Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toimintakertomus vuodelta 2005 eduskunnalle. Kiinnitän huomiota erääseen yksityiskohtaan, ja se on Sitran ja terveydenhuollon yhteistyö.

Tässä olemme olleet tietoisia siitä, että Sitra on aika tavalla myös sijoittanut suoraan terveydenhoidon palveluihin, muun muassa sairaala Mehiläiseen ja sitten Tampereen Coxaan eli tähän lähinnä keinonivelkirurgiaan erikoistuneeseen yksikköön. Näitä sijoituksia on myös kritisoitu varsin arvovaltaisestikin ja myös mielestäni perustellen. Sikäli kun tiedot tältäkin päivältä ovat oikeita, niin Sitra on ottanut etäisyyttä Mehiläiseen, tähän yksityissairaalaan, ja sen sijoitustoimintaan.

Mitä tulee yleensäkin sairaalatoimen yksityistämiseen, niin sehän on menossa Suomessa erittäin voimakkaasti eteenpäin ja lähinnä kansainvälinen pääoma, siis suuri pääoma, on siinä mukana, siis todella suuret sijoitusyhtiöt ovat hankkimassa omistuksia terveydenhuollossa. Onko se hyvä vai huono? Yhdysvalloissahan tämä on maan tapa, ja siellä on 40 miljoonaa ihmistä terveydenhoidon ulkopuolella, kuten professori Jussi Huttunen juuri Duodecim-aikakauskirjassa kirjoitti.

Arvoisa puhemies! Tämä yksityiskohta terveydenhoidon ohjelmassa, johonka haluaisin vielä kiinnittää huomiota, on MediNeuvo Osakeyhtiö. Kuten kertomuksessa todetaan, siinä on Sitra osakkaana ja toiminta vakiintui Kotkaan, Mikkeliin, Joensuuhun ja Vaasaan. Tämä MediNeuvo Osakeyhtiö on tällainen monitahoisesti omistettu. Se on 24 tuntia teoriassa tavoitettavissa. Juuri eilen kahdelta potilaaltani kuulin toisen odottaneen 45 minuuttia puhelimen päässä, siis se on tällainen puhelinpalvelu, toisen 30 minuuttia. Molemmat joutuivat tässä vaiheessa sitten luopumaan odottamisesta. Ei ole siis tietoa, kuinka kauan olisi koko odotusaika ollut.

Kysymyksessä on siis puhelinpalvelu, jolla pitäisi potilaita, asiakkaita, neuvoa. Se kuitenkaan ei oikein ota toimiakseen. On aivan selvää, että kaikki ei toimi heti tai vähänkään ajan kuluttua ja asioita pitää kehittää. Mutta tämä MediNeuvo Osakeyhtiö on sekä nykyisen hallituksen aikaisemman ministerin toimesta tuotu julkisuuteen suurena innovaationa, joka järjestelmä hänen kertomansa mukaan — silloin oli ministeri Mönkäre äänessä — toimii erittäin hyvin. Se siis ei ainakaan Kotkassa toimi hyvin.

Kysymykseen siitä, miten paljon sitten Sitran mukanaolo auttaa tällaisissa asioissa, voi olla kaksisuuntainen vastaus. Ensiksikin on tietysti hyvä, jos Sitra on sellaisissa hankkeissa mukana, jotka tarvitsevat riski- ja alkupääomaa ja jotka tukevat laajasti ottaen terveyden- ja sairaanhoitoa, myös nimenomaan julkista terveyden- ja sairaanhoitoa. Meillähän kuitenkin julkinen terveyden- ja sairaanhoito kantaa päävastuun, ja sitä on tukemassa yksityinen terveyden- ja sairaanhoito, jolla on siis tässä mielessä myös oma merkityksensä. Mutta sen tyyppinen sijoitustoiminta kuin esimerkiksi sairaala Mehiläisen kohdalla mielestäni ei ole hyvä asia. Tässä mielessä on selkeätä, että sijoittaminen riskiyrityksiin taas toisaalle, kuten esimerkiksi biolääketieteen taikka biotutkimuksen puolelle ja esimerkiksi geeniteknologiaan liittyviin yrityksiin, on alkuvaiheessa kannatettavaa ja toki hyväksyttävää. Tässä mielessä Sitran toimintaa voidaan tukea ja kannustaa.

Mutta lopuksi, puhemies, toteaisin, että terveyden- ja sairaanhoito silloin, kun mennään sairaalatasolle, ei todella ole verrattavissa autotehtaisiin, kuten aina silloin tällöin esitetään, vaan se on elävien ihmisten kanssa tapahtuvaa toimintaa, jolloinka haasteet ovat aivan erilaisia kuin autojen kokoonpanossa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitin minäkin aivan samaan lukuun tässä Sitran toimintakertomuksessa huomiota kuin ed. Tiusanen elikkä terveydenhuollon ohjelmaan, joka on sivulla 6 esiteltynä, jossa on juuri niitä kohtia, jotka ed. Tiusanen totesi. Kansallisen sähköisen potilastietojärjestelmän kehittäminen — hyvä homma. Sitten on tämä MediNeuvo Oy, jota ed. Tiusanen käsitteli, Coxa Oy, ja sitten lisäksi kerrotaan vielä parista seminaarista.

Arvoisa puhemies! Sitra on tuottanut hyvän taloudellisen tuloksen, lähes 46 miljoonaa euroa, siis rahankeräys sillä tavalla kassaan ja siirrettäväksi tuonne ylijäämätilille on onnistunut erinomaisen hyvin. Mutta heti ilmeisesti sen jälkeen, kun tämä kertomus oli tehty, Sitra teki ratkaisun, että se lähtee luomaan kuntasektorille kilpailevaa palvelujärjestelmää, jonka näen niin kuin ajatuksellisesti suoraan seuraavan siitä, mitä tämän kertomuksen sivulla 6 on meille esitelty.

Ja nyt, arvoisa puhemies, on minusta erinomaisen paikallaan, että tätä ideologista yritystoimintaa, joksi sitä kutsun selvästi ja joka sopii keskustapuolueen ohjelmaan kuin nyrkki silmään, selviteltäisiin nyt valiokunnassa perusteellisesti, kun annetaan tästä asiasta mietintöä eduskunnalle.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, Sitran, toimintakertomuksen ympäriltä eduskunnalla tulee olemaan todennäköisesti hyvin poikkeuksellinen mahdollisuus, talousvaliokunnan järjestämän kuulemisen kautta myöskin muilla, osallistua ja kuulla hiukan tarkemmin siitä, miten Sitra tänä päivänä toimii ja miten se on ikkunana ikään kuin tulevaisuuteen ja edistämässä kansantalouden ja yhteiskunnan näkökulmasta tärkeitä innovaatioita. Sehän on ollut tavallaan koko Sitran perustamisen idea, että se pyrkii löytämään alueita, joilla on poikkeuksellisen paljon riskejä, jotka voivat sitten sen riskirahoituksen kautta näissä yrityksissä lähteä liikkeelle, jotain sellaista toimintaa, joka sitten tulee hyödyntämään koko kansakuntaa.

Nyt Sitran toimintaa on uudelleen organisoitu niin, että sinne on luotu nämä erilaiset ohjelmat, joihin täällä on jo viitattu, on innovaatio-ohjelma, terveydenhuollon ohjelma, elintarvike- ja ravitsemusohjelma, ympäristöohjelma, Venäjä-ohjelma ja sen lisäksi vielä Intia-ohjelma. Intia-ohjelma on tietysti sillä tavalla mielenkiintoinen, että se lisää suomalaisten yritysten ja ylipäätänsä suomalaisten tietoa siitä, mitä Intiassa tapahtuu, enkä oikeastaan kovin paljon siltä muuta odotakaan kuin sitä, että sitä kautta lisääntyy ymmärrys kielestä, kulttuurista, toimintamahdollisuuksista jne.

Mutta sitä vastoin pitäisin Venäjä-ohjelmaa tavattoman tärkeänä ja olen hyvin tyytyväinen siitä, että Venäjä-strategia on paitsi käännetty venäjäksi, siitä on järjestetty lukuisia erilaisia tilaisuuksia ja ylipäätänsä myöskin julkaisutoimintaa tämän alueen ympäriltä on tulossa lisää. Näen nimittäin kuitenkin tärkeänä sen, jos ajatellaan esimerkiksi Barentsin alueen yhteistyötä, että kyllä Venäjä-yhteistyössä Suomessa niin pohjoisen ulottuvuuden politiikan, Barents-yhteistyön, arktisen alueen yhteistyön kautta on tavattoman paljon tehtävää ja hyödynnettävää.

Sitten julkinen keskustelu jossain määrin on tosiaan liittynyt tuohon terveydenhuollon ohjelmaan, ja itsekin olen Sitran hallintoneuvoston jäsenenä ollut huolissani siitä, onko kohtuullista tai oikein, että Sitra toimii keskeisenä omistajana yksityisellä sektorilla. Nyt tietysti täytyy muistaa, että koko ohjelma, strategiat, rahoitetaan niillä yritysomistuksilla tai sijoituksilla, joista haetaan tuottoa ja sen takia tietysti ei voi oikeastaan ajatella, että terveydenhuollon ohjelmaakaan voitaisiin toteuttaa, ellei olisi terveydenhuollon yritystoiminnassa tehty investointeja, joiden kautta sitten tuotoksia voidaan käyttää.

Sitten toisekseen voidaan myöskin muistuttaa siitä, että eihän yksityinen sektori suinkaan Sitran vuoksi ole syntynyt Suomeen terveydenhuollon alalla, vaan se on ollut sitä jo kauan. Meillä on ollut kohtuullisen kallis ja on edelleen kohtuullisen kallis terveydenhuollon järjestelmä, jossa julkisen ohella paitsi subventoidaan yksityistä, sitten vielä pidetään yllä työterveyshuoltoa. Nämä ovat näitä yhteiskunnallisen päätöksenteon ratkaisuja, jotka eivät Sitralle kuulu.

Hienoa kuitenkin terveydenhuollon ohjelmassa on se, että kun eri sairaanhoitopiireissä ja muutoinkin on ollut vaikeata löytää yhteensopivia tietotekniikan ratkaisuja niin, että ne hyödyttäisivät nopeaa ja tehokasta potilaiden hoitamista, jossa turhia laboratorio- ja röntgentutkimuksia ei tarvitsisi tehdä, niin Sitran avulla on pystytty luomaan sellaisia ratkaisuja, että näyttää siltä, että vihdoinkin voitaisiin saada aikaiseksi yhteinen kansallinen kuva-arkisto terveydenhuollon alueelta. Tätä voi pitää merkittävänä, myöskin julkisen terveydenhuollon toimintaa tehostavana ja laatua parantavana toimenpiteenä.

Mielestäni on paikallaan, että Sitrassa jatkuvasti arvioidaan kriittisesti omistuksia. Sitra on päätynyt luopumaan Mehiläisen omistuksesta, mitä pidän hyvänä. Pidän myöskin hiukan pulmallisena osallistumista nivelsairaala Coxan toimintaan, mutta kuten sanottu, tämähän ei suinkaan sitten ole Sitran luomaa toimintaympäristöä, vaan meidän poliittisten päättäjien sinänsä jo luomaa toimintaympäristöä.

Tuossa kuulemisessa, joka todennäköisesti on toukokuussa, näin olen kuullut talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnarilta, on mahdollista sitten käydä keskustelua siitä, mikä tulee olemaan Sitran ohjelmien neuvontapuolen ja julkisen terveydenhuollon välinen suhde. Pidän kuitenkin tärkeänä, että Suomi informaatio- ja kommunikaatioteknologian edelläkävijämaana, Internet-tiheyksiltään tiheänä maana, kehittää myöskin julkisissa palveluissa sellaisia palvelumuotoja, joita kansalaiset voivat käyttää kätevästi netin kautta. Terveydenhuollon puolella niitä on lukuisia. Kanadassa esimerkiksi palvelusivuilta löytyy hyvin paljon itsehoito-ohjeita, kuntoutusohjeita ja monia sen tyyppisiä neuvoja, joita kansalaiset voivat halutessaan myöskin sieltä hakea. Se nyt ei ole missään tapauksessa pois ei yksityiseltä eikä julkiselta terveydenhuollolta, mutta on lisäämässä kansalaisten tietoa omasta tilanteestaan ja mahdollisuuksia myöskin itse ottaa vastuuta kuntoutuksesta ja terveyden hoitamisesta.

Arvoisa puhemies! Sitra on tehnyt hyvän tuloksen. Sillä on osaava henkilökunta, ja se on monessa mielessä mielenkiintoinen näköalapaikka. Voi olla, että kaikki ne ajatukset siitä, mihin kannattaa satsata, eivät sitten kuitenkaan toteudu, mutta Sitran nimenomainen tehtävä onkin juuri olla sillä tavalla avoin ja ennakkoluuloton, että se voi haarukoida suomalaisesta yhteiskunnasta tiedepolitiikan ja osaamisen alueelta mahdollisia menestystarinoita. Tietysti täytyy toivoa, että tulevaisuudessa sellaisia aina myöskin löytyy ja että Sitra voi olla niissä keskeinen kätilö.

Matti Kauppila /vas:

Herra puhemies! Sitran kurssin käyneenä olen jonkin verran perehtynyt tähän Sitran toimintaan. Periaatteessa Sitran toimintahan on Suomen kansantaloudelle hyvää toimintaa siinä mielessä, että siellä kumminkin haarukoidaan yhteiskuntapolitiikan eri lohkot näillä ohjelmilla, mitä tässäkin kirjasessa on.

Mutta sitten se, mitä siellä jää kaipaamaan, on minusta kyllä se, että se on semmoinen yhden totuuden toitottaja. Elikkä siellä on yksi totuus: Se on hallituksen politiikka, se on maassa virallisesti harjoitettava talouspolitiikka ja se on myöskin elinkeinoelämän politiikkaa. Eikö nyt olisi syytä kumminkin olla tämän Sitran puitteissa jonkin näköinen kriittinen näkemys sitten harjoitettua talouspolitiikkaa kohtaan, koska kuitenkin tulokset näkyvät täällä muissa keskusteluissa aika lailla. Meillä köyhyys lisääntyy, työpaikkoja menee jne. Sitä toivoisi, että myöskin Sitran toimintaan tulisi tämmöinen kriittinen näkemys kansantalouden eri lohkoista.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todellakin Sitrasta on minullakin käsitys, että se on talouselämän suhteen varsin vapaamielinen. Mutta tämä ed. Alhon esiin nostama kuva-arkistoasia, jota Sitra edistää on hyvä tietysti. Digitalisoitu kuva-arkisto mahdollistaa koko maan mitassa sen käytön, samoin tietysti digitalisoidut sairaanhoitokertomukset eli potilaskertomusten digitalisointi, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi potilaskortin avulla ja joka olisi mahdollisimman tietosuojattu vähintään niin kuin on tietosuojatut pankkikortit, samalla periaatteella, mutta joka avautuisi sitten eri terveyspisteissä, terveyskeskuksissa eri puolilla Suomea, kun potilas niin haluaa. Nämä ovat ihan hyviä hankkeita ja niitä sopii tukea.

Ympäristöohjelmasta voi todeta sen, että se on tietysti tärkeä. Tässä vielä toivoisi ehkä enemmänkin konkreettisia toimia seminaarien lisäksi ja niistä selvitystä. Tässä on erilaisia yhteistyöhankkeita tekstin mukaan, jotka on verkostettu myös yritysverkostojen rakentamisella Venäjän suuntaan, joka sitten on tällä tavalla liitetty Sitran toimintaan ja ympäristöohjelmaan, mikä on tietysti hyvä asia. Lähialue Venäjä on meille ympäristökysymyksissä myös melkoinen haaste.

Lopuksi, mitä ed. Alho totesi tästä avoimesta kuulemisesta. Se on hieno asia ja sitä sopii odottaa. Myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan rooli siinä mukana on varmasti käyttökelpoinen ja yleiseen hyötyyn.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Alhon kanssa olen samaa mieltä tästä yleisestä innovaatiopolitiikasta. Mutta mikä koskee nyt sitä, mikä on nyt muodostumassa täysin ajankohtaiseksi, johonka viittasin tuossa, elikkä se, että kunnalliselle puolelle ryhdytään rakentamaan Sitran rahojen turvin kunnallisten terveydenhuoltopalveluitten rinnalle niiden kanssa kilpailevia järjestelmiä. Minä en kyllä sitä pidä minään innovaationa, en pienimmässäkään määrin. Kysymys on aivan selvästä ideologisesta sodankäynnistä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen on ottanut erittäin tärkeän asian esille. Nyt kun ollaan yksityistämässä tiettyjä terveyskeskusten osia, muun muassa Lahdessa, Kuusankoskella, Kotkassa, muuallakin, niin siellä on yksi toimija, ja tämä on nimeltään MediOne. Se on ostanut omat kilpailijansa pois, ja kysymys tulee myös tähän markkinaympäristöön nähden ikään kuin ylivertaisesta tilanteesta: vain yhden yrityksen palveluja on mahdollisuus ostaa. Hinnoittelu tulee varmasti myöhemmin olemaan haaste kunnille, jotka ovat tähän mukaan lähteneet. Näin ollen ikään kuin ideologisesti halutaan laittaa kilpailu pystyyn ajatellen sillä lailla, että se jotenkin toimisi ehkä yleiseksi hyödyksi. Se on todella ideologiaa, joka mielestäni ei välttämättä ole sitten kansalaisten ja julkisen terveydenhoidon kannalta hyvä eikä johda positiiviseen tulokseen.

Julkisen terveydenhoidon tukeminen on tärkeätä, ja haluaisin todeta, että Suomi edelleenkin varsin vähäisin euromäärin hoitaa koko terveydenhoidon ja olemme EU:ssa selvästi keskitason alapuolella, kun mittaamme, miten paljon euroja per asukas ja vuosi käytetään.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä ed. Tiusasen ja Pulliaisen kanssa siitä, että sitähän varten itse asiassa itsenäisyyden rahaston toimintakertomus eduskunnassa on, että juuri tämän tyyppisistä linjavalinnoista voidaan täällä käydä keskustelua ja antaa ikään kuin poliittista ohjausta sen lisäksi, että sillä tietysti on omat hallituksensa ja hallintoneuvostonsa.

Nyt halusin omassa puheenvuorossani vaan korostaa sitä, että Sitra ei suinkaan ole luonut yksityistä sektoria terveydenhuollossa, joka tällä hetkellä kilpailee julkisten palveluiden kanssa, vaan kyllä se on tapahtunut ihan jossain muualla. Nyt tietysti on kysymys sitten siitä, millaisia rajoja sitten Sitran toiminnan suhteen asetetaan. Esimerkkinä nyt viittaan vain siihen, että hoitotakuuhan on jo johtanut siihen, että sairaanhoitopiirit ovat ostaneet toimintoja ulkopuolisilta. Se on ollut tietysti eduskunnan päätös, että tämmöinen hoitotakuu toteutetaan.

Sitten olisin halunnut myöskin vielä ihan lyhyesti viitata Kauppilan puheenvuoroon talouspolitiikan johtamisen kursseista. Ne ovat olleet Sitran hittituotteita. Nyt ilmeisesti ihan samalla tavalla ei tulla jatkamaan, mutta voisin kyllä mainita sen asian, joka on mielestäni mielenkiintoinen, että kun analysoidaan nykyistä talouskasvua, niin voidaan nähdä, että hirveän suuri osa siitä on loppujen lopuksi syntynyt sellaisesta immateriaalisesta osaamisesta, joka ei ole ollut investointeja taikka näitä tällaisia perinteisiä talouden kasvuun liittyviä panostuksia. Se kertoo juuri siitä, että sisäsyntyinen, niin kutsuttu endogeeninen talouskasvu on mahdollinen silloin, kun korkeaan osaamiseen panostetaan. Tämähän on mielenkiintoista juuri siksi, että aikaisemmin on väitetty, että se ei ole mahdollista, mutta kaikki on mahdollista.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Pyytäisin huomauttaa ed. Tiusaselle ja muillekin, mistä syystä Sitra muun muassa näille markkinoille on tulossa tänne terveydenhoitoon. Kyse on siitä, että kaikissa kunnissa suinkaan ei olla millään halvalla tasolla terveydenhoidossa, vaan siellä on nähty selvää markkinarakoa ja kilpailutus on tarpeellista. Itse olen seudulta, missä maksetaan ihan todella törkeästi terveyskeskuksen maksuista ja hinnat ovat aivan pilvissä. Kunnan kaikki rahat menevät täydellisesti sairauden- ja terveydenhoitoon. Siellä toivottaisiin vähän kilpailua. Julkinen puolikin voisi katsoa vähän peiliin, miten niitä asioita hoidetaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Toteaisin ed. Rönnille sen, että kun katsotaan keskimäärin, miten paljon Suomessa käytetään varoja asukasta kohden terveyden- ja sairaanhoitoon vuodessa, niin Suomessa todella käytetään Euroopan unionin keskimääräistä vähemmän, huomattavasti vähemmän. Takanamme ovat lähinnä maat kuten Kreikka, Espanja, Portugali.

Mitä tulee sitten paikallisiin terveydenhoidon kustannuksiin, niin Länsi-Uudellamaalla on paikkakunta, joka käyttää kaikkein eniten asukasta kohti terveydenhoitoon. Se on nimenomaan paikkakunta, jossa palvelut on yksityistetty.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! On syytä myöskin kertoa, mikä on se organisaatio, joka ne palvelut järjestää: Se on Folkhälsan, jonka piti olla suuri kokeilu, mutta se johti siihen, että palvelut ovat kaikkein kalleimpia. Ed. Rönni on aivan oikeassa, mutta tässä on kysymys vielä paljon suuremmasta asiasta. Sen kilpailun luomisessa minusta Sitran ei pidä olla mukana. Se menee ihan hakoteille.