Arvoisa puhemies! Valviran viimeisin selvitys vanhusten ympärivuorokautisista sosiaalihuollon yksiköistä kertoo tutkineensa 1 237 hoivayksikköä, joista vain 7 yksikköä läpäisi asetetut hoitokriteerit. Näistä vain yksi oli julkisen sektorin yksikkö. Yhtenä hyvän hoidon kriteerinä selvityksessä oli henkilöstömitoitus. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2008 laatimassa laatusuosituksessa hyvä henkilöstömitoitus on 0,8:n hoitotyöntekijää asiakasta kohden.

Vanhuspalvelulain tavoitteena on se, että lailla parannetaan konkreettisesti vanhustenhoidon epäkohtia. Jotta näin olisi, on 0,8 henkilöstömitoitus kirjattava myös vanhuspalvelulakiin. Nykyisen luonnoksen mukaan mitoitus on jäämässä lain ulkopuolelle. Kysynkin teiltä, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson:

Kuinka te voitte työstää sellaista lakia, josta puuttuu hyvän hoidon tärkein kriteeri, lakiin kirjattu henkilöstömitoitus, ja mitä toimenpiteitä te aiotte tehdä Valviran tekemän selvityksen johdosta liittyen julkisella sektorilla todettuun liian alhaiseen henkilöstömitoitukseen?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Kiitän erittäin hyvästä kysymyksestä. Suomalaisen vanhustenhuollon räikeisiin epäkohtiin on puututtava mahdollisimman nopeasti. Viime hallituskaudella aloitettiin vanhuspalvelulain laatiminen edeltäjäni ministeri Risikon toimesta. Tuo laki lähti ennen kesää lausuntokierrokselle ja palasi sieltä sitten minun työpöydälleni, ja aivan kuten edustaja totesi, tuossa lausuntokierroksen palautteessakin puututtiin nimenomaan siihen, millä tavalla meillä henkilöstömitoituksia, nyt tällä hetkellä suosituksen tasolla olevia, noudatetaan.

Itse lähden siitä, että nyt kun tuo lausuntokierros on järjestetty ja palaute on minun työpöydälläni, niin se otetaan hyvin vakavalla mielellä huomioon tämän lain jatkovalmistelussa. Eli se lakiluonnos, joka nyt edustajalla on ollut edessään, ei ole se lopullinen lakiesitys, joka tänne eduskuntaan tulee, vaan minä lähden siitä, että tuosta laista tehdään ihmisarvoa kunnioittava laki, joka on sitova (Puhemies: Minuutti on täynnä!) ja riittävän tiukka ja johon sisältyy myöskin sanktiot.

Arvoisa puhemies! Onko ministerillä oikeasti tietoa vanhustenhoidon kipupisteistä ja epäkohdista, joita on muitakin kuin henkilöstömitoitus, muun muassa hoitovirheet, jotka eivät potilasturvallisuusstrategiasta huolimatta ole vähentyneet?

Miten kunnat voivat tulevaisuudessa selvitä kaikista kuntasäästöjen myötä, kun raskaista terveyden- ja vanhustenhoidon velvoitteista ei tänäänkään selvitä niin kuin pitäisi? Onko talous poliittisena ohjelmana tälle hallitukselle niin vahva, että välttämättömät, vanhustenhoitoa parantavat toimet halutaan jättää vain suositusten varaan?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Ei todellakaan suositusten varaan ole tätä asiaa jättämässä tämä hallitus. Päinvastoin tämä hallitus on sitoutunut siihen, että vanhuspalvelulaki astuu voimaan vuoden 2013 aikana, ja se tullaan tuomaan tänne eduskunnan käsittelyyn vuoden 2012 aikana. Jos tämä lakiluonnos ei miellytä siinä vaiheessa, niin minä peruspalveluministerinä olen sitoutunut siihen, että kuuntelen herkällä korvalla, aivan kuten olen kuunnellut tätä palautetta, joka kenttäkierrokselta on saatu, myöskin edustajien palautetta hyvin herkällä korvalla. Tulen mielelläni myös sinne valiokuntaan käymään tätä kyseistä lakia läpi, koska tämä laki ei ole puoluepoliittinen laki, vaan tämä laki on koko Suomen laki ja tämä on ihmisoikeuslaki, ja minä pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että tämä laki on niin sitova ja niin ihmisarvoa kunnioittava kuin vain mahdollista.

Edustajan kysymykseen, kuinka kunnissa ei tätä asiaa ole järjestetty: Tiedättekö, minä olen miettinyt, onko tämä Suomelle kunniaksi vai häpeäksi, että Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa tällaista lakia tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Todellakin nykypäivänä vanhus saattaa jäädä jopa heitteille, ja on hyvä, että vanhuspalvelulaki, siis suunnitelmien mukaan toimiminen, subjektiivinen oikeus palveluihin, todellakin toteutuisi. Sitä ihmettelen, että kun ministeri Risikon aikana tätä jo valmisteltiin, miksi haluatte aloittaa valmistelun uudestaan ja näin ehkä ehkäistä sen, että se asia menisi eteenpäin jo pikaisesti tällä kaudella.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Nyt on kyllä edustajalla täysin väärä käsitys, mistä se lienee tullut. Nimittäin valmisteluahan ei aloiteta uudestaan, vaan juuri selostin, että laki lähetettiin lausuntokierrokselle ennen kesää ja tuon lausuntokierroksen palaute tuli minun työpöydälleni. Se ei ole ministerisidonnainen asia eikä puoluesidonnainen asia, että laki valmistellaan huolellisesti, ja kun kerran lausuntokierros on järjestetty, niin tuon lausuntokierroksen palaute otetaan — se on normaalia lainsäädäntötyötä — huomioon myöskin lain jatkovalmistelussa.

Arvoisa puhemies! Valtiokonttorin ohjeen mukaan jokainen Suomen armeijan sotaveteraani olisi oikeutettu kerran vuodessa tapahtuvaan kuntoutukseen. Yleensä tätä varten on varattu 30 miljoonaa euroa, mutta oikein toteutuakseen olisi vuosittainen lisätarve noin 20 miljoonaa.

Kyllä, kyllä. Sotaveteraanit ovat vanhuksia, onneksi.

Julkisuuteen on kuitenkin tihkunut tietoja siitä, että hallitus aikoo tästä lisätarpeesta huolimatta vähentää sotaveteraanien kuntoutuksen rahoja noin 6 miljoonalla eurolla. Kysynkin vastaavalta ministeriltä:

Aiotaanko vuosi vuodelta huonommassa kunnossa olevien tuntemattomien potilaiden, näiden vanhusten, kuntoutukseen varattua rahaa vähentää sillä verukkeella, että toivotaan näiden veteraanien hiljalleen kuolevan pois?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Niin, kyllähän tässäkin vanhuksista puhutaan, siinä mielessä ymmärrän kysyjän kysymyksen, mutta kysyjän ihmiskäsitystä ja sitä, että se olisi jollain tavalla hallitus- tai oppositiosidonnainen, en täysin tässä ymmärtänyt. Nimittäin kyllä hallitus pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että sotiemme veteraanien vanhuudenhuollon palvelut turvataan, ja tämä on kirjattu myöskin hallitusohjelmaan.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu veteraanipoliittinen ohjelma, jossa erityisesti painotetaan kuntouttavaa toimintaa ja myös sen viemistä kotiin, eli tämä on siellä uutena elementtinä. Budjettiahan ei ole vielä lyöty lukkoon, on istuttu vasta budjettiriihi. Itse lähden siitä, että veteraanikuntoutuksen määräraha nousee ensi vuonna, se ei laske, vaan se nousee per veteraani. Olette aivan oikeassa: kun veteraanien määrä vähenee, heidän ikänsä myöskin nousee, ja silloin sitä kuntoutusta tarvitaan entistä enemmän. Se on perusteena sille, minkä takia tätä määrärahaa täytyy nostaa.

Arvoisa puhemies! On aivan erinomaista, että edellinen peruspalveluministeri Risikko teki oikean naisen työn siinä, että hän valmisteli tämän vanhuspalvelulain siihen pisteeseen, että se on nyt saatu lausuntokierrokselle, ja lausuntoja on tullut. Kyllä esimerkiksi Helsingistä tuli myöskin paljon sellaista palautetta, että lakia täytyy miettiä, mutta se täytyy ripeästi viedä eteenpäin, että ihan valmishan se ei ollut.

Mutta kun täällä kysyttiin peruspalveluministeriltä, onko tulossa lakiin henkilöstömitoitukset, niin ehkä siitä tässä haluaisimme vielä kuulla vastauksen, onko se jo ratkaistu, ja myöskin sitten siitä iästä. Kun on vanhuspalvelulaista kyse, niin paljon on keskusteltu julkisuudessa, vanhusasiain asiantuntijat ovat keskustelleet, mikä ikäraja tullaan tähän lakiin laittamaan. Toivon, että ministeri näihin vastaisi ja ehkä kertoisi vielä, milloin me eduskuntaan saamme tämän erittäin tärkeän ja erityisesti kokoomukselle, koko hallitukselle ja varmasti kaikille suomalaisille tärkeän lain.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustaja Sarkomaata kysymyksestä. Tämä on todellakin ollut yli puoluerajojen tärkeä projekti, tämä vanhuspalvelulaki. Tässä vaiheessa ehkä oppositiollekin voi esittää kiitoksen, nimittäin aikoinaan ministeri Hyssälä pyysi Sirkka-Liisa Kivelää selvitysmieheksi, millä tavalla Suomen vanhustenpalvelut voivat ja minkälaisia parannuksia siellä pitäisi saada. Totean todellakin, että tämä ei välttämättä ole kunniaksi Suomelle, että kun meillä muu lainsäädäntö jo edellyttää, että ikääntyneistä ihmisistä pidettäisiin huolta, niin meillä joudutaan säätämään erillislaki.

Mutta todellakin vastauksena edustaja Sarkomaan kysymykseen totean, että tämä laki ollaan tuomassa jo heti ensi vuoden puolella eduskunnan käsittelyyn. Henkilöstömitoituksista sanoisin, että kun ne tänä päivänä ovat ympärivuorokautisessa hoidossa suosituksen tasolla, niin minä lähden kyllä siitä, että ne olisi hyvä saada myöskin sinne lakiin kirjattua, nämä ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitukset. Sitten kun puhutaan niistä kotiin vietävistä palveluista, niin siinä sitten se lakiin kirjaaminen on hieman vaikeampaa, mutta kun niitä ei ole edes selvitetty eikä niitä ole suosituksen tasolla ollut, niin minä lähden siitä, että...

...ne ovat vähintään suosituksen tasolla.

Arvoisa herra puhemies! Ikäihmisten hoidon painopiste on edelleen kotihoidossa ja sitä kautta myös omaishoidossa. Kuten ministeri äsken tuossa viittasi, niin kotiin vietävien hoitojen laatukriteerit ovat edelleen valtakunnassa määrittämättä, ja tämä tietenkin vaikuttaa myös omaishoitoon ja omaishoitajien jaksamiseen. Kysyn ministeriltä: Tullaanko tulevan hallituskauden aikana puuttumaan myös kotona asuvien ikäihmisten palveluiden laadun tasoon, ja mitä se tarkoittaa omaishoidossa?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Kysyjä puuttui hyvin tärkeään asiaan, nimittäin omais-hoitajien jaksamiseen. Meillä ministeriössä on nyt jo laitettu rattaat pyörimään sen eteen, että me saisimme Suomeen omaishoidon kansallisen kehittämisohjelman, jossa katsottaisiin hieman laajemmin tätä ikääntyneiden ihmisten hoitoa ja hoivaa. Se ei nimittäin ole riippuvainen yhdestä vanhuspalvelulaista, eikä se ole riippuvainen ainoastaan esimerkiksi siitä, millä tavalla omais-hoitajien asemasta säädetään laissa. Meidän täytyy myöskin pystyä katsomaan, millä tavalla meidän terveyskeskukset toimivat, millä tavalla meidän järjestöt ovat mukana tässä toiminnassa, meidän täytyy katsoa, millä tavalla yksityisen sektorin palveluita voidaan myöskin hyödyntää, niin että saadaan iso, hyvä kokonaisuus, joka toimii sitten ikääntyneiden ihmisten parhaaksi.

Omaishoitajien kohdalla niin ikään nämä kotiin vietävät palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta ihmiset jaksaisivat. Se ei ole millään tavalla perusteltua, että me säästäisimme siitä, että meidän omaishoitajat pääsisivät tekemään sitä tuiki tärkeää työtään.

Herra puhemies! On totta, että kymmenkunta vuotta tässä eduskuntasalissa on keskusteltu ikäihmisten hoivasta, ja on ollut tuolla portaillakin mielenosoituksia inhimillisen vanhuuden puolesta, ja siinä mielessä mikään puolue tai hallitus ei oikeastaan voi röyhistellä rintaansa, koska kaikki olemme syyllisiä siihen, että tämä asia ei ole edennyt.

Mutta nyt olisi mahdollisuus viedä se nopeasti eteenpäin. Siinä mielessä kysyn, että kun suuria ongelmia on laitoshoidossa, erityisesti siinä, että on liian vähän henkilökuntaa, mutta myös siinä, että kädet eivät riitä ja rahat eivät riitä — ehkäpä se kuntauudistuskin voi antaa tähän vähän apua, jos lähdetään palvelut edellä ja palvelut nostetaan siellä ykkösasiaksi — mutta Ruotsissa on järjestelmä, jossa henkilökunnalla on tavallaan velvollisuus eteenpäin viedä vanhusasiamiehelle näitä ongelmia, jos nähdään epäinhimillistä hoitoa: Onko tähän lakiin tulossa tällainen henkilökunnan oikeus ja velvollisuus kertoa asioista?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Kyllä pidän tätä henkilökunnan velvollisuutta ilmoittaa epäkohdista — ja ehkä sitä pitäisi myöskin kutsua itse asiassa oikeudeksi, koska usein tänä päivänä, jos henkilökunnasta on puututtu siihen, kun on nähty näitä epäkohtia, työntekijä on saattanut jopa joutua hankalampaan tilanteeseen siellä omalla työpaikallaan — kyllä pidän tätä kohtaa laissa erittäin tärkeänä ja nimenomaan tuon Ruotsin-mallin mukaisesti.

Kun edustaja mainitsi tuossa kuntauudistuksen, niin kuntauudistus lähtee nimenomaan palvelut etunenässä, niin että me saamme tämänkin lain implementoitua sinne kuntakenttään, valtionosuusjärjestelmä, kuntalaki ja koko kuntakentän uudistus, niin että palvelut toimivat ja ne pystytään turvaamaan joka ikiselle suomalaiselle samalla tasolla.

Arvoisa puhemies! Vanhustenpalvelujen tarve tulevina vuosina kasvaa, koska, hyvä kyllä, ihmiset elävät pidempään ja meillä on lisää vanhuksia. Vaikka tästä tulevasta laista tulisi aivan täysin täydellinen, sitä ei saada toteutettua, ellei meillä ole riittävästi niitä ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä vanhusten parissa ja jotka on koulutettu nimenomaan vanhustyöhön hoito- ja hoivapuolella. Onko tämän lain valmistelun yhteydessä tehty yhteistyötä opetushallinnon kanssa sillä tavalla, että myös koulutuksen uudistaminen ja kehittäminen ottaa huomioon sen, että tarvitsemme todella ison joukon nuoria ihmisiä, jotka kiinnostuvat vanhustyöstä ja ovat valmiita menemään sille alalle?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Kyllä me olemme ministeri Gustafssonin kanssa näistä asioista jo keskustelleet. Tässä ei vielä kovin montaa viikkoa ole ehditty olemaan ministerinä, mutta totean, että asiat edistyvät kyllä aika sutjakkaan tahtiin. Tuossa vielä tarkennuksena totean, että tämä vanhuspalvelulain aikataulu sovittiin tuolla hallitusneuvotteluissa, ja se aikataulu pitää, eli vuoden 2013 aikana me tämän lain saamme Suomessa voimaan. Tästä on ehdottomasti lähdettävä.

Mitä tulee sitten siihen, millä tavalla meillä vanhuspalveluissa työpaikat saataisiin vetovoimaisiksi, niin siinä tarvitaan kyllä muutakin kuin pelkästään lainsäädäntötyötä. Tarvitaan asenneilmaston muuttamista, sitä tapaa, jolla meillä esimerkiksi johdetaan näissä laitoksissa, niin että henkilökunta itse pääsee myöskin kehittämään tätä työtä ja heitä kuullaan. Näidenkin uudistusten implementoinnin aikana on hyvin tärkeää, että henkilökunta otetaan mukaan tähän työhön.

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan 75 vuotta täyttäneiden laitospaikkoja pitäisi olla 3 prosentille väestöstä ja tehostettua palveluasumista 5—6 prosentille yli 75 vuotta täyttäneestä väestöstä. Näitten suositusten valossa esimerkiksi omassa kotikunnassani Kurikassa kotihoitoa pitäisi vähentää 22 paikalla nykyisestä, tehostettua palveluasumista 27 paikalla ja laitoshoitoa 32 paikalla. Näillä toimillako hallitus aikoo tätä henkilöstömitoitusta vanhustenhuollossa parantaa?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Nyt täytyy sanoa, että en ihan ymmärtänyt edustajan varsinaista kysymystä. Siis onko edustaja sitä vastaan, että meillä vanhustenhuollossa katsotaan nämä henkilöstömitoitukset ja niin, että siellä ihan aidosti on riittävästi henkilökuntaa sitten niin laitoksissa kuin kotihoidon puolella? Kaikki varmasti ovat sitä mieltä, että meillä täytyy saada painopistettä muutettua esimerkiksi siitä, että meillä terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla makuutetaan ikääntyneitä ihmisiä, jotka itse asiassa siellä ollessaan päätyvät huonompaan kuntoon kuin sinne mennessään. Tämä ei varmasti voi olla tarkoitus.

Edustajan kysymykseen ehkä tarkennuksena voisin todeta, että kun tämä on iso kokonaisuus, niin me tarvitsemme myöskin henkilökuntaa sinne kuntouttavan työn puolelle katsomaan sitä isompaa kokonaisuutta. Tämä yhteiskunta ei voi olla kapea-alainen, jossa byrokraattisesti katsotaan vaan joitain asioita, vaan meidän pitää miettiä, millä tavalla me kaikki voimme osallistua tähän, ja silloin me puhumme myöskin järjestöjen osallisuudesta tähän työhön. Me puhumme myöskin yksityisten yritysten osallisuudesta tähän työhön. Tämä on isompi kokonaisuus, ja tähän tarvitaan kyllä koko Suomen tahtotilaa.

Arvoisa puhemies! Ministeri kovin kauniisti puhuu siitä, miten vanhuksista tulee pitää huolta, mutta tosiasia on se, että kunnilta tullaan leikkaamaan merkittävästi toimintamenoihin kohdistettuja rahoja seuraavina vuosina tiukan taloustilanteen vuoksi. Mistä hoitavia käsiä ja heille palkkaa jatkossa riittää, hyvä ministeri?

Toinen kysymys, jonka itse nostitte esiin laajemmin tähän omaishoitoon liittyen: Hallitusohjelmassa olette linjanneet selvittävänne omaishoidon asiaa kokonaisuudessaan. Puolueemme piti sitä erittäin tärkeänä asiana ja pitää jatkossakin. Te olette monessa yhteydessä todennut, että omaishoidon tuen verovapaus tulee toteutumaan. Näinkö todella on ja milloin? Se on hieno uudistus. Olisi hyvä kuulla, onko todellakin koko hallitus tämän teidän avauksenne takana.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Tämä ei ollut ainoastaan sosialidemokraattien avaus, vaan kyllä tästä oli yksimielisyys hallituksen keskuudessa, ja siksi se on sinne hallitusohjelmaan myöskin kirjattu, millä tavalla me voimme parantaa omaishoitajien asemaa. Tämä ei ole ainoastaan selvitystasolla, mitä te puhuitte yleisesti omaishoitajien palveluiden kehittämisestä, vaan niin kuin totesin jo täällä edustaja Kiljuselle, niin omaishoidon tuen valtakunnallinen kehittämisohjelma on nyt jo ministeriössä työn alla. Asiat kyllä etenevät, ja ehkä me voimme palata tähänkin puolen vuoden päästä, niin voin sitten antaa tarkempaa tietoa siitä, millä tavalla tämä asia edistyy.

Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunta on puuttunut siihen, että säädetään hyviä lakeja, joita ei sitten kuitenkaan käytännössä voida toteuttaa resurssien puutteen vuoksi. Olettaako hallitus kuntasektorin käytännön toimijana olevan valmiina vanhuspalvelulain astuessa voimaan?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Jos minä aloitan ja ministeri Virkkunen sitten jatkaa.

Nyt kun tätä keskustelua kuntauudistuksesta on käynyt, niin on ollut välillä aika hämmentävääkin kuunnella sitä opposition tapaa puhua tästä hyvin tärkeästä uudistuksesta, jota itse asiassa keskustapuolue oli itse viemässä eteenpäin aikoinaan. Tässä mielessä varmasti luulisi, että kaikki ovat sitä mieltä, että meidän täytyy saada tämä meidän kuntakenttä kuntoon, niin että kunnissa on vitaliteettia ja kunnat pystyvät nämä palvelut turvaamaan paremmin kuin tänä päivänä. Tänä päivänä meillä on kuntia, joissa esimerkiksi todella vakava sairastuminen saattaa heilauttaa koko kunnan talouden tasapainon. Tällainen kunta ei ole vitaali kunta, joka pystyy sitten tulevaisuudessakaan näitä palveluita tuottamaan.