Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on hallituksen esitys 101, josta ympäristövaliokunta on antanut tänä vuonna 2010 kolmannen mietintönsä, siis hallituksen esitys laiksi rakennusperinnön suojelemisesta. Siinä hiukan on muutettu myös maankäyttö- ja rakennuslakia sekä rikoslakia.

Tämän lain ehkä keskeisin kysymys on se, miten suojelu pystytään toteuttamaan. Meillähän on historiallisesti ongelmia ollut kaikissa suuremmissa kaupungeissa, mutta myös maaseudulla. Kun katsoo kuntien keskuksia, näitä vanhoja kirkonkyliä, niin hyvin ne vaikuttavat toinen toistensa kaltaisilta noin pääsääntöisesti. Poikkeuksiakin on, kuten esimerkiksi Iitti Kymenlaaksossa. Tietysti muualtakin Suomessa poikkeuksia löytyy.

Arvoisa puhemies! Tässä suojelun kohteet on määritelty, ja mielestäni se on tapahtunut onnistuneesti, mutta se, mikä ei ole niin onnistunut, on vaarantamiskielto. Alun pitäen hallitus esitti, että alueellinen ympäristökeskus eli nykyään ely eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kieltää rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä vaarantaviin toimenpiteisiin ryhtymisen julistamalla vaarantamiskiellon. Nyt kuitenkin — ja hyvä, että näin tapahtui — ympäristövaliokunta muutti tätä asiaa ja teki tästä 6 §:stä enemmän vaikuttavan, ja tällä tavalla sitten todetaan mietinnössä ensin, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kieltää rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä vaarantaviin toimenpiteisiin ryhtymisen eli asettaa vaarantamiskiellon. Astetta paremmin on asia nyt sitten todettu, kun mietinnössä on näin, että "vaarantamiskielto on kuitenkin määrättävä aina, kun suojelun turvaaminen sitä välttämättä edellyttää". Siis tämä "välttämättä edellyttää" on tämä lisäys tässä. Nimenomaan tähän on lisätty yksi lause lisää.

Kuitenkin tuo välttämättä-sana on esitetty allekirjoittamassani vastalauseessa poistettavaksi, ja tästä asiastahan me äänestimme jo viime viikolla. Tämä lause voi kuulostaa tietysti vähän turhalta, että tämä "vaarantamiskielto on kuitenkin määrättävä aina, kun suojelun turvaaminen sitä välttämättä edellyttää", mutta kuitenkin tämä tulee perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta, joka lähti siitä, että jotta perustuslain 20 § tulisi huomioiduksi tarvittavalla tavalla, niin tämä lause tarvitaan tässä. No, näin sitten valiokunta menetteli, mutta halusi tämän välttämättä-sanan pitää siellä mukana, niin kuin enemmistö tästä täysistunnosta myös.

Tämä oli yksi asia, joka oli tässä vastalauseessani, ja toinen oli sitten ympäristöjärjestöjen mukaan ottaminen näihin asian vireilletuloon saattaviin osapuoliin ja myöskin sitten muutoksenhakuun oikeutettuihin osapuoliin, eli kulttuuriperinnön vaalimiseen rekisteröidyt yhteisöt ovat hallituksen esityksessä, ja sitten esitin tätä, että ympäristön vaaliminen olisi myös tällaisen yhteisön toimialaa.

No, nämä asiat on käsitelty perjantaina, jotenka nyt meillä on jäljellä tämä toinen käsittely. Haluan tässä toisessa käsittelyssä vielä todeta tästä hallituksen esityksestä sen positiivisen huomion, että tässä on laajennettu suojelua myös rakennusten sisäinteriööriin, mikä on mielestäni tarpeellista ja valiokunnan mielestä oli myös. Kiinteällä sisustuksella tässä tapauksessa tarkoitetaan ovia, ikkunoita, listoja, tulisijoja jne., mutta sitten myös laajemmin voidaan suojelu kohdistaa rakennuksen lähiympäristöön, kokonaisuuteen, niin kuin suojelun kohteista todetaan tässä 3 §:ssä: "Rakennusperinnön säilyttämiseksi voidaan suojella rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita, joilla on merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta", siis hyvin laajasti huomioitu, mikä on myönteistä.

Arvoisa puhemies! Yhteenvetona voi todeta, että tässä mennään joka tapauksessa oikeaan suuntaan, jos kohta olisi voitu huomioida myös ympäristöjärjestöt asian vireilletulon yhteydessä ja muutoksenhaussa erikseen ja vaarantamiskielto olisi voinut olla toimivampi kuin mitä nyt 6 §:ssä lopulta päätetään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Ed. Tiusanen ansaitsee kiitoksen siitä, että hän on kantanut tästä rakennusperinnön suojelemisesta ja vaalimisesta näinkin paljon huolta ja sinänsä hyvin perustellun vastalauseen saanut aikaiseksi. Joka tapauksessa tästä asiasta päästiin äänestämällä selvyyteen, mikä on eduskunnan tahto tässä asiassa, ja toivoa vain sopii, että näillä puheilla, mitä ed. Tiusanen on täällä pitänyt, on myöskin käytännön vaikutusta sitten ministeriössä.