Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa herra puhemies! Tämän passilain ja siihen liittyvien lakien tausta on Yhdysvalloissa toukokuussa 2002 hyväksytty laki, jolla pyritään edistämään raja- ja viisumiturvallisuutta. Tämän lain mukaan viisumivapauden jatkumisen edellytyksenä on, että valtiolla on voimassa ohjelma, jonka mukaisesti se myöntää kansalaisilleen koneella luettavia passeja, jotka ovat vaikeasti väärennettäviä ja joissa on biometrinen tunniste sekä asiakirjaturvatekijöitä, jotka ovat yhdenmukaiset Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön määritelmien kanssa. Sittemmin Yhdysvallathan on siirtänyt tätä aikarajaa vuodella eteenpäin, ja EU:n sisä- ja oikeusasiain komissaari Frattinihan on, kuten viime viikon uutisoinnissa paljastui, pyytänyt myös Yhdysvaltojen kongressilta, että se siirtäisi tätä määräaikaa vielä uudelleen 28.8.2006 saakka, jolloin neuvoston asetuksen siirtymäajan mukaan uudet biometriset passit tulee ottaa käyttöön EU-valtioissa. Ylihuomenna sisäasiainministereiden kokouksessa käydään varmasti tätä ajankohtaista neuvottelutilannetta läpi.

Euroopan unionin neuvosto on joulukuussa 2004 hyväksynyt asetuksen jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista vaatimuksista. Tämän mukaan passissa tulee olla siru, johon biometrisena tunnisteena tallennetaan kasvokuva ja sormenjäljet. Siirtymäaika kasvotunnisteen käyttöönotolle on, kuten tiedämme, 18 kuukautta ja sormenjälkien käyttöönotolle kolme vuotta siitä, kun tekniset eritelmät on hyväksytty. Kasvokuva tulee ottaa siten passeissa käyttöön viimeistään 28.8.2006, ja sormenjälkien osalta määräaika päättyy 28.2.2008.

Suomi on eri yhteyksissä tuonut esille, että unionin alueelle pääsyyn tulisi soveltaa yhtenäisiä periaatteita, jotka pohjautuvat yhtenäisiin menettelyihin unionin ulkorajojen valvonnasta sekä uusinta teknologiaa hyödyntävään yhteiseen viisumipolitiikkaan ja viisumitietojärjestelmän käyttöön ottamiseen. Nämä ovat tietysti laittoman maahanmuuton, ihmissalakuljetuksen ja myös terrorismin torjuntaan liittyviä turvajärjestelmiä. Komission tavoitteena on, että biometristen tunnisteiden käyttöön ottaminen viisumeissa, oleskeluluvissa ja EU-kansalaisten passeissa aloitettaisiin viimeistään ensi vuonna. Asiakirjojen väärentämisen vaikeutuessa näiden toimien voidaan katsoa osaltaan tehostavan merkittävästi juuri äsken mainitsemieni laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjuntaa samoin kuin rikollisuuden ja erityisesti terrorismin ehkäisemistä ja torjuntaa. Unionin tasolla tähän liittyvät myös erilaiset tietojärjestelmät, esimerkiksi täälläkin useasti esillä ollut sormenjälkitietokanta Eurodac sekä suunniteltavat viisumitietojärjestelmä VIS ja Schengen II:n tietojärjestelmä, niiden koordinointi ja yhteiskäyttö tietosuojanäkökohdat luonnollisesti huomioon ottaen. Tavoitteena on, että ...

Arvoisa puhemies! Tavoitteena on, että henkilöiden tunnistus voidaan jatkossa hoitaa entistä tehokkaammin, turvallisemmin ja varmemmin. Biometristen tunnisteiden käyttöönotto toteutetaan meillä kaksivaiheisesti. Nyt ensimmäisessä vaiheessa, jota tämä hallituksen esitys koskee, otetaan käyttöön siru ja siihen tallennetaan biometrisena tunnisteena vain kasvokuva. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuodenvaihteen 2005—2006 vaiheilla. Valitettavasti tarkempi aikataulu on riippuvainen markkinatuomioistuimen passien hankintamenettelystä antaman ratkaisun sisällöstä. Markkinatuomioistuimen ratkaisu saataneen lähiviikkoina. Se, että hankintapäätöksestä valitettiin markkinatuomioistuimeen, johti nyt siihen, että passiuudistuksen valmistelu on viivästynyt suunnitellusta aikataulusta.

Sisäasiainministeriö on asettanut tämän vuoden maaliskuussa työryhmän valmistelemaan niitä lainsäädännön muutoksia, joita sormenjälkien käyttöönotto passeissa edellyttää kansalliseen lainsäädäntöömme. Erityisesti tulee selvittää ja valmistella ne muutokset, jotka liittyvät sormenjälkien ottamiseen, rekisteröimiseen, käyttämiseen ja luovuttamiseen sekä henkilöiden yksityisyyden suojaamiseen. Työryhmän tulee saada hallituksen esityksen muotoon laadittu esitys valmiiksi tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Arvoisa puhemies! Uudistuksessa esitetään tunnistettavuuden ja siten matkustusturvallisuuden lisäämiseksi, että passin yleinen voimassaoloaika lyhennettäisiin kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen. Viiden vuoden voimassaoloaikaa puoltaa myös se, että sirun valmistajat eivät takaa sen toimintavarmuutta pidemmäksi ajaksi. Sirun käyttöönotto merkitsee sitä, että yhteen passiin voidaan merkitä vain yhden henkilön tiedot. Näin alle 15-vuotiaita ei enää voitaisi merkitä huoltajansa passiin. Myös seuruepassista luovuttaisiin.

Biometrisen passin käyttöönotto sekä väliaikaisen passin turvatason nostaminen lisäävät palvelupisteiden teknistä varustelua. Poliisillahan on meillä koko maan kattava palveluverkosto, 272 palvelupistettä. Tulevaisuudessa tekniset laitteet tulevat edelleen lisääntymään sormenjälkien käyttöönoton yhteydessä. Passeja myöntävien pisteiden määrää tulee muuttuneessa tilanteessa tarkastella uudelleen myös taloudellisesta näkökulmasta, kuitenkin siten, että turvaamme palvelujen saatavuuden.

Esitetty passin uudistaminen merkitsee poliisille ja ulkoasiainhallinnolle lisäkustannuksia, joista osa voidaan periä passinhakijoilta lupamaksuina. Passin hinta määritellään sisäasiainministeriön asetuksessa poliisin suoritteiden maksullisuudesta, ja me lähdemme siitä, että kaikki suunnittelu- ja valmistuskustannukset eivät automaattisesti sellaisenaan siirry passin hintaan. Tällä on myöskin kansalaisten tasavertaiseen matkustusmahdollisuuteen liittyviä vaikutuksia, joten emme lähde siitä, että automaattisesti näitä kaikkia kustannuksia myöskään järjestelmän kehittämisestä voidaan siirtää passien hintaan.

Arvoisa puhemies! On nimenomaan turvallisuusmielessä pari prioriteettia, jotka viime aikoinakin ovat tulleet esille muun muassa laittoman maahanmuuton torjunnassa. Viisumipolitiikan selkeä painopiste on tietysti yhteisen konsuliohjeiston uudistaminen, mutta toinen selkeä prioriteetti on uuden teknologian hyödyntäminen, erityisesti viisumitietojärjestelmän käyttöönottaminen ja biometristen tunnisteiden käyttöönottaminen. Tältä osin EU:n kehityksessä Suomi niin poliisin kuin rajavartioston ja turvallisuusviranomaisten osalta on vahvasti kyllä ajassa ja tekniikassa mukana.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreät ovat suhtautuneet alusta pitäen kriittisesti biometristen tunnisteiden käyttöönottoon. Tämä on hankkeena osa sitä isoa kokonaisuutta, joka syyskuun 11:nnen tapahtumien jälkeen on sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa otettu, jatkuvasti uusia askeleita kohti isoveli valvoo -yhteiskuntaa. Minä toivoisin valvojaksi pikemminkin pikkuveljeä; minulla onkin niitä kolme.

Tästä laajemmasta asiayhteydestä vielä, että todella toivoisin, että jossain vaiheessa voisi yhteiskunnan suunta mennä sellaiseksi, että pikemminkin tietosuojaa, yksityisyyden suojaa, vahvistettaisiin eikä aina luotaisi uusia toimia, joilla kansalaisten valvonta helpottuu. Tämä on tämmöinen hidas, vaarallinen trendi meidän ajassamme, jonka lopputuloksena ei ole avoin yhteiskunta eikä turvallisuus vaan pikemminkin pelokkuutta ja turvattomuutta.

Arvoisa puhemies! Käytännön ongelmia, jotka näihin biometrisiin passeihin liittyvät, on ensinnäkin se, että kansalaisten näkökulmasta tämä edustaa kustannusten nousua eikä saisi enää näitä kymmenvuotisia passeja vaan ainoastaan viisivuotisia. Jos matkustelua harrastaa, tämä on konkreettinen heikennys. Toinen käytännön ongelma liittyy tällaisiin oikeastaan kaikkiin isoihin tiedonkeruujärjestelmiin, että mitä enemmän tietoa ihmisistä kerätään, niin virhemahdollisuudet kasvavat. Tähän kysymykseen ei mielestäni ole riittävästi paneuduttu, kun biometristen tunnisteiden käyttöönottoon on päätetty lähteä.

Käsittääkseni komission alkuperäinen ehdotus, johon lakiehdotus perustuu, myöntää itsekin, että tietoturvaviranomaisilla ei ole tarpeeksi resursseja järjestelmän valvontaan, eli kun lisätään tiedonkeruuta, myös tietosuojaa tulisi vahvistaa aina. Tämän saman periaatteen pitäisi päteä myös tähän, ja näin ei tässä tapauksessa ole. Lisäksi monet asiantuntijat ovat tulleet siihen tulokseen, että insinöörit eivät ole kaikkivoipia, eli näihin biometrisiin passeihin liittyy käytännöllisiä, teknisiä ongelmia, joita ei ole ratkaistu ennen kuin järjestelmä on päätetty käyttöön ottaa.

Tässäkin asiassa on edetty väärin päin; toivotaan, että tekniset ongelmat ikään kuin ratkeavat itsestään, jahka järjestelmä on käyttöön otettu. Tämän tyyppinen näkemys tuntuu olevan myös sisäministeriössä. SM:n nettisivuilla pohditaan lyhyesti, kuinka todellisia nämä uhkakuvat biometriassa tietosuojan uhkana ovat. Aika lakonisesti ongelma kuitataan, että tällä hetkellä biometriaa ei vielä juuri käytetä, joten välitöntä uhkaa ei ole. Jos ja kun tämä hallituksen esitys menee läpi, niin uhkat alkavat siitä.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Lähetekeskustelussa on varsin merkittävä lakiehdotus. Mielestäni tällä olennaisesti kyetään parantamaan raja- ja viisumiturvallisuutta, kuten ministeri Rajamäki totesi.

Meillähän rikollisuuden paljastaminen ja ehkäisy on ollut hyvin tärkeällä sijalla jo monissa muissa hankkeissa. Me kaikki tiedämme, että rikolliset ja kansainväliset rikollisjärjestöt käyttävät hyvin tehokkaasti nykytekniikkaa. Mielestäni on erittäin tärkeää, että myös viranomaiset voivat sitä mahdollisimman hyvin ja tuloksekkaasti käyttää suojatakseen yhteiskuntaa rikollisuudelta ja paljastaakseen ja ehkäistäkseen rikollisuutta.

Monissa Pohjoismaissa tai monissa Euroopan maissa näyttää tämä hanke etenevän samaan tahtiin kuin meillä. Ministeri totesi, että tässä ehdotetaan nyt kaksivaiheista käyttöönottoa. Mielestäni se on oikea periaate. Näin ainakin saadaan kokemuksia, matkustusturvallisuutta nopeasti jo parannettua ja oletettavasti myös kustannukset, jotka tietysti ovat aina vähän ongelmallisia tällaisessa uudistuksessa, pidettyä kohtuullisina.

Voi tietysti sanoa, että tämä viiden vuoden passeihin siirtyminen lisää kansalaisten näkökulmasta jossain määrin kustannuksia, mutta pitäisi tietysti miettiä, millä tavoin sitten passien hinta kyetään jatkossa pitämään kohtuullisena. Niiden saatavuus myös on turvattava, ja tässä mielessähän palveluverkon kattavuus, joka tulee esille muun muassa huomisen selonteon lähetekeskustelussa, on äärimmäisen tärkeä kysymys, millä tavoin kansalaisia valtion paikallishallinnossa kyetään palvelemaan.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Meriläinen äskeisessä puheenvuorossaan suhtautui varsin kriittisesti tähän hallituksen esitykseen. Siihen voidaan juuri niistä lähtökohdista, joista hän lähestyi tätä asiaa, todeta, että isoveli valvoo, yhteiskunta vain voimistuu tätä tietä. Tämä on tietysti ihan totta. Se on objektiivinen totuus, eikä siihen sisälly sellaisenaan yhtään mitään arvolatausta, tai tarvitse välttämättä liittyä.

Asiaa voidaan tarkastella mielestäni varsin monelta kantilta. Ensinnäkin tämä on realiteetti, johonka on väistämättömästi ajauduttu maapallolla, joka on ylikansoittumassa ja jossa taistelu viimeisistä luonnonvaroista ei kuin kiristyy vaan päivä päivältä. Ja väärinkäyttäjien absoluuttinen määrä kasvaa, vaikka ei suhteellisesti kasvaisikaan, mutta väestön runsastumisen kautta absoluuttisesti kasvaa. Sillä tavalla on aina uusia toimijoita. Hyvin mielenkiintoinen ilmiö, joka liittyy harmaan ja mustan talouden puolelle, on se, että tälle puolelle hakeutuu niitä yhteiskuntien lahjakkaimpia yksilöitä, aivan niitä superveitsiaivoisia yksilöitä, jotka tätä kautta huomaavat hyötyvänsä paremmin kuin mitään muuta tietä. Siihen täytyy sitten tietysti yhteiskuntien reagoida.

Sitten tähän tekniseen puoleen, jossa on lähinnä näitä kielteisiä puolia. Ensinnäkin se, että joudutaan alle 15-vuotiaitten lasten merkitsemisestä huoltajansa passiin luopumaan samoin kuin seuruejärjestelyistä passiasioissa, tämä on ehdottoman kielteinen ilmiö. Todella kielteinen ilmiö. Teknisestihän tämä merkitsee biometristen tunnisteitten puolella sitä, että ainut, mikä on jollakin tavalla enää järkevä tunnistemuoto, on se, että on sormenjäljet. Se tarkoittaa sitä, että sormenjälkirekisteri tulee valtavaksi maapallolla tästä eteenpäin. Se merkitsee sitä, että myöskin tietynlainen yksilöön kohdistuva turvallisuusnäkökohta heikkenee koko ajan, valitettavasti. Se on tämän yhteiskunnallisen kehityksen tuote. (Ed. Zyskowicz: Millä tavalla?) — No se kun voi joutua ... arvoisa ed. Zyskowicz, kun juuri yritin todistaa, että yhteiskuntien lahjakkaimmat yksilöt ovat valitettavasti tällä tiellä. He kehittävät järjestelmiä, joilla he keräävät nämä tiedot ja välittävät niitä sellaiseenkin käyttöön, mihinkä niitä ei ole tarkoitettu. Ed. Zyskowicz, vastasin teille juuri.

Elikkä siis toisin sanoen tällä järjestelmällä luodaan samalla eräänlainen uhkatekijä yhteiskuntiin, samalla kun siinä vaihtoehdot ovat aika vähissä teknisesti, käyttökelpoiset vaihtoehdot, ja samalla kustannukset lisääntyvät ja samalla perheitten elämä vaikeutuu jnp. Siis toisin sanoen yhteiskunnalliset ongelmat tällä tavalla kasvavat. Myöskin se, että passien voimassaoloaika lyhenee, on ongelma.

Mutta, arvoisa puhemies, että päästäisiin johonkin myönteiseen, niin henkilönä, joka on ollut toisen henkilön puolesta Suomen armeijassa palvelemassa, niin hyvä, että nyt ainakin sormenjäljistä tietää, kuka tulee inttiin palvelemaan.

Ben  Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Meriläinen kertoi, että taas otetaan askel isoveli valvoo -yhteiskuntaan ja että tähän uudistukseen tämän vuoksi suhtaudutaan lähtökohtaisesti vihreiden piirissä kielteisesti. Ed. Pulliainen toi esiin toisenlaisen näkökulman.

Totean, että vastaavia puheita siitä, että viranomaiset saavat liikaa valtuuksia, varsinkin poliisiviranomaiset saavat liikaa valtuuksia kansalaisten valvontaan, on vihreiden piiristä esitetty aika ajoin, kun on kyse viranomaisten ja erityisesti poliisiviranomaisten toimintavaltuuksien kehittämisestä.

Kuitenkin ne viime vuosien aikana annetut poliisien lisävaltuudet, kuten puhelinkuuntelu törkeiden rikosten selvittämisessä ja teletunnistetietojen saaminen, ovat olleet erittäin tarpeellisia uudistuksia. Lukuisat murhamiehet ja törkeät huumerikolliset, jotka sadoille ellei tuhansille suomalaisille lapsille ja nuorille ovat välittäneet vaarallisia huumeita, ovat jääneet kiinni ja saaneet ansaitsemansa vankeusrangaistuksen vain ja ainoastaan sen avulla, että poliisilla on ollut käytössään toimintavaltuuksia, jotka liittyvät myös puhelinkuunteluun ja teletunnistetietoihin.

En myöskään näe, miten tässä uudistuksessa, jolla käsittääkseni pyritään siihen, että passista voisi paremmin varmistautua sen aitoudesta ja siitä, että se on kantajansa aito passi, miten tästä uudistuksesta voisi seurata kielteisiä vaikutuksia.

Ed. Pulliainen näitä näkökohtia toi esiin ja puhui siitä, että tämä johtaa väistämättä hyvin massiiviseen sormenjälkirekisteriin ja se uhkaa ihmisten turvallisuutta. En ihan vakuuttuneeksi tullut siitä, miten se uhkaa ihmisten turvallisuutta, jos heidän sormenjälkensä ovat jossakin rekisterissä. — Ehkä jatkan, puhemies, puhujakorokkeelta.

(Korokkeelta) Herra puhemies! Voi olla, että tällaisia ed. Pulliaisen mainitsemia riskejä on olemassa, ja niitä pitää pyrkiä torjumaan, mutta jokainen meistä ymmärtää sanomattakin, mitä riskejä sisältyy siihen, että kansainväliset terroristit tai muut rikolliset pystyisivät helposti väärentämään passeja, pystyisivät helposti matkustamaan muiden ihmisten passeilla. Jos kansainväliset terroristit, jotka kuljettavat pommeja lentokoneisiin ja ovat valmiit itsensä tuhoamaan ja samalla sadat kanssamatkustajat ja tuhannet maassa olevat uhrit, jos heidän rikoksiaan ja näiden rikosten tekemistä vaikeutetaan sillä, että passit olisivat entistä luotettavampia, että ne entistä paremmin ja luotettavammin kertoisivat siitä, että passin kantaja ja haltija on todella passissa tarkoitettu ihminen, se on varmasti uudistus, joka parantaa ja lisää meidän kaikkien tällä yhteisellä maapallolla elävien turvallisuutta.

Herra puhemies! Tässä yhteydessä olisin esittänyt yhden konkreettisen kysymyksen sisäministeri Rajamäelle. Olen ymmärtänyt, että kun turvapaikanhakijoista on otettu eri maissa tunnistetietoja, muun muassa sormenjälkiä, ja kun nämä ainakin Euroopan unionin piirissä ovat sitten olleet eri maiden viranomaisten verrattavissa, niin on käynyt ilmi, että Suomestakin turvapaikkaa hakevista henkilöistä hyvin merkittävä osa on hakenut turvapaikkaa jo aikaisemmin jostakin muusta unionin jäsenmaasta. Tämä on ollut hyvä ja välttämätön uudistus. Mutta kysymys, jonka ministerille esitän, on: Kuinka pitkä aika Suomessa menee siitä, kun käy ilmi, että henkilö on jo hakenut turvapaikkaa jossakin muussa unionimaassa, siihen, kun hänet Suomesta siirretään tai palautetaan tuohon alkuperäiseen maahan, mistä hän on ensiksi turvapaikkaa hakenut?

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Keskustelu uusista passeista on lähtenyt mielestäni aivan väärille urille. On takerruttu yksityiskohtiin, on puhuttu aidanseipäistä, kun pitäisi puhua aidan paikasta. Itse asiassa biometrinen tunniste ei ole passissa mitään uutta. Valokuva on biometrinen tunniste, samoin nimikirjoitus. Se, mikä tässä on uutta, on se, että tunnistetiedot digitalisoidaan ja tallennetaan passin osaksi tulevalle muistipiirille. Tarkoituksena on vaikeuttaa passien väärentämistä ja toisen henkilön passilla matkustamista. Hyvä tavoite!

Miksi siis kaikki se poru ja huoli, jota asian ympärillä on liikkeellä? Siksi, että digitaalista tietoa on helppo koota ja yhdistää. Ihmisiä yksinkertaisesti kiinnostaa tietää, mitä heitä koskeville tiedoille tehdään, missä ja miksi. Siksi biometrisestä tunnisteesta keskusteltaessa tulisi keskittyä siihen, miten näitä tunnistetietoja on määrä käyttää. Kerätäänkö niitä esimerkiksi raja-asemalla tietokantoihin? Mitä näihin tietokantoihin kerättävillä tiedoilla tehdään? Kuinka hyvin kerättävät tiedot suojataan väärinkäytöltä? Koska tietokantoihin kerätyt tiedot hävitetään? Tässä keskustelussa ei riitä se, mitä Suomen viranomaiset näillä tiedoilla tekevät. Passit luetaan myös sellaisissa maissa, joissa yksityisyyden suoja tai viranomaisten ammattietiikka ei ole Suomen tasoa. Lähtökohtana on oltava se, että passeja varten kerättäviä tunnistetietoja ei saa käyttää mihinkään muihin tarkoituksiin kuin passinhaltijan tunnistamiseen, ei mihinkään muihin tarkoituksiin.

Digitaaliset identiteettivarkaudet ovat maailman nopeimmin kasvavia rikollisuuden lajeja. Vuosina 1998—2002 joka kahdeksas aikuinen Yhdysvaltain kansalainen joutui identiteettivarkauden uhriksi — joka kahdeksas Yhdysvaltain kansalainen. Tämän biometrisen passijärjestelmän käyttöönoton myötä syntyvät tietokannat tulevat olemaan rikollisille erittäin houkuttelevia kohteita. Niiden suojauksen on oltava täysin aukoton.

Monessa maassa viranomaiset seuraavat ulkomaalaisten liikkeitä. Tulevaisuudessa ei ole mitenkään mahdotonta, että passista raja-asemalla luettu kasvokuva syötetään paikallispoliisin valvontakameroiden kasvontunnistusjärjestelmään, jolloin viranomaiset voivat seurata meidän ulkomaalaisten liikkeitä kadunkulman tarkkuudella ja valvoa, keiden paikallisten ihmisten kanssa me siellä keskustelemme. Nämä järjestelmät eivät ole mitään tieteiskuvitelmaa, niitä on jo kokeiltu eri puolilla maailmaa myös rikollisten paikantamiseen. (Eduskunnasta: Onko onnistunut?) — On. (Eduskunnasta: Hyvä!) — Valitettavasti tuli myös aika iso määrä vääriä osumia, pidätettiin myös joukko vääriä ihmisiä. (Eduskunnasta: Paha!)

Onneksi Euroopassa ei sentään hyväksytty Yhdysvaltain vaatimusta etäluettavista passeista. Niistä meidän biometriset tietomme olisi voitu lukea matkan päästä ilman, että me olisimme sitä edes itse huomanneet, eivätkä niiden tietojen lukijat olisi aina välttämättä olleet viranomaisia. Niin kuin hyvin tiedämme, viranomaiset eivät ole ainoat, jotka pystyvät pystyttämään valetukiasemia, niitä on myös rikollisten käytössä nykyään. Sama pätee rfid-sirujen lukijalaitteisiin.

Keskustelu palaakin vanhaan perustavaa laatua olevaan kysymykseen: kuka valvoo valvojia? Tällaista passijärjestelmää ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin tietoturvaviranomaisille kautta EU:n taataan riittävät voimavarat ja toimintavaltuudet järjestelmän käytön valvontaan. Muuten on olemassa riski, että biometrisistä tunnisteista tulee yksi osa aukotonta valvontajärjestelmää, järjestelmää, joka mahdollistaa kaikkien kansalaisten liikkeiden ja viestinnän jatkuvan seurannan ja aivan varmuuden vuoksi siltä varalta, että joku meistä tekee jotain sopimatonta. Mutta kuka määrittelee, mikä on sopimatonta, kun järjestelmä on kerran luotu?

Lisäksi haluan nostaa esiin toisen huolenaiheen eli tiedon virheettömyyden varmistamisen. Jokainen meistä osaa tarkistaa nykypassin biometristen tunnisteiden oikeellisuuden: tuo on minun nimikirjoitukseni, nuo ovat minun kasvoni. Mutta miten me voimme varmistua siitä, että passiin digitaalisesti lisätyt tiedot ovat oikein? Mitä suurempia tietomääriä käsitellään, sitä todennäköisemmin mukana on myös virheitä ja sitä helpompaa tietoihin on myös piilottaa tahallisia virheitä.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä kysytään jälleen kerran, mitä pelättävää tavallisella lainkuuliaisella kansalaisella on, jos viranomaisten valtuuksia ja välineitä lisätään. En halua lietsoa paniikkia, mutta Suomella on ollut viime vuosikymmenet erittäin hyvä viranomaisonni. Väärinkäytökset ovat olleet satunnaisia ja yksittäisiä, joitakin terveydenhuoltoviranomaisia, jotka ovat sattuneet katsomaan 1 500 kertaa naapureidensa ja sukulaistensa sairauskertomuksia. Sen sijaan Portugalissa, jossa historian läksyt ovat tuoreempia, esimerkiksi väestörekisterin pito on perustuslain tasolla kielletty.

Jaakko Laakso /vas:

Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen huoleen, jonka ed. Kasvi perusteellisessa arviossaan esitti, mutta minua huolestuttaa tässä passiuudistuksessa myös toinen asia, ja se on tulevan passin hinta. Kuten ministeri Rajamäki totesi, tällä hetkellä uuden passin hinta ei vielä ole tiedossa, mutta näyttää kuitenkin siltä, että uusi passi tulee olemaan huomattavasti kalliimpi kuin nykyinen passi. Jos hallituksen lakiesityksen perusteluissa mainittu 60 euroa toteutuu, tämä merkitsee sitä, että kun esimerkiksi nelihenkinen perhe tällä hetkellä selviää 80 euron kustannuksilla, esimerkiksi kaksilapsinen perhe, ja saa kaksi kymmenvuotista passia, joihin myös alaikäiset lapset on sisällytetty, niin tulevaisuudessa hinta nousee peräti 480 euroon, mikäli tämä 60 euron hinta pysyisi voimassa. Nämä kustannukset ovat todella aika kohtuuttomia. Alaikäisiä ei enää voida merkitä vanhempien passille, ja toiseksi tällä 40 eurolla on aikaisemmin saanut kymmenen vuoden passin. Nyt joutuisi maksamaan viiden vuoden passista 60 euroa. Herra ministeri, kustannusten nousu on todella raju, ja sen takia en oikein voi yhtyä siihen hallituksen lakiesityksen perusteluissa olevaan mainintaan, että hinta ei muodostu kohtuuttomaksi.

Sisäasiainministeri  Kari  Rajamäki

Herra puhemies! Kuten täällä on tuotu esille ja kuten itse alussa totesin, niin biometristen tunnisteiden avulla me voimme huomattavasti tehostaa laittoman maahanmuuton, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, joka erityisesti rajat ylittävän vakavan rikollisuuden osalta on meidän lähiympäristöämme myöskin. Kyseessä on siis pyrkimys tehostaa kansalaisten arjen turvallisuutta ja sen turvallisuuden perustaa.

Totta kai liittyy monia teknisiä ja taloudellisia ja myös tietosuojaan liittyviä kysymyksiä kaikkien näiden järjestelmien kehittämiseen. Näistä myös eduskunta ja hallitus ovat hyvin tietoisia, ja eri vaiheissa myöskin EU:n kehityksessä haluamme näitä asioita pohtia ja pitää esillä. Mutta se, että jatkossakin tietojärjestelmistä muodostuisi laajempi kokonaisuus, on johdonmukaista myös siinä mielessä, että me voimme esimerkiksi maahanmuuttaja- ja turvapaikkapolitiikan osalta myöskin aikaisemmin EU-alueella kielteisen lupapäätöksen saaneiden osalta asioita tarkastella asianmukaisella tavalla ja oikeiden tietojen pohjalta. Tältä osin ed. Zyskowicz kysyi Eurodac-järjestelmää. Olemme nopeuttaneet Ulkomaalaisviraston käsittelyjen kautta käsittelyn 18 vuorokauteen, mutta muutaman kuukauden vaihtelu on takaisinpalaamisen osalta.

Sitten tämä passin kustannus on erittäin tärkeä asia. Kuten totesin, niin sisäasiainministeriössä emme lähde automaattisesti siitä, että suunnittelu- ja valmistuskustannukset sellaisinaan siirretään passin hintaan. Kysymys on laajemman arvioinnin ja pohdinnan asia. On myös muistettava, että biometria ja yhteisen turvallisuuden tietojärjestelmien kehittäminen on niin laaja rakenteellinen asia, että se ei voi olla pelkästään passin hinnalla tarkasteltavissa vaan liittyy ulkoasiainhallinnon, rajavalvonnan ja laajemman turvallisuusrakennelman kustannuksiin.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että tämä hallituksen esitys on tietenkin seurausta kansainvälisestä kehityksestä. Belgiahan on ottanut jo käyttöön tällaisen passijärjestelmän, Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa aikovat ottaa sen tänä vuonna, ja Hollanti on lykännyt ensi vuoteen. Ranska tietenkin poliittisesti hyvin valveutuneena maana on pitkittänyt aikaansa. Lausuntoja on pyydetty monelta eri taholta, muun muassa tietosuojavaltuutetulta, vähemmistövaltuutetulta, Kaapatut Lapset ry:ltä, Väestörekisterikeskukselta ja Ulkomaalaisvirastolta, joten pakko on luottaa, että tämä hallituksen esitys on läpikäynyt riittävän seulan. Toivottavasti! Pääpyrkimys on siis hyvä.

Tietenkin tämän sirun tarkoitus on biometrisine tunnisteineen vaikeuttaa passien väärentämistä, mikä on ollut erittäin taidokasta viime aikoina. Rajavartiolaitoksen työntekijät kertovat, että ne ovat hyvin taidokkaasti väärennettyjä asiakirjoja, mitä rajoilla näkee. Ehkäpä tämä mikrosiru sitten vaikeuttaa, toivottavasti, väärennöksien tekemistä. Tietenkin on perin ikävää ja olemme varmasti kaikki pahoillamme siitä, että näin kalliita laitteita me suomalaiset joudumme hankkimaan ja näin monimutkaisia välineitä ja ettemme pysty enää toisiimme luottamaan.

Olen ed. Kasvin kanssa samaa mieltä, että — on ehkä aika siirtyä puhujakorokkeelle. (Ed. Zyskowicz: Ei hän sitä mieltä ollut!)

(Korokkeelta) Ed. Zyskowiczin tilannekomiikka osui taas jälleen kerran paikalleen. Ed. Kasvi ei sanonut, ettei tarvitse siirtyä puhujakorokkeelle, mutta näin, että valo rupesi vilkuttamaan, ja se merkitsee, hyvät ystävät, että aika paikalla puhumiseen on päättynyt ja on aika siirtyä puhujakorokkeelle puhumaan. Siksi, arvoisa puhemies, noudatin tätä sääntöä, haluan noudattaa tämän talon perinteisiä tapoja. — Ed. Kasvi totesi, että on ihan hyvä, että valvotaan, mutta juuri tämä sisältö, mistä hän puhui: kuka valvoo sitten sitä isoaveljeä, joka valvoo meidän liikkeitämme? En ainakaan minä halua, jos ajattelee, että tavallinen ihminen elää nuhteettomasti ja häntä seurataan, missä hän kulkee, että näitä tietoja käytetään syyttömiä vastaan. Tämä on tietenkin yksi probleema.

Mielestäni tässä on aika pitkälle saman kaltaisesta asiasta kysymys kuin dopingissa. Olen toiminut antidopinglääkärinä eli ottanut näitä testinäytteitä, jotka on lähetetty tutkittavaksi, ovatko urheilijat käyttäneet kiellettyjä aineita urheillessaan. Me tiedämme kaikki, että nämä dopingaineet kehittyvät nopeammin kuin testimenetelmät pystyvät seuraamaan perässä. En halua minäkään maalata mitään uhkakuvia pahemmin, niin kuin ed. Kasvikaan, mutta kyllä helposti niin on, että aina löytyy niitä nokkelia asiantuntijoita, jotka pystyvät sitten taas kiirehtimään kunniallisten ja nuhteettomien ihmisten toimien edelle. Ymmärrän, että tämän hallituksen esityksen pyrkimys ja suunta on oikea, mutta aivan aukoton turvallisuusjärjestelmä tämäkään ei valitettavasti ole.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Minä kiinnitän huomiotanne ed. Meriläisen toteamukseen, että tämä passilaki edustaisi isoveli valvoo -kehitystä. Jokainen meistä voi luonnollisesti tulkita tuon lausuman niin kuin itse haluaa. Minä tulkitsisin sen viranomaisille myönteisesti siten, että heille tuleekin taata ja turvata kaikki mahdollisuudet sekä resurssien, menetelmien että lainsäädännön osalta. Meillä on aivan tarpeeksi paljon viime ajoilta esimerkkejä siitä, että rikolliset käyttävät kaikkea mahdollista uutta tekniikkaa ja saattavat olla tämän vuoksi askeleen poliiseja edellä, kun poliiseilta nuo riittävät oikeudet ja resurssit sekä tarvittava lainsäädäntö puuttuvat. Me käsittelemme parhaillaan poliisilain muutosta hallintovaliokunnassa ja olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti siihen, että poliisille tulee taata toimintaedellytykset juuri rikollisuuden ehkäisemiseksi ja paljastamiseksi. Tällä passilailla on tämä sama positiivinen tavoite.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Uudet biometriset tunnisteet passeissa tulevat todellakin antamaan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia estää laitonta maahanmuuttoa ja ylipäätänsä tarkentaa henkilöllisyyden varmentamista. Tämä on varmasti hyvä asia. Mutta mielestäni myös ed. Zyskowiczin kannattaa myöntää se, että tällaisia tekniikoita käyttöön otettaessa olisi samaan aikaan huolehdittava siitä, että mahdolliset perusoikeuksiin kohdistuvat loukkaukset, kuten yksityisyyden suojaan puuttuminen, ovat hoidossa. Vaikutelma varmasti ed. Meriläisellä ja ed. Kasvilla ja allekirjoittaneella monista vastaavantyyppisistä asioista, joita nyt on lainsäädäntöprosessissa koko EU:ssa ja joita eduskunta siis käsittelee, on se, että nyt on hyvin nopeasti ryhdytty näihin ennalta ehkäiseviin kansainvälisen rikollisuuden torjuntatoimiin ilman että samaan aikaan on maltettu huolehtia siitä, että tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät riskit olisivat hallinnassa.

Euroopan unioni on laajentunut hiljattain 25 maata käsittäväksi, eikä varsinkaan uusissa EU-maissa ole läheskään asianmukaista tietosuojalainsäädäntöä eikä organisaatiota, viranomaisia, jotka valvovat tietosuojaa. Siinä mielessä asia on todella vakava ja kysymys on suuri. Oikeastaan hallituksen esityksessä on aika tyypillisesti juuri tässä suhteessa ilmoitus ihan ensi lehdellä, kun kerrotaan, että sormenjäljen käyttöönottoon liittyen tullaan antamaan erillinen esitys liittyen sormenjälkitietojen käyttöön, rekisteröintiin ja luovuttamiseen. Nyt olisi ollut todella mielenkiintoista kuulla ministeri Rajamäeltä, minkälaisia valmisteluja ja mistä lähtökohdista tätä työtä tehdään. Mutta siis tosiaan ensin säädetään näitä uusia velvoitteita ja vasta sen jälkeen ruvetaan pohtimaan, miten niitä sitten voidaan käyttää esimerkiksi lainmukaisesti. Ed. Zyskowicz, te olette perustuslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja, ja olen aivan varma, että te olette samaa mieltä siitä, että perusoikeuksia mahdollisesti rajoittavista toimista on säädettävä lailla ja laissa on hyvin tarkkaan määrättävä, mihin tarkoituksiin viranomaisilla ja muilla tahoilla on oikeus näitä tietoja käyttää, ja että viranomaisten toimintaa myös pitää valvoa. Uskon, että periaatteessa voisimme olla tästä aivan samaa mieltä, niin että on ihan turha rakentaa tähän mitään vastakkainasettelua.

Haluaisin lyhyesti vielä kosketella toista samantyyppistä säädöstä, joka myöskin liittyy kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan ja jota EU:ssa puuhataan. Toisin kuin tämä passiasetus se on vielä valmistelussa, ja se onkin kohdannut yllättäviä vaikeuksia. Se liittyy teletunnistetietojen tallentamiseen. Koska siinä on niin paljon yhteisiä piirteitä tämän esityksen kanssa, ajattelin lyhyesti ottaa sitä keskusteluun myöskin mukaan. Operaattorit on tarkoitus velvoittaa tallentamaan kansalaisten teletunnistetietoja todennäköisesti 12 kuukauden ajaksi, jotta voitaisiin mahdollista rikostutkintaa varten sitten näitä tietoja hyödyntää. On tullut ongelmia, koska itse asiassa Euroopan unionissa on todellakin lähdetty vähän liian hätäisesti tähän lainsäädäntötyöhön ja nyt oikeusasioista vastaava komissaari Frattini on ilmoittanut, että neuvoston puitepäätösehdotus ei itse asiassa ole asianmukaisella oikeusperustallakaan ja komissio tulee tämän asian ottamaan aivan uudelta pohjalta esiin. Mielenkiintoista on se, että tässä itse asiassa yhdeksi toiseksi kompastuskiveksi on noussut se, että tällainen toiminta, kun näitä tietoja kerätään, on todella kallista, siitä aiheutuu kustannuksia.

Tässähän ed. Laakso kiinnitti huomiota siihen, että tosiaan nämä uudet biometriset passitkin tulevat olemaan ihmisille paljon kalliimpia hankkia, koska niihin liittyy näitä kalliita tekniikoita. Teletunnistetietojen tallentaminen maksaa aikamoisia summia operaattoreille, ja eri EU-maissa on aivan erilaisia velvoitteita siitä, kuka nämä kustannukset maksaa. Toisissa maissa operaattori maksaa, toisissa valtio maksaa. Aivan tällaista alkuperäistä EU:n sisämarkkinafilosofiaa noudatellen syntyy epäreilua kilpailua, jolloin tällaista ehkä ei päästä säätämään. On mielestäni hyvä, että tämänkin tyyppiset asiat ovat tulleet esiin, koska se vaan kuvastaa sitä, että lainvalmistelu on aika ongelmallista ja puutteellista näissä asioissa. Kun tarkoituksena sentään on, että kansalaisten perusoikeuksia kunnioitetaan samalla kun viranomaisille annetaan uusia velvollisuuksia ja mahdollisuuksia estää rikoksia, niin näistä pitäisi käydä myös tässä salissa paljon enemmän keskustelua.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ihmiskauppa, laiton eläinkauppa, huumekauppa jne. lisääntyvät, ja kansainvälinen rikollisuus on erittäin teknologisoitunutta, se on selvä. Siinä mielessä tietysti biotunnisteiden käyttö on perusteltua rajaturvallisuuden ja rikollisuuden hallinnan näkökulmasta. Mutta sitten tähän liittyy todella ongelmia. Eräs tärkeä näkökulma on myöskin se, joka on tullut tänään jo salissa esille, siis turvallisuus. Jos ajattelemme sitä globaalissa mielessä ja liitämme siihen laittoman maahanmuuton taikka yleensäkin sen, että esimerkiksi Eurooppaan kohdistuu erittäin vahva muuttopaine etenkin Afrikasta ja Aasiasta, niin tässä mielessä voimme todeta, että biotunnisteet sitä eivät millään lailla pysty hallitsemaan. Siinä tarvittaisiin muita toimenpiteitä, joiden pitäisi olla erittäin kokonaisvaltaisia ja tukea niiden ihmisten elämän edellytyksiä heidän lähtömaissaan Afrikassa, Aasiassa, Lähi-idässä, jotka nyt ovat tulossa kohti Eurooppaa. Tässä mielessä tietysti voi myös todeta sen, että kehittämällä vain tätä teknologiaa, jolla rajavalvontaa suoritetaan, ja muuta identifikaatiota, se ei ole kylliksi ja se ei ole ehkä kaikkein tehokkaintakaan. Mutta tämä toinen puoli helposti unohtuu, koska se vaatisi vielä suurempia poliittisia päätöksiä ja syvällisempiä ratkaisuja.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies, hyvät kollegat! Alun perin tässä keskustelussa käytin edellä käyttämäni ensimmäisen puheenvuoron sen vuoksi, että ed. Meriläinen aloitti oman puheenvuoronsa korostamalla sitä, miten vihreiden piirissä suhtaudutaan kielteisesti tai vähintään pidättyvästi nyt esillä olevaan uudistukseen niillä perusteilla, jotka hän toi esiin. Halusin sanoa, että mielestäni nyt esillä oleva uudistus on hyvä uudistus. Se on hyvä uudistus sen takia, että se vaikeuttaa passien väärentämistä ja vaikeuttaa sitä, että erilaiset rikolliset, terroristit ja muut, voivat liikkua maasta toiseen ja tätä kautta, vaikeuttaessaan passien väärentämistä, helpottaessaan väärinkäyttäjien kiinni saamista, tämä uudistus ja se kokonaisuus, mihin tämä uudistus liittyy, on omiaan lisäämään ihmisten turvallisuutta.

Edustajat Kasvi, Hautala ja Nurmi ovat tuoneet esiin mielestäni ihan perusteltuja näkemyksiä siitä, että kun viranomaisille annetaan valtuuksia, kun viranomaisille annetaan uusia teknisiä keinoja rikollisuuden torjunnassa ja tutkinnassa, on tärkeätä pyrkiä luomaan sellaiset järjestelmät, joilla mahdollisimman aukottomasti estetään näin hankittavien yksityisiä kansalaisia koskevien tietojen väärinkäyttö, ja järjestelmät, joilla pyritään huolehtimaan tietosuojasta, ja järjestelmät, joilla pyritään huolehtimaan viranomaisten toiminnan riittävästä valvonnasta. En näistä näkökohdista luonnollisestikaan ole eri mieltä. Kukapa meistä sitä kannattaisi, että johonkin hyvään ja laissa säädettyyn tarkoitukseen hankittuja tarpeellisia tietoja voitaisiin käytännössä käyttää ihan muuhun, vahingolliseen ja kiellettyyn tarkoitukseen.

Mutta tähän liittyy kysymys, jota aivan aidosti en ymmärrä, ja pyydän ed. Kasvia täsmentämään. Korostitte puheenvuorossanne erittäin painokkaasti sitä, että eräs tämän järjestelmän hyväksyttävyyden ehto on — näin ymmärsin — se, että missään nimessä näitä biotunnisteita, jotka liittyvät tähän passijärjestelmään, ei voi eikä saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin nyt esillä olevaan tarkoitukseen eli passinhaltijan tunnistamiseen ja passin aitouden varmistamiseen. Voi olla, että tämä on erittäin perusteltu näkökohta, ja pitää myöntää heti alkuun, etten ole tätä asiaa lainkaan ajatellut. Mutta nyt kun puhuitte, minulle tuli mieleen kuitenkin sellainen esimerkki, että jos tuolla rajalla ulkomaalaisen poistuessa maasta kävisi ilmi, että hänen passinsa kautta ja passiin liittyvien biotunnisteiden kautta hänen esiin tulevat sormenjälkensä täsmäävät sellaisiin sormenjälkiin, jotka löytyvät jonkun murhan tai raiskauksen tai muun tiimoilta pimeäksi jääneessä jutussa, jossa siis sormenjäljet on saatu talteen tekijältä, mutta ei ole löytynyt sormenjäljille haltijaa, niin onko se todella mielestänne vaarallista ja pahaa. Onko se vaarallista, jos kävisi niin — en tiedä yhtään, miten tämä teknisesti on mahdollista ja onko mahdollista — että rajalla tämän henkilön sormenjäljet tulisivat passin kautta esiin ja teknisesti löydettäisiin ne vastinesormenjäljet sieltä rikostutkinnassa auki olevien pimeiden juttujen tiedostoista ja näin pystyttäisiin tämä maasta ehkä ikuisiksi ajoiksi lähtevä ulkomaalainen tai vaikka suomalainen tunnistamaan hyvin vahvasti epäillyksi vaikkapa raiskaukseen ja murhaan, joka on jäänyt meillä poliisilta selvittämättä? Tämä kysymys tuli mieleen. Mitä tarkoitatte sillä, että missään nimessä näitä tietoja ja tunnisteita ei saa käyttää mihinkään muuhun kuin sen passin ja sen passinhaltijan välisen henkilöllisyyden varmistamiseen?

Ed. Hautalalle totean, että perusoikeuksien valvonta on tietysti meille kaikille tärkeätä. Kysymys kai tässäkin keskustelussa tai tähän keskusteluun liittyvässä laajemmassa pohdiskelussa on siitä, mikä uhkaa meidän perusoikeuksiemme toteutumista. Tämä on sellaista asioiden punnintaa toisiaan vasten. Te olette halunneet korostaa, että Suomen kansalaisten ja muidenkin maiden kansalaisten perusoikeuksia uhkaavat viranomaisten valtuudet ja liian pitkälle menevät viranomaisten valtuudet ja ennen kaikkea niiden väärinkäyttö. Tämä on tietysti todellinen uhka, ja mitä vähemmän demokraattinen valtio, sitä todellisempi se uhka on. Jos puhutaan diktatuurimaista, niin siellä ei kyse ole edes viranomaisten väärinkäytöstä, vaan siellä viranomaiset sikäläisten lakien mukaan saavat käyttää yksityisyydensuojaa loukkaavaa, kansalaisia urkkivaa ja heidän perusihmisoikeuksiaan loukkaavaa tiedonkeruuta ihan laillisesti näiden kansalaisten kontrolloimiseen ja heidän poliittisen ja muunkin toimintansa valvomiseen. (Ed. Laakso: Puhuuko edustaja Yhdysvalloista?) — Puhun ed. Laakso, esimerkiksi kommunistisista maista, joita te ihailitte. Nämä kommunistiset maat Euroopassa, Neuvostoliitto ja sen liittolaiset, muut sosialistiset maat, merkitsivät sitä, että kymmenet, sadat miljoonat ihmiset, jotka nyt onneksi ovat vapautuneet kommunismin ikeen alta, olivat laillisen rikollisuuden kohteena. Nämä olivat rikollisia järjestelmiä, joissa ihmisten ihmisoikeuksia ei lainkaan kunnioitettu, joissa ihmisten yksityisyyttä ei lainkaan kunnioitettu, salaiset poliisit ja koko valtiojärjestelmä urkkivat erilaisten vapaaehtoisten avustajien avustuksella muun muassa näitten ihmisten elämää ja käyttivät kaikkea heistä kerättyä tietoa näiden ihmisten henkiseen ja jopa fyysiseen tuhoamiseen eri aikoina vähän eri intensiteetillä. Se, että Eurooppa on vapautunut kommunismista, on merkinnyt satojen miljoonien ihmisten vapautumista tällaisesta viranomaisterrorista ja rikollisuudesta, ed. Laakso.

Mutta mitä tulee tähän itse aiheeseen, niin, ed. Hautala, kuten sanoin, mikä uhkaa ihmisten perusoikeuksia? Itse näen, että viranomaisten valvonta on tärkeätä ja demokratiassa näin tapahtuu. Mutta on kuitenkin silloin, kun annetaan viranomaisille valtuuksia, pohdittava myös sitä, mihin tarkoitukseen niitä annetaan ja miten näitä valtuuksia antamalla ja viranomaisvaltuuksia joltakin osin laajentamalla voidaan lisätä ihmisten turvallisuutta, koska kyllä ihmisten turvallisuutta ja perusoikeuksia uhkaavat nimenomaan myös terroristit, rikoksentekijät, huumekauppiaat jne.

Eli silloin, herra puhemies, sanon tämän lopuksi, kun aikanaan täällä ja yhteiskunnassa laajemminkin keskusteltiin puhelinkuuntelun sallimisesta poliisille eräissä törkeissä rikoksissa ja kun sitä vastustettiin suunnilleen niillä argumenteilla, mitä tässäkin keskustelussa on tullut esiin, niin sanoin eräässä puheenvuorossa — omat tyttäreni olivat silloin teini-ikäisiä tai itse asiassa vähän allekin — että koen, että heidän turvallisuuttaan ja sitä kautta perusoikeuksiaan uhkaa paljon enemmän huumekauppiaat kuin se, että poliisille annetaan riittävät resurssit ja toimivaltuudet huumekauppiaiden kiinni saamiseen ja heidän toimintansa estämiseen ja lopettamiseen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz oli varmasti aivan oikeassa, mikä koski näitä itäisiä valtioita ja niitten käyttäytymistä diktatuuriaikana, mutta ei teillä ole yhtään sellaista esimerkkiä tullut länsimaisesta valtiokokonaisuudesta ja sen käyttäytymisestä esimerkiksi sotilaallisesti läsnä olevana tällä hetkellä yli sadassa valtiossa ja käyttäytymisellä esimerkiksi tuolla Irakin suunnassa tai jossain siellä, jossa on ihmisjahti käynnissä joka ikinen päivä.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ongelmallista, jos tästä yleisestä turvallisuudesta siinä mielessä, kuin ed. Zyskowicz sen tuossa äsken määritteli, tulee tämmöinen ikään kuin ylempi perusoikeus. Kuulun kyllä itse niihin, jotka ovat sitä mieltä, että Suomen perusoikeusuudistuksessa ehkä on otettu askel siihen suuntaan, että voidaan perustella sitä, että yleinen turvallisuus esimerkiksi kansainvälistä rikollisuutta vastaan on niin vahva oikeus, jopa perusoikeuden luonteinen oikeus, että silloin sellaiset muut perusoikeudet kuin vaikkapa yksityisyyden tai henkilötietojen suoja, jotka suojataan perustuslain 10 §:ssä, saavat väistyä. Tätä ei mielestäni pitäisi hyväksyä. Tässä asiassa kysymys on siitä, että meidän on voitava vaatia hallitukselta, että se esimerkiksi EU:ssa huolehtii siitä, että nämä tietosuoja- ja tietoturvamekanismit ovat kunnossa silloin, kun suunnitellaan nämä uudet valtuudet ja uudet tekniikat viranomaisille. Näin ei ole tällä hetkellä.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen ed. Zyskowiczin kanssa samaa mieltä siitä, että on välttämätöntä tehdä matkustusasiakirjat sellaisiksi, että niitä ei voida väärentää. Mutta samalla kiinnittäisin huomiota siihen, että varsin monet tässäkin keskustelussa perustelevat terrorismilla, terrorismin torjunnalla, uuden järjestelmän käyttöönottoa. Haluaisin huomauttaa, että hallituksen lakiesitys ei perustele terrorismilla. Hallitus ei mainitse sanaa terrorismi lainkaan tai terrorismin vastaista taistelua. On myös muistettava, että esimerkiksi syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 terroritekoihin syyllistyneet tulivat Yhdysvaltoihin laillisilla matkustusdokumenteilla, ei väärennetyillä. Eli tiedossani on se, että esimerkiksi tiedusteluviranomaiset pitävät ylipäänsä terrorismin torjuntaa tätä kautta varsin kyseenalaisena. Eli on erotettava, missä rikoksissa ja miltä osin matkustusasiakirjojen tehostamisella voidaan uhkia torjua. Terrorismin torjunnassa tämä kyse on hyvin marginaalisesta toimenpiteestä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen kysyi, eikö minulle tule läntiseltä pallonpuoliskolta mieleen sellaista maata, jossa ihmisten ihmisoikeuksia riistetään, jossa ihmisten yksityisyyttä ei kunnioiteta, jossa ihmisiä urkitaan ja valvotaan. Kyllä minulle tulee, ed. Pulliainen, minulle tulee mieleen Kuuba. Se on kommunistinen diktatuuri läntisellä pallonpuoliskolla. Siellä ei ole demokratiaa. Siellä ei ole monipuoluejärjestelmää. Siellä ei ole ihmisoikeuksia. Toivon, että Kuubankin kansa vapautuu kommunistisesta diktatuurista, ja uskon, että jo lähivuosina tulemme sen ilon hetken vielä kokemaan, että sielläkin järjestelmä kaatuu ja toivottavasti tilalle saadaan demokraattinen järjestelmä.

Ahti  Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sallittaneen, että suuresti ihmettelen, että tämän asian tiimoilta otetaan kielteisiä esimerkkejä ulkomailta, niin kuin niillä olisi tämän asian kanssa jotain tekemistä. Pitää tiedostaa keskeinen positiivinen viesti, mikä tällä asialla on. Se on se, että meillä kaikilla suomalaisilla on turvallista olla ja meillä on sellainen järjestelmä, että tässä maassa on turvallista elää, tänne ei tule rikollisia, täältä ei lähde rikollisia, täällä ei sisällä toimi rikollisuus. Tämähän tämän asian viesti on. Pitää tiedostaa, että sitä varten tarvitaan riittävä tekniikka kaikille viranomaisille, joista poliisit ovat yksi tärkeä osa, riittävät resurssit sekä taloudellisesti, henkisesti että kaikin puolin. Tällä asialla ei sinänsä ole tietystikään tekemistä ihmisoikeuksien eikä yksityisyyden kannalta. Ne ovat luonnollisia asioita Suomessa. Kyllä me niistä osaamme huolta pitää.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Laakso väitti, että hallitus ei tätä esitystään perustelisi lainkaan terrorismin torjumisella. Se ei varmasti ole pääargumentti, mutta kyllä täällä hallituksen esityksessä sitä myös sillä perustellaan. Esimerkiksi sivulla 9 todetaan, että näin laittomasti maahan pyrkivät ja terroristeiksi tiedetyt voidaan todennäköisimmin tunnistaa, kun kerrotaan näistä uusista menetelmistä. Eli kyllä sekin on yksi argumentti ollut hallituksella.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle passilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on kannatettava esitys. Olen kuunnellut pitkään tätä keskustelua ja huomannut, että meillä vallitsee kumminkin edelleen Suomen eduskunnassa hyvin pitkälle epäluottamusta meidän viranomaistemme tai muiden maiden viranomaisten luotettavuuteen. Meidän perustuslakimme 10 §:ssä, johon täällä on viitattu, kuitenkin sanatarkasti sanotaan: "Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla."

Nyt me olemme säätämässä lailla sitä menettelyä, voidaanko yksityisyyden suojaa jollakin tavalla murtaa siinä tapauksessa, että lailla on niin perusteltu syy turvata ihmiselle niitä muita perustuslaissa olevia perusoikeuksia. Näin tehdään myöskin silloin, kun säädetään poliisilakia, esitutkintalakia tai jotain muuta lakia, jossa katsotaan, onko suojeltava etu huomattavasti merkittävämpi kuin menetetty etu. Menetetty etu tässä keskustelussa on perusteltu sillä, että jos eivät välttämättä Suomen viranomaiset niin mahdollisesti jotkut muut EU:n viranomaiset eivät noudatakaan tämän lakiesityksen perusteluissa olevia, hyvin tarkkaan rajattuja edellytyksiä, joilla tämä laki on perusteltu. Icao on muun muassa laatinut standardin näille koneluettavien matkustusasiakirjojen siruille tallennettavista tiedoista ja teknisistä vaatimuksista, ja minun ymmärtääkseni nämä säännökset on huomioitu myöskin tässä hallituksen esityksessä.

Tulevaisuudessa siis sirulle voitaisiin tallettaa henkilön sukunimi, etunimet, tieto sukupuolesta, henkilötunnus, tieto kansallisuudesta, passin viimeinen voimassaolopäivä, tieto passin rajoitetusta kelpoisuusalueesta, passinhaltijan kasvokuva, tieto talletettujen kasvokuvien lukumäärästä, passin sirun koodi, merkintä Fin sekä tietojen aitouden ja eheyden varmistamiseen liittyviä tietoja. Lisäksi aivan erityisesti esityksen 5 §:n 3 momentissa säädetään, että passin sirulle talletettujen tietojen aitouden ja eheyden varmistamiseen liittyvän varmenteen luo Väestörekisterikeskus, joka on Suomen ainoa laadunvarmentaja. Väestörekisterikeskus myös loisi ja ylläpitäisi tiedon eheyden varmistamiseen tarvittavan varmennustietojärjestelmän.

Lisäksi hallituksen esityksessä on lukuisia viittauksia, että EU:n passiasetuksesta ja tästä laista ei seuraa, että lukuoikeuksia pitäisi antaa kolmansien valtioiden viranomaisille, eikä päätöksiä oikeuksien antamisesta toiselle valtiolle tehtäne EU-tasolla. Siitä päättää kukin jäsenvaltio itse. On kuitenkin mahdollista, että EU:ssa pyritään tekemään jonkinlainen yhteinen linjaus näissä asioissa.

En siis näe tässä laissa sellaisia uhkakuvia, joita täällä on esitetty. Pidän kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi, rikollisten estämiseksi, väärennettyjen passien saamiseksi pois yhteiskunnasta tätä lakia merkittävänä. Se parantaa suomalaisten ja myöskin kaikkien eurooppalaisten valtioiden, jotka toimivat samalla tavalla, kansalaisten oikeusturvaa ja perusoikeuksia. Tulen kannattamaan tätä lakiesitystä kaikissa vaiheissa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on todistettu aika yksimielisesti, että passin biotunnisteen myötä vaikeampi väärennettävyys on yleinen etu ja hyöty, ja niin se varmasti onkin. Toisaalta täällä on yleisesti todettu, että siihen liittyy riskejä, jotka saattavat vaarantaa yksityisen kansalaisen yksityisyyden suojan, ja siinä mielessä siihen liittyy tietysti uhkia. Kun tätä tarkastelee yksittäisenä lakiesityksenä, niin silloin pitää tietysti verrata, kummat ovat suuremmat. Minusta näyttää, että se ongelma on tietysti siinä, että tämän tyyppinen vertailu on aika vaikeaa, koska on jossain määrin erimittaisesta asiasta kyse. Minusta kuitenkin näyttää, että tässä tapauksessa, tämän lain osalta, hyöty saattaa olla uhkia suurempi.

Sinänsä tietysti voi kysyä, olisiko tämä laki ylipäätään syntynyt ilman USA:n omiin passinhyväksymiskriteereihinsä tekemiä muutoksia. Voi kai sanoa aika suurella varmuudella, että ei olisi, ja se on sinänsä vähän kyseenalaista. Tietysti sitten ennen kaikkea kysymys on siitä, että ne tiedot todellakin säilyvät niin hyvin suojassa, etteivät ne joudu asiattomiin käsiin.

Siihen lähtökohtaan, josta ed. Zyskowicz arvioita esitti, suhtautuisin kyllä hieman epäillen. Läntiselläkin puolella Kuuban lisäksi esiintyi ainakin maita, kuten Chile ja Argentiina, joissa suoja taisi olla 70- ja 80-luvulla kohtuullisen heikkoa laatua.

Mutta kaiken kaikkiaan, jos nyt tällaiselta yleiseltä tasolta vie tämän tarkastelun yksityisemmälle tasolle, voi kai sanoa, että vastustan sinänsä isonveljen valvontaa, mutta jos isoveli ministeri Rajamäki nyt minua valvoo, niin antaa mennä vaan. Tunnen ehkä itse itseni turvallisemmaksi kuin uhatummaksi.

Astrid Thors /r:

(Ed. Zyskowicz: Ei tarvitse juosta!) — Nå, vet ni —nybörjarbrådska! Det får man väl ursäkta.

Värderade talman! Hyvät kollegat! Ensiksi haluaisin kiinnittää huomiota yhteen osuuteen tässä laissa, josta mielestäni ei ole vielä keskusteltu, ja se on alaikäisten passit. Kun me tiedämme, että vain yhden henkilön passi nyt tulee käyttöön, on hallituksen esityksessä yritetty säätää niitä tilanteita, joissa huoltajat ovat lasten passeista eri mieltä. Oikeastaan tämä sääntely-yritys mielestäni kuvaa sitä, että ehkä meillä on avioero- ja perheriitatilanteissa vähän puolitiehen päästy ja on yleensä lähdetty siitä, että määrätään aika mekaanisesti yhteishuoltajuus, esimerkiksi poikkeuksena niistä tilanteista, joita on muissa Pohjoismaissa.

Haluaisin siksi ja toivoisin, että myöskin lakivaliokunta voisi tähän asiaan puuttua, koska meidän työjärjestyksemme mukaan nimenomaan perheasiat kuuluvat lakivaliokunnalle.

Arvoisa puhemies, ehdotan ihan konkreettisesti, että tämä lähetettäisiin lausunnolle myöskin lakivaliokunnalle pohdittavaksi.

Jag gör alltså här ett konkret förslag, eftersom jag tror att man borde se över det här lagförslaget också med tanke på de nya stadganden som finns om geografiskt begränsat pass för minderårig, dvs. en möjlighet för vårdnadshavaren att ge ett geografiskt begränsat samtycke. Det här är en oerhört svår reglering. Vi vet att man till exempel kan trilskas med sin före detta make genom att vägra samtycke till ett pass eller begränsa det geografiskt. Däremot vet man också att man måste kunna begränsa pass geografiskt för att barn inte skall kapas.

Jag hoppas och föreslår därför att lagutskottet skulle kunna titta på den här frågan, men också att förvaltningsutskottet skulle titta på om det här förslaget är fullständigt och tillräckligt täckande. Det verkar för mig som om det är väldigt mycket passmyndigheten som skall avgöra om man skall begära ett utlåtande av de myndigheter som kanske känner till barnens situation bättre. Jag tänker här på paragraferna 7 och 11 där den här aktuella frågan berörs.

Näitä tilanteita pitää siis huolellisesti katsoa, koska, niin kuin sanoin, on suuntaan ja toiseen mahdollisuutta toisaalta, että lapset viedään toisen vanhemman tai huoltajan tietämättä, ja toisaalta joskus ei anneta suostumusta passin antamiseen, koska halutaan tehdä kiusaa. Niin kauan kuin meillä esimerkiksi hyvin mekaanisesti määrätään avioerotilanteessa yhteishuoltajuus, tämä on vaikeasti päätettävissä.

Mitä sitten tulee tietosuojaan, biotunnisteisiin, niin mielestäni asiahan on aika pitkälti, itse tekniikka ja itse muut säännökset, EU:n asetuksella vuonna 2004 säädetty. Ongelma, joka tulee esiin, on rekisteri, mahdolliset yhteiseurooppalaiset rekisterit.

Och med den drucknes envishet upprepar jag samma sak som också EU:s antiterrorismkoordinator har konstaterat: Det är en stor brist att vi inte inom det här området — datasekretess och personintegritet — har instrumet som täcker den så kallade tredje pelaren.

Minä puhun vähän tätä EU:n munkkilatinaa, mutta totean, että meillä on siis tietosuojasäännöksiä, jotka koskevat enemmän kaupallisia tarkoituksia tai jotka itse asiassa joskus rajoittavatkin julkisuussäännöksiä. Mutta kun me tulemme tälle tärkeälle, herkälle alueelle, jossa on niin sanotun kolmannen pilarin asioita, niin siellä meillä ei ole kattavia tietosuojasäännöksiä. Ennen kuin luodaan tietojen vaihtoa jäsenmaiden välillä tästä asiasta, niin pitäisi edetä, ja toivoisin, että tämä olisi myöskin painopistealue, siis kun Suomesta tulee puheenjohtajavaltio, niin meillä olisi ainakin siihen mennessä tämmöinen painopistealue.

Tavallaan tässä, kun julkisista asiakirjoista puhutaan, meillä on mahdollisuus keskustella tästä. Moni muuhan sanoo, että meillä on monta muuta tunnistetta, jotka liikkuvat maassamme, rfid-tunnisteet, joilla voidaan myöskin tallentaa huomattavasti ihmisiä ja ihmisten kulutuskäyttäytymistä koskevia tietoja, ja tällä hetkellä se ei ole ollenkaan säännelty ala emmekä tiedä, mitä sillä alueella tapahtuu.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen siitä, että tästä aiheesta lähti käyntiin kunnon keskustelu. Alkuunhan näytti siltä, että täällä pidetään vain pari puheenvuoroa, ja meinasin jo myöhästyä puheenvuoron varaamisestakin.

Ed. Zyskowiczin minulle esittämä kysymys on hyvin tärkeä ja kiteyttää hyvin ne haasteet, joita tässä joudutaan pohtimaan. Esittämänne esimerkki on sinänsä hyvin houkutteleva: totta kai me haluamme saada ryöstömurharaiskaajat kuriin rajoilla tai missä tahansa, mutta sillä on hintansa. Esimerkiksi, kun te käytte tapaamassa kiinalaista toisinajattelijaa tai kuubalaista toisinajattelijaa, teidät voidaan karkottaa maasta, koska teidän sormenjälkenne löytyy hänen kotoaan. (Ed. Salo: Miten se on mahdollista?) Mutta jos se ei ole este, riskit on mahdollista minimoida rakentamalla järjestelmä siten, että passeista luettavia tunnisteita ei välttämättä edes tallenneta mihinkään, niitä ei tarvitse lähettää mihinkään. Tämä esittämänne tavoite pystytään toteuttamaan ilman sitäkin. Riittää, että etsittävät, esimerkiksi viisi vuotta aiemmin tehdyn kellarimurron yhteydessä löydetyt sormenjäljet ovat raja-aseman passinlukupisteessä siinä tietokoneessa, jolla se passi luetaan, ja siinä yhteydessä ne kollataan, jolloin sieltä ei lähde mitään tietoja matkustajasta ulos, ellei sitten ole perusteltua rikosepäilyä. Tilanne on sama kuin esimerkiksi etsittäessä varastetun auton rekisterinumeroa automaattisten liikennevalvontakameroiden kuvista. Riskit yksityiselle voidaan sielläkin välttää välittämällä varastettujen autojen rekisterinumerot liikennekameroita seuraavalle tietokoneelle eikä välittämällä kaikkien kameran ohi kulkevien autojen rekisterikilvet poliisille, niin kuin on suunniteltu tehtäväksi.

Mutta kuten kerroitte, ed. Zyskowicz, maailmassa on yhteiskuntia, joissa yksityisyyttä ja ihmisoikeuksia ei kunnioiteta sillä tavalla kuin Suomessa, ja nimenomaan matkustusasiakirjat, jotka kulkevat meillä mukana noissa maissa, ovat tässä suhteessa relevantteja. Jokainen voi kuvitella, mitä Stasin, KGB:n tai Hooverin FBI:n johtajat olisivat saaneet aikaan, jos heillä olisi ollut käytössä tällaiset työvälineet, jotka mahdollistavat suurten tietomäärien automaattisen keruun kaikista kansalaisista, kaikkien kansalaisten liikkeistä, kaikkien kansalaisten kaikesta viestinnästä ja niiden yhdistelemisen. Siksi suhtaudun aina lähtökohtaisesti epäillen näihin järjestelmiin, ja minulle täytyy erikseen perustella, että niistä saatava hyöty on näiden riskien arvoinen, (Ed. Salo: Onko se?) sillä valta vaihtuu nopeasti, mutta tieto pysyy.

Sen saivat karvaasti kokea esimerkiksi ne Hollannin asukkaat, jotka huomasivat, kun Saksa miehitti maan, että Hollannissa olikin maailman tehokkain väestörekisteri. Kaikki tiedot olivat sieltä erittäin hyvin saatavissa, mitä uudet isännät tarvitsivat. Sen takia esimerkiksi Hollannin juutalaiset tuhottiin nopeammin kuin missään muussa länsimaassa, samaten kuin monet muut ryhmät, mitä natsit pystyivät näistä Hollannin erittäin hyvin viranomaisia varten kerätyistä tietokannoista esiin kaivamaan. (Ed. Vielma: Aika pitkälle viety vertaus passilakia käsiteltäessä!)

Jaakko Laakso /vas:

Arvoisa puhemies! On aivan totta, kuten ed. Virtanen totesi, että tämän passiuudistuksen taustana ovat terrori-iskut Yhdysvaltoihin syyskuussa 2001. Mutta esitän sellaisen kerettiläisen ajatuksen, että Euroopan unioni ei ensi sijassa tästä syystä ole mukana toteuttamassa tätä biometristä passiuudistusta, vaan syynä on yksinkertaisesti se, että kasvava muuttoliike Euroopan unionin sisälle aikaansaa tarpeen tehostaa tunnistamisjärjestelmiä. Toissijaisia ovat kaikki muut, rikollisuuteen ja muun muassa terrorismiin kuuluvat syyt. Eli ensisijaista on se, että tehdään aikaisempaa vaikeammaksi muun muassa toisten ihmisten henkilöllisyystodistusten käyttö matkustusasiakirjana tai tehdään vaikeammaksi matkustusasiakirjojen väärentäminen. Syynä tähän on se valtava muuttoaalto, joka ennen kaikkea Afrikasta ja Aasiasta kohdistuu Euroopan unionin alueelle.

On aivan totta, kuten ed. Räsänen totesi, että kyllä täällä mainitaan sana terrorismi, mutta itse tätä lakiesitystä ei kuitenkaan perustella ensisijaisesti terrorismilla ja terrorismin torjunnalla. Ehkä näillä lisäyksillä on todettava, että pidän tarpeellisena ja välttämättömänä tietenkin, että matkustusasiakirjat ovat sellaisia, joita on vaikea väärentää, mutta perusteluna ei kannata käyttää asioita, jotka eivät tähän liity.

Sanon myös sen, että ei pitäisi meillä olla erimielisyyttä siitä, että myöskin yksilöllisyyden suojan parantaminen liittyy olennaisesti tämän kaltaisten lakiesitysten yhteyteen. Esimerkiksi Euroopan neuvosto on varoittanut siitä, että nyt terrorisminvastaisen lainsäädännön luomisen ohella syntyy huonoa lainsäädäntöä, jossa unohdetaan yksityisyydensuoja.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Siis huono lainsäädäntö on varmasti se, mitä meidän pitäisi tässä talossa viimeiseen asti välttää. Valitettavasti on niin, että monet näistä EU-asetuksista, joita terrorismin torjunnan nimissä ja kansainvälisen rikollisuuden torjunnan takia säädetään, on hyvin nopeasti laadittu. Yksi esimerkki siitä, mikä liittyy tähän passiasetukseen, joka tuli hyväksyttyä muistaakseni viime vuoden lopulla, on se, että Euroopan parlamentti ei päässyt siinä asiassa lainsäätäjänä vaikuttamaan muuta kuin lausunnolla, jolla ei ollut sitten mitään merkitystä. Lainsäädäntömenettely muuttuu vuodenvaihteen jälkeen, olikohan se tammikuun lopussa, niin, että parlamentista olisi tullut tässä yhteispäätösmenettelyn mukaisesti yhtä vahva lainsäätäjä, ja sitä kautta ehkä eurooppalaiseen kansalaiskeskusteluun ja kansallisiin parlamentteihin olisi jonkin verran levinnyt huoli siitä, että tietosuojasta on samaan aikaan huolehdittava, kun näitä uusia valtuuksia säädetään. Euroopan parlamentti suhtautuu varsin kriittisesti tähän sormenjälkitunnisteeseen juuri siitä syystä, että se ei ole kunnossa.

Ed. Salo mielestäni ei lainkaan puuttunut siihen ongelmaan, joka liittyy juuri näiden rekisterien liukumiseen ikään kuin eurooppalaisiin käsiin, ja tästähän ed. Thors puhui. Minusta ed. Vielma suorastaan lapsellisesti uskoo siihen, että viranomaiset aina toimivat oikein, mutta kun niitä tietoja siirretään yli rajojen, niin me emme todellakaan voi luottaa siihen. Me olemme Suomen kansalaisille vastuussa siitä, että niitä tietoja käytetään oikein. On aivan selvä asia, että monilla aloilla sisä- ja oikeusasioissa on syntymässä yhteisiä rekistereitä. Ensin aloitetaan luovuttamalla ja vaihtamalla tietoja, sitten jonain päivänä meillä on ne eurooppalaiset rekisterit. Tässä on todellinen ongelma, jolle meidän pitäisi tehdä jotain.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Zyskowicz on vielä paikalla, toteaisin sen eron, mikä meidän lähestymistavassamme on. Erikoisesti kiinnitän huomiota ensimmäiseen puheenvuoroon ja minun puheenvuoroni aikana käyttämiinne välihuutoihin. Ero on se, että te hyväksytte tällaisen muutoksen niin kuin ex cathedra annettuna, ilman minkäänlaista pohdiskelua sen mahdollisista kielteisistä ja muista vaikutuksista ja sellaisista asioista, joihinka pitäisi varautua tässä yhteydessä. Meikäläiset taas lähestyvät asioita sillä tavalla, että jokaiseen tällaiseen hankkeeseen liittyy aina arviointi siitä, mitähän kaikkia vaikutuksia tällä voi ollakaan ja millähän tavalla niihin pitäisi varautua, ja sillä tavalla tulee jatkaa tätä prosessia rakentavasti mutta kriittisesti. Ja siinä se ero nyt sitten on. Ja niin kuin huomasitte, arvoisa ed. Zyskowicz, te saitte perusteelliset vastaukset niille välihuudoillenne, jotka heittelitte silloin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen omasta näkökulmastaan kuvasi eron hänen ja minun, ehkä vihreiden ja kokoomuksen, suhtautumisessa tähän ja tämän kaltaisiin esityksiin. Pitää näin oppositiopuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajana vähän varauksella suhtautua tähän väitteeseen, että suhtautuisin hallituksen, siis nykyisen hallituksen, esityksiin lähtökohtaisesti ilman varauksia ja luottaen lähtökohtaisesti siihen, että se, mitä hallitus esittää, on viisasta ja hyvää eikä sitä tarvitse kriittisesti tarkastella.

Ed. Pulliainen, en kuvaisi tätä eroa siten kuin te kuvasitte. Kuvaisin sen niin, että me tämän kaltaisessa lainsäädännössä haluamme nähdä sitä, mitä sillä edistetään, turvallisuutta ihmisille, rikosten torjuntaa ja terrorisminkin, toivottavasti, torjuntaa, kun taas vihreät tämän kaltaisissa asioissa ensisijaisesti ovat näkemässä kielteisiä piirteitä ja puolia.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Zyskowiczille se, että kun nyt tuolla harmaan ja mustan talouden puolella on aika paljon viime aikoinakin keskustellut viranomaisten kanssa, jotka taistelevat samassa rintamassa meikäläisen kanssa näitten kielteisten ilmiöitten kuriin saattamiseksi, niin kyllä siellä pohdiskellaan juuri näitä asioita, joita mekin olemme esiin tuoneet, siis modernin teknologian väärinkäyttöä tietoyhteiskunnassa ja siihen sisältyviä vaaroja ja niihin varautumista. Se on todella tieteellistä, syvällistä paneutumista näihin ongelmiin, eikä niin, että ne otetaan sillä tavoin, että on vain yksi tavoite ja käyköön siinä sitten muuten mitenkä vaan.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Myöskin eurooppalaisilla rikollisilla on tällä hetkellä valovuoden etumatka näissä asioissa verrattuna viranomaisiin. Ja jos ne veitsenterävät aivot, jotka myöskin toimivat rikollisessa maailmassa, kuuntelisivat tätä keskustelua, niin naurunpyrskähdyksiin siellä päästäisiin. Me puhumme täällä sellaisista asioista, joilla ei tämän päivän kovassa rikollisessa maailmassa ole sellaista roolia, mitä me luulemme. Meillä on tällä hetkellä Euroopassakin satojatuhansia väärennettyjä passeja. Sadat tuhannet ihmiset liikkuvat rajojen yli tekemällä rikollista toimintaa, levittämällä sitä, edesauttamalla sitä kaikin tavoin ja nauravat niille passeille ja niille tunnistamisjärjestelmille, mitä tällä hetkellä Euroopankin valtioiden välillä on, koska on helppoa höynäyttää viranomaisia. Sen johdosta tämä hallituksen esitys on erityisen kannattava, koska varmasti kaikki täällä salissa haluavat, että tämä torjuu kaikkea rikollisuutta, ei ainoastaan terrorismia. On sitten kysymys murhista, tapoista, salakuljetuksista, ihmisoikeusrikkomuksista, laittomasta maahantulosta, niin tämä passilaki turvaa kaikelta rikollisuudelta ja torjuu sitä ennakkoon.

On aika erikoista muuten ollut tässä lähetekeskustelussa se, että ministeri Rajamäen esittelyn jälkeen en ole huomannut, että päähallituspuolueesta olisi käytetty tämän esityksen puolustamiseen kovinkaan paljon voimia. Me täältä kokoomusoppositiosta olemme tukeneet Rajamäkeä, ja pääsääntöisesti vihreiden ja vasemmiston edustajat ovat suhtautuneet siihen hyvin kriittisesti. Jatkossa olisi tietenkin hyvin paljon mukavampaa täällä puolustaa tämän hallituksen esityksiä, kun myös hallituspuolueitten kansanedustajat olisivat mukana tässä rintamassa.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Hautala totesi puheenvuorossaan, että ed. Vielma suorastaan lapsellisesti uskoo, että viranomaiset toimivat oikein. Minä haluan rehellisesti vastata, että minä todella luotan suomalaisiin viranomaisiin enkä epäile heitä, niin kuin täällä aina vihreät tekevät. Ja tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi suomalaiset luottavat erittäin hyvin nimenomaan poliisiin, jota te täällä aina epäilette, että heillä on ketunhäntä kainalossa. (Ed. Pulliainen: Kettutytöillä ei ole ketunhäntä kainalossa!) Minä edustan sellaista linjaa, ed. Hautala, jonka tuloksena — anteeksi, voiko ed. Pulliainenkin myös kuunnella, mitä linjaa edustan — edustan linjaa, jonka tuloksena ed. Hautalakin voi lapsenomaisesti luottaa suomalaisiin viranomaisiin, koska lapsista meidän pitää nimenomaan ensisijaisesti pitääkin huolta.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä viime puheenvuoroissa on tullut sellainen tunnelma, että rikollisuus ja uhat tulevat vain Suomen rajojen ulkopuolelta, että kun me saamme vain Suomen rajavalvonnan aukottomaksi, niin tästä tulee täysin rikoksista vapaa vyöhyke tänne Pohjolan perille.

Joskus tuntuu siltä, että tämän yhteiskunnan suojelemiseksi ollaan valmiita hyväksymään keinoja, jotka muuttavat tämän yhteiskunnan sellaiseksi, ettei ole enää mitään suojelemisen arvoista. Mutta toisaalta haluaisin vielä lopuksi todeta sen, että ehkä vihreät ovat hieman kriittisempiä viranomaisia kohtaan, koska vihreät ovat se nuorin poliittinen liike, joka viimeksi on saanut kokea, millaista on olla valtavirtaa vastaan tässä maassa ja ristiriidassa esimerkiksi poliisiviranomaisten kanssa. Aikaisemminhan tämä rooli oli vasemmistoliitolla.

Arto Bryggare /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kasvi ei tässä, mutta edellisessä puheenvuorossaan käytti hyvän esimerkin siitä historiasta, josta pitää muistaa aina se, että meillä on olemassa riskejä erilaisen tiedonkeruun kautta. Se tulee myös tässä muistaa. Mutta samaan aikaan kyllä haluan muistaa sen, että kysymys on siitä pohdiskelusta, mikä hyöty ja mikä mahdollinen riski tässäkin lakiesityksessä on. Ja ne hyödyt rikoksentorjunnassa ja monessa muussa täällä tulleissa asioissa ovat niin paljon suuremmat kuin ne riskit, jotta tätä lakiesitystä kannattaa puolustaa. Mutta tietysti tämä lisää myös vastuuta viranomaisilta seurata tätä kehitystä ja seurata niitä tekijöitä, jotka liittyvät tähän asiaan. Eli ei tämä nyt aivan aukotonta ole, niin kuin ed. Vielma täällä sanoi, että lapsenomaisesti pitää uskoa kaikkea. Kyllä tässä yhteiskunnan vastuulle tulee entistä enemmän seurantaa siitä, millä tavoin tämmöinen informaatioteknologia ja teknologiaseuranta hoidetaan niin, että siinä ihmisen oikeustaju ja ne oikeudet säilyvät ominaan niin, että tämä yhteiskunta säilyy vapaana.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Lopetan nyt omalta osaltani tämän keskustelun. Muista en tiedä. Mutta, ed. Vielma, kun tässä on juuri se kysymys, että se tieto ei välttämättä pääty Suomen rajoille. Ja toiseksi noin yleisenä politiikan filosofian kysymyksenä, niin ei kai parlamentaarikkoja tarvittaisi, ei tarvittaisi kansanedustajia, ei tarvittaisi vaaleja, jos viranomaiset voisivat hoitaa asiat niin, että heitä ei tarvitsisi valvoa, puhumattakaan siitä, että Suomessakin apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka on kiinnittänyt ihan vakavaa huomiota muun muassa poliisin laillisuusvalvontaan, niin että kyllä kai meidän nyt lainsäätäjinä pitää näihin reagoida.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Haluaisin vielä lopuksi todeta sen, että nyt on kysymys passista. Euroopan unionin sisällä on mahdollisuus matkustaa myös muulla henkilöasiakirjalla, eli tämä tehokas rikollisuuden suoja, mistä me nyt olemme säätämässä, koskee matkustamista Euroopan unionin ulkopuolelle. Ei tämä suojaa meitä nyt siltä rikollisuudelta, joka on tulossa muualta.

Oma tietoni on kuitenkin se, että pääasiassa esimerkiksi huumerikollisuus tulee Euroopan unionin sisältä. Täytyy sanoa, että en näe niin painaviksi niitä syitä, että passiuudistuksella sitten muun muassa voitaisiin tehokkaimmalla mahdollisella tavalla puuttua huumerikollisuuden torjuntaan. Samalla totean vielä sen, että olen kuitenkin tämän uudistuksen puolella.