Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on paitsi kuullut tästä mietinnöstä ilmeneviä asiantuntijoita eli Sitran johtoa, yliasiamies Esko Ahoa ja muita, myös sitten vieraillut Sitrassa ja saanut tarkempaa selvitystä siitä, mitä Sitralle tällä hetkellä todella kuuluu ja millä tavoin tämä uudelleen muotoutunut ohjelmatoiminta on viime vuosina kehittynyt. Sen lisäksi valiokunnan käyttöön on toimitettu tällainen Sitran ohjelmien väliarviointi, jonka Tarmo Lemola, Kimmo Halme ja Sami Kanninen ovat tehneet ja jossa on käyty läpi näitten ohjelmien vaikuttavuutta, ennakoivuutta, innovatiivisuutta, poikkisektoraalisuutta, oikea-aikaisuutta ja hyväksyttävyyttä ja myös sitten hallittavuutta.

Mitään dramaattistahan näissä ohjelmissa sinänsä ei ole, mutta sellainen tunnustus on Sitralle — ja se on myös valiokunnan mietinnössä tehty — annettava, että ne asiat, joihin viime vuosina on keskitytty, on sitten kysymys ollut terveydestä, Intia-ohjelmasta, Kiina-ohjelmasta, innovatiivisuudesta tai muista asioista, jotka tästä mietinnöstä ja Sitran kertomuksesta käyvät ilmi, ovat herättäneet ensinnäkin mielenkiintoa, mutta sitten odotuksia, koskien sellaisia seikkoja, jotka lopputulosten osalta eivät ole yleensä vastanneet sitä, mitä suurin odotuksin on toivottu.

Mutta esimerkiksi terveysohjelman osalta, josta valiokunnalla oli myös keskustelu Sitran toimitiloissa, voidaan todeta yksi sellainen tärkeä asia, jonka haluan tässä tuoda esille, ja se on esimerkki siitä, kuinka Yhdysvalloissa sotainvalidit, noin 5 miljoonaa vuosikymmenien kuluessa, oli saatu kaikki tietojärjestelmärekistereihin ja heidän terveydentilansa oli nimi näppäilemällä saatu sieltä esiin. Tämä osoitti, missä kunnossa, on sitten 75 v tai 80 v, tämä sotainvalidi tällä hetkellä on. Oli hän sitten missäpäin Yhdysvaltoja tahansa, aivan samalla tavoin kuin pankkitilien luvut voidaan saada selville, kuinka paljon rahaa on pankkitileillä, saadaan ympäriinsä tieto siitä, mikä on tämän ihmisen terveydentila.

Kun suomalaisia on noin 5 miljoonaa ja Yhdysvalloissa tällainen on keksitty, niin uskoisi, että Suomessakin näin pystytään tekemään. Mutta käytännössä se ei ole ollut niin helppoa, kun meillä tietokonejärjestelmät ovat hyvin erilaisia, ostetaan kalliita järjestelmiä ja ne eivät sovellu siihen, tai sitten muista syistä, joihin tietysti tietosuojakin kuuluu, tässä ei ole päästy sillä tavoin eteenpäin. Mutta palvelujen kehittäminen Sitrankaan selvityksen mukaan ei onnistu, ellei näitä pystytä siirtämään verkkoon. Tähän liittyy myös se, että kun meillä operaattoreita nyt on pääosin neljä suurinta, niin kuitenkaan meillä ei ole sellaista tilannetta kuin esimerkiksi Nokian osalta on, että Nokia tekee nämä käytännön kokeilut Kuwaitissa, jossa tämä verkkojärjestelmä on valtion hallinnassa, ja se mahdollistaa tämän käytännön toteutuksen.

Poikkisektoraalisuus tämän selvityksen mukaan on toteutunut hyvin kaikissa ohjelmissa, ja se onkin ehkä näitä vahvuuksia, jotka Sitran osalta on todettava. Taloudellisestihan Sitra tällä hetkellä pärjää erittäin hyvin. Monet muistavat vuosien takaa niitä aikoja, kun pörssikurssit olivat alhaalla. Se käytännössä merkitsi myös sitä, että Sitran toiminta oli alavireistä, koska se on riippuvainen siitä, mikä on näitten pörssikurssien kehitys. Mutta nyt se on sillä tavoin järkevästi mitoitettu, että Sitran toiminta on rakennettu sillä tavoin, että tämä perustoiminta ei ole kiinni siitä, mikä on pörssikurssien kehitys, vaan talous on laskettu realistisesti niin, että pörssikurssit voivat elää omaa elämäänsä. Tässä suhteessa tämä on jäntevöitynyt ja selkiytynyt huomattavasti.

Kuten aikaisemmissakin kertomuksissa, on tässäkin ja siihen liittyen valiokunnan mietinnössä kiinnitetty huomiota tähän päällekkäisyyteen, jota muun muassa Tekesin osalta tivattiin, millä tavoin esimerkiksi juuri Tekes kokee tämän, että toimitaan osittain samoilla sektoreilla vähän eri näkökulmista. Mutta kuitenkin tämä on sellainen asia, joka on nyt kyllä sitten sekä Sitran että myös Tekesin johdon ja muittenkin toimijoitten tiedossa. Yliasiamies Esko Aho kuittasi tämän eri yhteyksissä kysymällä, onko sitten loppujen lopuksi vaarallista se, että esimerkiksi terveysasioita tutkii niin tavattoman moni, sen sijaan että terveysasioita ei tutkisi kukaan, mikä olisi äärimmäinen toinen vaihtoehto. Tämäkin tuntuu sillä tavoin järkevältä, mutta pienen kansan resurssien hajauttaminen tarpeettomasti ei kuitenkaan voi olla järkevää.

Näissä ohjelmissa on ollut yksi ongelma, ja se on ollut tietysti se, että ne ovat olleet lyhytkestoisia. Siihen on liittynyt myös sitten osittain tätä rahoitusta, ja nyt Sitran johdon tavoitteena on ollut se, että kun rahoitukseen on lähdetty, niin ei nyt sitten ihan millä tavoin vaan vetäydytä pois, jotta tämä, joka on tässä rahoituksessa ollut mukana, ei joutuisi sen takia ongelmiin, että on ensiksi tavallaan houkuteltu lähtemään tähän mukaan hyvässä tarkoituksessa ja sitten nämä sijoitukset vaan yhtenä päivänä loppuvat ja mitään muuta ei ole tullut tilalle. Mutta tämä sijoitusten kesto on yksi tärkeä ongelma, johon valiokunnan mietinnön loppuosassa kiinnitetään huomiota.

On täysin selvää, että Sitrakaan ei voi pitäytyä vain niihin kaikkiin hyviin hankkeisiin, joissa se on jo, vaan pitää myös pystyä aloittamaan uusia hankkeita, uusia sijoituksia. Tässä suhteessa tässä nyt on etsitty sitä kokonaisuutta, joka sitten on löytynyt niin Sitran oman johdon, hallituksen, kuin sitten pankkivaltuuston ja myös sitten eduskunnan talousvaliokunnan kanssa käydyissä keskusteluissa. Sitran kanssahan on järjestetty myös täällä eduskunnassa seminaareja, joissa on käyty näitä asioita läpi, ja asioista kiinnostuneet kansanedustajat ovat siinä yhteydessä voineet myös esittää omia näkemyksiään siitä, millä tavoin näitä Sitran asioita todella pitäisi hoitaa.

Näistä ohjelmista on myös sitten sillä tavoin tullut tuloksia, että esimerkiksi ympäristöliiketoiminnan osalta — kauppa- ja teollisuusministeri ei täällä nyt ole paikalla — julkinen tuki Suomen ympäristöliiketoiminnan kansainvälistämiselle on ollut yksi sellainen asia, jossa Sitra on myös ollut mukana sen vauhdittamiseksi, että meillä muun muassa Kiinaan näitä ympäristöalan bisneksiä saataisiin liikkeelle sillä tavoin, että tähän lähetystön ja Finpron toiminnan ja yrittäjien väliin tulisi sitten, niin kuin tässä eräässä ehdotuksessa todetaan, yhtiö, joka voisi sitten toimia tässä yrittäjien ja tämän bisnesidean välimaastossa, niin että saataisiin käytännössä myös jotakin aikaan, etteivät ne olisi vaan pelkästään näitä ilman tuotteen kaupallistamista ja sen toteuttamista tapahtuvia keskusteluja. Tämä viennin avaaminen ja vauhdittaminen nimenomaan juuri tässä ympäristöliiketoiminnassa on sellaisia avainalueita, joilla Sitra on ansiokkaasti ollut mukana, ja sitä työtä varmasti kannattaa kaikin tavoin Suomen menestykseksi tukea.

Arvoisa puhemies! Tätä Sitran toimintaa on aina välillä kovastikin arvosteltu ja myös arvostettu ja kysytty sitten, mikä sen todellinen rooli on. Mutta kyllä on todettava se, että sillä on tässä omalla alallaan merkittävä tehtävä. Menee nykyisin mihin maanosaan tahansa, voi todeta, että Sitran johto on täällä käynyt ja tehnyt näitä omia selvityksiään ja ehdotuksiaan. Muistan hyvin esimerkiksi sen, kun tämä nykyinen Venäjä-projektin vetäjä Heiskari oli Kauppakamarin toimitusjohtajana Moskovassa ja eduskunnan talousvaliokunta siellä vieraili ja totesimme, että onpa pätevä henkilö. Ei siinä sitten monta kuukautta mennyt, kun samainen Heiskari oli kutsuttu Sitraan vetämään tätä Venäjä-projektia. Sitralla on monissa asioissa Suomen parhaimpia kykyjä. Tämä on erittäin tärkeä asia, jotta Suomi pärjäisi tässä tutkimus- ja tuotekehittelyssä ja siihen liittyvässä toiminnassa.

Marjo Matikainen-Kallström  /kok:

Arvoisa puhemies! Sitra on suomalaisen tutkimuksen ja tuotekehityksen vahva tukija ja erittäin tärkeä tekijä tutkimuksen suunnannäyttäjänä ja erilaisten selvitysten tekijänä. Sitra on tehnyt hyvää työtä uudistaessaan ohjelmiensa sisältöä ja varsinkin niiden kestoa ja kehitystä. Ollakseen tehokkaita, toimivia ja tuloksellisia on ohjelmien oltava riittävän pitkäjänteisiä ja niiden jatkuvuus on taattava tiettyyn rajaan asti.

Sitran ohjelmissa on löydetty keskeisiä, tärkeitä aiheita, joiden tukeminen ja tutkiminen on hyödyttänyt koko suomalaista yhteiskuntaa. Erittäin kuvaavaa on ilmassa liikkuvista ja kiinnostavista aiheista Venäjän nykykehitys. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta valitsi kaksi vuotta sitten yhdeksi tutkimus- ja painopistealueekseen juuri Venäjän samoin kuin Suomen suhteet tähän naapurimaahamme. Kuuluin alusta asti hankkeen johtoryhmään, mutta myös Sitrassa oli jo ehkä tätä aikaisemminkin oivallettu, että suomalaisessa yhteiskunnassa juuri Venäjän yhteiskuntakehitys on tulevaisuuden ennakoinnissa keskeisessä asemassa. Sitran terveydenhuolto-ohjelma taas raportissaan tuo esiin monia vaikeitakin asioita, joita tarvitsisi tehdä. Sitran ominta työsarkaahan on juuri perinteisten toimintamallien kyseenalaistaminen, ja näin tässäkin ohjelmassa on tehty. Näiden ohjelmassa tehtyjen esityksien toteuttaminen onkin sitten meidän tehtävämme.

Erityisesti nostaisin esille Sitran tärkeän roolin aloittavien yritysten rahoituksen tukijana. PreSeed-rahoituspalvelu on tehnyt monelle aloittavalle yritykselle mahdolliseksi kehittää toimintaansa, ja suurin kompastuskivi innovaation tekemisessä sen tuotteistamiseksi on juuri rahoituksen hankkiminen usein epävarmassa aloitusvaiheessa. Liksa-rahoituspalvelu ja toisaalta Intro-yritysfoorumit ovat molemmat auttaneet kiitettävällä tavalla uusien, aloittavien yritysten alkutaivalta. Bisnesenkeleiden tärkeyttä aloittaville yrityksille ei voi missään tapauksessa aliarvioida. Sitran kautta monet alkuvaiheen yritykset ovat löytäneet toiminnalleen rahoittajan.

Tämän takia nostaisinkin esille sen, että Sitran riskirahoitukseen, -sijoitukseen käytettävissä olevat varat ovat suhteellisen rajalliset, joten myöskin tämän takia tarvitaan selkeät pelisäännöt rahoitustoiminnan ennakoitavuuden turvaamiseksi. Muutaman vuoden mittaiset sijoitukset eivät välttämättä ole yritysten tuote- ja palvelutoiminnan kehittämisen kannalta riittävän pitkäkestoisia. Mielestäni Sitra on onnistunut uuden strategian toteuttamisessaan ja se on ollut tuloksekasta, joten tämä uusi toimintamalli puoltaa paikkaansa.

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Sitra tekee perustyötä kansallisena innovaatiokeskuksena ja on tavallaan rakentanut toimintatapansa ohjelmien kautta, niin kuin tässä edellä jo todettiin. Toimintakertomuksesta käy ilmi, että Sitrahan on vetänyt useampia ohjelmia, joista nyt kuluneena vuonna päättyi innovaatio-ohjelma, joka on ollut hyvin merkittävä kansallisen innovaatiopolitiikan jalostajana ja sillä tavalla ehkä tämän Sitran uuden strategian mukaisista ohjelmista ensimmäinen, joka on nyt saatettu päätökseen. Sen lisäksi Sitralla on elintarvikkeisiin, terveyteen ja ympäristöasioihin omat ohjelmansa.

Puutun tässä erityisesti ympäristöohjelmaan. Käytän esimerkkinä ympäristöohjelmaa siitä, millä tavalla nyt tätä Sitran ohjelmaperusteista toimintatapaa pitäisi jatkokehittää. Tässä talousvaliokunnan mietinnössä jo todetaan se, että nämä Sitran ohjelmat ovat suhteellisen lyhytkestoisia. Ne painottuvat tavallaan niihin uusiin mahdollisuusalueisiin, ja tässä mielessä voi sanoa, että nämä painopisteet on strategisesti oikein valittu, mutta nyt ehkä enemmän pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota siihen, mitenkä näiltä potentiaalisilta uusilta mahdollisuusalueilta hankkeet jalostuvat myös jatkoon.

Nythän on valittu toimintatapa, että Tekes on se julkinen säteilijä, joka monessa tapauksessa ottaa rahoittaakseen nämä jatkohankkeet. Esittäisin enemmänkin kysymyksen, olisiko kaikesta huolimatta perusteltua arvioida myös sitä, voisiko Sitra toimia myös näitten ohjelma-alueiden tiettyjen avainkehittämishankkeiden katalysoijana, liikkeellepanijana. Tällä tavalla varmistettaisiin se, että kehittämistyö sen hyvän perusohjelmatyön pohjalta, minkä Sitra tekee, tulee myös käytännössä jatkumaan.

Ketkä sitten ovat näitä vastuunottajia? Kyllähän pääsääntöisesti myös tämä ohjelmaperusteinen työ on rakentunut nimenomaan yritysten voimavarojen kautta ja yritysosaamisen kokoamiseksi, elikkä tietyssä mielessä voidaan sanoa, että jos Sitra on innovaatiokeskus, se on myös yhden tyyppinen kansallinen verkostoija. Mutta edelleen tullaan siihen avainkysymykseen, mitenkä tätä vastuuta pystytään nykyistä paremmin jalkauttamaan.

Tässä talousvaliokunnan puheenjohtaja Skinnari esitti nimenomaan tämän ympäristötoimialan osalta sitä, voisiko tavallaan tämmöinen yhtiömuoto tulla kysymykseen, jolla luodaan siltaa näistä kansallisista hankkeista kansainvälisille markkinoille. Tämä on tietysti yksi toimintatapa, mutta nostaisin tavallaan rinnalle sen vaihtoehdon, että kun nyt tässä ohjelmakonseptissa ovat muun muassa olleet Venäjä ja Intia, voisiko tavallaan jatkohankkeita rakentua myös näille kansainvälistymisalueille.

Jos me ajattelemme tällä hetkellä esimerkiksi suomalaisten Venäjä-osaamista, voidaan sanoa, että se on alue, jolla meillä on erittäin paljon opittavaa ja jolla meidän on kokemusta kerrytettävä, että me saavutamme semmoisen riittävän tason. Olisiko perusteltua, että esimerkiksi joku meidän yliopistoistamme ottaisi suuremman vastuun Venäjä-osaamisen kokoajana ja Venäjä-osaamiseen liittyvien ohjelmien rakentajana? Ihan samalla tavalla on kysymys Intiasta, Aasiasta kaiken kaikkiaan: mitä merkitsee se, että me täydennämme sitä osaamisvajetta, mikä meillä tässä kansainvälistymisessä on, koska sillä on suora yhteys myös tähän kaupallistamisen vauhdittamiseen.

Sitrahan on pyrkinyt myös omalla riskirahoituksellaan paikkaamaan tätä kaupallistamisvajetta, ja toki joukossa on hyviäkin hankkeita. Mutta tällä hetkellä enemmänkin kysytään sitä, onko Sitra oikea kotipesä tälle riskipääomasijoitustoiminnalle, tuleeko jatkossa riskipääoman sijoitus keskittymään enemmän Finnveran yhteyteen. Tämänkin vuoksi kysyn sitä, voisiko Sitra toimia rahoittajana enemmän näitten ohjelmia jatkavien kehityshankkeiden osalta.

Kuitenkin on äärimmäisen tärkeää se, että Sitra jatkaa tätä ponnistelua ennen kaikkea uusien toimintamallien synnyttäjänä, ja siksi vielä lyhyesti pysähdyn tähän terveyden alueeseen, jolla on moneen kertaankin kysytty sitä, että no, miksi Sitra lähti myös tälle alueelle, että siellähän tekevät jo monet, monet erilaista selvitystyötä. Mutta korostaisin juuri tätä näkökulmaa, että parhaimmillaan Sitran panos on juuri siinä, että näiden ohjelmien kautta luodaan sellaisia uusia toimintakäytäntöjä, jotka tuovat merkittävää lisäarvoa.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan totean sen, että koko tässä suomalaisessa innovaatioympäristössä Sitralla on oma selkeä roolinsa. Enemmän ehkä jatkossa edelleenkin tulee kysyä sitä, mitenkä vahvistetaan muiden julkisten säteilijöiden, lähinnä Tekesin, Vtt:n, yliopistojen, ja siinä rinnalla myös yritysten yhteistyötä niissä ohjelmissa ja hankkeissa, joita Sitra toteuttaa.

Antti  Rantakangas  /kesk:

Arvoisa puhemies! Voin yhtyä niihin arvioihin, joita täällä aiemmin on esitetty, että Sitralla on tällä hetkellä hyvä ja toimiva strategia, strategia, joka pohjautuu erilaisten määräaikaisten ohjelmien toteuttamiseen. Kun aiemmin Sitra toimi hyvin lavealla tavalla lähes kaikessa yhteiskunnan kehityksessä, jos näin voisi sanoa, niin nyt keskitytään hyvin harkittuihin määräaikaisiin ohjelmiin, niihin asioihin, joissa Suomi voi hakea menestystekijöitä jatkossa.

Toinen positiivinen puoli liittyy siihen, että Sitran talous ja toiminta on nyt sopeutettu niin, että toiminta ei ole riippuvainen pörssikurssien kehityksestä sillä tavalla kuin aiemmin, vaan toiminta on mitoitettu hyvin kestävällä tavalla. Tämähän turvaa tietysti näitten kehittämisohjelmien, tutkimusohjelmien, hyvän läpiviennin ja myöskin jatkon. Mutta yhdyn siihen huoleen, mikä täällä on noussut esille, että näitten hyvien käytäntöjen ja hyvien ohjelmakokonaisuuksien jatkosta huolehtiminen on tärkeää. Tuossa ed. Karjula mielestäni oivallisesti pohti sitä, miten Sitra voisi itse olla vahvasti rahoittamassa niitä toimijoita, jotka lähtevät viemään eteenpäin näitä saavutettuja tuloksia.

Itsekin pidän positiivisena tätä terveyshanketta, terveysohjelmaa, joka sai vähän ristiriitaisenkin vastaanoton. Mutta tämä Terveysrahasto, joka tähän liittyen on perustettu, on mielestäni lähtenyt hyvin liikkeelle, ja se voi tarjota uusia välineitä myös terveydenhuollon järjestämiseen ja teknologian kehittämiseen ja tässä mielessä vastaa hyvin niihin haasteisiin, mitä täällä palvelutuotannon sektorillakin on olemassa.

Venäjä- ja Intia-ohjelmat: Venäjä-ohjelma päättyy ihan kohta, ja olisi tärkeää, että siihen rakennettaisiin uusi ohjelma, joka huomioisi todella sen potentiaalin, mitä meillä naapurissa on, kaupallisen potentiaalin ja kaiken sen kehityksen, mitä me voimme viedä eteenpäin. Samalla tavalla tässä Aasian suunnassa Sitra on oikeastaan erinomaisen hyvä toimija. Se on ennakkoluulottomasti hakenut näitä uusia mahdollisuuksia, ja tälle työlle on hyvä löytää jatko.

Kaiken kaikkiaan hyvä strategia, hyvä perustilanne tällä hetkellä, ja tästä on hyvä mennä eteenpäin.

Henna Virkkunen /kok:

Arvoisa puhemies! Sitran uusi toimintastrategia on saanut täällä käytetyissä puheenvuoroissa paljon kiitosta ja varmasti aivan aiheesta. Nyt näyttää siltä, että Sitran toiminta näyttäytyy ulospäin huomattavasti selkeämpinä, perusteltuina kokonaisuuksina, ja tästä voi varmasti antaa kiitoksensa sekä yliasiamiehelle, joka on tarmokkaasti vienyt tätä strategiatyötä eteenpäin, että koko hallitukselle ja hallintoneuvostolle.

Erityisesti Sitran Intia- ja Venäjä-ohjelmat näyttävät ulospäin erittäin ajankohtaisilta ja perustelluilta. Samoin tuo terveydenhuollon puoli, joka täällä on tullut esiin, oli tervetullut avaus, todella ennakkoluulotonta pohdintaa ylipäätään innovatiivisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, kuinka siinä voitaisiin mennä eteenpäin ja toimintoja kehittää. Tässä meillä on suuret haasteet.

Sitra on myös käytännön tasolla pystynyt vaikuttamaan suomalaiseen terveydenhuoltoon, erityisesti sähköisen potilaskertomuksen eteenpäinviemisessä, jopa niin, että hankkeen tuloksena saatiin lopulta säädettyä lait sosiaali- ja terveyshuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja sähköisestä lääkemääräyksestä, mikä on todella järkevää. Kun tällaiset asiat ja tiedot liikkuvat sähköisesti, tällaiset rutiinitiedot, silloin enemmän jää hoitajilla ja lääkäreillä aikaa tähän potilaan kohtaamiseen ja aitoon potilastyöhön.

Tulevalla hallituskaudella Sitrankin rooli tulee korostumaan, koska nyt koulutus, osaaminen ja sivistys kaiken kaikkiaan ovat hallituksen prioriteettilistalla aivan kärkipäässä, ja näihin tekijöihin panostamalla voimme pärjätä globaalissa kilpailussa ja vastata ikärakenteen mukanaan tuomiin haasteisiin. Samalla luomme hyvinvointia.

Merkittävää on, että koko teknologia- ja innovaatiopolitiikan rahoitus lisääntyy tällä vaalikaudella 35 miljoonaa euroa ja kaikkiaan koko tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus 90 miljoonaa euroa. Suomen Akatemian myöntämisvaltuuden ja määrärahojen kasvu on 35 miljoonaa euroa.

Täällä käytiin hyvällä tavalla pohdiskelua myös siitä, pitäisikö Tekesin ja Sitran toimintoja entisestään eriyttää. Kovin paljon päällekkäisyyksiä näillä ei vaikuttaisi olevan. Mutta se on myös ihan tervetullutta pohdintaa, mikä on milloinkin Tekesin rooli, mikä on Sitran rooli.

Erittäin hyvä oli tuo ed. Karjulan pohdinta myös tästä Venäjä-osaamisen keskittämisestä. Se on kaiken kaikkiaan suomalaisen tutkimuskentän haaste. Meillä on kaiketi Suomessa tällä hetkellä 26 ammattikorkeakoulua ja peräti 20 yliopistoa, joissa kaiketi 16:ssa esimerkiksi opetetaan kansantaloustiedettä. Nyt kun ikäluokat alkavat pienentyä, on aivan välttämätöntä, että eri yliopistoissa keskitytään entistä vahvemmin siihen omaan osaamiseen, niin että tämä tutkimus on todella korkeatasoista ja opettaja—oppilas-suhde muuttuu sillä tavalla hyväksi, että opettajavoimaa on enemmän suhteessa oppilaisiin. Venäjä on Suomelle todella tärkeä kysymys ja tulee jatkuvasti esiin. Tarpeeksi ei ole tuntemusta venäjän kielestä, Venäjän kulttuurista, kaupasta suomalaisilla vieläkään, vaikka näin rinnakkain olemme tässä pitkään jo olleet, joten siinä mielessä on erittäin tervetullutta koko tämä Venäjä-osaamisen kehittäminen Suomessa. Mutta hyvä sinänsä, että Sitra on myös tähän perustellusti rakentanut oman toimintaohjelmansa.

Hiukan huolestunut yrityskentän tavoin olen siitä, miten Sitra pystyy nyt yhteensovittamaan näitä omia hankkeitaan siinä mielessä, että osa hankkeista todella saa kritiikkiä erityisesti biopuolen yrityksiltä siitä, että ne ovat olleet liian lyhytjänteisiä kuitenkin tähän mittavaan sarkaan ja tutkimustoimintaan nähden, joten tässä on se suurin yhteensovittamisen haaste varmasti: sekä viedä tämmöistä nopeasti reagoivaa ohjelmatoimintaa eteenpäin että toisaalta tarpeeksi pitkäjänteisesti sitoutua näihin valittuihin strategian painopistealueisiin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Erityisesti ed. Karjulan puheenvuoron innostamana halusin tulla muutaman sanan tässä sanomaan. En kuullut täällä kaikkia käytettyjä puheenvuoroja valitettavasti. Kuitenkin ed. Karjulan pohdiskeluun siitä, mikä on Sitran rooli, mikä on kenties Tekesin, mikä Finnveran ja Finnveran tytäryhtiön Averan rooli riskisijoituksissa, suomalaisessa riskirahoitusjärjestelmässä, ja mikä ylipäänsä on Sitran rooli versus näiden muiden suomalaisten innovaatiojärjestelmän toimijoiden rooli, tähän pohdintaan, muutama näkökulma, sellainen ajankohtainen näkökulma, joihinka hallitusohjelma tunnistaa ikään kuin nuotit, miten eteenpäin, ja vähän siitä, miten näitten nuottien pohjilta nyt on tarkoitus eteenpäin mennä.

Ensinnäkin yleisesti ottaen todella Sitra on ollut monessa menestystarina jo siitä lähtien, kun sen startti nykymuotoiseen merkittävään rooliin oikeastaan syntyi. Sehän syntyi siitä, että Ahon hallituksen aikaan valtiovalta oli valmis luovuttamaan Nokian salkusta tietyn siivun Sitralle peruspääomaksi, joka siivu oli merkittävässä roolissa sattuneesta syystä kasvattamaan niitä muskeleita, niitä voimavaroja, joiden varassa sitten Sitra teki erittäin onnistuneita ratkaisuja pitkin koko tuon runsaan puolentoista vuosikymmenen, mikä on eletty noista ajoista aina tänne asti. Sitralla on ollut aina hyvä johto, niin luottamusjohto kuin myöskin operatiivinen johtaja, ja nämä ovat osanneet käyttää näitä voimavaroja niin kuin pitää.

Tietyllä tavalla kuvittelen ja ajattelen, että suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä Sitran rooli on ennen kaikkea olla tällainen tuntosarvi ja jonkunlainen niin kuin aallonmurtaja, tuntosarvi siinä, että se erilaisin metodein on tunnistamassa sitä, mitä maailmalla tapahtuu, mitä maailman innovaatiojärjestelmässä on sellaista, joka tarjoaa meille mahdollisuuksia. Se menee niistä mahdollisuusraoista eteenpäin monta kertaa läpi koko maailman, ja sitten myöskin ne haasteet se on tunnistamassa omilla toimintametodiikoillaan, jotka haasteet kertovat siitä, minkälaiset haasteet haastavat suomalaista innovaatiojärjestelmää ja miten niihin pitäisi kenties vastata. Näissä kaikissa tämän tyyppisissä tehtävissä Sitran rooli on ollut todella merkittävä. Minullakin oli tilaisuus kahdeksan vuotta perä perään olla tämän yhteisön hallinnassa mukana, ja katson myöskin sitä kautta.

Mutta nyt sitten siihen, mistä syystä ennen kaikkea halusin tänne tulla. Sitrahan on mukana tällä hetkellä muun ohessa sitten tässä kaikista varhaisimman vaiheen riskirahoitusjärjestelmässä. Se hoitaa omaa siivua siellä tietyllä tavalla. Sillä on aika hyvin siihen tehtävään tavallaan profiloidut toimintafasiliteetit. Nyt kuitenkin on tunnistettu se, että tässä on tarpeetonta päällekkäisyyttä ja ehkä myöskin muskeleissa sitten vähän kokoeroa.

Valtiovalta perusti erityisesti kaikista varhaisimman vaiheen riskisijoitustoimintaa varten edellisellä vaalikaudella Finnveran yhteyteen tällaisen Aloitusrahasto Veran elikkä lyhyesti sanottuna Averan. Tätä lähdettiin pääomittamaan ensin 11,5 miljoonalla eurolla ja nyt on varauduttu siihen 38—39 miljoonaa euroa käyttämään ja osa siitä on käytettykin, eli semmoisen 1,5—2 vuoden aikaan 50 miljoonaa euroa joko on jo käytetty tai tullaan käyttäneeksi tämän kaikista varhaisimman vaiheen riskirahoitustarpeisiin.

Koko suomalaisen innovaatiojärjestelmän kannalta tämä vaihe onkin erittäin kriittinen vaihe. Meillä on Suomessa osaamispotentiaali, joka on koulutuksen, tutkimuksen ja teknologiatyön ansiosta. Se on aika hyvä, ja me tuotamme paljon sitä osaamis- ja innovaatiopotentiaalia niillä toimilla, mitä korkeakoulutuksen, yliopistokoulutuksen, tutkimusjärjestelmän ja innovaatiorahoituksen kautta meillä julkinenkin valta on rahoittamassa. Mutta se osaamispotentiaali, se innovaatiopotentiaali, ei generoidu, muutu, riittävässä mitassa uusiksi tuotteiksi, innovatiivisiksi tuotteiksi ja yrityksiksi. Siitä välistä puuttuu tällaista varhaisen vaiheen riskirahaa, sellaista riskirahaa, joka on kärsivällistä, sellaista, joka on valmis ottamaan kovan riskin, riskin joka joku päivä voi antaa paljon mutta joku päivä voi viedäkin sitten aika paljon. Markkinaehtoinen riskiraha ei ole viime vuosina ollut valmis tulemaan tähän kaikista varhaisimpaan vaiheeseen, ja tästä syystä tämä Avera, Finnveran tytäryhtiö, nähtiin tärkeäksi ja tarkoituksenmukaiseksi panna pystyyn.

No, nyt tässä syntyi vähän tällaista päällekkäisyyttä sitten Sitran siemenrahoitusohjelman ja siemenrahoitustoimintojen kanssa, ja nyt me olemme päättäneet hallituksen piirissä hyvässä yhteistyössä Sitran kanssa siitä, että nämä toiminnot yhdistetään ja nimenomaan yhdistetään Finnveran kanssa ja nimenomaan niitten toimintojen kanssa, mitkä tällä hetkellä ovat Averan, Aloitusrahasto Veran, harteilla. Itse asiassa tällä viikolla perjantaina on tällainen kokous, jossa eri osapuolet istuvat saman pöydän äärelle ja ympärille ja katsovat, miten käytännössä nämä toimintojen yhdentämiset suoritetaan.

Tässä on tärkeää nähdä, että Finnveralla on hyvä koko maan laajuinen tällainen oma koneisto, verkosto, olemassa. Sitten Sitralla on taas aivan erinomainen tämmöinen bisnesenkeli-, mentorijärjestelmä. Se on luonut Suomessa oikeastaan ainoana merkittävänä tahona ... No, Tekelillä, Teknologiakeskusten Liitolla, on jonkun verran vastaavaa fasiliteetistöä olemassa, mutta Sitralla on tämmöinen mainio — kun ollaan Suomen kokoisessa maassa, voidaan sanoa melkein, että mainio — fasiliteetistö näihin tarpeisiin. Nyt on tarkoitus sekä tämä Finnveran hyvä verkosto että sitten tämä Sitran hyvin luotu mentori-, bisnesenkeliverkosto, niiden voimavarat, sitten yhdistää, koska ei riitä vain raha siihen varhaisempaan vaiheeseen, vaan siihen tarvitaan sitten sellaisten kokeneitten bisnesihmisten tietoa, taitoa niiden yrittäjäalkujen tueksi, jotka ovat uusia innovaatioita kaupallistamassa ja tuotteistamassa. Tämä vaihe on menossa, ja on paljon mahdollista, että se vaatii myöskin lainsäädännöllisiä uudistuksia ja muutoksia, ja kenties niillä ehdotuksilla ja asioilla sitten myöhemmin lähestytään myöskin eduskuntaa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Karjulan innoittamana minä, kuten ministeri Pekkarinenkin, haluan muutaman sanan lausua. Haluan ilomielin yhtyä niihin ajatuksiin, joita ed. Karjula toi selkeästi esille. Sitralla on juuri erittäin tärkeä tehtävä, aivan kuten ministeri Pekkarinen toi esille, silloin kun halutaan synnyttää ja luoda uutta. Puheenvuoroni haluan käyttää siksi, että toivon, että tässä Sitran työskentelyssä jatkossa aivan erityisesti haluttaisiin painottaa myöskin maakuntien Suomea, maakunnallista aloittamista aivan koko maassa, koska pitäisin sitä hyvin hyödyllisenä, että tämä aktiviteetti, mitä on ihmisillä, ja ideat voisivat innovaatioitten kautta jalostua toiminnaksi.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! On totta, että tämä vanha malli, mikä Sitralla oli, on varmasti aikansa elänyt. Mutta nyt kun on seurannut, mitä tapahtuu näillä eri sektoreilla, niin ehkä nyt sitten Sitra tavallaan erikoistuu. Täytyy muistaa, että esimerkiksi terveyspoliittinen ohjelma oli tulevaisuusvaliokunnassa oikein, sanoisiko, syvällisen ja ilmeisesti aika kalliinkin pohdinnan aikaansaama ja sitten sen päälle Sitra lähti ikään kuin tutkimaan samaa asiaa, niin että tämä ministerin mainitsema päällekkäisyys on aika tärkeä asia, ettei monessa eri kohdassa sitten olla tekemässä samoja tutkimuksia ja samoilla markkinoilla, vaan pitää löytää sitten selvät uomat. Meillähän on kauppa- ja teollisuusministeriö ja Finnvera lonkeroineen ja sitten on erilaiset maakunnalliset kehittämisyhtiöt, jotka tekevät näitä samoja hommia yhdessä ehkä valtakunnallisesti, mutta siinä kyllä palaa rahaa vähän hukkaan.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Oli lohduttavaa kuulla, mitä ministeri tässä totesi, koska talousvaliokunta on nyt ainakin kahteen kertaan todennut tästä päällekkäisyydestä, ja tämä lähestymistapa, mikä nyt sitten on hallituksen taholta otettu Sitran suuntaan, on ihan hyvä.

Se, mitä nyt jäi tässä sitten kysymään, oli tämä Teollisuussijoituksen rooli tässä kokonaisuudessa. Täällä on tullut esille tämä maakuntienkin pääomien tarve ja se, että kyllä sielläkin sitä innovatiivisuutta on, ja tässä suhteessa varmaan kannattaa näitä voimia yhdistää. Sitten on myös se, miten meillä tähän tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaan ja sitten myös vientiin löydetään näitä ponnisteluja, niin kuin minä tässä itse toin esille tämän Sitrankin tekemän ehdotuksen. Isoilla markkinoilla, ovat ne sitten Kiinassa tai Intiassa, pienet yritykset eivät pärjää, mutta silloin jos siinä on valtio tavalla tai toisella vaikka yhtiömuotoisena mukana, niin silloin Suomi-niminen valtio ja sen yritystoiminta pääsee paremmin siellä esiin.

Näitten ohjelmien toteuttaminen yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön, Tekesin, sosiaali- ja terveysministeriön ja, voi sanoa, myös jossain tapauksessa sitten ulkoministeriönkin kanssa on tavattoman tärkeätä, mutta jos päällekkäisyydestä puhutaan, niin samaan me oikeastaan tulemme täällä eduskunnassa. Kun puhuttiin näistä tulevaisuusvaliokunnan mietinnöistä, niin kyllähän täällä oli havaittavissa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa oli hieman mustasukkaisuutta sen suhteen, että tulevaisuusvaliokunta rupesi viitoittamaan tätä, ja myös sitten Venäjä-politiikassa ulkoasiainvaliokunnassa, kun tulevaisuusvaliokunta rupesi ottamaan kantaa siihen, mikä tässä on se kaikista pelottavin asia, joten tätä päällekkäisyyttä ja sen torjuntaa tarvittaisiin täällä eduskunnassakin.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tuon terveydenhuollon tutkimuksen osalta en ole kyllä yhtään huolestunut siitä, että on päällekkäisyyttä. Päinvastoin meidän täytyy verkostoitua keskenämme, ja mehän olimme siinä tulevaisuusvaliokunnan ohjausryhmässä mukana.

Mutta olen kyllä ed. Karjulan ja ed. Rantakankaan kanssa samaa mieltä siitä, että kun Sitra polkaisee pystyyn tällaisia ohjelmia kuin tämä sähköinen sairauskertomus tai tämä Elintarvike- ja ravitsemusohjelma, niin Sitran ei pitäisi jättää sitä sitten oman onnensa nojaan. Nythän kyllä tämä sähköinen sairauskertomushan on STM:n ohjausryhmän hallussa, mutta toivottavasti Sitra voisi jatkaa tätä Elintarvike- ja ravitsemusohjelman seurantaa ja jonkin verran sitä rahoitusta ja sen tutkimusryhmän ylläpitämistä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kannattaa kyllä pitää mielessä se, mitä tässä oikeastaan jotkut edustajat ovat sanoneetkin, onko nyt todellakin niin, että me rakennamme innovaatiojärjestelmän, jossa joku toimija ottaa hoitaakseen jonkun yrityksen osalta jo sen kehittämisvaiheen, sen innovaatiotyön, sen teknologiatyön, siihen liittyvän tutkimustyön, vie sitten eteenpäin yritystä niin, että sitten tämä sama toimija hoitaa myös sen varhaisimman vaiheen riskirahoituksen ja kenties sitten vielä kolmannessakin askeleessa on mukana, vielä siinä vaiheessa, kun yritys ennättää siihen vaiheeseen, että se on nopean kasvun ja kansainvälistymisen vaihe. Mielestäni ei näin. Kyllä Sitran rooli on olla tämmöinen aallonmurtaja ja tämmöisten hyvien hankkeitten tutkija ja setvijä ja käyntiinpanija, ja sitten tulee aikanaan niiden toisten toimijoiden rooli, jotka on laitettu sitä varten. Sitran muskelitkaan kuitenkaan eivät ole ollenkaan siitä samasta maailmasta, mistä ovat esimerkiksi Finnveran taikka Tekesin muskelit. Siinä on semmoinen dekadin ero kaiken kaikkinensa, ja tämä puhuu selvästi sen puolesta, että tämä roolijako kannattaa pitää mielessä.

Muuten en kyllä minäkään pelkää sitä, että tämmöinen tutkimustyö, mitä Sitra tekee, nyt menisi vähän päällekkäin vaikkapa terveyspuolen tai joidenkin vastaavien asioiden suhteen jonkun toisen tekemän tutkimuksen kanssa. Se on vähän hankala homma, jos on päällekkäistä rahoitusta sitten, esimerkiksi riskirahoitusta tai sitten kasvun rahoitusta.

Mitä tulee Tesin rooliin, jota täällä talousvaliokunnan puheenjohtaja kyseli, niin kieltämättä nyt, kun Finnveran ja Averan toiminnot kenties yhdistetään, kysymys kuuluu, mitä tehdään Teollisuussijoituksen tälle siemenrahoitusvaiheelle. No, jos Tesi sieltä vähän vetäytyykin, niin jää tämä venture capital -rahoituksen ja nopean kasvun rahoituksen vaihe, jossa meillä ei varsinaista toista julkista toimijaa ole. Kysymys kuuluu, tarvitaanko siinä julkinen toimija, mutta arvio on, että siinä kumminkin tarvitaan.