Claes Andersson /vas:
Arvoisa puhemies! Kysymys tulee opetusministeri Sari Sarkomaalle.
Osana vaalikauden menokehyksiä esitetään rahoitusta
Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen
korkeakoulun yhdistämiselle. Opetusministeriön
selvitysryhmän mukaan tämän innovaatioyliopiston, entisen
huippuyliopiston, tehtävä olisi tukea menestymistä kansainvälisessä kilpailussa.
Tälle huippuyliopistoksi väitetylle hankkeelle järjestetään
ylimääräistä rahoitusta muun
muassa valtion omaisuutta myymällä ja lisäksi
pyritään saamaan sille yksityistä rahoitusta.
Itse yliopisto irrotetaan yhteiskunnasta erillisen säätiön hallintaan,
ja siihen tulee vahva yritysten edustus. Koko yliopistolaitoksen
kannalta on suuri vaara siinä, että muiden yliopistojen
rahoitus kärsii yhden mammuttihankkeen kustannuksella,
ilman että siitä saadaan edes erityisempää varmaa hyötyä.
Kysynkin:
Miten hallitus aikoo kehittää tasapuolisesti
eri yliopistoja ja korkeakouluja?
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Erinomainen kysymys. Hallitusohjelmaan on
selkeästi kirjattu se, että koko yliopistokenttää on
tarkoitus vahvistaa niin, että perusrahoitusta vahvistetaan,
ja toisaalta meneillään on iso rakenteellinen
kehittäminen, jossa yliopistot hakevat strategista kumppanuutta
ja profiloituvat omille vahvuusalueilleen. Tämä innovaatioyliopisto
on yksi osa sitä.
Meillä on Itä-Suomessa Itä-Suomen
liittoyliopisto tulossa, Turussa on Turun konsortio, ja hallitus
vahvasti ja aktiivisesti kannustaa tähän vahvaan
profiloitumiseen ja painottaa sitä tosiasiaa, että Suomen
menestyminen voi perustua vain siihen, että meillä on
huippuosaamista jokaisessa yliopistossa niin tutkimuksen kuin myöskin
opetuksen osalta.
Claes Andersson /vas:
Arvoisa puhemies! Taideopetusta ollaan siirtämässä taloudellista kilpailukykyä painottavaan
yliopistoon. Tämä on valtava kulttuuripoliittinen
päätös, joka vaikuttaa taiteen asemaan
koko yhteiskunnassamme. Niin kuin olemme saaneet tietää,
suunnittelussa ei ole kuultu taiteen edustajia. Taideteollisen korkeakoulun
hallitus ei ole käynyt avointa keskustelua koulun osastojen
kanssa. Vasemmistoliiton mielestä ja omasta mielestäni
taiteen tulee syntyä vapaasti omista lähtökohdistaan,
ei kilpailukyvyn tai elinkeinoelämän ehdoilla.
On vaarana, että taide yksipuolistuu ja latistuu, kun siltä aletaan
vaatia taloudellista tehokkuutta. Kysynkin:
Aikooko hallitus tyynesti sivuuttaa Taideteollisen korkeakoulun
opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden näkemykset?
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa herra puhemies! Emme aio sivuuttaa. Juuri eilen tapasin
Taideteollisen korkeakoulun edustajia ja kävimme erittäin
hyvähenkisen keskustelun. En tietenkään
voi vastata edellisen hallituksen valmistelusta, mutta itse aion
tässä ennen juhannusta asettaa työryhmän
tätä hanketta valmistelemaan, ja olemme sopineet,
että sinne tulee taiteen edustus. Tämän
innovaatioyliopiston ajatus on juuri se, että siellä vahvasti
yhdistyy taide muihin tieteenaloihin. Itse uskon, että taide
on hyvin vahvasti esillä, ja taiteen vapautta, tieteen ja
opetuksen vapautta ei missään nimessä ole
tarkoitus kahlita eikä lukita, vaan sinne tarkoitus on suunnata
sellaiset voimavarat, että saadaan poikkitieteellisesti
taidekin kukoistamaan.
Uskon, että kun näitä keskusteluja
käydään taidemaailman kanssa, niin me
saamme tästä sellaisen yhteisen hengen, että viemme
tätä innovaatioyliopistoa eteenpäin,
niin kuin hallitus on ohjelmassaan sitoutunut sitä viemään.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tähän yliopistokeskusten
rahoituskysymykseen liittyvät oleellisesti, totta kai,
myös yliopistokeskukset, ja kysynkin hallituksen, valtioneuvoston,
asianomaiselta jäseneltä:
Kuinka hallitus aikoo turvata nimenomaan yliopistokeskusten
aseman ja kehittämisen tulevaisuudessa, kun tätä korkeakoulujärjestelmää kaiken
kaikkiaan kehitetään?
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Tarkoitus on, että arvioidaan koko korkeakoulukenttä,
yliopistot, ammattikorkeakoulut ja osana myöskin tätä kokonaisuutta
yliopistokeskusten asema. Sen jälkeen, kun tuo arvio on
tehty, tarkoitus on, kun tulosneuvottelut on käyty, arvioida
tulosneuvotteluiden tulos ja sen jälkeen tehdä pitkän
tähtäimen suunnitelma yhdessä korkeakoulukentän
kanssa siitä, millä tavalla koko tätä kokonaisuutta
kehitetään.
Hyvin tärkeää on, että yliopistokeskukset
alueellaan tekevät tiivistä yhteistyötä niin
yliopistojen kuin myöskin ammattikorkeakoulujen kanssa,
eli ne ovat osa tätä kokonaisuutta, joka arvioidaan.
Hyvin tärkeätä on, että rajalliset
voimavarat kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti, niin että tutkimuksen
ja opetuksen laatu on huippua ja myöskin alueellinen vaikuttavuus.
Rakel Hiltunen /sd:
Arvoisa puhemies! Pelkällä hallinnollisella
muutoksellahan ei yliopistoja, innovaatioyliopistoa, luoda. Tiedustelen:
Onko hallitus valmis panostamaan siihen, että esimerkiksi
sitä todellista tasoa nostetaan niin, että yliopistojen
opettaja—oppilas-suhdetta nostetaan nykyisestä,
yksi opettaja 50:tä oppilasta kohden, lähemmäksi
sitä kansainvälisten huippuyliopistojen tasoa,
yksi opettaja alle 10:tä oppilasta kohden? Tämähän
oli esityksessä, jonka Pääkaupunkiseudun
kunnat tekivät hallitusohjelmatavoitteissaan. Ja ministeri
Vapaavuorelta kysyn vielä sitten:
Oletteko valmis puolustamaan sitä, että hallinnollinen
muutos ei johda siihen, että Pääkaupunkiseudun
sisällä Taideteollinen korkeakoulu, joka sijaitsee
Helsingin cityn sydämessä, olisi velvoitettu muuttamaan
fyysisesti toisen kunnan alueelle?
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Tosiaan entisen opetusministerin Kalliomäen
johdolla on ollut työryhmä, jota johti valtiosihteeri
Sailas, mutta tuo työ oli pohja. Nyt on tarkoitus asettaa
ennen juhannusta työryhmä, joka jatkaa tätä valmistelua,
ja sen osana tehdään kaikki nämä ratkaisut,
myöskin rahoitusratkaisut; se on pohja sille työlle,
mitä todellakin tehdään. Tarkoitus tässä on
myöskin lisätä voimavaroja. Korostan
tässä, että tämän hankkeen
rahoitus ei missään nimessä ole poissa
muiden yliopistojen perusrahoituksesta. Myöskin niiden
perusrahoitusta on tarkoitus vahvistaa hallitusohjelman mukaisesti.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Pääkaupunkiseudulla on
loistava esimerkki siitä, että mammuttiyksiköitten
luominen ei tuo määrää eikä laatua.
Se tosin tulee tuolta terveydenhuollon puolelta, Husista. Nyt ollaan
ilmeisesti tämän hallituksen aikana tekemässä huippuyliopistoa,
joka alkaa täyttää samat mammuttiyksikön määritelmät.
Onko todella mielestänne niin, että perusopetus
maakunnallisesti ei ole niin merkittävä asia kuin
yhden yksikön korostaminen muiden yksiköiden kustannuksella,
ja onko todella niin, että tämä huippuyksikkö tulee
syömään kaikki ne kehittämisvoimavarat,
jotka tällä hetkellä pitäisi suunnata
maakunnallisiin yliopistoihin?
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Ei ole. Juuri totesin, että innovaatioyliopiston
kehittämiseen suunnatut voimavarat eivät ole poissa
muiden yliopistojen perusrahoituksesta. Totean, että tämä rakenteellinen
kehittäminen, yliopistojen profiloituminen, strategisen
kumppanuuden hakeminen, ei ole tämän hallituksen
aloittama hanke vaan on se suunta, jota yliopistomaailmassa on ollut.
Yhtä lailla Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen
yliopisto ja Jyväskylän yliopisto ovat hakemassa
strategista kumppanuutta, yhteistyötä sillä tavalla,
että syntyy niitä huippuja, sitä korkeaa
osaamista, jota kautta me saamme uusia innovaatioita, uutta teknologiaa,
sellaista osaamista, että me saamme uusia työpaikkoja,
uutta tuotantoa Suomeen. Tämä on erittäin
tärkeää.
Arvoisa puhemies! Totean vielä, että tänään on
asetettu työryhmä, olen asettanut työryhmän, valmistelemaan
uutta yliopistolakia, ja tarkoitus on, että tulee sellainen
laki, joka mahdollistaa yliopistoille olomuotonsa valitsemisen:
onko se julkisoikeudellinen yhteisö vai yksityisoikeudellinen
säätiö. Eli koko yliopistokenttä on
mukana tässä reformissa. Eli tarkoitus ei ole
tehdä (Puhemies koputtaa) niin, että huippuyliopisto
saisi oman lainsäädäntönsä,
vaan koko yliopistokenttä on tässä mukana.
Päivi Lipponen /sd:
Arvoisa puhemies! Minusta on hieno asia, että Suomessa
nyt panostetaan tähän uuteen innovaatioyliopistoon,
ja toivon sille kaikkea menestystä ja tukea.
Mutta samalla haluaisin nostaa esille sen, että meillä on
Suomessa jo tämmöinen huippuyliopisto, kansainvälisesti
rankkeerattu, eli Helsingin yliopisto, joka on erittäin
suuri sivistysyliopisto. Kysyisin ministeriltä:
Eikö Suomeen mahdu kaksi tämmöistä huippuyliopistoa,
eli samalla kun rakennetaan tätä teknillistä,
taiteellista, kaupallista yliopistoa, myös korostettaisiin
tämän meidän suuren sivistysperintömme
omaavan yliopiston merkitystä?
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Juuri näin, ed. Lipponen, juuri
näin on tarkoitus tehdä. Tarkoitus on, että jokainen
yliopisto tavoittelee sitä olotilaa, että se on
parhaimmillaan, että siellä on huippututkimusta
ja huippuosaamista, ja puhumme nyt innovaatioyliopistosta. Meillä on
Itä-Suomen liittoyliopisto, Turun konsortio. Tampere, Keski-Suomi
ovat hakemassa yhteistyötä. Tarkoitus on todellakin, että ne
hajallaan olevat voimavarat kohdennetaan entistä paremmin
ja luodaan edellytyksiä sille, että tutkimus ja
opetus ovat entistä parempaa. Eli tämä on
prosessi, joka on käynnissä, ja missään
nimessä ei ole tarkoitus katsoa vain yhtä yksittäistä yliopistoa,
vaan koko yliopistokenttä on tässä kehittämistyössä ja
uudistamistyössä mukana.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys
isoista rahoista. Jos olen oikein ymmärtänyt,
niin tämä julkisen rahoituksen osuus olisi noin
500 miljoonaa, ja vaikka näitä valtionyhtiöitten
myyntituloja tulee, ne ovat kertaluonteisia. Kyllähän
kysymys on siitä, mihin nämä rahat riittävät
pitemmällä tähtäyksellä. Varmaan
tässä tilanteessa rahaa on, mutta kysymys kuuluu:
Millä tavoin nyt sitten muut yliopistot, muut ammattikorkeakoulut,
yliopistokeskukset tulevat pärjäämään
niin, että tämä Suomen tasapuolinen kehitys
olisi mahdollista, niin ettei täällä ole
tällainen yksi superjoukkue, johon pannaan kaikki varat,
ja sitten muut kituvat?
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Tarkoitus on vahvistaa kaikkien yliopistojen
perusrahoitusta. Tarkoitus on kehittää koko korkeakoulukenttää kokonaisuutena.
Uskon kyllä, että suomalaiset yliopistot pärjäävät. Mutta
pitää nostaa kissa pöydälle,
se tosiasia, että meidän täytyy tehdä paljon
työtä, että uudistuisimme ja että meillä todellakin
olisi sitä huippututkimusta ja huippuopetusta. Olen juuri
tavannut rehtoreiden neuvostot, niin Yrenen kuin Arenenkin, ja siellä on
erittäin myönteinen henki tähän.
He ovat hyvin myönteisesti ottaneet vastaan hallitusohjelman
ja ovat lupautuneet olemaan tässä hankkeessa mukana.
Eli kehittämistyötä tehdään
joka puolella Suomea. He kyllä uskovat siihen, että he
pärjäävät, ja toivon, että myöskin ed.
Skinnari uskoo siihen. (Ed. Skinnari: Mistä rahat?)