Anna-Maja Henriksson /r(esittelypuheenvuoro):

Värderade herr talman, arvoisa puhemies! Efter att regeringspartierna i Vanhanens andra regering kommit överens om att höja barnbidragets ensamförsörjartillägg med 10 euro per barn aktualiseras igen frågan om att tillägget inte i motsvarande mån borde påverka utkomststödets storlek. Höjningen om 10 euro är avsedd att vara till hjälp för barnen i familjerna med den allra svagaste ekonomin, till vilka ensamförsörjarfamiljerna ofta hör. Nämnda familjer är också de som oftast är beroende av utkomststöd. Ifall ensamförsörjartillägget minskar utkomststödet hjälper höjningen inte alls dessa barnfamiljer, utan fungerar i stället som en inkomstöverföring direkt till kommunerna.

Sen jälkeen kun Vanhasen toisen hallituksen puolueet sopivat lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostamisesta 10 eurolla lasta kohden, kysymys siitä, että korotus ei saisi vastaavassa määrin vaikuttaa toimeentulotuen suuruuteen, tuli jälleen ajankohtaiseksi. 10 euron korotuksella on tarkoitus auttaa lapsia kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevissa perheissä, joihin yksinhuoltajaperheet usein kuuluvat. Mainitut perheet ovat myös useimmiten riippuvaisia toimeentulotuesta. Jos yksinhuoltajakorotus pienentää toimeentulotukea, korotus ei lainkaan auta näitä lapsiperheitä, vaan toimii sen sijaan tulosiirtona suoraan kunnille.

Enligt 2 § utkomststödslagen har var och en som inte kan få sin utkomst tryggad genom förvärvsarbete, verksamhet som företagare med hjälp av förmåner som tryggar utkomster, genom andra inkomster eller tillgångar eller genom omvårdnad från en försörjningspliktig person rätt till utkomststöd. Lagens 11 § fastställer att inkomster som påverkar utkomststödets storlek är ifrågavarande persons och familjemedlemmarnas samtliga disponibla inkomster med undantag för de så kallade inkomsterna med förmånsrätt. Dessa är bland annat understöd och förvärvsinkomster som kan anses ringa, vissa konstnadsersättningar och vissa förmåner såsom moderskapsunderstöd, vårdbidrag till pensionstagare, handikappbidrag och vårdbidrag till barn.

Det ovan nämnda betyder att övriga sociala understöd och förmåner, däribland barnbidraget i sin helhet, utgör inkomst som skall beaktas vid uträknandet av en persons inkomster. Detta innebär å sin sida att ifall man till exempel höjer på barnbidragets storlek kommer de familjer som lever på utkomststöd inte att få någon nytta av denna förhöjning, eftersom tillägget i inkomsterna samtidigt påverkar utkomststödets storlek.

Lapsilisälain 7 §:n 3 momentin mukaan yksinhuoltajavanhempien lapsista maksetaan nykyisin korotusta, joka on 36,60 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tätä korotusta nostetaan 1.1.2008 lukien 10 euroa lapselta. Selvitykset osoittavat, että koko väestöön verrattuna juuri yksinhuoltajalapsiperheiden reaalitulot ovat kehittyneet heikoimmin yhteiskunnassamme. Näiden perheiden talous ei esimerkiksi uuden vuosikymmenen alussa vielä ollut saavuttanut 1990-luvun alun yleistä tasoa. Tämän tuloksena näillä perheillä on muita lapsiperheitä suurempi taipumus jäädä toimeentulotuen varaan. Vuonna 2005 toimeentulotukea saaneissa yksinhuoltajaperheissä asui noin 47 000 lasta.

On kohtuutonta, että juuri köyhimmät perheet eivät hyödy lapsilisän tai yksinhuoltajakorotuksen mahdollisesta nostamisesta. Edellä mainittujen ongelmien osittaiseksi korjaamiseksi ehdotan aloitteessa, että luetteloa tuloista, joita ei oteta huomioon, täydennettäisiin yksinhuoltajan lapsista lapsilisään maksettavalla korotuksella.

För att alltså delvis råda bot på ovannämnda problem föreslår jag i motionen att listan på inkomster som inte skall beaktas då utkomststöd uträknas kompletteras med de tillägg till barnbidraget som betalas för ensamförsörjares barn. Dagens utkomstskyddssystem innebär ju att det som staten för de här familjerna ger med ena handen tar kommunen tillbaka med den andra. Och det här borde vi nu ändra på.

Eli sen, mitä valtio toisella kädellä tänään antaa, kunta ottaa toisella takaisin, ja tähän epäkohtaan meidän pitää saada muutos.

Herr talman, arvoisa puhemies! Eftersom ändringen i lagen om utkomststöd skulle medföra tilläggsutgifter för kommunerna föreslås det också att kommunerna kompenseras genom att statens andel för kostnaderna för social- och hälsovården höjs med 0,07 procent, vilket motsvarar den beräknade utgiftsökningen för kommunerna på cirka 8,7 miljoner euro.

Erkki   Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Näin eduskuntakauden alussa on oikein mukava kuulla hallituspuolueen kansanedustajalta näin asiaan osuva puheenvuoro. Todellakin tämä lapsilisän ja myöskin yksinhuoltajakorotuksen etuoikeudettomuus toimeentulotukea määrättäessä on suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän kenties häpeällisin piste tällä hetkellä. Siinä katsannossa ed. Henrikssonin aloite on erinomaisen kannatettava. Toki sitä olisi voinut saman tien laajentaa myöskin koko lapsilisään. Mutta kun olen näin ilkeä ja kyyninen ihminen, niin en voi olla tietysti hämmästelemättä, miksi ed. Henriksson hallituspuolueen edustajana tekee tämän aloitteen, koska olisin ihan oikeasti odottanut, että tämä asia olisi hoidettu hallitusohjelmassa. Puhujalistalla näkyy olevan muitakin hallituspuolueitten edustajia, niin että ehkä vastaatte minulle kysymykseeni, miksi tätä asiaa ei hallitusohjelmassa ole päätetty hoitaa. Kuka sen esti, valtiovarainministeriökö vai joku muu, koska lähes kaikki ne sosiaaliturvauudistukset, jotka hallitusohjelmassa on lueteltu, ovat tätä asiaa vähemmän kiireellisiä?

Arja  Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! En pysty suoraan vastaamaan, koska en ollut laatimassa hallitusohjelmaa, kuka sen torpedoi. Mutta tämä on erittäin hyvä alku kuitenkin tälle hallituskaudelle siitä asiasta ja jatkoonkin, että tämä hallitus vihdoinkin puuttuu yksinhuoltajien taloudelliseen selviämiseen ja haluaa panostaa nimenomaan myöskin ennalta ehkäisevään sosiaalityöhön.

Lisätoimet toki eivät ole pahitteeksi, eivät tällä hallituskaudella eivätkä seuraavallakaan, ja tätä vartenhan hallitus on muun muassa tekemässä tätä uutta sosiaalilakiuudistusta.

Yksi lisä, jota toivoisin myöskin käsiteltävän, on kotitalousvähennyksen saaminen perhekohtaiseksi niin, että yksinhuoltajavanhempikin voisi tehdä kyseisen vähennyksen kaikkien verotettavaa työtuloa perheessä saavien 16 vuotta täyttäneiden lastenkin osalta. Näin perheet tulisivat siinä asiassa entistä tasa-arvoisempaan asemaan niiden perheiden kanssa, joissa on kaksi vanhempaa.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Henrikssonin lakialoite on hyvä ja kannatettava. Oikeastaan koko lapsilisän pitäisi olla etuoikeutettua tuloa, joka ei alentaisi toimeentulotukea.

Lapsiperheiden köyhyys on hälyttävästi lisääntynyt viime vuosina. Kuilu hyvin toimeentulevien ja huonosti toimeentulevien välillä on kasvanut, ja kaikkein eniten on kasvanut lapsiköyhyys.

Tehty lakialoite on oikean suuntainen, sillä köyhissä perheissä on erityisen paljon yksinhuoltajia. Yksinhuoltaja on tiukoilla niin arjen pyörittämisessä kuin taloudellisestikin. Lähes kaikesta on huolehdittava itse.

Yksinhuoltajia on täällä eduskunnassa vähän, mikä on sääli. Monelle yksinhuoltajalle oma arki ja vastuu lapsista vievät niin paljon aikaa, ettei sitä enää riitä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto tekee siksi arvokasta työtä lasten hyvinvoinnin puolesta, ja sen näkemyksiä on syytä kuunnella herkällä korvalla.

Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta puoltaa tätä lakialoitetta. On kuitenkin hyvä muistaa, että yksinhuoltajalisä on vain pieni osa lapsilisää, joten yksinhuoltajien vaikeaa tilannetta helpottaisi paremmin se, että koko lapsilisä olisi etuoikeutettua tuloa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti sosiaali- ja terveysvaliokunta lähettää tämänkin aloitteen aloitteitten taivaaseen sitä sen kummemmin käsittelemättä, tai toki käsittelee, mutta ei ota siihen kantaa, kuten me kaikki tiedämme, miten aloitteille tapahtuu, ja siksi olisi välttämätöntä, että tämä hoidettaisiin hallituksen toimesta lakiesityksenä.

Ihmettelen ed. Karhuvaaran puheenvuoroa siitä, että hallitus nyt ryhtyy tällä tavoin kannustamaan. Kuten ed. Henriksson tässä aloitteessaan todistaa, niin tässähän tapahtuu juuri päinvastoin. Yksinhuoltajia ollaan kannustavinaan antamalla heille yksinhuoltajakorotus, mutta toista kautta se toimeentulotuesta otetaan pois, ja tämä on tietysti, kuten täällä ovat kaikki yhdessä todenneet, täysin väärin. Tämä on oikeastaan samanlaista kannustamista kuin se, että hallitus sanoo hallitusohjelmassaan asiakasmaksujen korotuksesta, että palveluiden saatavuuden ja niiden laadun turvaamiseksi asiakasmaksuja korotetaan, ja sitten palveluitten tuottajilta ne rahat otetaan valtionosuuksien vähentämisenä valtiolle eli siis kunnilta pois. Eli tämmöistä kannustamista. Minusta kaikkein heikoimmassa asemassa olevat yksinhuoltajaperheet eivät ansaitse tällaista kannustusta.

Anna-Maja Henriksson /r:

Arvoisa puhemies! On todella miellyttävää kuulla, että muut läsnä olevat edustajat kannattavat tätä aloitetta. Tietysti ed. Erkki Virtaselle voisi sanoa näin, että niin hyvä kuin hallitusohjelma onkin, kaikkia yksityiskohtia siihen ei ole saatu sisällytettyä, ja sen takia tämä aloite on mielestäni tässä ja nyt paikallaan, ja toivon itsekin, että pystymme saamaan muiden hallituspuolueiden edustajat mukaan tähän, että tähän saataisiin korjaus. Sehän on hallitusohjelmassa tärkeä yksityiskohta, että tullaan tämän hallituskauden aikana toteuttamaan sosiaaliturvauudistus, ja jos ei sitä ennen, niin toivon, että ainakin sen yhteydessä tähän tullaan puuttumaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Lupaan ed. Henrikssonille, että pääsemme kyllä yhdessä äänestämään tästä asiasta, vaikka emme ehkä teidän aloitteenne osalta.

Mutta siitä, että hallitusohjelmassa ei kaikkia asioita pystytä hoitamaan: Tämä pitää kyllä paikkansa, mutta siellä toki niitä asioita pystyttäisiin laittamaan tärkeysjärjestykseen. Siinä katsannossa kyllä ihan aidosti ja vilpittömästi ja jopa ilman tätä opposition välttämätöntä joka asiasta räksytystä ihmettelin, että tätä asiaa, joka ei nyt kuitenkaan kustannuksiltaan olisi aivan mahdoton ollut, ei hoidettu hallitusohjelmassa. Olisin voinut suhtautua vielä paljon myötämielisemmin istuvaan hallitukseen, jos näin olisi käynyt.