Arvoisa puhemies! Hallitus on kesällä kiristämässä rajua tasaveroa, arvonlisäveroa. Hinnat ovat jo nyt lähteneet nousuun, ja hallitus on kiihdyttämässä entisestään tätä hintojennousua. Arvonlisäveron korottaminen heikentää erityisesti pienituloisten ja tavallisten työssä käyvien ostovoimaa, joiden tulot menevät käytännössä kokonaan välttämättömyyksiin.

Valtiovarainministeri Katainen, pelkän toivon lupaaminen kansalle ei riitä, tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotka lisäävät oikeudenmukaisuutta. Jos haluatte todella edistää oikeudenmukaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa, perutte suunnitellut arvonlisäveron korottamiset. Sosialidemokraattien esittämä veronkorotusten siirto ei yksin riitä, vaan tarvitaan peruuttaminen. Oletteko te valmis, ministeri Katainen, tekemään oikeudenmukaista politiikkaa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ehdottomasti olen, koska hyvinvointiyhteiskunta on väline, jolla oikeudenmukaisuutta Suomessa on totuttu rakentamaan. Hyvinvointiyhteiskunta on niin arvokas asia, että sen eteen kannattaa nähdä aika paljon vaivaa, ja se myös maksaa. Näin ollen tämän talouskriisin jälkeen me tarvitsemme tämmöisen terveysdieetin suomalaiseen talouteen, jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan. Hyvinvointiyhteiskunta ei tule kauniilla puheilla, vaan se tulee pelkästään teoilla. Hallitus on päättänyt tämän talouskriisin aikana veropolitiikassaan suosia suomalaista työtä ja suomalaista työllisyyttä alentamalla työllistämisen kustannuksia, jotta mahdollisimman monella säilyisi työpaikka, ja alentamalla suomalaisen työntekijän verotusta, jotta ostovoima ja sitä kautta työpaikat maksimoituisivat Suomessa. Ja vastapainona olemme sitten halukkaita nostamaan arvonlisäveroa ensi heinäkuun alusta lähtien — silloin me verotamme myös ulkomaalaista työtä, tuontituotteita. Mutta kannattaa muistaa se, että me olemme alentaneet ruuan arvonlisäveroa, joka on kaikkein tärkein (Puhemies: Minuutti on nyt täyttynyt!) ja suhteellisesti kohdistuu pienituloisiin.

Arvoisa puhemies! On paljon muita veroja, joita voidaan korottaa: varallisuusvero, pääomavero, osinkotulojen verottaminen. (Ed. Salo: Viinavero!) Jos, ministeri Katainen, jo valmiiksi laiha laitetaan dieetille, siitä seuraa vakava sairaus, anoreksia, ja teidän politiikkanne on tähän johtamassa. Te, valtiovarainministeri Katainen, toistelette papukaijamaisesti, että työn verotusta ei saa kiristää. Mutta mitä muuta arvonlisäveron kiristäminen on itsensä työllistäjille, pienyrittäjille tai palvelualoille kuin nimenomaan työn verottamista? Te haluatte verottaa tämän suuren joukon työtä entistä kovemmin. Valtiovarainministeri Katainen, on pakko kysyä:

Onko hallitus lopullisesti hylännyt itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät ja keskittynyt ainoastaan suuryritysten etujen ajamiseen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei ole. Mainitsitte muun muassa pääomatuloveron. Uskoisinpa, että lähitulevaisuudessa tullaan sitäkin korottamaan, mutta kannattaa tietysti suhteellisuudentaju pitää yllä. Pääomatuloveroa jos korotettaisiin 1 prosenttiyksiköllä, se olisi 50 miljoonaa euroa, 2 prosenttiyksiköllä 100 miljoonaa. Jos haluttaisiin miljardi kerätä, niin tuplaisimme teoreettisesti pääomatuloveron. (Ed. Tennilä: Entäs progressiivinen pääomaverotus?) Näin ollen kun vertaamme sitä 1 prosenttiyksikön arvonlisäveronnousuun, jolla keräämme noin 700 miljoonaa euroa, niin tässä se ero tulee. Ei ole niinkään sanottua, että se 1 prosenttiyksikkö arvonlisäverossa menee suoraan hintoihin. Toivon mukaan Suomessa sen verran on kilpailua monilla palvelualoilla, että se pitää huolen siitä, että se ei aina mene suoraan hintoihin. Mutta kun pitää valita sitä, verotetaanko suomalaista työtä tai työllistämistä vai verotetaanko kulutusta tai ympäristöasioita, niin mieluummin verotan kulutusta ja ympäristöasioita kuin suomalaista työtä tai työllistämistä. Pienyrittäjien kanssa kun olen keskustellut, olen kysynyt, kumpiko on parempi: ostovoimainen asiakas vai ostovoimaton asiakas. Vastaus on ollut, että ostovoimainen asiakas. Silloin työn verotusta kannattaa laskea.

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen ei tunnu ymmärtävän nyt ed. Arhinmäen pointteja lainkaan. Ministeri Katainen kertoo siitä, että suosimme suomalaista työtä. Suomalaista työtä on juuri se: itsensä työllistäjät, pienyrittäjät, ne, jotka tässä kohtaa joutuvat kärsimään. Ministeri Katainen:

Onko teidän mielestänne Suomen taloustilanne niin hyvä, että ensi vuonna kykenette nostamaan arvonlisäveroja joka ikisellä tasolla niin, että pienituloiset maksavat suhteellisesti enemmän kaikesta välttämättömästä kulutuksestaan kuin suurituloiset? Näin te annatte jälleen omalle tulotasollenne verohelpotusta suhteessa pienituloisiin. Onko tämä mielestänne oikein?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Mehän alensimme ruuan arvonlisäveroa, mistä olimme teidän kanssanne eri mieltä. Te vastustitte sitä, että pienituloisille annettaisiin tätä kautta verohuojennus. (Ed. Skinnari: Niin tekin viime vaaleissa!) Samoiten me nimenomaan panostimme kaikkein pienituloisimpien ihmisten tuloverotuksen alentamiseen. Edellisen kerran Ahon—Viinasen-hallitus alensi kaikkein pienituloisimpien palkkaveroa. Sen jälkeen eivät ole sen paremmin sinipuna- kuin punamultahallituksetkaan siihen koskeneet, nyt tämä hallitus koski. Eli me olemme nimenomaan kohdennetusti antaneet tuloveronkevennyksiä tai tehneet tuloveronkevennyksiä pienituloisille. Ruuan arvonlisäveron laskeminen kohdistuu suhteellisesti siihen väestöryhmään kaikkein eniten.

Nyt kun me olemme siinä tilanteessa, että tarvitsemme lisää tuloja, niin joitakin veroja pitää korottaa ja silloin pitää valita sellainen vero, jolla on kaikkein vähäisin negatiivinen vaikutus työllisyyteen. Jos etsimme samaa kokoluokkaa olevia veronkorotusmahdollisuuksia, niin silloin me helposti menemme sinne palkkaverotuksen puolelle tai työllistämisen verotuksen puolelle. Pienyrittäjien kannalta olennaista on se, että meillä on ostovoimaiset asiakkaat, jotka pystyvät ostamaan sitten heiltä tuotteitaan. Eipä täällä varmaan kukaan mielellään tai ainakaan tässä hallituksessa kukaan mielellään turhaan veroja nosta, mutta kun rahaa tarvitaan hyvinvointiyhteiskuntaan, (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) niin pitää valita vähiten haitalliset veronkorotukset.

Herra puhemies! Valtiovarainministeri unohtaa kyllä, että Suomessa on satojatuhansia, joilla ei ole ostovoimaa, ja se johtuu tietenkin siitä, että sosiaaliturva on jäänyt pahasti jälkeen. He eivät ole ostovoimaisia asiakkaita. (Ed. Zyskowicz: Kyllä hekin ruokaa ostavat nyt vähän halvemmalla!)

Mutta tähän terveysdieettiasiaan: Valtiovarainministeri Katainen totesi, että terveysdieettiä tarvitaan. Se kohdistuu pienituloisiin, kaikista pienituloisimpiin ihmisiin, jos arvonlisäveroa korotetaan, koska heidän tulonsa menevät kokonaan kulutukseen. Sielläkö se nyt se suurin ongelma on, näillä pienituloisilla, ja sieltä pitää saada se raha, kun sen sijaan ette esitä esimerkiksi varallisuusveron uudelleen käyttöönottoa, joka kohdistuisi Suomen rikkaimpiin ihmisiin? Se on teidän erityisessä suojeluksessanne, mutta pienituloisiin ihmisiin te olette valmiit kohdistamaan lisäveroja. Ottakaa sieltä, missä rahaa on. Esimerkiksi varallisuusveron käyttö uudelleen ja osinkotulojen verotuksen kiristäminen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Meillä on edessä varmasti vuosia, jolloin kokonaisveroaste tulee nousemaan. Jos ensimmäisen veronkorotuksen kohdalla tulee tällainen vastustus, niin mitenköhän tässä mahtaa käydä? (Välihuuto) — Varallisuusveron käyttöönottaminen tuo ehkä noin 100 miljoonaa euroa, ja lisäksi se voidaan kiertää, niin kuin hyvin tiedetään. Nämä olivat niitä syitä, minkä takia siitä luovuttiin. Se on niin helposti kierrettävissä. (Ed. Tennilä: Progressiivinen pääomaverotus!) — Pääomaverotuksen osalta kuulimme äsken: prosenttiyksikkö tuo 50 miljoonaa. — Me tarvitsemme miljardeja. Älkää puhuko 50 miljoonasta ja 100 miljoonasta, me tulemme tarvitsemaan miljardeja. Arvonlisäveronkorotuksella ja tulevilla energiaveronkorotuksilla tullaan hakemaan tästä noin 1,5 miljardia, ja ei se tule loppumaan tähän.

Hallitus on valmis käymään väittelyn siitä, mitkä korotukset ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisimpia. Näistä me kävimme välikysymyksen yhteydessä aika hyvää keskustelua, ja minusta hallituksen perustelut pärjäsivät verraten hyvin siinä väittelyssä. Mutta sen lisäksi tarvitaan keskustelua myös siitä, onko se hallituksen peruskanta hyväksyttävissä eduskunnassa. (Puhemies: Minuutti on nyt täyttynyt!) Ensi sijassa halutaan välttää suomalaisen työn ja tuotannon vientiä rasittavan verotuksen lisäämistä. Tätä yritämme välttää ja hakea korotukset sellaisesta suunnasta, joka ei tätä haittaa.

Arvoisa herra puhemies! Ruotsissa ja Tanskassa arvonlisävero on 25 prosenttia, ja molemmat maat ovat taloudellisesti tasa-arvoisempia kuin Suomi, sitä kai ei kukaan voi kieltää. Eli kyllä arvonlisäveroa voidaan korottaa, ja ministeri Katainen, kun te sanotte, että tarvitaan rahaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, niin ei tämä 1 prosentti riitä. Pääministeri on oikeassa, kun hän puhuu miljardin tarpeesta. Tästä syystä meidän pitää uskaltaa hankkia niitä rahoja, mitä tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen, ja on totta, että pienyrittäjät saattavat tästä kärsiä. Kysynkin:

Millä tavalla — tai on montakin tapaa, mutta kysyn, mikä on hallituksen esitys — turvataan ja parannetaan pienyrittäjien asemaa, kun arvonlisäveroa nostetaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olemme rakentamassa uutta verotuksen kokonaisuudistusta, ja siinä yhteydessä otetaan kantaa muun muassa yrittäjyyden verotukseen. Olennaista on se, että Suomeen pystytään luomaan uutta kasvua, siis parempaa kasvua kuin mitä muutoin tulisi tapahtumaan, ja tällöin pitää hyvin tarkkaan valita ne verokohteet, joita kiristetään, jottei tapeta kasvua turhaan. Voihan olla niin, että jotakin veroa kannattaa laskea, jotta saadaan lisää tuottoa, mutta sitten jotakin veroa voidaan nostaa. Uskon, että tulevina vuosina kokonaisveroaste Suomessa nousee. Mutta se ei tarkoita sitä, että kaikkia veroja nostetaan. Ja niin kuin nyt olemme moneen kertaan sanoneet, kasvua luovat verot, jotka liittyvät yritysten pärjäämiseen ja työntekoon, ne ovat olleet hallituksen erityissuojeluksessa. Me olemme tässä tehneet hyvinkin sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, parantaneet myös tulonsiirtojen kautta kaikkein pienituloisimpien ihmisten elinmahdollisuuksia. (Ed. Kuoppa: Se ei muuten pidä paikkaansa!)

Arvoisa puhemies! On tunnettu tosiasia, että Euroopan unioni sallii vain muutaman arvonlisäverokannan, ja tämä on johtanut siihen, että erilaistamista arvonlisäveron sisällä ei ole voitu tehdä ehkä siinä määrin, mitä olisi haluttu. Palvelujen, jotka ovat suomalaista työtä, pienten palvelujen arvonlisävero rasittaa suomalaista työtä, ja sitä osuutta pitäisi voida alentaa. Sen sijaan materiaalin kuluttaminen: On minusta hyväksyttävää, että sen arvonlisäverotusta nostetaan. Mutta tämä on kiinni Euroopan unionista.

Onko hallituksella ollut politiikkaa Euroopan unionin puolella, että sallittaisiin palvelujen muita alhaisemmat verokannat?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei meillä ole ollut semmoista erillistä politiikkaa, että Suomi olisi lähtenyt ajamaan nimenomaan kaikkien palvelujen tai jonkun muun palveluryhmän alempaa verokantaa kuin mitä nyt viime unionin veropäätöksessä aikaansaatiin. Tämä on hyvin herkkä kysymys. Verotuksessa tarvitaan yksimielisyys EU:ssa, ja vasta ihan muutamia kuukausia sitten tämä arvonlisäveroasia Ecofinissä ratkaistiin siten, että ravintolapalvelut tulivat tämän huojennuksen piiriin, ja siinähän Suomi toimi, eli alensimme ravintolapalvelujen arvonlisäveroa nimenomaan työllisyyspuolelta, mutta en näe minkään näköisiä mahdollisuuksia, vaikka tahtoakin olisi, saada useampia tuotteita alennuksen piiriin. Pikemminkin virta vie toiseen suuntaan.

Arvoisa puhemies! Ennen taantumaa 40 prosenttia suomalaisesta hyvinvoinnista rahoitettiin vientituloilla. Jos tätä konetta ei saada uudelleen käyntiin, niin meillä ei ole mitään mahdollisuuksia pitää yllä pidempään myöskään kotimaista kysyntää. Sen suhteen meidän on tehtävä kaikki ne toimet, joilla me voimme suomalaisen työn kilpailukykyä parantaa. Siihen liittyy Kela-maksun poisto, siihen liittyy energian hinta, siihen liittyy myöskin yhteisöveron taso. Ainoastaan tätä kautta meidän on mahdollista luoda yhteiskuntaan uutta hyvinvointia, joka myöskin sitten heijastuu niille yksinyrittäjille ja niille pienyrittäjille, jotka toimivat kotimarkkinoilla.

Kysynkin valtiovarainministeriltä, onko hallituksen politiikassa jatkossakin nimenomaan työllisyys ensimmäisenä asiana veropolitiikassa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kyllä on, työllisyys ja kasvu, työllisyys ja kasvu, jota kautta meille tulee maksimaalinen työpaikkatarjonta, mistä tulee mahdollisimman hyvä hyvinvointiyhteiskunta. Eli me tarvitsemme sellaista verotusta, joka tuottaa meille yhteisesti hyvää mahdollisimman paljon. Se ei aina tarkoita sitä, että kaikki verot ovat mahdollisimman korkeita. Niin kuin olemme takavuosina huomanneet, joidenkin verojen rakenteen muuttaminen, veropohjan laajentaminen ja veroprosenttien laskeminen on tuonut lisää verotuloja sitä kautta, että työllisyys on parantunut. Tämä meidän kannattaa uskoa ohjenuoraksi myös jatkossa. Eli lähdemme siitä, että Suomeen tulee riittävää kasvua, tänne tulee riittävästi työpaikkoja, verotus on semmoinen, että se maksimoi työpaikat — siitä tulee hyvinvointiyhteiskunta.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen verolinja on kyllä erittäin mielenkiintoinen. Tässähän on kahden virheen mahdollisuus nyt peräjälkeen. Ensin hallitus on tehnyt ylisuuret veronkevennykset, ja kysymys on, mikä tulojakovaikutus siinä tapahtui. Nyt on suuri riski, että tämä heinäkuun alun arvonlisäveron nosto tulee erittäin herkässä taloustilanteessa syömään tätä tulevaisuuden kasvua, minkä asiantuntijat ja myös pääministeri Vanhanen Kauppalehden haastattelussa tunnusti.

Mutta kun te lähdette korottamaan veroja, niin kysymys on, kenen veroja te korotatte ja kenen veroja te laskitte. Te teitte työnantajan kelamaksun alennuksen, ja nyt te valmistelette yritysverotukseen uutta laskua, joka jälleen muuttaa tulonjakoa. Maksumieheksi joutuvat tavalliset palkansaajat ja kotitaloudet ja eläkeläiskotitaloudet.

Kysyn, ministeri Katainen, teiltä, oletteko te tehneet näiden valtaisien tulonsiirtovaikutusten arviointia. Kun teillä on iso valmistelukoneisto tutkijoita, niin oletteko tehneet arviota, miten tämä vaikuttaa eri tuloryhmien, pienituloisten, suurituloisten, tulonmuodostukseen, tämä vero-ohjelma, jota te parhaillaan toteutatte?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön kansantalousosasto on arvioinut tuloeroja, ja niin kuin tietysti täällä jokainen tietää, tämän hallituskauden aikana tuloerot ovat joka vuosi pienentyneet. Vuosikymmenmitassa Suomessa ne ovat kasvaneet siitä syystä, koska talouskasvu on ollut niin rivakkaa, muun muassa, ja monista muista syistä, mutta tämän vaalikauden aikana — siis tämä ei ole minun mielipiteeni, vaan referoin sitä tietoa, mitä kansantalousosaston virkamiehet ovat tuottaneet — tuloerot ovat kaventuneet.

Meille olennaista on se, että me emme ajattele verotusta tämmöisenä sulle—mulle-jakokysymyksenä, vaan me ajattelemme suomalaisten parasta eli työpaikkojen maksimointia. Se on se kaikkein tärkein kysymys. Mitä enempi on työpaikkoja, sitä parempi on hyvinvointiyhteiskunta, koska me uskomme siihen, että työ tuo hyvinvointia. Tämä on hieman ristiriistaista, että sama porukka, joka vastusti kaikkein pienituloisimmille parhaiten soveltuvaa ruuan arvonlisäveron 5 prosenttiyksikön laskua, nyt on sitten erittäin huolissaan siitä, että yleistä arvonlisäveroa nostetaan 1 prosenttiyksiköllä. Eli kannattaisi nyt päättää, mitä mieltä on, koska tämä antaa nyt pikkasen hauskan kuvan, jos näin sanoo, sosialidemokraattien veropolitiikasta.

Arvoisa puhemies! Alkuun pitää sanoa, että kaikille katselijoille ja kuulijoille tulee selväksi: Vasemmistoliitto ja keskusta olivat ne kaksi puoluetta, jotka esittivät ja kannattivat ruuan arvonlisäveron alentamista. Kaikki muut puolueet vastustivat sitä ennen viime vaaleja. (Ed. Pertti Virtanen: Älä valehtele!)

Mutta kysymykseen: Kun en ole saanut yhtään ainutta vastausta esittämiini kysymyksiin, ministeri Katainen, teen nyt niin yksinkertaiset kysymykset, että voitte vastata niihin "kyllä" tai "ei".

Ensimmäinen kysymys on: Maksaako esimerkiksi, kun puhuitte siitä, että tuloveroja on alennettu, 1 200 euroa kuukaudessa saava eläkeläinen tai palkansaaja valtion tuloveroa tästä palkastaan tai eläkkeestään?

Toinen kysymys on: Maksaako vastaava eläkeläinen tai palkansaaja arvonlisäveroa ostoksistaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Arvonlisäveroa tietysti maksaa jokainen. Me olemme tuloveropolitiikassa ottaneet erityisesti huomioon kaikkein pienituloisimmat eli ne, jotka maksavat ylipäänsä jotakin suoraa veroa. Eli kunnallisverotuksen vähennysoikeutta on merkittävästi nostettu, minkä edellisen kerran teki Ahon—Viinasen hallitus. Sen jälkeen yksikään hallitus ei ole katsonut tarpeelliseksi jostakin syystä johtuen alentaa kaikkein pienituloisimpien veroa maksavien ihmisten verotusta. Tämä hallitus on tehnyt tähän poikkeuksen. Me olemme nostaneet tätä vähennysrajaa merkittävästi, jolloin ne, jotka maksavat suoraa veroa tulostaan, ovat kokeneet merkittävän huojennuksen.

Tämän lisäksi ne ihmiset, jotka eivät maksa veroa, siis kaikkein pienituloisimmat ihmiset, ovat saaneet suurempia tulonsiirtojen korotuksia kuin mitä ehkä koskaan on tehty. Jos katsomme kansaneläkettä tai pienimpiä äitiys-, isyys-, sai-rauspäivärahoja, niin jopa 170 euroa kuukaudessa ovat olleet korotukset. Tällä tavalla olemme tätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta pyrkineet lisäämään.