Täysistunnon pöytäkirja 4/2002 vp

PTK 4/2002 vp

4. TORSTAINA 7. HELMIKUUTA 2002 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Yliopistojen tutkimusmäärärahojen väärinkäytökset

Liisa  Jaakonsaari  /sd:

Arvoisa puhemies! On ollut yhteinen kansallinen ponnistus panostaa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn niin paljon, että tänä päivänä voimme nauttia tuon panostuksen hedelmistä. Yliopistomaailmasta on kuitenkin viime aikoina kuulunut kummallisia uutisia. En puhu ministeri Vilénin gradusta — se on todella pieni asia — vaan niistä tutkimusmäärärahojen väärinkäytöksistä, joita on ilmestynyt oikeastaan aika säännöllisin väliajoin eri yliopistoissa, viimeksi Joensuun yliopistossa, Turun yliopistossa jne. Koska kysymys on sittenkin yhteisistä resursseista ja yhteisestä panostuksesta, haluaisin kysyä:

Millä tavalla hallitus on käsitellyt tätä mielestäni myös eettistä ongelmaa, ja minkälaisia toimenpiteitä yliopistotutkimusrahoituksen kontrolloimiseksi voidaan kehitellä, jotta tämmöisiltä väärinkäytöksiltä tulevaisuudessa voitaisiin välttyä?

Opetusministeri Maija Rask

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on viime aikoina todellakin aivan liian monia väärinkäytöksiä ilmennyt, mutta niiden pohjalta ei pidä vetää sellaisia johtopäätöksiä, että yliopistoissa ylipäätään ei noudatettaisi eettisiä sääntöjä. Nämä ovat yksittäisiä tapauksia, joita on rikosoikeudellisesti tutkittu ihan raastupia myöten, joten niistä ei missään nimessä pidä vetää tällaisia johtopäätöksiä. Tietysti on mahdollista, että tällaiset väärinkäytökset lisääntyvät sen tähden, että yliopistojen ulkopuolinen rahoitus ja tutkimusrahoitus on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Joka vuosi käydään tulosneuvottelut yliopistojen kanssa, ja tämä kysymys on yksi niistä kysymyksistä, joista on käyty neuvotteluja yliopistojen kanssa. Ja yliopistoilta on edellytetty hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja siitä, millä tavalla tutkimusrahoitusta hoidetaan ja mille tileille rahat tulevat. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että ne rahat, jotka on tarkoitettu yliopistolliseen tutkimukseen, ovat yliopistojen tileillä, koska vain niitä tilejä voivat yliopistojen talousjohto ja rehtorit valvoa.

Liisa  Jaakonsaari  /sd:

Arvoisa puhemies! Aikaisemmin tiedettä on ohjannut totuuden etsintä, uusien innovaatioiden etsintä. Ja nyt selvästi näkyy, että raha on se liikkeelle paneva voima. Esimerkiksi otan tällaisen uuden tieteenalan kuin geeniteknologia, jossa on kysymys syvästi eettisistä kysymyksistä.

Näkeekö ministeri mitään vaaraa tässä, ja olisiko aika käynnistää tutkimuksen eettinen pohdiskelu, jotta sellaisilta ihmiskunnan kannalta kenties tuhoisiltakin väärinkäytöksiltä voitaisiin tulevaisuudessa välttyä? Minusta ei ole kysymys yksittäisistä tapauksista, vaan varojen väärinkäyttö vaikuttaa ihan yliopistomaailmassa vähän trendiltä.

Opetusministeri Maija Rask

Arvoisa rouva puhemies! Meillähän on valtakunnallinen tutkimuksen eettinen neuvottelukunta, joka näitä asioita käsittelee, ja jokaisessa yliopistossa toki huolehditaan näistä asioista. Kun ed. Jaakonsaari puhui totuuden etsinnästä, niin kyllä minä tässä vetoan siihen, että jokaisen professorin, jokaisen tutkijan, tulee sitä totuutta etsiä itse ja hakea oikeat käytännöt. Pidän tätä keskustelua siltä osin vaarallisena, että tulee sellainen käsitys, että tämä olisi jotenkin maan tapa, ja sitä se ei todellakaan ole.

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Kun kysyjä viittasi myöskin teknologiapanostukseen, haluan kuitenkin selvyyden vuoksi todeta, että näissä epäselvyystapauksissa kysymys ei ole ollut julkisen rahoituksen väärinkäytöksistä, vaan nimenomaan yksityissektorin. Tästä on ollut kyllä puhetta yliopistojen kanssa muun muassa siinä vaiheessa, kun käytiin menonlisäyskierrosta yliopistoille, ja ymmärsin, että kulttuuri ja kontrolli ovat aika lailla muuttuneet. Näyttäisi siltä, että ne tapaukset, jotka nyt ovat julkisuudessa, ovat kylläkin edeltävältä ajalta. Aivan tuoreita tekoja ei ole kai tullut näkyviin.

Paula  Kokkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Kun täällä on tullut uudeksi kutyymiksi vastata, ja senhän aloitti ed. Jaakonsaari, niin haluaisin hänelle kertoa, että meillä on ollut tieteen eettisiä toimikuntia lääketieteellisissä tiedekunnissa jo 70-luvulta lähtien. Sen lisäksi meillä on akatemian yhteydessä ollut jo parikymmentä vuotta eettinen toimikunta, ja tutkimuseettinen, niin kuin ministeri Rask mainitsi, on ollut kymmenkunta vuotta opetusministeriön toimeksiannosta olemassa. Sitten on myöskin valtakunnallinen eettinen neuvottelukunta, joka nimenomaan käsittelee lääketieteen eettisiä kysymyksiä. On myöskin Tukija, joka on tutkimuseettinen jaosto, joka käsittelee kaikki kansainväliset ja kotimaiset multi center -lääketutkimukset, niin että kyllä näitä on.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa kuultiin tästä ongelmasta myöskin viime syksynä. Silloin voitiin todeta, että todella ulkopuolinen rahoitushan on pääosin julkista rahoitusta ja toisaalta nämä ilmiöt ovat ehkä yksittäistapauksia. Mutta silloin korostettiin, että kyllähän tämä edellyttää yliopistojen taloushallinnolta ja talouden valvonnalta kontrollijärjestelmien tehostamista. Kysyisin ministeriltä:

Oletteko te tulosneuvotteluissa edellyttänyt näiden järjestelmien tehostamista ja kuntoon saattamista kaikilta osin?

Opetusministeri Maija Rask

Rouva puhemies! Tähän on helppo vastata, että kyllä todellakin näin on tehty.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! On tietysti tärkeätä, että nämä epäselvyydet selvitetään. Mutta yleensä tällaisessa tilanteessa on se vaara olemassa, kun meillä esimerkiksi työllisyyden ja tuotekehittelyjen ja yleensä tutkimuksen, suomalaisen työn tulosten tason kannalta on tärkeää, että tällaista tutkimustyötä tehdään, että tulee tällainen pysähdys siitä, että ei uskalletakaan tehdä mitään, kun pelätään sitä, mitä näillä rahoilla tehdään.

Onko nyt hallituksen piirissä keskusteltu myös siitä, että tässä edelleen pystytään olemaan niin teknologian osalta kuin lääketieteen osalta ja muutoinkin edelleen tuotekehittely- ja tutkimustoiminnan eturivissä maailmassa?

Opetusministeri  Maija Rask

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä kaikki näyttää ja osoittaa sen, että juuri tuotekehittelyssä ja tutkimuksen huipputuloksissa ja myös kansainvälisessä kilpailukyvyssä Suomi on aivan kärjessä. Sitä kärkipaikkaa pyritään pitämään, ja sen pohjana on nimenomaan hyvä koulutus, joka lähtee ihan peruskoulutuksesta. Suomessa ovat perinteisesti — voi sanoa — hallitukset ennen tätäkin hallitusta satsanneet tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Itse olin kansanedustajana silloin, kun lähes kaikesta muusta paitsi veteraanien määrärahoista leikattiin mutta lisättiin tuntuvasti tutkimukseen ja tuotekehittelyyn rahaa. Niitä tuloksia nyt niitetään. Kyllä tämä asia on mielestäni Suomessa erinomaisella tavalla hoidettu.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.