Leena Rauhala /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat ovat mielestäni suurmiehiä ja suurnaisia, koska he useinkin, tai voi sanoa, melkein aina, kantavat sen taakan, mitä he omaistensa tai omaisen hoitajana tekevät, hyvinkin hiljaisesti ja ottavat vastuuta siitä lähimmäisestään tai perheenjäsenestään suurella rakkaudella. Täällä eduskunnassa omaishoidosta annettiin laki vuonna 2005, joka oli erittäin hyvä laki monilta osin, koska se avasi tämän näkyväksi, että omaishoitajat tarvitsevat tukea. Omaishoitajan työtähän ei lasketa ansiotyöksi, vaan omaishoidon laki sisältää käsitteen omaishoidon tuki, eli määrätyt kriteerit täyttäville henkilöille tulisi myöntää omaishoidon tuki. Sehän tämän lain perusidea oli, että jos on omaishoitaja, joka täyttää määrätyt kriteerit, niin yhteiskunta tulee vastaan, että hän voi hoitaa kotonaan omaista ja näin tämä välttyy laitoshoitoon viemiseltä ja toteutuu se, mikä monelle ihmiselle on tärkeää, että voi itselle turvallisessa ja tutuksi tulleessa ympäristössä saada hyvää hoitoa.

Nyt se ongelma vuoden 2005 laissa, joka tuli voimaan 2006 alussa, on se, että omaishoitajat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa tämän tuen saamisen suhteen. Tämän lakialoitteeni ainoa kohta on nyt tässä se, että yhdestä sanasta seuraa se, että omaishoitajat joutuvat eriarvoiseen asemaan, koska siinä lain 3 §:ssä on, että kunta "voi" myöntää. Haluan esittää nyt tässä lakialoitteessa, että se sana "voi" poistetaan sieltä. Se tekisi sitovammaksi tämän, että jos kriteerit täyttyvät, niin omaishoitaja saisi sen tuen. Uskon, että tässä saattaa keskustelua tai kysymyksiä syntyä, että no, mitä se sitten yhteiskunnalle maksaa, kuinka paljon, ja paljonhan se tietenkin maksaa. Jos alin omaishoidon tuki on noin 300 euroa kuukaudessa ja jos meillä nyt on noin 30 000, jotka sen saavat tämän lain myötä, ja jos omaishoitajia, jotka kriteerit täyttävät — meillähän siitä ei ole aivan todellista faktalukua — on arvion mukaan 300 000, niin näitä lukuja kertomalla me saamme suuren summan. Ymmärrän kyllä sen, että vaikka kysymys on pienestä sanasta, niin on kysymys suuresta asiasta valtion taloudelle, ja tietysti, kun tässä lakialoitteessani ei ole sanottu "maksettavaksi Kelalle".

Meidän kristillisdemokraattisen ryhmämme yhtenä tavoitteena, jota olemme sekä aloittein että myös täällä salissa puhuen useammankin kerran nostaneet esille, on, että tässä eduskunnassa toteutettaisiin se selvitysmies Elli Aaltosen jo aikoinaan esiin nostama ehdotus, että omaishoidon tuen maksatus siirtyisi Kelalle. Mielestäni kaiken kaikkiaan tämä omaishoitajien aseman parantaminen tai omaishoitajien asian kehittäminen paremmaksi on tärkeää, on useampia eri kohtia, mitä tulee tulevaisuudessa hoitaa. Kuitenkin haluaisin nähdä sen sillä tavalla, että korjattaisiin tämä epäoikeudenmukaisuus, että samaa työtä tekevät, saman asian kokevat, ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Tämän epäoikeudenmukaisuuden toivoisin korjattavan, ja tämän lakialoitteen tavoite on se. Niin kuin huomaatte, hyvät edustajat, olen ihan käyttänyt siellä ilmausta "omaishoidon tuen muuttamista lain kriteerit täyttäville omaishoitajille subjektiiviseksi oikeudeksi". Varmasti tässä monelle, voi sanoa, on niin sanottu miina tai se, että se tekee ehkä punaisen vaatteen näköiseksi tämän lakialoitteenkin, kun puhutaan subjektiivisesta oikeudesta tai jos puhuttaisiin mahdollisesti jostakin toisestakin käsitteestä. Koska siitä kuitenkin on kysymys, että aivan samalla tavalla kuin päivähoidon yhteydessä kaikki ne, jotka ikänsä puolesta tarvitsevat päivähoitoa, saavat sitä, niin myös tässä ne omaishoitajat, jotka täyttävät ne kriteerit, saisivat ne oikeudet, joka on tämä omaishoidon tuki.

Se, minkä vuoksi pidän tätä erittäin tärkeänä, on se, että se korjaa sen epäkohdan, että jos ei ole tätä määritettä, että on päässyt omaishoidon tuen saajaksi, niin ei saa myöskään kunnalta sitä kaikkea mahdollista tukea, mitä tämä lakikin edellyttää, koska kun on kunnan kanssa tehnyt sopimuksen, niin tietysti sopimuksen tehneelle hoitajalle kertyy tästä työeläketurvaa, jos hän ei ole eläkkeellä. Sehän meillä on vielä ongelma, että jos hän on eläkkeellä, niin silloin ei tämä eläke kerry. Kunta huolehtii myös omaishoitajan tapaturmavakuutuksesta. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa myös määritellään hoidettavalle annettavien palvelujen lisäksi myös hoitajalle suunnatut omaishoitoa tukevat palvelut. Ja nämähän omaishoitajat itse ovat nostaneet hyvin tärkeäksi, että he saisivat ne omaa jaksamista tukevat palvelut. Puhutaan työhyvinvoinnista muiden kohdalla, mutta tässä voisi puhua ehkä enemmänkin omaishoitajien jaksamista tukevista palveluista, heidän hyvinvointiaan tukevista palveluista, että he jaksavat sitä työtä tehdä, palvella, hoitaa.

Omaishoidon lakiahan, joka silloin 2005 annettiin, on korjattu jo 2006, mikä tarkoitti sitä, että omaishoidon vapaapäiviä lisättiin. Ongelmia on myös sillä saralla, että omaishoitajat eivät useinkaan pysty niitä kolmeakaan päivää käyttämään, koska saattaa olla, että ei ole niitä niin sanottuja tilapäishoidon paikkoja riittävästi tai ainakaan oikeanlaisia tai hyviä sellaisia, mikä olisi tätä hoidettavaakin ajatellen paras mahdollinen. Sillä saralla tietenkin meillä on myös tehtävää.

Jos kaiken kaikkiaan omaishoitajien tilannetta ajattelee, niin toivoisin, että myös näihin muihin, jotka liittyvät vapaapäivien lisäämiseen, tilapäishoitopaikkojen tarpeeseen, vastaamiseen jne., niihinkin tässä eduskunnassa uudelleen palattaisiin. Mutta tässä lakialoitteessani on nyt tämä, että kaikki, jotka tämän omaishoidon kriteerit täyttävät, saisivat sen omaishoidon tuen ja sitä kautta pääsisivät näitten muitten palvelujen piiriin.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuen maksaminen on Suomessa kestämättömällä pohjalla. Tällä hetkellä tuen saaminen riippuu ajasta ja paikasta ja saattaa ihmiset siksi hyvin eriarvoiseen asemaan eri kunnissa.

Omaishoidon tuki perustuu kuntien harkintaan. Tällä hetkellä eri kunnissa on käytössä erilaisia asiakkaan kuntoa kuvaavia mittareita, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhdessä kunnassa tuen saaminen voi olla paljon helpompaa kuin jossakin toisessa. Siitä syystä hoitotarpeen määrittelyyn pitää ottaa käyttöön koko maata sitovat kriteerit. Tuen saamisessa on noudatettava tasapuolisuutta koko maan alueella. Kuten opintorahan, toimeentulotuen tai työttömyyspäivärahan myös omaishoidon tuen kriteerien pitää olla kaikille samat.

Tällä hetkellä Suomen yli 300 000 omaishoitajasta tukea saa vain vajaa kymmenesosa. Omaishoidon rahakorvaukset eivät ole nousseet indeksien tahtiin, ja eri kunnat maksavat palkkioita rahatilanteestaan riippuen. Jos omaishoitoon varatut rahat loppuvat kesken maksukauden, jäävät asiakkaat ilman korvausta loppuvuodeksi. Siksi palkkiot tulee siirtää maksettavaksi valtion varoista Kelan kautta.

Olenkin iloinen, että hallitusohjelma lupaa luoda edellytyksiä lisätä omaishoidon tuen piiriin kuuluvien määrää. Syykin on hyvin yksinkertainen ja looginen. Omaishoidon tuen kehittäminen on yksi helpoimmista tavoista, joilla kunnat voivat pitää huolta ikääntyvästä väestöstä. Tasapuolinen tuki korvaa ja lykkää kallista laitoshoitoa ja säästää siten kuntien terveysmenoja.

Iloitsen myös siitä, että sosiaali- ja terveysministeriöstä vahvistettiin, että selvitys kotihoidon tuen maksatuksen siirtämisestä kunnilta Kelalle valmistuu syksyllä. Tämä selvitys tulee tarpeeseen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämänhetkinen tilanne voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Eduskunta on säätävinään lakeja omaishoidon tuen maksamiseksi, ja kunnat ovat maksavinaan omaishoidon tukea, kun sattuvat sille päälle. Tämä on se tosiasia. Tämä lakialoite tähtää sen jatkumon täsmälleen toiseen päähän. Sieltä ei mennä enää yli millään konstilla. Minä toivoisin, että olisi tätä ikää suotu ihmiselle niin paljon, että näkisi, että tämmöinen laki pystyy toteutumaan, mutta tällä hetkellä, kun tuntuu molemmissa kohti pätkivän.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Rauhala on tehnyt hyvän aloitteen, ja kannatan tätä täydellisesti siinä mielessä. Ihmettelen, jotta miten tähän on sotkettu tämmöinen maatalouspoliittinen ajattelu "voi"-sana tähän sekaan. Tämä "voi" pitää poistaa tästä nyt kokonaan, jolloin siitä tehdään tämmöinen subjektiivinen oikeus ja tämä maksatus Kelalle, koska nyt, jos se näin jatkuu, niin se on juuri niin kuin ed. Pulliainen kuvasi tässä. Tässä vähän kaikkia hämätään koko hommassa. On olevinaan laki, mutta todellisuudessa se laki voidaan vesittää ihan sillä syyllä, ettei rahaa varata budjettiin. Ei tarvitse järjestää mitään hoitoja eikä maksaa mitään. Muuten tätä ei kyllä saada ollenkaan puihin ja kunnollisiin, sanotaan, puitteisiin, jos ei tehdä tämmöistä isoa ratkaisua, jota ollaan jo pitkään valmisteltu.

Selvitysmiehenä Aaltonen teki tosi hyvän — tai -naisena — Elli Aaltonen teki hyvän työn. Kun niitä suuntaviittoja seurataan tämä omaishoidon järjestelmä ja tuki ja kriteerit yhdenmukaistaen, niin silloin ihmiset tulevat tasavertaiseen asemaan koko maassa, ja minusta tämä pitäisi saada ehdottomasti mahdollisimman nopeasti eikä jättää enää siihen, jotta se tehdään ensi hallituskaudella tai tuleva eduskunta tekee. Toivon mukaan saadaan semmoinen tahto tässä nyt aikaan, että tehdään se tämän kolmen vuoden aikana, mitä tätä kautta vielä on olemassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella ed. Rauhalalle kiitoksia aktiivisuudesta.

Sitten tuo sanan muuttaminen, että se velvoittaa, niin se tietysti merkitsee, että kotihoidon tuki pitäisi siirtää Kelan maksettavaksi, koska kunnillahan ei nykytilanteessa ole mahdollisuutta tällaiseen subjektiiviseen oikeuteen, oikeuden täyttämiseen taloudellisesti, jotenka se kuuluu Kelalle. Se on se iso asia.

Sitten vielä huomio siihen, millä tavalla kuntien johto, ehkä kamreerit, vetivät lainsäätäjiä nenästä, kun me todella säädimme kotihoidon tuen minimin, niin siitä tulikin sitten maksimi. Sen johdosta monen ihmisen kotihoidon tuki on laskenut. Omaishoidon antaminen on usein vanhemman ihmisen, joka itsekin on sairaana, tehtävänä, ja hän tarvitsisi vapaapäivät. Niitä on vaikea järjestää. Tämä järjestelmä kaiken kaikkiaan on aika epäinhimillinen. Siinä usein on kaksi vanhenevaa sairasta ihmistä ja toinen vähän enemmän sairas ja häntä sitten hoidetaan. Tämä järjestelmä on toisaalta pakko olla, koska jos sitä ei olisi, niin kuntien terveyden—sairaanhoito romahtaisi. Tämän vuoksi sitä pitää todella aidosti kehittää.

Leena Rauhala /kd:

Puhemies! Mielestäni on hyvä, että kun puhutaan omaishoidosta — vaikka tässä omassa lakialoitteessani on vaan niin kuin yksi sana tai tämä kohdentuu yhteen asiaan — niin tämän yhteydessä puhutaan tästä kokonaisuudesta, millä voidaan edistää sitä, että omaishoitajien työ, palvelu, hoitotyö saa sen arvon, mikä sille kuuluu. Jos me vertaamme sitä, millä tavalla me arvostamme tänä päivänä sitä, että me teemme laadukasta palvelutyötä sosiaali- ja terveyspalveluissa, niin aivan samalla tavalla pitää ajatella näiden omaishoitajien kohdalla sitä, että sitä työtä tuetaan.

Haluan vielä tässä nostaa vaan sen yhden asian, kun olen miettinyt, miksi nämä ovat niin eriarvoisessa asemassa, kun omaishoitajat maksavat siitä tilapäishoidosta. Se kylläkin saatettiin lailla, että se päivä on vain 9 euroa, mutta kuitenkin meillä on esimerkiksi maatalouslomittajat, jos he tulevat kotiin, niin siitä ei — kun se on omaishoitajan lomapäivä, kun hän vie omaisensa hoitoon, niin hän siitä lomapäivästä joutuu maksamaan — mutta jos maatalouslomittaja tulee, niin siitä ei emäntä, isäntä maksa mitään. Mutta nämä järjestelmät: Mikä on se peruste, että kun se pienin on 300 euroa, niin se 9 euroa kuitenkin, kun se lasketaan, jos se on kolme päivää, niin se on kymmenisen prosenttia siitä omaishoidon tuesta, kun hän sitten maksaa siitä, että hän pitää vapaapäiviä.

Jos tarkastelee tätä koko kokonaisuutta, mitä omaishoitaja kaiken kaikkiaan saa yhteiskunnalta tukea ja minkälaista palvelutyötä hän tekee, niin siinä on kyllä suuri aukko.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rauhala on tehnyt hyvän aloitteen, jota lämpimästi kannatan. Omaishoitajat tekevät hyvin arvokasta työtä, lähinnä rakkaudesta ja kutsumuksesta. Se on se peruslähtökohta, joka on se motiivi, miksi tätä työtä tehdään. Mutta se tuki, mitä tästä yhteiskunnan kannattaisi ja tulisi antaa, tulisi olla kyllä mahdollisimman hyvä kaikilta osin, ja kannatan ed. Rauhalan aloitetta.