Täysistunnon pöytäkirja 34/2014 vp

PTK 34/2014 vp

34. KESKIVIIKKONA 2. HUHTIKUUTA 2014 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

 

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Vaikka olemmekin hyväksymässä tämän vapaakauppasopimuksen, niin muutamia asioita tästä.

EU on innokas solmimaan vapaakauppasopimuksia eri puolille maailmaa, mutta ei kaupan vapautuminen tuo aina pelkästään hyvää. EU on laaja alue, ja eri valtioilla on kovin erilainen tilanne suhteessa vapaakauppasopimuksen kohdemaihin.

Suomen kauppa on tällä hetkellä Korean kanssa alijäämäistä, 270 miljoonaa euroa vuonna 2012, ja alijäämä on kasvanut kaiken ajan. Tuomme Koreasta elektroniikkaa ja sähkökoneita ja -laitteita. Tulevatkohan Nokian puhelimetkin sieltä? Ainakin muita valtamerkkejä sieltä tulee.

Sopimus poistaa näiden talouksien väliltä käytännöllisesti katsoen kaikki tuontitullit sekä monia tullien ulkopuolisia esteitä. Se vapauttaa tulleista teollisuus- ja maataloustuotteiden viennin EU:sta Etelä-Koreaan.

Yksi esimerkki: EU:n autovienti Koreaan oli arvoltaan 2,8 miljardia euroa vapaakauppasopimuksen toisena vuotena, ja Korean EU:hun suuntautuvan viennin arvo samalla kaudella oli 4 miljardia euroa. Eli kauppavaje oli 1,2 miljardia euroa. Kuinka paljon tuonnista oli saksalaisten automerkkien valmistusta Koreassa?

Vapaakauppasopimuksen kahden täytääntöönpanovuoden saldona tavaravienti on kasvanut 24 prosenttia eli 7 miljardia euroa. Samaan aikaan EU:n vienti muualle maailmaan kasvoi 17 prosenttia. Vapaakauppasopimuksen merkitys viennille näyttää olevan kuitenkin arvioitua heikompaa, ainakin Suomesta katsottuna.

Pitää myös kysyä: Kuinka Suomi pystyy hyödyntämään tullittoman viennin entistä paremmin? Mitkä maat ovat meidän suurimpia kilpailijoitamme Korean markkinoilla? Jos kilpailemme EU:n alueen maiden kanssa, kilpailuetua ei synny. Lantilla on siis aina kaksi puolta, sitä pitää arvioida kaikessa ja erityisesti EU:n tekemisissä.

Korean tulevassa tuontiennusteessa korostuu energiaan liittyvät asiat. Kuinka Suomi on siihen varautunut? Korea on myös vallannut telakkateollisuudellaan markkinoita viime vuosien aikana. Merkitseekö tämä vapaakauppasopimus lopullista kuoliniskua esimerkiksi suomalaisille telakoille?

Yleiskeskustelu päättyi.