Arvoisa puhemies! Hallitus toi eilen eduskunnan käsittelyyn valtiontalouden kehykset kuluvalle hallituskaudelle. Yhtenä vahvana painopisteenä kehyspaketissa oli panostus nuoriin, esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuun kautta. Hallitusta on helppo kiittää oikeasta arvovalinnasta.

Kehyspäätös on kuitenkin vain yksi osa tärkeässä tavoitteessa saada nuoret entistä ahkerammin työelämään. Viime päivinä on nähty esimerkkejä siitä, ettei järjestelmämme toimi vieläkään Suomessa. Palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Kaupan liitto ovat keskenään sellaisissa riidoissa, että kärsijöiksi ovat joutumassa noin 10 000 suomalaisnuorta. Luulisi näitä järjestöjä edes vähän hävettävän. Koululaisten kesäharjoittelusopimus on toiminut mainiosti ja tarjonnut nuorille arvokasta työkokemusta. Hallitus on aiemminkin osoittanut työmarkkina-asioissa ratkaisukykyä ja aktiivisuutta. Kysynkin nyt hallitukselta: mitä tämän riidan ratkaisemiseksi aiotaan tehdä, jotta noin 10 000 nuorta ei jää liittojen riitelyn jalkoihin?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Minulla on semmoinen tuntuma, että ensi kesänä kesätyöpaikkoja tulee nuorille varsin paljon. Se johtuu siitä, että elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt, kaikki, ovat olleet sitä mieltä, että nyt näitä talkoitamme tarvitaan tässä yhteiskunnassa. Kaupan alalla kysymystä kesäharjoittelusopimuksesta ei ole saatu uudistettua, sen sijaan hotelli- ja ravintola-alan osalta kylläkin. Nyt pitää erottaa tämä harjoittelusopimus ja kesätyö sen takia, että kaupan alan sopimuksissa on erikseen myös koululaispalkka, varsinaisen kesätyön palkan määrittelyt, ja se toimii näissäkin olosuhteissa. Siitä ei ole nyt kiistaa. Tässä vain kävi niin helmikuussa, että tästä neuvoteltiin ja alalla syntyi neuvottelutulos, palkansaajapuolen PAM hyväksyi sen neuvottelutuloksen, Kaupan liitto — syistä, joita en kaikkia tiedä — hylkäsi sen neuvottelutuloksen. Sen jälkeen nämä keskustelut ovat menneet vähän jumiin. Kaupan liitto halusi laajentaa tätä sopimusta...

Lopuksi halusin vain sanoa, että tämä on jonkin verran nyt jumissa, mutta minun vetoomukseni on näiltä jalansijoilta se, että totta kai tässä kannattaisi istua vielä yhden kerran pöytään ja löytää tähän ratkaisu, ja jos tässä voidaan edesauttaa, niin totta kai se myöskin tehdään. Olen jo aikaisemmin ollut yhteydessä näihin osapuoliin, (Puhemies: Ministeri Ihalainen!) mutta halusin vain sen sanoa, että tämä kiista on ollut siinä...

Arvoisa puhemies! Nuorten työllistämistä helpottavia joustoja on pohdittu aiemminkin, ja muun muassa Sanssi-kortin käytöstä on hyviä kokemuksia. Mallia voi kuitenkin ottaa myös muualta. Esimerkiksi Saksassa on niin sanottujen minitöiden avulla onnistuneesti lisätty nuorten työllisyyttä. Saksassa työntekijä voi ansaita 400 euroa kuussa verovapaasti. Kulut ovat myös työnantajalle normaalia alhaisemmat. Työehtosopimuksista poikkeaminen voitaisiin rajata alle 25-vuotiaisiin. Miten hallitus aikoo kartoittaa tällaisia uusia malleja nuorten työllisyyden edistämiseksi?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Työurasopimuksen yhteydessä työmarkkinajärjestöt ovat vetoomuksestani sopineet, että ne myös käyvät läpi kaikkien alojen työehtosopimukset sen suhteen, voidaanko siellä tehdä jotakin, joka helpottaa tai madaltaa nuorten työpaikan saamista, työllistämiskynnystä. On hyvä muistaa, että meillä nyt työehtosopimuksissa on harjoittelupalkkoja, on koululaispalkkaryhmittelyjä, joissa on jo alennettu sitä palkkatasoa normaaleista TESin palkoista. Siellä aika paljon on tehty tällä puolella.

Sitten täytyy muistaa, että tämä nuorten yhteiskuntatakuu merkitsee sitä, että sellainen yritys, joka palkkaa nuoren, saa 650 euron tuen vuodeksi enimmillään palkatakseen nuoren ja helpottaakseen niitä työvoimakustannuksia. Se ei ole mikään pikkuraha, jolla edesautetaan nuorten pääsyä työelämään. Se on yksi tapa.

Samalla myöskin oppisopimuskoulutuksen kustannuksia ollaan helpottamassa niin, että nostetaan 800 euroon se korvaus, joka helpottaisi oppisopimuskoulutuksen aikaansaamista ja sitä kautta nuorten työllistymistä. (Puhemies: Ja minuutti jälleen!)

Kyllä tässä nyt paljon on tehty tällä alueella edustajan esittämään suuntaan.

Arvoisa puhemies! On todellakin se aika vuodesta, että nuoret hakevat kesätöitä. Kesätyöllä on nuorelle paljon enemmänkin merkitystä kuin vain taloudellinen: siellä opitaan työelämän taitoja, luodaan kontakteja työelämään, löydetään elämänhallintataitoja — ajan- ja rahankäyttö — löydetään omia vahvuuksia ja saadaan kokemusta tuleviin opintoihin ja töihin. Työ rytmittää myös kesäaikaa. Kuitenkin näinä vaikeina taloudellisina aikoina erityisesti vammaiset nuoret ja vaikeasti työllistyvät nuoret ja aikuisetkin kärsivät työpaikkojen vähyydestä. Mitä hallitus aikoo tehdä, että saisimme vielä vaikeasti työllistyvät nuoret, vammaisetkin nuoret, mukaan kesätöihin?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä ja inhimillinen kysymys. Nyt kun me rakennamme myös tätä nuorten yhteiskuntatakuuta, ei pitäisi unohtaa vammaisia ja muutenkin vaikeasti työllistettävien ihmisten asemaa. Heidät pitäisi ottaa huomioon näitä ratkaisuja tehtäessä. Sama pätee myöskin uudessa kuntakokeilussa, jota me nyt teemme kuntien kanssa. Sielläkin pitäisi huomioida tämä kysymys: osatyökykyisten ja vaikeasti vammaisten nuorten, mutta myös aikuisten, mahdollisuuksia palata työelämään osatyökykyisinä parantaa. Näitä toimia meidän pitäisi liittää nyt osaksi näitä tehtyjä ratkaisuja. Minusta ne ovat erittäin tärkeitä. Näillä ihmisillä ei ole yhteiskunnassa omaa ääntä, ja meidän pitää pitää heidän puoltaan myös näissä ratkaisuissa.

Arvoisa puhemies! Jo tällä hetkellä opiskelijat joutuvat tekemään orjatyötä tässä maassa. He tekevät jopa 5 kuukautta palkatonta työtä, ja kun se 5 kuukautta on ohi, tulevat seuraavat opiskelijat tilalle ja tekevät saman työn elikkä vievät samalla yhden kokonaisen työpaikan mennessään.

Olen todella hämmästynyt, kun ministeri täällä sanoi — vai ymmärsinkö oikein — että tämmöinen minityö olisi hyvä ratkaisu: 400 euroa kuukaudessa. Minun mielestäni sekin on orjatyötä. Minun mielestäni olisi ehkä syytä ottaa takaisin käyttöön jonkinlainen minimipalkka, mikä meillä joskus aikoinaan on ollut.

Sen lisäksi haluaisin kysyä arvon ministeriltä: mitä mieltä olette siitä, että nuorten kohdalla entistä enemmän otettaisiin käyttöön oppisopimuskoulutusta ja otettaisiin käyttöön vanha kisälli ja sitä kautta mestariksi tuleminen, koska meillä on niin paljon syrjäytyneitä nuoria, joilla ei ole ammattia tällä hetkellä: 120 000 alle 25-vuotiasta?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! En ole kyllä ehdottanut 400 euron minimiratkaisua tästä tältä paikalta, vaan olen sitä mieltä, että alan työehtosopimusosapuolet neuvottelevat myöskin vähimmäistyöehdot, ja siellä on neuvoteltu harjoittelu- ja koululaisryhmien palkkaehtoja, joita pitää sitten koettaa noudattaa.

Oppisopimuskoulutuksen laajentaminen on hyvä asia, ja siihenhän nyt tässä osana nuorten yhteiskuntatakuuta tartutaan. Ja varmaan myös osana tämän nuorten ja nuorten aikuisten osaamisen ohjelmaa, joka tulee niille, jotka eivät ole saaneet toisen asteen koulutusta ja tutkintoa, oppisopimuskoulutusta tullaan kehittämään. Se on erittäin hyvä muoto.

Mutta sitten täytyy sanoa, että pitkittyvässä työttömyydessä olevilla, semmoisilla nuorilla, joilla oman elämän hallinnan taidot ovat vähän hukassa, oppisopimuskoulutus ei ole se, mistä lähdetään. Se on vaativa koulutuksen muoto, ja siinä pitää olla kolmannen sektorin tukea ja turvaa, jotta se polku sitten sinne koulutuksen päähän syntyy. Siinä tarvitaan paljon sellaista työtä, jossa kolmas sektori ja välityömarkkinat voivat olla suureksi avuksi. Tämä kysymys oli erittäin tärkeä.

Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu eli se, että varmistetaan nuorille joko työpaikka tai koulutuspaikka, on erittäin hyvä ja kannatettava tavoite. Me keskustasta tuemme voimakkaasti hallitusta tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kun kolme viikkoa sitten kerroitte kehyspäätöksestä eduskunnalle, kysyin valtiovarainministeri Urpilaiselta: entä mihin tulevat leikkaukset? Paljon tulee leikkauksia koulutukseen. Hän vastasi olevansa ilahtunut, että tämä koulutusasia nousee esille, ja kertoi, että kehyspäätöksessä peräti 50 miljoonaa on yhteiskuntatakuun toteutukseen lisätty rahoja. Olin positiivisesti hämmästynyt ja yllättynyt.

Kysyn nyt kuitenkin opetusministeri Gustafssonilta: Olette varmasti viime viikkoina tutustunut tarkasti tähän kehyspäätökseen. Onko nyt opetusministeriön rahoja lisätty tämän yhteiskuntatakuun verran, vai ovatko opetusministeriön määrärahat vähentyneet?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Kehysriihessä päädyttiin myöskin tasapuolisuuden vuoksi siihen, että myöskin opetus- ja kulttuuriministeriön osalta jouduttiin lisäleikkauksiin. Nehän kohdentuvat kahteen isoon sektoriin: yliopistojen indeksit jäädytetään ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia vähennetään.

Mutta erityisen ylpeä ja tyytyväinen olen siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö sai merkittävän koulutuspoliittisen lisäpanostuksen, kun lisättiin määrärahoja tähän nuorten aikuisten osaamisohjelmaan. Se on merkittävin kansallinen koulutuspoliittinen teko, mitä viime vuosina on tehty, sen lisäksi, että nyt yhdessä työministeri Ihalaisen kanssa toteutamme tosissamme tämän yhteiskuntatakuun, jonka sisällä on myöskin (Puhemies: Ja minuutti on täynnä, ministeri!) tämä nuorten koulutustakuu.

Arvoisa puhemies! Oli todella surullista, että kaupan työnantajat kaatoivat tämän neuvottelutuloksen — varsinkin, kun siinä sisällä oli mahdollisuus käyttää tätä "tutustu ja tienaa" -mahdollisuutta myös villeissä työnantajissa, jos niitä voidaan valvoa, eli jos liitot hyväksyvät, että niitä voidaan valvoa. Tällainen sopimus kaadettiin.

Vielä surullisempi olen siitä, että tässä salissa vieläkin, ja erityisesti nuorten edustajien taholla, ollaan sitä mieltä, että nuorten tekemä työ olisi jotenkin vähemmän arvokasta, niin että siitä voitaisiin maksaa vähemmän palkkaa, niin kuin Saksassa, jossa siis on valtava joukko, joka työstä tullessaan, ennen kuin menee kotiin, joutuu menemään sossun kautta, että saa vuokran maksettua.

Mutta, arvoisa puhemies, kun kysytään yrittäjiltä, miten voitaisiin nuoria työllistää, niin yrittäjät sanovat, että suurin este ei ole palkat, vaan yleisten työelämävalmiuksien ja ammatillisen erityisosaamisen puute. Arvoisa ministeri: Mitä tälle asialle voidaan tehdä, että nuoria saataisiin työllistettyä? Miten vastaatte yrittäjien huutoon?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämän nuorten yhteiskuntatakuun iso ideahan on se, että jokaisella nuorella on oikeus joko koulutuspaikkaan, työpaikkaan tai harjoittelupaikkaan, kuntouttavaan työhön tai työpajapaikkaan niin, että työttömyys katkeaa siten, että kenenkään nuoren työttömyys ei pitkity yli 3 kuukauden. Olennainen osa on se, että meidän pitää järjestää tämän koulutustakuun kautta se, että kaikilla nuorilla on peruskoulu ja toisen asteen koulutus.

Meidän suuri ongelmamme työelämää ajatellen on se, että meillä on 110 000 nuorta ja nuorta aikuista, joilla ei ole toisen asteen koulutusta ja tutkintoa. Nyt tällä hankkeella tartutaan tähän ja luodaan tämmöinen räätälöity ohjelma nuorten ja nuorten aikuisten toisen asteen ammatillisen osaamisen ohjelmaksi. Siihen laitettiin lisää rahaa — 27 miljoonaa ensi vuonna, yli 50 miljoonaa tulevina vuosina — sen lisäksi, mitä nuorten yhteiskuntatakuuseen tehdään. (Puhemies: Ja minuutti!) Se on nyt meidän yrityksemme purkaa tätä ongelmaa, joka meillä tässä yhteiskunnassa on.

Arvoisa puhemies! Tämä Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelma on ollut kaupan alalla käytössä jo lähes kaksikymmentä vuotta, ja se on nuorten työllistymisen, nimenomaan sen ensimmäisen työkokemuksen, ensimmäisen työtodistuksen saamisen kannalta ollut äärettömän hieno ohjelma. Siis kymmenettuhannet nuoret saavat kesäisin työtä tämän kautta, ja siitä on tullut erittäin paljon hyvää palautetta sekä vanhemmilta että nuorilta. Siinä mielessä sen rinnastaminen ajatukseen siitä, että kyllä nuorille on kesätöitä tarjolla, on minun mielestäni tämän ongelman väheksymistä, ministeri Ihalainen. Kyllä teidän pitäisi minun mielestäni nyt ottaa kantaa siihen, miten tämä ongelma voitaisiin ratkaista, ja vähän pääministerin tyyliin vedota neuvottelijoihin, että he vielä menisivät pöydän ääreen ja kävisivät keskustelun siitä, miten nämä työharjoittelupaikat voitaisiin turvata ja sitä kautta antaa nuorille tämä ensimmäinen työkokemus. Mutta oletteko valmis tämmöiseen vetoomukseen?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Ehkä puhuin huonosti tai epäselvästi, mutta minä tämän vetoomuksen jo äsken tein. Sitä paitsi olen tässä asiassa ollut yhteydessä jo aikaisemmin osapuoliin. Minustakin olisi hyvä, että tähän löytyisi ratkaisu. Yritin vain kertoa niitä taustoja, minkä takia tämä on mennyt vähän jumiin. Olisi hyvä, että siihen löytyisi ratkaisu, ja minä uskon, että siihen löytyy. Se vaatii molemmilta neuvotteluosapuolilta yhteistä tahtoa. Se on tärkeä asia, mutta se ei ole koko kuva meidän kesäharjoitteluistamme tai kesätöistämme. Mutta tämäkin olisi hyvä saada ratkaisuun, koska siinä on pitkät perinteet hyvällä yhteistyöllä. PAM olisi ollut valmis jatkamaan sitä vanhaa sopimusta, työnantajapuoli halusi vähän muutoksia... (Ben Zyskowiczin välihuuto) — Kyllä, tähän pitäisi löytää ratkaisu. Joitain ideoita onkin, ja tässä me voimme kaikkikin vedota, että tehdään kaikkemme, että saadaan nämä ratkaisut, mutta emme me voi heidän puolestaan lähteä täällä eduskunnassa sitä päättämään.