Jukka Gustafsson /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo yksimielisesti, että siirtymäaikalakia ei ole syytä jatkaa 1.5.2006, siis vapun jälkeen. Siirtymäaikajärjestelyjä ei ole aihetta soveltaa myöskään Bulgarian ja Romanian liittyessä Euroopan unionin jäseniksi.

Valiokunta puolsi siirtymäaikalain säätämistä kaksi vuotta sitten. Lain hyväksyminen ei kuitenkaan ollut itsestäänselvää, vaan valiokunta pohti asiaa monelta kannalta. Valiokunta oli vakavasti huolissaan siitä, että laki saattaa johtaa työvoiman kysynnän suuntautumiseen entistä suuremmassa määrin vuokratyövoiman käytön ja palvelujen vapaan tarjonnan suuntaan, kuten sittemmin näyttää myös käyneen. Ongelma oli siinä, että uusien jäsenmaiden jäsenyysneuvotteluissa ei ollut Suomen osalta vaadittu siirtymäaikajärjestelyjen ulottamista myös palvelujen tarjontaan, kuten Itävalta ja Saksa olivat tehneet. Näin ollen juna oli jo mennyt eikä käytettävissä ollut enää mahdollisuutta ulottaa siirtymäaikajärjestelyjä koskemaan myös palvelujen tarjontaa.

Hallitus on eduskunnan edellyttämällä tavalla seurannut siirtymäaikalain vaikutuksia. Lailla ei näytä olleen kovin suurta merkitystä uusista jäsenmaista tulevien työntekijöiden maahantulon rajoittamisessa. Laki on rajoittanut vain suomalaisen yrityksen palvelukseen tulevan työvoiman, mutta ei palvelujen tarjonnan piirissä olevan työvoiman liikkumista. Uusista jäsenmaista on tullut Suomeen pääosin vuokratyövoimaa tai lähetettyjä työntekijöitä, joita on ollut hankalaa, osin mahdotontakin, tilastoida ja valvoa. Valiokunta pitää tavoiteltavana, että siirtymäaika-ajoista luovuttaessa osa ulkomaisesta vuokratyövoimasta siirtyy työsuhteeseen suomalaisiin yrityksiin. Tämä helpottaisi valvontaa ja merkitsisi myös verotulojen jäämistä Suomeen. Jotta tähän päästäisiin, valiokunta pitää tärkeänä, että siirtymäaikojen soveltamisen lopettamisesta tiedotetaan tehokkaasti ja pyritään edistämään suoraa työllistämistä suomalaisiin yrityksiin.

Kahden vuoden takaisessa mietinnössä valiokunta kiirehti lähetettyjen työntekijöiden työehtojen valvonnan tehostamista. Joitakin, eräitä hyvin merkittäviäkin parannuksia tilanteeseen onkin saatu muuttamalla lainsäädäntöä ja lisäämällä resursseja poliisille ja työsuojelupiireille. Esimerkiksi työsuojelupiiri sai vuonna 2005 neljä uutta ulkomaalaisasioihin erikoistunutta virkaa. Lisätyt resurssit mahdollistavat noin 400:n yksinomaan työnteko-oikeuden ja työsuhteen minimiehtojen lainmukaisuuden valvontaan kohdistetun tarkastuksen toimittamisen vuositasolla.

Myös sisäasiainministeriön työryhmän ehdotuksen mukaisesti alkuvuodesta 2004 keskusrikospoliisin pääosaston yhteyteen perustettiin laittoman ulkomaisen työvoiman tutkinta- ja valvontayksikkö. Se on tällä hetkellä 25 henkilön vahvuinen yksikkö. Valiokunta tuli vakuuttuneeksi asiantuntijaa kuullessaan tämän keskusrikospoliisiyksikön työn tehokkuudesta ja merkityksestä erityisesti laittoman työvoiman valvonnassa, kitkemisessä ja karsimisessa.

Ulkomaisen työvoiman käytössä on kuitenkin yhä suuria ongelmia, eikä valvonta ole riittävän tehokasta. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että ulkomaisten työntekijöiden työsuhteiden valvonta saadaan niin kattavaksi, että työehtojen polkeminen ja kilpailun vääristäminen loppuu. Työministeriön johdolla toimiva Ulteva 2 -työryhmä sai viime kuussa valmiiksi ehdotuksensa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. Valiokunta pitää tilaajan selvitysvastuuta koskevaa lainsäädäntöä tärkeänä ja kiirehtii sitä koskevan hallituksen esityksen saamista eduskunnan käsiteltäväksi.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriössä selvitetään parhaillaan Suomen verotusoikeuden ulottamista ulkomaisiin vuokratyöntekijöihin ja ulkomaisen työnantajan merkitsemistä ennakkoperintärekisteriin. Nykyisin verovelvollisuus Suomeen syntyy pääsääntöisesti vasta kuuden kuukauden oleskelun jälkeen. Verotusoikeuden muuttamista vaikeuttavat joidenkin maiden osalta verosopimukset. Tällä hetkellä vain Pohjoismaiden ja Baltian sopimukset sallivat työntekijän verottamisen työntekomaassa heti työsuhteen alettua. Ensi vaiheessa voitaisiin kuitenkin muuttaa sisäisen lainsäädännön niin sanotun kuuden kuukauden sääntöä. Merkittävimmät ongelmat liittyvät lähialueisiin, erityisesti Baltian maihin, joita koskevat sopimukset sallivat verotuksen työntekomaassa, joten näiden osalta muutokset voitaisiin saada nopeastikin voimaan.

Ulkomaisen työvoiman käyttöä voitaisiin valvoa myös ennakkoperintärekisteröinnillä. Suomi ei voi velvoittaa ennakkoperintärekisteriin rekisteröitymään sellaista ulkomaista toimijaa, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa. Tästä syystä rekisteröinti tulisi tehdä ulkomaisen työvoiman tarjoajalle houkuttelevaksi asettamalla velvoitteita suomalaiselle tilaajalle. Tällainen velvoite voisi olla ennakkopidätyksen tai lähdeveron periminen niissä tilanteissa, joissa ulkomaista yritystä ei ole rekisteröity. Vastaavalla tavalla kotitalousvähennyksen saaminen on jo nykyisin kytketty siihen, että kotitalous tarkastaa, että palvelua tarjoava yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Valiokunta katsookin, että tehokas valvonta vaatii myös verotuksellisten ja ennakkoperintärekisteröintiin liittyvien keinojen käyttöä. Valiokunta pitää valtiovarainministeriössä valmisteilla olevia ehdotuksia erittäin merkittävinä ja kiirehtii edellä kuvattuja ehdotuksia koskevan hallituksen esityksen saamista eduskunnan käsiteltäväksi. Valiokunta korostaa tarvetta edelleen lisätä valvontaan osallistuvien viranomaisten resursseja. Valiokunta kiirehtii myös muita valvontaa helpottavia lainmuutoksia, kuten EU-maiden kansalaisten rekisteröitymistä tultaessa Suomeen töihin.

Valiokunta kiinnittää yleisemminkin huomiota vuokratyövoiman käyttöön liittyviin ongelmiin. Joissakin yrityksissä on vähennetty työvoimaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä, mutta otettu sitten vastaaviin tehtäviin vuokratyövoimaa. Tämä ei ole oikein eikä hyväksyttävissä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvittää, onko tarvetta täsmentää työsopimuslain säännöksiä niin, että työsuhdeturvaa ja takaisinottovelvollisuutta ei päästä kiertämään vuokratyövoimaa käyttämällä.

Matti Kauppila /vas:

Rouva puhemies! Ed. Gustafsson täällä puhui minusta siinä mielessä hyvää asiaa tämän seurannan ja valvonnan suhteen, että nythän on tärkeätä, että me tiedämme, meillä on isot tilastot nyt olemassa, paljonko meillä on vierasta työvoimaa, ainakin se virallinen tilasto, mutta meillä ei ole sitä tiedossa, paljonko meillä on epävirallista työvoimaa, ja nythän tässä on suuret riskit sitten sille, että tämä toteutuukin sillä tavalla ehkä ammattiyhdistysliikkeen kannalta yllättäen, että tänne tuleekin enemmän väkeä joko vuokratyövoimana taikka sitten aivan normaalilla tavalla, mitä tässä nyt haetaan. Elikkä palkansaajien kannalta on tärkeätä, että se, minkä takia tämä nyt sitten poistuu ja siihen on ikään kuin suostuttu, on se arvio, että työllisyystilanne paranee Suomessa. Tällä hetkellä ainoa peruste sille minusta on se, että eläköitymisen kautta tulee lisää työpaikkoja. Muuta varmuutta minusta ei ole olemassa, elikkä siinä piilee pieni riski.

Sitten on vakinaistettu tämä keskusrikospoliisin put-yksikkö, jossa on 24 henkilöä ja jolla on varmasti merkitystä nimenomaan tämän valvonnan kannalta. Työsuojelupiireihin on saatu yhdeksän ulkomaalaistarkastajaa, jolloinka tätä kontrollia on lisätty merkittävästi. Yksi tärkeä tekijä on palveludirektiivi siinä mielessä, että se ei nyt sitten näillä näkymin vaikuta meidän kansallisiin työehtoihin ja sopimus- ja neuvotteluoikeuksiin, lakko-oikeuteen, kuluttajansuojaan eikä rikosoikeuteen. Elikkä tällä on merkitystä nyt sitten jatkoa ajatellen.

Mutta toisaalta on todettava se, että tämä on kumminkin haaste suomalaiselle korkealle järjestäytymisasteelle. Ulkoinen työvoima ei ole niin kovin innokasta järjestäytymään, niin kuin on suomalainen palkansaajaväestö. Siinä on yksi mielenkiintoinen kohde, ja toisaalta minusta sillä on tulevaisuutta ajatellen meidän palkkatasolle merkitystä. Länsimaissahan vierastyövoima on kumminkin yleensä sitä matalasti palkattua väkeä, ja jos tänne todella tulee ajateltua enemmän porukkaa, niin meillä on suuri riski, että meidän ainakin tämmöisissä perustöissä, (Puhemies koputtaa) jotka vaativat kättä, normaalityötä eikä niinkään tietoja ja tekniikkaa, voi palkkataso laskea.

Tero Rönni /sd:

Rouva puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja piti mielestäni ansiokkaan esittelypuheenvuoron ja kävi lähinnä lähestulkoon kaikki asiat, mistä valiokunnassa puhuttiin, läpi hyvin ansiokkaasti ja erittäin asiantuntevalla tavalla, että ei muuta kuin syrjähuomautuksia tässä voi valiokunnan jäsenenä puhua.

Kun tätä siirtymäaikaa säädettiin silloin pari vuotta sitten reilusti, niin muistan niitä uhkia, ja niitä nähtiin kyllä monenlaisia. Meillä oli kyllä tiedossa, että eräitten kyselyitten mukaan Virosta tulisi kova tulva oikein virolaisia työntekijöitä, kymmeniätuhansia olisi tulossa tännepäin, ja sen suuntaisia eväitä sitten katseltiin ja sillä tätä siirtymäaikalakia sitten säädettiin. No, osaltaan siinä varmasti oikeassa oltiinkin, niin että niitä virolaisia on tullut tänne, valitettavasti vaan kyllä kaikki tuolta vuokrafirmojen kautta ja orjiksi tänne Suomeen. Näitä orjia täällä nyt on sitten ollut eri puolilla maata jos jonkinlaisessa tilanteessa, sieltä on monenlaisista hökkeleistä ja konteista löytynyt kymmeniä ihmisiä patjoilta yöaikaan nukkumassa, ei minkäänlaista ihmisarvoa ja 10 euron päiväpalkalla tehty töitä. Siinä on tämän suomalaisen yrittäjän moraali ollut aika korkealla tasolla, kun on tällaisia ihmisiä palkannut, ja kovasti on kilpailua puhuttu ja hienosti menee. Ehkä tämä olisi vähän siistimmin ollut, jos tätä asiaa olisi hoidettu toisella tavalla, kuten valiokunnan puheenjohtaja sanoi näin, että olisivat palvelut olleet myös tämän siirtymäaikalain piirissä, jolloinka olisi voitu kontrolloida tätä muuttoa tänne ja lähetettyjä sekä vuokratyöntekijöitä.

Se, missä jatkoaikaa tulee, on tämä kabotaasiliikenne, josta pari viikkoa sitten salissa keskusteltiin. Siellä siirtymäaikaa ei vielä poistettu, ja siinä on nähty, että se sekoittaa koko kuljetusmarkkinat. Osaltaan se on sekoittanut jo nyt, kun näitä virolaisia ja tietysti venäläisiä kuljettajia, jotka varsinaisesti tämän siirtymäaikalain piiriin eivät kuulukaan, on tällä hetkellä suomalaisissakin yrityksissä palveluksessa. Tuolla rajan ympärillä tehdään kyllä monenlaista kommervenkkiä. Siellä ilmaiseksi lähestulkoon töitä tehdään ja tätä kabotaasia ajetaan tälläkin hetkellä, ja sitä poliisi ei pysty valvomaan. Sitä on toki aika hankala valvoakin, kun periaatteessa homma näyttää kunnossa olevalta. Mutta kun vähän tarkempaan tutustutaan, niin se ei ole.

Tämä vuokrahomma on sinänsä räjähtänyt käsiin meillä, ja se on räjähtänyt käsiin nimenomaan suurimmalta osalta meidän omien yrittäjiemme, vuokrafirmayrittäjiemme, toimesta, joista suurin osa taitaa olla tuolla Virossa tekemässä töitä, kun heillä on liiketoimintakieltoja täällä ja monenmoista muuta saatavaa. Kun heillä on täällä asiat solmussa, niin sitten on perustettu firma tuonne Viroon ja tuodaan sitä kautta tänne sitten näitä orjia töihin ja otetaan sieltä rahat välistä pois, koska myöskään mitään sosiaalikuluja taikka muita veroja ynnä muita ei Viroon makseta. Näin meille on kerrottu, kun tuolla Virossa on pariinkin otteeseen käyty. Valitettavasti se yhteiskunta ei ole siitä kahdessa vuodessa muuttunut yhtään mihinkään. Korruptio rehottaa siellä erittäin tehokkaasti, ja jokaisen paperin ja asiakirjan, minkä ikinä haluat, kyllä rahalla sieltä saa, passista alkaen minkä maan ja mille nimelle tahtoo. Taitaa olla, että minkä maan kansalaiseksi vaan haluaa, niin Virosta asiakirja löytyy.

Puheenjohtaja Gustafsson mielestäni toi nämä ongelmat erittäin ansiokkaasti ja sen, millä tätä asiaa voitaisiin eteenpäin viedä ja ratkaista. Kyllä tämä valvonta nimenomaan verottajan kohdalta olisi kaikkein tärkeintä ja se, että kirjataan kaikki tänne tulevat ulkomaalaiset, kuten Ruotsi tekee esimerkiksi. Siellä joudutaan ilmoittautumaan, jos sinne töihin tulee. Se ei ole mikään rekisteri tai muu, mutta siihen pitää ilmoittautua niin työntekijöitten kuin työnantajienkin. Ja sitten tulisi olla verotusoikeus välittömästi, kuten meiltä kaikilta suomalaisiltakin lähtee ensimmäisestä päivästä verot menemään, niin myös ulkomaalaisten kohdalta välittömästi. Tällä ehkä saataisiin sitten jonkinlainen tasapaino tähän suomalaiseen työelämään ja yrittäjien toimintaan, niin että suomalaisillekin yrittäjille olisi mahdollista vielä rehellisesti tässä maassa yrittää.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on kuultu, valiokunnan mietintö on yksimielinen ja yksimielinen nimenomaan siitä syystä, että tässä mietinnössä on ollut ideana realistisesti arvioida nykytilanne ja samalla katsoa eteenpäin eikä taaksepäin.

Lähetekeskustelussa kun käytin täällä kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron, kerroin hyvin seikkaperäisesti ne ongelmat, jotka siirtymäaikalakiin liittyvät, ja toin myöskin sen esille, että omasta mielestäni silloin jo tehtiin väärä ratkaisu, ja myöskin sitä vastaan äänestin. Totean tässä vain lyhyesti, että tällä siirtymäajalla luotiin markkinat virolaiselle vuokratyövoimalle ja siitä kärsivät sekä rehelliset suomalaiset yrittäjät, rehelliset suomalaiset työntekijät että myöskin nämä virolaiset työntekijät vähän, kuten ehkä ed. Rönni vähän liiankin, sanotaanko, hieman suurentelemalla asiaa ilmaisi, mutta pitkälle tilanne on toki ollut sellainen, että näiden virolaisten työehtoja on ollut täysin mahdoton valvoa. Sitten se on myöskin johtanut siihen, että kilpailu on ollut epäreilua niitä kohtaan, jotka ovat asianmukaisesti toimineet.

On kuitenkin myöskin muistettava tässä se, kun tätä vuokratyötä on tässä arvosteltu, että myöskin vuokratyöfirmoja on kahdenlaisia: on rehellisiä ja on epärehellisiä. Myöskin on vuokratyöntekijöitä kahdenlaisia: on niitä, jotka ovat itse valinneet vuokratyöntekijän roolin, ja sitten on niitä, jotka ovat olleet siihen pakotettuja, kun eivät ole muuta työtä saaneet. Tämäkin on hyvä pitää mielessä. Kaikkien etu tietysti on se, että tämä tapahtuu rehellisesti, ja siinä suhteessa tämä valvonnan tehostaminen on ihan hyväksyttävää.

Kuten puheenjohtaja Gustafsson täällä jo mainitsi, niin tähän mietintöönkin liittyy kohta "Työehtojen valvonnan tehostaminen" ja siellä puhutaan tästä selvitysvastuusta. On sinänsä ihan hyvä asia, että tämä selvitysvastuu laajenee, mutta siinä ei pidä kuitenkaan mennä kohtuuttomuuksiin. On ihan asiallinen se linja, mistä on puhuttu, että tämä selvitysvastuu rajoittuu uusiin alihankintasopimuksiin, mutta ei vakiintuneisiin käytäntöihin silloin kun tiedetään, että asiat ovat kunnossa. Sitä tämä vastuu ei silloin koske, koska sitä ei myöskään tarvita.

Toivoa sopii, että kun tämä laki nyt poistuu, niin se johtaa siihen, että yhä useampi Suomessa työskentelevä virolainen ja muista uusista jäsenmaista tuleva työntekijä työllistyy suoraan työsuhteeseen Suomessa tämän vuokratyön sijasta. Uskon myöskin niin, että näin tulee käymään, koska tähän asti se on ollut käytännössä mahdotonta. Ainoa keino tulla Suomen työmarkkinoille on ollut tämän vuokratyön kautta tai ainakin se on ollut huomattavasti helpompi keino, joten sitä kautta uskon, että nyt sitten tulee tapahtumaan selvää liikehdintää. Osa niistä virolaisista, jotka ovat täällä jo pitkään työskennelleet, tuntevat näitä suomalaisia yrityksiä ja tulevat saamaan sieltä myöskin suoria työsuhteita, ja se on varmaan hyvinkin järkevää. Eri asia sitten on, että toki sellaisilla aloilla, joilla kausittaiset vaihtelut ovat suuria, tämä vuokratyövoima on varmasti tullut jäädäkseen.

Kuten täällä on myöskin mainittu, keskusrikospoliisin yhteydessä toimii tämä put-yksikkö. Olemme saaneet myöskin valiokunnassa tietoa siitä, että sen toiminta on hyvin tarpeellista ja tehokasta. On erittäin tärkeätä, että tätä toimintaa myöskin jatkossa kehitetään, koska, kuten jo aikaisemmin totesin, on varmaan kaikkien etujen mukaista se, että saadaan poiskitkettyä rikollinen toiminta, joka haittaa sekä rehellisen yrittäjän että rehellisen työntekijän toimintaa.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Euroopan unionin laajennuttua vuoden 2004 vappuna vanhat jäsenmaat Isoa-Britanniaa, Irlantia ja Ruotsia lukuun ottamatta rajoittivat työntekijöiden vapaata liikkumista uusista jäsenmaista. Eräät vanhat jäsenmaat määräsivät varsin pitkiäkin siirtymäkausia, koska taustalla oli pelko siitä, että uusista ja köyhemmistä jäsenmaista tulee työvoimaryntäys, mihin ed. Rönnikin täällä viittasi. Jyrkimmin uusista jäsenmaista tuleviin työntekijöihin on suhtauduttu Saksassa ja Itävallassa. Nämä maat ovat säätäneet siirtymäajan myös palveluiden vapaalle liikkumiselle. Saksan ja Itävallan suhtautumisen jossain määrin ymmärtää, kun katsoo karttaa. Näissä maissa on helppo käydä työssä päiväseltäänkin muun muassa Puolasta ja Tšhekistä.

Mutta mitkä sitten ovat kokemukset menneeltä lähes kahdelta vuodelta? Euroopan unionin komission selvityksen mukaan Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Ruotsissa työmarkkinat eivät vääristyneet rajojen avaamisesta huolimatta. Osittain tämä on selitettävissä sillä, että uusien jäsenmaiden työntekijät ovat hakeutuneet sellaisiin töihin, jotka eivät ole kelvanneet isäntämaan kansalaisille. Joka tapauksessa näyttää siltä, että juuri Iso-Britannia, Irlanti ja Ruotsi ovat taloudellisesti hyötyneet siitä, että ne avasivat työmarkkinat.

Suomessahan ratkaisu oli se, että työvoiman liikkumiseen määrättiin kahden vuoden siirtymäaika, mutta palvelujen liikkuminen vapautettiin. Tämä johtikin siihen, että työvoiman liikkumisen säännöksiä on kierretty tuomalla vuokratyövoimaa palvelujen nimikkeen alla. Vuokratyövoima ja aliurakointihan luetaan palveluiksi, joten Suomeen alkoi tulla erityisesti virolaisia vuokraväkenä ja aliurakointitöihin. Tällaisten työntekijöiden työehtoja ja palkkoja on ollut vaikea, itse asiassa mahdoton, valvoa, mikä on joillakin aloilla epäilemättä vääristänyt kilpailua. Mielestäni valiokunta mietinnössään tuo hyvin esiin niitä ongelmia, joita ulkomaisen vuokratyövoiman käyttöön on maassamme liittynyt.

Tämä nykyinen tilanne on osoittautunut huonoksi, ja näin ollen on mielestäni perusteltua, että meilläkin luovutaan vapusta alkaen työvoiman liikkumisen rajoituksista. Mutta johtaako rajoitusten poistaminen työvoiman vapaalta liikkumiselta siihen, että suomalaiset työnantajat haluavat jatkossa palkata työvoimaa suoraan yrityksiensä palvelukseen Virosta ja muista uusista EU-jäsenmaista, vai käykö niin, että henkilöstövuokraus tältä osin on tullut jäädäkseen? Itse en usko, että tilanne tulee ainakaan nopealla aikataululla korjaantumaan. Tähän järjestelmään on totuttu, ja vuokrayritystä käyttämällä työnantajat säästävät henkilöstöhallinnossa ja palkkakirjanpidossa muun muassa. Näyttää muutenkin siltä, että vuokratyövoima ja aliurakointi yleistyvät. Työnvälitys lieneekin nopeimmin kehittyvä palveluala tällä hetkellä maassamme, ja kyllähän vuokratyö on yleistynyt myös Ruotsissa, missä siis siirtymäsäännöksiä ei ollut.

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt selonteon perusteellisesti ja on helppo yhtyä valiokunnan mietinnössään esittämiin huomioihin ja huomautuksiin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Suomessa on käyty paljon keskustelua siitä, onko tämä siirtymäsäännös oikea vai väärä ratkaisu. Tässäkin salissa on tänä iltana kuultu kommentteja siitä.

Joku ajatus kaksi vuotta sitten olleeseen tilanteeseen. Silloinhan meillä työttömyys oli suhteellisesti suurempi kuin tänä päivänä. Siinä tilanteessa, mikä silloin vallitsi, jos silloin olisi avattu hanat, siis täysi vapaa liikkuvuus, niin siinä olisi käynyt sillä tavalla, jotta todennäköisesti tänne olisi kuitenkin tullut ihan samalla tavalla tätä vuokratyövoimaa, koska firmathan yleisesti ottaen ovat siirtyneet tämän tyyppiseen työvoimaan. Kyse on siitä, jotta jos sitä ei pystytä valvomaan, niin silloin se on edullisempaa, koska ei tarvitse maksaa suomalaisten työehtojen mukaan palkkoja. Se on ihan yksinkertainen juttu minusta näin.

Se tarkoittaa sitä, jos olisi niin tapahtunut ja meillä oli paljon työtöntä ihmistä, että se olisi lisännyt kanssa muukalaisvihaa, koska kyllä ihmiset ajattelevat, miksi meidän omasta maasta ei enstäin työllistetä, vaan otetaan jostain tuolta muualta. Nytkin se voi jonkun verran tehdä sitä. Minusta tämä siirtymäsäännös siinä mielessä on ollut hyvin paikallaan.

Se oli ainut paha vika tässä, kun tämä palvelujen liikkuvuus jätettiin vapaaksi, elikkä se olisi pitänyt säätää niin kuin yhtä jalkaa, jotta se on joko tai. Mutta siinä jostain ihmeen syystä meidän neuvottelijat eivät älynneet silloin semmoista vedättää. Vai oliko se sitten tarkoituksella tehty, että joku viisas jätti semmoisen aukon tähän, ja sitten kävi niin, jotta niitä tulijoita ei enää tarvinnut kirjata? Suomeenhan olisi saanut työluvat, kysehän ei ollut siitä ollenkaan. Jos oli perusteltu syy ja nähtiin, että jollakin alalla täällä on työvoimapulaa ja Suomesta ei löydy työvoimaa, niin kyllä työlupia sai tänne. Tälläkin hetkellä tulee Venäjältä töihin ja monista muista maista porukkaa, jos voidaan osoittaa, että alalla ei löydy Suomesta ammatti-ihmisiä eikä halukkaita työntekijöitä.

Tiedän ihan Itä-Suomesta, vaikka sielläkin on työttömyyttä, siitakefirman, joka kasvattaa sieniä. Siellä tällä hetkellä ilmeisesti töissä ovat venäläisiä lähes kaikki ja ovat saaneet työluvan. Kysyin, miksi näin. Vastattiin, että suomalaiset eivät ole halunnut mennä sinne siitakkeen poimintaan. Koska siellä tulee allergioita ja on tosi huono palkka, niin ihmiset eivät halua semmoiseen yksitoikkoiseen työhön lähteä. Se osoittaa vaan, että lupia saadaan, ja sitten on monta muuta. Joku tämmöinen kokoonpano on Tohmajärvellä esimerkiksi. Sinne on tullut venäläisiä ja en tiedä, mistä kaukaa on tullutkin töihin porukkaa, mutta luvat ovat vain heruneet sieltä. Se on ihan työlupien varassa olevaa toimintaa.

Siinä mielessä siihen ajatteluun, mitä ed. Satonen täällä puhui siitä, jotta tässä nyt on hirveä virhe tapahtunut taikka nyt äkkiä tapahtuisi muutos sillä tavalla, että Suomeen tulisi nyt sitten suoraan suomalaisten työnantajien palkkalistoille porukkaa, en usko ollenkaan, koska tänä päivänä suomalaiset työnantajat käyttäytyvät sillä tavalla, että ne ottavat jopa suomalaisia ihmisiä mieluummin siis komennusmiehinä ostopalveluna kuin palkkaavat omille listoilleen, koska siinä on helppo käyttää sitä työvoimaa hyväkseen. Ei siis sitoudu mihinkään, vaan sanoo, että huomenna ei tarvitse, ja ottaa sen mukaan, milloin on ruuhkahuippuja tai tarvitsee porukkaa. Ei tule mitään velvoitteita. Yksi tämmöinen keskisuuri yritysjohtaja tässä totesi minulle, että ihan turhaan teette mitään säännöksiä. He käyttäytyvät ihan samalla tavalla, olipa säännöksiä olemassa eli ei, muuttipa näitä tai ei, koska he nyt ovat käyttäneet Virosta ostopalveluna porukkaa ja tulevat käyttämään jatkossakin.

Mutta siinä todennäköisesti tulee, jos me saamme, niin kuin tässä meillä on kuvailtu mietinnössä hyvin asioita, nämä rekisterit toimimaan, semmoinen aika, jotta tämmöinen valvonta tulee myös niihin maihin, joista näitä ihmisiä komennushenkilöinä tänne Suomeen tulee, esimerkiksi Viroon lähinnä, mikä on nyt ollut suurin tässä. Jos tämä systeemi nyt olisi jo toiminut siten, jotta jos työsuojeluviranomainen pyytää Viron vastaavalta viranomaiselta, että hei, käykääs tarkastamassa, mitkä ovat nämä työehdot, mitä nämä ihmiset on saaneet ja täyttääkö se määrätyt kriteerit, niin todennäköisesti se vaikuttaisi luonnostaan siihen, jotta tämä homma saataisiin huomattavasti parempaan tasapainoon kuin se tänä päivänä on ollut, mutta kun se ei vaan toimi.

Kahdesti on käyty työelämävaliokuntana kuuntelemassa tarinoita tuolla Viron puolella, ja se on niin kuin tuossa ed. Rönni totesi, että ei siellä hirveästi ole mikään muuttunut ja ilmeisesti siellä sitä vanhaa Neuvostoliiton taakkaa on olemassa siinä mielessä, että on opittu määrättyyn kuvioon ja pelätään jopa ay-liikettä, niin että ei uskalleta liittyä edes ammattiliittoihin, koska koetaan niitten olevan hallinnon jatke, koska silloin vanhan Neuvostoliiton-aikaan ei varmaan hirveästi luotettu siihen, vaan ay-pomot käskyttivät porukkaa, että kestivät kurissa ja nuhteessa. Siitä minusta voi miettiä, jotta hetkessä se yhteiskunta ei tule muuttumaankaan. Sen takia Suomen pitää silloin osata tehdä semmoisia toimenpiteitä, jotka lähtevät siitä, jotta on rekisteröity, on suomalainen henkilötunnus.

Sitä verotusoikeutta pitää minusta kyllä miettiä tarkkaan, lähteekö se heti silloin nollasta vai mikä se mahtaa olla, koska kyllähän siinä tulee sitten välittömästi sekin eteen, jotta jos heti rekisteröityy suomalaiseksi veronmaksajaksi, niin todennäköisesti myös sosiaaliturva lähtee välittömästi suomalaisesta näkökulmasta. Se ei välttämättä ole hyvä, koska voi olla semmoisia henkilöitä luiskahtamassa, "tulossa töihin", jotka sanovat huomenna, että eipä tässä niin hirveästi huvitakaan tämä juttu. Tämä balanssi pitää katsoa, onko se viikko, kuukausi vai mitä se on, vai onko se kolme kuukautta tai mikä hyvänsä. Tällä hetkellä se on kuusi kuukautta. Minä odotan, että tämän Ulteva-työryhmän esityksen perusteella hallitus tuo tämän tilaajavastuuselvityskysymyksen tänne eduskuntaan jopa jo puolessavälin vuotta. En tiedä, miten nopeasti saadaan käsiteltyä, mutta ennen kesälomaa tulisi saada jo tämä asia jollakin tavalla puihin.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Työvoiman vapaan liikkuvuuden vaikutuksista työmarkkinatilanteeseen eri aloilla on tehnyt työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ihan hyvää työtä, ja varmasti tällä viedään näitä asioita eteenpäin, että saadaan hallintaan, mutta mielestäni tässä on se pääkysymys, miten pystytään valvomaan tätä, että näin tulee tapahtumaan.

Täällä ed. Esa Lahtela totesi, että Virosta lähetetään tänne palveluitten muodossa työntekijöitä, että ne ovat virolaisia työnantajia ja niillä on oma perinne, mutta kyllähän nyt on käynyt ilmi, että Suomesta on sinne mennyt näitä niin sanottuja harmaan työvoiman työnantajia, jotka täällä ovat toimenpidekiellossa, ja sieltä käsin operoivat sitten Suomeen, että eivät ne kaikki virolaisiakaan työnantajia ole.

Minun mielestäni se olisi ehdotonta, että kirjataan, kun tulee maahan, ja sitten rupeaa verot ja muut maksamaan. Pääurakoitsija pitäisi esimerkiksi rakennusalalla pistää vastuuseen; jos siellä jotain tapahtuu, niin pääurakoitsija on aina vastuussa. Se olisi yksi tapa, samoin se, että ravintoloissa harmaata työvoimaa ei käytettäisi. Minä uskon kyllä tässä, että sitä tullaan kaikin keinoin käyttämään, koska se on edullista yritykselle, joka täältä ottaa esimerkiksi virolaista työvoimaa, ja se on sille lähettävälle yritykselle edullista, mutta ei välttämättä kyllä sille työntekijälle, että sitä riistetään siinä.

Mutta työsuojelupiirille, poliisille — ja myös lisäisin tähän ay-toimitsijat — pitäisi saada resursseja valvomaan. Työsuojelupiirit eivät pysty edes nyt tekemään sitä normaalia suomalaisissa yrityksissä, jos ne kerran kolmessa vuodessa käyvät, että sinne pitäisi todella laittaa paljon. Mutta Saksasta pitäisi toisaalta ottaa meidän vähän mallia ...

Arvoisa puhemies! Saksasta minun mielestäni pitäisi tietenkin ottaa vähän mallia. Siellä nyt on päätetty jatkaa tätä siirtymäkautta, ja heillä nyt varmaan on ollut aika paljon pitemmältä ajalta kokemuksia siitä, mitä se on sitten, kun tulee työvoimaa ja se ei ole sen yhteiskunnan hallinnassa ja tavallaan sitten ei sopeudu siihen yhteiskuntaan, vaan tulee sellaisia isoja omia kaupunginosia ja siellä on omat ongelmansa. (Ed. Gustafsson: Saksassa on lähes 5 miljoonaa!) — Toki ongelmat ovat siellä suuremmat, ja tietenkin Saksan 60- ja 70-luvun menestys pitkälti perustuu siihen, että he houkuttelivat sinne vierastyövoimaa, niin kuin Ruotsikin teki, ja nyt sitten on hieman ongelmia siitä, mutta että kumminkin. (Ed. E. Lahtelan välihuuto) —Tämä on myös näin, niin kuin täällä ed. Esa Lahtela totesi, että kotimaassakin kyllä yritykset käyttävät tätä suomalaistenkin osalta. Se on koko ajan kasvanut, niin kuin ravintola-alalla kerrotaan, että katsotaan, paistaako aurinko, ja sitten kutsutaan terassille töihin ihminen ja kerrotaan, että nyt saat lähteä, kun ei enää tarvita, ja rahat laitetaan käteen. Kyllä tässä on monenlaista, mutta valvonnasta tämä on kiinni. (Ed. Soini: EU:ssa se on tällaista!)

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Periaateratkaisu valtioneuvostossa siitä, ottaako Suomi käyttöön siirtymäajan työvoiman vapaan liikkuvuuden osalta, tehtiin keväällä 2002. Muistan, kun olin asian esittelevä ministeri tuolloin, että sitä edelsi erittäin kova kampanjointi työvoiman vapaata liikkuvuutta vastaan. Olennainen osa tuota kampanjaa oli SAK:n tutkimus, jossa väitettiin, että jos Suomi avaa rajansa virolaiselle työvoimalle, Suomeen tulee 400 000 virolaista tekemään työtä. Täytyy sanoa: se oli varsinaista pelottelukampanjaa. Ensisijaisesti neuvotteluja asiasta kävivät SAK ja työnantajat. Työnantajat lähtivät siitä, että siirtymäaikaa ei tarvita, SAK puhui jopa seitsemän vuoden siirtymäajasta. Täytyy sanoa, että tänä päivänä me tiedämme, mikä oli oikea ratkaisu.

Valtioneuvostossa myöskin kokoomus lähti siitä, että välttämättä siirtymäaikaa ei tarvita. Sosiaalidemokraateissa oli ehkä kahdenkinlaista kantaa. Ministeri Tuomioja, joka silloin pyrki SDP:n puheenjohtajaksi, puhui jopa seitsemän vuoden siirtymäajasta, sen sijaan ministeri Filatov oli tässä suhteessa hyvin lähellä ammattiyhdistysliikettä sitten, kun loppusuoralle tultiin, ja oli valmis tyytymään kahden vuoden siirtymäaikaan. Kun työmarkkinajärjestöt aikanaan saivat sitten aikaan kompromissin, että kahden vuoden siirtymäaika on tarkoituksenmukainen, niin siihen valtioneuvostokin sitten tyytyi ja sen mukaisesti asian myöskin valtioneuvosto esitteli.

Kuitenkin viime vaiheessa oli vielä kädenvääntöä siitä, että kokoomus lähti siitä, että jo alustavasti todetaan, että vain jos syntyy erityisen suuria häiriöitä, kahden vuoden kuluttua jatketaan sitä siirtymäaikaa, kun taas SDP lähti siitä, että lähtökohtaisesti jatketaan kahden vuoden jälkeen, mutta että on valmiutta sitten harkita siitä luopumista, ja tältä osin kirjaus valtioneuvostossa jäi sitten suhteellisen neutraaliksi eli ei haluttu ottaa kantaa jatkoon kahden vuoden jälkeen. Mutta sanon: jo tuolloin oikeastaan varsin hyvin tiedettiin, mikä lopputulema on. Tiedettiin, että palvelut vapautetaan ja se aiheuttaa sen, että työvoimaa tullaan tarjoamaan palveluiden muodossa Suomeen.

Kun täällä on kysytty, minkä takia palveluita ei laitettu sääntelyn piiriin, niin voi sanoa, että vakavasti EU:n piirissä ei tuolloin käyty edes keskustelua siitä, että palveluitten tarjontaa rajoitettaisiin. Itävallalla ja Saksalla oli tiettyjä tarkoituksia, jotka koskivat lähinnä raja-aluetta, ja tietysti tilanne on se, että ymmärrän, että jos voidaan mennä 500 metrin päähän toiselle puolelle kylään, niin sillä voi olla merkittävää vaikutusta työmarkkinoihin, ja vaikka vakavia keskusteluja käytiin siitä, tarvitsevatko nuo maat siirtymäaikoja palveluitten osalta, tältä osin oltiin valmiita, että ymmärretään näitten maitten erityisiä ongelmia, mutta Suomen osalta, joka on kuitenkin meren takana Virosta, katsottiin, että tämän tyyppisiä ongelmia ei välttämättä ole. Mutta tiedettiin, että se tulee johtamaan palveluitten tarjonnan olennaiseen lisääntymiseen ja tätä kautta virolaista työvoimaa tulee tänne.

Toisaalta tiedettiin myöskin, että kun kysyntää on, niin pimeätä työvoimaa tulee Suomeen. Ja milloin työmies on kaikkein huonoimmassa asemassa? Työmies on kaikkein huonoimmassa asemassa silloin, kun hän tekee laittomasti töitä toisessa maassa, ilman työlupaa. Silloin työnantajan mielivalta voi olla kaikkein suurin, koska työmies pelkää jatkuvasti sitä, mikä hänen tuleva kohtalonsa kaiken kaikkiaan on ja onko hän syyllistynyt rangaistavaan tekoon, kun on työskennellyt ilman työlupaa. Tätä erityisesti halusin välttää, tällaista tilannetta.

Täytyy sanoa, että suomalaiset olisivat voineet katsoa esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai moneen muuhun maahan, jonne tulee jatkuvasti laitonta työvoimaa, joka on huonossa asemassa siitä syystä, että se on laittomana työvoimana näissä maissa. Nyt muun muassa Yhdysvalloissa on suoria mielenosoituksia ja työntekijät, meksikolaiset erityisesti, haluavat, että heidän asemansa laillistetaan ja heidän sosiaalinen asemansa tällä tavalla pyritään turvaamaan.

Tietysti kokoomuksessa ymmärsimme tämän, että on tärkeätä, että laitonta työvoimaa maassa ei ole, koska se on kaikkein paras tapa taata näille henkilöille kohtuullinen toimeentulo ja elämisen taso. Kaiken kaikkiaan uskoimme voimakkaasti siihen, että jos työvoimaa tulee tänne, niin työvoima tulee ensisijaisesti työsuhteessa, ja vaikka henkilöitä tarjottaisiinkin työvoimapalveluina, niin varsin pian näiden henkilöiden tultua Suomeen, jos he ovat pysyvässä työpaikassa, he pyrkivät automaattisesti työsuhteeseen, jolloin myöskin suomalaisen työnantajan etu on se, että nämä henkilöt otetaan työsuhteeseen, ja tällä tavalla voidaan sanoa, että työntekijöitten asema olisi kaikkein paras.

Tänä päivänä, onneksi, ministeriö mutta myöskin eduskunta on valmis tunnustamaan sen, että virhe tehtiin silloin aikanaan, kun siirtymäaika otettiin käyttöön, ja uskon, että nyt työmarkkinat neutraloituvat. Mielenkiintoista oli se, että Ruotsissa sosialidemokraattinen hallitus esitti myöskin siirtymäaikaa, mutta siellä parlamentin enemmistö, eduskunnan enemmistö, oli sitä mieltä, että siirtymäaikaa ei tarvita, ja kun katsomme Ruotsia, mitään valtavan suuria ongelmia Ruotsissa ei ole.

Kun katsomme tilannetta Englannissa tänä päivänä, sinne on tullut 400 000 työntekijää noin vuoden kuluessa, ulkomaista työntekijää, koska Englanti todella vetää, ja tältä osin täytyy sanoa, että se on lisännyt olennaisesti Englannin taloudellista kasvua. Kaikki englantilaiset puolueesta riippumatta ovat valmiita toteamaan sen, että työvoiman vapaa liikkuvuus on ollut erittäin hyvä Englannille, joten tältä osin täytyy sanoa, että kun työvoiman vapaa liikkuvuus toteutetaan, on hyvin mahdollista, että sillä on myöskin myönteisiä taloudellisia vaikutuksia Suomen taloudellisen kasvun kannalta.

Täällä ed. Rönni puhui kabotaasista, ja täytyy sanoa, että en usko, että virolaiset ovat kovin suuri ongelma kabotaasiliikenteen kannalta. Ongelma on enemmänkin venäläisissä ja siinä, että venäläiset kykenevät näitä kustannuksia polkemaan suhteellisen tehokkaasti, ja tältä osin suomalaisella kuljetuselinkeinolla on todellisia vaikeuksia kilpailla, ja tietysti tähän asiaan pitäisi liikenneministeriön lupapolitiikalla pyrkiä vastaamaan, tähän ongelmaan.

Arvoisa puhemies! Lisätäkseni vielä hieman puheenvuoroni poliittisuutta, jotta ed. Gustafssonkin pääsee minulle vastaamaan, haluan todeta, että mielenkiintoista on se, että porvarit Euroopassa luottavat puolalaiseen putkimieheen. Me olemme sitä mieltä, että jos on hyvä työmies, osaa tehdä asiansa, miksi emme anna hänen tehdä töitä. Englannissa voi sanoa, että kuluttajat ovat erittäin tyytyväisiä siitä, että siellä on tänä päivänä paljon puolalaisia putkimiehiä, jotka tekevät työtä ja luotettavalla tavalla ja hyvin ammattitaitoisesti, koska tosiasiassa englantilaisia putkimiehiä riittävästi ei ole, koska Englannissa on tosiasiassa voimakas työvoimapula tällä hetkellä.

No, mitä Ranskassa on tapahtunut? Ranskassa vasemmisto ja globalisaation vastustajat ja äärioikeisto Le Penin johdolla vastustavat tätä puolalaista putkimiestä. He pelkäävät sitä, että tämä puolalainen putkimies tulee ja ottaa kaikki työpaikat, ja totuus on, se nähdään: Ranskassa on tänä päivänä erittäin kokea työttömyys ja erityisesti erittäin korkea nuorisotyöttömyys. Uskon, että jos ranskalaisetkin luottaisivat siihen, että työvoiman vapaa liikkuvuus voi edistää talouskasvua, niin se olisi Ranskan taloudelle suuresta hyvästä.

Tuntuukin jollakin tavalla siltä, että kun puhutaan työväen kansainvälisestä solidaarisuudesta, niin porvarit joutuvat kantamaan siitä tänä päivänä vastuuta, kun vasemmistossa — täällä nyt on niin kuin pragmaattisia edistyksellisiä demareita, jotka ymmärtävät työvoiman vapaata liikkuvuutta, mutta ed. Lahtelan puheenvuoroja kun kuunteli ja vasemmistoliittoa — pelätään ulkolaista työmiestä. Kyllä minä olen ainakin oppinut siihen, että kansainvälinen solidaarisuus on niin tärkeä asia, että sitä pitää puolustaa, ja erityisesti työväen solidaarisuus. Silloin kun vasemmisto on siitä luopunut, niin on ihan oikein, että kokoomus on se ainoa oikea työväen puolue, ja siitä syystä meillä oli myöskin työväen presidentti meidän ehdokkaanamme.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että olin tilaisuudessa viime viikolla Euroopan neuvostossa keskustella yleisistunnossa komission puheenjohtajan Barroson kanssa ja hänkin ilmaisi suuren tyytyväisyytensä ja suuren ilonsa siitä, että Suomi on niitten maitten joukossa, jotka nyt poistavat tämän työvoiman liikkuvuuden rajoituksen, ja hänkin uskoi, että se on hyväksi Suomelle.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä sitten analyyttisemmin palaan ed. Sasin haavillakäyntipuheenvuoroon, kun pyydän vielä varsinaisen puheenvuoron itselleni. Mutta pyysin vastauspuheenvuoron lähinnä valiokunnan puheenjohtajan roolissa siltä osin, kun ed. Sasi totesi jotenkin ajatuksellisesti näin, että eduskunta, ja tässä tapauksessa ehkä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö, ikään kuin tunnustaisi, että tässä on tehty joku virhe, kun päätettiin kahden vuoden siirtymäsäännöksistä. Näin ei ole. Ei niin lue mietinnössä, se ei ole työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kanta, pikemminkin päinvastoin. Tämä kahden vuoden määräaika on merkinnyt sitä, että on rauhallisesti ja tietyllä tavalla turvallisesti edetty tässä asiassa. Se, että vuokratyövoiman käytön suhteen lähinnä Virosta tuli ongelmia, oli odotettavissa, ja siihen valiokunta kaksi vuotta sitten omassa mietinnössään kiinnitti huomiota. (Puhemies: Minuutti!) Tässä olivat niin falskeja, ed. Sasin puheessa, nämä puheet puolalaisesta putkimiehestä; eihän kukaan järkevä (Puhemies koputtaa) ihminen usko, että Sasi siitä huolta kantaisi, vaan siitä, että yrittäjien näkökulmasta halpaa työvoimaa tulee.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Sasille voisi todeta sen, jotta tervetuloa joukkoon tummaan, nimittäin minä olen työväenyhdistyksen puheenjohtaja, en minkään sos.dem. työväenyhdistyksen, vaan nimenomaan työväenyhdistyksen, niin että ei tarvitse nimeäkään enää muuttaa, ei kun vaan kokoomusjengit sinne mukaan, sopii jäseniksi ihan. Kokoomukselle on nimittäin varmaan ongelma, miten se nyt muuttuu työväenpuolueeksi. Ainakin pitää rekisteriin muuttaa kaikkien yhdistysten nimet, jotta sinne tulee työväen-sana. Tämä siitä.

Mutta itse tähän asiakysymykseen, kun puhuitte siitä, jotta nyt sitten kaikki työnantajat ottavat palkkalistoilleen nämä ihmiset. En tiedä, minkä takia tänäkin päivänä puhutaan, jotta täällä Helsingin seudulla on 10 000—20 000 ihmistä, jotain tämmöistä, keskusrikospoliisin kaveri todisteli valiokunnassa, jotka ovat pimeää työvoimaa. Välttämättä ne kaikki eivät kyllä ole Virosta, ne voivat tulla mistä sattuu tuolta. Elikkä sillä tavalla työnantajat käyttävät aika (Puhemies koputtaa) härskisti hyväksi just tätä halpaa työvoimaa ja orjia.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin toivonut silloin, kun ed. Sasi oli esittelevänä ministerinä, että hän olisi paikannut nämä reiät. Eihän vuokratyövoima ole ongelma eikä työvoima ole ongelma, ulkomainenkaan, vaan harmaa työvoima. Sitä tänne on pilvin pimein tullut. Te esittelevänä ministerinä annoitte tällaisen asian sitten mennä lävitse hallituksessa ja eduskunnassa, että näin pääsi käymään. Te kannatte enemmän huolta siitä, että saatte ruokapalkalla työntekijöitä tänne, ettekä suomalaisesta työvoimasta kanna huolta.

Aivan oikein, Ranska kaatoi perustuslain nimenomaan palveludirektiiviin perustuen, ja Ranskassa olivat sosialidemokraatit, jotka sen kaatoivat, eli siellä kannettiin suurta huolta ranskalaisista. Minä toivoisin, että Sasi kantaisi huolta suomalaisesta työvoimasta eikä tänne houkuttelisi puolalaisia putkimiehiä ja pitkin maailmaa. (Puhemies koputtaa) Tervetuloa, mutta sillä lailla, että tulo tänne on hallittua, mutta ei näin, että te laskette tänne harmaata työvoimaa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson on täällä hyvin ja valiokuntakin luetellut niitä ongelmia, joita meillä kahden vuoden aikana on ollut. Kyllä se osoittaa, että kun näitä ongelmia on näin paljon, niin jotakin vikaa lainsäädännössä, siirtymäsäännöksissä kaiken kaikkiaan ja siirtymäajassa ylipäätänsä, on.

Mitä Ranskaan tulee, niin mitä enemmän rajoittaa, mitä enemmän vastustaa globalisaatiota, sitä huonommin maalla menee. Italia ja Ranska ovat ne oppilaat EU:ssa, joilla menee tällä hetkellä kaikkein huonoiten. Heidän pitäisi oppia jotakin siitä, mitä Suomessa on tehty. (Gustafsson: Oikeistohallitukset siellä hallitsemassa!)

Mitä tulee sitten palveluitten vapaaseen liikkuvuuteen, niin palveluitten vapaa tarjonta ei ole harmaata työvoimaa, vaan se on silloin, kun se tapahtuu laillisesti, aivan asianmukaista.

Mitä tulee vielä ihan työntekijöihin, niin mitä tulee virkamiehiin ja palvelualoilla oleviin työntekijöihin, niin kyllähän kokoomus puolustaa näitä ihmisiä, joita hallitus on nyt tämän tuottavuusohjelman puitteissa vähentämässä. 9 500 ihmistä ollaan vähentämässä valtionhallinnossa, ja kokoomus on ainoa, joka näitä virkamiehiä täällä puolustaa. Demarithan heitä ovat panemassa pellolle.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan puolustaa suomalaista työtä ja suomalaista työntekijää. Kysymys, jota nyt käsittelemme, ei ole aivan ongelmaton. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tehnyt todella vaikean kysymyksen äärellä töitä.

Lähtisin siitä, että suorat työsuhteet ovat tavoiteltavin ja paras tapa torjua harmaata taloutta. Aivan kuten täällä on tuotu esille, työntekijöitten, jotka tulevat ulkomailta, kirjaamisen pitäisi onnistua niin, että se on aukotonta. Kysymys verotuksesta mielestäni pitäisi toteuttaa siinä varhaisvaiheessa. Täällä ed. Esa Lahtela kyllä toi näkökohdan, jota en arvannut ottaa huomioon, myöskin sosiaalietuuksista, mutta tämä kysymys pitäisi voida selvittää, mikä siihen olisi oikea tapa verotuksen aloittamiseksi.

Toivon, että saataisiin harmaa talous kuriin ja että valvovilla viranomaisilla olisi riittävät voimavarat.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen selonteossa on esitetty perusteet työvoiman vapaan liikkumisen rajoitteiden poistamiseksi. Esitys on kannatettava. Uusien jäsenmaiden liittyessä kaksi vuotta sitten unioniin oli perusteltua päättää seurata työmarkkinoiden kehittymistä. Nyt, kun kaksi vuotta on kulunut, rajoitukset voidaan purkaa. Mitään suurta ryntäystä maahamme ei ole tullut. Toisaalta siirtymäsäännöstä on voinut kiertää työvoiman vuokrausyritysten kautta. Siirtymäsäännöksillä ei ole ollut kovin suurta merkitystä, kuten työelämä- ja tasa-arvovaliokunta mietinnössään toteaa.

Jälkiviisaat voivat arvostella siirtymäsäännöksiä, koska jossain mielessä siirtymäsäännökset ovat huonontaneet tilannetta työmarkkinoilla. Työnantajan ja työntekijän väliin on tullut turha kolmas toimija eli vuokratyövoiman välittäjä. Jos siirtymäsäännöksiä ei olisi säädetty, vuokratyön välittäjiä ei todennäköisesti olisi nykyistä määrää. Toisaalta maat, jotka siirtymäsäännöksiä eivät ole säätäneet, siis ainakin Ruotsi, Iso-Britannia ja Irlanti, ovat hyötyneet taitavan työvoiman tulemisesta maahan. Ne ovat niin sanotusti saaneet parhaat päältä.

Ulkomaiset työntekijät tulevat yleensä sellaisille aloille, joilla on työvoimapula. Tämä koskee esimerkiksi rakennus- ja hoitoalaa. Suomessa oli ja on edelleen runsaasti työttömyyttä, ja sitä taustaa vasten on ymmärrettävää, että siirtymäsäännökset luotiin. Nyt työttömyys vähentyy, kiitos hallituksen onnistuneen politiikan. Joillakin aloilla alkaa olla jo työvoimapulaa.

Ensisijaisesti on työllistettävä Suomessa olevat työttömät. Työttömien uudelleenkoulutus on suunnattava työvoiman tarvetta vastaavasti. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan, jos alalla ei ole kotimaisia ammattilaisia riittävästi. Työvoimakoulutus on tehtävä joustavaksi ja nopeaksi. Työntekijää vailla oleva yrittäjä ei voi jäädä pitkäksi aikaa odottamaan uudelleenkoulutettavaa suomalaista työtöntä, jos tarjolla on ulkomainen. Ulkomaista työvoimaa suomalaisissa työsopimussuhteissa koskee Suomen työehtosopimusjärjestelmä, eli palkan ja etujen periaatteet ovat kaikille samat. Samasta työstä pitää maksaa sama palkka riippumatta kansallisuudesta. Vuokratyöfirmojen kautta sopimuksia tosin kierretään. Valvonnan pitää olla sillä tasolla, että harmaata taloutta työmarkkinoilla voidaan uskottavasti vähentää. Lainsäädäntöä, rekisteröintiä ja tilastointia on kehitettävä ajan mukana.

Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää mietinnössään hallituksen selonteon hyväksymistä. Yhdyn sekä hallituksen selontekoon että valiokunnan mietintöön. Siirtymäajasta on syytä luopua.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti tästä paikaltani:

Ed. Kangas totesi, jotta Virossa on suomalaisia työnantajia, joilta sitten suomalaiset firmat vuokraavat näitä työntekijöitä. Se on just näin. Hän käsitti puheeni väärin siinä mielessä, että tarkoitin siinä puheessani sitä, jotta kuitenkin se työntekijäporukka, mikä sieltä lähetetään, on virolaista porukkaa, joka on oppinut määrätyille tavoille ja kujeille, mitkä siellä on olemassakin.

Meillä Suomessa ollaan ilmeisesti aika sinisilmäisiä, vaikka meillä on eriväriset silmät monessa tapauksessa, mutta jossakin mielessä liian sinisilmäisiä. Me uskomme monia asioita, jotta kaikkialla ihmiset ovat rehellisiä ja tämmöisiä hyväntahtoisia, niin kuin suomalaisista suuri osa, mutta meissä suomalaisissakin on aika veijareita seassa. Sen takia ainut tapa, millä tämä pimeä työ saadaan kuriin ja tämän tyyppinen toiminta, jota tässä nyt on nähty, on se, että pitää olla tiukat säännökset ja valvonta, niin kuin tässä on nyt tullut esille.

Minä odotan kyllä nyt tämän kevään aikana, niin kuin totesin tuolla aikaisemminkin, jotta hallitus tuo nyt esityksen, jolla tämä Ulteva saadaan käytännön lihaksi siten, jotta nämä rekisteröinnit ja valvonta ja kontrolli saadaan siten toimimaan Suomessa, jotta tämmöistä välistävetoa ei ole olemassa tässä mitassa. Aina tulee jonkun verran olemaan semmoista toimintaa, se pitää meidän tunnustaa, mutta tässä mitassa, mitä tällä hetkellä on, se on liian paljon.

Timo Soini /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin tuolla työhuoneessa tätä vapaan liikkuvuuden ylistystä ja suuren rahan ylistystä ja täytyi tulla tänne taas tästä EU:sta hieman puhumaan. Siis tässä nyt näkyy jälleen se, että Euroopan unionille rahanteko on kaikki kaikessa ja liikkuvuus, niin rahan liikkuvuus kuin yksilöiden kuin tavaroidenkin liikkuvuus, bisnes ensin ja sitten vasta työmies. Näinhän tämä tässä menee. Ja kun ajatellaan nyt sitten näitä talouden dynamiikkoja, joista ed. Sasi täällä puhui, Ruotsista ja Englannista, Isosta-Britanniasta, kyllähän se talouden dynamiikka perustuu siihen, että niillä on oma valuutta, ja siihen, että niiden korkotaso on vielä alhaisempi kuin tämän kolhoosin korkotaso EU:ssa. Siitähän tässä on kysymys. Ja miksi taas Irlanti pärjää? Se pärjää sen takia, että sillä on paljon amerikkalaista rahaa, monikansallisia amerikkalaisia yhtiöitä. Sillä ei ole EU:n kanssa mitään tekemistä. Jokainen talous, joka on irti tästä kolhoosin pakkopaidasta, Norja, Sveitsi, nämä kaikki maat, niillä menee kaikille paremmin kuin EU:n ytimessä olevilla saksoilla, italioilla ja ranskoilla ja tulee menemään jatkossakin, koska EU on haitallinen, se on ylisääntelevä, se on kelvoton ja se linkuttaa kohti hautaansa.

Sen takia hieman ihmettelen, arvoisa rouva puhemies, kokoomusta, joka nyt ainakin on esiintynyt jonkinnäköisenä isänmaan ystävänä. Se on kaikista notkein ja nöyrin EU:n nuoleskelija, jos näin voi sanoa. Ei kritiikin sanaa. Joka ikinen kannattaa kuolleen perustuslakiraadon ratifiointia notkeaselkäisenä ja sitten esiintyy milloin maatalouden ystävänä, milloin, niin kuin ed. Sasi äsken, työmiehen ystävänä. Kyllä täytyy sanoa, arvoisa rouva puhemies, että siirtymälain kohdalla se varovaisuus, mikä siinä oli, oli aivan hyvästä. Se on järkevää. On ihan turha lähteä tällaisella "takki auki" -politiikalla. Vähempikin into riittää, sanoi Tuntemattomassa sotilaassa Lahtinen, ja totisesti riitti. Eli kyllä kannattaa aina vähän funtsia ja katsoa.

No sitten me täällä kovasti olemme puolalaisten putkimiesten, lääkäreiden ja sairaanhoitajien perään. Aivan varmasti köyhät Puolassakin olisivat lääkäreidensä perään, Virossa lääkäreidensä perään. Nyt EU-maat, niin Britannia kuin muut, Suomi siellä, ovat valmiita riistämään siellä koulutetun työvoiman ja tekemään täällä fyrkkaa. Kyllä tässä kansainvälisen solidaarisuudenkin jossain mitassa luulisi olevan olemassa, mutta ei rahalla ole isänmaata, ja koko maailmasta on tullut markkinahuone, jolla ensimmäinen ja ainoa päämäärä on tehdä rahaa ja vielä enemmän rahaa. Ja se on tämän EU:n idea. Kas kun sitä ei vasemmistossa ole vielä ymmärretty.

Siis EU:nhan perustivat saksalaiset pankkiirit ja ranskalaiset sosialistit. Poliittinen ja taloudellinen valta annettiin suurelle rahalle ja byrokratian valta sosialisteille. Ja siellä se pieni ihminen sitten kieppuu. (Ed. Gustafsson: Ne kuuluvat sosiaaliseen ulottuvuuteen!) — Ed. Gustafsson, ei EU:hun tule ikinä sosiaalista ulottuvuutta. (Ed. Gustafsson: Me taistelemme sen ulottuvuuden puolesta!) — Aivan, kyllä, mutta kuuntelitte ed. Sasia. Ed. Sasi kertoi sen, mitä EU on ja minkälaisena se näyttäytyy. Tällainen on EU ja tällaisena se tulee pysymään. Sääntely pois. Kaiken alla nyt tässä uudessa perustuslaissa, ed. Gustafsson, tulee olemaan palveluiden ja tavaroiden ja pääoman vapaa liikkuminen. Kaikki on sille alisteista, kaikki, sosiaalipolitiikka, veropolitiikka, kaikki. Ensin tulee raha, sitten tulee raha, ja sitten tulee raha, ja sitten tulee joku komitea. Mutta kun pistetään komitea suunnittelemaan hevosta, niin siitä tulee kameli, ja sellainen Euroopan unioni on.

Mutta, arvoisa rouva puhemies! Suomalaista duunaria on puolustettava. Se on meidän suomalaisten tehtävä. Ja nyt me olemme täällä aika karmaisevassa tilanteessa jatkossa. Meillä ei ole devalvaatiomahdollisuutta. Emu-jäsenyys tekee nyt suomalaiselle duunarille sen, minkä EU-jäsenyys teki talonpojalle. Meiltä menee kiinni näitä tehtaita yksi toisensa jälkeen. Näin tulee käymään. Ruotsalaiset, englantilaiset ostavat meidän firmamme. Ruotsalaiset ovat ostaneet Telia-Soneran, MTV:n. Englantilaiset ostivat Kampin kauppakeskuksen ja kohta ostavat Espoosta. Siellä on Iso Omena jo myyty ja Lippulaiva on seuraavana. Me olemme kohta hyyryläisiä omassa maassamme, koska kansainvälinen pääoma hakee sieltä tuoton, mistä se saa, ja tuottotavoite on 20 prosenttia. Ja jos ei se toteudu, niin firmat lähtevät ulos. 10 prosenttia riittäisi. Se työllistäisi ihmiset ja näin pois päin.

Ja kaikki tämä työvoiman vapaa liikkuvuus, nämä siirtymäsäännökset, ne ovat kaikki alisteisia tälle isolle päämäärälle, rahan tekemiselle ja vielä enemmän rahan tekemiselle. Siksi vapaata liikkuvuutta kannatetaan, ja siellä saa ay-liike tulla jäsenkirjoinensa ja kansainvälisen solidaarisuuden kanssa. Se on aina askeleen perässä.

Siitä tässä on kysymys, että kun tulee ulkomaalainen duunari, hän menee töihin, ei hän ammattiliittoon liity. Hän menee töihin, hän on riippumaton, hän on riippumaton kaikesta muusta paitsi itsestään. Ei hän järjestäydy. Suomessa ja Ruotsissa ja monessa pohjoismaassa tullaan näkemään, että meidän järjestäytymisasteemme menee sinne, missä se Keski-Euroopassa on. Sitä se yhdentyminen on, eli rikkaiden maiden köyhät auttavat köyhien maiden rikkaita. Siitähän tässä unionissa on kysymys.

Arvoisa puhemies! Puolalaiset sinänsä ovat hyvää väkeä. Sieltä saattaisi tulla hieman ryhtiä ja moraalista tahtiakin tähän Suomeen. Siellä vielä jonkin näköiset arvot ovat kunniassa, ja siellä työmiehetkin äänestävät valtaosin oikeita puolueita.

Mutta, arvoisa rouva puhemies, sitten lopuksi pari... Arvoisa herra puhemies! Siellä oli tapahtunut vaihdos, en huomannut, anteeksi. — Arvoisa herra puhemies! Kun katsotaan näitä siirtymäsäännöksiä tulevaisuuteen, siellä Turkki odottaa jo eteisessä ja valtapuolueet kannattavat Turkin jäsenyyttä. Sitten tulee työvoimaan liikkuvuutta. Voi sanoa, että sitten ovat junat täynnä ja lentokoneet täynnä. Mutta, arvoisa puhemies, eikö sitten, kun on Turkki, islamilainen Turkki, niin miksei juutalainen Israel? Eipäs nyt lopeteta tätä liikkuvuutta alkuunsa, vaan islam, juutalaiset ja katolilaiset — sitten me vasta olemme kunnon sekasotkussa, kun kaikki on vapaata, ei ole mitään rajoja. (Ed. Gustafsson: Koko maailma yhteen!) — Koko maailma on yhteinen ja rahalle alisteinen, ed. Gustafsson. — Työväenliikettä tullaan vielä todella tarvitsemaan, mutta nyt se on Brysselin sylikoira. Se ei ole taisteleva työväenliike eikä mikään sellainen, vaan se on sylikoira, alistunut, hieman nukkavieru ja elää menneisyydessä. Nyt täytyy elää tulevaisuudessa, ja se tulevaisuus tulee vain, jos puolustaa suomalaista duunaria.

Arvoisa puhemies! Olen kyllä hieman skeptinen tämän auvoisen tulevaisuudennäkymän suhteen tästä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Minä kun katson, että kun kontrolli annetaan pelkästään suurelle rahalle, niin sitä ei pystytä silloin suitsimaan. Ja kun siihen menevät nämä tuottotavoitteet ja muut, niin yhä enemmän firmat lähtevät pois Suomesta. Meillä tulee olemaan täällä keskenämme melkoisesti tilaa jatkossa, jos tämä meno jatkuu.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tähän alkuun haluan todeta, että näin pitkään piti tätä keskustelua kuunnella, ennen kuin tuli todellinen uutinen ed. Soinin puheenvuorossa äsken. Olin kuulevinani, että hän ehdotti jäsenyysneuvottelujen aloittamista Israelin kanssa. Sehän tietysti olisi aikamoinen pommi, jos tämmöinen voisi tapahtua.

Herra puhemies! Nyt käsitellään kuitenkin tätä valtioneuvoston selontekoa siirtymäaikalaista. Kaksi vuotta sitten hyväksytyssä laissahan rajoitettiin työntekijöitten vapaata liikkuvuutta uusista jäsenvaltioista vanhojen jäsenvaltioitten suuntaan. Tämän lain valmistelun yhteydessä nostettiin tuolloin kaksi vuotta sitten esille monia uhkakuvia, mitä tästä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta voisi seurata. Eräs uhkakuva oli se, että jos työsuhteen ehtojen valvonta ei ole kunnossa, halpa työvoiman käyttö voi syrjäyttää kotimaisen työvoiman, siis jopa monelta alalta Suomessa, ja kokonaiset toimialat uhkaavat siirtyä ulkomaisten toimijoiden hoidettavaksi. Tämä on faktaa kahden vuoden takaa, mitä meille maalailtiin. Pelättiin, että uusien jäsenmaiden veroratkaisut, niiden sosiaaliturvan rahoitusratkaisut, eläkeratkaisut ynnä muut sellaiset siirtyvät vanhoihin jäsenmaihin.

Ehkä kaiken huippuna oli SAK:n teettämä tutkimus, jonka mukaan Suomen työmarkkinoille vyöryy 400 000 virolaista työntekijää. Tämän asian käsittelyn yhteydessä täällä eduskunnassa kaksi vuotta sitten Viron suurlähettiläs lähetti meille kansanedustajille kirjeen, jossa hän oikoi näitä SAK:n luomia uhkakuvia muun muassa siten, että hän kertoi, että Virossa on kaiken kaikkiaan 585 000 henkilöä työelämässä. Ja SAK maalaili uhkakuvan, että vyöryy 400 000 työntekijää Suomen työmarkkinoille. Toki tuolloin valiokuntakin jo näki myös sen, että vuokratyön ja aliurakoinnin yleistyessä työvoiman liikkuvuudelle asetettua siirtymäaikaa tultaisiin kiertämään palvelujen vapaan liikkuvuuden kautta.

Herra puhemies! Vuokratyövoiman käytön lisääntyminen ja toisaalta suomalaisten yritysten kiinnostus yhä enemmän siirtää toimintojaan maamme ulkopuolelle on olennaisesti kahden vuoden kuluessa muuttanut työmarkkinatilannetta Suomessa. Esitystä valmisteltaessa pidettiin suomalaisten työntekijöiden edun mukaisena rajoittaa mahdollisimman laajasti muiden EU-maiden kansalaisten pääsyä, siis näitten uusien EU-maiden kansalaisten pääsyä, yrityksiimme työntekijöiksi. Siihen, että samat työt voidaankin teettää ulkomaisilla työntekijöillä vuokrattuna työnä, on nyt kiinnitetty onneksi erityistä huomiota. Baltian maiden kansalaisia on kiinnostanut tosiasiassa näitten kahden vuoden kuluessa enemmän Keski-Euroopan kuin Suomen työmarkkinat.

Suomalainen yhteiskunta ja elinkeinoelämä pärjäävät EU:n sisäisessä kilpailussa tietysti ja aivan varmasti parhaiten juuri sillä tavalla, että kaikki työntekijät ovat meillä keskenään tasaveroisessa asemassa. Kun ulkomailta tullaan töihin Suomeen, ollaan täällä samanlaisessa työsuhteessa, samalla palkallakin, kuin suomalaiset työntekijät. Rajoitusten sijaan pitää nyt keskittyä siihen, että suomalaisten yrittäjien ja työntekijöiden kannalta ja oikeastaan koko yhteiskunnan kannalta tärkeintä on suojata kotimaista työllisyyttä sillä, että mahdollisimman moni täällä työskentelevä muiden EU-maiden kansalainen olisi suomalaisen lainsäädännön ja erityisesti suomalaisten työehtosopimusten piirissä.

Vielä, herra puhemies, oikeastaan mitkään pari vuotta sitten esitetyt uhkakuvat eivät ole sellaisinaan toteutuneet, mutta sen sijaan kielteisiä vaikutuksia valitettavasti toki on ilmennyt monia. Kun lainsäädännöllä estettiin yrittäjiä palkkaamasta ulkomaisia työntekijöitä normaaliin työsuhteeseen, samalla edistettiin sitä, että yritykset ovat siirtäneet työtä esimerkiksi Viroon ja vieläkin kauemmaksi. Siispä tavoitteet ja tulokset ovat menneet ylösalaisin. Meiltä on tosiasiassa ehkäpä tämän siirtymälain takia kadonnut monta yritystä. Mene ja tiedä. Uudet jäsenmaat ovat kokeneet tulleensa EU-kansanäänestyksessä luvatuista lupauksista petetyiksi, koska silloin jäsenyyttä markkinoitiin niille aivan toisin puhein. Monet vanhat EU-maat ovat niiden mielestä tavallaan pettäneet uudet hakijamaat. Ruotsissakin Perssonin hallitus esitti samanlaista siirtymäajan suojaa kuin Suomessa, mutta Ruotsin onneksi hallituksen esitys kaatui parlamentissa. Lopputulos on ollut Ruotsissa paljon suomalaisia parempi. Uusien jäsenmaiden työvoimaa on pystytty tarkoituksenmukaisesti integroimaan osaksi ruotsalaisia työmarkkinoita. Samoin Irlannissa avoimuudella työmarkkinoilla on ollut sangen positiivinen vaikutus maan kehitykseen.

Herra puhemies! On hyvä, että rajoitukset Suomessa edes nyt poistuvat. Toivottavasti emme ole jääneet liiaksi takamatkalle.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! On tietysti hyvä, että kokoomuksen edustajat, tietysti Sasi, mutta myöskin Hemmilä, tuovat avoimesti esille sen näkemyksen, että Suomen rajat olisi tullut avata varsin koppavalla tavalla reilut kaksi vuotta sitten. Ruotsihan teki näin, ja ainakaan valiokunnan saaman informaation mukaan mitään olennaista eroa Suomen ja Ruotsin tilanteessa ei ole. Tältä osin tällaisen hirveän mustavalkoisen asetelman virittäminen ei nyt hirveän objektiivista totuutta vastaa.

Haluan nyt tässä luonteeltaan hyvin henkilökohtaisessa puheenvuorossa todeta sen, kun itse myöskin olin valiokunnan puheenjohtajana silloin, että kun tätä siirtymäaikalakia käsiteltiin, ihan aidosti mietittiin ja päädyttiin kuitenkin siihen vaihtoehtoon, että on turvallisinta ja isänmaan kannalta parasta ottaa tämä kahden vuoden siirtymäaika tähän eli toteuttaa hallitusti ja asteittain tämä työvoiman vapaa liikkuvuus tältä osin. Olen sitä mieltä, että tämä lain voimassaolo on kuitenkin ollut tarpeen ja hyödyllinen. Esimerkiksi sen nojalla on voitu tuhansissa tapauksissa tarkistaa, onko kyseiseen tehtävään saatavissa kotimaista työvoimaa ja ovatko tulijoille tarjottavat työehdot työehtosopimusten ja Suomen lainsäädännön mukaiset. En tiedä, antaako kokoomus sitten tälle mitään arvoa, että kannetaan suomalaisesta työvoimasta ja sen ensisijaisuudesta huolta, koska sadoissa tapauksissa työlupa on jouduttu eväämään, koska sen ehdot eivät ole täyttyneet.

Valtioneuvoston selontekohan osoitti myös sen, että laki on ollut erittäin tarpeellinen työkalu poliisille, ed. Hemmilä, ja muille viranomaisille, jotka sen nojalla ovat voineet torjua harmaata taloutta ja pimeää ulkomaista työvoimaa työpaikkakohtaisilla tehoiskuilla. Uskallan väittää täällä istuntosalissa, että ilman tätä siirtymäaikalakia ja sen poistamisesta käytyjä neuvotteluja ei myöskään olisi saatu aikaan niitä parannuksia työehtojen valvonnan resursseihin ja valtuuksiin, joista on sovittu viime tulopoliittisissa ratkaisuissa ja nyt viimeksi tässä Ulteva 2 -työryhmässä koskien muun muassa tilaajan vastuuta koskevaa lainsäädäntöä.

Eli mikäli rajat olisi avattu vappuna 2004, neuvottelujakaan lisäkeinoista suomalaisten työehtojen varmistamiseksi tuskin olisi saatu käynnistettyä, mutta en kuullut ed. Sasin enkä ed. Hemmilän puheenvuoroissa sanaakaan siitä, että tästä valvonnasta ja sen voimavaroista olisi kannettu tippaakaan huolta, mikä kuitenkin on ihan ydinkysymys harmaan talouden ja sitten ikään kuin tämän luvattoman työvoiman hallintaan saamisessa. Väitän, että tämä parempi työehtovalvontaa hyödyttää sekä suomalaisia, täällä jo asuvia ulkomaalaisia työntekijöitä että rehellisesti toimivia kotimaisia yrittäjiä. Tämä on koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeä asia.

Sitten, oliko muistaakseni ed. Lahtela, joka viittasi mielestäni myöskin tärkeään näkökohtaan. Suomalaisten enemmistö eri selvitysten ja tutkimusten mukaan tuki tätä siirtymäaikojen asettamista. Työllisyystilanne kaksi kolme vuotta sitten oli huononemassa ja kääntymässä huonompaan suuntaan. Silloinhan oli tämmöinen notkahdus ja suoraan sanoen vähän tämmöinen epävarmuuden aika siinä, mihin suuntaan Suomi-laiva lähtee purjehtimaan. On helppo nyt täällä viisastella, että olisi voitu luopua näistä siirtymäajoista, mutta väitän, että se oli tällaista isänmaallista toimintaa ja vahvisti kansalaisten silmissä tämmöistä legitimiteetin säilymistä ja jotain uskoa sitten myöskin meitä päättäjiä kohtaan. Uskaltaisin sanoa, että nyt tämä päätös, joka nyt tehdään, että siirtymäajoista luovutaan, on ajoitettu varsin oikein ja voimme hyvillä mielin tämän päätöksen nyt tehdä.