Arvoisa puhemies! Kreikka on leväperäisen taloudenpidon seurauksena joutunut nyt suuriin vaikeuksiin, mikä koskettaa myös meitä. Ennen pääsiäistä Euroopan unionin huippukokouksessa sovittiin unionin suhtautumisesta näihin Kreikan ongelmiin ja jäsenmaat sitoutuivat tukemaan Kreikkaa antamalla sille lainaa mutta hyvin tiukoilla ehdoilla, elikkä Kreikan tehtävä on itse voimakkaita toimia tukien osoittaa, että se haluaa tervehdyttää taloutensa. On ymmärrettävää, että suomalaisten ja muiden euromaiden ja EU-maiden halu auttaa yli varojensa elänyttä Kreikkaa on koetteilla ennen kaikkea sen takia, että tiedetään, että Kreikka on vääristellyt omia taloustietojaan, mutta samanaikaisesti on ymmärrettävää, että EU osoittaa yhteisvastuuta mukana olevalle Kreikalle. Tätä linjausta voidaan pitää kohtuullisena. Tämä on ennakkotapaus, ja on pelättävissä dominovaikutuksia. Kysyn nyt valtiovarainministeri Kataiselta:

Arvioitteko, että nyt osoitettu tuki tulee riittämään? Ja jos Suomi päätyy lainoittamaan Kreikkaa, niin onko meillä mahdollisuudet saada ne rahat takaisin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kreikan talouden vakautusohjelma, joka on todella raju, näyttäisi etenevän hyvin, eli Kreikka tekee nyt sen, minkä on luvannut. Tämä on tietysti edellytys sille, että Kreikka voisi saada lainarahaa Kansainväliseltä valuuttarahastolta ja muilta euromailta. Kreikan ongelmaa tällä hetkellä ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu siitä syystä johtuen, että lainan korko on eilen kivunnut — vai toissa päivänä — ennätyskorkealle, yli 7 prosenttiin, kun se Saksalla ja Suomella on reilut 3 prosenttia. Kysymys edelleenkin on luottamuspulasta markkinoilla, joten euroalue nyt katsoo sääntöjä, millä edellytyksillä Kreikkaa sitten autetaan, mikäli Kreikka lainarahaa jäsenmailta tarvitsee. Kreikka käy nyt Imf:n kanssa neuvotteluja ensi sijassa lainarahasta. Laina on laina, eli ilmaista rahaa ei anneta. Talouden kuntoonsaattamisohjelma on sitä varten Kreikassa päällä, että kun se lainaa rahaa (Puhemies: Minuutti on nyt täyttynyt!) yksityiseltä sektorilta tai muilta jäsenmailta, niin se pystyy lainat maksamaan pois.

Arvoisa puhemies! Juuri tästä luottamuksesta on tässä kysymys niin kuin tässä koko finanssikriisissä. Tämä on ollut se keskeinen asia. Tässä yhteydessä on sitten haluttu kuitenkin nostaa esille tarve finanssimarkkinoiden tiukempaan sääntelyyn, ja samalla kysymys on myös harmaan talouden pienentämisestä ja pankkisektorin toiminnan tiukentamisesta monella tavalla. No, nyt sitten esimerkiksi Sveitsi on saatu vuosi sitten suostumaan Oecd:n sääntöihin, joiden mukaan sen tulee antaa ulkomaisille viranomaisille tietoja näissä veronkiertoepäilyissä. Saksan hallitus ilmoitti ostavansa sveitsiläispankeista varastettuja tietoja saksalaisista veronkiertäjistä. Nyt kysyn ministeri Kataiselta:

Onko Suomen hallitus ollut aktiivinen tässä avoimuuden edistämisessä, pankkisalaisuuden raottamisessa, niin että verottajat saisivat asiakkaiden omaisuustiedot sveitsiläispankeista ilman erillistä epäilyä tai tällaisia kyselyitä? Tämä on aika keskeinen asia.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämä on keskeinen asia. Olen henkilökohtaisesti allekirjoittanut Sveitsin kanssa tietojenvaihtosopimuksen, olisikohan kolme kuukautta sitten. Tämä on yksi noin 30 sopimuksesta, joita olemme tehneet erilaisten saarivaltioitten kanssa, mukaan lukien sitten Manner-Euroopasta ne maat, joitten kanssa tähän mennessä tämmöistä sopimusta ei ole tehty, eli tietoja pitäisi saada nyt paremmin. Mutta Oecd:n mallisäännöt eivät tarkoita automaattista tietojenvaihtoa, valitettavasti. Meillä taitaa tämä juridiikka tulla vastaan siinä, voiko valtio ostaa varastettua tavaraa. En osaa sanoa — oikeusministeri ei ole paikalla nyt — mikä se tulkinta siinä olisi, saako valtio ostaa varastettua tavaraa. Talonpoikaisjärjen mukaan, kun kysymys on veronkiertäjätiedoista, sehän voisi olla hyvä asia, mutta en osaa siihen juridiikkaan vastata.