Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Parhaillaan neuvotellaan EU:n tulevasta rahoituskaudesta vuodesta 2014 eteenpäin, ja rakennerahastot ovat meille suomalaisillekin tärkeitä aluekehityksessä, yritystuille ja esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkimus- ja kehitystoiminnalle.

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat saaneet erityistukea harvan asutuksen perusteella, ja tämä erityisperuste on kirjattu jopa Suomen ja EU:n väliseen liittymissopimukseen. Nyt kuitenkin komissio esittää isoa leikkausta tähän erityistukeen. Kun nykykaudella tukea on saanut 35 euroa per henkilö, niin komission esityksessä tämä pudotettaisiin 20:een euroon per henkilö. Kysyisinkin hallituksen Eurooppa-asioista vastaavalta ministeri Stubbilta: tuleeko Suomi saamaan EU:lta Itä- ja Pohjois-Suomelle erityistukea vähintään nykytasoisena, ja aiotteko te olla tässä asiassa Brysselissä lujana?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Erinomainen kristallipallokysymys. Valitettavasti en voi siihen suoraan vastata, mutta sen voin taata, että hallitus tekee kaikkensa sen eteen, että pohjoisten ja itäisten alueiden, harvaan asuttujen, tuki säilyy. Kuten edustaja tuossa oikein totesi, niin komission ehdotus pudottaa sen tuen 35:stä eurosta per henkilö noin 20:een. Kehittyneille maille seuraavalla kaudella annetaan noin 53 miljardia euroa plus sitten harvaan asuttujen alueiden tuki. Me tulemme panostamaan siihen, että saamme mahdollisimman korkean osuuden tästä. Mutta en voi taata, että se on 35 euroa per henkilö.

Tytti Tuppurainen /sd:

Kiitoksia, herra puhemies! Kun ette voi taata, että tämä rahoitus säilyisi, niin vetoan kuitenkin, että tekisitte parhaanne tämän tavoitteen eteen, ja jos niin huonosti kävisi, että meidän rahoitussaantimme vähenisi, niin olisi entistä tärkeämpää, että noilla rahoilla tehtäisiin sitten asioita, jotka tuottavat meille eniten lisäarvoa, että saisimme konkreettista hyötyä alueelle näistä EU-rakennerahastovaroista. Tuletteko te toimimaan sen puolesta, että erityisesti näillä pohjoisilla ja itäisillä harvaan asutuilla alueilla voitaisiin EU-rakennerahastovaroja hyödyntää jossain määrin myös investointeihin ja pieniin infrastruktuurihankkeisiin konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri Stubb totesi, me teemme parhaamme, että Suomen maksuosuus olisi mahdollisimman hyvä. Tänä seitsemän vuoden aikana, kuluvan ohjelmakauden aikana, tuo maksuosuus on ollut 1,8 miljardia, eli se on merkittävä lisä meidän aluekehityksemme varoihin. Meidän neuvottelutavoitteissamme nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomen asema on oikeastaan meidän ykköstavoitteemme, ja uskon, että tässä asiassa päästään Suomea tyydyttävään ratkaisuun.

Toinen puoli asiaa on tietenkin se, miten sitten niitä varoja käytetään, ja parisen viikkoa sitten hallitus teki päätöksen siitä, että tätä meidän järjestelmäämme kehitetään sillä tavalla, että hallintoa kevennetään, sitä yksinkertaistetaan, jotta rahaa jäisi niihin varsinaisiin hankkeisiin, joilla edistetään uusiutuvaa energiaa, uusia työpaikkoja jne. Tämä on se keskeinen tavoite, ja toinen on se, että päätösvaltaa siirretään Helsingistä alueille, maakunnan liitoille ja ely-keskuksille. Eli siellä missä asia tunnetaan, sinne siirretään valtaa ja mahdollisimman paljon pyritään saamaan rahoja nimenomaan sitten itse hankkeisiin.