Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Hallituksen esityksessä lähdetään
perustuslain edellyttämiin muutoksiin eläkerahojen
sijoitusten suuntaamisessa eri sijoituskohteisiin elikkä sijoitukset
tehdään niin, että sijoitusmahdollisuudet ovat
tasavertaisia siitä riippumatta, mikä eläkekassan
tai eläkerahojen nimi on, missä kassassa ja rahastossa
ne ovat.
Muutama vuosi sitten eduskunta teki päätöksen,
että eläkevakuutusyhtiöiden ja eläkesäätiöiden
sijoitusmahdollisuuksia laajennettiin. Silloin jo olisi haluttu
paljon laajempia valtuuksia kuin tänä päivänä on,
jotka silloin loppujen lopuksi eduskunta antoi. Nyt elävä elämä osoittaa, että varovaisuus
ei ollut silloin liiallista vaan ehkä olisi täytynyt
olla vieläkin enemmän varovaista sijoituspolitiikkaa
eläkevakuutusyhtiöitten suhteen. Eläkevakuutusyhtiöthän
ovat viime vuosina tehneet myöskin sijoituksillaan huomattavia
voittoja, mutta viime vuonna useat eläkevakuutusyhtiöt
ovat kärsineet myöskin huomattavia tappioita.
Työeläkeyhtiö Ilmarisen kokonaistappio
viime vuonna oli 690 miljoonaa euroa. Varma-Sammon tappio oli 500
miljoonaa euroa, ja Kuntien eläkevakuutus kärsi
viime vuonna sijoituksistaan 5 prosentin tappion, joka ulkomuistista oli
myöskin noin 500 miljoonan euron luokkaa. Eläkevakuutusyhtiöt
sinänsä ovat vakavaraisia, eivätkä näin
suuretkaan tappiot vielä niitten vakavaraisuutta heiluta.
Mutta on selvää, että jossain on vikaa,
jos toiset eläkevakuutusyhtiöt pystyvät
sijoitustoiminnallaan pääsemään
myöskin niin sanottuina huonoina aikoina lähes
nollatulokseen tai plustulokseen ja kumminkin toiset vakuutusyhtiöt
kärsivät näin suuria tappioita elikkä sijoitustoiminnassa
on otettu kohtuuttoman suuria riskejä. Se myöskin
osoittaa sen, että sijoitusten valvonta ei mielestäni
ole sillä tasolla kuin sen pitäisi olla, erityisesti
kun kyseessä ovat eläkerahat.
Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja
Tarmo Pukkila toteaakin Aamulehdessä 7.3. tänä vuonna
näin: "Meillä ei ole oikein hampaita." Elikkä ei
ole keinoja, joilla valvotaan eläkevakuutusyhtiöitten
ja eläkesäätiöitten sijoitustoimintaa
niin, että eläkerahat ovat turvallisesti sijoitettuja,
jotta eläkkeitten maksu voidaan vastaisuudessa turvata.
Erityisesti toivon, että valiokunnassa kiinnitettäisiin
huomiota valvontaan, ettei se olisi jälkikäteistä,
jolloin päästään vain toteamaan,
kuinka monta sataa miljoonaa euroa mikäkin eläkevakuutusyhtiö on
tehnyt tappiota, vaan että sijoitustoimintaan voitaisiin
puuttua jo aikaisemmin ja karsia ne suuret riskit, jotka tällaisessa
riskisijoittamisessa on, mitä kyseiset eläkevakuutusyhtiöt ovat
harrastaneet.
Näin ollen mielestäni myöskin valvontaan
tulisi kiinnittää nykyistä enemmän
huomiota ja sitä kautta turvata eläkeläisten
asia. Erityisesti tämähän tulee johtamaan
siihen, että eläkevakuutusmaksuihin tulee lisäpainetta.
USA:sta meillä on riittävän karmaisevia
esimerkkejä, kuten energiayhtiö Enronin tapaus,
jossa suuri yhtiö meni nurin ja samalla menivät
myöskin eläkerahat yhtiön työntekijöiltä.
Suomessa sijoitustoiminta ei ole aivan samalla pohjalla onneksi,
mutta vaara on tietenkin Suomessakin olemassa, jos eläkevakuutusyhtiöt
paljon riskisijoituksia tekevät ja tällaisia tappioita
tulee. Jos nämä muutetaan miljardeiksi markoiksi,
luvut ovat paljon suurempia, mutta nyt puhutaan tietenkin euroista,
kun euro on valuutta. Mutta valtavia tappioita on tullut. Mielestäni
tällaisia tappiomääriä ei voi
pitää hyväksyttävinä edes
näin suurten yhtiöitten kyseessä ollen.
Keskustelu päättyy.