Arvoisa puhemies! Ruotsin ja Suomen välillä on neuvoteltu kansainvälinen uusi rajajokisopimus koskien Tornionjoen vesistöaluetta, myös joen edustan merialuetta. Sopimus on kaksiosainen. Se käsittelee rajajokikomissiota ensiksikin, joka on toiminut alueen lupaviranomaisena. Uusi sopimus lakkauttaa tämän. Päätösvalta siirretään alueelta kummankin maan puolella kansallisille lupaviranomaisille. Perusteluna on se, ettei nykykäytännössä ole muutoksenhakumahdollisuutta. Asiantuntijat ovat kuitenkin todenneet, että se voitaisiin rakentaa. Sopimuksen laatimisessa käytettyjä menetelmiä kuvaa se, että vasta valmis, allekirjoitettu sopimus lähetettiin lausunnolle, kymmeniä kokouksia pidettiin ja sitten kuultiin, että sisältöön ei voidakaan enää vaikuttaa vaan se voidaan vain hyväksyä tai hylätä eduskunnassa. Kysyn hallitukselta:

Miten tämä päätösvallan siirto alueelta kauemmaksi on perusteltua huomioon ottaen hallituksen alueellistamisohjelman? Miten kuvaamani menettelytapa on sopusoinnussa normaalin hallintomenettelyn kanssa?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tämän rajajokisopimuksen uudistamisen taustalla on se tosiasia, että tämä vallitseva tilanne on sekä Suomen perustuslain että EU:n ihmisoikeussopimuksen vastainen sen takia, että voimassa olevan sopimuksen mukaan tehtävistä päätöksistä ei ole mahdollisuutta valittaa. Sen takia on tarpeen, että tätä muutetaan. Asiasta on neuvoteltu Ruotsin kanssa viisi vuotta ja viime vuoden kuluessa on saavutettu kompromissi, joka on parafoitu, ja nyt valmistellaan asian tuomista eduskuntaan hyväksyttäväksi. Kysymys on siitä, että se voidaan joko hyväksyä tai hylätä. Tässä menettelytapa on ollut se, että pitkin matkaa on kyllä valmistelun yhteydessä kuultu asianomaisia tahoja (Puhemies koputtaa) Tornionjokilaaksossa, mutta nyt tässä vaiheessa tietysti kysymys on siitä, että on tämmöinen ota tai jätä -tilanne.

Arvoisa puhemies! Samassa sopimuksessa on toinen osa, kalastussääntö. Tämän säännön ydin on ollut jokialueen liki tuhannen kilometrin alueella olevan väestön ja merialueen pyytäjien välinen ristiriita. Sopimus pitää ennallaan jokialueen rajoitukset mutta antaa merkittäviä, aivan käsittämättömiä vapauksia ja muutoksia merialueille. Siellä erityisesti Haaparannan edustalla voidaan sopimuksen mukaan käynnistää lohen ja taimenen pyynti heti jäitten lähdettyä ja jatkaa syksyyn saakka. Rajoituksena on vain — huomio — että vain rasvaevätöntä kalaa saa pyytää. Tutkijoiden mukaan tätä sallittua lohta on vain muutama prosentti tuossa tuhansien lohien, siis kymmenien tonnien rysäpyyntimäärässä. Koska valvonta on käsittääkseni mahdoton järjestää, on edessä kauhistuttava tilanne Tornionjoen luonnonlohen osalta, ja ellei tämä lohi pääse kudulle, loppuu lohi myös meidän rannikkomme merikalastajilta. Sielläkin rysään uivasta lohesta on yli 70 prosenttia pohjoiseen kutuvaelluksella uivaa villilohta. (Puhemies: Saadaanko kysymys?)

Miten hallitus perustelee sitä, että on toiminut tätä sopimusta neuvotellessaan omien kansalaistemme etujen mukaisesti?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Asianlaita ei ole tällainen. Tämä sopimus, joka on neuvoteltu, kieltää kategorisesti, ehdottomasti, luonnonlohen pyytämisen tänä rauhoitusaikana. Se tarkoittaa myös sitä, että toisin kuin nykytilanteessa, tätä sääntöä tultaisiin Ruotsin viranomaisten toimesta tarkasti valvomaan. Suomen puolellahan valvontaa on tehty nykyisinkin voimassa olevan sopimuksen aikana. Mutta korostan sitä, että oleellinen parannus nykytilanteeseen on se, että Ruotsi ulottaa sanktiot rikkomuksiin ja on sitoutunut siihen, että luonnonlohen kalastuskieltoa myöskin valvotaan ja siten myöskin noudatetaan.

Arvoisa puhemies! Ensin lohen aikaistettu meripyynti, nyt tämä tosiasiallinen mahdollisuus antaa ruotsalaisille tilaisuus kalastaa rauhoitusaikana — miksi te, ministeri Korkeaoja, ette halua kuunnella pohjoista? Te olette jotenkin nyt kovakorvainen meidän suuntaan. Ettekö te ymmärrä, mikä matkailullinen merkitys olisi sillä, kun Tornionjoki kuhisee lohta? Se on suuren luokan kysymys pohjoisessa, ja tilanne on nyt menossa edellisen hallituksen jäljiltä selvästi huonompaan.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Asiantuntijoiden mukaan neuvoteltu sopimus ehdottomasti parantaa luonnonlohen asemaa. Se kieltää kategorisesti luonnonlohen pyytämisen rauhoitusaikana ja merkittävästi parantaa myöskin tämän säädöksen valvontamahdollisuuksia, kun Ruotsi ulottaa sanktiot liittymään tähän valvontaan. Lähtökohta tässä sopimuksessa on yksinomaan se, että luonnonlohen asemaa parannetaan, ja tämä sopimus vie asiaa siihen suuntaan. Nykytilanteessa tätä sopimusta ei valvota. Tällä hetkellä kalastus nimenomaan Ruotsin puolelta on ollut täysin kontrolloimatonta ja villiä, mutta uusi sopimus parantaa tilannetta.

Arvoisa herra puhemies! Minusta on todella syytä tässä tilanteessa kysyä, mikä hallituksen lohipolitiikka oikein tällä hetkellä on. Täytyy sanoa, että kovin usein en ed. Tennilän kanssa ole niin jyrkästi samaa mieltä kuin tässä kysymyksessä. Pohjoista ei todellakaan kuulla. Te sanotte, että tämä merkittävästi parantaa lohen tilannetta ja valvontaa. Tietääkseni rajavalvonnasta vastaava ministeri on ottanut paperit tänään haltuunsa. Kysymys on:

Mikä on hallituksen lohipolitiikka? Meinaatteko te tuhota sen kokonaan?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu selkeä ja yksiselitteinen tavoite on pitää huolta siitä, että luonnonlohen kannat vahvistuvat. Tämä sopimusosa parantaa nykyistä tilannetta kiistatta siitä, mikä tilanne tällä hetkellä on. Tällä hetkellä nimenomaan Ruotsin puolella ei käytännössä juurikaan valvota, siis nykyisen sopimuksen voimassa ollen, ja jos valvotaankin, ei ole olemassa sanktioita, joita näitä sääntöjä rikkoville voitaisiin asettaa. Tässä suhteessa tilanne oleellisesti paranee, jos tämä sopimus hyväksytään.