millään tavalla heikentää tai hidastaa luontevaa yritysten ja tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssakäymistä. Sanottakoon esimerkkinä Tampereellakin tämä bioteknologian keksintöjen suuri määrä: Se varmasti hyvin pitkälle perustuu siihen, että teknillisen yliopiston ja yrityshautomoiden yhteistyö on toiminut todellakin, ja tässä mielessä on noudatettu sitä esimerkkiä, miten esimerkiksi Yhdysvalloissa keksinnöt hyödynnetään ja kaupallistetaan paljon nopeammin. Korkeakoulujen tulee hyödyntää olemassa olevia rakenteita, teknologiakeskuksia, yrityshautomoita. Paikallisten toimijoiden ja yliopistojen yhteistyötä pitää lisätä.

Ed. Pulliainen tuossa esitti aivan oikein kaikuja menneestä yliopistomaailmasta. Itsekin kun opiskelin yhteiskuntatieteitä, niin silloin ajateltiin, että yliopistoilla ei ole mitään tekemistä firmojen eikä liike-elämän kanssa, vaan perustutkimuksen pitää olla riippumatonta. Mutta nyt onneksi ymmärretään paremmin, että voimme hyödyntää myös suomalaisia yrityksiä näillä keksinnöillä, jotka yliopistoista tulevat.

Minunkin täytyy kyllä kehua tässä, kuten ed. Pulliainen teki, Vanhasen hallitusta, että nyt on tehty yrittäjyyden edistämiseksi paljon hyvää työtä. Tämäkin laki tukee uusien korkeaan osaamiseen perustuvien yritysten syntymistä, ja näin syntyisi näitä muitakin suuria teknologiayrityksiä kuin vain Nokia.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tällä korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin liittyvällä lainmuutoksella pyritään selkeyttämään keksintöoikeuksia koskevaa oikeudellista tilannetta ja turvaamaan keksijöille maksettavat korvaukset. Samalla yhtenäistetään tutkimussopimuksiin liittyvää käytäntöä. Tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien on toimittava, jotta tutkimustulokset leviäisivät kunnolla kentälle. Tällöin samalla laajennetaan innovaatio- ja osaamispohjaa, joka voi olla uuden yritystoiminnan alku. Tutkimukset ovat muuttuneet viime aikoina usein laajoiksi yhteistutkimuksiksi. Korvaussopimusten on tällöin oltava selkeitä. Koska tässä laissa on paljon uutta käytäntöä, on hyvin paikallaan tämä seuranta, että voidaan nähdä, miten tämä toimii, ja tehdä tarvittavat tarkistukset tuon seurannan jälkeen.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Lakiehdotus on hyvä ja valiokunnan kannanotot sinänsä hyviä, mutta sitten, kun miettii, miten näitä erilaisia keksintöjä, erilaisia oivalluksia, ruvetaan hyödyntämään taloudellisesti, niin minusta ne ongelmathan tulevat vasta siinä vaiheessa. Jos on merkittävä keksintö, jolloinka se pitää hyödyntää a) joko kotimaassa, b) EU-tasolla, c) maailman tasolla, niin minusta sitten tulevat nämä erilaiset ongelmat. Onko tämä nyt sitten synkronisoitu esimerkiksi EU-lainsäädäntöön niin, että ei tule sitten Brysselin kanssa otteluja, jos on jossakin päin Eurooppaa vastaavanlaista keksintöä?

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin minusta nyt vihdoin viimein on paikallaan siinä mielessä, että vuodesta toiseen on ollut epäselvyys siitä, onko kyse avoimesta tutkimuksesta ja sitä kautta keksijälle tulevasta korvauksesta vai sopimustutkimuksesta ja yliopistolle ja korkeakoululle tulevasta korvauksesta. Nyt tämä selkiää tässä lakiesityksessä. Tässä lähtökohtana on se, että nyt meidän korkeakoululaitoksemmekin hyötyy näistä keksinnöistä. Tähän saakka on ollut semmoinen tilanne, että Nokiaa lukuun ottamatta ja muutamaa meidän monikansallista yhtiötämme lukuun ottamatta kaikki nämä huippuhyvät keksinnöt, jotka korkeakouluissa on tehty, ovat pienen korvauksen kautta valuneet lähinnä Yhdysvaltoihin ja Yhdysvalloissa lähinnä monikansallisille yhtiöille.

Siinä mielessä, nyt kun tämä lakiuudistus saadaan voimaan, toivoisin kuitenkin sitä, että avoimellakin puolella, missä keksijä itse voi hyödyntää sen keksintönsä sitten jatkossa, se suomalainen rehellisyys tulisi esiin. Nythän on ilmennyt vuosikymmenestä toiseen, että nämä huippukeksijät ovat omaa lompakkoansa kasvattaneet eli itseään hyödyntäneet. Nämä epäkohdat nyt varmasti poistuvat, koska tämä tehtävien jako on hyvin selkeä. Jostakin sopimuspohjaisesta keksinnöstä menee hyöty yliopistolle, ja sitten keksijälle itselleen sopimuspohjaisesta avoimesta tutkimuksesta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys 259/2004 vp on hyvä, sivistysvaliokunnan mietintö 1/2006 on myös sitä. Täällä on hiukan puhuttu yleisestikin keksinnöistä ja yleensä soveltamisesta ja sitten yksityisten liikeyritysten mukanaolosta. Ed. Kuosmanen käytti hyvän puheenvuoron.

Toteaisin vielä tähän problematiikkaan, että kun syksyllä 2004 eduskunnan Tutkas-yhteistyöryhmän delegaatio kävi Yhdysvalloissa ja kävimme myös MTI:ssä Bostonissa, niin siellä painotettiin sitä, että huippuyliopistossa ensimmäinen, ykkösasia, ei ole suinkaan patenttien hankkiminen vaan perustutkimus. Perustutkimuksessa kyllä on ongelmia silloin, jos sitä tehdään hyvin lähellä yksityistä liike-elämää. Lääketeollisuus on tästä esimerkki. Yhdysvalloissa on muutamia todellakin ongelmallisia molekyylikehittelyjä, uusien lääkkeiden kehittelyjä, jotka ovat osoittaneet sen, että tämä tutkimus ei ole ollut selkeästi läpinäkyvää eikä se tutkimus itsessään eikä se yrityksen toiminta ole ollut eettistä eikä myöskään varoituksia sivuvaikutuksista ole otettu huomioon. Siis kuitenkin pitää aina tiedemaailmassa olla tietynlainen kontrolli ja hoitaa se asia niin, että siinä on avoimuutta myös. Nimenomaan tämä koskee perustutkimusta, esimerkiksi lääketieteen osalta soveltavaa tutkimusta myös.

Tuija Nurmi /kok:

Puhemies! En voi olla nyt, kun ed. Tiusanen otti tämän esiin, ottamatta esiin, että kyllä tämä rahoituksen läpinäkyvyys on tärkeää, mutta kyllä sitten myös, kun rahoitusta annetaan tutkimusta varten, sen pitäisi olla myös, jos ei ole kysymys poliittisesta toiminnasta, myös poliittisesti arvovapaata. Kyllä pitäisi tutkimuksessa nähdä selkeästi, objektiivisesti, kuka sitä rahoitusta tarvitsee ja mihinkä se tutkimus kohdentuu, ettei anneta jo sellaisille, joilla on, kuten helposti tapahtuu, että sille annetaan, jolla jo on. Se on vain käytännön osoittama kokemus.

Mistä itse olen huolissani keksintöjen suhteen tässä lakiesityksessä, on se, että toivon, että nämä tuotteet osataan sitten myös markkinoida niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, niin että ne saadaan kaupalliseen käyttöön ja niistä tulee sitten hyötyä ja myös tuontituloja Suomeen.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun meillä on monta huippuyliopistoa ja niistä valmistuu huipputiedemiehiä ja yrittäjiä, nämä keksinnöt kuitenkin jäävät hyödyntämättä, mikäli nämä opiskelijat eivät itse aloita yritystoimintaa omien keksintöjensä hyödyntämiseksi ja eteenpäinviemiseksi. Yksi este on edelleen tässä korkeakoululaissa se, että nämä professorit eivät voi osallistua yrityksen toimintaan, niin kuin Yhdysvalloissa esimerkiksi. Jos huippuyliopiston opiskelijat aloittavat esimerkiksi oman yrityksen keksintönsä pohjalta, niin siellä on mahdollisuus kolmesta viiteen vuoteen saman alan professorien eli opettajien ja kouluttajien olla siinä yrityksessä mukana eli valvomassa ja ohjaamassa tätä nuorta yritystoimintaa. Tätä minä olisin toivonut vanhana yritysjohtajana. Tämän tyypin aukko tähän lakiin vielä jäi, että nämä professorit eivät voi osallistua minun käsittääkseni sitten yritystoimintaan, jota oppilaat haluaisivat aloittaa.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Yliopistot ovat avautuneet yhteiskuntaan päin viime vuosina tai parin viime vuosikymmenen aikana erittäin hyvin, ja se on ollut edullista ja hyödyllistä sekä yliopistoissa työskenteleville tutkijoille, keksijöille että myöskin ympäröivälle yhteiskunnalle, eritoten elinkeinoelämälle. Se on monella paikkakunnalla huomattu. On erittäin tärkeää se, että palkitaan se keksijä, joka tämän itse ratkaisun on tehnyt, ja riittävästi, jotta hänellä olisi myöskin intoa sitten jatkaa tällaista keksijän työtä ja sen asianomaisen asian jatkotyöskentelyä.

Minä tiedän käytännöstä esimerkkejä siitä, että hyvinkin merkittävät asiat ovat pysähtyneet sen takia, että on tullut ristiriita juuri tässä kohtaa, että keksijä ei ole saanut omasta mielestään omaa osuuttaan ja vastaavasti työnantajapuoli ei ole saanut omaa osuuttaan. Tästä syystä sitten on seurannut se, että jatkorahoitusta ei ole pystytty järjestämään. Hyviä asioita on maassa jäänyt tämän vuoksi tekemättä. Toivon mukaan tämäkin ehdotus ja päätös, joka täällä nyt tehdään, selkiinnyttää tätä tilannetta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmanen jäi tässä kaipaamaan sitä, että tämmöinen yrityksellinen jälkihoito olisi mahdollinen. Toivomus ja vaatimus on itse asiassa erittäin perusteltu, ja eduskuntahan on ottanut siihen jo kantaa, kun annettiin yliopistoille niin sanottu kolmas tehtävä, siis opetuksen ja tutkimuksen lisäksi tämä alueellinen vaikuttavuustehtävä. Nyt on vaan ongelma siinä, että ei siellä yliopistoissa professoreita valita näitten yritystaitojen mukaan; ne ovat siellä Kuosmasen lokerossa ne toimijat. Elikkä toisin sanoen yliopistojen professoreilta ja myöskin ammattikorkeakoulujen opettajilta ruvetaan vaatimaan kyllä niin kohtuuttomia panostuksia, että taitaa moni miettiä, että olisi helpompi mennä muihin duuneihin.