Arvoisa puhemies! Talouden asiantuntijat ovat yhä vakuuttuneempia siitä, että Kreikka joutuu velkasaneeraukseen, ja me kaikki tiedämme, että velkasaneeraus ei todellakaan ole mikään helppo tie vaan se on vaikea ja erittäin vaarallinen tie paitsi Euroopalle myöskin Suomelle, mutta juuri tästä syystä hallituksenkin pitäisi tähän pystyä varautumaan, ja erilaisia varautumissuunnitelmia pitäisi itse asiassa olla jo olemassa.

Olemme useaan otteeseen keskustan toimesta kehottaneet hallitusta varautumaan erilaisiin talousskenaarioihin, ja nyt vihdoin alkuviikosta ulkoministeri Tuomioja kertoi, että suunnitelma B olisi olemassa, ja samoin eilen valtiovarainministeri Urpilainen antoi ymmärtää, että jonkinlaista varautumista sentään olisi ollut. Kysynkin pääministeri Kataiselta:

Onko todella niin, että hallitus vain seisoo tumput suorana, vai onko niin, että ollaan Suomen hallituksen toimesta varautumassa erilaisiin vaihtoehtoihin?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! On ihan selvää, että varaudutaan mahdolliseen tulevaan kriisiin. Se on ihan selvä. Hallitusohjelmassa ovat tätä varten nämä kuuluisat perälautakirjaukset, eli jos taloudessa Suomen kohdalla menee huonommin, niin sitten me teemme lisää sopeutustoimia eli Suomea ei päästetä ylivelkaantumisen tielle.

Tänä aamuna teimme talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ratkaisuja koskien rahoituksen saannin helpottamista, eli otamme käyttöön samankaltaisia toimia kuin edellisen laman aikana, eli pyrimme varmistamaan sen, että yritykset saavat myös vaikeina rahoitusmarkkina-aikoina rahoitusta, etteivät yritykset mene nurin. Eli koko ajan varaudumme niin paljon kuin vaan pystymme siihen, että ympärillä maailma muuttuu huonompaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Taloudessa on paljon kyse myöskin luottamuksesta, ja kun mennään kohti epävarmempia aikoja, niin sekä suomalaisten yritysten että tavallisten suomalaisten näkökulmasta on tärkeää, että hallitus toimillaan pystyy herättämään sellaista luottamusta, että tästäkin kriisistä selvitään, mutta vaihtoehdoksi tarjotaan lähinnä sitä, että jos tulevat heikommat ajat, niin sitten leikataan lisää. Jonkin verran tässä nyt pääministerin puheenvuorosta huomasin, että ollaan ehkä varautumassa yritysten rahoitusmahdollisuuksien turvaamiseen. Mutta kysyn nyt vielä uudestaan sitä, onko nyt tehty samanlaista varautumista kuin me teimme vuoden 2008 syksyllä, kun maailmantalous syöksyi lamaan. Silloin pidettiin jatkuvasti palavereita, oltiin hyvässä yhteistyössä tietenkin muiden euromaiden kanssa mutta myöskin Suomen Pankin kanssa valmiina varautumaan myös kaikkein synkimpiin vaihtoehtoihin.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Samankaltaisesti on varauduttu. Silloinkaan emme tienneet, mitä tuleman pitää. Meillä oli silloin kaksi toimintalinjaa. Ensimmäinen oli se, että pyrimme etsimään elvytysvaraa euro per työpaikka -suhteessa, ja se onnistui oikein hyvin. Toinen, mitä teimme, oli varautuminen tähän rahoitusmarkkinaan, ja siinä oli vielä kaksi toimintalinjaa. Ensimmäinen oli euroryhmän yhteiset toimet, ja toinen oli kotimaiset toimet, ja ihan samalla tavalla olemme nyt varautuneet. Ainoa poikkeus tässä maailmanajassa edelliseen lamaan on se, että nyt meillä ei ole varaa samalla tavalla elvyttää kuin viime kerralla, ja se tekee tästä tulevaisuudesta kyllä hirveän epävarman.

Vaikka se, että totean, että me olemme valmiita tekemään lisätoimenpiteitä tasapainottaaksemme Suomen taloutta, kuulostaa pahalta, niin sen pitää olla ja se voidaan nähdä myös vastuun kantamisen tulevaisuudenuskoa herättävänä viestinä siitä, että me emme päästä Suomea ylivelkaantumisen kierteeseen. Jos maailma meitä haastaa todella kovasti, niin silloin suomalaiset itse ovat vastuussa omasta tulevaisuudestaan, ja silloin vaan pitää tehdä se, mikä pitää tehdä.

Herra puhemies! Se on isänmaallista ja tärkeätä, että pidetään huolta pienyritysten ja yritystoiminnan pääomahuollosta. Miten hallitus aikoo tästä niin sanotusta likviditeetistä pitää kiinni ja turvata sen, jotta meillä pankkisektori toimii niin, että suomalaiset työpaikat voidaan säilyttää? Vaikka tämä kriisi onkin Euroopan unionin väärin pelaamisen syytä, niin siitä eivät saa kärsiä suomalainen työntekijä ja yrittäjä kuin epäsuoralla tavalla. Mikä on se konkreettinen tapa, jolla te tämän likviditeetin turvaatte niin, että pankkisektori Suomessa toimii kaikissa tilanteissa?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Kotimaan rahoituksesta vastaavana ministerinä valtiovarainministeriössä vastaan tähän kysymykseen.

Todellakin tämä suhdannenäkymä vaikuttaa tietysti yritysten tulevaisuudenkuvaan, ja on jo tiedossa, että rahan saanti on vaikeutunut ja rahan hinta on kallistunut. Tästä syystä talouspoliittinen ministerivaliokunta todellakin muutama tunti sitten päätti jatkaa Finnveran suhdannelai-noitusta, sitä lainoitusta, jonka edellinen hallitus jo aloitti ja jonka tavoitteena on elinkelpoisten yritysten ikään kuin auttaminen mäen yli tässä suhdannetilanteessa, ja edelleen Teollisuussijoituksen pääomittamista. Nämä molemmat toimet tähtäävät juuri edustaja Soinin kysymyksen tavoitteeseen.

Kolmantena asiana me paransimme suomalaisen vientiteollisuuden rahoitusmallia, takuumallia, sitä, mikä oli voimassa mutta joka ei ollut kilpailukykyinen Ruotsin ja Saksan kanssa. Nyt tällä uudistuksella tietysti tähdätään siihen, että ainakaan näiden tukimuotojen tähden suomalaiset eivät häviäisi niitä tärkeitä vientikauppoja vaan päinvastoin voittaisimme niitä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviniemen kysymyksen perusta oli se, miten varaudutaan maailman muutokseen. Tämä on tietenkin poikkeuksellisen hankala tilanne sen takia, että kukaan ei oikein tiedä, mitä maailmalla tapahtuu. Meillä on erilaisia skenaarioita ja toinen toistaan viisaampia ihmisiä, jotka veikkaavat: kuka skenaario A:ta, kuka skenaario B:tä. Olennaista on tiedostaa se, että nämä murheet ovat meidän rajojemme ulkopuolella. Ne tulevat sitten sieltä, jos ovat tullakseen, tavalla tai toisella, joten tästä lähtökohdasta kuitenkin olennaisinta on se, että pidetään kotipesä kunnossa. Tapahtui mitä tahansa maailmalla, niin se, että me pidämme huolta omasta kilpailukyvystämme ja se, että me pidämme huolta omasta julkisen talouden tasapainosta, on parasta varautumista riippumatta siitä, mitä maailmalla tapahtuu.

Kysyisin nyt kuitenkin pääministeri Kataiselta, jolla on kokemusta myös edellisen hallituksen valtiovarainministerin tehtävästä, poikkeaako tämän hallituksen varautuminen jotenkin olennaisesti siitä, miten varauduttiin pääministeri Kiviniemen hallituksen aikana.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kyllä ne Suomessa hyväksi havaitut keinot ovat ihan yli hallituskausien käytössä, eli tehdään kaikki se, mikä talonpoikaisjärjellä ajateltuna on mahdollista, ja kun me tunnemme toisemme hyvin, niin meillä on matalan kynnyksen toimintaperiaatteet, että kaikki asiantuntemus Suomessa käytetään ja yritetään varautua niin hyvin kuin pystytään.

Ainoa poikkeus tietysti menneeseen on se, minkä tuossa jo aikaisemmin totesin, eli tällä kertaa meillä ei ole semmoista mahdollisuutta, että etsisimme mittavia elvytyspaketteja. Edellisen kerran onnistuimme siinä. Nyt meillä ei siihen samalla tavalla ole varaa, kun velkaantumiskehitys on kiivasta, mutta siihen jokainen suomalainen ja myös yritys voi luottaa, että me emme päästä tätä maata ylivelkaantumaan. Sen me voimme itse tehdä, toisaalta sitä kukaan muu ei tee kuin me. Oli se helppoa tai vaikeata, niin on nyt meidän vastuullamme kantaa huolta tästä.

Arvoisa puhemies! Täällä pääministeri vastasi siihen, mitä edellinen pääministeri kysyi. Edustaja Kiviniemen olisi pitänyt kysyäkin sitä, miten tämä hallitus pystyy vastaamaan näihin haasteisiin, kun me velkaannutimme tämän tilanteen 8 miljardilla eurolla. Teillä oli 3 miljardia plussaa, kun lähditte liikkeelle, ja nyt ilkikurisesti kysytte, miten meinaatte tällä tyhjällä kassalla pärjätä. Sosialidemokraatteja siihen sitten tarvittiin mukaan, koska perussuomalaiset eivät lähteneet vastuuseen. (Timo Soini: No niin, sekin vielä!) — Sekin vielä.

Mutta olisin kysynyt nytten sitä, kun Euroopan unioni on tässä hyvin avainasemassa, millä tavoin saadaan mukaan ne maat, jotka eivät ole euron jäseniä. Tämä on kuitenkin yhteinen ongelma tämä tulevaisuus, meidän pitäisi keskustella nyt tulevaisuudesta, millä tavoin Eurooppa nousee, millä tavoin Suomi nousee, ja siinä tarvitaan paitsi euromaita myös euron ulkopuolisia maita. Millä tavoin nämä saadaan mukaan siihen ja autetaan myös tätä Suomen tilannetta, josta täällä Kiviniemi kysyi?

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Puhemies! Viimekertaisessa lamassa 2008—2009 huomasimme, että se ei ollut valuutta-alueen lama. Britannia kärsi yhden kovimmista iskuista johtuen sen pankkisektorin vakavista ongelmista, ja Britanniahan ei tunnetusti kuulu euroalueeseen. Islanti meni nurin, sitä autettiin, monet muut maat, eli tässä olivat kaikki samassa veneessä, ja niin se on tälläkin kertaa. Mikäli Eurooppaan tulee vakava talouskriisi, niin siltä ei säästy kukaan, riippumatta siitä, mitä valuuttaa he käyttävät. Parhaiten meistä jokainen, niin Suomi kuin euroalueen muut maat kuin myös euroalueen ulkopuoliset maat, voi kontribuoida tätä vakautta sillä, että tekee läpinäkyvät, uskottavat, konkreettiset ja aikataulutetut talouden sopeutumisohjelmat. Me kärsimme ennen kaikkea luottamuksen pulasta. Osa maista on ylivelkaantuneita, niillä on se ongelma, ja osa maista kärsii muuten luotettavuuden puutteesta. Sitä luotettavuutta ei saa ylivelkaantumalla, vaan sitä saa sillä, että pistää itsensä likoon ja tekee niitä rajujakin toimenpiteitä, joilla talous saadaan taas vakautettua.

Arvoisa puhemies! Ilmiselvästi sopeutustarve on edessä, niin kuin pääministeri sanoo, mutta elvytysvaraa ei ole. Nyt minä kysyn: Kuinka sen verotuksen kanssa oikein nyt on, josta hallitus ensi vuodelle on sopinut? Te olette esittämässä nyt, että veroasteikkoja tarkistetaan yli 3 prosentilla, mikä käytännössä tarkoittaa, että tuommoisen 8 000—9 000:n, vajaan 10 000:n, kuukausituloilla tulee todella monien satojen eurojen veronkevennykset vuodessa. Samaan aikaan se pienituloinen myyjä taikka vaikkapa sairaanhoitajakin jää muutamaan kymmeneen euroon vuodessa.

Viime vaalikaudella erityisesti sosialidemokraatit pitivät kovaa ääntä siitä, että kevennys tulee kaikille tällä tavalla, mitä nyt tämä hallitus esittää ensi vuoden veroratkaisuksi. Miten näissä oloissa tällainen esitys on perusteltu, kun samaan aikaan kunnilta leikataan ja tasavero, kuntavero, erittäin monissa kunnissa tulee ilmiselvästi nousemaan? Missä on se sosiaalisuus tässä esityksessä ja missä se tähän suhdannetilanteeseen sopivuus, mitä välttämättä hallituksen verolinjojen pitäisi sisällään pitää?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioesityksessä on tehty pienet tuloveron kevennykset kaikkein pienituloisimmille, kunnalliseen perusvähennykseen eli käytännössä etuuksien saajille ja sitten pienten palkkatulojen saajille ansiotulovähennyksen kautta. Muiden palkkatuloverotus pysyy ennallaan, eli me tietoisesti emme halunneet kiristää työn tekemisen verotusta. Miksi emme halunneet kiristää työnteon verotusta? Sen takia, että haluamme pitää työnteon kannustavana ja toisaalta pitää ostovoiman hyvällä tasolla. Kun vienti ei vedä yhtä hyvin, niin paineet siirtyvät taloudessa kotimarkkinapuolelle, ja silloin olennaista on, että se kotimarkkina toimii hyvin, ja silloin ihmiset tarvitsevat sitä ostovoimaa. Toisaalta se luo myös luottamusta.

Viimeisenä näkemyksenä tähän verokokonaisuuteen on se, että me haluamme tällä veropolitiikalla tukea maltillisten palkkaratkaisujen syntymistä, siis semmoista, joka maksimoi työpaikat, joka maksimoi kilpailukyvyn, joka maksimoi palkansaajan ostovoiman. Jos me olisimme kiristäneet kovasti palkkaveroa, niin kuin joku haluaa, niin se olisi todennäköisesti johtanut kovaan nimellispalkkakorotuspyyntöön, joka olisi osaltaan heikentänyt työllisyyttä ja lisännyt inflaatiota.

Arvoisa puhemies! Saimme kuulla niin sanotun B-suunnitelman olemassaolosta, hyvä niin. Kuinka suureen katastrofiin tässä suunnitelmassa on varauduttu? Nythän on vaarana, että kokonaisia valtioita kaatuu. Eikö olisi parempi, että suunnitelmia olisi jopa B:hen, C:hen ja D:henkin asti?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämä ei ole nyt tämmöinen kilpalaulantakysymys, että kuinka monta erilaista suunnitelmaa on. Tässä pitää ottaa nyt ihan järkevästi ja vastuullisesti, harkitsevasti ja maltillisesti nämä asiat, mitä käsitellään. Meistä kukaan ei tiedä, mitä tuleman pitää. Meillä on riski, että joku valtio kaatuu, mikä voi sysätä sitten mittavaan pankkikriisiin, mikä voi sysätä luottohanojen kiristymiseen, mikä voi sysätä vakaviin ongelmiin yritysten pystyssä pysymisessä, siis hyvien yritysten pystyssä pysymisessä. Meillä on toisaalta sitten riski pankkisektorin kriisiytymisestä ihan ilman valtioiden kaatumista. Eli tässä on todella paljon riskitekijöitä, ja niin hyvin varaudutaan kuin pystytään. Me emme pysty estämään, jos se riski laukeaa, sen vaikutuksia tulemasta Suomeen. Me voimme vähän lieventää sitä, mutta kyyti on kylmää, jos joku tämmöinen riski toteutuu, ja sitten toimitaan vaan siinä ajassa, tehdään niin paljon hyvää kuin ikinä keretään.

Arvoisa puhemies! Markkinoiden usko poliitikkojen kykyyn ratkaista julkisen talouden ylivelkaantuminen on romahtanut, ja minun mielestäni tämä ei ole pelkästään meidän rajojemme ulkopuolella oleva ongelma vaan meidän oma ongelmamme. Tässä hallitusohjelmassa oleva perälautapykälä tavoittelee 1 prosentin alijäämää bruttokansantuotteesta. Nyt ensi vuoden budjetissa tämä alijäämä on 3,3 prosenttia. Me puhumme noin 4 miljardin gäpistä nyt tähän perälautapykälän tavoitteeseen nähden. Haluankin kysyä pääministeriltä: Eikö ole liian myöhäistä keväällä palata tähän asiaan, eikö pitäisi ryhtyä heti toimeen?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olen kysyjän kanssa ihan samaa mieltä, että ongelman ydin on luottamuspula, joka tulee siitä, ettei ole riittävää uskottavuutta kaikissa maissa, että hallitus ja parlamentti näissä maissa kykenisivät tekemään riittävästi veronkorotuksia tai leikkauksia tai tasapainottamaan muuten valtionsa taloutta tai parantamaan kilpailukykyä tekemällä rakenteellisia uudistuksia. Tästähän tässä nyt on kysymys. Osa maista on mennyt jo liian pitkälle, eli ne ovat jo niin pitkällä velkakierteessä, että on ihan aiheellistakin kysyä, miten ne selviävät. Toiset ovat vasta matkalla tähän pisteeseen, mutta silti epäillään, onko poliittista uskottavuutta ja selkärankaa riittävästi.

Aivan oikein, me suomalaiset olemme tällä hetkellä paremmassa tilanteessa kuin moni muu, me olemme yksi Euroopan vahvimpia valtioita, mutta meilläkin on vahva velkaantumiskehitys. Sekään ei itsestään lopu, vaan se vaatii eduskunnalta ja maan hallitukselta selkärankaa tehdä kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta se tavoite, joka hallitusohjelmassa on esitetty, todellakin toteutuu eli velkaantumiskehitys saadaan käännettyä alaspäin. Itsestään se ei tapahdu.

Arvoisa puhemies! Mikäli taantuma meille tärkeissä vientimaissa todella alkaa, silloin tulee entistä tärkeämmäksi, mitä tapahtuu kotimarkkinoilla. Sekä 1990-luvun alun että vuoden 2008 kriisin jälkeen rakentamisessa ja asuntomarkkinoilla käytettiin elvytystä. Molemmissa tapauksissahan yksityinen rakentaminen pysähtyi kuin seinään. Tällä hetkellä rakentamista tapahtuu vielä, mutta on erittäin todennäköistä, että rakentaminen pysähtyy, mikäli taantuma tulee.

Kysyisin, koska rakentamista lisäämällä ja erityisesti kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa lisäämällä varaudutaan sitten seuraaviin vuosiin, parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta, parannetaan työllisyyttä ja alennetaan asumiskustannuksia, onko hallituksella valmiutta miettiä asuntotuotantopuolella uusia satsauksia välittömästi, mikäli sellainen tilanne näyttää olevan edessä, että asuntotuotanto pysähtyy. Toki korostan tässä harmaan talouden torjuntaa ja sitä, että sitten sen asuntorakentamisen ja muunkin rakentamisen pitäisi myöskin tapahtua niin, että ne verotulot ja työllisyysvaikutukset tulevat kotimaahan.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että edustaja otti tämän kysymyksen esiin. Nimittäin asuntopolitiikasta vastaavana ministerinä voin sanoa, että meillä on nyt tarjolla todella hienoja ja kovia eväitä myös tämän ongelman ratkaisemiseksi. Voi sanoa jo, että nyt on nähtävissä, että rakennusteollisuudessa voi olla edessä myös vaikea aika, ja tätä kautta on tarjolla se, että me olemme hallituksessa päättäneet nostaa riihen yhteydessä vuokra-asuntotuotantoon tarkoitettua korkotukilainoitusta niin, että me tulemme rakentamaan huomattavasti enemmän vuokra-asuntotuotantoa seuraavana vuonna. Olen siitä henkilökohtaisesti ylpeä.

Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu se, että tulemme myös korkotukilainoituksen puolella puolittamaan omavastuukoron osuuden, ja tämä tulee entisestään kiihdyttämään rakentamista.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä talouden isoon kuvaan, josta edustaja Kiviniemi lähti liikkeelle. Olisin kysynyt pääministeriltä:

Tänään on julkaistu Pellervon taloustutkimuksen näkymät, aika synkät, tulevalle vuodelle, ja synkkyys näyttäisi johtuvan nimenomaan siitä, että euroalueella ja Euroopassa tökkii, on menty pysyvästi ehkä hitaan kasvun alueelle Euroopassa. Suomalaisilla vientiyrityksillä on ollut paljon aktiivisuutta tietysti Euroopan suunnalla, mutta sitten on maaryhmä, jolla menee ihan toisella tavalla, eli Bric-maat, siellä on Brasiliaa, Intiaa, Kiinaa, ja Venäjälläkin on ollut ainakin toistaiseksi toisenlaiset kasvunumerot. Tulee tietysti ajatus, että Suomen vientiä pitäisi suunnata näille alueille ja tehdä ehkä enemmän sen eteen, että suomalaiset vientiyritykset löytäisivät näiltä alueilta markkinoita. Ajattelen nyt ennen kaikkea ympäristöteknologiaa, kaikkea meidän energiaosaamistamme ja jätehuolto-osaamistamme ja kaikkea tätä, vesienpuhdistusosaamista. Meillä olisi markkinat siellä.

Mitä voitaisiin tehdä vielä enemmän, että täältä löytyisi uudet markkinat?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Suomen vientijako on sellainen, että EU-maihin menee 55 prosenttia, Euroopan maihin EU:n ulkopuolelle 16, Aasian maihin 15 prosenttia, Yhdysvaltoihin 8 ja muuhun maailmaan noin 6 prosenttia.

Suomen viennin edistäminen on yksi hallituksen kärkitavoitteista. 40 prosenttia meidän bkt:stämme tulee viennistä, ei kotimarkkinoilta. Tämän seurauksena me tulemme tekemään muun muassa 1—2 vienninedistämismatkaa per kuukausi ja tulemme painottamaan nimenomaan a) maantiedettä — seuraavat omat matkani ovat Shanghai, Tokio, Venäjä, Indonesia, Singapore ja Brasilia — ja sitten b) niitä alueita, joihinka panostetaan ja joihinka kuuluu tietysti muun muassa cleantech, ja olemme lähdössä yhdessä ministeri Häkämiehen kanssa vienninedistämismatkalle Tokioon marraskuun lopussa.

Arvoisa herra puhemies! Kansanedustaja Kiviniemi kannattaa Kreikan ajamista velkasaneeraukseen eli maksukyvyttömyyden tilaan. Pääministeri Kiviniemi totesi viime maaliskuussa seuraavaa: "Yhden euromaan päästäminen maksukyvyttömyyden tilaan johtaisi pahimmassa tapauksessa ketjureaktioon, jonka seurauksena talouden kasvu kääntyisi uudestaan laskuun ja Euroopassa ajauduttaisiin taas taantumaan. Maanosan laajuinen lama tietäisi kylmää kyytiä myös Suomen orastavalle talouskasvulle ja suomalaisten hyvinvoinnille."

Pääministeri Katainen: Onko nykyinen hallitus samaa mieltä edustaja Kiviniemen vai pääministeri Kiviniemen kanssa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Se on selvää, että yhden maan ongelmat eivät rajoitu siihen omaan maahan vaan ne säteilevät ongelmia ympäriinsä. Sen takiahan tässä on jo pidemmän aikaa pyritty estämään totaalikatastrofia, missä on onnistuttu. Se, että Kreikka ei rojahtanut vuosi sitten, on mahdollistanut sen, että pankkisektori on tänä päivänä vahvempi, se kykenee ottamaan vastaan iskuja aivan toisella tavalla kuin vuosi sitten, siis Euroopassa, ja toisaalta me olemme pystyneet tekemään vahvistavia toimenpiteitä hyvin monessa muussa maassa, tai nämä maat ovat itse pystyneet tekemään vahvistavia toimenpiteitä. Eli tämä on ollut juuri se syy, eli kun yhtä maata ei ole päästetty rojahtamaan, me olemme pystyneet suojautumaan siltä, jos tämä tapahtuu joskus myöhemmin.

No, me emme tiedä, mitä edessä on. Kansanedustaja Kiviniemi tuossa totesi, että velkasaneerauskaan ei ole ongelmaton vaan se on erittäin riskipitoinen operaatio. Meistä kukaan ei tässä salissa eikä Euroopassa tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Mutta sen me tiedämme, että tapahtui mitä hyvänsä, niin ilman kustannuksia emme selviä, ei selviä Suomi, ei selviä euroalue, ei selviä Eurooppa eikä selviä koko maailma. Eli semmoista vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole olemassa, mistä Suomi voisi sanoa, että kun emme ole mukana, niin meitä ei mikään kriisi koske.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen kuunteli kysymykseni toisin kuin edustaja Zyskowicz. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin olin maaliskuussa. (Ben Zyskowicz: Hyvä!) Hallitsematon velkasaneeraus merkitsisi juuri tätä, erittäin kylmää kyytiä Suomelle, ja sen vuoksi se, mitä tehdään, pitää tehdä hallitusti. Mutta me olemme kaikki nähneet, että tähän tiehen, että annetaan lisää rahaa Kreikalle, ei usko enää kukaan, eivät usko markkinat eikä muuten usko enää tämä hallituskaan, niin ponnettomasti se on Kreikan kakkospakettia puolustanut. Sen vuoksi kaikki toimenpiteet, mitä tehdään, ja juuri se velkasaneeraus pitää tehdä mahdollisimman hallitusti.

Mutta se on selvää, että kaikki vaihtoehdot, mitä meillä on edessä, ovat Suomen ja Euroopan kannalta talouden näkökulmasta huonoja. Sen vuoksi tässä pitää löytää sellainen tie, että Suomi pärjää ja Eurooppa pärjää mahdollisimman hyvin, ja siihen kannustan hallitusta. Olen tyytyväinen siihen, että hallitus on nyt kertonut, että se on, toisin kuin aikaisempina viikkoina on kertonut, varustautunut myös näihin pahoihin skenaarioihin, ja tästä pitää myös uskaltaa puhua.