Arvoisa puhemies! Suomi on kansainvälisesti ja kansallisesti sitoutunut uhanalaisten lajien suojeluun. Tavoitteemme on se, että vuoteen 2020 mennessä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysähtyy.

Suomessa on uhanalaisia kalalajeja 12, ja uhanalaisten kalalajien suoja sekä lainsäädännössä että käytännössä on tällä hetkellä erittäin heikko. Tämä on tietenkin huolestuttavaa itsessään, ja uhanalaisten kalalajien tilanne on uhka sekä ammattikalastukselle että virkistyskalastukselle, koska jos ei ole kaloja, niin niitä ei voi kalastaakaan.

Tällä viikolla maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut nostavansa esimerkiksi saimaannieriän alamittaa, mikä on hyvä asia. Millä tavalla kalastuslain uudistuksessa ministeriö aikoo edistää uhanalaisten kalalajien asemaa? Aiotaanko kalastuslakiin tuoda uhanalaisen kalalajin määritelmä?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! En ihan vielä tarkkaan tiedä, mitä tulee. Kalastuslakia on valmisteltu pitkään. Aikanaan oli edellisen ministerin, Anttilan, asettama työryhmä, joka teki kolme vuotta töitä, ja yhteistä näkemystä ei sieltä löytynyt. Nyt on sitten yritetty tällä vaalikaudella viedä sitä eteenpäin keskustelemalla kaikkien asianomaisten tahojen kanssa, ja tämä on yksi niitä keskeisiä asioita. Yksi on tietysti myös se, millä tavalla muutenkin hyödynnettäisiin meidän kalavarojamme, niitä kalavaroja, joita on runsaasti.

Mutta näihin alamittoihin ja verkkojen silmäkokoihin pyritään jo vaikuttamaan tällä hetkellä, että saataisiin tilannetta vähän paremmaksi. Suomessa on aika monta kalastusaluetta, jotka ovat tehneet itse omia päätöksiään, nostaneet alamittoja ja lisänneet silmäkokoja. Meillä on tällä hetkellä valmisteilla myös varsinainen asetus siitä, että saataisiin ne samat säännöt koskemaan myös niitä kalastusalueita, jotka eivät ole pystyneet päätöksiä tekemään.

Arvoisa puhemies! Valtaosa uhanalaisista lajeistamme on metsälajeja. Maa- ja metsätalousministeriössä on tällä hetkellä uudistuksen alla sekä metsälaki että metsätuholaki, nuo lait, jotka käsittelevät sitä, mitä meidän talousmetsissämme saa tehdä.

Tutkijat ovat tehneet asiantuntija-arvion näiden lakien uudistusesityksistä sillä tavalla, missä muodossa ne tulivat työryhmäkäsittelystä. Tutkijoiden arvio oli melko tyly. Nuo lait esitetyssä muodossaan heikentäisivät luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä. Miten tämän tutkijoiden arvion perusteella nyt maa- ja metsätalousministeriössä aiotaan muuttaa lakiluonnoksia, sekä metsälakia että metsätuholakia, jotta näiden lakien uudistus myös vahvistaisi luonnon monimuotoisuutta?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sinnemäki viittaa eräiden tutkijoiden tekemään arvioon, ja kun olen siihen arvioon tutustunut ja käynyt sitä läpi, voin todeta, että arvio on ollut monilta osin erittäin puutteellinen. Se on valitettavaa, koska me ajattelimme, että siitä olisi ollut hyötyä tässä prosessissa, mutta ei siitä kyllä yhtään mitään hyötyä ole ollut.

Mutta luonnon monimuotoisuus lisääntyy sen esityksen pohjalta, mikä on ollut lausuntokierroksella. Lausunnot tulivat ministeriöön pari viikkoa sitten. Niitä käydään läpi, ja voi olla, että sieltä jotain pientä hienosäätöä vielä löytyy, mutta noin yleisesti ottaen voi sanoa, että kun Suomessa on metsää 22 miljoonaa hehtaaria, josta 3 miljoonaa hehtaaria on suojeltu, mikä on eurooppalaisessa sarjassa kultamitalisuoritus, missään maassa Euroopassa ei ole suojeltu yhtä paljon, ei prosentteina eikä hehtaareina, niin tästä 19 miljoonaa hehtaaria on talousmetsiä. Kun nyt talousmetsissä metsänomistaja voi vapaammin käsitellä metsiä, vapaammin hakata, vapaammin istuttaa, vapaammin uudistaa, ja kun metsänomistajia on yli 700 000 kappaletta, niin on aivan selvä, että tässä yhtälössä syntyy erilaisia metsänkäsittelymuotoja, kun on erilainen omistuspohja. Se jo itsessään tuo lisää monimuotoisuutta metsiin.

Arvoisa herra puhemies! Palaan vielä tähän kalalajien suojeluun ja kalastuslain uudistamiseen. On erittäin tärkeää, että kalastuslain uudistuksen yhteydessä erityisesti uhanalaisten ja muiden heikentyneiden vaelluskalakantojen pyyntiä säännellään nykyistä tehokkaammin sekä ajallisesti että alueellisesti. On erittäin tärkeää, että ministeriö on sitten jo lähtenyt kiireisemmin myös puuttumaan kalastusasetuksen alamittasäädösten kautta näitten uhanalaisten kalalajien asemaan. Muutokset koskevat ainakin meri- ja järvitaimenta, järvilohta sekä saimaannieriää. Tämä on erittäin hyvää työtä, jota ministeriö on nyt tässä asiassa tehnyt, mutta kysyisin ministeriltä vielä siitä, mitä toimenpiteitä kalojen kuninkaan, villin lohen, suojelemiseksi on tulossa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Lohen suojelemiseksi on monenlaisia asioita tehty, muun muassa kalatiestrategia hyväksyttiin valtioneuvostossa noin vuosi sitten. Sitä toteutetaan tietysti määrärahojen puitteissa, jotka valitettavasti ovat niukat näinä aikoina.

Lohistrategiatyöryhmä on istunut tiiviisti. Sieltä joitakin esityksiä on tullut, ja varmaan jatkossa tulee lisää. Tarkoitus on kuitenkin se, että kaikki otettaisiin mukaan myös tähän työhön, ja niin lohistrategiatyöryhmä jalkautuu tämän kevään aikana kolmelle paikkakunnalle. Mennään tuonne Kymen seudulle ja Vaasan seudulle ja sitten myös sinne Lappiin. Minä luulen, että siellä sitten paikallisten asukkaiden ja lohen kalastajien ja harrastajien kanssa syntyy hyvää keskustelua, jossa tulee jälleen kerran hyviä ideoita, millä tavalla asioita viedään eteenpäin.

Herra puhemies! Metsät ovat Suomelle äärimmäisen tärkeä asia niin taloudellisesti kuin myöskin ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Onhan nyt niin, että tämä uudistettava metsälaki on nimenomaan metsälaki? Meillä on ympäristönsuojelulaki, meillä on luonnonsuojelulaki, jotka hoitavat tätä erittäin merkittävää osaa ja metsien monimuotoisuutta, mutta kyllä meillä pitää olla sellainen laki, joka myös mahdollistaa kestävän käytön. Onhan nyt niin, että tämä on nimenomaan metsälaki?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa puhemies! Tuleva metsälaki on metsälaki, joka ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden. Tämä luonnon monimuotoisuus muodostuu kolmesta tärkeästä asiasta, joiden tietysti pitää olla tasapainossa keskenään: on luonnonsuojelulaki, on metsälaki ja on sitten nämä metsänsuojelun vapaaehtoiset toimenpiteet. Aika olennainen ero on sitten luonnonsuojelulailla ja metsälailla muun muassa siinä, että jos metsälain osalla suojellaan jotain, niin siellä ei ole sen tyyppisiä korvauspykäliä niin kuin on olemassa luonnonsuojelulain osalta. Sen takia on minun mielestäni selvää, että jos on laajempia suojelualueita, joita suojellaan, niin silloin ne suojellaan luonnonsuojelulain nojalla, jossa on selkeät korvaussäännökset.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän tutkijoiden tekemään arvioon näistä kahdesta lakiluonnoksesta, metsälakiesityksestä ja metsätuholakiesityksestä. On varmaan nyt jonkinlainen väärinkäsitys, että tämä tutkijoiden arvio ei olisi tuonut mitään eväitä näiden lakien parantamiseen. Arviota oli tekemässä useita ansioituneita tutkijoita, ja arvio myös perustuu siihen, että tässä maa- ja metsätalousministeriön omassa esityksessä useiden pykälien osalta heikennettäisiin sitä säätelyä, mitä monimuotoisuuden suojelulle tällä hetkellä metsälaki takaa. Metsätuholain osalta ei otettu huomioon ministeriön oman työryhmän aikaisempia ehdotuksia siitä, millä tavalla metsätuholakia voitaisiin järkeistää. Ministerin mainitsema metsänomistajien vapauden lisääntyminenhän on hyvä asia, mutta ei se sellaisenaan pelkästään takaa monimuotoisuuden suojelua talousmetsistä, joten kysyisin, aikooko ministeri vielä uudelleen käydä läpi tämän tutkijoiden arvion ikään kuin puhtaalta pöydältä ja avoimin mielin.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Minä olen lukenut sen varmaan kuusi kertaa läpi ja olen lukenut myös sitten sen arvion, mikä siitä on tehty, ja, niin kuin sanoin, ei siitä nyt paljon apua tähän ole, mutta kaikki lausunnot käydään huolella läpi, mitä on tehty. Sanotaan, että siinä on tietysti — menemättä nyt ihan detaljipuutteisiin, mitä siinä arvioinnissa on — yksi semmoinen ehkä suurempi puute: siinä ei ole tätä kokonaisuutta arvioitu ollenkaan eli sitä, mitä näissä suurissa joukoissa talousmetsiä tapahtuu, kun tämä lakimuutos tehdään. Sanotaan näiden tutkijoiden puolustukseksi, että heillä ei ollut käytössään myöskään sitä asetusta, mikä on valmisteltu tämän lain pohjalta ja joka omalta osaltaan tuo vähän tarkennuksia näihin asioihin ja muihin vastaaviin. Mutta me käymme nämä lausunnot huolellisuudella läpi, ja kuitenkin, kun on käynyt läpi siis sekä lakia että näitä lausuntoja, voi todeta, ihan hyvin voi sanoa, että kyllä luonnon monimuotoisuus sen lakiesityksen myötä lisääntyy.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Luonnon monimuotoisuudesta ja uhanalaisten lajien suojelusta ensisijaisesti vastaavana ministerinä haluan korostaa sitä, että on selvää, että metsälaissa pitää ottaa huomioon Suomen kansainväliset velvoitteet metsälain uudistamisessa, eli kestävään metsänhoitoon kuuluu luonnonsuojelu- ja uhanalaisuusnäkemysten huomioiminen myös talousmetsien käytössä. On selvää, että tutkijoiden arvion pohjalta on syytä tehdä täsmennyksiä, joissa nämä asiat otetaan huomioon, jotta esimerkiksi kestävä biomassan käyttö on suomalaisissa metsissä mahdollista ilman, että me joudumme kansainvälisissä yhteyksissä tässä asiassa ongelmiin. Ja on selvää, että luonnonsuojelusta vastaavana ministerinä minä ja metsäasioista vastaavana ministerinä ministeri Koskinen käymme keskusteluja, jotka johtavat muutoksiin, jotka varmistavat lain tavoitteiden toteutumisen.