Mikko Kuoppa /vas(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomessa ovat irtisanomisajat kohtuullisessa kunnossa, mutta irtisanomissuoja ei ole läheskään kaikilla samanlainen eikä se ole riittävä.

Kun Suomessa tapahtuu irtisanomisia erityisesti isojen yritysten johtopaikoilta, niin yleensä tämä johtaja saa kultaisen kädenpuristuksen, joko vuoden tai jopa kahden vuoden palkan, vaikka hän olisi johtamassaan yrityksessä aiheuttanut jopa miljarditappiot. Näitäkin esimerkkejä Suomesta löytyy.

Sen sijaan kun tämän heikon johtamisen tuloksena huonosti mennyt yritys sanoo irti työntekijöitä, jotka ovat olleet jopa kymmeniä vuosia yrityksen palveluksessa, niin heille lankeaa seitsemän päivän karenssi, ennen kuin he saavat edes työttömyysturvaa, ja tätä ei voi pitää oikeana eikä kohtuullisena. Tämä karenssihan koskee tietenkin hyvin suurta joukkoa. Tänäkin päivänä jatkuvasti on lehdissä ilmoituksia tai kertomuksia suurista joukkoirtisanomisista, ja työntekijät ovat tältä osin varsin eriarvoisessa asemassa verrattuna näihin hyväpalkkaisiin johtajiin, joitten ratkaisut monta kertaa aiheuttavat sen, että näitä irtisanomisia joudutaan tekemään.

Tämän johdosta olen tehnyt lakialoitteen, joka lähtee siitä, että kun työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista tai tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, niin näille irtisanotuille työntekijöillä ei olisi tätä seitsemän päivän karenssia, vaan he saisivat irtisanomispäivän jälkeen välittömästi työttömyysturvaa, koska he ovat työttömiä. Tämän mielestäni tulisi koskea myöskin lomautettuja, koska samalla tavalla lomautetut ovat myöskin työttömiä. Näin ollen työttömyysturvalain 5 §:n 13 lukua tulisi muuttaa tällä uudella momentilla, jotta tämä kohta tulisi korjattua.

Lisäksi työttömäksi joutuneella työntekijällä on monia ongelmia. Työttömyys on kasvussa, ja te-toimistojen resurssit ovat äärirajoilla. Vuoden 2010 alussa 60 prosenttia niistä pitää henkilöresurssien riittävyyttä huonona kaikkien tehtävien hoitamiseen. Tilanne huononee edelleen. Te-toimistot painottavat työnantajapalveluja. Henkilöasiakkaiden, etenkin pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyvien työttömien, tarpeisiin pystytään vastaamaan varsin huonosti, ja tämä on tietenkin näitten työttömäksi joutuneiden kohdalta varsin ongelmallista.

Lisäksi näiden aktivointi- ja työnhakusuunnitelmien tulee velvoittaa viranomaisia. Mikäli viranomaisesta johtuvasta syystä asiakkaalle ei voida tarjota aktivointitoimenpiteen aikana suunnitelmissa kirjattuja toimenpiteitä, tulisi henkilöiden saada korotettua etuutta. Näin voidaan nykyistä paremmin varmistaa palvelusuunnitelmiin kirjattujen toimenpiteiden toteuttaminen ja sitovuus sekä asiakkaan että viranomaisen kannalta. Tänä päivänähän näin ei ole. Työttömältä työnhakijalta vaaditaan, että hän täyttää kaikki nämä velvoitteet, mutta viranomaiselta ei vaadita vastaavaa. Vaikka viranomainen ei täytä näitä velvoitteita, niin siitä huolimatta kaikki on viranomaisen kannalta kunnossa, mutta työttömän kannalta ei ole.

Herra puhemies! Suomalaisen työttömyysturva, kuten jo totesin, on tältä osin puutteellinen. Erityisesti Suomessa ei ole tätä niin sanottua irtisanomisrahaa elikkä korvausta siitä, jos joutuu tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotuksi, toisin kuin monissa Euroopan maissa ja Suomen kilpailijamaissa on. Edes pieni korjaus tähän olisi se, että tämä karenssiaika irtisanotun kohdalta poistettaisiin.

Esa Lahtela /sd:

Herra puhemies! Tapansa mukaan ed. Kuoppa taas on tehnyt hyvän aloitteen. Kyse on myös oikeudenmukaisuudesta, joka pitäisi saada enemmän keskusteluun. Jos työntekijä on tehnyt kaiken hyvin, mitä on edellytetty, niin ei ole mitään oikeutusta sitten hänelle antaa niin kuin rangaistuskarenssi. Seitsemän päivää on pitkä aika, ei saa mistään mitään, ja kun tiedetään tämä mekaniikka, miten se toimii, niin sitten tehdään työttömyysturvahakemus. Siinä menee nytkin useampi viikko, vaikka millainen työttömyyskassa olisi olemassa. Varmaan viisi kuusi viikkoa ovat lyhimmät ajat, mutta monessa tapauksessa voi mennä kuukausia, ennen kuin ensimmäinen päiväraha sieltä tulee. Sen takia tämä ed. Kuopan tekemä aloite on paikallaan, jotta ei ihmistä pidä rangaista siitä, kun työnantaja potkaisee pois nimenomaan tuotannollisten syiden takia, jos työntekijä on kaikki tehnyt oikein.

Sitten toinen kysymys on se, mistä ed. Kuoppa puhui, miten työnantajat tänä päivänä pääsevät helpolla ja halvasti irti työntekijöistä. Meidän pitäisi ottaa käyttöön samanlainen järjestelmä kuin tuolla keskisessä ja eteläisessä Euroopassa on olemassa, jolloin tämä irtisanominen olisi huomattavasti kalliimpaa eikä niin kuin tänä päivänä, kun käytännössä ihmisistähän pääsee ihan täysin maksutta eroon. Tekee vaan oikeassa järjestyksessä nämä temput, ja ihminen tekee irtisanomisajan palkan edestä töitä, ja irtisanominen ei maksa mitään sille työnantajalle, kun työntekijä tekee sen työpanoksella pois. Sen takia pitäisi olla erillinen raha, jonka joutuu maksamaan sen takia, kun työsuhde katkaistaan.