Timo Kalli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vietämme parhaillaan edustuksellisen suomalaisen kansanvallan 100-vuotisen taipaleen juhlavuotta monin eri tavoin. Vuonna 2004 asetettiin juhlatoimikunta, jossa ovat edustettuina kaikki eduskuntaryhmät ja joka toimii eduskunnan puhemiehen johdolla. Nämä valmistelut ovat edenneet suuren yksimielisyyden hengessä. Kaikki myöntävät kernaasti, että merkkivuosi on huomioitava asianmukaisella tavalla. Juhlien jälkeen elämä kuitenkin jatkuu, mutta on suotavaa, että jotain pysyvääkin jäisi jäljelle.

Käsittelyn pohjalla oleva lakialoite tähtää eduskunnassa ensimmäisessä 100-vuotisjuhlaistunnossa kesäkuun 1. päivänä tehtävään päätökseen, jolla eduskunnan yhteyteen perustetaan kansainvälisten suhteiden ja EU-asioiden tutkimukseen keskittyvä riippumaton tutkimuslaitos. Tämän lakialoitteen ovat allekirjoittaneet kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Yliopistollisen tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon sekä hallinnon välimaastoon tarvitaan riittävin voimavaroin varustettua tutkimuslaitosta kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionissa käsiteltävien asioiden analysointiin ja niitä koskevan yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitämiseen. Laitos voisi suorittaa monia tehtäviä, joita nyt hoidetaan osittain ministeriöissä ja osittain yliopistoissa, mutta joiden perusteellinen hoitaminen edellyttää vahvaa toimijaa. Tällainen laitos voisi tarvittaessa tuottaa nopeasti korkeatasoisia tutkimuksia ja selvityksiä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä EU:ssa tapahtuvan päätöksenteon kannalta ajankohtaisista aiheista. Tavoitteena olisi selvitysten ja tutkimusten välityksellä tarjota riippumatonta asiantuntemusta. Samalla voitaisiin syventää kansainvälisistä poliittisista ja taloudellisista asioista ja EU-kysymyksistä käytävää yhteiskunnallista keskustelua sekä tukea poliittista päätöksentekoa. Lisäksi laitos järjestäisi konferensseja ja seminaareja, harjoittaisi julkaisutoimintaa, osallistuisi kansainväliseen yhteistyöhön sekä pitäisi yhteyksiä poliittisiin päätöksentekijöihin ja kansalaisyhteiskuntaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Tutkimuslaitoksen toimiala kattaisi laajasti kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin kysymykset eri tieteen aloilta. Toimialan yleisluonteen määrittely mahdollistaisi tutkimuslaitoksen toiminnan sopeuttamisen muuttuvissa olosuhteissa. Tutkimuslaitos tulisi osaltaan jatkamaan Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ylläpitämän Ulkopoliittisen instituutin toimintaa. Jatkuvuuden korostamiseksi perustettava tutkimuslaitos käyttäisi toiminnassaan Ulkopoliittisen instituutin nimeä. Nimen säilyttämistä puoltaa sekin, että se on tunnettu myös kansainvälisissä yhteyksissä.

Ulkopoliittinen instituutti on vanhastaan toiminut hyvässä yhteistyössä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kanssa. Valtionhallinnosta riippumattomana tahona Ulkopoliittinen instituutti on tarjonnut tutkijoidensa asiantuntemusta muun muassa ulkoasiainvaliokunnalle, joka on kuullut heitä säännöllisesti asiantuntijoina. Ulkoasiainvaliokunta ja Ulkopoliittinen instituutti ovat myös järjestäneet yhdessä valiokunnan jäsenille perehdyttämistilaisuuksia sekä näitä laajempia seminaareja ajankohtaisista kansainvälisistä aiheista.

Viime aikoina ehkä liiallistakin julkisuutta on saanut huoli tutkimuslaitoksen toiminnan riippumattomuudesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että nyt perustettava tutkimuslaitos jatkaa Ulkopoliittisen instituutin ansiokasta toimintaa huomattavasti vahvistetuin resurssein. Ulkopoliittiselle instituutille kuluvalle vuodelle myönnetty valtionapu oli noin miljoona euroa. Ensi vuoden budjettiin on tarkoitus varata noin 3 miljoonaa euroa. Kyseessä on siis budjettilaki.

Lakialoitteessa laitoksen riippumattomuus varmistetaan hallinnollisin järjestelyin. Tutkimuslaitoksen toimintaa johtaisi eduskunnan valitsema yhdeksänjäseninen hallitus, jonka toimikaudeksi ehdotetaan viittä vuotta. Näin tutkimuslaitoksen toiminnan suunnittelu olisi riittävän pitkäjänteistä eikä sen toiminta olisi sidoksissa eduskunnan vaalikauteen. Hallituksessa olisivat edustettuina valtioneuvoston kanslia, ulkoministeriö, Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto, Suomen Akatemia ja Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö. Myös tasa-arvolain säännöksiä tullaan soveltamaan hallitusta valittaessa.

Arvoisa herra puhemies! Olen omalta osaltani varma, että tämän lakialoitteen pohjalta tehtävä päätös on kritiikin kestävä. Sen kanssa ei ainoastaan voi elää, vaan se tulee ajan saatossa osoittautumaan oikeaksi tavaksi vahvistaa maassamme käytävää ulkopoliittista keskustelua.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! On todellakin erittäin tärkeää, että kun eduskunta juhlii yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlavuotta, se tekee päätöksen, jolla on jotain pysyviä vaikutuksia. Hyvin monella taholla oli todettu, että juuri kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa on Suomessa vahvistamisen varaa. Itse asiassa Jussi Huttunen tehdessään selvitystä sektoritutkimuslaitosten tilanteesta totesi, että tällaista tarvetta on jopa niin paljon, että voidaan sanoa, että kansainvälisten suhteiden tutkimuksen lisääminen on tärkein sektoritutkimuslaitosjärjestelmää koskeva yksittäinen kehittämistarve. Hän peräänkuulutti sitä, että perustetaan budjettirahoitusta saava kansainvälisten suhteiden tutkimuslaitos ja lisätään olennaisesti alan rahoitusta. Hän esitti, että tämä laitos sijoitettaisiin opetusministeriön alaisuuteen.

Myöskin eduskunnan ryhmien puheenjohtajista koostuvassa, puhemiehen johdolla toimivassa juhlatoimikunnassa pohdittiin erilaisia tutkimuslaitosvaihtoehtoja. Mielestäni hyvin kiinnostava ajatus oli yhdessä vaiheessa keskustelussa se, että perustettaisiin jonkinlainen ihmisoikeuksiin keskittyvä instituutti. Myöskin suuressa valiokunnassa todettiin, että Euroopan unionin tutkimusta ei Suomessa riittävästi harjoiteta ja että sitä ainakin olisi syytä ulottaa unionin toiminnan yhä laajeneville aloille ja ylipäätänsäkin vahvistaa.

Lopulta sitten 100-vuotisjuhlatoimikunta päätyi tähän, että se haluaa nimenomaan vahvistaa kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin tutkimusta Suomessa, ja tästä on tuloksena ryhmien puheenjohtajien valmistama lakialoite, joka nyt lähtee valiokuntiin. Tässä katsoisin, että on erittäin tärkeää huolehtia siitä tavasta, jolla tämä laitos perustetaan ja toteutetaan.

Keskustan ryhmän puheenjohtaja ed. Kalli sanoi äsken, että ehkä julkisuudessa on hieman liikaakin saanut huomiota kysymys tämän laitoksen riippumattomuudesta, mutta katsoisin, että sitä ei ole syytä mitenkään väheksyä sen takia, että totta kai, jos perustetaan eduskunnan yhteyteen tutkimuslaitos, niin herää ajatus, onko sen sitten jollakin tavalla noudatettava jotain parlamentaarisia voimasuhteita tai mahdollisesti eduskunnassa kuitenkin keskeistä päätösvaltaa käyttävien hallitusryhmien linjauksia. Näin ei tietenkään voi olla. On lähtökohta ja selviö se, että tällainen tutkimuslaitos voi olla uskottava ainoastaan niin, että se joka tilanteessa todistaa riippumattomuutensa, ja tämän laitoksen perustamisessa tämä näkökohta on hyvin monessa kohtaa myöskin lakialoitteessa tuotu esiin, että laitos on esimerkiksi tutkimustoimintaansa koskevissa asioissa riippumaton myös eduskunnasta.

Mitä sitten tulee tämän laitoksen hallintoelimiin, niin olen hyvin tyytyväinen siihen, että loppuvaiheessa hallitukseen lisättiin tutkimustahojen edustusta, yliopistojen, jotka tulevat rehtorien neuvoston kautta nimeämään edustajansa. Onkin kiinnostavaa nähdä, tuleeko itse asiassa tämänkin päätöksen myötä rehtorien neuvostosta jollain tavalla virallisempi elin, koska sille asetetaan tällainen tehtävä valita edustajansa tämän instituutin hallitukseen. Samoin on mielestäni hyvä asia, että Suomen Akatemialla on edustus tässä hallituksessa.

Tietenkään tämä laitos ei tule olemaan puhtaasti tieteellistä tutkimusta harjoittava laitos. Sellaista ei ole missään vaiheessa esitetty. Mutta on kuitenkin selvää, että tutkimustoiminnassaan sen täytyy uskottavuutensa säilyttääkseen olla riippumaton.

Pidän tärkeänä sitä, että todetaan, että Ulkopoliittinen instituutti, jonka, sanoisinko, ympärille tämä laitos perustetaan, on erittäin hyvämaineinen ja se jo tälläkin hetkellä tekee todella hyvää yhteistyötä eduskunnan kanssa, pääasiassa ulkoasiainvaliokunnan kanssa, ja järjestää korkeatasoisia tilaisuuksia. Ymmärtääkseni huomenna on Kiinan suhteita käsittelevä seminaari. Kun tämä laitos perustetaan, niin pitäisin tarkkaan huolta siitä, että ei mitenkään revitä Ulkopoliittista instituuttia hajalle ja aloiteta alusta, vaan tarkoituksen tulee olla se, ja ymmärrän, että tästä vallitsee laaja yhteisymmärrys, että laitos nimenomaan rakennetaan Ulkopoliittisen instituutin pohjalle sitä vahvistaen ja sen toimialaa laajentaen.

Arvoisa puhemies! Jossain määrin tämän 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumat kuitenkin ansaitsevat myöskin talon sisällä jonkinlaista itsearviointia, ja siirryn sitten ehkä tähän yleiseen osaan, koska en halua, että sitten, kun juhlimme 1. päivä kesäkuuta ja teemme tämän päätöksen, enää pohditaan näitä asioita. Mutta on kuitenkin sanottava, että tämän laitoksen perustaminen, mutta ennen kaikkea koko tämä 100-vuotisjuhlavuoden ohjelma, ansaitsisi parempaa hallintokäytäntöä.

Tämä laitoksen perustamista merkitsevä lakialoite olisi tullut valmistella avoimemmin niin, että mukana olisivat olleet ne tahot, joita tämä selkeästi koskee, ja koko tämä viiteryhmä, joka liittyy kansainvälisten suhteiden tutkimukseen Suomessa. Olisi varmasti helpottanut tämän laitoksen liikkeellelähtöä, jos olisi esimerkiksi järjestetty avoimia kuulemistilaisuuksia, joissa parhaat mahdolliset ideat olisivat tulleet otetuksi huomioon, ja sillä tavalla varmasti eräiden tutkimustahojen kritiikki tätä hanketta kohtaan olisi voitu keskustella läpi, ja uskon, että tälle ajatukselle olisi saatu myös parempaa ymmärtämystä.

Kun puhutaan rahasta, niin on ihan selvää, että se 3 miljoonaa euroa, joka ilmeisesti tullaan tässä valtionapuna käyttämään, tai siis eduskunnan budjetista, tämän laitoksen toimintaan vuosittain, on huomattavan suuri määrä rahaa käytettäväksi tutkimustoimintaan tilanteessa, jossa yliopistot ja useimmat tutkimuslaitokset kamppailevat erittäin tiukkojen budjettien ja tuottavuusohjelmien kanssa. Ymmärrän hyvin sen kitkeryyden, jota tällainen päätös herättää tämän talon ulkopuolella tutkimuslaitosten piirissä.

Mitä sitten tulee tähän juhlavuoden ohjelmaan noin ylipäätään, niin uskon, että varmasti on jatkossa tärkeää se, että eduskunnassa ne tahot, jotka tekevät päätöksiä tällaisten projektien sisällöstä, myöskin vastaavat sitten viime kädessä niiden rahoituspäätöksistä. Nyt on tullut hieman sellainen tunne, että eduskunta ei sovella itseensä sellaisia hyvän hallinnon vaatimuksia, jotka ovat aivan itsestäänselviä nykyään kaikille organisaatioille niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, eli sisältöpäätöksiä ja rahoituspäätöksiä ei voida hajottaa minkään organisaation sisällä kahdelle eri taholle, koska silloin häviää vastuu ja kokonaiskuva. Kun kuitenkin joka paikassa on niukkuutta voimavaroista, niin tällaista ei eduskunta voi itselleen suoda, etteikö se soveltaisi itseensä niitä vaatimuksia, joita se edellyttää melkein kaikilta muilta.

Uskon, että nyt on hyvä aika pohtia sitä, miten eduskunnassa esimerkiksi voitaisiin yhdistää kansliatoimikunnan tiettyä päätöksentekoa ryhmänjohtajien päätöksentekoon. Olen usein puhunut siitä täällä talon sisällä, että itse asiassa ryhmänjohtajien pitäisi muodostaa puhemiehen johdolla tämän talon poliittinen johtoelin, joka ei tietenkään puuttuisi puhemiesneuvoston toimialaan, täysistuntojen työn järjestämiseen eikä valiokuntiin. Mutta on paljon sellaisia luonteeltaan hyvin poliittisia päätöksiä, joissa olisi yhdistettävä päätöksenteko, joka nyt tapahtuu kansliatoimikunnassa ja ryhmänjohtajien satunnaisissa päätöksissä. Tällä tavalla varmasti saataisiin eduskunnan omaakin hallintoa jäntevöitettyä ja tehtyä se ennen kaikkea nykyaikaisella tavalla läpinäkyvämmäksi ja vastuullisemmaksi.

Liisa Jaakonsaari /sd:

Arvoisa puhemies! Aloitan tietokilpailukysymyksellä: Montakohan think tankia mahtaa maailmassa olla? Tästä ovat ranskalaiset tehneet tutkimuksen ja ovat tulleet siihen tulokseen, että maailmassa on tällä hetkellä noin 3 000 think tankia, joista yli puolet on Pohjois-Amerikassa, siis yli puolet. Ihan viime vuosina ja viimeisen vuosikymmenen aikana erityisesti Britanniassa ja Saksassa on think tankien, riippumattomien aivoriihien, renessanssi alkanut, ja on syytä olla erittäin tyytyväinen siitä, että eduskunnan 100-vuotisjuhlapäätös on myös päätynyt siihen, olemme yhdessä päätymässä siihen, että Suomeen perustetaan kansainvälisen politiikan ja Eurooppa-kysymysten tutkimuslaitos, ikään kuin uusi Ulkopoliittinen instituutti.

Ja miksi näin? Oma kokemuksenikin viittaa siihen, että tarvitaan todellakin yhteiskunnallisen päätöksenteon ja tutkimuksen välistä vuorovaikutusta erittäin paljon ja tarvitaan jäsenneltyä yhteiskunnallista keskustelua, politiikan vaihtoehtojen prosessointia, ikään kuin sellaista ajatusruokaa, ajatusenergiaa, jota sitten tämän tyyppiset tutkimuslaitokset tulevat tuottamaan.

Tässä ranskalaisessa tutkimuksessa, joka totesi, että maailmassa on 3 000 think tankia, on myös verrattu amerikkalaisten ja eurooppalaisten think tankien eroja. Tämä on minusta aika mielenkiintoinen sillä tavalla, että oikeastaan tästä suomalaisesta aivoriihestä voi tulla hedelmällinen kombinaatio molemmista.

Tässä tutkimuksessa todetaan, että siis Euroopassa nämä think tankit ovat usein julkisesti organisoituja ja rahoitettuja, Yhdysvalloissa niiden tausta on usein yksityinen, ja nythän meillä juuri perustetaan tämmöinen julkisesti organisoitu ja rahoitettu think tank.

Sitten ranskalaisessa tutkimuksessa todetaan, että eurooppalaisen think tankin sanoma on usein elitististä, amerikkalainen taas on lähempänä käytännön politiikkaa. Minä toivon, että tästä tulee elin, joka on lähempänä käytännön politiikkaa.

Amerikkalaiset think tankit ovat näkyvämpiä ja neuvovat hallituksiaan ja kongressin jäseniä suoraan, Euroopassa keskitytään enemmän tutkimukseen. Minusta myös tässä saattaisi amerikkalainen tyyli olla erittäin hyvä, että uusi tutkimuslaitos olisi näkyvä, ei tietenkään, niin kuin täällä on puheenvuoroissa todettu, mitenkään eduskunnasta riippuvainen, vaan kuitenkin sellainen, joka pystyisi lähestymään suoraan poliitikkoja ja yhteiskuntaa ja joka ei keskittyisi niin paljon perustutkimukseen kuin olisi tämmöinen suoraan palveleva tutkimuslaitos.

Muitakin eroja on, mutta näistä muutamista minusta piirtyy se kuva, mitä me voisimme itse miettiä uuden instituutin sieluksi ja hengeksi.

Sitten tässä samassa tutkimuksessa todetaan, mitkä seikat tekevät think tankista uskottavan: Ensinnäkin ne ovat pysyviä organisaatioita — nyt tulee pysyvä — ja sitten ne erikoistuvat usein julkaisutoimintaan kansainväliseen ja kansalliseen politiikkaan liittyvistä teemoista. Niillä on palveluksessa tutkijoita, tuottavat ideoita, analyysejä, ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi ja painottavat tutkimuksessa yhteydenpitoa poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Ne eivät ole vastuullisia hallituksille eivätkä viranomaisille. Ne pyrkivät olemaan itsenäisiä eivätkä edistä minkään eturyhmän asioita. Kaikki nämä ajatukset tämän uskottavuuden suhteen ovat tuossa esityksessä, joka tähtää tämän uuden Ulkopoliittisen instituutin perustamiseen. Tämä on erittäin tärkeää, ja uskon, että se omalta osaltaan tulee auttamaan siinä, että meidän kaikkien tietoisuus ulko- ja turvallisuuspoliittisissa ja EU-kysymyksissä kasvaa ja pystymme olemaan kansainvälisilläkin foorumeilla siten aloitteellisempia ja aktiivisempia.

Täällä on jo muutamia asioita tullut esille, jotka on syytä vielä kerrata. On tietenkin, vielä kerran, se, että tämä ei tule olemaan mikään eduskunnan alainen vaan riippumaton, ja perustettavan instituutin johtajalla tulee olemaan erittäin merkittävä tehtävä. Hänellä on myös kovat valtuudet. Tämän esityksen mukaan hän on melkoinen diktaattori, joka tulee tutkimusagendan ja yleisen hengen tälle tutkimuslaitokselle, instituutille, antamaan. Se on erittäin tärkeä asia. Eduskunta on tekemässä juhlallisen päätöksen juhlavuotensa kunniaksi, ja toivottavasti tämä juhlava käsittely valiokunnissa ja eduskunnan täysistunnoissa myöhemmin on tämän juhlapäätöksen arvoinen.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Pidän tätä lakiesitystä erinomaisen hyvänä, kannatettavana ja varmasti paljon hyvää suomalaiselle kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tuntemukselle tuovana hankkeena, eikä ainoastaan Suomen, vaan laajemminkin rajojen ulkopuolella. Haluamatta toistaa täällä esiin otettuja asioita kommentoisin ehkä ed. Hautalan puheenvuoroa. Hän ei nyt ole täällä.

Minusta tämä laitos ei oikein istuisi opetusministeriön alaisuuteen. Hän esitti, että sellaista on jossain pohdittu. Mielestäni ihmisoikeuskysymykset ovat tärkeitä, mutta sittenkin tämä tutkimuslaitos tässä yhteydessä, tämän juhlapäätöksen yhteydessä on parempi. Samoin ed. Hautala kiinnitti tärkeään asiaan, instituutin rahoitukseen, huomiota. Minusta 3 miljoonaa euroa on kohtalaisen pieni summa, koska taloudellinen voimavara on se, jolla voidaan määritellä tutkimukseen, selvitystyöhön, julkaisutoimintaan ja moneen muuhun liittyvän toiminnan volyymi. Jos jotain tutkimuksen ja tieteen sekä sen käytännön tulosten hyödyntämiseksi tekee, niin on parempi tehdä, arvoisa puhemies, se kunnolla. Ja siltäkin osin tämä 3 miljoonaa euroa on mielestäni tähän tarkoitukseen aivan sopiva, mutta jos joku arvostelee, että se on pieni, niin oma käsitykseni on, että se ei ole pieni.

Tässä oli myöskin jonkin verran ed. Hautalalla kritiikkiä, että pitäisi ryhmänjohtajat vetää talon valmisteluun. En ehkä ryhtyisi tekemään mitään instituutiota siitä. Ei ole mitään esteitä. Jos tarve vaatii, niin tilaa on ryhmänjohtajien ja talon poliittisen johdon, virkamiesjohdon, keskinäiselle yhteydenpidolle. Mutta tärkeintä tässä tietenkin on nyt se, että eduskunnassa tämä hanke viedään nopealla tahdilla eteenpäin. Omatkin kokemukseni kuten ed. Hautalan perustelut ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, ed. Jaakonsaaren perustelut tukevat sitä, että eduskunta tarvitsee tämän kaltaisen instituutin, se on myöskin oma käsitykseni, ja kokemukseni suuressa valiokunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa ja Euroopan neuvoston toiminnassa vain lisäävät näitä perusteluja.

Toisaalta, arvoisa puhemies, pienessä maassa tietyn vaativan tutkimusalan edustajien lukumäärä on myöskin hyvin rajattu. Tältä osin tämä juhlapäätös mahdollistaa aivan lukumääräisesti alan osaajien kasvattamisen ja samalla tutkimustoiminnan jatkuvuuden ja sen hyvän perinteen, joka on olemassa, edistämisen.

Eduskunnalla on toki yhteyksiä tutkimusmaailmaan oman hallintorakenteensa kautta, sivistysvaliokunnan kautta. Mutta muistan omien kokemusteni mukaan, että sivistysvaliokunnassa käsiteltiin kuitenkin varsin vähän tiedepolitiikan kysymyksiä. Se kai johtui siitä, että 90-luvun jälkipuoliskolla kaikki koulutusta koskevat lait uudistettiin ja aika ei sitä sallinut. Toisaalta valtiovarainvaliokunnan tiede- ja sivistysjaosto käsittelee tätä myös, mutta pääosin resursoinnin näkökulmasta. Tulevaisuusvaliokunnassa käsitellään varsin paljon tiedepolitiikkaan liittyviä pitkän aikavälin kysymyksiä. Mutta uuden tiedon ja sovelletun tiedon näkökulmasta tämä instituutti voisi siihenkin antaa uutta perustaa.

Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä mainita myöskin kansanedustajien yhteyksistä talon ulkopuoliseen yhteiskuntaan, että tutkijoiden ja kansanedustajien seura on myös varsin tärkeä keskustelufoorumi ja tutkimusfoorumi. Ja kun tällainen riippumaton instituutti toimii, niin tältäkin osin saadaan Suomeen lisää osaamista alalla, jolla meillä on myös kansainvälisesti tarjottavaa.

Arvoisa puhemies! Minä arvostan suuresti yliopistojen johtajia, rehtoreita, kanslereita ja niin myös Helsingin yliopiston kansleria Raiviota, mutta olen kyllä ihmetellyt muutamaa kannanottoa tämän hankkeen ja erään muunkin hankkeen osalta. Edustan nimittäin sellaista näkemystä, että asioista pitää keskustella, mutta ei riitä, että niitä ikään kuin vain arvostellaan. On kyettävä tuomaan myöskin vaihtoehtoja ja vaihtoehtoja silloin, jos ja kun eduskunta arvostettuna instituutiona on esittämässä lisäresursseja. Ja tätä viimeistä julkista ulostuloa kanslerin osalta minä kyllä ihmettelin suuresti, odotin enemmän.

Mutta yhteenvetona, arvoisa puhemies, tämä hanke on erinomaisen kannatettava. Tämä on historiallinen, niin kuin sen pitää olla, ja tällaisen juhlapäätöksen valmistelussa ei pidä järjestää torikokouksia, vaan se instanssi, joka juhlapäätöstään tekee, harkitsee sen syvällisesti itse, niin kuin tässä on tapahtunut ja niin kuin asiaa on valmisteltu. Sen instanssin on itse tunnettava historiansa kunnioittaminen, ja sitten päätös asetetaan arviointiin. Ja tämä esitys kyllä kestää arvioinnin.