2) Kyproksen tukeminen osana euroalueen talouskriisiä
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Euroopan talouskriisi jatkuu jo viidettä vuotta.
Suomen tavoitteena on tämän kriisin taltuttaminen,
euroalueen rahoitusvakauden palauttaminen, Suomen valtionvastuiden
rajaaminen sekä tartuntavaikutusten estäminen Suomen
talouteen. Me haluamme turvata Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.
Kun nykyinen hallitus aloitti, Suomen linja eurokriisin hoidossa
tiukentui. Kyproksen ohjelma vastaa linjaamme. Siinä sijoittajavastuun
toteuttaminen ottaa jättiloikan eteenpäin. Nyt
toteutetaan ensimmäistä kertaa niin sanottu bail-in, joka
on kestävä ja markkinaehtoinen ratkaisu. Tällä suojataan
veronmaksajia muiden tekemiltä virheiltä. Kansallinen
keskustelumme oli askeleen edellä. Nyt sijoittajavastuun
toteuttaminen on koko Euroopan linja. (Timo Soini: Ei yhtään velkaa!)
Kun kävi selväksi, että Kypros on
vaipumassa kriisiin, lähti Suomi tavoittelemaan määrätietoisesti
sekä taloudellisesti että moraalisesti kestävää ratkaisua.
Siksi me ajoimme sijoittajavastuun toteuttamista. Siksi me vaadimme
rahanpesuepäilyihin puuttumista. Siksi me peräsimme sekä uskottavan
velkakestävyyden saavuttamista että Kansainvälisen
valuuttarahaston IMF:n mukanaoloa. Kaikki tässä mainitut
tavoitteet ovat mukana ratkaisussa.
Arvoisa puhemies! Jokaisen euroalueen jäsenvaltion
vakaus on tietenkin tärkeää koko euroalueelle.
Kyproksen ongelmat kärjistyivät Kreikan kriisin
seurauksena. Kyproksen kriisin erityisongelma on pankkisektori,
jota leimasi epäterve kilpailu talletuksilla.
Kyproksen pankkijärjestelmän ongelmat kulminoituvat
kahteen suureen kansainväliseen pankkiin. Kriisin ratkaisun
ydinkysymys oli se, kuinka näiden kahden pankin omistajat
ja suurimmat lainoittajat, mukaan lukien suurtallettajat, saadaan
mukaan kantamaan vastuuta ongelmista. Pankkien rahoitus on perustunut
ennen muuta juuri suuriin talletuksiin. Tällä nyt
tehdyllä ratkaisulla sijoittajien vastuu tulee olemaan yhteensä jopa
yli 10 miljardia euroa.
Kyproksen ohjelman punainen lanka onkin poikkeuksellisen laaja
sijoittajavastuun toteuttaminen. Näin Suomen ensimmäinen
tavoite neuvotteluissa toteutui. Sijoittajavastuu toteutuu nyt ensimmäistä kertaa
siten, että suurimpia pankkeja ei hoideta lainkaan veronmaksajien
lainoituksella.
Talletussuojan keskeinen periaate EU:ssa on alle 100 000
euron suuruisten talletusten turvaaminen. Tätä periaatetta
ei tulla loukkaamaan Kyproksen tapauksessa. Kun ohjelmasta käytiin neuvotteluja,
Kypros itse vaati veron asettamista kaikille tallettajille talletussuojan
rajaan katsomatta. Suomi ei ajanut talletussuojan murtamista. Onneksemme
lopullisessa ohjelmassa näin ei myöskään
tule tapahtumaan. Luottamus alle 100 000 euron talletusten
suojaan säilyy.
Arvoisa puhemies! Ehkä kaikkein vaikeimmaksi Kyproksen
tilanteen tekivät rahanpesu-epäilyt. Toinen keskeinen
tavoitteemme neuvotteluissa olikin, että rahanpesuepäilyihin
puututaan ja kovalla kädellä. Suomi on määrätietoisesti
jo viime kesästä lähtien vaikuttanut
rahanpesun vastaisten toimien kytkemiseksi osaksi Kyproksen ohjelmaa.
Osana ohjelmaa rahanpesua estävää lainsäädäntöä on
kehitettävä muun muassa niin, että se
sallii laajimman mahdollisen yhteistyön ulkomaisten osapuolten
kanssa. Ohjelman viivästymisen taustalla on osaltaan rahanpesuselvitysten
huolellinen toteutus. Mikäli tämä selvitys
tulee osoittamaan puutteita, tulee näiden puutteiden korjaaminen
ehdoksi myöskin lainan maksulle. Kyse on laajemmin siitä,
että Kyproksen talouden toimintamallia tullaan tämän
ohjelman kautta muuttamaan.
Veroparatiisien vastainen työ on merkittävä osa
finanssikriisistä opiksi ottamista. Epäterveitä käytäntöjä on
kitkettävä. Avoimuudelle ja reilulle toiminnalle
on luotava tilaa. Vastuullinen markkinatalous toimii eettisesti
kestävällä tavalla. Veroparatiisiyhteistyö etenee
nyt maailmanlaajuisesti. Euroopan unionin komissio antoi joulukuussa
toimintasuunnitelman veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi
sekä suositukset aggressiivisen verosuunnittelun ja veroparatiisien
torjumiseksi. Nämä asiat ovat toukokuussa valtiovarainministerineuvoston
pöydällä. Lisäksi viisi suurta
jäsenmaata ovat lähestyneet verokomissaari Šemetaa
automaattisen tiedonvaihdon edistämiseksi. Voimme nähdä,
että tahtotila veronkierron estämiseksi on kasvanut
kansainvälisessä yhteisössä,
ja se on hyvä asia. Suomi on tässä työssä tiiviisti
ja aktiivisesti mukana.
Arvoisa puhemies! Kolmas edellytys kestävälle
ohjelmalle on, että sovitut ratkaisut ovat uskottavia.
Euroryhmä, Euroopan keskuspankki, Euroopan komissio sekä Kansainvälinen
valuuttarahasto IMF ovat arvioineet, että Kypros voi ohjelman
kautta palauttaa talouden vakauden. Tämä mahdollistaa
Kyproksen palaamisen velkakirjamarkkinoille tämän
ohjelman jälkeen. IMF:n mukanaolo vahvistaa luottamusta
velkakestävyyteen. Tämä oli myös
Suomen neljäs tavoite. Myös tämä tavoite
saavutettiin ohjelmassa. IMF on mukana myöskin rahoittamassa
ohjelmaa. Suomi olikin aktiivisesti luomassa Suomen ja Euroopan
kannalta parasta mahdollista ratkaisua.
Kyproksen tapauksessa valtionlainojen leikkaamisesta pidättäydyttiin,
koska pankkisektorin ongelmat ratkaistiin suurtallettajien saamisia leikkaamalla.
Valtion velkoja ei leikattu, koska silloin leikkaukset olisivat
kohdistuneet muun muassa tavallisten kyproslaisten eläkevaroihin. Toiseksi,
ulkomaalaisilla velkojilla on verrattain vähän
Kyproksen joukkolainoja hallussaan. Lisäksi suuri osa niistä on
kansainvälisen lainsäädännön
alla, mikä olisi johtanut jopa vuosia kestäneisiin
oikeudenkäynteihin.
Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä väitetään,
että jäsenvaltioiden sopeutusohjelmat rikkovat
Euroopan unionin sopimuksia. (Timo Soini: Niin ne rikkoo!) Tämä väite
on yksiselitteisesti väärä. Euroopan
unionin tuomioistuin on nimenomaisesti todennut, että Euroopan
vakausmekanismissa ja talouden sopeuttamisohjelmissa jäsenvaltioille
myönnetyt lainaohjelmat eivät ole perussopimuksen
vastaisia.
Toinen väärinkäsitys liittyy EVM:n
velkoja-asemaan. Eduskunta hyväksyi Euroopan vakausmekanismia
koskevan valtiosopimuksen viime vuonna. Sopimuksen keskeisenä periaatteena
oli EVM:n etuoikeutettu velkojan asema heti IMF:n jälkeen.
Tämä periaate on keskeinen Suomen valtion taloudellista
riskiä rajaava tekijä. Näin tulee olemaan
myöskin Kyproksen tapauksessa. Lähtökohtamme
on, että EVM:n rahoitukseen sovelletaan EVM:n sopimusta.
Siksi me emme tarvitse nyt vakuuksia. Jos velkoja-asemaa muutettaisiin,
edellyttäisi tämä Suomen eduskunnan nimenomaista
hyväksyntää.
Arvoisa puhemies! Kyproksen ongelmien taustalla oli epäterve
pankkikilpailu ja puutteellinen pankkivalvonta. Tosiasia on, että EU:ssa
tai euroalueella olevat nykyrakenteet rahoitusvakauden turvaamiseksi
eivät ole onnistuneet täysin tehtävässään.
Tulevaisuudessa on tärkeää korjata tämä epäkohta.
Vuonna 2014 toimintansa aloittava Euroopan yhteinen pankkivalvonta
ja kriisinhallintaa koskevien säädösten
käyttöönotto ovat molemmat tärkeitä uudistuksia,
joilla on tarkoitus puuttua vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa.
Kyproksen ohjelmassa euroalueen pysyvää vakausmekanismia
EVM:ää käytetään nyt
ensimmäisen kerran. Samalla se tarkoittaa sitä,
että budjetistamme täältä Suomesta
ei nyt lähetetä rahaa Kyprokselle eikä kotimaisilla
sopeutustoimilla ole yhteyttä näihin ratkaisuihin.
Suomen kannalta on tärkeää, että me
olemme pystyneet eurokriisissä rajaamaan vaikutuksia Suomeen niin
vastuiden kuin tartuntavaikutusten osalta muun muassa vakuuksilla.
(Eduskunnasta: Mikä se EVM:n raha on?) Tätä kuvastaa
myös se, että Suomen valtio on säilyttänyt
parhaan mahdollisen luottoluokituksen ympärillä vellovasta
kriisistä huolimatta.
Sovitulla ratkaisulla voidaan hallituksen mielestä parhaiten
auttaa Kyproksen selviämistä kriisistä.
Tehtyjen ratkaisujen kautta kustannuksista kohdistuu valtaosa sijoittajien
kannettaviksi sen sijaan, että ne kohdistuisivat ainoastaan
veronmaksajien harteille. Sijoittajavastuu siis toteutuu. On toki
selvä, että myös tavallisilla kyproslaisilla
on hyvin, hyvin vaativat vuodet edessään.
Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen
valuuttarahaston arvioiden mukaan tämä ratkaisu
on kestävä ja toimet kokonaisuutena rakentavat
uskottavan polun velkakestävyyteen. Heidän arvionsa
mukaan Kyproksella on nyt mahdollisuus saavuttaa velkakestävyys
ja päästä velkakirjamarkkinoille ohjelman päättymisen
jälkeen. Kaikki riippuu kuitenkin viime kädessä Kyproksesta
itsestään.
Keskustelu välikysymyksen johdosta
Timo Soini /ps:
Arvoisa puhemies! Rahanpesu on maailman paras bisnes. Siinä häivytetään rikoksella
hankittu hyöty. Suomi on maailman parhaassa bisneksessä mukana — maksajana. Suomi
on mukana maksajana.
Kuka tai ketkä ovat ne, joita näillä paketeilla pelastetaan?
Ennen kuin voimme keskustella tästä, pitää tietää,
kenelle rahat menevät. Follow the money. Seuraa rahavirtaa.
Kenelle eurot vierivät? Jos te itse hallituksessa tiedätte
vastauksen mutta ette kerro sitä, se on vakavin asia, mitä tässä salissa
kuvitella voi. Mutta jos te ette tiedä, intonne pelastuspaketteihin
on historiallisen moraaliton. Kuinka kerta kaikkiaan te voitte suostua
maksajiksi, vieläpä meidän rahoillamme,
jos ette tiedä rahojen saajaa?
Te olette täällä vastaajana. Te tiedätte
omien sanojenne mukaan tästä asiasta reilusti.
Teillä on velvollisuus kertoa vastaukset tukipakettien maksajille:
suomalaisille, Suomen kansalle.
Arvoisa puhemies! Kypros on jo viides euromaa, joka hakee pelastuspakettia.
Tätä ennen tämä sama näytelmä on
nähty moneen kertaan: Kreikan ensimmäinen pelastuspaketti,
Irlannin rahalähetys, Portugalin kautta maksetut Saksan ja
Ranskan pankkien tuet, Kreikkaan lähetetty toinen pelastuspaketti,
Espanjan koko pankkisektorin pönkittäminen sekä kreikkalaisten
lainakorkojen leikkaaminen ja maksuaikojen pidentäminen.
Nyt on vuorossa Kyproksen keinottelu ja finanssiteollisuuden vilpillinen
vedätys, jonka Kypros on tehnyt mahdolliseksi.
Kyproksen paketissa on monta seikkaa, jotka tekevät
siitä moraalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti vastuuttoman.
Tukipaketin summa on Kyproksen kansantalouteen verrattuna valtava. Suomalaisin
verovaroin tuetaan nyt veroparatiisia, joka ei kerää omia
verojaan. Tämän lisäksi pelastamme hyvin
kyseenalaisia rahalähteitä ja tuemme siis rahanpesua.
Kypros on tunnettu rikollisten rahanpesupaikka ja veroparatiisi,
ja siksi Suomen ei tule hyväksyä Kyproksen apupakettia.
Näin kertoivat kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma, Sanna Lauslahti,
Eero Lehti ja Kari Tolvanen tiedotteessaan. Totta on. Olen samaa
mieltä kuin nämä neljä kokoomuksen
kansanedustajaa.
Käsittämättömin käänne
Kypros-näytelmässä nähtiin,
kun Suomen hallitus oli mukana hyväksymässä ensimmäistä kriisiratkaisua,
jossa siunattiin talletussuojan murtaminen. Kyseinen esitys vei
pohjan koko talletussuojan uskottavuudelta. Sijoittajavastuuta korostanut
hallitus olisi hyväksynyt menettelyn, jossa tavallisen
kyproslaisen tililtä olisi verotettu lähes seitsemän
prosenttia. Kyproksen parlamentti ei tätä hyväksynyt,
ja tätä uutta pakettia Kyproksen parlamentti ei
enää käsittele. Ajatelkaa!
Arvoisa puhemies! Jo nyt on nähtävissä yhteiskuntarauhan
järkkyminen etenkin Etelä-Euroopan maissa. Työttömyys
koskettaa järkyttävää määrää eurooppalaisia:
euroalueella on nyt 19 miljoonaa työtöntä.
Espanjassa ja Kreikassa nuorisotyöttömyys on lähes
60 prosenttia. Onko tämä onnistunutta europolitiikkaa,
kriisipakettipolitiikkaa, kriisinhallintapolitiikkaa? Ei ole.
Euron alttarille, yhteisvaluutan pelastamiseksi, uhrataan miljoonien
nuorten elämä ja tulevaisuus. Virheellisen politiikan
seurauksena työttömyys kasvaa edelleen. Yhteiskuntarauha
on osin mennyt. Japanissa 1990-luvusta puhutaan menetettynä vuosikymmenenä.
Euroopassa me puhumme pian menetetyistä sukupolvista. Tämä on karmaiseva
tulevaisuudennäky meille eurooppalaisille.
Arvoisa puhemies! Onko EVM:n etuoikeutetun velkojan asemasta
taas luovuttu, ja jos on, mihin unohtuivat SDP:n kovasti hehkuttamat
vakuudet? Unohdettiinko ne tarkoituksella? Eduskunnan hyväksymässä EVM-sopimuksessa
puhutaan, että sillä on etuoikeutetun velkojan
asema. Nyt näin ei ole. — Vai onko näin?
Samoin sopimukseen kirjattiin, että EVM ei voi pääomittaa
pankkeja suoraan, vaan sen on aina tapahduttava pankin kotivaltion
kautta. (Miapetra Kumpula-Natri: Näin on tässäkin!)
Viime viikolla julkaistussa Euroopan keskuspankin tutkimuksessa
kävi ilmi, että kriisimaiden kotitaloudet ovat
Portugali pois lukien suomalaisia kotitalouksia varakkaampia. Ilmeisesti euromyönteiselle
Helsingin Sanomillekin sattui joku virhe, kun se jopa kertoi ja
julkaisi tämän uutisen. (Pertti Virtanen: Jopa
Aamulehtikin!) Tämä ei yllätä,
että kotitalouksissa Suomi on varallisuudeltaan toiseksi
viimeinen.
Mutta mitä silti tehdään? Kriisimaiden
verotushan on pääsääntöisesti
ollut Suomea alhaisempi, ja useissa maissa harmaa talous on todellisuutta.
Hallitus korottaa sähköveroa ja bensaveroa ja
leikkaa kuntien valtionosuuksia, kun me osallistumme samaan aikaan
veroparatiisien pelastamiseen. Kansalaisemme on pantu maksamaan
kasvavia veroja, jotta voimme pelastaa niitä, jotka eivät
veroja maksa. Pääministeri Katainen, tätä te
kutsutte reiluksi integraatioksi. Minä paheksun.
Arvoisa puhemies! Hallitus suostui Kyproksen tukipakettiin ilman
rahanpesuselvitystä ja velkakestävyysanalyysiä.
(Pertti Virtanen: Näin on!) Onko Kypros mielestänne
velkakestävä? Epäilen, sillä ensiksi
kuviteltiin Kyproksen selviävän 17 miljardilla.
Viime viikolla kävi ilmi, että tarve on 23 miljardia.
Siis mistä oletatte Kyproksen kaivavan 6 miljardia lisää tähän
hätään? Ja toistan: onko maa mielestänne
velkakestävä? Ja minkä taloustieteen
perusteella se velkakestävä on, jos te sitä väitätte?
Nyt EU-rahaa ei varmaan helposti Kyprokseen lisää laiteta,
koska Saksassa on tulossa vaalit, ja Angela Merkelin pitäisi
ne voittaa.
Arvoisa puhemies! Siteeraan itseäni: "EU:n rahaliitto
natisee liitoksistaan. Kreikan piikki pitenee ja Irlannin piikki
aukeaa. Kulman takana kyyhöttää Portugali.
Kataiselta loppuu käteinen." "Keskustan Markku Laukkanen,
joka vielä pari viikkoa sitten julisti eduskunnassa, suora
lainaus, ’Kreikan kriisi on ohi, me patosimme sen’ edustaa
hallituspuolueiden EU-linjaa kaikessa kirkasotsaisuudessaan." "Saksa
on ainoa maa, jolla on rahaa. Muut voivat puhua mitä tahansa vakuudettomia.
Espanja ja Portugali takasivat jo Kreikkaa. Tuppuraiset Tappuraisen
takuumiehinä. Otetaanko kertosäe Irlannin kanssa?"
Näin kirjoitin tiistaina 16. marraskuuta 2010 Brysselissä plokiini.
Siteeraan muistin virkistämiseksi, muistin virkistämiseksi,
myös silloista valtiovarainministeri Kataista, edustaja
Urpilaista sekä edellistä pääministeri
Mari Kiviniemeä, jotka tässä salissa
kolme viikkoa aikaisemmin 27.10. sanoivat muun muassa seuraavaa:
"Kukaan ei saa elää euroalueella kuin pellossa
pakottaen toisen välillisesti kärsimään.
Jäsenmaiden oma vastuu talouspolitiikkansa seurauksista
on tuotava käytäntöön. Emme
hyväksy enää uusia kreikkoja. Kaatuva
hoitaa jatkossa omat asiansa muita häiritsemättä."
(Eduskunnasta: Hyvin sanottu!) Näin valtiovarainministeri
Jyrki Katainen. "Emme hyväksy uusia kreikkoja."
Arvoisa puhemies! Edustaja Urpilainen totesi samana päivänä:
"Meidän mielestämme on täysin kestämätöntä,
että voitot kyllä yksityistetään mutta
tappiot maksatetaan tavallisilla ihmisillä, palkansaajilla,
eläkeläisillä, yrittäjillä — tavallisilla
veronmaksajilla."
Ministeri Urpilainen: Mitä teille on nyt tapahtunut?
Te olitte mukana hyväksymässä Kyproksen
tukiohjelman, jossa juuri noiden tavallisten veronmaksajien talletuksia
olisi leikattu. (Miapetra Kumpula-Natri: Höpö höpö!)
Kyproksen parlamentti ei sitä niellyt. Kaikki Euroopan
hallitukset olivat sen jo hyväksyneet, mutta Kyproksen
parlamentti ei. Te olitte tämän hyväksyneet.
Otan vielä yhden siteerauksen pääministeritasolta,
Mari Kiviniemi ja sama päivä: "Haluan tehdä tässä selväksi
yhden asian: Kreikan lainajärjestelyistä päätettäessä meitä ei
muuten painanut solidaarisuus tai vastuu Kreikan pelastamisesta,
kyllä meillä oli aito hätä Suomen
ja suomalaisten pelastamisesta. Kyse ei siis ollut solidaarisuudesta
tai auttamisen ilosta vaan suomalaisten omien etujen puolustamisesta."
(Markku Rossi: Hyvin sanottu!) Keskusta aloitti tämän
tukipakettipolitiikan ilman vakuuksia, ja nyt se on kääntänyt
muka kelkkansa. (Ben Zyskowicz: Näin se on!) Uskokoon,
kuka haluaa.
Meidän ratkaisumme ja linjamme on yksinkertaisen selkeä:
ei enää tukipaketteja. Pysyvä vakausmekanismi
ei ole ratkaisu ongelmaan. Se luo järjestelmän,
jolla vastuuttomat poliitikot ja nokkelat pankkiirit jatkossa pelastetaan
veronmaksajien rahalla. Sampo on keksitty. Mutta kenelle?
Arvoisa puhemies! Esitimme välikysymyksessämme
hallitukselle seuraavat kysymykset, joihin emme vielä saaneet
tyydyttäviä vastauksia. Siksi käyn ne
vielä läpi:
Aiotteko jatkossakin olla täysin piittaamaton siitä tosiasiasta,
että EU on jatkuvasti sekä systemaattisesti rikkonut
omia sääntöjään? Kyllä te aiotte. — Ajan
säästämiseksi en nyt lue näitä artikloja
123 ja 125. Nämä ovat mielestäni täysin selvät
no bail-out -pykälät, ja siitä voidaan
sitten vääntää ja kääntää,
ovatko toiset toisten veloista vastuussa, onko se sopimusten vastaista
vai ei. Ja jos ei se ole, niin niinhän tullaan tekemään
jatkuvasti.
Jos EVM ei saa etuoikeutetun velkojan asemaa, aikooko hallitus
oman ohjelmansa mukaisesti hakea vakuudet Suomelle? Ei aio. Vai
aikooko?
Sitten seuraava kysymys. Miten Suomen valtiovarainministeri
saattoi hyväksyä ensimmäisen tukipakettipäätöksen,
jossa hyväksyttiin talletussuojan murtuminen? Tämän
muuten hyväksyi myös suuren valiokunnan enemmistö — eli vanhat
puolueet, hallituspuolueet — kun valtuutti valtiovarainministerin
tekemään, koska ei valtiovarainministeri sitä voi
tehdä ilman valtuutta. Eikä tehnyt ilman valtuutta.
Minun mielestäni tätä ei tietenkään
olisi pitänyt hyväksyä, mutta se hyväksyttiin,
ja vielä sanon: Kyproksen parlamentti sen esti. Se olisi
tullut, ja seuraavaa, tätä pakettia ei Kyproksen
parlamentti käsittele.
Miksi sijoittajavastuuta ei ulotettu Kyproksen valtionvelkakirjoihin
sijoittaneisiin? Hallitusta kiinnostaa enemmän pankkiirien
hyvinvointi kuin Kyproksen kansa. Talletukset eivät ole
sijoituksia. Talletus on talletus. Se voi olla eläketalletus.
Se voi olla pieni talletus. Vai menettekö te sanomaan,
kun jollain työläisellä, mummolla, opiskelijalla
on satasen talletus pankissa, että se on sinun sijoituksesi?
Se on talletus! (Välihuutoja)
Arvoisa puhemies! Puhe on vaikuttavaa, koska ministeriaitiosta
tulee palautetta. (Naurua) Oletteko selvittäneet, paljonko
rahaa katosi Kyproksen pankkien ulkomaisista sivukonttoreista, kun
kyproslaiset jonottivat 200 euron maksiminostojaan pankkiautomaateilla
Kyproksen saarella? Ette ole, mutta julkisuudessa liikkuneiden tietojen
mukaan summa on satoja miljoonia. Muun muassa Lontoossa sivukonttorit
olivat auki. Eikö olisi oikein, että ensin selvitetään,
tuemmeko rahanpesijöitä, ennen kuin paketti myönnetään?
Olisi tietysti, mutta te ette selvittäneet.
Miten olette varmistaneet, että Kypros pystyy maksamaan
velkansa takaisin? Ette mitenkään, varsinkin kun
on käynyt ilmi, että Kyproksen on itse kaivettava,
ei 7, vaan 13 miljardia euroa. Tämä maa ei ole
velkakestävä. Nyt olisi hyvä tilaisuus
vielä oikaista ja kertoa, mistä on kysymys, sillä,
arvoisa hallitus, maksaja katsoo.
Arvoisa puhemies! Teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen:
"Kyproksen tukipaketti päätetään
ilman rahanpesuselvitystä ja velkakestävyysarviota.
Tämä on kestämätöntä ja
moraalitonta. Koska hallitus jatkaa edeltäjänsä tukipakettipolitiikkaa
ja rikkoo tietoisesti ja toistuvasti EU:n sääntöjä Suomen
kansan vahingoksi, se ei nauti eduskunnan luottamusta."
Lasse Männistö /kok(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Euroalueen rahoitusvakaus on edellytys sille,
että työnteko Suomessa jatkuu, ettei talous ajaudu
syöksykierteeseen eivätkä esimerkiksi
juuri sovitun kehysratkaisun hyödyt mene hukkaan. Rahoitusvakauden
säilyttämiseksi Kyproksen vakausohjelma tukipaketteineen
on tarpeen. Kreikan velkajärjestelyjen ai-heuttaman Kyproksen
tukemisen neuvotteleminen oli poikkeuksellisen haastavaa. Ei ole
helppoa tukea pientä maata, joka on vuosikausia ollut rahanpesulaitos.
Vaikka Kypros on pieni maa, sen pankkisektorin koko on niin
suuri, että maksukyvyttömyyden seurauksena ensin
Kreikan ja sen jälkeen muiden etelän maiden asema
rahoitusmarkkinoilla olisi muuttunut epävarmaksi. Epävarmuus on
myrkkyä rahoitusmarkkinoilla, ja kohonneen epävarmuuden
seurauksena olisi syntynyt todellinen vaara koko rahoitusjärjestelmän
hyytymisestä. Lama olisi kouraissut tuntuvasti myös
Suomea.
Arvoisa puhemies! Hallituksen euroa tukeva politiikka on estänyt
tilanteen kärjistymisen hallitsemattomaksi. Kukaan ei kuitenkaan
tiedä, onko kriisi lopullisesti vältetty. Euroalueen
valtiovarainministerit ovat hyväksyneet Kyproksen tukipaketin
tähänastisista ankarimmilla ehdoilla. Euromaat,
EVM, myöntävät tukea vain sen verran
kuin on ehdottomasti välttämätöntä.
Euroalueen valtionvarainministerit ovat päättäneet,
että EVM:n osuus on enintään 9 miljardia ja
IMF:n 1 miljardi. Kypros itse kantaa vastuun 7—13 miljardin
osalta, kun yli 100 000 euron talletuksia, jotka tulee
oikeammin nähdä sijoituksina, leikataan. Rahoituslaitokset
saneerataan ja pääomitetaan: sijoittajavastuu
toteutuu. Rahoitussektori siis supistuu. Kypros myös yksityistää merkittävästi
omaisuuttaan. Mahdollinen rahanpesu ja veronkierto selvitetään
perin pohjin ja estetään valvonnalla ja tehokkailla
säännöillä. (Timo Soini: Rahat
meni jo!) Lisäksi Kypros menettää veroparatiisiaseman.
Yhteisöverokantaan ja sijoitusten tuotoista perittävään
lähdeveroon tehdään korotuksia.
Arvoisa puhemies! Keskustan puheenjohtaja Sipilä totesi
viime viikon tiistaina tässä salissa, ettei Suomen
suurin uhka ole eurokriisi. Näkemykseen on helppo yhtyä.
Hallituksen valitsemalla määrätietoisella
euroa tukevalla politiikalla kriisi on saatu pidettyä kurissa.
(Timo Soini: Siltä tuntuu!)
Oppositiojohtaja Soini on luennoinut aiheesta aina ulkomaita
myöden, tämän vuoden helmikuussa maineikkaassa
London School of Economicsissa, jossa hän esitti oman linjansa
eurokriisin hoitamiselle: "Tarvitaan velkojen uudelleenjärjestelyä,
jotta velkatasot saadaan kestäviksi. Pankkien ja riskisijoittajien
tulee hyväksyä tappionsa epäterveistä sijoituksistaan.
Konkurssikypsät pankit tulee pääomittaa
tai sulkea." (Jouni Backman: Kuulostaa Timolta!) Vastuullinen hallitus
ja eurojohtajat ovat Kyproksen kohdalla toimineet juuri näin,
edustaja Soini. Sijoittajat menettävät kahden
kriisipankin kohdalla saneerauksessa koko omaisuutensa. Konkurssikypsä pankki
ajetaan alas. Arvoisa edustaja Soini, miksi tämä ei
nyt kelpaa? (Timo Soini: Kelpaa!) Onko nytkin siis niin, että politikointi
voitti ja sitä vettä melotaan, mikä kanootin
alla lipuu?
Arvoisa puhemies! Tänään tässä salissa
tullaan jälleen näkemään eurokriisinäytelmä,
jossa oppositio esittää näkemyksiään.
"Letkut irti!", "Ei kuulu Suomelle!", "Euroero!" — ei,
ei ja ei.
Suomi kuuluu pienenä viennistä elävänä maana
Euroopan integraation voittajiin. Lisäarvo meille syntyy
maailman suurimmista sisämarkkinoista, ulkomaankaupasta
ja tiiviistä siteistä muihin maihin. (Martti Korhonen:
Euron ihanuudesta!) Myös kulttuurillinen yhteytemme läntiseen
Eurooppaan on tiivis. EU on meille niin ikään
keskeisin turvallisuuspoliittinen foorumi ja eurojäsenyys
turvallisuutta ja vakautta lisäävä ratkaisu.
Ihmisten vapaa liikkuvuus toteutuu esteettömästi
EU:ssa, maailman suurimmalla vapaan liikkuvuuden alueella.
Tarvitsemme Eurooppaan tiukempia yhteisiä pelisääntöjä ja
niiden valvontaa, etenkin talouden sektorilla. Näitä luodaan
parasta aikaa, jotta tulevat kriisit voidaan ennalta ehkäistä.
(Keskeltä: Siis liittovaltio!) Euro on Suomen historian vakain
valuutta. Sen suojeleminen on Suomen etu.
Arvoisa puhemies! Tarvitsemme lisää Eurooppaa.
Suomi menestyy vain yhteistyössä muun maailman
kanssa, ei omaan kuoreensa käpertymällä.
Siksi kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tukensa hallitukselle.
Miapetra Kumpula-Natri /sd(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Me sosialidemokraatit sanoimme oppositiossa
toukokuussa 2010 Kreikan ensimmäisen paketin yhteydessä,
sitaatti: ”Markkinatalous voi toimia hyväksyttävästi
ja menestyksekkäästi vain silloin, kun toimijat
kantavat itse riskinottonsa seuraukset." Jos valtiot ottavat riskin
kannettavakseen ja jättävät tuotot yksityisille,
on seurauksena moraalikato. Sanoimme joulukuussa 2010 Irlannin paketista,
ja taas sitaatti: ”Suomen etujen mukaista on, jos tukea
annetaan, sitoa se tiukkoihin ehtoihin - -. Näihin
kuuluvat sijoittajavastuun toteutuminen ja riittävät
vakuudet siitä, että tuki saadaan takaisin." Sanoimme
toukokuussa 2011 Portugalin paketin yhteydessä, sitaatti: ”Ratkaisevaa
harkinnallemme on, että Suomi ei enää jatkossa
lähetä riskirahaa ilman vakuuksia. Riskiluototuksen hana
laitetaan kiinni. Pelisäännöt muutetaan
terveempään, sijoittajavastuun sisältävään
suuntaan."
Arvoisa puhemies! Pitkä linjamme sijoittajavastuusta
ja taloudellisten vastuidemme rajaamisesta kirjattiin myös
tämän hallituksen ohjelmaan. SDP:n tultua hallitukseen
linja muuttui. Keskustan johdolla hallitukset avasivat liian löysästi
veronmaksajiemme rahapussin nyörit, ilman vakuuksia, (Keskeltä:
Mitä ne vakuudet ovat?) ilman vaatimusta sijoittajavastuun
toteutumisesta ja ilman puuttumista verokilpailuun. Suomen hallituksen
suunnanmuutokset Jyrki Kataisen hallituksessa alkavat näkyä.
(Timo Soini: Kokoomuspolitiikkaa!) Kansallisessa keskustelussa olemme
olleet askeleen edellä. Kyproksen ohjelmassa sijoittajavastuu
toteutuu historiallisesti, eikä vähiten Suomen
tiukan neuvottelijan, valtiovarainministeri Urpilaisen ansiosta.
Kiitos.
Arvoisa puhemies! Helppoja päiviä eurokriisin
hoidossa ei ole nähty, mutta Kyproksen sopeuttamisohjelman
ehdot ovat oikeudenmukaisemmat kuin aiemmissa ohjelmissa. Nyt järjestys
on oikea: ensin riskibisnespankkien osakkeenomistajat ja sijoittajat
menettävät omaisuuttaan, (Timo Soini: Entäs
se 10 miljardia?) sitten suurtallettajien — joista Soini
ei ollut niin huolissaan — sijoittajatalletuksiakin leikataan,
pank-ki-, pääoma- ja yhteisöverotusta
korotetaan, ja sitten vasta tulee EVM mukaan kuvioon. Suomalaisten
veronmaksajien rahoilla ei pelasteta oligarkkien ylisuuria talletuksia.
Kuten arvostettu professori Korkman totesi, oligarkit tuskin joutuvat
tämänkään jälkeen soppajonoon.
Olemme ihmisten puolella. Ei ole edes kyproslaisten saati suomalaisten
palkansaajaveronmaksajien asia kattaa riskibisnespankkien tappioita.
Rahanpesun vastaiset toimet on kytketty tiukasti Kyproksen sopeutusohjelman
osaksi, ja tämä on ollut koko aika SDP:n ehto.
Epäilylle ei voi jättää sijaa.
Toista lainaerää ei sopimuksen mukaan makseta,
mikäli Kypros ei ole korjannut ilmeneviä puutteita.
(Timo Soini: Peritään se ensimmäinen
takaisin!) Veroparatiiseja ei hyväksytä missään
oloissa.
Kyproksen sopeutusohjelmassa Suomi ei anna yhtään
uutta rahaa tai takauksia. Senttiäkään
ei tässä salissa tänään
liiku. Perussuomalaisten välikysymyksessä esittämään
kysymykseen vastaus on "kyllä". Kyllä, Euroopan
vakausmekanismilla on etuoikeutettu velkojan asema, ja IMF:n mukanaolo
pyrkii varmistamaan sen, että ohjelma on kestävällä pohjalla.
Sosialidemokraateille on ollut niin oppositiossa kuin hallituksessa
tärkeää, että kustannukset ja
riskit veronmaksajille rajataan. Näin toimii vastuullinen,
suomalaisten hyvinvoinnista huolta kantava puolue ja nyt meidän
hallituksemme.
Arvoisa puhemies! Suomen talous on riippuvainen viennistä ja
Euroopan taloudesta. Tämän vuoksi on tehtävä vaikeitakin
ratkaisuja Euroopan vakauden ylläpitämiseksi.
Työllisyyden turvaaminen ja oikeudenmukaiset ratkaisut
ovat sosialidemokraattien ohjenuorana. (Timo Soini: 19 miljoonaa
euroa!) Talouskriisin myllerryksistä selviäminen
on edellytys suomalaisten työllisyydelle ja eurooppalaiselle
yhteiskuntarauhalle. Vaikeista ratkaisuista tulee hakea aina parasta mahdollista.
(Timo Soini: Seuraavaan tukipakettiin!) — Talouskriisi
ei sloganeilla tai jupisemalla siitä eturivistäkään
ratkea. (Timo Soini: Tämä totta!) Täytyy
olla oikea analyysi, linja, ja on ryhdyttävä kovaan
työhön.
Sosialidemokraatit tekevät töitä oikeudenmukaisemman
ja reilumman Suomen, mutta myös reilun Euroopan puolesta.
Haluamme Euroopan, jossa pidetään kiinni sovituista
säännöistä, (Timo Soini: Tosi
reilua rahanpesua!) Euroopan, jossa talouskriisi ei jyrää sosiaalisia
oikeuksia, ja Euroopan, jolla on seuraavillakin vuosikymmenillä tulevaisuuden
näkymiä.
Kyproksen kohdalla sopan keittäneet kantavat vastuuta
myös sen selvittämisestä. (Ben Zyskowicz:
Oikein!) Tämä on kriisinratkaisussa uusi suunta
ja osoitus siitä, kuinka isonkin laivan suunta kääntyy,
kun tarpeeksi vääntää.
Anne Louhelainen /ps(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka on pakottanut perussuomalaiset
tekemään jo useamman välikysymyksen eurokriisistä ja
sen hoidosta. Tämä kysymys jätettiin,
koska me emme hyväksy veroparatiisin rahoittamista maamme
verovaroin. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Ei mekään!)
Aiempiin välikysymyksiimme ei ole perusteellisesti
vastattu. Käyn tässä läpi muutamia
hallituspuolueiden toistuvasti esittämiä argumentteja,
jotta tällä kertaa välttyisimme turhalta
inttämiseltä.
Herra puhemies! Hallituspuolueiden suosikkihokema on, että Suomen
on tuettava kriisimaita ja niiden pankkeja, muuten käy
samalla tavoin kuin vuonna 2009, jolloin bruttokansantuotteemme
romahti suurpankki Lehman Brothersin kaatumisen vuoksi.
Ensinnäkin, Lehman Brothersin kaatuminen ei ollut finanssikriisin
syy vaan pikemminkin sen seuraus. Kriisin syy oli ennen kaikkea
amerikkalaisten pankkien löperö asuntoluottojen
jako.
Toiseksi, tällä logiikalla Suomen olisi ilmeisesti
pitänyt pelastaa myös Lehman Brothers, jos se
kerran aiheutti Suomen talouden romahduksen. (Välihuutoja
vasemmalta ja keskeltä) Kaikki suurpankit voivat siis tästä eteenpäin
luottaa siihen, että Suomen valtio pelastaa tarvittaessa nekin.
Kolmanneksi, Suomen osuus tukipaketeista on sen verran pieni,
ettei sillä ole juuri merkitystä tukipakettien
kokoon saamisessa. Tukipaketteihin osallistuminen on Suomelle merkittävä taloudellinen
riski, mutta päätöksillämme
ei ole käytännön merkitystä kriisimaiden
kannalta.
Herra puhemies! Hallituspuolueet ovat kyllä hehkuttaneet,
että eurosta valuuttana on ollut meille taloudellista hyötyä.
Todellisuudessa euron teoreettisia hyötyjä ja
haittoja on vaikea todistaa. Euro kehitettiin 80-luvun lopulla tuon ajan
ongelmien ratkaisemiseksi, mutta maailma on kuitenkin muuttunut.
Esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden nopea kehitys on alentanut
tuntuvasti valuuttakaupan kustannuksia. Lisäksi globaali
verkostoituminen on tärkeää, ja internet
onkin helpottanut muun muassa hintavertailua ja vauhdittanut sisämarkkinoiden
kehitystä euroa enemmän. Euron keskeiset haitat
eli oman valuutta- ja rahapolitiikan puuttuminen ei ole menettänyt
merkitystään. Viennistämme noin 70 prosenttia
menee euroalueen ulkopuolelle, joten taloutemme kunto ei vaikuta
hintakilpailukykymme kannalta keskeiseen valuuttakurssiin.
Yksi esitetyistä väitteistä on myös
se, että euro on tuonut meille alhaisen korkotason. Suomen 90-luvun
korkea korkotaso liittyi vahvan markan politiikkaan. Kun markka
päästettiin kellumaan, korkotaso laski. Alhaista
korkotasoa on vaikea pitää vain euron ansiona,
sillä euroaikana esimerkiksi Ruotsin korkotaso on ollut
varsin hyvin samansuuntainen. (Miapetra Kumpula-Natri: Mutta korkeampi!)
Vakaata valuuttaakaan on vaikeata pitää euron
yksinoikeutena, sillä Ruotsin kruunu ei ole ollut juuri
euroa epävakaampi.
Arvoisa puhemies! Sitten on tämä mystinen hokema:
hallituksen mielestä on väärin sanoa, että lapioimme
rahaa etelän kriisimaille, sillä tuet eivät
näy budjetissa vaan annamme vain takauksia. Tämähän
ei pidä lainkaan paikkaansa. Kreikalle on jo annettu kahdenvälistä lainaa
yli miljardi (Vasemmalta: Milloin?) ja EVM:n pääomittamiseksi
on jo maksettu 1,44 miljardia euroa.
Lopuksi vielä tämä ikuinen jankutushitti: mikä on
se perussuomalaisten vaihtoehto? (Vasemmalta: Jees! — Hälinää)
Perussuomalaisten vaihtoehto on alusta pitäen ollut se,
että tukipaketteihin ei osallistuta vaan velkajärjestelyn kautta
kriisimaiden hoito olisi jätetty Kansainvälisen
valuuttarahaston IMF:n hoidettavaksi, jonka vastuulle nämä kriisit
ovat perinteisesti kuuluneet.
Herra puhemies! Kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.
(Eduskunnasta: Hyvä puhe! — Hälinää)
Sirkka-Liisa Anttila /kesk(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Keskusta sanoo "kyllä" Euroopan unionille,
"kyllä" eurolle ja "kyllä" vastuulliselle taloudenpidolle,
mutta sanomme "ei" jatkuville uusille tukipaketeille, "ei" Suomen
velkavastuiden ja riskien kasvattamiselle ja "ei" liittovaltiokehitykselle.
Euroalueen vakaus on ollut uhattuna jo kohta viiden vuoden ajan.
Suomi oli maksanut eurokriisistä vuoden 2011 loppuun mennessä 3,6
miljardia euroa. Summa on nyt jo huimat yli 9 miljardia euroa. Kataisen
hallitustaipaleen aikana talous- ja rahaliitto on syventynyt, yhteinen
velka ja taloudelliset riskit ovat kasvaneet ja päätösvaltaa
on siirtynyt yhä enemmän pois kansallisista käsistä.
Eurokriisi ei silti näillä toimilla ole ratkennut.
Eurokriisillä on kova hinta. Se näkyy lisääntyvinä sosiaalisina
ongelmina, kasvavana työttömyytenä ja
poliittisena epävakautena monissa jäsenmaissa.
Eurokritiikki on voimistunut ja poliittiset protestiliikkeet ovat
saaneet elintilaa.
Euromaathan ovat historialtaan, talouden rakenteiltaan ja toimintatavoiltaan
hyvin epäyhtenäinen joukko. Siksi keskusta aikanaan
vastustikin Suomen liittymistä yhteisvaluuttaan ensimmäisten
maiden joukossa.
Me suhtaudumme vakavasti euroalueen talousongelmiin. Velkakriisin
iskettyä Eurooppaan oli sen leviämisen estämiseksi
perusteltua antaa ensiapua ja rakentaa palomuuria pienten euromaiden
ympärille. Euromaat, jotka pystyivät uskottavasti
ohjaamaan taloutensa kestävämmälle uralle,
ansaitsivat ensiavun. Tästähän on hyvänä esimerkkinä Irlanti,
joka on vähitellen selviämässä kriisistä.
(Eduskunnasta: Entäs se Kreikka?) Yhteisvaluutan jäsenyyteen
kykenemättömät maat kuitenkin olisi päästettävä ulos eurosta.
Yhteisten velkavastuiden tie on nyt kuljettu loppuun.
Arvoisa puhemies! Presidentti Niinistö kritisoi voimakkaasti
Euroopan talouskriisin hoitoa äskettäin Kiinassa
pitämässään puheessa. Presidentti
huomautti, että olemme lähinnä riidelleet siitä,
miten voisimme velkaantua lisää. Presidentin mukaan
kriisiä ei ratkaista uusilla säännöillä vaan
olemassa olevien sääntöjen noudattamisella.
Keskustan ja presidentin näkemykset talouskriisin hoidossa
ovat samansuuntaiset. Kataisen hallitus ei kuuntele keskustaoppositiota
tässäkään asiassa, vaikka syytä olisi.
Pääministeri Katainen, kysyn teiltä:
kuunteletteko te presidenttiä?
Arvoisa puhemies! Kyproksen pankkisektoriin on liittynyt vahvoja
epäilyjä rahanpesusta, pankkitalletuksille on
maksettu normaalia korkeampaa korkoa ja maan yritysvero on alhainen. Rahanpesuepäilyt
ovat riittävä syy siihen, että keskusta
ei voi kannattaa tukipakettia. Euroryhmä, Suomen hallitus
mukana, päätyi kuitenkin myöntämään
Kyprokselle monien vaiheiden jälkeen 10 miljardin euron
tuen. Sittemmin on selvinnyt, ettei tämäkään
paketti välttämättä riitä Kyprokselle.
Rahanpesuepäilyillekin tehtiin valkopesu lupaamalla raportti
rahanpesusta vasta tehdyn tukipäätöksen
jälkeen, ja lehtitietojen mukaan tätä selvitystä ei
ole edes vielä aloitettu. (Miapetra Kumpula-Natri: On aloitettu!)
Kypros esitti avunpyynnön unionille ja Kansainväliselle
valuuttarahastolle jo kesäkuussa 2012, kun Kreikan velkojen
leikkaus ajoi maan pankit tilanteeseen, jossa ne eivät
enää selvinneet ilman lisärahoitusta.
Kyproksen edellinen hallinto oli kuitenkin pitkään
haluton allekirjoittamaan talouden sopeutumisohjelmaa. Niinpä aikaa
kului, ja ongelmat vain pahenivat.
Ongelmia pahensi myös esitys verottaa talletussuojan
piiriin kuuluvia alle 100 000 euron talletuksia. Talletusvero
kaatui Kyproksen parlamentissa. Miksi te, valtiovarainministeri
Urpilainen, hyväksyitte silloin puuttumisen alle 100 000 euron
talletuksiin? Kyproksen toisessa paketissa ei puututa tavallisten
kyproslaisten alle 100 000 euron talletuksiin, ja se onkin
aivan oikeudenmukaista. Pienten tallettajien kaikkialla Euroopassa täytyy
voida luottaa siihen, että varat ovat turvassa. Kahden
kyproslaisen pankin uudelleenjärjestely kiihdyttää talletuspakoa
maasta, aiheuttaa kasvavaa työttömyyttä ja
yritysten lainansaantimahdollisuuksien merkittävää heikentymistä. Kyproksen
talouden arvioidaankin kutistuvan yli 12 prosenttia seuraavan kahden
vuoden aikana.
Hallitus liputtaa sijoittajavastuun toteutumista Kyproksella.
Monet kärsivät suuria tappioita, mutta pahimmat
keinottelijat ehtivät siirtää rahansa
turvaan muun muassa pankkien ulkomaisten sivukonttorien kautta.
Se siitä sijoittajavastuusta, arvoisa hallitus.
Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella esitän
eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
"Eduskunta ei hyväksy Suomen osallistumista Kyproksen tukipakettiin
ja toteaa, että Kataisen hallitus on vastoin Suomen tavoitteita kasvattanut
maamme vastuita ja riskejä euroalueen kriisinhoidossa,
kasvattanut vakausmekanismien kokoa, luopunut pysyvän vakausmekanismin
yksimielisestä päätöksenteosta
ja mahdollistanut pankkien suoran pääomittamisen.
Edellä olevan perusteella eduskunta toteaa, että Kataisen
hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."
Silvia Modig /vas(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Välikysymyksen aiheena oleva Kyproksen
tukipaketti on rakennettu aivan eri mallilla kuin yksikään
aiempi, siksi välikysymys aiheesta hieman ihmetyttää.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä paketissa
otetaan askel oikeaan suuntaan, kun sijoittajan vastuu toteutuu
nyt laajemmin kuin koskaan aiemmin. Kaikkein tärkeintä on,
että pankkien romahdusta estetään nyt
lähtökohtaisesti suurituloisten ja kriisistä aikaisemmin
hyötyneiden sijoittajien rahoilla.
Suomen kanta on ollut alusta asti se, että ainoastaan
yli 100 000 euron talletuksia leikataan. Näin
voidaan varmistaa, että taakan kantavat ne, joilla on siihen
varaa ja jotka ovat pikavoittojen toivossa rahojaan Kyprokseen sijoittaneet.
Erilaisen suhteessa muihin tukipaketteihin tästä tekee
myös se, että nyt meillä on valmiina
kriisimekanismi eli EVM ja nyt on sovittu yhteisestä, luotettavammasta
pankkivalvonnasta. (Timo Soini: Vielä viime eduskuntakaudella
te vastustitte sitä!)
Euron alueella on myös keskusteltu syvällisesti
siitä, miten varmistamme sen, että pankit ovat
ja toimivat kestävällä pohjalla. Suomen
pankin pääjohtaja Liikanenkin on puhunut reaalitalouden
ja finanssitalouden erottamisesta eli siitä, että pankit
eivät saa tehdä riskisijoituksia tavallisen säästäjän
rahoilla ja riskillä. Näitä Liikasen esityksiä vasemmisto
toivoo Suomen edistävän euroalueen tulevaisuutta
koskevissa keskusteluissa. Pidämme edelleen myös
rahoitusmarkkinaveroa tarpeellisena ja välttämättömänä työkaluna,
jotta spekulatiivista riskikauppaa voidaan hillitä ja estää vastaavien
kuplien synty.
Miksi Suomen sitten tulee olla mukana jälleen yhdessä tukipaketissa?
(Timo Soini: Niin!) — No, tässä vastaus
teille, edustaja Soini. — Suomen valtion velkaantuminen
yhdistettynä euroalueen kituliaaseen talouskasvuun on haasteellinen
tilanne. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä uskoo, että vakaa
euro ja vakaa euroalue on kaikkien suomalaisten etu. Varmasti jokainen tässä salissa
on kokenut tuskaa valtiontalouden välttämättömien
sopeutusten takia. Euron hallitsematon hajoaminen, mikä tuntuu
olevan perussuomalaisten linja, on riski, jota me emme ole valmiita
ottamaan. Sen mukanaan tuomat seu- raukset olisivat vielä paljon
pahempi taantuma, suurempi työttömyys kuin jo
nyt on edessämme. Tätä tilannetta me
haluamme välttää ja suojella suomalaisia
sen seurauksilta.
Arvoisa puhemies! Kyproksen pankkisektorin suhteeton koko suhteessa
heidän bruttokansantuotteeseensa kertoo meille, että pankkijärjestelmä ei
ole terveellä pohjalla. Se on herättänyt vahvoja
epäilyjä rahanpesusta ja veronkierrosta. Siksi
on aivan oikein, että Suomi on edellyttänyt Kyprokseen
kohdistuvien rahanpesuepäilyjen selvittämistä osana
sopeutusohjelmaa. Lainaerien maksun tulee olla ehdollista sille,
että selvityksessä esiin tuleviin ongelmiin puututaan.
On itsestään selvää, että Kyproksen
ylisuuri pankkisektori pitää purkaa ja Kyproksen
talouden toimintamallia tulee muuttaa. Se pitäisi purkaa
kaikista muistakin pankkisalaisuusmaista ja veroparatiiseista, vaikka
ne eivät kaikkialla olekaan vielä ajautuneet kriisiin.
(Timo Soini: Siis pelastakaa veroparatiisit!) Finanssisektori nimittäin
imee elinvoimaa reaalitaloudesta, kun siellä tehdään
keinotekoisesti reaalitaloutta suurempia voittoja. Tässä on
eurokriisin ydin, edustaja Soini.
Me pidämme tärkeänä, että sijoittajan
vastuu toteutuu ja että kahden ison kriisipankin uudelleenjärjestely
tehdään ilman valtion tukea. Vasemmisto ei ole
osallistunut eikä osallistu paketteihin, joissa ei ole
sijoittajan vastuuta. Mutta me kannamme edelleen huolta kriisimaiden
tavallisista ihmisistä. Paketin mukanaan tuomat leikkaus-
ja yksityistämisvaatimukset ovat tavallista kansaa kurjistavia
ja talouskasvun edellytyksiä heikentäviä.
Kun Kypros tämän vuoden aikana tekee vaaditun
listan yksityistettävästä omaisuudesta,
on Suomen pidettävä huolta siitä, ettei
Kyprosta pakoteta myymään pilkkahintaan valtion
eli kansalaistensa omaisuutta. Myös yleishyödyllisten suurtallettajien
tilanteeseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota.
Arvoisa puhemies! Osa tarvittavista toimenpiteistä on
jo lähtenyt käyntiin, jotta käsillä olevasta
kriisistä vältyttäisiin jatkossa. Euroopan
laajuinen pankkivalvonta, Euroopan vakausmekanismi EVM, Euroopan
laajuinen talletussuoja ihmisten säästöille
sekä Suomessakin käyttöön otettu
pankkivero ja vakavaraisuusvaatimusten tiukentaminen ovat aivan
oikeita askelia. Nyt kun kriisimekanismit on saatu valmiiksi, on
oikea aika kirkastaa visiota euroalueen tulevaisuudesta.
Europolitiikan on nyt otettava selvä askel kohti elvyttävää politiikkaa.
Tiukka talouskuri estää kriisimaita nousemasta
jaloilleen omin voimin sekä kurjistaa tavallisen kansan
arkea. Vasemmiston esittämät vaatimukset elvyttävästä ja
hyvinvointiin panostavasta politiikasta ovat nyt saaneet taakseen
monia maailman johtavista ekonomisteista. Europäättäjien
olisi syytä suunnata katseensa Islantiin, joka nousi omasta
kriisistään ennennäkemättömällä tavalla.
(Timo Soini: Ilman EVM:ää!) Islanti jopa vahvisti
hyvinvointivaltiota kriisin aikana. Lopputulos puhuu puolestaan.
Arvoisa puhemies! Vaikka euroratkaisut eivät kaikilta
osin edelleenkään vastaa vasemmistoliiton tavoitteita,
on Suomen europolitiikka tämän hallituksen aikana
tiukentunut ja ottanut selviä askelia parempaan suuntaan.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ajaa edelleen politiikkaa,
jolla pankki- ja finanssisektorille luodaan sääntöjä ja ne
saadaan parempaan kontrolliin. (Ben Zyskowicz: Taas on markkinavoimat
selätetty!) Tämä Kyproksen paketti osoittaa,
että tähän suuntaan ollaan menemässä,
ja siksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä äänestää hallituksen
luottamuksen puolesta. (Timo Soini: Kokoomuksen apupuolue!)
Satu Haapanen /vihr(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan sanoa, niin etten
unohda, että ryhmämme antaa hallitukselle luottamuksen.
Toiseksi haluan kiittää perussuomalaisia välikysymyksestä.
On aivan aiheellista ja oikein kysyä, miksi jonkun maan
talous, tässä tapauksessa Kyproksen talous, on
retuperällä ja pahasti. Valtionvelka on kasvanut
suunnattomaksi suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja maa kipristelee
sen kanssa, kuinka voi maksaa velkansa takaisin.
Syitä Kyproksen talousahdinkoon on haettava sekä sisältä että ulkoa.
Kyproksen auttaminen ulos ahdingosta on Suomen ja Euroopan talouden
kannalta paras vaihtoehto, kun vaihtoehdot ovat vähissä.
Hieman historiaa Kyproksen tilanteeseen. Asuin Kyproksella 80-luvun
lopussa ja 90-luvulla, ja seuraavassa omia havaintojani. Tuolloin maassa
oli vielä paljon vaateteollisuutta ja elintarviketeollisuutta
ja turismi oli suurin tulojen lähde. Myös maanviljelyn
omavaraisuus oli suurempi. Neuvostoliiton romahdettua Kypros otti vastaan
suuren joukon Venäjän kreikkalaisperäistä väestöä,
ja Kyprokselle virtasi myös työntekijöitä Euroopan
itäisistä osista. Työttömyys oli
hyvin alhainen, lähes olematon. Offshore-yritykset kukoistivat
yrityksille ystävällisen verotuksen johdosta,
ja ulkomaisen rahan virratessa maahan pienen maan elinkeinojen rakenne
alkoi kapeutua ja pankkisektori paisua. (Markku Rossi: Harmaa talous
rehottaa!)
Talousnäkymien ollessa hyvät kyproslaisiin iski
harha kuluttamisen autuudesta. Kotitaloudet ottivat suuria lainoja
asuntoja varten, eikä kukaan voinut kuvitella, että talouskasvu
pysähtyisi. 90-luvulla suosituin koulutussuunta nuorten keskuudessa
oli kirjanpito ja laskentatoimi. Silloin muuten kyproslaisia appelsiineja
ja perunoita löytyi suomalaisistakin kaupoista.
Kyproksessa on tehty paljon sisäpoliittisia virheitä.
Kun huomio on keskittynyt Kyproksen kahtiajaon käsittelyyn,
aivan aiheesta, on elinkeinoelämän pyörittäminen
jäänyt harvojen toimijoiden käsiin. Pienen
maan ongelmana on poliitikkojenkin harhautuminen vahvistamaan pankkien
hallitsematonta kasvua. Valtiolla on erittäin vahva omistus
erityisesti pahiten kriisissä olevassa Laiki-pankissa.
Pankkisektorin varaan laskeminen on ollut kyproslaisten Nokia.
Liiallinen luottaminen ja satsaaminen riskialttiiseen finanssimaailmaan
on nyt koitunut Kyprokselle kalliiksi. Tämä kriisi
on näyttänyt sen, että jos jostain pankista
saa merkittävästi korkeampaa korkoa, on se totisesti
riskialtista ja riskit voivat realisoitua.
Ulkopuolisia syitä Kyproksen talousahdinkoon löytyy
useita. Vuoden 1974 sotilasvallankaappaus ja sitä seurannut
turkkilaisten miehitys lamaannutti talouden ja pakotti kolmasosan
väestöstä aloittamaan elämänsä tyhjin
taskuin, aivan tyhjin taskuin. Irakin sota ja Lähi-idän
levottomuudet ovat aina heijastuneet Kyproksen turismiin ja romahduttaneet
sen aina silloin tällöin.
Kreikan talouden romahtaminen oli lopullinen takaisku velkaantuneelle
maalle, sillä Kypros menetti Kreikan lainojen leikkauksen
myötä yli 4 miljardia euroa. Samoihin aikoihin
sattui saarella räjähdys, joka tuhosi energialaitoksen, aiheutti
puolen miljoonan euron tuhot ja sähkölaskun roiman
nousun tavallisille kansalaisille.
Arvoisa puhemies! Kyproksen talouden ongelmat on osattu ennakoida.
Ne tulivat suuren yleisön tietoisuuteen kuitenkin vasta
viime kesänä, kun Kypros jätti tukipyynnön.
Kyproslaisten ylpeän luonteenlaadun tuntien tiedän,
että apua ei pyydetä turhaan.
Kypros on aloittanut jo omat säästötalkoonsa viime
joulukuussa. Julkisen sektorin palkkoja ja eläkkeitä on
jo leikattu 10 prosentilla, mutta tämä on vasta
alkusoittoa sille, mitä apupakettiin sisältyvät
ehdot tarkoittavat tavallisille ihmisille. Ehdot ovat kovat: julkisten
henkilöstömenojen karsiminen, eläkkeiden
jäädyttäminen, julkisen sektorin eläkeiän
nostaminen ja niin edelleen, yhteisöveron korottaminen
ja yksityistäminen. Ter-veydenhuollon ja sosiaaliturvan
menoista leikataan. On todennäköistä,
että suuri joukko opettajia, virkamiehiä ja pankkityöhenkilöitä saa potkut.
Säästötoimet talouden tasapainottamiseksi
ovat mittavat, ja ne koskettavat tavallisia kansalaisia. Veronkorotukset
tulevat olemaan suuria.
Kyproksen tukemisen syyt ovat laajemmassa eurooppalaisessa taloustilanteessa.
Jos Kyproksen annetaan romahtaa, on seuraava heikko lenkki Kreikka,
ja sen heijastusvaikutukset koko Euroopan talouteen olisivat väistämättömät.
Kyproksen systeeminen merkitys on suuri.
Kyproksen talouskriisi on vauhdittanut keskustelua rahanpesusta
ja veroparatiiseista, ja onkin oletettavaa, että EU ottaa
kriittisemmän kannan veroparatiiseihin. Pankkien sijoitusten
alkuperää on alettu jo selvittää ripeästi,
ja huhtikuun aikana odotetaan rahanpesuepäilyjä koskevaa Deloitten
raporttia.
Kyproksella on kaikki mahdollisuudet nousta jaloilleen. Sen
pienuus on myös sen vahvuus. Väestö on
koulutettua ja kielitaitoista. Kolmanneksella aikuisväestöstä on
korkeakoulututkinto. Kyproslaiset ovat tottuneet kovaan työntekoon
ja lähimmäisten auttamiseen kriiseissä.
Kyproksen sijainti kolmen maanosan yhtymäkohdassa antaa
monta hyvää syytä Euroopan unionille
pitää maa likellä Eurooppaa. Vahva talous
edistää myös rauhaa, ja Kyproksen kohdalla on
erityisen tärkeää huolehtia sen sosiaalisesta vakaudesta,
niin etteivät ääriliikkeet pääse
rantautumaan saarelle aiheuttamaan lisää levottomuutta.
Suomen linja Kyprosta kohtaan on tiukka. Lainaa EVM:stä ei
anneta ehdoitta. (Puhemies koputtaa) Sijoittajavastuun vaatiminen
on Kyproksenkin tapauksessa tuonut tuloksia.
Muutaman päivän päästä Kyproksella
on pääsiäinen. Ortodoksit juhlivat pääsiäistä.
Kyproksella on alkanut pitkästi pääsiäisenkin
yli kestävä paasto, mutta kyproslaiset selviävät
kovalla työllä ja tahdolla, niin kuin aiemminkin
ovat selvinneet vuosituhansien aikana maanjäristyksistä ja
vieraitten valloittajien hyökkäyksistä.
Lars Erik Gästgivars /r(ryhmäpuheenvuoro):
Ärade talman, arvoisa puhemies! Sannfinländarna
har en tacksam sits. Det är lätt att med enkel
demagogi, retorik, satir och ironi angripa planer för att
hjälpa Cypern i den situation landet hamnat i. Kritiken
går lätt hem bland dem som inte satt sig in i
vad eurokrisen handlar om och vilka följderna kan bli om
den inte också för Cyperns del kan lösas.
Ändå vore det enligt svenska riksdagsgruppen knappast
för mycket begärt att kritiken skulle basera sig
på fakta. Finland sänder inga skattepengar till
Cypern, såsom interpellanterna hävdar. Däremot
går Finland liksom alla andra euroländer i borgen
för lån som Cypern upptar, och måste återbetala
med ränta. Det är inte heller så att IMF
och de andra euroländerna via ESM-mekanismen står
för hela räddningspaketet, utan även de
som har deponerat pengar i cypriotiska banker får minsann
betala även sin beskärda del.
Dessa verkar sannfinländarna ömma om, då de
i interpellationen samtidigt frågar hur man kunde godkänna
att insättningsgarantin bryts. I samma interpellation låter
man förstå att det bland annat handlar om penningtvättare.
Vem vill då skydda penningtvättarna, det är
frågan.
De stora deponenterna, vars depositioner delvis beslagtas för
att rädda bankväsendet, får i dagsläget
rätt värdelösa aktier i banken som kompensation.
Men principiellt är detta väldigt viktigt: det
betyder att de gamla aktieägarna får lov att dela
med sig av kommande dividender med de nya ägarna som varit
med och räddat banken. Därmed beskärs även
deras ägandedel, och det är ju riktigt.
Arvoisa puhemies! Kriisiin joutuneilla euromailla on mielenkiintoinen
yhtenäinen ominaisuus: Irlanti, Portugali, Espanja, Kreikka
ja Kypros ovat kaikki kolmessa Euroopan neljästä kolkasta.
Luoteiskolkassa sijaitsee myös kriisiin joutunut, EU:n
ja euron alueen ulkopuolella oleva Islanti.
Ainoastaan koilliskolkkaa — Liettuaa lukuun ottamatta — on
säilynyt vastaavalta syvältä finanssi-
ja pankkikriisiltä. Tällä kolkalla on
Suomi. Voimme olla ylpeitä siitä, että olemme
selvinneet paremmin, paremman budjettikurin ja tiukan pankkivalvonnan
ansiosta, ja varsinkin sen vuoksi, että meillä ei
ole ylisuurta pankkisektoria, joka on ollut leimallista erityisesti
Islannin, Irlannin ja Kyproksen saarivaltioille.
Arvoisa puhemies! Meidän on kuitenkin syytä muistaa,
että koimme ainoastaan kaksikymmentä vuotta sitten
pitkälti ilman omaa syytämme ja lähinnä ulkoisten
tekijöiden perusteella finanssi- ja pankkikriisin, (Seppo
Kääriäinen: Selvisimme!) joka on täysin
verrattavissa tämän päivän kriisiin.
Emme olleet tuolloin EU:n jäseninä, eikä yhteistä eurooppalaista
valuuttaa ollut. Saimme selvitä omin avuin, ja näin
myös teimme. (Timo Soini: Ja näin pitäisi
tehdä nytkin!)
Mutta monet kansalaiset ja varsinkin yrittäjät joutuivat
maksamaan hyvin korkean hinnan tästä. (Seppo Kääriäinen:
Vieläkin maksavat! — Timo Soini: Maksavat vieläkin!)
Meillä on edelleen niitä, jotka maksavat velkojaan
ja korkojaan siltä ajalta.
Jos olisimme olleet EU:n jäsenenä ja euro
olisi ollut tuolloin olemassa, emmekö olisi odottaneet
muiden EU- ja euromaiden auttavan meitä ulos kriisistä?
(Keskeltä: Olisimme saaneet odottaa pitkään!)
Miten olisimme kokeneet sen, jos he olisivat kääntäneet
selkänsä meille, ehkä sen vuoksi, että "perussaksalainen",
"perushollantilainen", "perusranskalainen" tai "perusitalialainen"
puolue olisi onnistunut pysäyttämään
solidaarisuusmekanismin? (Timo Soini: Aivan oikein!)
Nyt varmasti joku sanoo, että nämä ovat
teorioita menneisyydestä. Tottahan toki, mutta mitkä takeet
meillä on siitä, ettemme koskaan tulevaisuudessa
joutuisi vastaavaan tilanteeseen? Vakauttavina tekijöinä meillä on
EU ja euro, mutta entäpäs jos ulkomaankauppamme
kolmansien maiden kanssa jostakin syystä romahtaisi, niin kuin
tapahtui Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen? Emmekö odottaisi
ystäviemme EU:ssa ja euroalueelta auttavan meitä?
Ainakin ruotsalainen eduskuntaryhmä odottaisi tätä,
ehkä myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä?
Ärade talman! På ytterligare en punkt anser svenska
riksdagsgruppen att sannfinländarna misstar sig. Trots
alla skuggor från misskötsel och penningtvätt
har finländarna kvar djupt rotade sympatier för
Cypern. Åtskilliga är de finländare som
i tiderna har tjänat som FN-fredsbevarare där,
och de äldre generationerna minns säkert namn
som A.E. Martola och Ensio Siilasvuo från deras uppdrag
på ön. Ännu fler är de finländare
som har turistat i landet, och många är också de
landsmän som delar av året, rentav året
om bor på denna ö.
Mer än tjugo år efter Berlinmurens fall är
Cypern alltjämt ett delat land med taggtråd, den "gröna
linjen", som också delar deras huvudstad Nicosia. Redan
av den anledningen har vi anledning att vara solidariska med det
cypriotiska folket, som nu lider svårt.
Den allra bästa ekonomiska stimulansen för Cypern
vore för övrigt en återförening
av ön. EU borde intensifiera sina påtryckningar
på alla berörda parter för att åstadkomma
en förening.
Svenska riksdagsgruppen har i skötseln av eurokrisen,
också för Cyperns del förtroende för
regeringen Katainen.
Sauli Ahvenjärvi /kd(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Käymme tänään
keskustelua aiheesta, josta kukaan ei oikeastaan haluaisi puhua.
Monen täällä istuvan mielestä euroalueen kriisistä puhuminen
turhauttaa. Turhautuminen johtuu siitä, että Suomi
ei ole kriisin aiheuttaja ja tämäkin keskustelu
olisi voitu välttää, jos kaikki euromaat
olisivat noudattaneet yhdessä sovittuja pelisääntöjä ja
hoitaneet talouttaan vastuullisesti. Turhauttavaa on myös
euroalueen talousepidemian pitkittyminen ja leviäminen
yhä uusiin valtioihin.
Kyproksen tapaus on osa laajempaa euroalueen kriisiä,
ja sen taustalta löytyvät samat järjestelmän
valuviat, jotka ovat jo tulleet ilmi kriisin aiemmissa vaiheissa.
Yhteinen rahaliitto on sallinut maiden ylivelkaantumisen, pankkijärjestelmän
holtittoman luotonannon, talousongelmien pimittämisen,
yhdessä laadittujen sopimusten rikkomisen, euron tarjoaman
luottamuksen ja vakauden väärinkäytön
ja niin edelleen. Kyproksen ongelmat ovat myös esimerkki
Euroopan rahoitusmarkkinoiden dominoefektistä: kun Kreikka
joutui talousvaikeuksiin, levisivät ongelmat vahvojen kytköksien
takia Kyproksen pankkeihin ja valtiontalouteen. Erityispiirteenä Kyproksessa
on vielä maan pankkisektorin valtava koko suhteessa kansantalouteen.
Välilliset vaikutukset mukaan lukien pankkisektorin painoarvo
on noin 40 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Näistä faktoista me olemme kaikki samaa mieltä,
mutta eroja löytyy näkemyksissä siitä, miten
tilanne tulisi hoitaa. Timo Soinin ja perussuomalaisten mielestä meidän
tulisi jättää ongelmamaat oman onnensa
nojaan, antaa rahoituslaitosten kaatua ja erottaa yhteisvaluutasta
sellaiset maat, jotka eivät kyydissä pärjää.
(Timo Soini: Velkasaneeraukseen!) Tämä toimintamalli
voi kuulostaa hyvältä, mutta tosiasiassa sen vaikutukset
Eurooppaan ja myös Suomeen olisivat arvaamattomat ja vakavat.
Euroalueen hajoaminen, luottamuksen häviäminen
ja rahoitusjärjestelmän romahtaminen johtaisivat
tässä herkässä taloustilanteessa
kehityskulkuun, joka olisi tuhoisaa Suomen elinkeinoelämälle,
työllisyydelle, julkisten palveluiden rahoitukselle ja
koko kansantaloudelle. Euroopan laajuisena kriisin kärjistyminen
uudeksi, aiempaa pahemmaksi lamaksi voisi johtaa syviin sosiaalisiin
ongelmiin ja poliittisiin levottomuuksiin täysin hallitsemattomin
seurauksin. Tätä riskiä ei yksinkertaisesti pidä ottaa,
sen me kai olemme sentään historiasta oppineet.
Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit näkevät
Euroopan talouden realiteetit ja toimivat hallituksen sisällä sen
puolesta, että kriisin aiheuttamat vauriot koko maanosaamme
ja ennen kaikkea Suomen talouteen ja yhteiskuntaan olisivat mahdollisimman
vähäiset. Eurokriisin hoitamisen peruslinjaksi
on valittu pyrkimys ongelmien rajaamiseen, rahoitusmarkkinoiden
vakauttamiseen ja luottamuksen vahvistamiseen. Pidemmän
tähtäimen toimilla pyritään
lisäksi eurojärjestelmän valuvikojen
korjaamiseen kansallisten parlamenttien suvereniteettia kuitenkaan
uhraamatta. Kyproksen avustaminen on johdonmukainen jatko valitulle
linjalle.
Kriisimaiden tuki tulee mitoittaa niin, että niillä on
mahdollisuus selvitä ennen pitkää kuiville veloistaan.
Tuki on samalla sidottava tiukkoihin ehtoihin ja talouden tervehdyttämisohjelmaan.
Kyproksen
kohdalla on oleellista, että EVM:n kautta annettava laina
on rajattu alle 10 miljardiin, pankkeihin suuria summia sijoittaneet
otetaan mukaan tappioiden kattamiseen ja että IMF on mukana
operaatiossa. Ehtona kunkin lainaerän maksatukselle tulee
olla, että Kypros on toteuttanut sovitut julkisen talouden
ja pankkisektorin tervehdyttämistoimenpiteet.
Puhuttaessa eri ratkaisuvaihtoehdoista on myös hyvä muistaa,
että Kyproksen jääminen osaksi euroaluetta
on maan oma valinta. Jos Kypros ei noudata apupaketin ehtoja ja
suostu nielemään sen kyytipoikana talouden tervehdyttämiseksi
laadittua matokuuria, se ajautuu automaattisesti vararikkoon ja
eroon eurosta.
Arvoisa puhemies! Kyproksen pankkien toistaiseksi vahvistamaton
osallisuus rahanpesuun on kiusallinen ja ilman muuta tuomittava
asia. Väärinkäytökset ja rahanpesuepäilyt
eivät kuitenkaan saa eivätkä voi olla
määräävä argumentti
tukipäätöstä tehtäessä.
Ratkaisu on valittava puhtaasti sen mukaan, mikä on euroalueen
kehityksen ja rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta riskittömin
vaihtoehto. (Timo Soini: Onko löytynyt?) Suomen hallituksen
velvollisuus on luonnollisesti pitää ennen kaikkea
oman kansantaloutemme kehitys etusijalla päätöstä tehtäessä.
Aivan lopuksi vielä tarkennus välikysymyksen
väitteeseen siitä, että suomalaiset joutuvat taas
maksumiehiksi. Kuten täällä on todettu, Kyproksen
laina hoidetaan EVM:n olemassa olevaan pääomaan
nojaten, eli suomalaiselle veronmaksajalle ei tule tässä yhteydessä uutta
maksettavaa.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Aloitan siteerauksella vuodelta 2011, 13.
joulukuuta edustaja Soini: " - - tämä on
ainoata oikeata todellista sijoittajavastuuta, että ne,
jotka ovat pelin pelanneet, ne maksavat. Tässä on
se sijoittajavastuu. Tämä se on." — Edustaja
Soini, eikö olisi ollut rehellistä todeta, että nyt
tässä tukipaketissa sijoittajavastuu toteutuu
juuri teidän haluamallanne tavalla? (Välihuutoja)
Arvoisa puhemies! Näissä sekä edustaja
Soinin että myöskin perussuomalaisten ja keskustan eduskuntaryhmien
puheenvuoroissa, joita kuulimme, oli siis hyvin paljon virheellistä tietoa.
En pysty 5 minuutissa mitenkään niitä kaikkia
korjaamaan mutta yritän parhaani mukaan.
Ensinnäkin, tässä Kyproksen ohjelmassa
on etuoikeutettu velkojan asema. Tästä syystä vakuuksia
ei vaadittu hallitusohjelman linjauksen mukaisesti. Vakuudet on
saatu Kreikalta, vakuudet on saatu Espanjalta ja vakuudet olisi
pyydetty myöskin Kyprokselta, mikäli etuoikeutettua velkojan
asemaa ei olisi ollut. (Timo Soini: Kysyin, onko — ei ole!)
Te sanotte, että Suomessa nostetaan veroja sen takia,
jotta voidaan auttaa Kyprosta. Tämä ei pidä paikkaansa.
Suomi on maksanut 1,44 miljardia euroa pääomaa
EVM:ään silloin, kun tuo rahasto tai kriisiväline
perustettiin. Tuo raha on maksettu sinne jo, oli Kyproksen apupakettia
tai minkään muunkaan tahansa maan lainaohjelmaa.
Suomen budjetista ei lähetetä rahaa Kyprokselle,
ja tämä olisi mielestäni rehellistä myöskin
edustaja Soinin puolelta todeta. (Mauri Pekkarinen: Lähetettiin,
lisäksi taattiin yli 11 miljardia euroa!)
Rahanpesuselvitys — edustaja Anttila, te toteatte,
että sitä ei ole edes aloitettu. Se on aloitettu, se
tehdään Deloitten toimesta. Ensimmäiset
arviot tuon selvityksen tuloksista ovat käytettävissä 20.4.
Näin on yhdessä kansainvälisesti sovittu.
Mikä on velkakestävyys? Se on tehty Euroopan
keskuspankin, Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston
toimesta. Tuon arvion mukaan näillä toimenpiteillä,
joita me nyt olemme Kyprokselta vaatimassa, velkataso on vuonna
2020 noin 100 prosenttia, 104 prosenttia muistaakseni on tuo tarkka
luku.
Te vaaditte, että valtion joukkovelkakirjoja olisi
pitänyt leikata. Se olisi ollut teidän mielestänne
sijoittajavastuuta. Edustaja Soini, se olisi tarkoittanut sitä,
että muun muassa Kyproksen eläkerahastot olisivat
joutuneet leikkauksen kohteeksi. Tavalliset eläkeläiset
Kyproksella olisi laitettu maksamaan... (Timo Soini: Kyproksen eläkeläisistäkö nyt
huolehditaan vai Suomen rahoista?) — Edustaja Soini, heidät
olisi laitettu maksamaan suurtallettajien ottamat riskit. Sekö teidän
mielestänne olisi oikein? Sekö teidän
mielestänne olisi ollut oikeudenmukaista ja sijoittajavastuuta?
(Timo Soini: Kyproksen eläkeläiset ovat SDP:lle
tärkeämpiä kuin Suomen eläkeläiset! — Puhemies
koputtaa) Minusta on oikein se, että tavallisia kyproslaisia
pyritään suojelemaan, koska he eivät
ole olleet synnyttämässä tätä kriisiä,
mutta sen sijaan suurtallettajat, suursijoittajat, heidät
laitetaan vastuuseen. Nyt se tehdään, kun yli
100 000 euroa olevia talletuksia myöskin leikataan.
Te sanotte, että Kyproksella ei makseta veroja. Kyproksella
nostetaan kiinteistöveroa, yhteisöveroa, osinkoveroa
ja talletusveroja muun muassa. Sitä kautta myöskin
Kypros alhaisen verotuksen maana tulee olemaan täysin toisenlainen maa
tämän kokonaisohjelman jälkeen. (Välihuutoja)
Täällä myöskin kysyttiin,
mikä on Kyproksen ohjelman ikään kuin
loppusumma. Me olemme lähteneet päätöksenteossa
siitä, että se on maksimissaan 10 miljardia euroa,
josta Kansainvälisen valuuttarahaston osuus on noin miljardi
ja EVM:n osuus on maksimissaan tuo 9 miljardia euroa, (Timo Soini:
Mistäs se loppu tulee?) eli noin 9 miljardia euroa on se
EVM:n osuus ja sitten loppu tästä 10 miljardista
on Kansainvälisen valuuttarahaston.
Mikäli rahoitustarve Kyproksella tulee olemaan suurempi,
niin se tarkoittaa silloin sitä, että talletuksia
leikataan enemmän. Yli 100 000 euroa olevat talletukset
Bank of Cyprusissa on 90-prosenttisesti tällä hetkellä jäädytetty.
Ne on jäädytetty juuri sen takia, että niitä voidaan
leikata ja käyttää pankkien pääomittamiseen
ja toisaalta sitä kautta myöskin vastata siihen
rahoitustarpeeseen, joka Kyproksella on.
Arvoisa puhemies! Ehkä kuitenkin varsinaisen uutispommin
teki tänään keskusta. Keskusta toteaa
omassa puheenvuorossaan: "Kahden kyproslaisen pankin uudelleenjärjestely
kiihdyttää talletuspakoa maasta, aiheuttaa kasvavaa
työttömyyttä ja yritysten lainansaantimahdollisuuksien
merkittävää heikentymistä." — En
voi ymmärtää, että keskusta
vastustaa sijoittajavastuun toteuttamista. Te vastustatte bail-iniä,
sitä, että toinen sairas pankki alasajetaan ja
toinen uudelleenjärjestetään ja tallettajat
ja sijoittajat pannaan vastuuseen, mikä on tämän
koko kriisinhoidon ydin. (Ben Zyskowicz: Ei niitä pantu
aikaisemmin!) Keskusta vastustaa tätä. Tätä en
kerta kaikkiaan, puhemies, voi ymmärtää,
mutta ehkä tässä kuulemme kohta selityksen,
miksi keskusta näin toimii.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Onko halua debattiin tästä aiheesta? — Ilmeisesti
jossain määrin.
Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vastuullinen Eurooppa-politiikka, jota hallitus
edustaa, turvaa suomalaisten työpaikat. Hallitus hyväksyessään
tämän paketin toimii juuri niin kuin edustaja
Soini on helmikuussa vaatinut: velkoja uudelleenjärjestellään, sijoittajavastuu
toteutuu, konkurssikypsät pankit pääomitetaan
tai suljetaan. Tätä te, edustaja Soini, vaaditte,
ja tämän te nyt saitte.
Mutta se todellinen uutinen täällä perussuomalaisten
linjassa, joka tuli ryhmäpuheenvuorossa nyt kerrankin sanottua,
oli se, että te kannatatte tukipaketteja. Te totesitte,
että IMF:n tulisi hoitaa tämä kriisi,
Suomen tulisi siis pääomittaa IMF:ää,
ei EVM:ää. Nyt kun tämä linja
on selvillä, että keskustellaan vain siitä,
kuka tämän pääomituksen ja tukipaketit
hoitaa, niin mielestäni nyt te, edustaja Soini, voisitte
kertoa, miten realistista on olettaa, että Suomen osuus
IMF:n vastuista, jos IMF tämän kriisin hoitaisi,
olisi yhtään pienempi (Puhemies koputtaa) kuin
se EVM:ssä nyt on. Eikö meidän vastuumme IMF:ssä olisi
ihan samanlainen kuin se nytkin on?
Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä se Soinin kiitos lämmittää jälkikäteenkin,
sillä hän kävi kiittämässä vakuuksista.
Tähän asti kiitosta ei ole tullut. Luulen, että se
Soinin kiitos lämmittää siinä vaiheessa,
kun hän on ymmärtänyt, miten laaja sijoittajavastuu
on nyt viety sanoista teoiksi ja siitä kuuluu hallitukselle
ja koko Euroopallekin, linjan kääntämisestä,
kiitos. Ei ole veronmaksajien asia Euroopassa kantaa riskibisnespankkien aiheuttamia
ongelmia julkisiin talouksiin, vaan niihin täytyy sopan
keittäjien itse tulla mukaan. (Mauri Pekkarinen: Näinhän
tapahtuu 10 miljardilla!)
Se, että keskusta puheenvuorossaan lähti kritisoimaan
kahden suurimman riskibisnespankin toisen alasajoa ja toisen järjestelyä,
on minullekin kuten valtiovarainministerille täysin käsittämätön
asia.
En ymmärrä myöskään
sitä, miksi Soini suojelee suurtallettajia. (Timo Soini:
Ei suojele!) Missä ovat teidän kansainväliset
kaverinne? Minusta oligarkkien suojelu ei kuulu Euroopan veronmaksajien
rahoilla tehtäväksi. On hyvä, että vain pieniä tallettajia
suojellaan, ja kun suuret ovat tehneet sijoitusmielessä talletuksensa,
niihin sietääkin puuttua.
Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kypros esitti melkein vuosi sitten pyynnön
lainamuotoisesta tuesta pankkisektorinsa tervehdyttämiseksi.
Epäilyt Kyproksen rahanpesusta ja maine veroparatiisina
olivat olemassa jo silloin ja ovat olleet jo vuosikausia. Miksi
syvällistä ja perusteellista rahanpesututkintaa
ei käynnistetty jo silloin? Oliko syynä se, että Kypros
aloitti EU:n puheenjohtajamaana viime heinäkuussa?
Toinen asia, mihin haluaisin vähän selvyyttä, on
se, että Kyproksen tiedotusvälineiden ja BBC:n
mukaan Kyproksen suurimman pankin Bank of Cypruksen tietokoneista
on yllättäen löytynyt pankin toiminnan
tiedostoja tuhoava ohjelma vuosilta 2007—2010. (Timo Soini:
Sattuipa sopivasti!) Arvoisa ministeri, pitävätkö tietyt tahot
euroryhmää pilkkanaan, ja millaisen selvityksen
tulette tästä asiasta vaatimaan?
Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, tämä kuvastaa
erittäin hyvin sitä, miten me luemme toisiamme
väärin täällä. Minun puheessani
ei sanota, että minä näitä vastustan, vaan
totean, mitä siitä seuraa, eli ei pidä tulkita tällä tavalla.
(Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto) — Ihan samaa
edustaja Kumpula-Natrille. — Ei tämä tarkoita
sitä, että me olisimme näitä kritisoimassa,
vaan siitä seuraa tämäntyyppisiä asioita,
jotka syventävät sen talouden taantumaa.
Mutta sitten, arvoisa valtiovarainministeri, tämä rahanpesuselvitys.
On todella hyvä, jos se on totta, että 20.4. te
saatte siitä lisätietoja, mutta Suomessa olevien
tietojen mukaan, mitä lehdissäkin kirjoitetaan,
siellä vielä Euroopan komissio vaatii strasbourgilaisen
Moneyval-laitoksen lisäksi Kyproksen keskuspankin valvomaa
yksityistä rahoitustarkastajaa tutkimaan Kyproksen pankkisotkuja.
Onko näin? Jos on, niin tietojen mukaan sitä ei
ole edes vielä nimitetty. Eli tämä kertoo
siitä, että ollaan aika alkutekijöissä tämän rahoitussotkun
selvittämisessä, joka on kuitenkin teidänkin
kuvauksenne mukaan erittäin oleellinen kysymys koko tukipaketin
hyväksymiselle ja sen lainaerien maksamiselle. Miten aiotte
toimia, että tämä varmistetaan?
Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minulle taas keskustan linja ei tule minään
yllätyksenä. Keskustan johdolla annettiin Kreikalle
lainaa ilman vakuuksia, ilman sijoittajan vastuuta — ilmeisesti
sama linja jatkuu edelleen.
Mutta, hyvät perussuomalaiset, aivan niin kuin edustaja
Männistö ansiokkaasti lainasi arvoisan puheenjohtajanne
puhetta, tässä Kypros-paketissa toteutuu kaikki
se, mitä te olette toivoneet. Miksi se ei kelpaa? Te kannatte
huolta rahanpesuselvityksistä. Tämän
paketin yksi sisältö, joka taas vasemmistoliittoa
huolestuttaa tavallisen kyproslaisen näkökulmasta,
on se, että pankkisektori on pakko purkaa. Se on epäterveellä pohjalla,
ja talouden toimintamallia on muutettava. Tämä on
pitkällä tähtäimellä kyproslaisten etu,
vaikka siitä tiestä ei varmastikaan tule helppo.
Lisäksi haluaisin kysyä perussuomalaisilta: millä delegaatiolla
ajattelitte lähestyä IMF:n johtoa, ja mikä on
se viesti, jolla saatte IMF:n kantamaan koko sen vastuun tästä eurokriisistä vielä
tavalla,
jossa meidän vastuumme IMF:ään olisivat
pienemmät kuin EVM:ssä? Tämä kiinnostaa minua,
ja saatan olla jopa mukana siinä troikassa, jos te olette
uskottavia.
Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Erityisen pahalta kalskahtavat korvaan nämä tämmöiset
syytökset, että hutkitaan ennen kuin on tutkittu,
ja erityisesti perussuomalaisten taholta tämä,
että leimataan Kypros rahanpesupaikaksi. Tästähän
on tulossa vasta selvitys. Kysyn pääministeriltä ja
valtiovarainministeriltä: onko tästä jo
näyttöä? Ei niin, etteikö voisi
olla näin, mutta onko tästä näyttöä?
Toinen asia sitten, jossa näen semmoisen loogisen virheen
perussuomalaisten ajattelussa: Puhutte siitä, että meidän
täytyy pitää huolta työttömistä ja
ottaa sosiaalista vastuuta, mutta sitten ette kuitenkaan halua tukea
niitä ihmisiä, jotka ovat työttöminä ja
jotka kärsivät tästä talouskriisistä kaikista
eniten. Siihen tämä tukipakettikin tähtää,
että eurooppalaiset voisivat paremmin ja päästäisiin
kaikki jaloille ja kehittämään yhteistä Eurooppaa.
Lars Erik Gästgivars /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puheenjohtaja! Kovasta kritiikistä huolimatta
hallituksen linja näyttää olevan oikea.
Nyt on selviä merkkejä, että markkinavoimat
ovat viimeksi huomanneet, että euromaat tulevat seisomaan
omien takana. Tämä on rauhoittanut rahamarkkinat
toivotulla tavalla. Sen jokainen, joka seuraa markkinavoimien toimintaa,
voi huomata tänä päivänä.
Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyproksen tapauksen keskeinen pulma on se,
että maan pankkisektori muodostaa välilliset vaikutukset
huomioiden jopa 40 prosenttia maan bkt:stä, ja juuri tätä ylisuureksi kasvanutta
syömähammasta joudutaan nyt supistamaan. Samanaikaisesti
maan taloutta tuetaan merkittävällä määrällä uutta
lainaa. Toisin sanoen julkinen velka kasvaa rajusti samalla, kun maan
bkt supistuu rajusti. Huomio kiinnittyy ymmärrettävästi
ja oikeutetusti Kyproksen velkakestävyyteen. EVM:n lainakatoksi
määriteltiin 10 miljardia euroa, ja arvioiden
mukaan Kyproksen julkinen velka kasvaa silti pahimmillaan yli 120
prosenttiin bkt:stä.
Arvoisa ministeri, voitteko vielä täsmentää sen
arvion perusteluja, että Kyproksen talous tulee pankkisektorin
supistumisesta huolimatta kestämään tällaisen
velkaantumisen ajautumatta lähivuosina uuteen maksuvalmiuskriisiin?
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, te sanoitte tuossa vastauspuheenvuorossanne
sanatarkasti näin, että "budjetistamme - -
ei nyt lähetetä rahaa Kyprokselle eikä kotimaisilla
sopeutustoimilla ole yhteyttä näihin ratkaisuihin".
Todella, te sanoitte "nyt", mutta etuottona on lähetetty.
Viime vuonna juhannusviikolla eduskunta päätti
Euroopan vakausmekanismille osoittaa 1,5 miljardia euroa, ja tämän
vuoden sitoumus on 11 miljardia. Me olemme nyt sitoneet itsemme
tähän eurooppalaiseen pikavippifirmaan peruuttamattomalla
tavalla.
Tässä sanomassanne oli kaksi vahvaa väitettä, joista
ensimmäinen on vain osin totta, toinen ei ensinkään.
Oletteko todella sitä mieltä, että valtion
velkaantuminen, kun sitä velkaa otetaan myöskin
toisten vastuitten vuoksi, ei millään tavalla
vaikuta Suomessa sopeutustoimiin? On päivänselvä asia,
että meidän liikkumatilamme kapenee koko ajan.
Se lisää velkaantumista ja kasvattaa sopeutumistarvetta.
Jos te tämän kiistätte, niin ihmettelen
kyllä.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun kysytään, mitä sääntöjä EU
rikkoo, niin muun muassa talous- ja vakaussopimusta: 3 prosentin
budjettialijäämä, 60 prosentin julkinen
velka. Valtiovarainministeri, mainitsitte juuri, että näillä ansioilla
ehkä päästään siihen,
että Kyproksen valtionvelaksi tulee 100 prosenttia. Sitä rikotaan.
Sitä rikkovat kaikki muutkin paitsi Luxemburg ja Suomi.
Sitten kannattaa lukea perussopimuksen artiklat 123—125.
Sieltä löytyy lisää. Kreikka
väärensi itsensä euroon. Kreikka väärensi
itsensä euroon. Sitten lähetettiin EVM:ään
1,44 miljardia, takausvastuu yli 11 miljardia, sitten rahanpesijöistä ja
muista presidentin vävyn firma on Lontoon kautta ottanut
rahaa ulos ennen kuin tilit suljettiin.
Ja sitten vielä, arvoisa puhemies, miksi sijoittajavastuuta
ei ulotettu Kyproksen valtion velkakirjoihin? Valtion velkakirjat
ovat valtion velkakirjoja. (Puhemies koputtaa) Niillä ei
ole mitään tekemistä eläkkeiden
kanssa.
Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Soini, te ette nyt vastannut kysymykseen,
jonka aikaisemmin esitin. Siis teidän ryhmäpuheenvuorossanne
kävi selväksi, että te kannatatte tukipakettia.
Oikeastaan on vain kaksi vaihtoehtoa: joko kannattaa Suomen eroa
euroalueesta tai sitten tavalla tai toisella kannattaa tukipaketteja.
Nyt te toteatte, että te kannatatte tukipaketteja, ainoastaan
IMF:n pitäisi ne hoitaa eikä EVM:n. Nyt ollaan
jo hyvin lähellä samanlaista linjaa, mitä hallitus
nyt toteuttaa. Kysynkin teiltä, miten te näette,
onko realistista, että IMF:n tukipaketeissa Suomen vastuu
olisi jotenkin muka pienempi kuin EVM:n tukipaketeissa. Miten te
suostuttelisitte muut maailman maat IMF:n puitteissa tukemaan Kyprosta
enemmän kuin ne nyt tekevät?
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Annan kovasti arvoa, että edustaja
Männistö on harjoittanut sisälukutaitoa. Suosittelen
lisää lukemista. WSJ, Wall Street Journal, jo
2011 kertoi tämän mallin, ja te olette aina sanoneet,
että perussuomalaisilla ei ole mitään
vaihtoehtoa. Vaihtoehto on, että kelvottomat pankit suljetaan,
velkakirjoihin sijoittaneisiin pistetään vastuu.
Nyt on kysymys tallettajavastuusta. Edelleenkään
valtion velkakirjoja Kyproksella ei leikata, ja, arvoisa puhemies,
mitä mieltä kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja
edustaja Männistö on neljän kokoomuslaisen
kansanedustajan julkisuuteen saattamasta julkilausumasta, jonka
ryhmäpuheessani luin? Mitä mieltä te
olette siellä kokoomuksessa? 4—1 olette häviöllä ainakin
tällä hetkellä kokoomuksessa suun avanneiden
kesken.
Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Soini, te totesitte helmikuussa sen
linjan, jonka luen suorana sitaattina: "Tarvitaan velkojen uudelleenjärjestelyä,
jotta velkatasot saadaan kestäviksi. Pankkien ja riskisijoittajien
tulee hyväksyä tappionsa epäterveistä sijoituksistaan.
Konkurssikypsät pankit tulee pääomittaa
tai sulkea." Juuri näin toimitaan, ja tästä kokoomuksen
eduskuntaryhmä antaa hallitukselle täyden tukensa
ja kiitoksensa.
Mutta vielä kerran kysyn teiltä, kun te nyt
kannatatte näitä IMF:n tukipaketteja, niin miten
ne oikein rahoitettaisiin. Miten ihmeessä Suomen vastuut
olisivat pienemmät IMF:n kautta tehtävissä tukipaketeissa
kuin ne nyt EVM:n kautta ovat, ja miten te oikein saisitte muut
maailman maat kantamaan suuremman vastuun tästä pelastusoperaatiosta
kuin ne nyt tekevät? Miten te, edustaja Soini, tämän
ihmetempun tekisitte?
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tuntuu oikein hyvältä, että edustaja
Männistö sanoo, että nämä ratkai-suni
ovat ilmeisesti Nobeliin oikeuttavaa tavaraa, koska minä olen
ne esittänyt ennen Euroopan unionia tai Suomen hallitusta.
Kiitoksia siitä. (Naurua) Tämä on aivan
erinomaista. Tämä lämmittää äärimmäisen
paljon.
Mitä sitten? Mennään Islantiin. (Vasemmalta: Asiaan,
asiaan!) Islanti kun hoidettiin IMF:n toimesta, siihen osallistuivat
kaikki. Siihen osallistui myös Ruotsi, kaikki maat. Mutta
Ruotsi, Iso-Britannia, Tanska, euron ulkopuoliset maat eivät osallistu
tähän tukipakettiin (Lasse Männistö: Osallistuvat!)
kuin 1 miljardilla — kuunnelkaa, edustaja Männistö,
saatatte oppia jotain — 1 miljardilla. 9 miljardia tulee
EVM:stä, ja sitten ensi alkuun piti tulla 7 miljardia,
nyt tuleekin 13 miljardia. Mistä se tulee?
Mutta olen iloinen siitä, että kokoomus ylistää linjaani
jo useamman vuoden takaa. Tähän mennessä te
olette sanoneet, että mitään linjaa ja
ratkaisuja ei ole ollut.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen, teidän
hyökkäyksenne äsken 30 vuotta parlamentissa
istunutta edustaja Anttilaa kohtaan oli kohtuullisen häpeällinen
suoritus. Te ymmärsitte tahallanne väärin,
ja kun Anttila joutui virheellisiä väitteitänne
oikomaan, naureskelitte pilkallisesti. Eikö hallitus ole
vieläkään oppinut, että asioista
kannattaisi kertoa molemmat puolet?
Ministeri Urpilainen, 7.3. tässä eduskunnassa te
vakuutitte rahanpesuselvityksistä puhuttaessa, sitaatti:
"Mitään päätöksiä Kyproksen
lainaohjelmasta ei ole näköpiirissä ennen
kuin tuo selvitys on saatu." Tänään,
ministeri Urpilainen, te olette vastoin eduskunnalle antamaanne
lupausta puolustelemassa tekemäänne Kyproksen
tukipakettia ja pestyn rahan pelastamista. Miten selitätte kuukauden
aikana kääntyneen mielipiteenne, ministeri Urpilainen?
Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä asia ja tilanne ovat
vakavia. Hallitus ei huvikseen tee tällaisia ratkaisuja
ja ole mukana tukemassa Kyproksen tilanteen selvittämistä.
Toisin näyttää olevan edustaja Soinilla.
Te olette huvikseen aina paikalla entistä innokkaammin,
mitä enemmän euron osalta tulee ongelmallisia
tilanteita, mutta valitettavasti ette suinkaan ratkaisemassa niitä,
vaan kertomassa, mitä ei pidä tehdä.
Tältä osin toivon, arvoisa puhemies, (Timo Soini:
Kumpaa nyt uskotaan, Männistöä vai Backmania?)
että seuraavissa istunnoissa edustaja Soinille annetaan
lisää puheenvuoroaikaa, että hän
ehtii omassa puheenvuorossaan tähän perussuomalaisten
vaihtoehtoon mukaan.
Samalta osin kyllä täytyy ihmetellä nyt
kollega Tiilikaista, että jos täällä hallituksen
puolelta peräänkuulutetaan myös keskustalta
vaihtoehtoa eikä vain ongelmien luettelemista, niin siinä yhteydessä hallitus
syyttää ylimielisyydestä. Ylimielisyyttä on
se, että pelkästään kritisoi
(Puhemies koputtaa) mutta ei esitä mitään
vaihtoehtoja.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen kaksi erittäin
suurta asiaa ovat seuraavat:
Ensinnäkin tässä ensimmäisen
kerran yhteisesti lähdetään rahoittamaan
jonkun maan pankkeja aivan valtavalla määrällä.
Te sanotte, että omistajavastuu nyt on 10 miljardia euroa.
Jos se suhteutetaan Espanjaan tai Suomeen, niin meillä pitäisi
vastaavassa tilanteessa olla tukemassa satojen miljardien eurojen
mitassa. Tämä on iso periaatteellinen asia. Koskaan
ennen näin ei ole tapahtunut, ei Espanjankaan kohdalla.
Nyt se tapahtui.
Toinen iso asia tässä on se, että nyt
ollaan EVM:stä rahoittamassa. Siis velallinen—velkoja-suhde
muuttuu. Kun tähän saakka on EVM:stä suoraan
rahoitettu valtioita, nyt ollaan rahoittamassa pankkeja. No, Espanjan
kohdalla oli jo avaus tähän, mutta se avattiin
ERVV:n kautta. Nämä kaksi asiaa — ja
kolmaskin oikeastaan on se, että nyt ei enää eduskunta
päätä suoraan uuden maan mukaan ottamisesta
tähän järjestelyyn. Nyt se tapahtuu tällä esityksellä ensimmäisen
kerran. Me emme voi koko eduskuntana päättää siitä,
(Puhemies koputtaa) otetaanko uusi maa mukaan toimiin.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Urpilainen, 2 minuuttia paikalta.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! On syytä heti tarttua edustaja Pekkarisen
puheenvuoroon, koska se ei pidä paikkaansa. Edustaja Pekkarinen,
niin kuin sanoin aikaisemmin, olemme sopineet yhdessä Kansainvälisen
valuuttarahaston kanssa, että EVM:n ja Kansainvälisen
valuuttarahaston yhteinen osuus on maksimissaan 10 miljardia euroa.
Tästä osuudesta 2,5 miljardia euroa, 2,5 miljardia
euroa, käytetään pankkijärjestelmän
uudelleenjärjestelytoimiin. Tätä rahaa ei
käytetä näihin ongelmapankkeihin. Siellä on käytännössä kaksi
ongelmapankkia, Laiki-pankki ja Bank of Cyprus, joista Laiki-pankki
ajetaan täysin alas, sen toiminta lopetetaan, ja Bank of Cyprus
tullaan uudelleenjärjestelemään. Siellä on
tällä hetkellä 90-prosenttisesti yli
100 000 euroa olevat talletukset jäädytetty
kokonaan juuri sillä ajatuksella, että näitä tullaan
käyttämään pankin pääomittamiseen.
Eli tähän ongelmapankkiin ei käytetä EVM:n
eikä IMF:n lainarahaa. Sen takia tuo teidän väitteenne
siitä, että nyt ikään kuin merkittävässä määrin
lainarahaa käytettäisiin pankkisektorin tukemiseen,
ei pidä paikkaansa.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen yrittänyt sekä suuressa
valiokunnassa että ennen kaikkea siinä valiokunnassa,
jota johdan, asiantuntijoiden kanssa käydä sitä läpi,
mihin se raha kanavoituu viime kädessä, mikä tällä rahoituksella,
tällä ratkaisulla laitetaan liikkeelle, ja viime
kädessä tavalla taikka toisella pankkisektori
vie tästä aivan ylivoimaisen osan. Jos te sanotte,
että 2 miljardia, vain 2 miljardia, mitään
kautta tästä kanavoituu pankkisektorille, niin
se on uusi tieto, jonka haluan vielä hyvin tarkkaan käydä läpi,
tuon väitteen todellisen pitävyyden. Miten sen
8 muun miljardin tässä käy? Asiantuntijoiden
ainakin minulle antama viesti on erilainen kuin teidän
nyt tässä kertoma.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Urpilainen, 1 minuutti.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa herra puhemies! E-jatkokirjelmässä,
joka on toimitettu myöskin suuren valiokunnan jäsenille,
joka on julkinen, todetaan, että tästä 10
miljardista eurosta 4,1 miljardia euroa käytetään
erääntyviin velkoihin, (Mauri Pekkarinen: Aivan!)
joita Kyproksella on, 3,4 miljardia euroa Kyproksen valtion muihin
menoihin, ja 2,5 miljardia euroa käytetään pankkijärjestelmän
mahdolliseen uudelleenjärjestelytoimeen. Eli tätä rahaa
ei käytetä näihin ongelmapankkeihin,
vaan ongelmapankit hoidetaan nimenomaan tallettajien kautta, jotka
tässä tapauksessa ovat yhtä kuin sijoittaja,
edustaja Soini, koska nämä talletukset on tehty
Kyprokselle juuri sen takia, että Kypros on maksanut normaalia
korkeampaa korkoa. Eli voidaan puhua siinä tapauksessa
myöskin nimenomaan sijoittajavastuusta, merkittävästä sellaisesta.
Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Näitä yli 100 000
euron sijoituksen leikkauksia on kuvattu melko yksinkertaiseksi
toimenpiteeksi. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi Laiki-pankissa
olisi yli 300 000 asiakasta mutta vain murto-osalla asiakkaiden
tileistä olisi niin paljon rahaa, että leik-kaus
voitaisiin tehdä.
Arvoisa puhemies! Näitä talletuksia on ilmeisesti
myös Kyproksen ulkopuolella, joten olisin halunnut kysyä ministeri
Urpilaiselta, keiden talletuksia lopulta leikataan, missä nämä talletukset sijaitsevat.
Varmasti teillä on nyt tiedossa, kuinka paljon näitä leikattavia
talletuksia on pankkien taseissa enää jäljellä.
Eli voisitteko kertoa, paljonko tuo äsken mainitsemanne
90 prosenttia jäädytettyjä talletuksia
olisi euroina?
Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kolmisen vuotta on tehtailtu täysin
toimimattomia tukipaketteja näille kriisimaille ja pankeille.
Kriisimaiden ongelmat ovat vain pahentuneet, velka on kasvanut räjähdysmäisesti,
kansantuote on laskenut ja erityisesti nuorisotyöttömyys
on kasvanut aivan kestämättömälle
tasolle. Kokonainen sukupolvi on vaarassa syrjäytyä,
toivon näköala on mennyt.
Kyse ei ole vain taloudellisesta kriisistä. Koko EU-politiikka
on poliittisessa ja, mikä pahinta, moraalisessa kriisissä.
Kuka uskoo EU-päättäjiä, jotka
jatkuvasti toimivat EU:n perussopimuksen vastaisesti? Moraalittomuuden
huippu on tukea Kyprosta, veroparatiisia, jossa lisäksi
pestään rikollisten rahoja ilman, että rahanpesutoimintaa on
edes selvitetty. Rahanpesusta on kuitenkin tiedetty jo vuosia. Mitä hallitus
tekee, että EU- ja muuta politiikkaa ohjaisi moraali? Vain
se tuo poliittista uskottavuutta.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri ansaitsee kiitoksen
kasinokapitalismin syihin pureu- tumisessa ja sijoittajavastuussa,
mutta on kyllä nyt rehellisesti todettava, että Kyproshan
on tehnyt rahoitussektoristaan jopa talousrikollisuutta kaihtamatta
todella merkittävän ja riskialttiin toimialan
maansa talouteen, josta sen pitäisi itse vastata. Kyllä on
vakava kysymys se, että kun pankkivalvonnan tasosta ei
ole riittäviä varmuuksia, niin nyt Kyproksen pankkisektorille annettavasta
rahasta hyötyvät Saksan tiedustelupalvelun arvioiden
mukaan jopa venäläiset oligarkit, jopa rikolliset.
Kyllä tämä on vakava asia, joka omalta
osaltaan ei ole minun hyväksyttävyyden piirissä,
tämä Kyproksen ratkaisun ydin. Toinen asia on
se, että tälle hallituksellekaan ei oppositio
tarjoa vaihtoehtoa.
Mutta sitten, herra pääministeri, haluaisin
kysyä: millä tavalla Suomen valtion talouden rajalliset
mahdollisuudet tukea muita maita sekä huolehtia Suomen
työllisyydestä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta
otetaan huomioon meidän kansallisen perälaudan
osalta nyt jatkoratkaisuissa?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pääministeri Katainen, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Suuret kiitokset mielenkiintoisesta,
hyvästä ja osin jopa värikkäästä keskustelusta.
Aivan alkuun pitää todeta, että finanssikriisin, talous-
ja velkakriisin hoito on todella ikävää.
Pitää vain valita, halutaanko sitä hoitaa
vai jätetäänkö se hoitamatta.
Meillä suomalaisilla ei ole ollut tapana jättää ongelmia
hoitamatta. Tietysti aina olisi miellyttävämpää,
jos saisi keskittyä vain omiin asioihin, mutta kun me elämme
rajattomassa Euroopassa, me elämme oman valuuttamme kanssa,
jota käyttävät myös muut maat Euroopassa,
niin meidän vain pitää osallistua omien
ja yhteisten murheiden ratkaisemiseen.
Perussuomalaisten puheenvuorossa todettiin aivan oikein, että yhteiskuntarauha
Etelä-Euroopassa on järkkymässä ja
nuorisotyöttömyys on suurta, mutta olisiko se
pienempää, jos taloutta ei laitettaisi kuntoon?
Tai olisiko se pienempää, mikäli näille
maille ei annettaisi laina-apua? Ei tietenkään,
vaan se olisi vielä suurempaa, koska näiden maiden
pitäisi sopeuttaa oma taloutensa välittömästi
samana päivänä, kun maa joutuu pois velkamarkkinoilta.
Jos te olette siis sitä mieltä, että julkisten
velkojen leikkaaminen, eli siis Kyproksen ja muiden Etelä-Euroopan
maiden kohdalla velkojen maksamatta jättäminen, on
oikeaa politiikkaa, niin sitä minä sitten kyllä ihmettelen.
Kyllä meillä on tapana ollut ajatella, että velat
on maksettava, mutta perussuomalainen puolue on sitä mieltä,
että velkoja ei tarvitse maksaa. (Timo Soini: Kuka niin
on väittänyt?)
On olennaista, että julkista velkaa leikataan. Kyproksen
tapauksessa julkisia velkakirjan haltijoita ei ole kovinkaan paljoa
ulkomailla. Velkakirjat on myyty pääsääntöisesti
kotimarkkinoille, tässä tapauksessa erityisesti
eläkevakuutusyhtiöille. Ja mikäli julkinen
velka leikattaisiin, niin kuin te esitätte, siitä kärsisi
nimenomaan Kyproksen eläkejärjestelmä eli
pieneläkeläiset. Eli samaan aikaan ei kannata
puhua siitä, että on vaikeaa, ja sitten sanoa,
että julkiset velat pitää leikata eli
velat pitää jättää maksamatta.
Nämä ovat vaikeita asioita, mutta näihin
asioihin pitää löytää ratkaisu.
Arvoisa herra puhemies! Pitää palauttaa mieleen,
mistä me oikein puhumme. Me puhumme suomalaisten valuutan
tulevaisuudesta, Suomen valuutan olemassaolosta ja sen puolustamisesta. Perussuomalainen
puolue on tehnyt ansiokkaan selvityksen euroalueesta, euron tulevaisuudesta. Haluaisin
siteerata sitä nyt tässä. (Timo Soini: No,
tässähän on kovin siteerattu!) Perussuomalaisen
puolueen selvitys eurosta toteaa, että "Yhteisvaluutta
ei lopulta voi kestää, jos markkinoilla on odotuksia
jonkun tai joidenkin maiden eroamisesta". Tehän siis ajatte
eurovaltioitten erottamista. Toiseksi täällä lukee,
että Kreikan ero alentaisi Suomen bruttokansantuotetta
siten, että sen vaikutus kahdeksana vuonna olisi 3,5—4 miljardia
euroa. Jos tämä saisi aikaan negatiivisen kierteen,
perussuomalaisen puolueen mielestä se johtaisi siihen,
että Kreikan, Portugalin ja esimerkiksi Espanjan ero eurosta
maksaisi suomalaisille veronmaksajille kahdeksan vuoden aikana 50
miljardia euroa. Tämä on se, mitä perussuomalainen
puolue on ajanut täällä usean vuoden
ajan, kun te olette sanoneet, että nämä maat pitää erottaa
eurosta.
Arvoisa herra puhemies! Te olette teetättäneet erittäin
ansiokkaan selvityksen. Nyt meidän tässä salissa
olevien mutta erityisesti kansalaisten oikeus on tietää,
haluaako perussuomalainen puolue, että euro hajoaa, haluaako
perussuomalainen puolue, että eurosta erotetaan erilaisia
valtioita, ja haluaako perussuomalainen puolue, että Suomi
eroaa eurosta. Vai oletteko te sitä mieltä, että te
olette valmis puolustamaan suomalaisten valuuttaa, tekemään
viisaita ratkaisuja, vaikeita ratkaisuja mutta vastuullisia ratkaisuja
sen puolesta, että meidän yhteinen valuuttamme
pysyy pystyssä ja jotta emme joutuisi siihen kierteeseen,
jota teidän oma tutkimuksenne sanoo, eli suomalaiseen syvään
velka- ja työttömyyskierteeseen?
Arvoisa herra puhemies! Hyvin mielelläni kuulisin edustaja
Soinin vastauksen: haluatteko euron hajoavan, haluatteko erottaa
siitä maita vai haluatteko, että Suomi pysyy vahvan
euroalueen jäsenenä?
Arvoisa herra puhemies! Tästä tässä on
siis kysymys, yhteisen valuuttamme olemassaolosta, siitä,
onko meillä tahtoa ja kykyä puolustaa suomalaisten
valuuttaa myös vaikeina aikoina.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edustaja Soini, tässä oli sen verran paljon
kysymyksiä, että 2 minuuttia, olkaa hyvä.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aloitetaan tästä, pitääkö velat maksaa.
Te olette itse, teidän hallituksenne, te olette leikanneet
Kreikan velkoja. Eli vastattiin juuri siihen kysymykseen, minkä te
minulle esititte, että kyllä, te olette hyväksyneet
sen, että velkoja jätetään maksamatta.
Samoin on tehty Irlannille ja Portugalille maksuhelpotusohjelma. Samoin
tullaan näitä tekemään myös
jatkossa.
Mutta, pääministeri Katainen, kun te siteerasitte
minua, niin minä siteeraan vielä kerran teitä.
"Kukaan ei saa elää euroalueella kuin pellossa
pakottaen toisen välillisesti kärsimään.
Jäsenmaiden oma vastuu talouspolitiikkansa seurauksista
on tuotava käytäntöön. Emme
hyväksy enää uusia kreikkoja. Kaatuva
hoitaa jatkossa omat asiansa muita häiritsemättä."
Näin siis valtiovarainministeri Katainen. Ja äsken
kuulimme pääministeri Kataista.
Mutta palataan: Ilman muuta perussuomalaiset tekevät
vastuullista politiikkaa. Me teetämme tutkimuksia. Ja sanon
myöskin tämän: euro ei ole minulle ikuinen.
Mikään ihmisen tekemä, arvoisa pääministeri,
ei ole ikuista. Sillä on välinearvo. Kun sanon,
että en pidä euroa ikuisena, pidän euroeroa
mahdollisena, pidän joidenkin euromaiden eroa toivottavana — tästä on
kysymys — koska nämä maat eivät
selviä eurossa. Katsokaa: velka kasvaa, tukipaketteja tulee
toisensa perään.
Mitä te sanotte seuraavalla kerralla, kun täällä on
seuraava tukipaketti? Te tiedätte, että se tulee. Tulee
aivan varmasti. Onko sen nimi Kypros kakkonen, onko se Slovenia,
onko se Espanja kakkonen? En minä halua tätä,
mutta kun minä olen kertonut tämän monena
vuotena, että tämä ei toimi. Euron alttarille
te olette valmis uhraamaan kaiken. Älkää tehkö niin!
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja pääministeri Katainen, 1 minuutti.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Ei varmasti mikään
ihmisen luoma ole ikuista. Luulen, että me molemmat uskomme
johonkin suurempaan tässäkin asiassa.
Mutta kun katsoo tätä käytännön
reaalielämää, niin on erittäin
vaikea nähdä, mitä hyötyä olisi
siitä, että meidän yhteinen valuuttamme
hajoaisi ja sanoisimme, että jättäkää velkanne
maksamatta. Jättäkää velkanne
maksamatta ja hajotetaan valuutta — jos se olisi suomalaisten
työpaikkojen, suomalaisten kotien, asuntovelallisten kannalta
parempi ratkaisu, niin se varmasti kannattaisi tehdä, mutta
aika kaukaa pitää hakea, että joku uskoisi
tähän skenaarioon.
Mutta, edustaja Soini, oletteko te euron hajoamisen kannalla?
Te äsken sanoitte, että haluaisitte erottaa osan
jäsenmaista. (Timo Soini: Kyllä!) Se johtaisi
todennäköisesti euron hajoamiseen. Mutta oletteko
te sitä mieltä, että se on perussuomalaisen
politiikan ydin, pyrkiä hajottamaan euro, vai koetteko
te, että te haluatte tehdä työtä suomalaisten
maksuvälineen eli euron puolesta?
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Nyt ei ole kysymys pelkästään
edustaja Soinin haluista. On kysymys siitä, että tällä menolla,
arvoisa pääministeri, se hajoaa riippumatta edustaja
Soinin haluista. Tämä ei tule menestymään
sen takia, että tämä pakkopaita kurjistaa
nämä maat, ne eivät tule nousemaan.
Ainoa tapa, millä euro voi selvitä, arvoisa
pääministeri — luin teidän Strasbourgin
puheenne, se oli ymmärrettävää suomea,
sisällöstä en tosin ollut samaa mieltä — ainoa
tapa, jolla euro selviää, on se, että luodaan
eurobondit, luodaan yhteisvastuu, tehdään Hamiltonin
mallinen liittovaltio. Sitä en halua, sitä hintaa
en ole maksamassa. Mutta sen te vaaditte ja hyväksytte,
jos euron pelastatte. Siihen suuntaan tämä menee, koska
katsokaa Kreikkaa, katsokaa Espanjaa, nuorisotyöttömyys
50 ja 60 prosentin välillä, velka kasvaa, kaikki
koko ajan kasvaa. Ei ole hyvä tehdä velkasaneerauksia.
Ei se ole pelkästään moraalia, mutta
se on välttämätöntä.
Siihen tullaan menemään aivan niin kuin teidän
hallituksenne, (Puhemies koputtaa) aivan niin kuin valtiovarainministeri
Urpilainen totesi, että näin on jo tehty.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja pääministeri Katainen, 1 minuutti.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Me teemme työtä sen
eteen, että voisimme välttää tämän teidän
maalaamanne kauhuskenaarion. Me teemme sen eteen työtä,
jotta jokainen maksaa velkansa. Me emme tee sen eteen työtä,
että kaikki eivät maksaisi velkaansa, koska se
ei olisi oikein eikä reilua. Sen takia me hallitsemme tätä kriisiä parhaaksi
katsomiemme välineiden kautta, jottemme ajautuisi euron,
Suomen valuutan, hajoamiseen, jottemme ajautuisi siihen, mikä teidän selvityksessänne
näyttää olevan yksi päämäärä, eli
Kreikan ja Portugalin ja Espanjan hallitsematon ero, joka tarkoittaisi
suomalaisille 50 miljardin euron tappioita 8 vuoden aikana. Tämä on
perussuomalaisten tekemä tutkimus. (Mauri Pekkarinen: Väärä tulkinta!)
Ja jos tähän tähtää,
pitää olla todella rohkea mies.
Mutta, edustaja Soini, sanokaa vielä kerran ihan niin,
että kaikki ymmärtävät: oletteko
te Suomen valuutan puolella vai haluatteko te että se hajoaa?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tähän keskusteluun viimeinen vastauspuheenvuoro,
edustaja Soini, olkaa hyvä.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Olen kyllä mielelläni
yhtä kovassa tentissä kuin ministerit ministeriaitiossa.
Vielä tiedoksi: teetimme tutkimuksen, jonka teki Pellervon
tutkimuslaitos, se ei siis ollut puolueen tutkimus, mutta hyvä tutkimus
se on silti. Kun te aina sanotte, että me ymmärrämme asiamme
väärin, me luemme lisää, me
opiskelemme, jotta ymmärtäisimme paremmin, mutta emme
me väärin ymmärrä.
Arvoisa puhemies! Mitä Suomelle tapahtuisi, herra pääministeri,
jos me ilmoittaisimme, että nämä tukipaketit
ovat kasvu- ja vakaussopimuksen vastaisia, nämä ovat
artiklojen vastaisia ja me kieltäydymme maksamasta? Heitettäisiinkö meidät
ulos eurosta? Vastatkaa tähän kysymykseen.
Minä vastaan siihen kysymykseen, että pidän sen
mahdollisena ja pidän sen mahdollisuutena myös
Suomelle, että joudumme jossain vaiheessa harkitsemaan
eurosta eroamista. Ja vastuullinen politiikka myös valtiovarainministeriössä varautuu
tähän, vaikkei se olisi tavoitteena, niin varautuu
tähän.
Mutta kertokaa, arvoisa pääministeri, jos
me ilmoittaisimme, että me emme maksa, kun nämä ovat
sopimusten vastaisia — vain Luxemburg ja Suomi ovat noudattaneet
sopimuksia — (Puhemies koputtaa) niin heitettäisiinkö meidät,
kolmen A:n maa, pois eurosta.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pääministeri Katainen 1 minuutti ja sitten
sen jälkeen edustaja Pekkarinen.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Jos me ajattelemme, että me
voisimme toimia oman päämme mukaan siten — mitä emme
toivo keneltäkään muulta — eli
sanoisimme, että "lainoittakaa Kyprosta, koska me pidämme
omaa valuuttaamme niin tärkeänä, mutta
me emme osallistu siihen", niin mitä linjakasta politiikkaa
se olisi? Eli siis Suomi sanoisi, että me emme halua osallistua
tähän mutta toivomme, että kaikki muut
osallistuvat. Jos kaikki muut eivät osallistu, niin silloinhan
me joudumme siihen tilanteeseen, että olemme hyvin lähellä sitä ketjureaktiota,
että kun yksi maa menee konkurssiin, se johtaa toisessa
maassa vastaavaan kierteeseen ja suomalaisten oma valuutta tuhoutuu.
(Välihuutoja) Eli jos on sitä mieltä,
että haluaa puolustaa omaa valuuttaa, vakautta, työpaikkoja,
niin silloin pitää olla valmis tekemään
työtä sen puolesta.
Edustaja Soini, te luettelette monia erilaisia skenaarioita,
mutta te ette koskaan sano suoraan, (Puhemies koputtaa) oletteko
valmiita tekemään työtä Suomen
valuutan puolesta.
Puhemies Eero Heinäluoma:
No niin, ja nyt mennään eteenpäin.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pääministerin näkemys
siitä, että euron pystyssä pitäminen
maailman tappiin asti edellyttää millä tahansa
tavalla eläneen euromaan jatkuvaa tukemista, on väärä käsitys.
Niin ei ole oikein. Jos joku maa kerta kaikkiaan toimii tolkuttomasti,
meillä pitää olla oikeus heittää se
euromaa euron ulkopuolelle, ja nyt Kypros on juuri sellainen esimerkki,
eikä euro siihen kaadu.
Toinen kommentti vielä ministeri Urpilaiselle, kun
te puhutte, mihin tämä raha menee: Meillä on
sama paperi. [Puhuja näytti paperia.] Se
on tämän näköinen, mikä meille
käytiin esittelemässä, ja tässä sanotaan
selvästi, että 2,5 miljardia menee suoraan pankeille
ja 4,1 miljardia euroa käytetään näitten
erääntyneitten velkojen maksamiseen, mikä,
minä sain ymmärryksen, on juuri pankkien velkaa.
Se siitä rahasta, mikä meiltä liikkeelle
lähtee.
Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Kyllä tässä nyt harvinaisen
selväksi on käynyt, että tämä perussuomalaisten
tilaama tutkimus muun muassa osoittaa, että mikäli
euro kaatuisi, niin siitä seuraisi Suomessa suurtyöttömyys
ja suuri lama, jota kukaan ei varmastikaan halua toista kertaa kokea.
Mutta mitä tässä on käynyt
myös ilmi, niin ihmettelen kovasti, miten edustaja Soinikin
voi sanoa, että yli 100 000 euroa tallettaneet
ihmiset tai järjestöt eivät olisi sijoittaneet
niitä, kun kohteeksi on valittu Kypros juuri siksi, että siellä on
saanut korkeampaa korkoa.
Tämä erilaisten rahanpesupaikkojen ja veroparatiisien
sulkeminen on ensimmäinen asia, ja seuraavaksi voitaisiin
alkaa sulkea niitä muitakin, esimerkiksi Vatikaanin pankki,
tämä edustaja Soinin paavin pankki, sehän
on tunnettu nimenomaan mafiarahojen välittämisestä ja
salaisten lahjusrahatilien pitämisestä poliitikoille,
(Vasemmalta: Aika heikkoja esityksiä!) ja sen vuoksi sieltä on
muun muassa katkaistu maksukorttiliikenne. (Puhemies koputtaa) Eli
toivottavasti kannatatte myös sen veroparatiisin ja rahanpesupaikan
sulkemista. (Ben Zyskowicz: Olikohan tuo ihan asiallista?)
Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tähän saumaan ehkä sopii
sitaatti talousfoorumista Kiinasta 7.4., kolme neljä virkettä:
"Me riitelemme siitä, miten velkaantua lisää.
Keskustelemme siitä, kuka on tai kenen pitäisi
olla vastuussa kenenkin veloista." Ja jatkuu vähän
tuonnempana: "Me voimme laatia vaikka kuinka erinomaisia sääntöjä itsellemme,
mutta ne ovat hyödyttömiä, jos emme pysty
elämään niiden mukaan. Tyhjille iskulauseille
rakentuva yhteisö ei kestä aikaa." — Presidentti
Niinistö.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Keskusta on muuttanut suhtautumistaan
näihin tukipaketteihin eduskuntavaalien jälkeen.
Te tuitte Kreikalle tukipakettia, te tuitte Irlannille tukipakettia.
(Timo Soini: Niin teki!) Kuitenkin teidän, edustaja Anttila
ja edustaja Pekkarinen, tulisi rehellisyyden nimissä myöntää,
että tämän Kypros-paketin ehdot ovat tiukkuudessaan
aivan eri planeetalta kuin niiden tukipakettien olemattomat ehdot,
jotka edellisen hallituksen aikana teidän ja meidän,
teidän ja meidän, toimesta hallituksessa päätettiin.
Eli tällä hetkellä tällä paketilla
toteutetaan erinomaisen hyvin niitä ehtoja, joita Suomessa
yleisesti on vaadittu sijoittajavastuusta, omistajien vastuusta
ja niin edelleen, kun taas teidän aikananne tehdyissä paketeissa
näitä ehtoja ei asetettu eikä vaadittu.
Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä Suomen kansan edustajilla
on vain kaksi vaihtoehtoa: joko hyväksyä tämä hallituksen
neuvottelema sopimus tai hylätä se. Valtavasti
on asiantuntijoita, jotka ovat esittäneet selvää kritiikkiä siitä,
että tähän pakettiin liittyy valtavasti
epävarmuustekijöitä. Ydinkysymys on,
pystyttekö te meidät vakuuttamaan sillä,
että tämä lainaohjelma palauttaa Kyproksen
vakauden ja samalla lisää esimerkiksi Espanjan,
Portugalin ja muiden Etelä-Euroopan maiden tallettajien
uskoa siihen, että he jatkossa pitävät
rahansa pankissa. Ellette tässä onnistu, te tulette
näkemään, että näitä asioita
täällä käsitellään
ylihuomenna, seuraavina ja taas seuraavina päivinä.
Ei kannata keskustella siitä, mitä tehtiin silloin,
mitä tehtiin silloin, vaan kysymys on nimenomaan siitä,
johtaako tämä Kyproksen vakauteen.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lähden siitä, että hallitus
on tehnyt tässä parhaan mahdollisen ratkaisun
ja nyt pitäisi päästä eteenpäin.
Minusta tämä on pankkikriisin hoitamista, ihan
niin kuin meillä silloin 1990-luvulla Suomessa, ja kysymys
oli se, miten tässä yritykset ja pankit pääsevät
eteenpäin. Tässähän on velkaantuneita
yrityksiä, vääriä investointeja
tehneitä yrityksiä, valtiot takaajina ovat joutuneet
vaikeuksiin ja pankkien asiakkaat ovat myös joutuneet vaikeuksiin,
ja he nyt sitten kaduilla osoittavat kriisimaissa mieltään.
Tässä suhteessa Kypros olisi nyt hyvä esimerkki — kun
se on riittävän pieni ja saksalaiset ja ranskalaiset
pankit eivät ole siellä vahtimassa omia etujaan — saada
pienoiskoossa esitettyä se, miten tällainen pieni
kansa pystyy nousemaan, miten siellä ihmisiä koulutetaan
uusiin tehtäviin, saadaan vienti toimimaan ja elinkeinoelämä toimimaan
niin, että Kypros nousee jaloilleen. Minusta tässä Suomi
voisi omaa esimerkkiään 90-luvulta viedä myös
Kyprokseen ja olla siellä mukana ja hyötyä tästä samalla
itsekin ja saada sitten nämä rahansa parempaan
talteen.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten tässä keskustelussa
on moneltakin taholta tullut ilmi, niin kyproslaiset pankit markkinoivat
sijoitusta näihin pankkeihin erityisen ja poikkeuksellisen
korkeilla koroilla. Olisin kysynyt edustaja Soinilta, miksi te näette
sen ratkaisun huonona ja ongelmallisena, että näitä yli
100 000 euron arvoisia talletuksia eli monien meidän
näkökulmasta sijoituksia näille korkeakorkoisille
tileille leikataan. Eikö se ole nimenomaan sijoittajavastuun
toteutumista?
Arvoisa puhemies! Kun minä kuuntelen perussuomalaisten
puheenvuoroja ja kuuntelin edustaja Soinin puheenvuoroa, niin ainakin
minulle se kuulostaa siltä, että jostain syystä ei
uskalleta tai haluta ehdottaa Suomen eroa eurosta, vaan toivotaan,
että euron purkautuminen lähtisi liikkeelle jostain
kohdasta ja sitten perussuomalaiset voisivat sanoa "mitä me
sanoimme". Olisin mielelläni itse kuullut, miksi te ette
(Puhemies koputtaa) ikään kuin uskalla ehdottaa
jotain toimenpiteitä itse.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Te, pääministeri, olette
antanut täällä sen kuvan, että jos
Kypros irtoaa eurosta, niin sitten koko euro kaatuu. Eihän näin
asia suinkaan ole.
Nyt kun kerran on selkeä rahanpesuepäily olemassa — erittäin
monen tahon mukaan se on aivan totta, toivotaan, että se
selviää — niin tässä olisi
nyt oiva tilaisuus ollut kokeilla, miten pieni maa, joka ei täytä euron
ehtoja, pääsisi eurosta pois. Nimittäin
euron tulevaisuus on siitä kiinni, kykeneekö Euroopan
unioni tekemään ratkaisuja sen puolesta, että ne
maat, jotka täyttävät ehdot ja elävät
ehtojen mukaan, voivat jatkaa eurossa. Mutta on aivan turha kuvitella,
että meidän rahamme riittävät
siihen, että yksi maa toisensa jälkeen Etelä-Euroopan
maista tulee kriisimaiksi. Siinä vastassa on sitten liittovaltio,
jolloin sitten tulee tämä tulonsiirtounioni ja
yhteisvastuu Etelä-Euroopan veloista. Tälle tielle
keskusta ei halua missään nimessä lähteä.
Pääministeri, ei tämä kaada
euroa, jos Kypros lähtee. Puhutaan nyt asioista niin kuin
ne ovat.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Koetan mahduttaa minuuttiin paljon kysymyksiä.
Edustaja Zyskowicz, hyvin röykytitte keskustaa: vakuudettomia
lainoja, alkoi tämä koko tukipakettipolitiikka.
Mutta itse sanoitte suorasukaisesti Aamulehdessä 6.3.2013:
"Kypros on kelluva rahapesula Välimeressä." Onko
teidän mielestänne nyt kelluva rahapesula Välimeressä pelastettava?
Sitten: En minä vastusta isojen tallettajien leikkaamista.
Minä vain sanon, että se ei ole sijoittajan vastuuta,
se on tallettajavastuuta ja pitää leikata. Aivan
oikein. Ja millä tavalla Kypros lähti tälle
tielle? Se mainosti vuosikausia: tulkaa tänne, meillä on
auttavat viranomaiset ja muut. Kyproksen presidentin vävyllä on
tämmöinen linja, joka osaa auttaa, jos sinne haluavat
vaikka vihreät viedä rahaa.
Sitten edustaja Lapintielle. Toivoisin vain, että jätetään
paavi tässä rauhaan. (Ben Zyskowicz: Kumpi paavi?)
Mutta voisin teiltä sen kysyä: miten te nyt EVM:ää kannatatte,
kun te viime eduskunnassa vastustitte koko mekanismin syntyä ja
luomista?
Aivan viimeiseksi yhteisöverokanta. Kyllä, Kyproksella
nostetaan yhteisöverokantaa 10:stä 12 prosenttiin.
Suomessa se on 20 prosenttia.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Edustaja Soini tässä viittaa
näihin suuriin talletuksiin. Minusta olisi kyllä reilua,
edustaja Soini, todeta, että nyt nämä suuret
talletukset Kyprokselle on tehty sijoitusmielessä. Kyllä ne
on tehty sijoitusmielessä, vähän niin
kuin taannoin, kun Espoon kaupunki myi energiayhtiönsä ja
nuo tulot, jotka siitä energiayhtiön myynnistä saatiin,
sijoitettiin Islannin pankkeihin. Minä luulen, että valtuutettu
Soinikin oli sitä meiltä, että ne sijoitettiin
Islannin pankkeihin sen takia, että siitä saataisiin mahdollisimman
korkea tuotto, eli se oli sijoitus.
Vastaavalla tavalla myöskin ulkomaiset sijoittajat
ovat sijoittaneet rahaa kyproslaisiin pankkeihin saadakseen siitä mahdollisimman
korkean tuoton. Eli kun näitä suuria talletuksia
leikataan, myöskin sijoittajavastuu sitä kautta
toteutuu.
Mutta edustaja Kalli nosti hyvin tärkeän asian esille
eli Kyproksen kestävyyden. Me emme tietenkään
kukaan voi mennä täällä vannomaan, että Kypros
tulee selviytymään näillä toimenpiteillä,
mutta paras arvio, joka meidän käytettävissä on
Kansainväliseltä valuuttarahastolta, Euroopan
komissiolta, Euroopan keskuspankilta, tukee tätä analyysia,
että näillä toimenpiteillä,
joita me nyt Kyprokselta edellytämme, Kyproksella on mahdollisuus
palata markkinoille ja sitä kautta saada oma taloutensa
vakautettua.
Mutta täytyy todeta, että näillä toimenpiteillä muutetaan
nyt Kyproksen bisnesmalli, koska heidän bisnesmallinsa
yhteiskunnassa on pohjautunut juuri tähän ylisuureen
pankkisektoriin, ja siihenhän me tällä sijoittajavastuulla,
tallettajavastuulla juuri puutumme. Sitä kautta Kypros
on isojen haasteiden edessä, koska ikään
kuin koko heidän elinkeinorakenteensa tätä kautta
pannaan uusiksi, mutta se on minusta moraalisesti myöskin
oikein.
Mitä tulee tallettajien luottamukseen, se on valitettavaa,
että Kypros itse vaati neuvotteluiden aikana, että talletusvero
asetetaan myös alle 100 000 euroa oleville talletuksille.
Tämä oli Kyprokselta tullut vaatimus, ja jotta
me saavutimme euroryhmässä yksimielisyyden, me
jouduimme siihen ensivaiheessa suostumaan. Mutta pidän
erittäin hyvänä, että euroryhmä teki
uuden päätöksen, jossa me suojasimme
talletukset 100 000 euroon asti, niin kuin yleisesti Euroopassa
talletussuoja on, ja kohdistimme leikkaukset suurempana nyt sitten
yli 100 000 euroa oleviin talletuksiin. Tämä oli
Suomen linja jo viime joulukuusta lähtien, kun me olemme
taustalla neuvotelleet tästä paketista.
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt on nähtävä,
mikä olennaisinta tässä asiassa on. Me
voimme puhua täällä stilistisistä yksityiskohdista
Kyproksen tukemisessa. Olennainen kysymys on, pitääkö suomalaisten
veronmaksajien, duunareitten ja yrittäjien osallistua Kyproksen
pelastamiseen. Tämä on se olennainen kysymys,
ja minun mielestäni ei.
Ja mitä tulee siihen, käytetäänkö tähän
suomalaisia verovaroja, minä en ole opettaja, mutta haluan
kertoa sen kuitenkin, että kyllä, kyllä käytetään.
Suomi otti velkaa 1,5 miljardia. Se on veronmaksajien velkaa, jonka
veronmaksajat joutuvat maksamaan takaisin. Se tarkoittaa Suomessa veronkorotuksia,
se tarkoittaa Suomessa palvelujen leikkaamista. Se on annettu EVM:ään,
se on edelleen veronmaksajien rahaa. Jos se sieltä valuu
Kyprokselle, se on edelleen suomalaisten veronmaksajien rahaa. Se
vain maksetaan täältä Suomesta. Tästä on
kysymys. Tämä on iso asia: pitääkö suomalaisten
olla mukana tässä? Minun mielestäni ei.
Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowicz hehkutti, miten tämä tukipaketti
on niin erilainen kuin vanhat tukipaketit. Ja todellakin, (Ben Zyskowicz:
Näin se on!) minunkin mielestäni tämä on
todella erilainen tukipaketti: koskaan ennen ei ole tuettu selvää rahanpesua.
Ja siksi kysynkin vielä ministeri Urpilaiselta, kun
edustaja Tiilikaisen kysymykseen ei tullut vastausta: miksi te muutitte
linjan? Totesitte täällä kyselytunnilla:
"Mitä tulee rahanpesuun, niin minusta on selvä asia,
että Suomi ei missään olosuhteissa hyväksy
rahanpesua eikä laittomuuksia." Totesitte, että Suomi
odottaa rahanpesuselvitystä, joka on muun muassa Suomen
vaatimuksista luvattu toimittaa ja mitään päätöksiä Kyproksen
lainaohjelmasta ei ole näköpiirissä ennen kuin
tuo selvitys on saatu. Miksi muutitte linjanne?
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Olen edelleen sitä mieltä,
että hyvin todennäköisesti Kyproksella
on harjoitettu laajamittaista rahanpesua. Mutta oleellinen kysymys
on todellakin se, minkä edustaja Turunenkin täällä esitti:
miksi me olemme tässä mukana? Me emme ole mukana
solidaarisuudesta, vaikka niin ilmeisesti Kyproksellakin kuvitellaan,
koska siellä nyt haukutaan Saksaa ja suomalaisia ja muita,
että me emme riittävän innokkaasti ja
riittävän ehdoitta ole heidän tekemiään
mokia maksamassa. Me olemme mukana sen vuoksi, että arvelemme,
että toinen vaihtoehto eli Kyproksen kaatuminen johtaisi
sellaiseen ketjureaktioon koko euroalueella, joka iskisi hyvin rajusti
myös Suomen talouteen, meidän työllisyyteen,
meidän yhteiskuntaamme. (Mauri Pekkarinen: Väärä johtopäätös!)
Kävisikö näin? Sitä me emme
todellakaan tiedä. Me emme tiedä, olisiko käynyt
näin, että jos Kypros olisi päästetty
vararikkoon, olisiko siitä seurannut tällainen
ketjureaktio. (Sirkka-Liisa Anttila: Ei olisi!) Olin itse hyvin
varauksellinen Kyproksen tukemiseen, arvelin, että näin
ei välttämättä kävisi.
Emme tiedä. Näillä ehdoilla olen kuitenkin
tukipaketin valmis hyväksymään.
Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tänään täällä on
käynyt varsin hyvin selväksi se, että sitä lupausta
ei ole tullut täytettyä, joka meillä on
täällä jo parin vuoden ajan ollut, että perussuomalaisilla
olisi joku vaihtoehto. Tämän päivän
aikana se on muuttunut moneen kertaan, on puolustettu euroa — aivan oikein,
olen siitä samaa mieltä — ja oli hyvää myöskin
se, että nyt sitten Soini kertoi sen, että se on
hyvä, että suurtallettajia verotetaan ja heidät katsotaan
sijoittajiksi (Timo Soini: Olen koko ajan ollut!) ja tällä tavalla
sitten sijoittajavastuu kokonaisuudessaan täyttyy.
Tämä jäi kyllä hyvin epäselväksi,
haluaako edustaja Soini puolustaa suursijoittajia, koska mehän
kaikki tiedämme sen, että Kyproksen pankkeihin
ovat sijoittaneet sellaiset, jotka sieltä aivan erityisen
ison tuloksen ovat halunneet saada.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä, suurtallettajia voidaan rokottaa,
ja pitäisi rokottaa myös niitä, jotka
ovat sijoittaneet valtion velkakirjoihin, ja kun tarpeeksi rokotettaisiin,
ei tarvittaisi mitään Euroopan laajuista tukipakettia.
Jos ette minua usko, niin uskokaa nyt edustaja Männistöä,
kun hän on todistanut, että minä olen
nämä vaihtoehdot esittänyt jo vuosia
sitten.
Sen verran valtiovarainministeri Urpilaiselle, että minä vastustin
Espoon Sähkön osakkeiden myyntiä ja yksityistämistä.
Se, mitä muuten sanoitte, mitä siellä tapahtui,
piti paikkansa.
Mutta minkä takia me teimme tämän
välikysymyksen? Teimme sen sen takia, että me
toivoimme, että hallitus olisi tuonut tämän
tiedonantona. Kas kuulkaas, ystävät rakkaat, vain
suuri valiokunta tästä eteenpäin, kun
mennään EVM:n kautta, tekee nämä päätökset,
ja vain ne kansanedustajat, jotka ovat siellä joko varsinaisia
tai varajäseniä, saavat kaiken sen tiedon. Valtiovarainvaliokunnassa
saadaan jotain, talousvaliokunnassa saadaan jotain. Sen takia. Minä ymmärrän
ja olen iloinen siitä, (Puhemies koputtaa) että te
olette ottaneet haasteen vastaan, mutta minä haluan, että nämä käsitellään
suuressa salissa. Täällä käsitellään
teidän luottamuksenne. Se täällä käsitellään.
Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tähän väliin on hyvä todeta,
että suuren valiokunnan puheenjohtajana vein puhemiesneuvostoon
mahdollisuuden, keskustelemmeko myös tästä päätöksestä täällä,
mutta totesimme yksimielisesti — Soini vielä taisi
istua rinnallani, niin kuin me siellä istumme — että tämä asia
on perusteellisesti käsittelyssä välikysymyksen
myötä, kun se on tehty, ja tässä tulee
tämä asia käytyä.
Mutta meidän eduskunnan järjestyssääntöjen mukaisesti
on niin kuin Soini sanoi, että lopullinen päätös
tehdään sitten suuren valiokunnan voimin, ja olen
iloinen, että talousvaliokunta on käsitellyt asiaa
(Mauri Pekkarinen: Ei mene näin tämä asia!)
ja valtiovarat ovat käsitelleet asiaa, ja lähetettiin
myös perustuslakivaliokuntaan tämä E-kirjelmä.
Tuon tehtävä on sitten valtuuttaa valtiovarainministeri
allekirjoittamaan tämä neuvottelu.
Tämä oli osuuteni puheenjohtajana, nyt sanon demarina
jotain: Haluan, että kun me keskustelemme Suomen kansallisesta
taloudesta, niin perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa näkyy, paljonko
olette valmiina myös tässä "riisissä", minkä nostattaisitte,
luottoluokitusasemaa ja pääministerin esille ottamia
lukuja pudottamaan, jotta nämä puheet ovat koherentteja
silloin, kun pelastetaan taloutta (Puhemies koputtaa) ja vakautta.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Saatan olla väärässä, mutta
sanon niin kuin muistan: ERVV:n aikaan asia piti aina täällä päättää,
kun uusi maa otettiin mukaan, mutta kun te hyväksyitte
EVM:n sellaisena kuin te hyväksyitte, näin ei
tarvitse välttämättä enää menetellä.
Se oli radikaali ero, mikä tässä tapahtui.
Mitä tulee, edustaja Zyskowicz, teidän puheenvuoroon,
te olette siinä oikeassa. Se meno oli vähän
erilaista silloin, kun teidän ja meidän hallitus
oli, (Miapetra Kumpula-Natri: Oli vähän! — Jouko
Skinnari: Kyllä oli meno erilaista!) kun ensimmäisen
kerran Kreikkaa käsiteltiin. Niille, jotka eivät
olleet valmiita ja epäröivät Kreikan
tukea — sanon sen ensimmäisen kerran tässä ääneen — niille
kyllä näytettiin ovea. Mitä tulee niihin
eroihin, mitä oli silloin, kun lähdettiin Kreikkaan
mukaan ja tähän, siinä on muutama tärkeä asia.
Ensimmäinen on se, että nyt tässä rahoitetaan
Kyprosta ja pankkeja erittäin merkittävässä määrin,
toisaalta tämän tuen mittasuhteet suhteessa maahan
ovat erittäin suuret, ja kolmas erittäin iso asia
on se, että nyt ei enää tässä tilanteessa
eduskunta pääse suoraan päättämään asiasta
lainkaan. Myönnän sen, että etuoikeusjärjestys,
mikä nyt meillä on, on parempi, mutta kaikki nämä kolme
muuta asiaa ovat nyt huonompia ja huonoon suuntaan menneitä (Puhemies
koputtaa) verrattuna siihen, mikä oli asia muutama vuosi
sitten.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni hyvin oleellinen
ero, jota edustaja Pekkarinen ei ainakaan näin selkeästi
todennut, on se, että tämä, mitä kaikki
olemme halunneet vastustaa — että voitot ovat
yksityisiä mutta tappiot otetaan veronmaksajan piikkiin — nyt
tässä Kyproksen tukipaketissa ensimmäisen
kerran kunnolla taklataan.
Voin lukea Helsingin Sanomista, miten juristi — häpeä sanoa — Yiannos
Mylonas on raivoissaan, koska hän ostanut 7 prosentilla
Kyproksen pankin velkakirjoja, ja hän on raivoissaan, kun nyt
saksalaiset ja suomalaiset veronmaksajat eivät olekaan
hänen voittojaan takaamassa. Tässä paketissa
tapahtuu juuri se, että omistajat ja sijoittajat, jotka
ovat riskibisnestä tehneet, joutuvat myös vastuuta
kantamaan. Ja tämä on oikein, ja eduskunnan käsittelyjärjestyskin
on tärkeä, mutta tämä on minun
mielestäni suurin ero niihin viime vaalikauden paketteihin.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Varmaan kaikki tässä salissa
ovat sitä mieltä, että nämä tukipaketit
ja kriisinhallinta on vastenmielistä. Jokainen meistä toivoisi,
ettei sitä tarvitsisi tehdä. Mutta kun ongelma
on sylissä, niin pitää päättää, hoidetaanko
sitä vai eikö sitä hoideta. Ja meidän huolemme
on se, että jos niinkin pientä taloutta tai maata
kuin Kyprosta ja sen ongelmia ei hoideta säällisesti,
niin se levittää tätä vaivaa
entistä vauhdikkaammin eri maihin.
Ja edustaja Anttilan kommentti siitä, että kun Kypros
on niin pieni maa, että sen erottamisella voitaisiin kokeilla — että voitaisiin
kokeilla — mitä euroalueelle käy, kun
pieni maa erotetaan. Viron pääministeri kertoi
minulle, että Virossa yksi keskeinen keskustelulinja on
se, että missään nimessä ei
voida ajaa euroaluetta pieniin ja suuriin maihin, että pienistä ei
tarvitse välittää, riittää,
kunhan suurista välitetään. Eli että pieniä maita
ei auteta ongelmissaan, mutta suuria on pakko auttaa. Tämmöinen
jako pieniin ja suuriin olisi kyllä Suomen kannalta erittäin
turmiollinen.
Mutta ehkä se pääasia kuitenkin on
se, että meidän arvio, myös itse asiassa
teidän hyvän tuttunne ja entisen ryhmätoverin
Olli Rehnin arvio, on se, että kun yksi maa, mikä hyvänsä,
euroalueesta erotetaan, oli se pieni tai vähän
suurempi, niin se johtaa erittäin koviin paineisiin erityisesti Irlannissa,
Portugalissa, sitten myös suuremmissa maissa. Ja nyt kun
me olemme juuri saaneet vakautta aikaiseksi — Irlannin
vakautustoimet eli ne leikkaukset ja veronkorotukset, jotka ovat kovia,
ovat lisänneet luottamusta niin, että Irlanti on
päässyt jo nyt yksityisille velkamarkkinoille, Portugalissa
tehdään erittäin hyvää työtä,
korkotaso on tullut merkittävästi alaspäin — niin
nytkö meidän pitäisi sotkea tämä ja
aiheuttaa lisää epävakautta? Minä olen
hyvin paljon eri mieltä, edustaja Anttila, teidän
kanssa tästä, että pitäisi kokeilla
euroalueesta erottamista, koska kyseessä on pieni maa.
(Puhemies koputtaa) Se on hyvin arveluttavaa.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Siitä olen pääministeri Kataisen
kanssa samaa mieltä: En minä halua, että irlantilaiset
tai portugalilaiset kärsivät. En minä halua,
että siellä perheet menettävät
asuntonsa, eläkeläisillä ei ole syömistä ja
näin. He ovat hyvin kurinalaisesti, etenkin irlantilaiset, yrittäneet
selvitä. Ja sen takia me emme kategorisesti vastusta sitä,
että heitä helpotetaan, koska he ovat noudattaneet
sääntöjä. Nythän heitä tullaan
helpottamaan. Meidän kaikkien etu on, että he
pääsevät näille markkinoille,
mutta nyt meillä ovat Kreikka ja Kypros, ja Espanja pahenee. Nämä eivät,
arvoisa pääministeri, tule selviämään.
Saksan vaalien jälkeen näitä joukkovelkakirjoja
niin sanotulla haircut-menettelyllä tullaan leikkaamaan,
koska ne eivät pysty maksamaan. Ja se, mistä Perussuomalaiset
on ollut huolissaan, on se, että meille on pesiytynyt sellainen järjestelmä,
että sääntöjä ei tarvitse
noudattaa. Te aivan oikein sanoitte, että sääntöjä pitäisi
noudattaa, mutta nyt, hallitus, valitettavasti näissä tukipaketeissa
ollaan, kun sääntöjä ei ole
noudatettu, ja nämä maat eivät tälläkään
hetkellä — eivät alijäämältään,
eivät budjettivajeeltaan eivätkä miltään
osin — (Puhemies koputtaa) noudata sääntöjä.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Soini, te kyselitte äskettäin,
miksi hallitus huolehtii kyproslaisista eläkeläisistä mutta
ei suomalaisista. Edustaja Soini, suomalaisten tulevat eläkkeet
ovat 20-prosenttisesti sijoitusinstrumenteissa ja 80-prosenttisesti
tulevissa palkoissa. Edustaja Soini, milloin ne ovat olleet todellisessa
vaarassa?
Vuonna 2009 Lehman Brothersin konkurssin seurauksena puhjenneen
kriisin seurauksena sijoitusinstrumenttiarvo putosi parikymmentä miljardia.
Eduskunta pelasti ne rahat, mutta paljon suurempi uhka oli siinä,
että 100 000 suomalaista jäi vientiteollisuuden
romahtamisen vuoksi työttömäksi. 100 000
eläkkeitten maksajaa katosi kentältä.
Ja kun täällä perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa
kyseltiin, olisiko Suomen pitänyt auttaa Lehman Brothersiakin,
niin tämänhetkisen kokemuksen perusteella voin
sanoa, että olisi pitänyt, kun olisi vain voitu.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pääministerin linjaus tarkoittaa
käytännössä sitä, että maailman
tappiin tuetaan, mutta minä olen aivan varma, että me
joudumme ennen pitkää tilanteeseen, että on pakko
jakaa maita sen mukaan, täyttävätkö ne jatkossa
ne kriteerit, jotka eurojäsenyydelle vaaditaan. Rahat eivät
riitä siihen, että me otamme entistä enemmän
vastuuta uusista kriisimaista. Täällä edustaja
Soini jo mainitsi muutaman nimen. Slovenia siellä on ainakin
yhtenä mainittu. Mikä on tilanne sitten Italiassa,
jossa on poliittinen kriisi? Eli tähän on pakko
pikkuhiljaa valmistautua, että tämä jako
joudutaan tekemään, ja teidän linjanne
on nyt se, että maailman tappiin saakka mennään,
kyllä se raha jostain löytyy.
Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Euro on tuonut kansantalouteemme vakautta
ja alhaiset korot vuosituhannen alussa, mutta eteläisten
ja pohjoisten euromaiden epäsymmetria, kriisimaiden holtiton
riskinotto ja velaksi eläminen johtivat vakaviin ongelmiin
ja pankkikriisiin, joka uhkaa levitä maasta toiseen. Kypros-paketti
on hyvä kokonaisuus. Se sisältää sijoittajavastuun
ja rahanpesuun puuttumisen.
Mutta jos katsotaan eteenpäin rahaliiton tulevaisuuden
kannalta, on pankkiunionin eteneminen, pankkivalvonta keskeistä,
ja tähän myös arvoisa ministeri Urpilainen
viittasi esittelypuheenvuorossaan. Kysyisinkin teiltä:
milloin arvellaan koko euroalueen kattavan pankkivalvonnan olevan
toiminnassa?
Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):
Ärade herr talman! Jag tänker inte ansluta
mig till sannfinländarnas kritik, men jag är ändå väldigt kritisk
på en punkt. Vi talar mycket om vikten av att ställa
krav på att mänskliga rättigheter respekteras
vid affärsförbindelser, såväl
offentliga som privata. Det handlar om förhandlingsteknik
för att uppnå ett mål. Finland har från
Cypernkonfliktens början spelat en central roll, FN:s första sändebud
till Cypern och medlare i konflikten var nuvarande utrikesminister
Tuomiojas far.
Utrikesministeriet har en särskild handlingsplan för
medling och konfliktlösning, och de initiativ Finland tagit
i FN och i EU presenteras här ingående. Cypern
tilläts komma in i EU utan att behöva acceptera
FN:s Annan-plan, uppkallad efter Kofi Annan, för lösningen
av konflikten. Och nu undrar jag varför inte finansministeriet och
utrikesministeriet har samarbetat för att lösa Cypernkonflikten,
och låter ytterligare en möjlighet gå ur
händerna. Eller har Finland gjort så och inte
fått med sig de andra länderna?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Urpilainen, 2 minuuttia.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Rahanpesuasia on noussut monta kertaa esille
tässä salissa, ja ajattelin, että siihen
on ehkä hyvä myöskin tältä puolelta
vastata.
Oikeastaan jo siitä lähtien, 9 kuukautta sitten, kun
Kypros esitti lainapyynnön tai kertoi muille euromaille
tarvitsevansa muilta euromailta lainaa, Suomi on pitänyt
tätä rahanpesuasiaa esillä. Me olemme
käytännössä hyvin vaikeassa
tilanteessa, koska meillä ei ole osoittaa mitään
faktoja, että rahanpesua tehdään Kyproksella.
Siellä on lainsäädäntö olemassa,
jolla estetään rahanpesu, mutta samaan aikaan
on olemassa epäilyjä, joihin täälläkin
useampi edustaja on viitannut, että tätä lainsäädäntöä ei
noudateta. Tästä syystä Suomi ajoi neuvotteluissa
hyvin voimakkaasti rahanpesunvastaisia toimia osaksi Kyproksen ohjelmaa.
Me vaadimme rahanpesunvastaisen lainsäädännön
tiukentamista, me vaadimme säätiörekisterin
perustamista, jolla on oma valvonta sekä jolle tehdään
ulkopuolinen tarkistus säännöllisesti,
ja sen lisäksi me vaadimme tätä selvitystä,
jossa nyt käydään läpi, miten
rahanpesunvastaista lainsäädäntöä noudatetaan
Kyproksella, onko siellä jotain puutteita olemassa, ja
jos puutteita on, niin näiden puutteiden korjaaminen otetaan
osaksi Kyproksen ohjelmaa.
Niin kuin edustaja Kalmari totesi, alkuvuodesta näytti
vielä siltä, että päätöksiä ei
tehdä ennen kuin tuo selvitys on valmis, mutta tämän
selvityksen tekeminen onkin kestänyt ennakoitua pidempään.
Minua se tietyllä lailla harmittaa, mutta toisaalta pidän
tärkeänä sitä, että selvitys
tehdään huolella ja perusteellisesti. Tästä syystä olen
valmis antamaan selvityksen teolle enemmän aikaa, jotta
myöskin tuo lopputulos olisi mahdollisimman hyvä.
Ja niin kuin aikaisemmin edustaja Anttilalle totesin, nyt on tiedossa,
että 20.4. ensimmäiset tiedot tästä selvityksestä olisivat
euroryhmän käytettävissä.
Arvoisa puhemies! Suomi on pitänyt tätä asiaa
voimakkaasti esillä. Me emme hyväksy rahanpesua
missään muodossa. Se on lainvastaista, sitä ei
voida hyväksyä, sitä ei voida tukea,
ja sen takia me olemme olleet niin tiukkoja näissä neuvotteluissa.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tänään jälleen
todistamme syvenevää eurokriisiä. Nyt
Kypros on vuorossa. Tämä kriisi ja sen jatkuva
hoitaminen on kestänyt jo kolme vuotta. Olen erityisen
huolissani suomalaisista pienituloisista eläkeläisistä,
opiskelijoista, työttömistä, pätkätyöläisistä, sellaisista
henkilöistä, jotka eivät omillaan tule toimeen.
Nyt kun nämä tukipaketit vaikuttavat automaattisesti
siihen, että meillä on täällä omassa
maassa vähemmän jaettavaa, valtio ja kunnat joutuvat
leikkaamaan omista budjeteistaan ja tämä automaattisesti
heijastuu kaikkiin pienituloisiin henkilöihin, heidän
elämäänsä.
Nyt kun jokin aika sitten Elinkeinoelämän
valtuuskunta esitti sellaisia lukuja, että Suomen vastuut
ovat jo 89 miljardia euroa, kun otetaan mukaan Suomen Pankki ja
EVM:n vaadittaessa maksettava pääoma, kysyisin
arvoisalta valtiovarainministeriltä, miten suomalaisten
perustuslailliset (Puhemies koputtaa) palvelut turvataan, jos kaikkein
pahin vaihtoehto toteutuu.
Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomen hallituksen linja on tiukka mutta rakentava.
Me olemme vaatineet aiemmin Kreikka-paketin yhteydessä vakuuksia. No,
voimme todeta: ne on saatu. Me olemme vaatineet sijoittajavastuuta.
Nyt voimme todeta, että sekin toteutuu. Politiikalla todellakin
on väliä. Eurokriisiä on hoidettu eikä vain
huudettu. Suomalaisen veronmaksajan edusta on pidetty huolta, ja
voi kyllä sanoa, että jos Kyproksella onkin pesty
rahaa, niin kyllä täällä kotimaan
politiikassa on pesty käsiä. Tämä on
ensimmäinen lajiaan bail—in-ratkaisu, jossa sijoittajavastuu toteutuu,
isoja talletuksia leikataan, ja sellaisenaan tämä ratkaisu
ei ehkä aivan käypä malli kaikille tuleville
paketeille ole, mutta on se terveellinen muistutus koko finanssisektorille
ja sijoittajille, että isosta tuotosta on myös
iso riski ja joskus se voitto ei tulekaan omalle tilille.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä edustaja
Soini ja muutkin perussuomalaiset ovat olleet huolissaan siitä,
mikä on nuorisotyöttömyyden tila kriisimaissa.
Myös minä olen huolissani siitä, mikä tilanne
on näissä kriisimaissa, mutta vieläkin
huolestuneempi olen siitä, mikä tilanne on Suomessa.
Jos tähän meidän tilanteeseemme nyt vielä tulisi
valuuttakriisi, niin miten se muka auttaisi suomalaisen nuoren työttömän,
suomalaisen pienyrittäjän, vientiteollisuudesta
elävän suomalaisen työntekijän
asemaa? Se heikentäisi heidän kaikkien tilannetta,
se saattaisi johtaa samanlaiseen kehitykseen meillä kuin
mitä on tapahtunut näissä kriisimaissa.
Me puhumme nyt todella vakavasta asiasta, ja tässä täytyi
valita se vaihtoehto, johon hallitus on päätynyt,
koska se on se tie, joka minimoi nämä riskit meidän
näkökulmastamme ja jossa on myöskin otettu
tämä sijoittajavastuu ja rahanpesun valvonta aivan
uudella tavalla huomioon.
Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämän Kyproksen 10 miljardin
euron lainaohjelman kohdalla vakuuksia ei siis tarvita EVM:n käytön
vuoksi. No, keksitään tälle asialle vaihtoehto.
Eikö Suomen tulisi vaatia pelastuspaketin myöntäjille
10 miljardin omistusosuutta maakaasuesiintymiin ja mahdollisuutta
toimittaa porausteknologiaa vaikkapa Suomesta? Se olisi ainut käypä vakuus.
Kysynkin, voisiko hallitus ottaa kaasukenttien vakuutena käyttämisen
Suomen vaihtoehtona lainalle. Jos Kypros kerran tarjoaa Venäjälle
kaasukenttiä lainojen vakuudeksi, miksei EU käytä samaa
vakuutta?
Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministereitten puheenvuoroissa on noussut
hyvin vahvasti näissä eri perusteluissa esille
nimenomaan sijoittajavastuu ja se, millä tavalla Suomen
tukiriskiä nyt on sitten pyritty vakuuksien myötä varmistamaan. Mutta
pakko sanoa, että itse olisin odottanut myös hiukan
tällaista laajempaa kuvaa ja näkemystä tällaisesta
Suomen tavoiteltavasta kehityksestä, muun muassa siitä,
miten me voimme oikein edetä tällä tiellä,
jolla me menemme erityisesti talouspoliittisten päätösten
ja markkinavoimien perässä askel kerrallaan kohti
aina vain suurempaa eurooppalaista yhteisvastuullisuutta ja päätöksentekoa
sekä liittovaltiokehitystä ilman, että kykenemme
hahmottamaan laajemmin tällaista oikeata tietä Suomelle.
Ehkä lyhyt kysymys kuuluu: minkälaiset valmiudet
hallituksella on hahmottaa tätä suurempaa Suomen
tulevaisuudenkuvaa?
Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomen kanta on ollut erittäin tiukka
tässä Kypros-tukipaketissa, ja siinä mielessä on
hyvä, että Suomen tavoitteet toteutuvat hyvin,
ja olemme niistä tänään paljon kuulleetkin.
Se, miksi tässä olemme todellakin mukana, on pelkästään
itsekkäästi ajatellen edelleen, kuten näissä aiemmissakin
tukipaketeissa, se, että me suojelemme suomalaista työtä ja
suomalaista hyvinvointia. Mistään muusta syystähän
Suomen hallitus ja eduskunta ei näihin tukipaketteihin
ole mukaan lähtenyt. Suurin taloudellinen riski Suomelle
on edelleen se, että eurokriisi laajenee ja syvenee, ja
sitä vastaan me taistelemme edelleenkin.
Mutta kyllä minua vaivaa tämä perussuomalaisten
kanta täällä. Teidän ykkösteemanne
politiikassa on Eurooppa, ja siitä huolimatta suomalaiset
eivät saa teiltä selkeää vastausta.
Kun te aina vain vastustatte, teette jatkuvasti tästä aiheesta
välikysymyksiä, niin me emme vieläkään kukaan
tiedä, (Timo Soinin välihuuto) mikä on se
teidän vaihtoehtonne ja varsinkin, kun te olette vastustaneet
kaikkia tukipaketteja, mitä se teidän vaihtoehtonne
olisi maksanut suomalaisille ja nimenomaan työpaikkojen
muodossa. Minusta olisi reilua kertoa se, ja lopettakaa nyt se kiemurtelu
jo, Timo Soini.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Oliko edustaja Saarakkalalla tähän keskusteluun?
Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tässähän
haetaan nyt vaihtoehtoa nimenomaan sille teidän toimestanne,
että tätä rahaa ei annettaisi. Se on
todellinen vaihtoehto, ja miksi se on? Meillä on EVM-sopimuksen
4 ja 5 artiklat, joissa sanotaan, että euroalueen talouden
ja rahoituksen kestävyyden vaarantumistilanteessa voidaan
käyttää hätätilamenettelyä 85
prosentin määräenemmistöllä EVM:ssä,
siis Suomesta riippumatta. Nyt ei ole tällaista hätätilaa
julistettu. Ei ole siis kyse siitä, että euroalue
hajoaisi, tai edes siitä, että Kypros välttämättä joutuisi
lähtemään euroalueesta, mikäli
Suomi ei näitä rahoja antaisi.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kolme vastausta.
Edustaja Virtaselle: Puhuitte eläkeläisistä. Hallitus
on säätänyt pysyvän raippaveron
eläkeläisille, myös vähän
suurempituloisille eläkeläisille, että kokoomuslaistakin
kirpaisee. Tämä vain tiedoksi.
Sitten toinen: Edustaja Toivakka, kysykää edustaja
Männistöltä, www.timosoini.fi, sieltä löytyvät
kaikki vaihtoehdot. Tässä tapauksessa minä uskon
edustaja Männistöä, kun hän
kertoi, että minä olen maailman arvostetuimmilla
foorumeilla saanut näitä ratkaisuja esittää.
Kiitoksia siitä!
Vielä lopuksi tästä tallettaja-asiasta.
Minä kerron teille: Laiki-pankista Lontoon Mayfairilta
on vuotanut satoja miljoonia, koska on kaksi eri tapaa. Niin sanottu
branch-pankki on Kyproksen lain alainen, ja niin sanottu subsidiary-pankki
on Englannin lain alainen, ja tämän valtiovarainministeri
Urpilainen hyvin tiesi ja myöskin hyvin totesi, että näitä sivukonttoreita
on, ja hän tiesi myös, että toiset ovat
(Puhemies koputtaa) Kyproksen lain alla, toiset ovat Englannin lain
alla.
Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä kriisi on erittäin
ikävä, ja tuntuu, että nämä kaikki
ratkaisut ovat huonompia ja sitten ehkä vähemmän
huonompia.
Hallitus on kuitenkin kuunnellut tätä meidän keskusteluamme
täällä, ja on nyt nämä kolme isoa
asiaa saatu. Sijoittajavastuu toteutuu, senttiäkään
ei liiku, ja sitten rahanpesun vastustaminen on nyt osa tätä Kyproksen
sopeutusohjelmaa. On erittäin tärkeätä,
että näissä meille tärkeissä vaatimuksissa
on nyt mustaa valkoisella, mutta mikä puuttuu tästä keskustelusta,
on se, mikä on se suuri kuva, mikä on se, minkälaista Eurooppaa
me haluamme nyt rakentaa. Senpä takia hallitus on tehnyt
erittäin tärkeätä työtä siihen,
että Euroopan talouteen luodaan vakaus. Se mahdollistaa
työtä, se mahdollistaa ne tulevat eläkkeidenmaksumahdollisuudet
täällä Suomessa. Minä todella
toivon, että näillä vakavilla asioilla
ei täällä kauheasti enää leikittäisi.
Puhallettaisiin nyt yhteiseen hiileen ja laitetaan nämä Euroopan
asiat kuntoon ja myöskin sovittuja asioita sitten myös
noudatetaan eikä enää vippaskonsteja
keksitä.
Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt tässä kyllä aiheuttaa hämmennystä se
seikka, että tässä salissa tuntuu olevan
ainakin viisi erilaista eurolinjaa. On hallituksen vastuullinen,
selkeä eurolinja, sitten on tämä keskustan
valitaan tilanteen mukaan -linja, mutta nyt tulee se haastava kohta:
täällä on kolme perussuomalaisten erilaista
eurolinjaa.
Arvoisa edustaja Soini, helmikuussa vielä te vaaditte
velkojen uudelleenjärjestelyä, sijoittajavastuuta
ja konkurssikypsien pankkien pääomitusta. Tämä oli
teidän linjanne silloin. No, nyt siteeraan kahden tunnin
takaa: kansanedustaja Anne Louhelainen kertoi täällä,
että perussuomalaisten vaihtoehto on alusta pitäen
ollut se, että velkajärjestelyn kautta kriisimaiden
hoito olisi jätetty Kansainvälisen valuuttarahasto
IMF:n hoidettavaksi. Tämä on aivan eri linja kuin
helmikuussa. Ja sitten puolen tunnin takaa: arvoisa edustaja Soini,
te vastasitte pääministerille, että teidän
linjanne on, että tiettyjä maita voidaan laskea
eurosta ulos ja euroalue voi myös hajota, koska se ei ole
ikuinen. Kertokaa nyt, herranjestas, mikä se oikea perussuomalaisten
linja on, kun siitä ei kukaan ota selkoa.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hetken jo luulin, että edustaja Männistö ymmärsi,
mitä minä puhun ja varsinkin mitä minä kirjoitan,
mutta ei hän ollutkaan ymmärtänyt. (Naurua)
Voihan harmi. (Mauri Pekkarinen: Sait hyvän syötön!)
Minä vielä kerron edustaja Männistölle,
kun te näitä minun maailmalla pitämiä esitelmiäni
niin tarkasti luette, että teillä on vielä jäänyt
lukematta Wall Street Journalin arvostettu artikkeli. Se oli silloin
muuten koko kuukauden luetuin artikkeli siellä. Siellä kerrotaan
tämä meidän ratkaisumme. Tämä tulee
lopulta olemaan se ratkaisu, koska nämä maat eivät
tule selviämään, tulee haircut Saksan
vaalien jälkeen, eikä siinä mitään.
Olen iloinen, että olen päässyt siinä mielessä kokoomuksen
suosioon, vaikka en siinä mielessä, että hyväksyvät
johdonmukaisen perussuomalaisten linjan, mutta lukevat blogia ja
lukevat näitä esitelmiä. Kiitoksia siitä.
Voin järjestää kansalaisinfossakin, ja
kokoomus voi sinne tulla miehittämään
koko huoneen.
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ei tämä kyllä tässä selvinnyt
yhtään sen enempää. Mutta perussuomalaiset
väittävät, että hallitus nostaa
veroja ja heikentää suomalaisten hyvinvointia,
jotta voimme antaa rahaa Kyprokselle. (Perussuomalaisten ryhmästä:
Näin teki!) Samoin totesitte omassa ryhmäpuheenvuorossanne,
että Suomella ei ole todellista merkitystä Kyproksen
tilanteen parantamisessa. Todella hämmästyttävää.
Ensinnäkin Suomi ei laita senttiäkään
rahaa Kyprokselle. (Timo Soini: Ei sinne kenenkään muunkaan
rahaa mene!) Toiseksi Suomi on vaikuttanut vahvasti siihen, että kansakuntamme vaatimus
sijoittajavastuusta on nyt koko Euroopan vaatimus. Sijoittajavastuu
on vielä laajempi kuin osattiin alkuperäisesti
edes kuvitella. Tämän lisäksi pankkijärjestelmää Kyproksella
tervehdytetään. Vaadimme, että rahanpesun
ja veroparatiisin vastaiset toimet ovat osa tätä tukiohjelmaa.
Tukea ei tule, ellei tämä rahanpesujärjestelmä sitten
siltä osin hoidu. Elikkä Suomi on hoitanut erittäin
vahvasti oman osuutensa Kyproksen elämäntilanteen
parantamisessa. Kysyisinkin nyt ministeri Urpilaiselta, (Puhemies koputtaa)
mikä on Suomen rooli nykyisen sopimuksen synnyssä.
Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä myöntää,
että olen hieman hämmentynyt varsinkin edustaja
Soinin esittämästä eurokriisin ratkaisumallista.
Edustaja Soini, valistakaa minua hieman. Mitä käytännön
eroa tällä on jo hyvässä vauhdissa
olevaan pankkiunionin rakentamiseen? Siellähän
parhaillaan mietitään parasta mahdollista mallia,
jolla jatkossa kriisipankit hoidetaan.
Edustaja Soini ja perussuomalaiset, onko teidän kantanne
pankkiunionin suhteen muuttunut, ja jos on, niin mistä syystä?
Rupeaako Audin takapenkki kiinnostamaan?
Lisäksi kysyisin pääministeriltä mielipidettä siitä,
voitaisiinko nämä edustaja Soinin esittämät toimet
toteuttaa jotenkin muuten kuin eurooppalaista yhteistyötä ja
koordinaatiota lisäämällä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pääministeri Katainen, 2 minuuttia.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Tähän viimeiseen kysymykseen.
Perussuomalainen puolue kannattaa siis tukipaketteja, mutta että se
tulisi Kansainvälisen valuuttarahaston kautta, niin kuin
teidän puheenvuorossanne todettiin. (Perussuomalaisten
ryhmästä: Osuus on paljon pienempi!) Se on tietysti
ihan looginen ajatus. Te lähdette siitä, että Kypros
pitää pelastaa, ja sen takia te kannatatte IMF:n
kautta tulevaa tukipakettia.
Nythän me olemme tästä perusratkaisusta
hyvin lähellä toisiamme, koska hallituskin kannattaa,
että Kypros pitää pelastaa meidän
itsemme vuoksi. Tämä on turhauttavaa, että on
aina näitä tukipaketteja, mutta miksi niitä on
tehty? Meidän hallitus ja itse asiassa edellinenkin hallitus teki
niitä sen takia, että me halusimme turvata suomalaisten
ihmisten työpaikkoja epävakauden aikana niin paljon
kuin se meistä on kiinni, ja tällä ollaan
pystytty estämään kriisin kärjistyminen ja
syventyminen.
Me olemme siis hyvin lähellä. Perussuomalainen
puolue kannattaa tukipakettia, mutta Kansainvälisen valuuttarahaston
rahoittamana. Mutta kuinka realistista on — tai sanon sen
suoraan, ei ole yhtään realistista — että koko
loppumaailma sanoisi, että okei, me hoidamme eurooppalaisten
sotkut. (Timo Soini: Missä muualla hoidetaan?) On aivan
oikeudenmukaista ajatella, että muut kuin Euroopan maat
katsovat, että IMF osallistuu, mutta ei koko osuudella,
vaan on eurooppalaisten oman valuutta-alueen velvollisuus hoitaa
omia asioitaan. Tämä on ihan luonnollista ja ymmärrettävää.
(Perussuomalaisten ryhmästä: Onko se Impivaarasta?)
Arvoisa puhemies! Minä toivoisin, että perussuomalainen
puolue pystyisi sanomaan ihan yksinkertaisesti kyllä tai
ei. Oletteko te euron puolesta eli suomalaisten valuutan puolesta
vai oletteko sitä vastaan? Ei riitä se, että sanotte,
että teidän mielestänne todennäköisesti
se kaatuu tai siitä pitäisi erota, vaan oletteko
te sen puolesta.
Keskustan linjasta minä olen ymmärtänyt näin,
että keskusta on sitä mieltä, että euro
pitäisi pitää pystyssä ja että Suomen
pitää kuulua siihen, mutta te haluaisitte erottaa
siitä muutamia maita. Mutta tämä on todella
riskaabelia, kuten nyt perussuomalaisen puolueen teettämässä tutkimuksessa
todetaan: (Puhemies koputtaa) kolmen maan eroaminen tarkoittaisi
Suomelle 50 miljardin euron tappioita kahdeksan seuraavan vuoden
aikana. Miten te sellaista riskiä uskallatte lähteä hakemaan?
Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä eurokriisi on vähän
niin kuin hyvin öljytty kreikkalais-roomalainen painija,
eli siitä on hirmuisen vaikea saada minkäännäköistä niskalenkkiä.
Nyt ollaan pelastamassa hyvin kyseenalaisia rahojen lähteitä,
rahanpesuja ja ehkä jopa rikollista toimintaa. Näin
tehdään, vaikka jotain siltä taustalta
löytyisikin. Tämä tuntuu olevan hallituksen
tahto. Eli venäläiset kultahampaiset oligarkithan
siellä Kyproksella apupakettiamme odottavat. Ties, vaikka
jonkun nimi olisi keskusrikospoliisinkin listoilla.
Ministeri Urpilainen yritti vivuttaa tämän
tukipaketin läpi suuressa valiokunnassa. Ei onnistunut,
vaan jytkyn kaksivuotissynttäreiden kunniaksi toimme asian
tänne kaiken kansan nähtäväksi.
Perjantain äänestyksessä sitten nähdään sekin,
kuinka moni niistä kokoomuslaisista, ketkä aikaisemmin
irtisanoutuivat tästä tukipaketista, sitten tosissaan äänestävät
ja mitä äänestävät.
Ja sitten edustaja Männistölle, joka tuossa
aikaisemmin kyseli sitä, miten tämä IMF-kuvio menee,
(Puhemies koputtaa) kerrottakoon, että IMF:ssä on
melkein, lähestulkoon koko maailma mukana. (Puhemies koputtaa)
Kyllä se Suomen osuus siellä olisi paljon pienempi.
Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aivan kuten pääministeri
Katainen tuossa äsken totesi, niin en usko, että tästä salista
löytyy ketään, joka kauhean mielellään
lähtee rahoittamaan Kyprosta, ja itsekin olen suhtautunut
siihen hyvin kriittisesti.
Mutta tässä yhteydessä haluan kuitenkin
antaa kiitoksen sanat sekä pääministeri
Kataiselle että valtiovarainministeri Urpilaiselle siitä kovasta
neuvottelutyöstä, jota he tämän
asian tiimoilta ovat Euroopassa tehneet. Sillä, että me täällä Suomessa
olemme olleet todella tiukkoja asian suhteen, on ollut vaikutusta
siellä neuvottelupöydissä. Alun perin
17 miljardin euron apupaketista on tultu alas 10 miljardiin, josta
IMF ottaa 1 miljardin hoitaakseen.
Jos tässä Kyproksen tapauksessa on jotain
hyvää, niin se on se, että se on muistutus
siitä, että me todella tarvitsemme tänne
Eurooppaan pankkiunionin ja sitä kautta luotettavat stressitestit pankeille
sekä selkeät pelisäännöt
sijoittajavastuun toteuttamiselle eli sille, kuka maksaa, kun kaikki
mahdollinen sekä valtion että pankkien taloudenhoidossa
menee pieleen.
Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Suomessa elettiin 80-luvun lopulla samantyyppistä tilannetta
kuin monissa Etelä-Euroopan maissa tänä päivänä.
Meillä oli kansantalouden kriisi, siitä selvittiin.
Suomi hoiti omat asiansa, myös pankkiasiat saimme järjestykseen.
Arvoisa pääministeri, kuinka paljon Suomessa
tehdään nyt sitä analyysiä Eurooppa-tasolla, kuinka
tästä selvitään eteenpäin?
Me emme voi kulkea jatkuvasti kriisistä toiseen. Kuinka
paljon myös Saksan liittopäivävaalit
syksyllä tulevat vaikuttamaan eurooppalaiseen keskusteluun,
ja kuinka kauan Saksa tulee katsomaan tätä menoa?
Silloin ei ehkä enää puhuta siitä,
ovatko kysymyksessä pienet maat tai suuret maat.
Me emme voi hyväksyä sitä, että Kyproksen kohdalla
ilmiselvästi on havaittavissa ja ajan myötä osoitettavissa,
että siellä on toteutettu rahanpesua ja myös
rikollinen raha on ollut kaikessa tässä mukana.
Se tekee tästä erittäin epämiellyttävää myös,
että eurooppalaiset valtiot ja Suomi ovat tässä kaikessa
tukityössä mukana.
Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Rossi aivan oikein totesi, että jollakin
tavalla meidän pitäisi välttää se,
että me emme ajaudu tukipaketista toiseen.
Tämä tukipaketti, mikä koskee Kyprosta,
on ainakin omasta mielestäni ylivoimaisesti tähänastisista
paras, sillä tässähän huonojen
yritysten eli tässä tapauksessa pankkien, jotka
eivät ole hoitaneet asioitaan hyvin, omistajat kärsivät
ja heiltä otetaan omaisuus pois, ja ne ihmiset, jotka ovat
antaneet isoja summia näihin huonoihin pankkeihin, joita
ei osata johtaa eikä hoitaa, jotka ottavat ylenmääräisiä riskejä,
häviävät selvää rahaa.
Tässä on täysin oikeat periaatteet ensimmäistä kertaa
pöydässä.
Kysynkin valtiovarainministeri Urpilaiselta, että kun
ajattelemme suurta kuvaa, onko tällä nyt selvä ennalta
ehkäisevä vaikutus koko Euroopassa, että ei
kannata ajaa pankkia huonoon kuntoon, koska siinä käy
huonosti sekä sijoittajille että omistajille.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hyvä kyllä kolkkapoikainnossa
muistaa, että tämän kriisin hoidossa
on oltava myös suhteellisia, ja Ruotsin ja Ison-Britannian
istuessa katsomossa on myöskin katsottava, mikä on
Suomen suhteellinen kyky selviytyä. (Mauri Pekkarinen:
Juuri näin!) Sen takia äsken kysyin pääministeriltä näitten
väistyvien takaajien vaikutusta. Käsittääkseni
osuutemme on noussut 8,49 miljardiin euroon. Onko perälautaa
jossain vaiheessa? Siihen toivon vastausta.
Toinen asia ovat sitten tämä vaikutukset tähän eduskunnan
budjettivaltaan ja kansalliseen suvereniteettiin. Joulukuussa eduskunta
edellytti, että tämän kriisin hoidossa
on korostetun huolellisesti otettava huomioon nämä näkökohdat
myöskin, mitä ratkaisuja tehdään
riittävän suhdannepoliittisen itsemääräämisoikeuden
varmistamiseksi myöskin Suomen talouden ja työllisyyden
osalta. Kiinnitän hallituksen huomiota nyt erityisen tarkasti
tähän valtiovarainvaliokunnan toimesta tulleeseen
eduskunnan lausumaan ja sen vaikutuksiin.
Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Näitä pelastuspakettioperaatioita
on käyty vuosia ja käydään eteenpäin,
koska sanoisin vertauskuvallisesti, että aika ei ole vielä täyttynyt.
Ja tietääkö hallitus, vai eikö hallitus halua
tietää, mihinkä me olemme menossa? Nyt on
viides maa, jota me olemme pelastamassa. Montako maata pitää vielä meillä olla
pelastusoperaatiossa, ennen kuin hallituskin ymmärtää, että Suomi
rämpii täydellisesti suossa? Tämä tarkoittaa
sitä, että tieten tahtoen pitää tämmöisiä keskusteluja
käydä, koska ministeri Kataisen toiveena on syventävä integraatio.
Ja se, arvoisa ministeri, tarkoittaa liittovaltiota. Me tähtäämme siihen.
Ja niin kuin on kysytty, että minkä minä valitsen.
Minä mieluummin valitsen euron hajoamisen kuin liittovaltion.
Se tarkoittaa sitä, ministeri, että kun olemme
liittovaltiossa, siellä on yhteinen puolustus, raha, sosiaalipolitiikka
ja näin. Eli minä en ainakaan halua tämmöistä nähdä,
niin että toivoisin, että Suomen hallitus lähtisi
nyt joillekin viisaammille vesille, (Puhemies koputtaa) että joskus
pitää tulla stoppi.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Vielä edustajille Paloniemi, Pekkarinen ja Soini, ja
sen jälkeen ministereiden vastaukset, ja sitten aletaan
lähestyä puhujalistaa.
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä pidän erittäin
outona, että edes vakavat, vahvat rahanpesuepäilyt
eivät hidasta hallitusta eivätkä enää ministeri
Urpilaistakaan ajamasta voimakkaasti tukipakettia Kyprokselle. Mitä merkitystä tuolla
raportilla on ja miten uskottava tuo rahanpesuraportti on, kun sopimus
10 miljardin tukipaketista on tehty jo ennen raportin valmistumista?
Miten laaja ja syvällinen raportti voi olla, kun Kyproksella
on enemmän kuin 40 pankkia, joissa on ainakin ollut 130
miljardin varallisuus? Ei siinä riitä se, että Suomi
pitää esillä vahvasti sitä,
että rahanpesua pitää suitsia ja niin
edelleen. Se on aivan liian löperöä toimintaa.
Ja kaikki tiedämme, kuinka paljon venäläistä rahaa
on paennut Kyprokselta, miljardien edestä, ja lisää talletuspakoa
on odotettavissa. Tämä on aivan käsittämätöntä tämä sokea
tukipakettien solmiminen tällaiselle maalle.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Äsken jäi mainitsematta edustaja Virolaisen
nimi. Edustaja Virolainen, olkaa hyvä, ja sen jälkeen
edustajat Pekkarinen ja Soini.
Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Kiitos, arvoisa puhemies! Olen tässä seurannut,
kun edustaja Soini silminnähden nauttii siitä,
kun hänen Lontoon puheenvuorojaan siteerataan. Siksi ihmettelenkin,
miksi ette tunnista sitä, että tässä Kyproksen
tukipaketissa on juuri näin tehty. Rahanpesunvastaiset
toimet etenevät, velkoja uudelleenjärjestetään,
sijoittajavastuu toteutetaan, Laiki-pankki ajetaan alas. Juuri näin,
mihin te olette silloin viitanneet.
Ja vaikka nämä alle 100 000 euron
talletukset ovatkin suojassa, niin silti kyproslaisilla tulee tiukkaa.
Te olitte huolissanne siitä, miten Kyproksen mummojen satasille
käy. Kyllä tämä hallitus on
huolissaan siitä, miten suomalaisten ihmisten satasille
käy, miten suomalaisille työpaikoille käy
ja saammeko me tähän maahan talouskasvua. Juuri
siitä syystä tätä kriisiä hoidetaan parhailla
arvioiduilla menetelmillä.
Lisäksi minulla on vähän niin kuin
jakomielitautinen olo, kun kuuntelin teidän ryhmäpuheenvuoroanne.
Esititte, että IMF hoitaisi tämän kriisin.
Pohdin vain, että joko olette sopinut tapaamisenne madame
Lagarden kanssa.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta hallituksen puolelta tämän
debatin suuri viesti, oikeastaan iso uutinenkin, vaikka samantapaista
toki on aikaisemmin vihjeinä saatu, on se, mitä pääministeri
sanoi monta kertaa: ketään ei päästetä eurosta
ulos millään ilveellä. Tämä viesti
menee varmasti läpi Euroopan, ja niille, jotka eivät
ole valmiita riittävän jämeriin toimiin,
nyt on tieto tullut perille. Ketään ei päästetä ulos.
Yhteisin toimin ja voimin pelastetaan joka tapauksessa sellainen
maa, joka uhkaa joutua ulos eurosta.
Pääministeri tulkitsee: jos pienikin maa sieltä ulos
lähtisi, se sitten romuttaisi tämän koko
euron. Tämä on väärä tulkinta
ilman muuta. Esimerkiksi Kypros ei kerta kaikkiaan euroa kaataisi.
Toinen: Kun täällä sanotaan, että senttiäkään täältä ei
nyt lähde minnekään. No, totta kai meidän
vastuut tässä lisääntyvät,
noin 200 miljoonalla eurolla. Niistä on aiemmin sovittu
EVM:n kohdalla. Sinne on lähetetty vähän
rahaa, ja sen lisäksi on otettu yli 11 miljardia, (Puhemies
koputtaa) sen verran, niin kuin takausvastuita. Nyt siitä potista
ihan oikein pannaan sitten liikkeelle tämä raha,
noin 200 miljoonaa euroa. (Eduskunnasta: Suomen osuutena!) Ei voi
mielestäni väittää, että tässä ei
senttiäkään mene. — Suomen osuutena.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! IMF:ssä olisi lähes
200 maata, niitä teidän leveämpiä hartioita
Yhdysvalloista ja muista lähtien.
Toinen asia, arvoisa pääministeri: hoitaako Afrikan
unioni Afrikan talouskriisimaita? Ei. Kyllä sitä hoitaa
IMF. IMF hoiti Islannin, IMF hoiti Argentiinan. Euroopan unioni
on höhlä, kun se itse pelastaa rahanpesijöitä.
Mutta haluan teitä myöskin kiittää hyvästä keskustelusta.
Isänmaa tästä hyötyy. Me opimme,
te opitte. Mutta sitä paheksun tässä lopuksi, että RKP,
joka erittäin kovasti hyökkäsi perussuomalaisia
vastaan, ei ole kohta tuntiin ollut tässä salissa
vastaamassa. Edustaja Nauclér, joka on Ahvenanmaan edustaja
eikä RKP:n edustaja, sen sijaan ryhdikkäästi
istuu paikallaan. Eli silloin kun haastetaan ja puhutaan, niin ollaan
sitten paikalla ja puolustetaan.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Seuraavaksi pääministeri Katainen. Kuinkahan
paljon me tarvitsemme? (Pääministeri Jyrki Katainen:
Olisiko 5 minuuttia?) — No niin, on sen verran painavia puheenvuoroja
tullut sieltä edustaja Soinin suunnalta, että 5
minuuttia. Sitten valtiovarainministeri Urpilainen, mennään
samalla 5:llä.
Pääministeri Jyrki Katainen
Suuret kiitokset, herra puhemies! Minä haluan myös
kiittää teitä edustajia tästä hyvästä keskustelusta.
Tämä on virkistävää,
tämä on avartavaa, tämä on informatiivista,
ja tässä tulee erilaisia mielipiteitä. Ihan
ohi pöytäkirjan minulla olisi teille eräästä toisesta
asiasta, jos käydään salin ulkopuolella tämän
jälkeen sitten.
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Täällä moni
on esittänyt huolen siitä, että ajaudutaan
tukipaketista toiseen ja että se ei ole kannatettavaa. Me
kaikki olemme tästä ihan samaa mieltä.
Tarvitaan vain hyviä keinoja siihen, miten siltä vältytään.
Mikä on se keino, jolla vältyttäisiin,
että ei ajauduta tukipaketista toiseen?
Se, minkä takia edellinen hallitus ja minkä takia
tämä hallitus on valinnut tämän
tien, perustuu tämmöiseen pienimmän riesan
tiehen. Eli jos me antaisimme jonkun maan luisua vararikkoon, niin
se tarkoittaisi käytännössä sitä,
että se maa ei oikeastaan voisi olla enää euron
jäsen. Seuraavaksi se paine siirtyy toisiin heikossa tilanteessa oleviin
maihin, ja tämä ketjureaktio on se, jota me pelkäämme.
Sitä pelkäsi edellinen hallitus, ja sitä on
pelännyt tämä hallitus, ja sitä ovat
pelänneet monet muut, kaikki euroalueen hallitukset, ja
tämän me haluamme estää.
Tämä kriisi ei ole loppunut yhteen tai kahteen tukipakettiin,
mutta toisaalta se ei ole eskaloitunut siihen pisteeseen, että euro
olisi hajonnut tai että meille olisi tullut nykyistä vielä selkeästi
syvempi lama.
Rahanpesuun on puututtu, niin kuin on todettu. Rahanpesuselvitys
ja siitä aiheutuvat toimenpiteet ovat edellytys sille,
että Kypros voi saada seuraavan lainaerän. Se
on ihan selvää. Sen takia tehtiin myös
tämä suurempien talletusten leikkaus, koska on
todennäköistä, että jos joku
on pessyt rahaa, niin hänellä ne talletukset ovat
niitä kaikkein suurimpia.
Arvoisa puhemies! Minä tapaan EU-maiden suurlähettiläitä Helsingissä,
ja minä nyt haluaisin kysyä keskustalta, kerronko
minä heille sen, että keskusta ajaa joidenkin
euroalueen maiden erottamista. Tämä on aika iso
asia. Minä en ole sitä aikaisemmin tiedostanut,
että teillä on tämmöinen linja.
Kerronko minä Helsingissä oleville suurlähettiläille,
että keskusta ajaa euroalueesta joidenkin maiden erottamista,
koska te uskotte, että euroa pitää puolustaa
sillä, että erotetaan muutamat maat, jotta vahvin
osa jää käytännössä jäljelle?
(Miapetra Kumpula-Natri: Vai kerrotteko itse?)
Perussuomalainen puolue teetätti tutkimuksen — taisi
olla Pellervo eli Pasi Holm, joka teki tätä tutkimusta
eurosta — jossa siis todettiin näin, että jos
markkinoilla on epävarmuutta siitä, eroaako joku
tai jotkut maat eurosta, niin valuuttaunioni tulee mahdottomaksi.
Eli valuuttaliitto tulee mahdottomaksi. Ja te olette nyt toista
mieltä tästä. Teillä on oikeus
siihen mielipiteeseen, mutta te olette sitä mieltä,
että eurolle ei ole mitään haittaa, jos
siitä erottaa jäseniä pois. Eli tämä on
nyt aika iso juttu.
Mitä tulee perussuomalaisten linjaan, minä en nyt
oikein tiedä, mitä minä voin kertoa teidän
linjastanne. Te kerrotte sen tietysti itse. Mutta kun minulta kysytään,
niin sanonko minä, että te ette nyt osanneet ihan
vastata, oletteko te euron kannalla vai sitä vastaan? Minä todennäköisesti
teen näin, niin en ainakaan sano väärää todistusta, koska
minä en tiedä, mitä mieltä te
olette. Minä en tiedä, tietääkö kukaan
muukaan. (Kokoomuksen ryhmästä: Ei! — Timo
Soini: Kyllä me tiedämme!)
Me kaikki täällä spekuloimme, että jos
huonosti käy, niin huonosti menee. Mutta kysymys on siitä,
halutaanko estää se pahin mahdollinen skenaario.
Ja hallitus haluaa estää. Miksi? Siksi, että me
otamme työpaikat, hyvinvointiyhteiskunnan vakavissamme.
Ei kai tämmöistä keskustelua kukaan tässä hallitusaitiossa
vuosi toisensa perään tekisi ihan noin vain niin
kuin piruuttaan. (Timo Soini: Ei varmasti!) Vain ja ainoastaan sen takia
olemme valmiita tekemään vaikeita päätöksiä,
pistämään itsemme likoon äärettömän
epäsuositussa asiassa, koska me pelkäämme
suomalaisten työpaikkojen puolesta, suomalaista tasa-arvoa
ruokkivan hyvinvointiyhteiskunnan puolesta, jos jätämme
ongelmat ratkaisematta ja hoitamatta. Jos ottaa työn arvon,
työn itseisarvon, vakavissaan, pitää olla
valmis tekemään asioita, jotka ovat vaikeita,
jotka ovat joskus jopa epäsuosittuja, jotta voimme turvata
työpaikat ja mahdollisesti uudet investoinnit. Minun on
täysin mahdoton nähdä, että tähän
maahan syntyisi roppakaupalla uusia työpaikkoja, uusia
investointeja, jos me antaisimme euron kaatua, antaisimme yhteisen
valuutan kaatua tai antaisimme euron kriisiytyä vielä pahemmin.
Arvoisa puhemies! Kaikesta huolimatta kiitän erittäin
hyvästä keskustelusta. (Naurua)
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Valtiovarainministeri Urpilainen, 5 minuuttia.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Omalta osaltani myöskin kiitän
jälleen kerran hyvin värikkäästä keskustelusta,
jonka olemme eduskunnassa käyneet. On pakko kyllä tehdä yksi
tunnustus tässä vaiheessa keskustelua, ja se on
se, että on kovin turhauttavaa puhua, jos koko ajan on
sellainen olo, että heitetään tietoisesti
väärää tietoa ilmaan. Nyt haluan nostaa
kaksi esimerkkiä ilmaan.
Edustaja Ruohonen-Lerner, me emme leikkaa Suomessa menoja emmekä nosta
veroja sen takia, että Kyprokselle annetaan lainaohjelma. Tämä ei
pidä paikkaansa. Minusta se on todella väärin,
että kansanedustajat tällaisia vääriä väitteitä viljelevät,
kun se ei pidä paikkaansa. Vaikka Kyprokselle ei annettaisi
ollenkaan lainaohjelmaa, siitä huolimatta Suomi joutuu
nostamaan veroja ja leikkaamaan menoja, jotta me saamme oman taloutemme
tasapainoon ja me saamme velkaantumisen taittumaan, (Timo Soini:
No, tehdään sitten niin!) mutta me teemme ne mahdollisimman
oikeudenmukaisesti, mikä on ollut tämän
hallituksen keskeinen politiikan linja. Mutta se, että tällä olisi
tekemistä Kyproksen kanssa, ei pidä paikkaansa,
ja minä todella toivon, että oltaisiin rehellisiä eikä myöskään
kerrottaisi kansalaisille tällaisia asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.
Toinen asia, edustaja Paloniemi. Minä kerroin tuossa
aikaisemmin, miten määrätietoisesti Suomi
on asettanut ehdoksi rahanpesunvastaiset toimet, sekä lainsäädännön
kiristämisen että monia muitakin toimia, jotka
ovat osana tätä ohjelmaa. Mitä tulee
tähän selvitykseen, johon te viittasitte, milloin
me saamme tämän selvityksen tulokset, ensimmäiset
saamme käyttöön 20.4. Näin on luvattu.
Ne selvityksen tulokset asetetaan ehdoksi lainanmaksulle. Mikäli
siellä on puutteita, ne pitää korjata
ennen kuin rahaa Kyprokselle siirretään. Se on
hyvin tiukka ehto. Silloin näitä mahdollisia puutteita
tullaan todella korjaamaan, tai Kypros ei saa rahaa, koska laina
tullaan maksamaan heille lainaerissä. Sen takia myöskin
näiden puutteiden korjaaminen on aito, todellinen ehto
lainanmaksulle. Sen takia on väärin väittää,
että Suomi jotenkin ei todella olisi tähän
asiaan puuttumassa tai että me katsoisimme läpi
sormien niitä epäkohtia, joita mahdollisesti Kyproksella
on, kun me olemme todella taistelleet ja vääntäneet
neuvotteluissa, että tämä lopputulos
myöskin tämän kaltainen on.
Puhemies! Edustaja Soini, kaikella ystävyydellä,
on hienoa, että te kannatte huolta tavallisista ihmisistä Etelä-Euroopassa.
Mainitsitte täällä Portugalin, Irlannin.
Minäkin kannan heistä huolta. Minun sydämeni
lähes itkee verta siitä nuorisotyöttömyydestä,
joka Etelä-Euroopassa tällä hetkellä on.
Näen, että Eurooppa on siirtymässä entistä enemmän
sosiaaliseen kriisiin erittäin pahasta velkakriisistä,
mutta on älyllisesti epärehellistä jättää kertomatta,
miten te tämän ongelman hoitaisitte. Te kritisoitte
sitä, että Kyprokselle annetaan lainaa, mutta
samaan aikaan te valitatte sitä, että tavalliset
ihmiset joutuvat kärsimään. Se ei ole
loogista. (Timo Soini: On!)
Jos te kannatte huolta tavallisista ihmisistä, teillä pitäisi
olla myös joku ratkaisu, miten näitä tavallisia
ihmisiä autetaan. Suomi on nyt mukana muiden euromaiden
toimesta antamassa kriisirahaston kautta Kyprokselle lainaa, joka
kohdentuu nyt nimenomaan valtiolle ja sitä kautta tavallisten
ihmisten aseman parantamiseen, sitä kautta, että yhteiskunta
pysyy pystyssä. Väärät, huonosti
toimineet, sairaat pankit hoidetaan sijoittajien toimesta, mikä on
moraalisesti tärkeä asia ja mikä on myöskin,
niin kuin täällä edustaja Zyskowicz totesi
aikaisemmin, historiallinen käänne tämän
kriisin hoidossa.
Minusta olisi reilua, että edustaja Soini ja perussuomalainen
puolue kertoisi, miten te tätä kriisiä hoidatte.
Olen samaa mieltä kuin pääministeri ja
monet muut edustajat täällä, että se edelleenkin
jää epäselväksi. Haluatteko
te, että euroalue hajoaa, Suomi eroaa eurosta, vai onko vaihtoehto
se, mikä täällä edustajan ryhmäpuheenvuorossa
tuli esille, eli että sen sijaan, että olen nyt
neuvotellut 16 maan kanssa lukemattomia tunteja, läpi yön
istunut ja neuvotellut näitä paketteja, niin jatkossa
neuvottelenkin sitten 180 maan kanssa?
Lähden huomenaamuna 6.30 koneella Kansainvälisen
valuuttarahaston vuosikokoukseen Washingtoniin. Onko neuvonne siis
se, että siellä yli 180 maan kanssa lähdetään
neuvottelemaan lainaohjelmasta Kyprokselle tai muille kriisimaille?
Uskotteko te, että tuo tulisi olemaan helpompaa tai jollain
lailla Suomen osuus tässä tilanteessa olisi pienempi?
Minusta olisi hirveän reilua kuulla, mikä se teidän
vaihtoehtonne tässä tilanteessa on. Onko se tämä IMF-vaihtoehto,
jolloin voin kertoa IMF:n vuosikokouksessa, että perussuomalainen
puolue haluaa, että IMF hoitaa yksin, ainoastaan, eurokriisin,
vai onko se se vaihtoehto, johon aikaisemmin viittasitte, että euroalue
hajoaa ja sitten sitä kautta myöskin Suomi ottaa
takaisin markan käyttöön tai mahdollisesti
jonkun muun valuutan?
Arvoisa puhemies! Uskon, että keskustelu varmasti tulee
jatkumaan, ja se on tietenkin osa demokratiaa.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Hyvät edustajat, kuten puhemies Heinäluoma
totesi, debattivaihe alkaa olla lopuillaan, mutta kuultuani ministerien
loppupuheenvuorot pidän oi-keutena ja kohtuutena, että edustaja
Anttila ja edustaja Soini saavat vielä vastauspuheenvuoron.
Siihen me sitten lopetamme tämän debatin.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pääministeri täällä kyseli,
kertooko hän nyt sitten tänä iltana suurlähettiläille,
että keskusta ajaa joidenkin maiden erottamista eurosta.
Keskusta sanoo "kyllä" Euroopan unionille, "kyllä"
eurolle ja "kyllä" vastuulliselle taloudenpidolle mutta
"ei" jatkuville uusille tukipaketeille, "ei" Suomen velkavastuiden
ja riskien kasvattamiselle ja "ei" liittovaltiokehitykselle.
Tässä on tilanne se, että kun me
tietyllä tavalla tukipaketein ylläpidämme
näitä kriisimaita, niiden valuutan arvo on ihan
väärä sen maan kantokykyyn nähden.
Tämä on yksi ongelma, joka tässä keskustelussa
on jäänyt kokonaan pois. Me emme ole ajamassa
yhtäkään maata eurosta ulos, jos ne täyttävät
euron ehdot ja täyttävät ne talouden
vaatimukset. Tästä pitää pitää kiinni,
ja silloin on turha väittää semmoista,
että me ajamme eurosta ulos. Mutta jos Kypros lähtisi
eurosta, siitä ei seuraa semmoisia, mitä täällä on
uhkakuvia maalailtu. Sen on Helsingin Aalto-yliopiston useampikin
professori todistanut.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Meidän vaihtoehtomme ja oma
vaihtoehtoni löytyy julkaisuista, blogeista, muusta. Tiivistän
sen hyvin yksinkertaisesti: se on freedom to fail -periaate, oikeus
epäonnistua -periaate. Se tarkoittaa sitä, että väärinpelaajat vastaavat.
Se tarkoittaa myös sitä, että ne, jotka ovat
tehneet väärät sijoitukset, maksavat.
Tämän olen johdonmukaisesti kertonut ja kerron
sen edelleen.
Kokoomus on ollut johdonmukainen, se on kannattanut tukipaketteja
vakuuksilla ja ilman vakuuksia, kaikkia tukipaketteja, ja SDP kannatti
aikanaan, tai nyt kannattaa mutta aikoinaan ei kannattanut, ja vasemmistoliitto
on ollut sitten mitä milloinkin. Se on muuten ainoa ryhmä,
joka on erottanut ne kansanedustajat, jotka ovat olleet puolueen
vaaliohjelman kannalla tässä asiassa, ryhmästä.
Täytyy sanoa, että tähän on
hyvä lopettaa, koska tämä on kaiken huippu.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Sitten siirrymme puhujalistaan.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Soini, tästä on
hyvä jatkaa suoraan euroalueen poliittisen vakauden avainkysymykseen:
Kriisiohjelmissa ei nyt eikä aiemmin ole varattu käytännössä euroakaan
kriisin aiheuttamien sosiaalisten ongelmien lieventämiseen
tai työllisyyden tukemiseen. Työttömät
ja vanhukset on ajettu kerjuulle ja pankit ja sijoittajat pelastetaan.
Tosiasiassa suurtyöttömyys on keskeinen osa EU:n
kriisipolitiikkaa. Sen avulla kriisimaiden työmarkkinat
yritetään muuttaa kilpailukykyisiksi ja joustaviksi.
Euroalue on tupaten täynnä erilaisia työmarkkina-
ja eläkeuudistuksia. Ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvoima ja
-asemat yritetään murtaa joukkotyöttömyyden avulla.
Tätä tavoitetta ei tietenkään
sanota ääneen, mutta se on tyypillistä uusliberalistista
politiikkaa, josta on kokemusta Britannian thatcherismista lähtien
eri maissa.
Tätä EU:n kriisipolitiikkaa Suomen kuuden puolueen
hallitus on sitoutunut tukemaan ja vaatii kansoilta vyönkiristystä ja
on valmis tallaamaan jalkoihinsa demokratian ja parlamentarismin
perustat, kuten nyt Kyproksella. Kyproksen kriisipaketista sovittiin
maan oikeistohallituksen, muiden EU-maiden valtiovarainministereiden
sekä Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston
johtajien kesken. Kansalaisilta, maksajilta tai edes parlamenttiryhmiltä ei kysytty
mitään.
Puhemies! Tiukat säästöohjelmat ovat
omiaan supistamaan taloutta, ja ne ovat johtaneet syöksykierteeseen
etenkin Kreikassa. Kreikassa talous on supistunut neljänä vuonna,
ja supistuminen jatkuu myös tänä vuonna.
Espanjan ja Kreikan kaltaisia työttömyyslukuja
Euroopassa ei ole koettu aikaisemmin 30-luvun laman jälkeen.
Myös koko euroalueen virallinen työttömyysprosentti
on kohonnut ennätykseen, 12 prosenttiin, ja työttömien
määrä lähes 20 miljoonaan.
Puhemies! Kuitenkin välitöntä helpotusta
kriisiin ja näköalaa eteenpäin voisivat
tuoda vain elvyttävä talouspolitiikka kriisimaissa
ja EU:n keskuspankin suora rahoitus kriisimaille. Tätä vaativat
eurooppalainen ay-liike ja vasemmisto sekä monet johtavat
kriittiset taloustieteilijät. Mutta tätä ei
Saksan hallituksen johtama rintama hyväksy, vaan se vaatii
tiukkaa talouskuria ja budjettipolitiikan kiristämistä.
Sitä ilmentää Saksan ja Ranskan runnoma
talouskurisopimus, jonka umpioikeistolaisen ja uusliberalistisen
sisällön oli Suomessa valmis hyväksymään
myös koko hallitusvasemmisto.
Myös monet muut ehdotukset eurojärjestelmän
uudistamisesta johtavat käytännössä liittovaltioon,
jossa myös budjettivalta siirtyy yhä enemmän
Brysseliin EU:n komissiolle. Tämänsuuntaisia ehdotuksia
tulee paitsi oikeistolaiselta tai sosialidemokraattiselta euroeliitiltä myös,
yllättävää kyllä, joiltakin
vasemmistolaisiksi katsottavilta tahoilta.
Puhemies! Eurooppalaisen vasemmiston ohjelmassa on kuitenkin
kestäviä vaatimuksia, joiden ajankohtaisuus jatkuvasti
korostuu ja vahvistuu: tiukka pankkisääntely,
pankkien koon rajoittaminen sekä investointipankkitoiminnan
erottaminen talletuspankkitoiminnasta, rahoitusmarkkinaveron ja
pankkiveron käyttöönotto, veroparatiisien
sulkeminen, progressiivinen verotus kriisirahoituksen keskeisenä keinona,
rasitusten kohdistaminen ensi sijassa hyvätuloisiin ja
varakkaisiin väestöryhmiin, rahoituksen suuntaaminen
työttömyyden ja muiden sosiaalisten ongelmien
ratkaisemiseen ja velkajärjestelyt tukemaan vähävaraisia
velallisia kotitalouksia.
Puhemies! Kyproksen pankkitalletusten verottamista on perusteltu
ja jeesusteltu sijoittajavastuulla ja rahanpesulla, jota on tapahtunut Kyproksen
laajan pankkisektorin kautta. Tavallisilla kyproslaisilla ei ole
kuitenkaan osaa eikä arpaa rahanpesussa tai sijoitusrahoilla
keinottelussa. Kyproksella on aivan oikein asetettu kysymys, miksi
rahanpesun osalta mitään vastaavaa ei vaadita
Luxemburgilta, Britannialta ja muilta mailta, joilla on myös
rahanpesusta tunnettuja pankkeja ja veroparatiiseja. Toiset pesulat
jäävät, kun toiset laittavat lapun luukulle.
Puhemies! Teen lausumaehdotuksen: "Eduskunta katsoo, että hallitus
on sitonut Suomen valtion ja suomalaiset veronmaksajat kestämättömään
ja vain suursijoittajia ja pankkeja pelastavaan kriisitukikierteeseen
samaan aikaan, kun se vaatii tuen ehtona tavallisten työtätekevien,
työttömien, eläkeläisten ja
nuorten asemaa kurjistavien kriisiohjelmien toimeenpanoa. Valittu
linja on väärä. Eduskunta vastustaa kriisipolitiikan välttämättömyyden
nimissä toteutettua kansallisten parlamenttien budjettivallan
riisumista ja yhä tiiviimpää Euroopan
unionin liittovaltiokehitystä ja katsoo, että hallitus
ei nauti eduskunnan luottamusta."
Pia Kauma /kok:
Arvoisa puhemies! Vaikka myöskään
Irlannin, Portugalin, Kreikan tai Espanjan rahoittaminen ei varsinaisesti
mukavaa ollut, on tämä rahoituspaketti nyt aivan
erilainen. Kyproksen rahoittaminen apupaketilla on asia, johon varmasti
kovinkaan moni tässä salissa ei olisi halunnut
mennä, mutta silti tässä vain ollaan.
Ensimmäistä kertaa olemme nyt rahoittamassa
maata, jota on jo pitkään vahvasti epäilty
rahanpesusta sekä joka on tunnettu laajasti veroparatiisina.
Meidän suomalaisten näkökulmasta ei ole
mitenkään helposti perusteltavissa, että tällä tavalla
toimivaa maata pitäisi tukea eurooppalaisten yhteisistä varoista.
Miksi sitten tuemme? Siksi, että euromaat ovat huolellisen
harkinnan jälkeen yhdessä päättäneet,
että Kyproksen säilyttäminen eurossa
on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin se, että Kypros saatetaan
konkurssiin, siis sekä euron tulevaisuudelle valuuttana
että Kyprokselle itselleen.
Tämän päätöksen
hyväksyminen ei ole kuitenkaan kovin helppoa, mutta toisaalta
enää jonkin verran vähemmän
vaikeaa sen jälkeen, kun olemme nähneet, millä tavoin
rahoituspaketin ehdot ovat muuttuneet sen jälkeen, kun
neuvottelut aloitettiin. Se, että suurtallettajat ja sijoittajat
saatetaan nyt ensimmäistä kertaa kunnolla vastuuseen
pankkien huonosta tilasta, on kaikilla mittareilla mitattuna käännekohta
siinä, miten maat ja etenkin huonossa jamassa olevat pankit
joutuvat jatkossa liian riskaabeleista sijoituksista ja epäeettisestä toiminnastaan
Euroopassa vastaamaan.
Koko 23 miljardin euron rahoitustarpeesta Kyproksen itse tekemät
toimet tulevat kattamaan 13 miljardia euroa. Laiki-pankkia ja Kyproksen
keskuspankkia pääomitetaan 8,3 miljardin euron
suurtalletuksin, valtion velkakirjoja uusitaan noin 1 miljardin
euron edestä, ja sen lisäksi yksityistämisellä,
kultavarannon myynnillä ja sijoittajavastuun toteuttamisella
saadaan kokoon noin 4 miljardin euron summa rahaa. 2,5 miljardia
euroa saadaan kassaan pidentämällä Venäjälle
erääntyvien lainojen maksuaikaa. Tämän
lisäksi valtion tuloja ja menoja tullaan sopeuttamaan kovalla
kädellä.
Arvoisa puhemies! Kaikkien näiden toimenpiteiden jälkeen
euromaiden osuudeksi jää 9 miljardia euroa ja
IMF:n 1 miljardi.
Perussuomalaiset kysyivät välikysymyksessään
muun muassa sitä, miksi IMF ei yksin hoida Kyproksen kriisiä.
Vastaus on se, että IMF on kansainvälinen organisaatio,
jossa on myös paljon muita kuin eurooppalaisia päättäjiä.
Etenkin yhdysvaltalaiset ovat jo aikoja sitten todenneet, että Euroopan
pitäisi itse pystyä hoitamaan omat kriisinsä.
IMF:n eli Kansainvälisen valuuttarahaston intressit eivät
ole pelkästään tällä mantereella,
vaan myös muualla. Euroopan osuus IMF:n päätösvallasta
on vain noin kolmannes. Kun myöskään
Venäjä ei lähtenyt laajemmin mukaan uusilla
rahoituspaketeilla Kyprosta auttamaan, ei jäljelle jää mitään
muuta vaihtoehtoa kuin euromaiden auttaminen. Vaikka siis ei ole olemassa
mitään laillista pakkoa euromailla tähän
auttamiseen, käytännön pakko on olemassa.
Arvoisa puhemies! Olen ollut itsekin yksi niistä, jotka
ovat kovin sanankääntein arvostelleet euromaiden
päätöstä lähteä rahoittamaan
yleisesti tunnetun rahanpesumaan rahoituskriisiä. En ole
kovin hyvilläni tästä päätöksestä edelleenkään,
mutta samalla haluan antaa täydet kiitokseni suomalaisille
ministereille siitä kovasta neuvottelutyöstä,
jota he tämän asian tiimoilta ovat Euroopassa
käyneet. Sillä, että me täällä Suomessa
olemme olleet todella tiukkoja tämän asian suhteen,
on ollut vaikutusta päätöksentekopöydässä.
Alun perin 17 miljardin euron apupaketista on tultu alas 10 miljardiin
euroon, josta IMF, kuten sanottua, ottaa 1 miljardin hoitaakseen.
Kun tällä kertaa sijoittajat ja suurtallettajat laitetaan
kerrankin kunnolla vastaamaan kriisin seurauksista, voi sanoa, että olemme
todellakin tulleet käännekohtaan koko eurokriisin
hoidossa. Tästä lähtien sijoittajat ja
etenkin keinottelijat todella ottavat kantaakseen myös
tappioita.
Arvoisa puhemies! Jos tässä Kyproksen tapauksessa
on jotain hyvää, niin se on se, että se muistuttaa
meitä siitä, että me todella tarvitsemme
luotettavia stressitestejä pankeille ja myöskin
Euroopan pankkiunionin ja sitä kautta selkeät
pelisäännöt sijoittajavastuun toteuttamiseksi eli
sen asian päättämiseksi, kuka maksaa,
kun kaikki mahdollinen valtion ja suurten pankkien taloudenhoidossa
menee pieleen.
Hanna Tainio /sd:
Arvoisa herra puhemies! Kyproksen talous on pieni koko Euroopan
mittakaavassa. Valitettavasti kuitenkin Kyproksen taloudelliset
vaikeudet ovat ajaneet meidät nykyiseen tilanteeseen, jossa
joudumme käsittelemään maan tukemista.
Pienuudestaan huolimatta maan talouden romahtaminen voi vaikuttaa vielä herkässä tilassa
oleviin Kyproksen lähinaapureihin ja Euroopan talouteen
kokonaisuutena. Euroopan talouden pelastamiseksi on jo tehty paljon.
Emme halua riskeerata sitä jättämällä Kyproksen
nyt yksin. Varmaa on kuitenkin, että Kyproksen on tehtävä muutoksia.
Suomella on ollut selkeät tavoitteet Kyproksen auttamisen
ehdoiksi. Voimme onneksemme todeta niiden toteutuneen, sillä Kyproksen
talouden sopeutusohjelma on Suomen tavoitteiden mukainen. Suomi
on muun muassa vaatinut, että Kyproksen valtion velkataso
tulee saattaa kestävälle tasolle suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen
2020 mennessä. Sijoittajavastuun tulee toteutua laajasti,
EVM:n riskejä ja rahoitustuen määrää on
rajattava, ja IMF:n tulee osallistua sopeutusohjelmaan ja sen rahoittamiseen.
Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä Suomi
ja etunenässä SDP on vaatinut veroparatiisitoiminnan
ja rahanpesun vastaisia toimia. Lainaeriä ei makseta Kyprokselle,
mikäli ehtoja ei toteuteta.
Helpolla kyproslaiset eivät pääse.
Kyproksen tulee esimerkiksi saavuttaa 4 prosentin julkisen talouden
perusylijäämä suhteessa kokonaistuotantoon
vuoteen 2018 mennessä ja pyrkiä pitämään
perusylijäämä tällä tasolla
sen jälkeen. Lisäksi Kyproksen tulee korjata liiallinen
alijäämä mahdollisimman pian ja toteuttaa
erinäisiä tervehdyttämistoimenpiteitä.
Tuloja lisätään esimerkiksi korottamalla
kiinteistöverotuottoja, nostamalla yhteisöverokantaa
ja osinkoveroprosenttia sekä talletusveroa.
Pankkisektorilla oleellisia ovat kahteen isoon pankkiin kohdistuvat
toimet. Laiki-pankki ajetaan alas jakamalla se kahteen osaan. Samalla sen
osakkeenomistajat ja joukkolainoihin sijoittaneet menettävät
sijoituksensa ja talletussuojan ulkopuoliset tallettajat menettävät
suurimman osan talletustensa arvosta. Myös Bank of Cyprusin
lainanantajat ja osakkeenomistajat menettävät
sijoituksensa ja joutuvat siis vastuuseen virheistään.
Niin sen kuuluukin mennä, se on oikeudenmukaista.
Sopeutusohjelman mukaan pankkien seurantaa lisätään
monin tavoin. Keskuspankkirahoitusta käyttävien
ja valtion tukea saavien pankkien tulee antaa neljännesvuosittain
ajantasaiset keskipitkän aikavälin varainhankinta-
ja pääomitussuunnitelmansa. Pankkien valvonnan
stressitesteistä tulee vuosittaisia ja pankkien ydinvakavaraisuusasteen
vähimmäisraja tullaan korottamaan nykyisestä 8
prosentista 9 prosenttiin. Lisäksi Kyproksen keskuspankki
tarkistaa sääntelyään koskien
pankkien luottojen myöntämistä, ongelmaluottojen
kirjaamista ja niitä varten tehtäviä varauksia
sekä luottojen vakuuksia.
Rahanpesu Kyproksella tulee tukkia. Sopeutusohjelmassa tähän
paneudutaan, ja Kyproksella on sitouduttu toimenpiteisiin IMF:n
suositusten mukaisesti. Tässä kuussa tehtävän
rahanpesuselvityksen tulokset ja suositukset ovat osa sopeutusohjelman
ehtoja. Läpinäkyvyyttä tullaan lisäämään,
ja Kypros tulee muuttamaan relevanttia lainsäädäntöään
nopeallakin aikataululla. Kaiken edellä mainitun lisäksi
Kypros joutuu tekemään useita rakennepoliittisia
toimia saadakseen taloutensa kuntoon ja tukea muilta EU-mailta.
Tukea ei siis tulla antamaan ilman vaateita. Tämä on
ollut sosialidemokraateille erityisen tärkeää.
Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat ajaneet tiukkaa linjaa
sopeutusohjelmiin liittyen ja erityisesti sijoittajavastuun toteutumista.
Sijoittajavastuu toteutuu Kyproksen ohjelmassa laajalti, mikä on
hyvä asia. Sopeuttamisohjelman myötä Kypros
ottaa kaiken kaikkiaan askeleita oikeaan suuntaan. Halusimme tai
emme, olemme riippuvaisia viennistä ja Euroopan ta-loudesta.
Sen vuoksi ei myöskään ole ihan sama, miten
Kypros ja muu Eurooppa voi. Tukemalla muita jäsenmaita
autamme itseämme ja turvaamme suomalaista työllisyyttä ja
hyvinvointia.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa herra puhemies! Täällä eduskunnassa
on käsitelty viime viikolla valtiontalouden kehyksiä tuleville vuosille.
Suomen kansalaisille ja kuntalaisille on luvattu runsain määrin
leikkauksia ja vyönkiristyksiä. Valtiontalouden
kehykset ovat olleet synkkää luettavaa erityisesti
siksi, kun tiedämme, kuinka Suomen edustajat näiden
euromaiden neuvotteluissa ovat jälleen menneet lupaamaan
uusia tukipaketteja. Tällä kerralla vuorossa on
ollut veroparatiisisaari Kypros.
Suomalaiset veronmaksajat eivät voi muuta kuin sivusta
seurata, kuinka pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri
Urpilainen toistamiseen vuoron perään tulevat
Eurooppa-matkoiltaan, joilla allekirjoittavat toinen toistaan suurempia
sitoumuksia, joskus ilman vakuuksia, toisinaan salaisia vakuuksia,
mukanaan tuoden. On surullista seurata, kuinka kerta toisensa jälkeen suomalaisten
veronmaksajien nimet on pantu muiden maiden velkapapereihin. Kyllä tulee
kalliiksi tämä politiikka suomalaisille. Ja tämä kaikki
sen vuoksi, että ministerit Katainen ja Urpilainen haluavat
istua jossakin erinomaisessa ytimessä.
Elinkeinoelämän valtuuskunta on arvioinut, että vuoden
2012 lopussa Suomen maksimaaliset eurovastuut ovat olleet 89 miljardia
euroa, kun mukaan otetaan Suomen Pankin kautta tulevat riskit ja
EVM:n vaadittaessa maksettava pääoma. Nyt Suomen
hallitus jälleen lisää suomalaisten veronmaksajien
vastuita noin 200 miljoonalla eurolla tällä kerralla.
Olen hyvin huolissani siitä, mitä tapahtuu,
jos kaikkein pahin vaihtoehto toteutuu näiden kriisimaiden
kohdalla. Kuinka Suomen valtio selviytyy perustuslaillisista velvoitteistaan
omille kansalaisilleen? Tällä hetkellä Suomen
valtion budjetin loppusumma on noin 54 miljardia euroa, ja kun sitä vertaa
kokonaismaksimaalisiin vastuihin, 89 miljardia euroa, niin liki
kahden vuoden budjetti on jo pistetty näihin vastuisiin.
Mistä otetaan varat Suomen kansalaisten peruspalveluihin,
jos pahin euroriski toteutuu? Tämä on suuri huoli.
Arvoisa herra puhemies! Joitakin saattaa jo kyllästyttää tämä jatkuva
uutisointi eurokriisistä. Saattaa joku turtuakin näihin
suunnattoman suuriin lukuihin ja jatkuviin paketteihin, joita yön hämärinä tunteina
lyödään lukkoon kriisineuvotteluissa.
Tämä kriisi on kestänyt jo kolme vuotta,
ja uskon, että viimeistään sillä hetkellä kansalaisille
tulee todellinen herätys, kun näitä riskejä aletaan
realisoimaan.
Arvoisa puhemies! Verohallinnossa on uusi pääjohtaja,
Pekka Ruuhonen. Hän uskoo hallinnon positiiviseen imagoon,
sillä tämä positiivinen imago vaikuttaa
siihen, miten ihmiset maksavat verojaan. Otan suoran sitaatin siitä,
mitä pääjohtaja totesi tuoreessa haastattelussa:
"Meistä on parasta, että ihmiset maksavat veronsa
ajallaan, oikeansuuruisina ja oma-aloitteisesti."
Meillä Suomessa on kansalaisilla korkea moraali. Suurin
osa kansalaisista haluaa hoitaa kaikki maksunsa ja muut velvoitteensa
lakien mukaan täsmällisesti. Yleisesti meillä paheksutaan lainrikkojia.
Olen huolissani siitä, kuinka kauan suomalaisten veronmaksumoraali
säilyy korkealla tasolla, kun jatkuvasti hallitus leikkaa
kansalaisten peruspalveluja, kiristää pienituloisten maksutaakkaa
arvonlisäverojen, energiaverojen korotuksilla ja samanaikaisesti
hallitus pönkittää heikkojen euromaiden
talouksia.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Suomen ei olisi missään
tapauksessa pitänyt hyväksyä Kyproksen
tukemista. Jo rahanpesuepäilyt ovat riittävä syy
siihen, ettei keskusta voi kannattaa tukipakettia.
Muistamme kun valtiovarainministeri Urpilainen lupasi täällä salissa,
että tukea ei anneta, mikäli on epäselvyyttä rahanpesusta.
Toisin kävi: sopimus 10 miljardin tukipaketista on tehty
jo ennen raportin valmistumista. Ihmetellä sopii myös,
miten laaja ja syvällinen raportti voi olla, kun Kyproksella
on enemmän kuin 40 pankkia, joissa on ainakin ollut 130
miljardin varallisuus, ja pankkien tiedostoja on hävitetty.
Kyproksen pankkien tase on yhteensä 7 kertaa Kyproksen bruttokansantuote.
Kyproksen bkt on niin pieni, yksi kymmenesosa Suomen bkt:sta, että Kyproksen
kanssa olisi ollut realistista irrottaa se eurosta. Maailmanloppu
ei olisi koittanut, ei myöskään ketjureaktiota.
Irtoava koekaniini olisi voinut olla hyvä ase valtioiden
taistelussa rahan valtaa vastaan.
Nyt käy niin, että valtiot köyhtyvät
köyhtymistään ja rahamiehet porskuttavat.
Kyproksen taloudessa on kuplaa. Sen hintataso on noussut. Venäläiset
ja muutkin käyttävät Kreikkaa veronkiertoon
ja rahanpesuun. Se on korruptiorahan parkkipaikka. Venäläistä rahaa
on arvioitu Kyproksella olleen 25—31 miljardia euroa. Talletukset
suojataan 100 000 euroon saakka, ja yli menevälle
tulee huikea, ehkä 60 prosentin vero. Kukaan ei kuitenkaan
tiedä, kuinka paljon esimerkiksi venäläiset
oligarkit ehtivät kotiuttaa omiaan pois vetkuttelun ja
huonon valmistelun takia. Jälleen kerran keinottelijat
väistivät vastuu-taan ja eurokansalaiset maksavat
laskun. Se sijoittajien vastuusta.
Haluan muistuttaa vielä kerran siitä, mitä keskusta
sanoi alun alkaen euroon liittymisestä. Keskusta ei kannattanut
sitä. Keskusta varoitti riskeistä esimerkiksi
Välimeren maiden osalta, kun toimintatavat ja taloudenhallinta
ovat niin erilaisia. SDP ja kokoomus halusivat väen väkisin
Euroopan ytimiin. Laajaan rahaliittoon piti päästä.
Tulemme näkemään vielä monet
kerrat sen, että suomalaisilta tullaan anelemaan uusien
kriisimaiden pelastamista. Kyproksen osaltakaan asiaa ei ole selvitetty
loppuun. Maa tarvitsee 23 miljardia. Mistähän
löytyy se 13 miljardia?
Sijoittajavastuun toteuttaminen on monisyinen ongelmakokonaisuus.
EKP on tullut myönteisemmäksi. Saksa vaatii sijoittajavastuuta
ainakin vaaleihin asti. Todellisuudessa sijoittajat vievät
valtioita kuin pässiä narussa ja valtiot eivät uskalla
valuuttapaon pelon vuoksi vaatia sijoittajilta, kriisin aikaansaajilta,
rahoitusta tilanteen korjaamiseksi.
Arvoisa puhemies! On vaikea jatkaa porukan kanssa, jonka kompassi
näyttää väärin. Tämä oli matkan
alkuvaihe. Joskus pitäisi tajuta kääntyä. Täällä on
todettu monia sitaatteja. Näin sanoin itse istunnossa 12.
toukokuuta 2010: "Nyt vastuut ovat jo yli 9 miljardia Suomella".
Olen edelleen samaa mieltä.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Yrttiahon tekemää epäluottamusesitystä.
Valtiovarainministeri Urpilainen yrittää mielikuvilla
kumota kovat tosiasiat. Ministeri sanoi puheessaan, että budjetistamme
ei nyt lähetetä rahaa Kyprokselle eikä kotimaisilla
sopeutustoimilla ole yhteyttä näihin ratkaisuihin.
Ensinnäkin jo viime vuoden puolella Kyprokselle lähetettiin
rahaa etuottona, kun eduskunta hyväksyi juhannusviikolla
1,44 miljardin euron alkupääoman maksamisen Euroopan
vakausmekanismille. Ja sitä rahaa nyt käytetään.
Tämän vuoden valtion talousarviossa on vahva sitoumus,
kun siinä ykskantaan todetaan, että 11 miljardia
euroa maksetaan Euroopan vakausmekanismille vaadittaessa. Siinä ei
paljon tulkinnoille varaa jää.
Onko kotimaisilla sopeutustoimilla sitten yhteys eurokriisiin,
siis koko mädän järjestelmän systeemikriisiin,
ei pelkästään Kyproksen tilanteeseen?
No, totta kai on. Jos Suomi ottaa velkaa paitsi omien tarpeittensa
myös toisten sitoumusten vuoksi, niin se kiistatta kaventaa
liikkumatilaa kotimaassa, lisää velkaantumista
ja kasvattaa sopeuttamistarvetta. Jos valtiovarainministeri väittää,
ettei valtion velkaantumisella ole kytkentää sopeutustoimiin,
niin hallitus on joko luopunut tavoitteestaan kääntää velkaantuminen
laskuun tai sitten valtiovarainministeri ei tiedä, mitä puhuu,
ja jos tietää, pimittää tarkoituksella
kansalaisilta olennaisia tosiasioita.
Arvoisa puhemies! Tässä taannoin valtiovarainministeri
mainitsi, että Suomen linja eurokriisissä on Euroopan
tiukin ja että häntä itseään kutsutaan
Euroopassa Täti Tiukaksi. Jälkimmäisestä en
sano mitään, koska en tiedä, kuka kyseisellä nimellä valtiovarainministeriä puhuttelee.
Ensimmäisestä väitteestä voi
suoraan sanoa, että se ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin
Eurooppaa on paljon Euroopan unionin ja euroalueen ulkopuolella.
Suomi ottaa osaa sellaisiin velkakriisin tukitoimiin, joihin osa
Euroopan maista ei osallistu ollenkaan. Norjalla, Sveitsillä ja
Britannialla on, ja on ollut, aivan eri linja kuin Suomella. Niissä maissa
on katsottu myös kansallista etua, niin kuin pitääkin
katsoa. Kummassa maassa on tiukempi linja: siinä, joka
osallistuu tukitoimiin, vai siinä, joka ei osallistu lainkaan?
Velkakriisi on pankki- ja systeemikriisi. Suomi ei ole osallistunut
ylisuurten lainojen ottamiseen eikä niiden myöntämiseen.
Siitä huolimatta, että Suomi on näihin
kriisin syihin nähden sivullinen, on meidät sidottu
pysyvällä tavalla maksajaksi eurooppalaisen pikavippifirman,
Euroopan vakausmekanismin, toimintaan, ja siinä pikavippifirmassa
johtajilla on syytesuoja ja pääosa asiakirjoista
salaisia.
Suomalaisia on peloteltu sillä, että mikäli emme
osallistu kriisimaiden tukipaketteihin, koko eurojärjestelmä romahtaa.
Se on täyttä hölynpölyä.
Bis:n tilastoimista 24 maasta vain kolmella on ollut vähemmän
saatavia kuin Suomen pankeilla. Näistä kolmesta
yksikään ei osallistu kriisitoimiin, eikä olisi
pitänyt osallistua Suomenkaan.
Arvoisa puhemies! Tulevalle ajalle kasattiin lisää riskejä,
kun tallettajille ja markkinoille lähetettiin viesti, että talletussuoja
voidaan murtaa. Vaikka myöhemmin päätöstä muutettiin,
on turha kuvitella, etteikö tämä olisi
jäänyt ihmisten mieleen. On täysi syy
pelätä, että valuuttapako kiihtyy, kun
seuraava vaihe kärjistyy tässä loputtomassa
ketjussa. Ainakaan Suomen hallituksen nykyisellä linjalla
peliä ei koskaan vihelletä poikki.
Osinhan Suomen riskit ovat jo realisoituneet Portugalin ja Irlannin
osalta. Niiden hätäluottojen ehtoja ja laina-aikoja
on muutettu useaan otteeseen. Kyseessä on selvä saatavien
arvonlasku, johon ei tarvitse mennä niiden maiden, jotka ovat
antaneet kahdenvälisiä luottoja.
Kyllä minä olen äärimmäisen
huolestunut siitä, että kuinka Suomen valtiontalouden
perään katsotaan, kun me elämme Euroopan
laajuisessa hötörahataloudessa, luotamme virtuaalivakuuksiin,
joita todellisuudessa ei ole olemassakaan, ja valtiovarainministeriö kehtaa
väittää, että valtion velkaantumisella
ei ole mitään tekemistä kotimaan sopeutustoimien
kanssa.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Suomen hallitus on jälleen kerran
pelastamassa pankkeja ja sellaista päättäjien
luomaa järjestelmää, joka syöksee
heidän oman maansa kansalaiset totaaliseen ahdinkoon. En
usko, että Kyproksen syöksyn aiheuttaneet päättäjät
ja pankkiirit olivat jonottamassa 200:aa euroa tavallisten kyproslaisten
kanssa pankkiautomaateilla, eikä taida uskoa kukaan muukaan.
Nyt on tehtävä rohkeita päätöksiä,
jotta noihin vastaaviin jonoihin eivät joudu suomalaiset.
Tämän hallituksen päätökset eivät
ole rohkeita. Mikäli hallituksen meno jatkuu ja suomalaisten
rahaa pumpataan tähän tahtiin, on täysin
perusteltua olla huolissaan tavallisen suomalaisen tulevaisuudesta.
Hallituksen kestomantra on, että näin toimimalla
turvataan suomalaisten hyvinvointi. Näinkö todella
on? Tiedän, että suomalainen veronmaksaja alkaa olla
varsin kyllästynyt tähän liirumlaarumiin.
Ainakaan tämän mantran todenperäisyys
ei näy missään tavallisen suomalaisen
arjessa — päinvastoin.
Arvoisa puhemies! Etelä-Euroopan tilanne on jo pitkään
ollut todella huolestuttava. Esimerkiksi valtava nuorisotyöttömyys
on jo vakava uhka yhteiskuntarauhalle sen aiheuttamista sosiaalisista
ongelmista puhumattakaan. Mitkään toimet, joissa
Suomikin on aktiivisesti ollut mukana, eivät ole onnistuneet
pysäyttämään alati pahenevaa
kriisiä Euroopassa. Yhteiskuntarauha on uhattuna useammassakin
Etelä-Euroopan maassa.
Kansainvälinen Punainen Risti on ennustanut, että avun
tarvitsijoiden määrä tulee lisääntymään
talouskriisin vuoksi. Ihmisten on pakko turvautua ulkopuoliseen
apuun, jos sitä on edes saatavilla. Erityisen uhattuina
talouskriisin vakaville vaikutuksille ovat lapset ja nuoret, työttömät
ja yhden vanhemman perheet. Jo nyt 120 miljoonaa EU-kansalaista
elää EU:n köyhyysrajan alapuolella. Heidän
määränsä tulee mitä todennäköisimmin
kasvamaan. Näitä ihmisiä valtaeliitin
päätökset eivät todellakaan
auta. Eihän apu kohdennu heille vaan pankeille ja sijoittajille.
Myös Suomessa on näkyvissä vakavia merkkejä köyhyyden
lisääntymisestä, ja monen ihmisen tilanne
vaikeutuu koko ajan.
Onko meillä varauduttu Suomessa siihen, että yhä vahvemmin
integroituva EU ja sosiaaliturvajärjestelmät tarkoittavat
myös sitä, että yhä useampi
Euroopan kriisistä kärsivä voi lähteä tulevaisuudessa
hakemaan apua Suomesta ja meidän sosiaaliturvamme piiristä,
joka onkin ollut poikkeuksellisen vahva? Sen tarkoitus on ollut
turvata suomalaisille hyvinvointia silloin, kun syystä tai
toisesta ihmisten elämäntilanteet vaativat yhteiskunnan
tukea. Nyt sosiaaliturvajärjestelmäämme
ollaan askel askeleelta muokkaamassa EU:n taholta siten, että siitä pääsisi
nauttimaan yhä useampi EU:n kansalainen. Jokainen voi pohtia,
mitä se pahimmillaan tarkoittaa, eikä sosiaaliturvajärjestelmämme
tule sitä kestämään ilman, että sen
seuraukset heijastuvat suomalaisiin, jotka sen kustannukset kuitenkin
maksavat.
Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun tarjoilemme rahaa ulkomaille,
joudumme leikkaamaan monesta asiasta Suomessa: sosiaaliturvastamme,
palveluistamme ja kuntien rahoituksesta leikkaaminen sujuu kyllä hyvin
hallitukselta. Suomessa moni kunta kamppailee vakavissa talousvaikeuksissa,
ja säästölistat ovat lohdutonta luettavaa
lapsille, nuorille, lapsiperheille, vanhuksille ja työttömille.
Tavallinen suomalainen viime kädessä maksaa kovan
laskun siitä politiikasta, jota nykyhallituksemme harjoittaa.
He maksavat sen jokapäiväisessä elämässä elämisen kustannuksissa
ja jäämällä paitsi niitä palveluita, joihin
heillä olisi oikeus. He maksavat sen laskun, kun valtio
toisensa jälkeen antaa ahneuden ja taitamattoman, lyhytjänteisen
taloudenpidon sokaiseman valtaeliitin romuttaa oman maansa talouden
ja sen jälkeen lasku lähtee suomalaisille. Mikä pahinta,
jälleen kerran pelastamme pankkeja ja sijoittajia, emme
sitä tavallista kansaa.
Arvoisa puhemies! Jälleen kerran omastaan siis antavat
suomalaiset veronmaksajat, jotka ovat nöyrästi
ja kurinalaisesti pitäneet tämän maan
talouden pinnan ylläpuolella, ei niin, että heidän
maksuhalukkuuttaan kyseltäisiin tälläkään
kertaa, se vain otetaan. Meillä on tänä vuonna
Suomessa työttömiä noin 30 000
enemmän kuin viime vuonna, eikä tilanne ole korjaantumassa
hetkessä. "Vastuu" on sana, joka nousee esiin usein. On
sijoittajavastuuta ja vastuuta euroalueesta. Hyvä hallitus,
teillä on vastuu myös omasta maastamme, suomalaisista
ja heidän työllään keräämistään
rahoista. Miksi se vastuu ei ole yhtä tärkeä?
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.
Juho Eerola /ps:
Arvoisa puhemies! Euroopan yhteinen raha ja keskuspankki olivat
hinta Saksan yhdistymiselle. Muun muassa Ranskassa ja Britanniassa
herätti jo 80-luvun lopulla huolta D-markan ja Bundesbankin
vahva asema Euroopan taloudessa. Muun muassa äskettäin
edesmennyt Margaret Thatcher oli yksi näistä huolestuneista,
François Mitterrand toinen.
Kun Berliinin muuri murtui ja Saksat alkoivat yhdistyä,
tajuttiin, että Saksan talouspoliittinen mahti Euroopassa
oli kasvamassa liian suureksi. Toinen maailmansota oli vielä silloisten
poliitikkojen muistissa, eikä tätä kehitystä haluttu
hyväksyä. Saksalle annettiin lupa yhdistyä,
mutta samalla markka ja Saksan keskuspankki päätettiin
korvata eurolla ja sellaisilla päättäjillä,
jotka olivat kotoisin myös muualta kuin Saksasta.
Tänään 17.4. on jytkyn vuosipäivä.
Onneksi olkoon. Perussuomalaisia pilkattiin ennen vaaleja pölhöpopulisteiksi,
jotka eivät eurotaloudesta yhtään mitään
ymmärrä. Vaalien jälkeen pilkattiin siitä,
kun emme lähteneet hallitukseen. Emme lähteneet,
koska pääministeri Katainen ei hyväksynyt
kantaamme näiden kriisimaiden tukipaketteihin.
Kypros on nyt viides euromaa, joka tukea hakee. Ovatko aiemmat
tukipaketit auttaneet ja onko palomuuri pitänyt? Eivät
ole ja ei ole pitänyt. On ainoastaan onnistuttu pitkittämään
lopullista romahdusta, ja se on tehty suomalaisten veronmaksajien
rahoilla muun muassa. Tämä osoittaa sen, että päätöksemme
olla menemättä hallitukseen oli ainoa ja oikea.
Kriisi olisi tullut yrittää ratkaista Kansainvälisen
valuuttarahaston toimin, kuten me alusta alkaen olemme sanoneet.
Se on ollut linjamme, eikä jytky ole sulanut eikä liioin
eduskuntaryhmämme hajonnut, toisin kuin esimerkiksi vasemmistoliiton
eduskuntaryhmä hajosi heti kättelyssä,
kun ministeri Arhinmäki käänsi takkinsa
täydellisesti uuteen asentoon. Samaa takinkääntöä on
nähty niin demareissa kuin kristillisissäkin ja edelleen
keskustassa, joka aikanaan Suomen tähän tukipakettien
tielle johti. Ainoat, keillä on linja pysynyt, ovat perussuomalaiset,
kokoomus ja RKP, tosin eri puolilla ehkä.
Tukipaketit eivät pääty Kyprokseen.
Palomuurinne ei tule pitämään. Eurokriisi
on kuin hyvin öljytty kreikkalais-roomalainen painija,
siitä on vaikea saada niskalenkkiä. Nyt ollaan
pelastamassa kultahampaisia rahanpesijöitä ja
kenties rikollisiakin. Voi olla, että osa näistä nyt
pelastettavista rötösherroista on jopa sellaisia,
että nimiä löytyy keskusrikospoliisinkin
tiedostoista. Katsotaan, kuka vuotaa. Ei tunnu ministeri Urpilaista
juuri haittaavan tämä.
Eduskunnan kyselytunnilla taannoin uhkasin, että jos
ministeri Urpilainen ei tätä päätöstä Kyproksen
tukipaketista tähän saliin tuo, sen tuovat silloin
perussuomalaiset välikysymyksen muodossa. Tänään
se päivä sitten koitti.
Arvoisa puhemies! On demokratian kannalta aivan välttämätöntä,
että tätä kysymystä ei koeteta
vivuttaa läpi suljettujen ovien takana suuressa valiokunnassa,
vaan se käsitellään täällä kaiken kansan
silmien alla. Nyt jokainen suomalainen näkee perjantaina,
kun tästä äänestetään,
kuka kansanedustajista on sitä mieltä, että ilman
kunnollista rahanpesuselvitystä ja velkakestävyysarviota
suomalaisten rahoja voidaan lapioida oligarkkien hyväksi.
Kannatan siis edustaja Timo Soinin epäluottamuslause-esitystä.
Arvoisa puhemies! Nyt hallitus tänään
täällä monessa yhteydessä on
korostanut tätä sijoittajavastuun toteutumista.
Todellisuudessa Kyproksen pankeista on vuotanut jopa miljardeja
euroja rahaa pois. Miljardeja euroja on vuotanut pois. Tämä on
tapahtunut ulkomaisten haarakonttorien kautta samaan aikaan, kun
tavalliset peruskyproslaiset jonottivat suljettujen pankkiensa ovilla.
Siinä siis se olematon, täysin olematon sijoittajavastuu.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Heti alkuun totean sen, että kannatan
edustaja Anttilan keskustan ryhmäpuheenvuorossa tekemää lausumaehdotusta.
Mutta, puhemies, tämän talouskriisikeskustelunkin
keskellä haluan ensinnäkin todeta sen, että pyrin
itse koko ajan arvioimaan omia näkemyksiäni siitä tosiasiasta,
että Euroopan unioni, EU, on aivan keskeinen eurooppalainen
rauhan hanke ja eurooppalaista rauhaa, vapautta ja hyvinvointia
on päätöksenteossa aina pyrittävä vaalimaan
ja tukemaan. Eli kyllä Suomen on omalta osaltaan tuettava
EU:n toimivuutta, mutta korostan sitä, että en
kannata syvenevää Euroopan liittovaltiokehitystä.
Mutta me tarvitsemme tehokasta hallitusten välistä toimintatapaa
EU-tasolla hyvin laajasti. Tähän tarvitaan tietysti
vahvistuvaa Euroopan sisäistä luottamusta, ja
varmaan peruslähtökohta hyvin vahvasti on se,
että tätä sisäistä luottamusta
eurooppalaiset maat selviytyäkseen tarvitsevat.
Suomi tarvitsee euroa, ja on selvää, että Suomen
on ponnisteltava yhdessä muiden Euroopan maiden kanssa
sen eteen, että voisimme palauttaa koko euroalueen talouden
kestävän kasvun uralle. Se on Suomenkin tulevaisuuden
kannalta aivan välttämätöntä vientiriippuvaisena
maana.
Arvoisa puhemies! Taaksepäin katsoen keväällä 2010
eurokriisi tuli vastaan yllättäen, ja tänäkin
päivänä uskon, että ensiapu
siinä tilanteessa oli oikea tie Euroopan rahoitusmarkkinoitten vakauttamiseksi,
koska emme euromaina olleet varautuneet syntyneeseen tilanteeseen.
Itsekin päädyin tähän toukokuussa
2010 todeten kuitenkin, että muun muassa Kreikan kontrollin
tulee olla tiukka, että kaikkien EU-maiden osalta on tiukennettava
sopimuksia. Finanssivalvonta tulee tehdä vahvemmaksi, ettei
vastaisuudessa pääse tapahtumaan vastaavaa, mitä Kreikan
taloudessa pääsi tapahtumaan. Tuolloin keväällä 2010 totesin
myös sen, että vakausvaikutukset eivät ole
vahvoja, elleivät markkinat usko, että nämä valtiot
todella toimivat ja hakevat keinoja omien talouksiensa vakauttamiseen.
Sitten vuoden päästä keväällä 2011
kuitenkin kävi ilmi, etteivät kaikki euromaat
selviä eurossa. Sitä myöten yhteisvastuita
on kasvatettu sadoilla ja taas sadoilla miljardeilla. Talous- ja
rahaliitto on siis syventynyt. Yhteinen velka ja taloudelliset riskit
ovat kasvaneet, ja päätösvalta on siirtynyt
yhä enemmän pois kansallisista käsistä.
Eurokriisi ei ole silti näillä toimilla ratkennut.
Päinvastoin, eurokriisillä on ollut erittäin kova
hinta muun muassa kasvavana työttömyytenä ympäri
Eurooppaa.
En tänä päivänä näe
nykyisen kaltaista yksioikoista tietä eurokriisin hoidossa
järkevänä, eli siis tätä tietä,
jolla suomalaiset veronmaksajat johdetaan kasvaviin vastuisiin Euroopan
velkakriisistä. Näenkin keskustan ryhmäpuheessa
esitetyn kielteisen kannan Kyproksen tukipaketille oikeana ja järkevänä tuossa
puheenvuorossa esitetyin perusteluin.
Yhden perustelun kiteytyksen tästä ryhmäpuheenvuorosta otan vielä esille.
Edustaja Anttila ryhmäpuheenvuorossaan totesi: "Kyproksen pankkisektoriin
on liittynyt vahvoja epäilyjä rahanpesusta, pankkitalletuksille
on maksettu normaalia korkeampaa korkoa, ja maan yritysvero on alhainen.
Rahanpesuepäilyt ovat riittävä syy siihen,
ettei keskusta voi kannattaa tukipakettia." Yhdyn siis tuohon näkemykseen.
Tärkeää tässä eurokriisin
keskellä olisi tietysti käydä myös
laajempaa keskustelua ja nähdä tuommoinen suurempi
kuva tavoiteltavasta kehityksestä. Tämän
suhteen näen aika ongelmallisena sen, että meidän
eurokriisikeskustelu on edelleen liikaa keskustelua Suomen tukiriskien
vakuuksista, sijoittajavastuista ja niin edelleen. Näen
sillä tavalla, että meidän pitäisi
ehdottomasti päästä laajempaan keskusteluun
Suomen tulevaisuudesta. Me emme voi edetä tällä tiellä, jolla
menemme erityisesti talouspoliittisten päätösten
ja markkinavoimien perässä askel kerrallaan kohti
aina vain suurempaa eurooppalaista yhteisvastuullisuutta ja päätöksentekoa
sekä liittovaltiokehitystä ilman, että kykenemme
hahmottamaan laajemmin Suomelle oikean tien.
Arvoisa puhemies! Samalla, kun pyydän anteeksi ylittynyttä aikaa,
niin toivon, että tämä laajempi keskustelu
Suomen näkymistä myös saisi enemmän
ilmaa siipien alle.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Rahoitussektorin kriisi jatkuu. Kyproksen 10
miljardin euron lainasta menee 2,5 miljardia euroa pankkien pääomittamiseen,
4,1 miljardia euroa julkisen velan hoitoon ja 3,4 miljardia euroa
kattamaan julkisyhteisön menoja. Kuinka tähän
on voitu tulla? Kenen on vastuu?
Voidaan perustellusti sanoa, että EU:n laajenemisen
vimma on ollut täysin vastuutonta. Kun Kypros oli vuonna
2003 liittymässä Euroopan unioniin, ei Euroopan
komission kertomuksissa ole mainintaa Kyproksen pankkisektorin mahdollisista
ongelmista. Ongelmia ei nähnyt myöskään
Euroopan keskuspankki, kun Kypros liittyi euroalueeseen 2008, vaikka
rahoituskriisin pilvet jo näkyivät euroalueen
horisontissa. Päinvastoin: EKP:n johto totesi, että "pienelle
ja avoimelle taloudelle, kuten Kypros, euron käyttöönotto
antaa suojan kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kuohunnassa".
Kyproksen pankit läpäisivät myös
tehdyt stressitestit. Onko näillä stressitesteillä ollut
mitään merkitystä, niin ammattitaidottomasti
ne on tehty? (Kari Rajamäki: Farssitesti!) Jos samalla tyylillä jatketaan
lainoitettujen ja pelastettujen talouksien valvontaa, voidaan olla
entistä varmempia, ettei suomalaisilta veronmaksajilta
lopu Euroopan holtittomien talouksien pelastaminen.
Sanotaan, että Kyproksen pankkisektori joutui vaikeuksiin,
koska se menetti yli 4 miljardia euroa eli 22 prosenttia bkt:stään
Kreikan valtionvelan uudelleenjärjestelyissä viime
vuonna. Tappiot olivat edellytys Kreikan toiseen pelastuspakettiin.
Tappioiden jälkeen myös Venäjän
rahoitus Kyprokselle tyssäsi. Kyllähän
Kyproksen pankit tekivät ensin itse väärän
sijoituksen Kreikkaan ja kärsivät nyt tekemistään
virheistä.
Näistä pankkiirien tekemistä virheistä eivät muun
Euroopan veronmaksajat voi olla mitenkään vastuussa.
Jos vaikkapa yritysten tekemät virheet voitaisiin tällä tavalla
jälkiviisaina siirtää yhteiskunnan maksettaviksi,
ei mikään tässä maailmassa voisi
toimia. Kyproksen pankkien tappiot olisivat olleet sataprosenttiset
ilman Kreikan pelastuspakettia. Voidaankin sanoa: pankit eivät
epäonnistu siksi, että ne ovat suuria, vaan siksi,
että ne tekevät huonoja lainapäätöksiä. Kyproksen
pankit ovat tehneet huonoja lainapäätöksiä.
Arvoisa puhemies! Rahoitussektorin merkitys Kyprokselle on ollut
suuri. Rahoitussektorin talous on ollut 7,5-kertainen verrattuna
Kyproksen talouteen. Kyproksen pankit ovat maksaneet korkeaa tuottoa
säästäjilleen vielä silloin,
kun muualla korot laskivat. Kyproksen valtavaa rahoitusalaa suhteessa
reaalitalouteen on hallinnut kolme suurta pankkia, joista kaksi
suljetaan osana pelastuspakettia. Laiki kasvatti luottotappioitaan
vuodessa 400 miljoonaa euroa, ja Bank of Cyprus on romahtamaisillaan.
Kyproksen kriisin häviäjiä ovat tavalliset säästäjät
ja suuri joukko pankkialalla työskentelevistä noin
35 000 työntekijästä. Yli puolet työntekijöistä voi
menettää työpaikkansa, kun pankkisektori
puolittuu IMF:n vaatimuksesta vuoteen 2018 vastaamaan EU:n alan
keskiarvoa. Pankkiala on saaren merkittävin työllistäjä matkailualan
jälkeen. Rahoitussektori on myös ollut ainut reippaasti
kasvava ala 8,8 prosentin kasvullaan vuonna 2011. Mitä Kypros
pystyy kehittämään tilalle? Siitä tulisi
kantaa huolta, jotta seuraavien pelastuspakettien tarve vältettäisiin.
Venäläissijoittajat ovat pitäneet
90-luvulta alkaen Kyprosta sijoittajataivaana alhaisen verotuksen
takia. Kyproksesta on tullut nyt venäläisille
sijoitushelvetti, jossa yli 30 miljardin euron sijoituksia on pelastettu
Kyproksen pankkien sivukonttoreitten kautta ja myös suoraan
Kyprokselta toimien. Kyprokselle Venäjältä Turkin
ja muiden välikäsien kautta rantautunut raha on
ollut kyseenalaista, ja Kyproksen pankkeja on, lainausmerkeissä,
luvallisesti käytetty rahanpesuun.
Arvoisa puhemies! Kaikki tässä sopassa ei
ole niin huonoa, jos hallitus hoitaa tehtävänsä.
Nimittäin Kyproksen johto on tarjonnut venäläisille
mahdollisuutta päästä kiinni Kyproksen
eteläisiltä merialueilta löydettyihin
maakaasuesiintymiin. Gazprom on jo osoittanut kiinnostusta, mutta
tunnetusti venäläisjätillä ei
välttämättä ole riittävää tietotaitoa
merialueen porauksiin. Ehdotukseni on, että Suomen tulisi
vaatia pelastuspaketin antajille 10 miljardin omistusosuutta maakaasuesiintymiin
ja mahdollisuutta toimittaa porausteknologiaa. Se olisi ainut käypä vakuus.
Kysynkin: Voisiko hallitus ottaa kaasukenttien vakuutena käyttämisen
Suomen vaihtoehtona lainalle? Jos Kypros kerran tarjoaa Venäjälle kaasukenttiä lainojen
vakuudeksi, miksei EU käytä samaa vakuutta?
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kypros on Euroopan talouskriisiin pudonneista
maista kooltaan kenties pienin, mutta symbolisesti kaikkea muuta.
Se on jo viides avunpyyntöön joutunut maa. Sen
ongelmat ovat syvällä kestämättömässä talouskulttuurissa,
ja kaavaillun tukipaketin riittävyys on vähintäänkin kyseenalainen.
Kreikan ensimmäinen tukipaketti oli perusteltu silloin
käytettävissä ollein tiedoin. Kriisi
oli aluillaan, ja Kreikka oli leviämisvaaran vuoksi pidettävä jaloillaan.
Toisin kuin Irlanti, Kreikka ei ole kyennyt vastaamaan esitettyihin
ehtoihin. Sen jälkeen maa toisensa perään
on pyytänyt taloutensa paremmin hoitaneilta apua. Jokainen
on pelastettu euron säilymisen ja talousvakauden nimissä.
Viimeistään nyt on kysyttävä,
onko tästä kaikesta ollut odotettua hyötyä.
Vakautta tukipaketit eivät ole lisänneet eivätkä kriisin
leviämistä selvästikään
estäneet. Suomen hallituksenkin on nyt myönnettävä ne
tosiasiat ja sanottava "ei" Kyproksen tukipaketille.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen itse
oli euroryhmän kokouksessa maaliskuussa päättämässä talletussuojan
purusta. Kyproksella päätettiin siis puuttua kriisin
ratkaisemiseksi pienempiinkin talletuksiin, mikä oli ennennäkemätöntä.
Kypros ei tätä tietenkään hyväksynyt,
ja euroryhmän pitikin ryhtyä paniikkipuheluihin
kumotakseen päätöksensä. Vahinko oli
kuitenkin jo tapahtunut, ja sijoittajat ehtivät järjestellä rahojaan
pois maasta.
Arvio Kyproksen tarvitsemasta tuesta on noussut useammalla miljardilla
ensimmäisistä arvioista. EVM ja IMF ovat luvanneet
10 miljardia, ja Kypros itse on luvannut hoitaa loput. Tuo loppuosa
on noussut 7 miljardista 13:een, siis melkein tuplaantunut. Ehtikö euroryhmä siis
talletussuojasähellyksellään aiheuttaa
tilanteesta paljon aikaisempaa pahemman?
Kysyttävä on myös, riittääkö tukipaketin
10 miljardia mihin asti. Kyproksen omat keinot ovat kullan myynti,
pankkiveroleikkaukset ja yksityistäminen, mutta se, päästäänkö niillä 13
miljardin säästöihin tässä tilanteessa,
on todellakin epävarmaa ja jopa epätodennäköistä.
Talouskomissaari Olli Rehn on todennut moneen kertaan, että tässä yhtälössä on
aivan liikaa kysymysmerkkejä ja epävarmuuksia
todellisen pelastamisen toteutumiseksi.
Arvoisa puhemies! Moraalinen ongelma Kyproksen tukemisessa on
jopa rahallista arvoa suurempi. Kypros on tunnetusti venäläisten
miljardien rahanpesumaa ja korruptiorahan parkkipaikka. Periaate
on ollut, miksi veroja pitäisi maksaa, kun niitä välttelemällä rikastuu
varmemmin. Jos tällaista maata lähdetään
vielä Kreikan ja muiden tapaustenkin jälkeen tukemaan
vielä kerran, voi koko Euroopan unionin taloudellisen moraalin
sanoa rapistuneen, sillä ei Suomikaan enää ansaitse
mallioppilaan mitalia vaan hölmöläisen leiman.
Suomen hallitus näyttää kuitenkin
ilomielin ottavan tällaisen leiman vastaan. Maaliskuussa valtiovarainministeri
Urpilainen totesi aivan suoraan, että Suomi osallistuu
Kyproksen tukemiseen, vaikka rahanpesu- ja veronkiertoepäilyt osoitettaisiinkin
todeksi. Siinä tapauksessa vain tuen ehtoja muutettaisiin.
Eikö Suomi tosiaankaan aseta rajaa edes tähän
rahanpesuun ja veronkiertoon, ja missä se raja sitten oikein
menee?
Nyt ei enää keskustella siitä, miten
Kypros pelastetaan vai pelastetaanko sitä ylipäätään.
Kyproksen kansantalous sukeltaa jo näillä tukitoimillakin
vielä paljon nykyistä syvemmälle, ennen kuin
se mahdollisesti alkaa uudelleen tasapainottua. Bruttokansantuotteen
ennakoidaan pienenevän viidesosalla seuraavien kahden vuoden
aikana, ja konkurssiaalto on väistämätön.
Jo nyt Kyproksen euro on paljon muiden alueiden euroa heikompi,
eikä sitä lähestulkoon voi samaksi valuutaksi
enää kutsua. Mitä siis ihan todella seuraisi, jos
Kypros eroaisi eurosta? Mitä seuraisi, jos maan annettaisiin
ajautua konkurssiin? Asiantuntijoiden mukaan eipä juuri
mitään.
Lopuksi haluan vielä korostaa, arvoisa puhemies, sitä,
että maallemme on ensisijaisen tärkeää pelastaa
euro. Kasvun elementtejä olisi löydyttävä.
Kestävää kasvua ei kuitenkaan enää löydy
satunnaisia, toistuvia talouden tulipaloja sammuttelemalla.
Sinuhe Wallinheimo /kok:
Arvoisa puhemies! Olemme tänään
käyneet hyvän keskustelun Suomen lähtemisestä mukaan
Kyproksen tukipakettiin. Yksityiskohdat ja perustelut tukipaketin
myöntämiselle on monta kertaa sanottu. Hallitus
pitää edelleen uuden tukipaketin myöntämistä vastenmielisenä mutta
tässä tilanteessa välttämättömänä ratkaisuna.
Myös yleinen asetelma on aiemmista eurokriisiin keskittyneistä välikysymyskeskusteluista
hyvin
tuttu. Samaan aikaan, kun hallitus on jälleen kerran etsinyt
ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen yhdessä muiden euromaiden
kanssa, tarjoavat perussuomalaiset tuttua näköalattomuutta. Likipitäen
kaikki on Kyproksen paketissa pielessä. Jopa siinä toteutettava
sijoittajavastuu nähdään vääränä asiana.
Onkin paikallaan kysyä perussuomalaisilta sitä,
mitä vikaa on siinä, että vihdoin teidän
kannattama sijoittajavastuu toteutuu heti tukipaketin alusta lähtien.
(Kari Rajamäki: Heti kun SDP on hallituksessa!) Eikö se
ole myös meidän suomalaisten veronmaksajien kannalta
hyvä asia, että meidän tukisitoumuksemme jää tämän
takia kaavailtua pienemmäksi? Vai olisiko sitten parempi
se vaihtoehto, että ne teidän myöskin
haukkumat venäläiset oligarkit pääsisivät
pois pinteestä? Näihin olisi hyvä kuulla
konkreettisia vastauksia eikä tuttua jargonia siitä, kuinka
ylipäätään tukipakettilinja
on niin moraalitonta ja pahaa.
Arvoisa puhemies! Muutaman kommentin ansaitsee myös
perussuomalaisten esille nostama vakuuskysymys. Epäilette,
että EVM:n etuoikeutetun velkojan asemasta on taas luovuttu,
mikä edellyttäisi hallitusohjelman teon yhteydessä sovitun
mukaisesti vakuuksien saamista myös Kyprokselta, jotta
Suomi voisi olla tukipaketissa mukana. Näinhän
ei ole asianlaita. Kyllä EVM:llä on etuoikeutettu
asema. Sitä ei mainita sopimuksen artikloissa, mutta johdannossa
kylläkin. Tämä myös riittää EU:n
tuomioistuimelle, joka toimii viimeisenä lukkona Suomen
kaltaisten euromaiden etujen turvaamiseksi mahdollisissa velkomustilanteissa
tämän paketin osalta.
Arvoisa puhemies! Myöskään käsitys
siitä, että tukipaketin hyväksymisen
jälkeen rahahanat olisivat auki, ilmenipä rahanpesututkimuksessa mitä tahansa,
ei pidä paikkaansa. Kyproksen tukipaketin ehdot ovat poikkeuksellisen
tiukat ja yhteistyöhalukkuus nimenomaisesti rahanpesu- ja
veroparatiisiväitteiden selvittämiseksi ratkaiseva.
Se on kuitenkin myönnettävä, että Kyproksenkin
tapauksessa tiukka tukipakettipolitiikka ei ole ongelmatonta erityisesti
yhteiskunnan sosiaalisen eheyden kannalta.
Viimein, arvoisa puhemies, uskallan nostaa esille ajankohtaisen
kysymyksen perussuomalaisten eurokriisin hoitolinjasta. Erityisesti
tarkempaa tietoa kaivattaisiin perussuomalaisen pankkiunionin kannasta.
Puheenjohtaja Soini totesi runsas viikko sitten antamassaan haastattelussa
pitävänsä pankkien pilkkomista ja niiden velkasaneerausta
välttämättöminä keinoina
Euroopan rahoituskriisin ratkaisemiseksi. Lisäksi Soinin
mukaan Eurooppaan tarvittaisiin koko mantereen kattava konkurssilainsäädäntö.
Näin syntyisi todellinen sijoittajavastuu. Me kaikki tiedämme,
ettei pankkia voida pilkkoa tai velkasaneerata ilman yhteisiä sääntöjä.
Tarvitaan siis käytännössä jonkinlainen
pankkikriisin ratkaisuelin eli siis pankkiunioni. Kuitenkin vielä viime joulukuussa,
kun pankkiunioniin lähtemisestä keskusteltiin,
muun muassa suuressa valiokunnassa perussuomalaiset vastustivat
raivokkaasti koko ajatusta. Sen pelättiin vievän
kohti liittovaltiota. Näyttääkin siis
siltä, että perussuomalaisten jyrkästi
kriittinen eurokriisikanta olisi kevään tullen
sulamassa. Vai miten muuten tämä asia on selitettävissä?
Halulla seuraavaan hallitukseen.
Tytti Tuppurainen /sd:
Arvoisa puhemies! Maailman talous on ollut jo viisi vuotta
talous- ja finanssikriisin kourissa. Kriisi alkoi rahoitusjärjestelmästä,
ja rahoitusjärjestelmä on nytkin kriisin ytimessä.
Suomi ei valinnut tätä kriisiä. Sen enempää nykyinen
kuin edellinenkään hallitus ei olisi toivonut
joutuvansa ratkomaan globaaleja ja eurooppalaisia ongelmia. Vain
välikysymyksen tekijät näyttävät
hyötyvän tilanteesta.
Suomi ei ole voinut valita kansainvälistä toimintaympäristöä.
Se on voinut vain tehdä parhaansa vaikeuksista selvitäkseen.
Tässä suhteessa ei tällä hallituksella
ole hävettävää. Kehitys ensimmäisestä Kreikka-tukipaketista
on ollut suunnaltaan aivan oikea. Ensimmäinen tukipaketti
annettiin kutakuinkin ehdoitta, hoidettiin kriisin oireita eikä sen
syitä. Tämän hallituksen aikana on korostettu
sijoittajavastuuta ja pidetty huolta suomalaisten veronmaksajien
eduista. (Reijo Tossavainen: Onko tilanne parantunut?)
Sijoittajavastuun korostaminen näkyi jo toisessa Kreikka-tukiratkaisussa,
jossa sijoittajat joutuivat tinkimään saatavistaan.
Kyproksen kohdalla sijoittajien vastuu on varsin mittava. Ehkä Kyproksen
pankkeihin talletettiin rahaa kovaa korkoa vasten ja siinä uskossa,
että Euroopan veronmaksajat turvaavat pääoman
takaisinmaksun. Tämä osoittautui virhearvioksi.
Korkea tuotto, korkea riski -periaate toimii. Varmaan Kyproksen
pankeissa on harjoitettu rahanpesuakin, mutta pesulalasku nousee
nyt niin kovaksi, ettei rahanpiilottajilla ole mitään
aihetta iloon.
Arvoisa puhemies! Suomen linja on ollut tiukka linja ja oikea
linja. Vielä pari vuotta sitten kannettiin huolta siitä,
onko linja liiankin tiukka, onko Suomi osa Euroopan ongelmaa eikä sen
ratkaisua. Tästä on joskus aihettakin kantaa huolta. Suomi
on Euroopassa, ja Euroopan kansojen kanssa jaamme tulevaisuutemme.
Onneksi valitsemamme linja ei tässäkään
suhteessa ole osoittautunut vääräksi.
Muut ovat sijoittajavastuussa tulleet meidän linjallemme.
Sen voi sanoa, että Suomen kritiikki, jos sellaista on
ollut, on vaihtunut ymmärrykseksi.
Arvoisa puhemies! Vaikka vakuusjärjestelyt ja sijoittajavastuu
ovatkin turvanneet tulevaisuuttamme, Suomi on ottanut eurokriisin
ratkaisussa suuria riskejä. Se on oma valintamme. Kuitenkin
kannattaa katsoa kuvaa kokonaisuudessaan. Suurin riski Suomelle
ei piile finanssikriisin ratkaisumalleissa, suurin riski on itse
talouskriisi. Jos Euroopan talouskriisi jatkuu ja pahenee, sen hinta
on Suomelle moninkertainen nyt hyväksyttyihin paketteihin
verrattuna.
Suomen valintoja voi kritisoida pitemmältä ajalta.
Voi murehtia sitä, että menimme mukaan euroalueeseen.
Vielä vuosi sitten Ruotsi otettiin esimerkkinä eurottomasta
elämästä ja huolettomasta elämästä.
Ei kelpaa Ruotsi enää esimerkiksi, sillä sama
talouskriisi, joka Suomea kurittaa, haittaa myös tärkeintä yhteistyökumppaniamme.
Näitä parivertailuja voi tehdä enemmänkin. Euromaa
Slovenia on vaikeuksissa, mutta niin on sen naapuri Unkarikin. Italia
on budjettikurin ja taantuman kurissa, mutta niin on Iso-Britanniakin.
Arvoisa puhemies! Politiikassa joutuu ottamaan riskejä.
Koska on ennenaikaista uskoa, että talouskriisi olisi kokonaan
ohi, emme vielä voi laskea kaikkia Kypros-ratkaisun voittoja
ja tappioita. Tämänhetkisen parhaan tietomme mukaan olemme
kuitenkin tehneet olosuhteisiin nähden oikeita valintoja.
Valtiovarainministeri Urpilainen on tehnyt erinomaista työtä,
ja hallitus ansaitsee tukemme ja luottamuksemme.
Pietari Jääskeläinen /ps:
Arvoisa puhemies! Veronmaksajiemme tukema Kyproksen pelastuspaketti
on mädännäisen EU- ja europolitiikan
huipentuma. Paketti on poikkeuksellisen vastuuton sen takia, että näin
tuemme Euroopassa sijaitsevaa veroparatiisia ja jopa rikollisten
rahanpesua kyproslaisissa pankeissa. Vaikka Kypros joutuu hiukan
kiristämään verotustaan, maan verotus
on kuitenkin edelleen huippualhaista verrattuna Suomen verotukseen.
Esimerkiksi yhteisöveroa oltaisiin nostamassa vain 12,5
prosenttiin, mikä olisi noin puolet Suomessa nyt voimassa
olevan yhteisöveron tasosta.
On käsittämätöntä,
ettei rahanpesuselvitystä ole saatu aikaiseksi, vaikka
rahanpesusta on oltu tietoisia vuosien ajan. Edes asiaa tutkivaa
tutkimuslaitosta ei ole tietääksemme vielä valittu.
On todella onnetonta, että tukirahaa Kyprokselle lähtee
ennen kuin tiedetään rahanpesun suuruus edes 100
miljoonan euron tarkkuudella.
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja, puheenjohtaja Timo Soini on
todennut, tällaiset tukipaketit eivät toimi vaan
suorastaan pahentavat kriisimaiden asemaa. Maiden kansantuote laskee, vaihtotase
heikkenee ja velkamäärä kasvaa niin suureksi,
ettei pelastusta ole näkyvissä. Pahenevan suurtyöttömyyden
kirot ovat jo nyt tosiasia. Nuorisotyöttömyys
Kreikassa on aivan käsittämättömän
suurta, lähes 60 prosenttia. Mikä on heidän
tulevaisuutensa? Tällä politiikalla pysyvä syrjäytyminen.
Tukipaketit etelän kriisimaille ovat siinäkin mielessä omituisia,
että näissä maissa kotitaloudet ovat
Portugalia lukuun ottamatta suomalaisia kotitalouksia varakkaampia.
Jos näissä maissa vakaussopimusta olisi noudatettu,
harmaa talous olisi saatu kuriin ja olisi ollut käytössä vastaavan tasoinen
verotus kuin Suomessa, ei tällaisia tukiaisia muiden maiden,
kuten Suomen, veronmaksajien lompakoista tarvittaisi.
Toisin kuin hallitus väittää, euromaiden
tuki heikentää suomalaisten elintasoa. Hallitus
on nostanut erityisesti pienituloisia rokottavaa arvonlisäveroa
ja on leikkaamassa vaalikaudella kansalaisten peruspalveluja lähes
4 000 miljoonaa euroa heikentämällä kuntien
valtionosuuksien tasoa. Myös erilaisten energia-, sähkö-
ja bensaverojen nosto heikentää kansalaisten elämisen mahdollisuuksia.
Arvoisa puhemies! Veronmaksajien riihikuivaa rahaa etelän
maille on jo palanut vähintään 2 500
miljoonaa euroa, suurimpina erinä Kreikkaan reilut 1 000
miljoonaa ja rahoitusmekanismi EVM:ään 1 440
miljoonaa euroa. Tämän lisäksi tulevat
Suomen Pankin miljardivastuut. Pahimmillaan Elinkeinoelämän
valtuuskunnan Evan arvion mukaan Suomen vastuut voivat nousta, siis
pahimmillaan, jopa noin 90 000 miljoonaan eli 90 miljardiin
euroon. Summa olisi hirmuinen. Se olisi lähes kaksi kertaa
valtion budjetin suuruusluokkaa.
Tukipaketeille ei ole loppua näkyvissä. On
arvioitu, että lähestyvien Saksan vaalien jälkeen
alkaa uusi rumba eli uusi tukikierros. Suomen on selkeästi
todettava, että jo riittää EU-perussopimuksen
vastainen jo kolme vuotta jatkunut yhteisvastuu muiden maiden veloista
ja tätä kautta päätösvallan
siirto Brysselin herroille.
Täytyy lisäksi muistaa, että seuraavia
tukipaketteja voidaan hyväksyä jopa ilman Suomen kannatusta
hätätilamenettelyyn vedoten, jolloin ei tarvita
yksimielisyyttä vaan pakettien hyväksymiselle
riittää vain 85 prosentin kannatus.
Arvoisa puhemies! Kyproksen tukipaketti ollaan hyväksymässä ilman
rahanpesuselvitystä ja velkakestävyysarviota.
Tällainen päätöshän
olisi suorastaan moraaliton. Koska lisäksi tällaiset
tukipaketit ovat EU:n perussopimuksen ja Suomen kansan etujen vastaisia,
kannatan edustaja, puheenjohtaja Timo Soinin esittämää epäluottamuslause-ehdotusta.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Tämän säätelemättömän
kasinokapitalismin laskua maksavat nyt sadat miljoonat syyttömät.
Sokea usko markkinoiden kykyyn hallinnoida riskejä on nyt
kostautumassa. Jo 2008 lokakuussa Angela Merkel totesi saksalaisessa
lehdessä, että Saksalla ja Euroopalla on edessään
1920-luvun lopun kaltainen tilanne.
Itse asiassa myös me sosialidemokraatit 2010 Kreikka-
ja Euroopan rahoitusvakausvälineasian käsittelyn
yhteydessä toimme tämän muun muassa useissa
puheenvuoroissani esille varoituksena siitä, että tässä tilanteessa
on Kreikan ratkaisun yhteydessä ymmärrettävä myös
tämä sosiaalinen ulottuvuus. Siksi Wolfgang Schäublen
ajatus, jonka hän esitti Der Spiegel -lehdessä kesällä 2010,
oli mielestämme täysin pohdinnan arvoinen, kun
hän esitti, että EU:n jäsenmaan oman sosiaalisen
puolustautumisen ja toisaalta euroalueen oman vakauden varmistamiseksi
pitää löytää periaate,
jossa tällainen maa voidaan euroalueesta irrottaa, erota
tai irrottaa. Kreikan tapauksessa olisi pitänyt tätä pohtia,
mutta tätä ei esimerkiksi silloinen keskustalainen
pääministeri suostunut suuressa valiokunnassa
edes, esittämääni asiaa, kommentoimaan.
Kreikka-ratkaisussahan oli sikäli vielä huono
asia, että vastikkeetta annetaan 1,6 miljardin laina, josta
on maksettu yli 1 000 miljoonaa euroa Suomesta ilman mitään
vastikkeellisuutta.
Euroopan rahoitusvakausvälineen käsittely taas
on esimerkki siitä, mitenkä tässä kriisissä on menty
erittäin nopealla, kiirehtivällä tavalla
Euroopan komission ja komissaari Rehnin juoksuttamana ja kansallisesti
meillä hyvin vähäisellä parlamentaarisella
pohdinnalla ja kovin heikolla hallitusvalmistelulla.
Silloinhan tuotiin juhannusviikolla yötä myöten
2010 käsiteltäväksi tänne tämä Euroopan
rahoitusvakausväline, ja silloin muun muassa SDP:n taholta
kiinnitettiin huomiota — ja äänestin
täällä salissa myös loppuun
saakka sitä vastaan — siihen, että se
on moraalikatokattaus, josta hallitus itse esitti, että on
epätodennäköistä, että sitä tarvitaan.
Siis koko valmistelu oli todella puutteellista. Samoin siinä oli
väistyvien takaajien vastuu suoraan sanoen arvioimatta.
Helleenien tasavaltaa, Espanjan kuningaskuntaa, Kreikkaa, Portugalia,
Kyprosta lueteltiin Suomen kanssa kovassa takaavassa porukassa.
1,8 prosentin vastuumme, 7,98 miljardia euroa, onkin nyttemmin noussut
väistyvien takausten kautta 1,9289 prosenttiin, 8,49 miljardiin
euroon.
Näitä asioita ei ole käsitelty. Näitä peräsin
juuri pääministeriltä, mikä on
se perälauta, kansallisen selviytymisemme näkökulmasta
se takaraja, joka Suomen valtiontalouden osalta pitää olla. Mehän
olemme kiinnittäneet muun muassa valtiovarainvaliokunnassa
huomiota siihen, että Suomen valtiontalouden rajalliset
mahdollisuudet tukea muita maita on otettava huomioon, kun huolehditaan
myös Suomen työllisyydestä ja hyvinvointiyhteiskunnan
rahoituksesta, että euroalueen vakaus, Suomen etu, vientimarkkinoiden vakaus,
on ilman muuta selvä, mutta Suomen vastuu ja ne oman selviytymisen
näkökohdat pitää kansallisesti
itsekkäästi pystyä myöskin arvioimaan.
Jossain on perälauta.
Omalta osaltani Kreikan kohdalla — ja sosialidemokraatit
esittävät — se olisi pitänyt
olla silloin. Henkilökohtaisesti olen myös sitä mieltä, että Kyproksen
olisi pitänyt vastata itse omasta jopa rikollisesta kasinotaloudestaan
ja markkinahäiriöt olisivat olleet myöskin
heikommat. Kyproksen osalta myöskin on selkeätä tämä,
että Kyproksen rahoituslaitoksista pitää olla
kunnon selvitykset ennen tukipäätöksiä ja
rahanpesuun osallistuneita pankkeja ei voida olla tukemassa.
Tältä osin maaliskuun 1. päivä valtiovarainvaliokunta
liittyen näihin EVM:n tukijärjestelyihin edellytti,
että tukivälineen käyttöönoton
edellytyksenä on, että uusi yhteinen pankkivalvontamekanismi
on toiminnassa, ja siksi suoraa pääomittamista
ei voida käyttää, jos Kyprosta koskevia
ratkaisuja joudutaan tekemään lähiaikoina. Valtiovarainvaliokunta
kuuli tänään asiantuntijoita ja käsittelee
asiaa perjantaina. Tästä on todella oltava myös
varmuus.
Itse asiassa suurin ongelma tässä on EU:n
periaatteiden oma rikkominen, Maastrichtin sopimuksen ja monien
muiden vakausperiaatteiden rikkominen. Euron historia on ollut jatkuvasti tehtyjen
sopimusten ja itselle asetettujen sääntöjen
mitätöinnin historiaa, toisten maiden velkojen
vastaamattomuuden rikkomista ja periaatteiden mitätöintiä.
On myöskin hyvä huomata, että monet Saksan
talousasiantuntijat ovat nyt tuoneet esille sen, että ei
ole mitään erityistä perustetta, miksi
joku hallitus voisi nähdä, että tilanne olisi
nyt toisin tällä kertaa. Valitettavasti tämä tilanne
tulee jatkumaan.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että kun tämän
eurokriisin syyllisiä aikoinaan kootaan pöytään,
on siinä tosin finanssi- ja rahavallan ja euroeliitin ohella
kyllä myös media.
Anne Louhelainen /ps:
Herra puhemies! Olemme tänään keskustelleet
jo monta tuntia Kyproksen tukipaketista. Erityisesti huomiota on kiinnitetty
rahanpesuun ja Kyproksen maineeseen veroparatiisina.
Kysyin viikonloppuna Kyproksella asuvalta ystävältäni,
miltä tilanne peruskyproslaisesta tuntuu. Hän
vastasi, että sokkireaktion jälkeen peruskyproslaiset
ovat lamaantuneita ja tulevaisuus näyttää synkältä.
Rahaa ei juuri ole, eikä sitä uskalleta käyttää.
Ostetaan vain se, mitä on pakko, ja bensaakin tankataan
vain parin päivän tarpeiksi. Monet elävät
jo hyväntekeväisyysorganisaatioiden ruoka-avun
varassa.
Herra puhemies! Miten tähän sitten on jouduttu?
Rikkaat venäläiset rantautuivat Kyprokselle, ja
kulutushysteria pääsi vauhtiin. Rahaa käytettiin
viimeisten 10 vuoden aikana enemmän kuin sitä tuli,
myös hallituksen toimesta. Kukaan ei uskaltanut tai halunnut
pysäyttää kierrettä. Hallinnon
korruptio kukoisti, ja parempiosaiset nauttivat olostaan. Sitten
loppuivat rahat.
Kypros esitti melkein vuosi sitten kesäkuussa komissiolle
ja IMF:lle pyynnön talouden sopeuttamisohjelmasta ja lainamuotoisesta
tuesta pankkisektorinsa tervehdyttämiseksi. Epäilyt
Kyproksen rahanpesusta ja veroparatiisin olemassaolosta olivat olemassa
jo silloin, ovat olleet jo vuosikausia. Onkin aihetta kysyä,
miksei rahanpesututkimuksia käynnistetty jo silloin, kun
tuo pyyntö tuli. Mahtoiko johtua siitä, että Kypros aloitti
viime heinäkuussa EU-puheenjohtajamaana?
Tämän vuoden maaliskuussa euroryhmä hälytettiin
pikakokoukseen ilman ennakkoselvityksiä, eikä kenelläkään
juuri ollut tietoa, miksi. Kokouksen aikana viikonloppuna selvisi,
että Kyproksen kahdelta suurimmalta pankilta ovat rahat loppumassa.
Euroryhmä teki pika-aikataululla avustuspäätöksiä,
vaikka puhuttiin äänekkäästi Kyproksesta
rahanpesupaikkana ja se julkisesti tuomittiin. Kukaan ei kuitenkaan
uskaltanut tehdä päätöstä perusteellisesta
rahanpesuselvityksestä. Liekö kyseessä se,
että pankkien asiakkaina oli rikkaita venäläisiä sijoittajia?
Euroryhmä päätti rikkoa talletussuojaa
ja leikata kaikkia talletuksia. Kyproksen parlamentti kuitenkin
esti päätöksen voimaantulon. Päätettiin
siis leikata yli 100 000 euron sijoituksia. Pankkikonttorit
Kyproksella suljettiin, ja päätöstä perusteltiin
sillä, että rahoitusoloja ja maan pankkijärjestelmää vakautetaan
ja ehkäistään näin pääomapako.
Peruskyproslaiset jonottivat pankkiautomaateilla voidakseen nostaa
tileiltään muutaman sata euroa, jos automaatista
ylipäänsä rahaa sai. Samaan aikaan suursijoittajat
nostivat miljoonia euroja pankkien avoinna olleista sivukonttoreista.
Herra puhemies! Tätä sijoitusten leikkausta
on kuvattu melko yksinkertaiseksi toimenpiteeksi. Joidenkin arvioiden
mukaan esimerkiksi Laiki-pankissa olisi ollut yli 350 000
asiakasta, mutta vain murto-osalla asiakkaiden tileistä olisi
vielä niin paljon rahaa, että ne ylittäisivät
tuon leikkausrajan.
Kysyin äsken ministeri Urpilaiselta, keiden talletuksia
leikataan ja missä nämä talletukset sijaitsevat,
talletuksia kun on myös ulkomailla ja oletan, että myös
nämä sijoitukset joutuvat leikkauslistalle. Ministerin
mukaan 90 prosenttia sijoituksista on jäädytetty.
Kysyinkin, paljonko pankkien taseissa on takaoven kautta ulosvaluneiden
eurojen jälkeen rahaa ja paljonko tuo 90 prosenttia on
euroina. Ministeri ei näihin kysymyksiin halunnut vastata.
Kyproksen tiedotusvälineiden ja BBC:n mukaan Kyproksen
suurimman pankin Bank of Cypruksen tietokoneesta on löytynyt
tiedostoja tuhoava ohjelma ja tuhojen kohteeksi ovat joutuneet muun
muassa vuosien 2007—2010 tiedot. Kun maaliskuussa euroryhmän
päätös talletussuojan rikkomisesta oli
tehty, pelättiin systeemiriskin toteutumista, eikä pelko
näin ollen ollutkaan aiheeton.
Arvoisa puhemies! Olemme tänään huomanneet,
että pöly ei vielä todellakaan ole ehtinyt
laskeutua Kypros-paketti 1:n jälkeen, kun jo lisää rahaa
tarvitaan. Tämän päivän Kauppalehti
nimittäin uutisoi, että Kypros on pyytänyt
myös EU:n tulevasta budjetista eli vuosien 2014 —2020
rahoituskehyksistä lisärahaa. Euroopan komissio
aikookin ehdottaa, että Kyprokselle maksettaisiin EU-tukia
etupainotteisesti. Kypros saa tulevan rahoituskauden aikana alue-
ja muita tukia lähes miljardi euroa.
Ministeri Urpilainen on todennut, että jos rahanpesuselvityksistä tulee
ilmi rahanpesua tai muuta lainvastaista toimintaa, Kyprokselle myönnetty
laina jäädytetään. Nähtäväksi
jää, onko EU:lla rohkeutta porautua asiaan.
Herra puhemies! Kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraattien ryhmäpuheessa
tuotiin erinomaisella tavalla esiin SDP:n johdonmukainen linja eurokriisin
hoidossa. Kun olimme oppositiossa, vaadimme, että mahdolliset
tuet on sidottava tiukkoihin ehtoihin, joihin kuuluvat sijoittajavastuun
toteuttaminen ja riittävät vakuudet siitä,
että annettu tuki saadaan takaisin. Kun menimme hallitusneuvotteluihin,
vaadimme, että sijoittajavastuu ja taloudellisten vastuittemme
rajaaminen kirjataan myös hallitusohjelmaan, ja näin
myös tehtiin. Ja nyt kun sosialidemokraatit ovat hallituksessa
ja puolueemme puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
pääsääntöisesti edustaa
Suomea näissä tiukoissa neuvotteluissa, olemme
pitäneet johdonmukaisesti tiukasti kiinni siitä,
että vastuuntuntoista linjaamme noudatetaan. Verrattuna
edelliseen, keskustan johtamaan hallitukseen suunnanmuutos on selkeä:
Aiemmin ei pyydetty vakuuksia, ei vaadittu sijoittajavastuuta, ei
vaadittu verokilpailuun puuttumista. Nyt vaaditaan ja saadaan myös aikaan.
Arvoisa puhemies! Kyproksen kohdalla Suomi lähti tavoittelemaan
määrätietoisesti ratkaisua, joka on kestävä sekä taloudellisesti
että moraalisesti. Ajoimme sijoittajavastuun toteuttamista
ja rahanpesuepäilyihin puuttumista. Vaadimme velkakestävyyttä ja
Kansainvälisen valuuttarahaston mukaantuloa. Nämä kaikki
tavoitteet on saatu neuvoteltua tukiohjelmaan. Kyp-roksen ohjelman
keskeisimmät osat ovat pankkisektorin tervehdyttäminen,
kokonaistalouden tasapainottaminen sekä kasvua tukevien
rakenneuudistusten aikaansaaminen. Euroryhmässä sovitun
mukaisesti EVM maksaa Kyproksen tukipaketista 9 miljardia euroa,
Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä odotetaan
toukokuussa päätöstä osallistumisesta
tukeen miljardilla eurolla.
Täällä on monessa puheenvuorossa
jo tullut esiin se, että nyt käytetään
ensimmäistä kertaa vakausmekanismia. Erona aikaisempaan
tukeen nyt senttiäkään ei liiku. Sopeutusohjelma
ei vaadi uutta rahaa tai uusia takauksia. Tässä ohjelmassa
ei ole vakuuksia, koska EVM:llä on etuoikeutettu velkojan
asema, ja ohjelmalla ei ole Suomelle budjettivaikutuksia, koska
tuki suoritetaan EVM:n kautta.
Kun SDP tuli hallitukseen, maamme linja sopeuttamisohjelmiin
kiristyi olennaisesti. Väliaikaisen rahoitusvakausvälineen
eli ERVV:n käyttö tuli mahdolliseksi vain vakuuksia
vastaan, ja Euroopan vakausmekanismissa etuoikeutetun velkojan asema
toteutuu. EVM:llä on etuoikeutettu velkojan asema heti
IMF:n jälkeen. Tuen maksamista seurataan erittäin
tarkoin, ja se edellyttää Kyprokselta tiukkaa
toimintaa. Sopeutumisohjelman toteuttamisessa ensin riskitoimintaa
harjoittaneiden pankkien osakkeenomistajat ja lainanottajat kantavat
tappionsa, suurtallettajat osallistuvat urakkaan, pankit järjestellään
uudelleen ja verotusta korotetaan. Vasta sen jälkeen otetaan
käyttöön Euroopan vakausmekanismin tuki.
Kyproksen tukiohjelmassa sijoittajavastuu toteutuu historiallisen
laajasti. Kuten sanottu, sijoittajavastuun edistäminen
on ollut SDP:n linja jo pitkään. Nyt Kyproksen
kaksi suurinta riskibisnespankkia kantavat vastuunsa. Toinen pankki
ajetaan kokonaan alas ja toinen järjestellään uudelleen.
Suurtallettajien talletuksia leikataan ja muutetaan talletussuojan
eli 100 000 euron ylittävistä talletuksista
tarvittava osuus osakepääomaksi. Koko pankkisektoria
tervehdytetään muun muassa stressitesteillä,
pääomatarpeiden arvioinnilla ja uudelleenjärjestelyillä.
Pankkivalvonnasta tehdään tiukkaa ja kattavaa.
Myös verotus on osa ohjelmaa. Kyproksen sopeutumisohjelman
tiukkojen ehtojen mukaisesti maan yhteisövero, pääomavero
ja pankkivero nousevat. On tärkeää, että myös
rahanpesunvastaiset toimet on kytketty tiukasti osaksi Kyproksen
sopeutumisohjelmaa. Myös tämä on ollut
sosialidemokraattien lähtökohta ohjelman toteuttamiselle.
Kun palautetaan luottamusta talouteen, ei epäilyille saa
jäädä sijaa. On selvää,
ettei toista lainaerää tule maksaa, mikäli
Kypros ei ole korjannut rahanpesunvastaisissa toiminnoissa ilmeneviä puutteita.
SDP:lle ja sen myötä varmasti myös
koko hallitukselle suhtautuminen veroparatiiseihin on suuren mittaluokan
periaatekysymys. Tarvitsemme eettistä markkinataloutta.
Veroparatiiseja ei tule hyväksyä missään
oloissa. On hyvä huomata, että aiemmin toivottomaksi
ajateltu taistelu veroparatiiseja vastaan on jo maailmanlaajuista toimintaa,
johon uskotaan. Kyproksen tapauksesta voi vielä tulla esimerkkitapaus
siitä, kuinka veroparatiisitoimintaa kitketään.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat tehneet välikysymyksen
Kyproksen tukipaketista, jonka kokonaissumma on valtava 10 miljardia
euroa lainatakauksia eli yli puolet koko Kyproksen bruttokansantuotteesta.
Suomen osuus tästä on muutama sata miljoonaa euroa.
Kyse on maan kokoon nähden ennennäkemättömän
massiivisesta panostuksesta, mikä tekee tulevaisuudennäkymistämme
entistäkin pelottavammat. Historia ei varmasti tunne yhtään
näin uskomatonta tapausta. Liekö tässä nyt
kyseessä sitten se suuri sinko, jota täällä salissa
on muun muassa edustaja Viitanen joskus kaivannut? Nyt vain on niin,
että tällä isolla singolla ammutaan pientä kärpästä tai
sen jätöstä.
Miksi tässä täytyy nyt sitten tulla
siihen johtopäätökseen, että kyse
on nimenomaan singosta eikä paljon puhutusta palomuurista?
Siksi, että EVM-sopimuksen 4 ja 5 artiklat kertovat asiasta nimeltä hätätilamenettely.
Hätätilamenettelyä voidaan EVM:ssä käyttää,
mikäli komissio ja EKP toteavat euroalueen talouden ja
rahoituk-sen kestävyyden vaarantuneen. Hätätilamenet-tely
tarkoittaa sitä, että tällaisessa tilanteessa EVM:ssä voitaisiin
85 prosentin määräenemmistöllä päättää vakaustuen
antamisesta eli esimerkiksi ilman Suomea, jonka ääniosuus
mekanismissa on alle 10 prosenttia. Saksassahan koko sopimusta ei
olisi hyväksytty edes perustuslakituomioistuimessa, mikäli
Saksalla ei yli 15 prosentin ääniosuudella olisi
veto-oikeus hätätilamenettelyn estämiseen
säilynyt. Suomen perustuslakivaliokunnassa vain perussuomalaisten mielestä veto-oikeuden
olisi tullut säilyä Suomella, jotta EVM-sopimus
olisi voitu saattaa voimaan eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä.
Hätätilan ollessa päällä oltaisiin
siis tilanteessa, jossa euro uhkaisi hajota. Nyt tällaista
hätätilaa ei ole Kyproksen kohdalla EKP eikä komissio
julkistanut ja julistanut vaan EVM toimii yksimielisyysperiaatteella.
Näin ollen totuus onkin nyt se, että Suomessa
hallituspuolueet, kokoomus ja SDP etunenässä,
ovat silkkaa eurouskovaista kiilusilmäisyyttään
ja federalismin intoisuuttaan sekä ehkä myös
solidaarisuudesta Kyprosta tai ainakin lojaalisuudesta muita euromaita kohtaan
myöntämässä rahoitusapua Kyprokselle takauksien
muodossa. Ollaan siis nämä edellä esitellyt
kylmät tosiasiat huomioiden täysin sivuraiteilla,
jos tässä yhteydessä yritetään
väittää Kyproksen tukipaketin kohdalla
olevan kyse valinnasta siitä, hajoaako euro tai lähteekö Suomi eurosta.
Kyse ei ole välttämättä edes
siitä, että jos tukipakettia ei myönnettäisi,
Kypros lähtisi talous- ja rahaliitosta, ja vaikka olisikin,
Kypros on pieni kuin kärpänen, sen euroerolla
ei ole kärpäsen jätöksenkään
vertaa merkitystä Suomelle.
Arvoisa herra puhemies! Olen muuten henkilökohtaisesti
sitä mieltä, että ottaen huomioon valitun
eurokriisin hoitamisen tien, joka johtaa liittovaltioon, Suomen
tulee itse ottaa ja erota talous- ja rahaliitosta. Se on Suomelle
kansantaloudellisesti ja yhteiskuntapoliittisesti ainut kestävä tie.
En kannata mitään tukipaketteja, en edes IMF:n
kautta, mutta se täytyy joka tapauksessa tässä todeta,
että IMF:ssä Suomen rahoituksen osuus on normaalisti
0,53 prosenttia eli kyse on aivan eri suuruusluokasta kuin mihin
Suomi nyt on EVM:n, ERVV:n, EKP:n ja kahdenvälisten lainojen
myötä sitoutunut.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen sanoi vastauspuheenvuorossaan,
että hallitus haluaa turvata Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.
Se on jalo ja hyvä ajatus, konsepti ei vain toimi.
Suomen talouskasvu ja työllisyys ei parane pelastuspaketeilla
eikä rahanpesun tukemisella. Tästä todisteena
tämän vuoden alkupuoli, jolloin työttömien
määrä kasvoi Suomessa 25 000
ihmisellä. Näin siitä huolimatta, että hallitus
on heittänyt kahmalokaupalla euroja tukimaihin. Hallituksen
mukaan näillä toimilla on tuettu työllisyyttä.
Onkohan nyt käynyt niin, että hallitus on sotkenut
kaksi sanaa, työllisyys ja työttömyys, keskenään?
Missä vaiheessa huomataan se, että keisarilla
ei ole vaatteita, että sillä on vain tuluskukkaro,
johon se mielihyvin tunkee Suomen ja muiden auttajien eurot?
Arvoisa puhemies! Hallitus kertoi vastauspuheenvuorossaan myös,
että se vaatii rahanpesu-epäilyihin puuttumista.
Eikö olisi ollut syytä vaatia rahanpesuun puuttumista?
Ei epäilyihin puuttuminen auta mitään
eikä ketään. Pahimmassa tapauksessa se
pyyhkäisee koko tutkimuksen rahanpesusta pois.
Hallitus kertoi myös, että Kyproksen erityisongelma
on epäterve kilpailu pankkien talletuksilla. Mitä jargonia
tämä on? Miksi hallitus ei sano suoraan, että Kyproksen
erityisongelma on valtava pesula, rahanpesula, ja hallitus haluaa laittaa
nyt suomalaisen veronmaksajan rahanpesun rahoittajaksi?
Nyt säästetään alle 100 000
euron talletukset. Niiltä ihmisiltä ei viedä,
jotka ovat säästäneet vähemmän
pankkeihin. Kuinkahan monella suomalaisella palkansaajalla muuten
on pankkitilillään 99 999 euroa? Ei monellakaan.
Siitä huolimatta hallitus on valmis ottamaan suomalaisen palkansaajan
maksumieheksi, myös ne 708 000 suomalaista, jotka
elävät viimeisimmän tilastotiedon mukaan
alle EU:n asettaman köyhyysrajan, joka muuten on vajaa
1 050 euroa kuukaudessa.
Arvoisa puhemies! Hallitus hurskastelee tällä hetkellä veroparatiisien
vastaisella työllä, hurskastelee, koska se ei
kuitenkaan tee sitä, vaan se tukee veroparatiisitoimintaa.
Tämä käy ilmi selvästi valtiovarainministerin
antamasta vastauksesta koskien tekemääni kysymystä konserniavustuksista.
Ministeri Urpilainen vastasi, että vaikka periaatteessa
konserniavustuksia voi antaa vain kotimaisille tytär- ja
emoyhtiöille, voidaan Suomessa antaa kyseisiä avustuksia,
jos ulkomaisella yhtiöllä on toimipaikka Suomessa — siis
vaikka nakkikioski. Ministeri perustelee tätä korkeimman
hallinto-oikeuden päätöksellä vuodelta
2003, jossa sanotaan, että ulkomaisten yhtiöiden
Suomessa olevien kiinteiden toimipaikkojen verokohtelu ei saa olla
ankarampaa kuin vastaavaa toimintaa harjoittavien kotimaisten yhtiöiden.
Arvoisa puhemies! Jos hallitus todella haluaisi puuttua veroparatiisitoimintaan,
miksi se jättää huomiotta KHO:n päätökset
viisi vuotta myöhemmin eli vuodelta 2007? Nimittäin
voimassa olevan lain mukaan konserniavustuksia voidaan maksaa vain
kotimaisilta yhtiöiltä sellaiselle kotimaiselle
yhtiölle, jolla on myös kotipaikka ja rekisteröity
kotipaikka Suomessa. KHO vuonna 2007 sanoo, että kotimaisuusvaatimus
on voimassa myös silloin, jos toisen yhtiön kotipaikka sijaitsee
jossakin toisessa EU-maassa, eli toiseen EU-maahan ei saa maksaa
konserniavustuksia. Tämä varmasti tarkoittaa sitä,
että silloin ei saada maksaa myöskään
Caymansaarille. Jos veroparatiisien vastaista työtä on
se, että Caymansaarille rekisteröidyn suomalaisen
yhtiön tytäryhtiö laittaa nakkikioskin
Mannerheimintielle saadakseen emoyhtiöltään
konserniavustuksia ja verotettavan tulon näin siirtää turvaan,
ollaan aikamoisessa vetelässä suossa.
Arvoisa puhemies! Tällä hallituksella ei ole moraalia.
Hallitus on kaukana kansasta ja siitä todellisuudesta,
missä suomalaiset elävät. Työttömyys
kasvaa. Jo nyt yli puoli miljoonaa työikäistä,
työkykyistä ja työhaluista on vailla
työtä. Hallitus kiristää kansan
nälkävyötä nostamalla tasaveroja
ja tarjoilemalla nollalinjaa sekä leikkaamalla palveluita.
Hallitus sanoo kirkkain silmin, että näillä kiristyksillä ei
ole mitään tekemistä sen kanssa, miten
me tuemme rapatalousmaita.
Täällä väitettiin, että Suomesta
ei ole lähtenyt senttiäkään,
mutta tämä on muunneltua totuutta — vai
ovatko valtiovarainministeri Urpilaisen sanat muunneltua totuutta,
kun hän kertoi tänään, että 1,44
miljardia on jo annettu? Lisäksi meillä on lupaus
vakuuksien kautta vielä lisämiljardeille.
Jo annetut eurot ovat suomalaisilta pois. Eivät ne
ole pois ainakaan ruotsalaisilta tai norjalaisilta, ne ovat pois
suomalaiselta palkansaajalta ja suomalaiselta veronmaksajalta.
Jussi Halla-aho /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kypros on jatkoa Kreikan romahdukselle. Suuri
osa Kyproksen pienestä kansantaloudesta koostuu pankkisektorista,
joka oli sijoittanut raskaasti Kreikkaan. Kyproksen kriisi ei johdu
rahanpesusta, mutta Kyproksen pankkijärjestelmän
luonne tekee pelastusoperaatiosta poikkeuksellisen vastenmielisen.
Vähintään kolmasosa ja enintään
puolet Kyproksen pankeissa makaavasta rahasta on venäläisten.
Venäläisiä talletuksia on noin 24 miljardia
euroa, niistä reilu puolet yksityishenkilöiden tai
yritysten rahaa. Venäläiset rahamiehet alkoivat
siirtää varojaan Kyprokselle 90-luvulla. Tämä johtui
toissijaisesti alhaisesta yhteisöverotuksesta, joka houkutteli
saarelle venäläisiä yrityksiä,
mutta ensisijaisesti siitä, että Kyproksen pankeissa
esitettiin rahan alkuperää koskevia kysymyksiä vähemmän
kuin muualla. Kypros on veroparatiisi ja rahapesula. Sen kansantalous
perustuu epäterveisiin verohoukuttimiin ja venäläisen
rahan pesuun.
Euroryhmä on ottanut Kyproksen suhteen kovemman linjan
kuin Kreikassa, eikä selitystä tarvitse kaukaa
hakea. Saksan ja Ranskan pankeilla oli valtavat saatavat Kreikasta.
Vaihtoehtoina oli tukea suoraan omia pankkeja omien veronmaksajien
rahoilla tai lainata rahaa Kreikalle, joka sitten palautti rahat
Saksan ja Ranskan pankkeihin. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa
oli hyvänä puolena se, että sitä saatettiin
kutsua solidaarisuudeksi, sekä se, että mukaan
saatiin höynäytettyä suomalaiset, joilla
ei ollut lainkaan saatavia Kreikasta. Kyproksella kyse ei ole Saksan
ja Ranskan vaan venäläisten oligarkkien rahoista, joten
solidaarisuutta on luonnollisesti vähemmän.
Välimeren maiden tukemisessa on erityisen ikävää se,
että pohjoiseurooppalainen maksaa veroja, jotta eteläeurooppalaisen
ei tarvitsisi. Ennen kriisiä suomalainen maksoi korkotuloistaan veroa
kaksi kertaa enemmän kuin kyproslainen ja arvonlisäveroa
lähes kaksi kertaa enemmän kuin kyproslainen.
Suomen ylin marginaalivero oli kaksi kertaa korkeampi kuin Kyproksella,
ja kyproslaisten kotitalouksien nettovarallisuus oli yli kolme kertaa
suurempi kuin suomalaisten kotitalouksien.
Maaliskuussa euroalueen johtajat onnittelivat itseään
17 miljardin euron paketin kasaamisesta. Nyt tarvittava summa onkin
23 miljardia euroa. Kyproksen itsensä pitäisi
haalia jostakin kasaan 7 miljardin euron sijasta 13 miljardia euroa.
Uudet säästöt, kiristykset ja leikkaukset
tilanteessa, jossa maan talous on kuluvana vuonna supistumassa vähintään
10 ja pahimmillaan jopa 20 prosenttia, eivät edistä tervehtymistä,
vaan nopeuttavat romahdusta. Edessä on uusi bail-out. Talouskuria
pitäisi noudattaa silloin, kun menee hyvin. Nyt troikan
tarjoamat lääkkeet ovat niin väkeviä, että ne
tappavat potilaan.
Kyproksen oman tulevaisuuden suhteen ei ole strategiaa. Jos
ja kun epäterve pankkisektori on pakko ajaa alas, poksahtavat
myös muut kuplat, kuten rakentaminen, kiinteistöala
ja niin edelleen. Mitä tulee tilalle? Turismin osuus bruttokansantuotteesta
on 17 ja teollisuuden 6 prosenttia. Teollisuus tarvitsee raaka-aineiden
ja osien tuontia, joka on pysähdyksissä, jos pankkijärjestelmä on
lamaantunut eikä luotota.
Sekä teollisuus että turismi ovat euron panttivankeina.
Kypros ei voi devalvoida valuuttaansa realistiselle tasolle, mikä olisi
edellytys kasvun käynnistymiselle. Sama koskee tietysti
myös Kreikkaa, Espanjaa ja kaikkia maita, jotka ovat menettäneet
kilpailukykynsä ja joutuneet alijäämä-
ja velkaantumiskierteeseen.
Pelottavinta ei ole se, mitä Kreikassa tai Kyproksella
tapahtuu, pelottavinta on, että suuri osa euroalueesta
mukaan lukien Espanja, Italia ja Ranska ovat samalla alaspäin
viettävällä tiellä. Kyproksen
yksikkötyökustannukset ovat vuodesta 95 alkaen
nousseet 40 prosenttia. EU:nkin keskiarvo on 39. Saksassa ne ovat
kohonneet 9 prosenttia. Saksa saa etua valuutasta, jonka ulkoinen
arvo on sen tuotantokykyyn nähden liian alhainen, mutta
useimmat muut kärsivät siitä, että sama
valuutta on niille liian vahva.
Bail-outin maksajien määrä vähenee
koko ajan yhä uusien maiden ajautuessa kriisiin ja IMF:n
vetäytyessä operaatioista. Tukimekanismien asteittainen
siirtyminen enemmistöpäätöksiin
johtaa samalla siihen, että tällä kutistuvalla maksajajoukolla
on yhä vähemmän sanomista siihen, mihin
ja kuinka paljon sen rahoja käytetään.
Suomen on irtauduttava pelastusoperaatioista, jotka eivät
auta itse autettavaa mutta jotka vaarantavat Suomen oman tulevaisuuden.
Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa herra puhemies! Euron tukipaketit ovat kuin päättymätön jatkokertomus,
mutta nyt Kyproksen tukipaketin yhteydessä saavutetaan
eräänlainen kulminaatiopiste. EU- ja eurokriittisyys
kasvaa kaikkialla Euroopassa, ei vähiten Suomessa, missä kansa on
perinteisesti ollut erityisen lainkuuliaista.
Jo alun alkaen, kun Suomi oli liittymässä 90-luvun
alkupuolella EU:hun, niin silloin kun kriittisissä puheenvuoroissa
sanottiin, että EU:ssa on paljon järjenvastaisia
määräyksiä, sanottiin, että eihän
niitä tarvitse noudattaa, eivät niitä muutkaan
maat noudata. Nyt todellakin näemme, että esimerkiksi
Välimeren maat eurorakenteessa eivät ole noudattaneet
sääntöjä. Vestigia terrent, jäljet
pelottavat. Protestanttisessa kulttuurissa kasvaneina meillä on
erittäin suuri lain kunnioitus. Laki ennen mua syntynyt
jälkeeni jää, ja voidaan sanoa, että lain
kunnioitus on ollut keskeinen elementti nykyisen kaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan
ja monella tapaa toimivan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentumisessa.
Tällainen hieno yhteiskunta, joka meillä on, ei
ole suinkaan taivaasta yhtäkkiä tipahtanut tai
kerralla syntynyt, vaan se on pitkäaikaisen työn
tulos.
Päivällä debatissa saimme kuulla
useampaankin kertaan, että me perussuomalaiset jotenkin iloitsisimme
tästä eurokriisistä. Ei todellakaan, kaikkea
muuta. Eurokriisi on eräänlainen ihmiskunnan onnettomuuspaikka,
historian onnettomuuspaikka.
Minua on viime aikoina askarruttanut se, että jos kerran
monet kansainväliset asiantuntijat ovat siihen suuntaan
viitanneet, että joskus eurojärjestelmä ja
EU romahtavat — sanon, että jos romahtaa EU ja
euro — niin minkälaista tilintekoa sen jälkeen
Euroopan valtiot käyvät. Ketkä ovat tikunnokassa
mahdollisesti leivättömän pöydän äärellä?
On tietysti selvää, että kun ahneudesta
ja saalistuksesta, jotka ovat perinteisesti olleet häpeällisiä asioita,
on tehty hyveitä ja mahdollistettu joillekin etuoikeutetuille
ahnehtia ja saalistaa, tällaisten arvojen varassa elävä yhteiskunta
ja kulttuuri ei voi olla pitkän päälle
elävä ja toimiva.
Arvoisa herra puhemies! Yksi vastenmielinen ulottuvuus Kyproksen
tapauksessa on myös se, etteivät sikäläiset
virkamiehet ryhtyneet tutkimaan rahanpesua Sergei Magnitskin tapaukseen liittyen.
Jos näin olisi käynyt, niin olisi varmasti ollut
mahdollista saada lisätietoa tästä hämärästä tapahtumasta,
jonka kaikkia taustoja emme todellakaan tiedä ja jotka
halutaan tarkoituksellisesti pitää piilossa.
Euron historia on arvokriisin historiaa. Se on ahneuden ja saalistamisen
mahdollistamisen historiaa.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Reijo Tossavainen /ps:
Kunnioitettu herra puhemies! Hyvät perussuomalaiset!
Täällä aiemmin keskustelun alussa muisteltiin
menneitä puheita. Niin teen minäkin. Tietokilpailukysymys teille
siellä salissa. Kuka nykyisen hallituksen ministeri on
puhunut eduskunnassa vaalien alla seuraavasti? "Kreikan hallitukset
pyörittivät pyramidihuijausta. Kansainväliset
pankit ja finanssilaitokset rahoittivat tätä suurten
tuottojen toivossa. Suuriin tuotto-odotuksiin liittyy aina myös
suuri riski. Kun voitot oli yksityistetty, tappiot sosialisoitiin.
Kreikan pyramidihuijauksesta kärsivät tavalliset
kreikkalaiset, ja tappioita maksavat nyt muiden euromaiden kansalaiset,
myös me suomalaiset. Me emme ole hyväksyneet Kreikka-lainaa
emmekä Irlanti-takausta. Emme myöskään
hyväksyneet väliaikaista tukimekanismia, jossa
takaajien vastuu kohoaa 440 miljardiin euroon. Suomen osuus tästä on
8 miljardia euroa. Nyt suomalaisten verovaroja ollaan kuppaamassa
vielä miljardeja euroja lisää. Puolueemme
ei hyväksy uutta pysyvää tukijärjestelmää eli
niin sanottua Euroopan vakautusmekanismia. Se sitoisi suomalaiset
vielä suurempiin uhrauksiin."
Edellä kuultu lainaus on noin parin vuoden takaa. Kuka
siis oli se ministeri, joka puhui noin järkevästi?
Oikea vastaus on, että Paavo Arhinmäki vasemmiston
ryhmäpuheenvuorossa täällä eduskunnassa.
(Perussuomalaisten ryhmästä: Voiko olla totta?)
Arvoisa puhemies! Ennen euroon liittymistä vuonna 98
täällä puhuttiin euron huonoista puolista.
Muistin virkistämiseksi kysyn nyt, kuka silloin vastasi
eurokriittisille näin: "Tämä on pimeää pelottelua!
Maalaatte mörön seinälle ja joudutte
sitä sieltä itse vielä pyyhkimään."
Näin uhkaili silloinen pääministeri Paavo
Lipponen.
Entäs kuka hallituksen ministeri puhui vaalien alla
muun muassa Kouvolassa, jossa olin parin metrin päässä kuulemassa,
ensimmäisen Kreikan apupaketin jälkeen, siis vaalien
alla, näin: "Nyt asiat ovat kunnossa niin Kreikassa kuin
muissakin ongelmamaissa. Joka muuta väittää,
on pölhöpopulisti." (Ritva Elomaa: Ministeri Stubb!) — Oikea
vastaus oli todellakin, että ministeri Alexander Stubb. — Samoihin
aikoihin pääministeri Katainen vakuutti, että "nyt
on saatu markkinavoimista niskalenkki". Jos hän olisi täällä,
kysyisin, missähän tuo lenkki nyt on. En ole tuolla
Suomea kiertäessä havainnut muuta kuin eräitten
kauppojen myyntitiskillä lenkkejä.
Hyvät perussuomalaiset! Näiden esimerkkien pohjalta
tästä kaikesta voidaan vetää ainakin
yksi johtopäätös: tarvitsemme asiantuntevia,
vastuullisia päättäjiä, sellaisia,
joihin suomalaiset voivat luottaa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi mennään ajankohtaiseen
Kypros-aiheeseen. Perusteellisiksi kehutuissa stressitesteissä Kyproksen
kaksi suurinta pankkia todettiin kerta kaikkiaan erinomaisiksi.
Totuus oli lopulta kuitenkin aivan toinen. Kaikki oli silmänlumetta,
tosiasioiden vääristelyä. Kaiken kukkuraksi
Kyproksen pankkien rahanpesuepäilyjä tutki firma,
jonka taustalla vaikutti Venäjän entinen varapääministeri.
Lopputulema oli, että pankit olivat puhtoisia pulmusia, jopa
parempia kuin suomalaiset pankit. Tämäkin tutkimus
oli pelkkää silmänlumetta, tosiasioiden vääristelyä.
Mielestäni tällainen toiminta on edesvastuutonta
tragikoomista teatteria niin, että katsomossa istuville
suomalaisille veronmaksajille pääsylippu vastentahtoiseen
näytelmään tulee kohtuuttoman kalliiksi.
Martti Mölsä /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tukipaketteja, tukipaketteja ja tukipaketteja
toisensa perään, ja nyt sitten Kyprokselle. Valitettavasti
Kyproksen tukipaketti ei jää viimeiseksi euroalueella.
Reutersin kyselyyn vastanneet ekonomistit ovat sanoneet, että seuraavana
listalla on Slovenia, joka saattaa tarvita apupaketin, jos se ei saa
pankkisektoriansa kuntoon. Asian myönsi viime viikolla
Slovenian hallituksen toiseksi suurimman puolueen, sosialidemokraattien,
puheenjohtaja. Slovenian pääministeri Janez Janša
on kertonut Slovenian käteisverojen loppuvan kesäkuussa.
Kaikki kolme suurinta luottoluokittajaa ovat asettaneet Slovenian
näkymät negatiivisiksi. Asiaa tukee myös
EU-komission analyysi, jonka mukaan ongelmallisimmat maat ovat Slovenia,
jolle on uumoiltu seuraavaa pelastuspakettia, sekä Espanja,
jonka pankkisektoria on siis jo tuettu.
Portugali on pitkään havitellut laina-ajan
pidennystä. Nyt hanketta uhkaa Portugalin tuomioistuimen
päätös hylätä säästötoimet,
jotka ovat uuden hätälainaerän nostamisen
ehtona. Portugali sai tammikuussa lainaa markkinoilta, ja samaa pitäisi
yrittää uudelleen lähiviikkoina. Ensi vuonna
Portugalin pitäisi maksaa 14 miljardia euroa ja 15 miljardia
euroa vuonna 2015, ja seuraavina vuosina 2016—2020 maan
pitäisi uudelleen rahoittaa jopa 20 miljardin euron lainat
vuosittain. Myös Irlanti on esittänyt EU-maille
pyynnön sille myönnettyjen takauslainojen laina-aikojen
pidentämisestä. Ei siis hyvältä näytä.
Arvoisa puhemies! Ja sitten tämä Kypros. Euroopan
keskuspankin tutkimuksen mukaan Euroopan varakkainta väkeä asuu
Luxemburgissa ja Kyproksella. Hyvätuloisia löytyy
monista tukipakettimaista. Esimerkiksi Espanjassa keskimääräinen
nettovarallisuus on yli 241 000 euroa ja Italiassa runsaat
275 000 euroa. Suomalaisten keskimääräinen
nettovarallisuus oli vertailussa 161 500 euroa. Mielikuva
siitä, että rikkaat pohjoisen asukkaat auttavat
tukipaketeilla köyhiä etelän kansoja,
ei siis pidä paikkaansa.
Maaliskuussa Kyprokselle myönnetyssä tukipaketissa
vaadittiin kattavaa selvitystä rahanpesuepäilyistä.
Valtiovarainministeri Urpilainen kertoi eduskunnalle 4.4., että rahanpesuepäilyistä
on
ollut hyvin vaikea saada luotettavaa tietoa. EU-lähteiden
mukaan rahanpesua Kyproksella tutkiva yksikkö ei ole aloittanut
minkäänlaista rahanpesututkintaa.
Kyproksen kriisi ei ole ihan sitä, miltä se
näyttää. Kyproksella vastuu maan ahdingosta
on sysätty hätälainaehtoja vaatineille
euromaille. Huhtikuun alussa paikalliselle medialle vuotanut selvitys
kertoo kuitenkin aivan jotakin muuta. Myös Helsingin Sanomat
on jo saanut tämän raportin haltuunsa ja kertoi
9.4. julkaisemassaan analyysissä, että Kyproksen
kriisin taustalla on maan kaksi suurinta pankkia ongelmineen. Molemmat ovat
tehneet miljarditappiot talouskriisin riepotteleman Kreikan joukkolainoista,
koska valtionvelkojen arvo laskee ja koska yksityiselle sektorille
annettujen lainojen arvoa leikattiin Kreikan toisen hätälainaohjelman
ehtona. Toisin sanoen Kyproksen pankit ovat pelanneet kovaa uhkapeliä.
Arvoisa puhemies! Viime viikolla julkisuuteen tulleiden tietojen
mukaan Kyproksen seuraavan kolmen vuoden rahantarve on kohonnut jo
23 miljardiin euroon, joka on enemmän kuin maan bruttokansantuote.
Näin arvioidaan julkisuuteen vuotaneessa EU-komission raportissa. Joko
pääministerin linja horjuu, kun hän tiistaina 16.4.
europarlamentissa piti puheen, jossa hän yli kymmenessä virkkeessä mainitsi,
että jokaisen maan tulee hoitaa oma huushollinsa? Puhuuko ministeri
Katainen Euroopassa muuta ja täällä salissa
taas toista?
Näillä sanoilla kannatan Timo Soinin tekemää epäluottamuslausetta.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Tänä jytkyn toisena vuosipäivänä on
miellyttävä tehtävä kannattaa
edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.
Kaiken kaikkiaan en olisi uskonut, että tällaista
keskustelua eduskunnan suuressa salissa olisi koskaan käyty,
mitä tänä päivänä käydään.
Me mietimme täällä samassa salissa, kuinka
me ratkomme Suomessa sosiaaliturvaongelmat, kuinka me säilytämme
suomalaiset työpaikat, kuinka me hoidamme mummot ja vaarit,
ja samaan aikaan stilistisistä yksityiskohdista käydään
väittelyä siitä, kuinka me tuemme espanjalaisia
pankkeja, kyproslaisia pankkeja ja näin edelleen. Laajoiksi
ovat käyneet tämän salin keskustelut.
Paljon väitetään ja aiheellisesti
väitetään niin, että kyproslaisissa
pankeissa on pimeätä rahaa. Se on totta. Nyt kun
täällä on vain rehellisiä perussuomalaisia
paikalla, niin ilmeisesti on välttämätöntä nyt
selventää, mitä on pimeä raha.
Pimeä raha tulee pimeästä liiketoiminnasta, sellaisesta
liiketoiminnasta, josta ei haluta pitää kirjanpitoa,
esimerkiksi huumekauppa, asekauppa, pimeä rakennustoiminta
ja niin edelleen. Yleensä tämä raha on
käteistä, koska sitä ei voi pankkijärjestelmässä pyöritellä,
mutta se on tarpeellista saada pankkijärjestelmään,
että se saadaan pestyä, ja silloin puhutaan rahanpesusta. Miten
sitten kaikki toimii, jos nyt jollakin on tätä pimeätä rahaa,
ja tässä tapauksessa, kun puhutaan Kyproksesta,
aika paljon puhutaan silloin venäläisistä sijoittajista
tai tallettajista?
Olen ottanut selvää, kuinka täytyy
toimia, jos olisi esimerkiksi 3 miljoonaa euroa tällaista
pimeätä rahaa. Pankista pyydetään
tarjous ja kerrotaan, mistä on kysymys. Menettely on sellainen, että pankki
ehdottaa anonyymiyhtiön ostamista, ja anonyymiyhtiö taas
tarkoittaa sitä, että tämän yhtiön
omistajatietoja tai mitään muitakaan tietoja tästä yhtiöstä ei
ole saatavissa. Tälle yhtiölle pankki sitten perustaa
pankkitilin ja antaa tälle henkilölle, jolla on
tämä pimeä raha, valtakirjan toimia tämän
yhtiön lukuun. Rahat talletetaan pankkiin. Pankki veloittaa
tästä omasta palvelustaan säännöllisesti
kuukausittain maksun ja silloin, kun sitä tiliä käytetään,
siitä maksun, ja voin sanoa, että tämmöiset
asiakaspalvelumaksut, mihin me olemme tottuneet, ovat pientä verrattuna siihen,
mitä pankit veloittavat näistä pimeän
rahan tileistä. Se on pankkien bisnes, ja näin
se vain käytännössä menee.
Pankki tarjoaa myöskin tälle henkilölle,
joka tämän pimeän rahan pankkiin toimittaa,
kaikki mahdolliset luottokortit talletuksista riippuen ilman minkäännäköisiä luottorajoja.
Sitten kun tämä raha on täällä pankkijärjestelmässä,
sitä voidaan siirtää virallisesti oikeaan
liiketoimintaan jopa tälle samalle henkilölle,
joka on tämän rahan tallettanut, tai hänen
edustamalleen viralliselle yhtiölle. Myös korteilla
voi ostaa Mersun tai panssarivaunun tai suihkukoneen. Laskut menevät
pankkiin, ja pankki maksaa ne pois ja veloittaa tililtä ja
ottaa tietysti pienen provision. Minun käsittääkseni
tämä homma käytännössä toimii
näin.
Ongelma on Kyproksella siinä, että Kyproksella
ei ole kerätty veroja. Nyt siellä on kyllä järeitten
ponnistelujen jälkeen yhteisövero nostettu 10
prosentista 12,5 prosenttiin, ja se on sikäli hyvä asia.
Mutta käytännössä Kyproksella
ei ole kerätty veroja, Suomessa niitä on kerätty.
Kyproslaiset pankit, joilla on ollut näitä talletuksia — niitä voidaan
sanoa talletuksiksi tai sijoituksiksi — ovat hävinneet
ne pelissänsä, kun ovat vielä ahneuksissaan
hakeneet tällaisille talletuksille mahdollisimman hyviä tuottoja,
hävisivät ne Kreikkaan, ja nyt ollaan huutamassa
sitten eurooppalaisilta työtätekeviltä ihmisiltä,
yrittäjiltä, työläisiltä veroeuroja
paikkaamaan tätä tilannetta.
Tämä lyhykäisyydessään,
mistä tässä on kysymys. Pitääkö Suomen
ja suomalaisten työläisten ja yrittäjien
olla maksumiehinä tässä? Mielestäni ei.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Tänään on, toden
totta, kaksi vuotta jytkystä. Kaksi vuotta eduskunnassa,
ja koko tämän ajan olemme saaneet seurata eurokriisin
vellomista. Kriisin leviämiselle ei myöskään
näytä tulevan loppua. Päinvastoin, se
siirtyy valuvikaisen euron myötä maasta toiseen.
Tämä on myöskin Euroopan unionin iso
valuvika: surullinen esimerkki yhteisöstä, joka
murentaa itse itseltänsä arvovaltaansa, muuta
ei kai voi todeta.
Eurolta yhteisvaluuttana oli lupa odottaa paljon, mutta se on
nyt joutunut pankkien ja poliitikkojen pelinappulaksi. Euro on tällä hetkellä pankkikasinon
pelimerkki, jolla ahneet pelurit pelaavat, mutta veronmaksajien
rahalla. Euro ei ole yhteismitallinen valuutta.
Verrokkimaana Kypros on kaukana Suomesta, sen kokonaisveroaste
on matalampi, maa on esimerkiksi lämpimämpi ja
kiehtoo veroparatiisina varmastikin. Kilpailuasemamme on monella
tavalla huonompi, esimerkkinä Euroopan unionin kaksi sisämerta,
Itämeri ja Välimeri, niistä vain Itämerelle
ollaan implementoimassa rikkidirektiivin mukaisia lisäkuluja.
Kenelle kilpailuetu valuu tukipakettien muodossa? Suomessa lämmitämme
talojamme, auraamme teitämme useita kuukausia vuodesta, yritämme
pitää hiipuvasta kilpailukyvystämme kiinni
epäreiluilla markkinoilla. Kysyn: ketä euron tukeminen
palvelee? En näe millään tästä kriisistä sitä mekanismia,
joka tulee suoraan auttamaan Suomen kansantaloutta. Euro ei tällä hetkellä pyöri
isänmaan hyväksi, varsinkin kun kauppataseemme
on negatiivinen ja talouskasvu euroalueella alle prosentin. Ostamme
velkarahalla Kiinasta kulutushyödykkeitä, voivottelemme metsiemme
hiilipäästöjä, joita oikeasti
ei ole olemassa. Olemme sitoutuneet vyyhtiin, joka tuottaa meille
tappion toisensa jälkeen.
Euroopan unionin alueella on jonkinlainen vaikenemisen kulttuuri
unionin ongelmista. Mitä peitellään?
Mitä emme tiedä? Epäilen, että kyseessä on
liittovaltiokehityksen salliminen, mutta se tapahtuu sammutetuin
lyhdyin. EU:n päätöksentekojärjestelmä sumuttaa
monimutkaisuudessaan. Demokraattisesta päätöksenteosta
vieraannutettu kansa käy kohti tulevaa sumussa.
Muutama päivä sitten tuli julkisuuteen tilasto joidenkin
euromaiden kotitalouksien varallisuudesta. Useimmille ihmisille
tilasto oli suuri yllätys senkin vuoksi, että maakohtaiset
erot ovat erittäin suuria. Moniko tiesi, että saksalaisten
kotitalouksien varallisuus on vain reilut 50 000, kun esimerkiksi
kyproslaisten kotitalouksien mediaanivarallisuus on paljon suurempi?
Kyproksen kohdalla suurempia talletuksia leikattiin reilusti.
Tämä sijoittajien vastuu levinnee myöskin
muihin euromaihin. Valtiovarainministeri suorastaan hehkutti puheessaan
sijoittajien vastuun toteutumista, ja siirtymistäkin kaikkiin EU-maihin.
Miten sijoittajat valitsevat jatkossa kohteensa, kun ne nyt tietävät
riskinsä ja sen, että pankkien epäonnistuminen
voi aiheuttaa valtiolle pääomakadon ja sijoittajien
riskin kasvun? Olen varma, että jatkossa EU-maiden lainansaanti
vaikeutuu, sillä me olemme epäluotettava sijoituskohde.
Jotta valtiot saavat lainaa, lainakustannukset tulevat nousemaan.
Amerikan pankkipiireissä ennustetaan euron arvon romahdusta,
ja se vaikeuttaisi ennestään vaikeaa euromaiden
velanmaksukykyä. Vaikka viennin kilpailukyky paranisi,
tuontitavarasta edelleen joudutaan maksamaan saman verran. Aasian
nousevien maiden osuus maailmankaupasta lisääntyy,
vaikka euron hinta laskisi. Mitä enemmän sijoittajan
vastuuta korostetaan, sitä varmemmin sijoittajat hakevat
turvallisempia kohteita kuin euroalue.
Maapallolla on lukuisia veroparatiisin tunnusmerkistön
täyttäviä maita tai saaria. EU-maille tehtiin
tarkat liittymissäännöt, joiden mukaan
taloutta on hoidettava ja joiden mukaisia tunnuslukuja on täytettävä.
Siitä huolimatta sallitaan joukko maita, joilla on erittäin
tiukka pankkisalaisuus. Arvioita ovat tehneet monet kansainväliset
tahot. Veroparatiiseja löytyy siis useista maista.
Jos säännöt ovat kaikkia koskevat,
miten niiden toteuttamista on mahdollista valvoa, jos joillakin
mailla saa olla tiukan pankkisalaisuuden piiriin kuuluvia tilitietoja?
Juuri nämä mahdollistavat veronkierron, mikä puolestaan
vaikuttaa valtioiden verokertymän määrään.
Sama vaikutus on maissa, joissa lahjonnalla ummistetaan verottajan
silmät.
Näiden talousvaikeuksissa olevien Etelä-Euroopan
maiden tehokkuus poikkeaa suuresti Pohjois-Euroopan maiden tehokkuudesta.
En ihmettele, jos Saksassa perustettiin puolue vain siksi, että maa
haluaisi irtautua eurosta ja ottaa Saksan markan takaisin. Euromaiden
tehokkuuserot ovat niin suuria, että se tulee osaltaan
vaikeuttamaan talouden nousua. Lisääntyvä työttömyys
ja tuotannon supistukset todistavat meneillään
olevaa ylituotantolamaa.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Kypros on ollut EU:n jäsen viisi
vuotta, minkä aikana sen pankit ovat pistäneet
rahaa menemään kuin tuhkaa tuuleen. Kypros, tämän
Helsingin seudun kokoinen 840 000 asukkaan maa, tarvitsee
yli 17 miljardin euron tukipaketin. Tuen suuruus on noin 100 prosenttia
maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta, eikä tämä ole
edes ensimmäinen tukipaketti, joka Kyprokselle annetaan,
sillä se sai 2,5 miljardin laina-avustuksen Venäjältä jo
vuonna 2011.
Arvoisa puhemies! Kyproksella on myös valtavasti valtionvelkaa.
Tämän vuoden alusta velkaa oli jo lähes
90 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja uuden tukipaketin myötä vastuut
vain kasvavat. Käytännössä tämä tarkoittaa
sitä, että Kyproksen mahdollisuudet maksaa velkansa
takaisin ovat olemattomat. Asiassa tulee käymään niin,
että ensin lainojen takaisinmaksuaikoja pidennetään
ja loppujen lopuksi ne annetaan anteeksi. Tässä ollaan
nyt siis tukemassa suomalaisin verovaroin veroparatiisia ja pankkia,
joka ei kerää edes omia verojaan. Tämän
lisäksi olemme mukana pelastamassa hyvin kyseenalaisia
rahalähteitä ja tukemassa rahanpesua.
Arvoisa puhemies! Miten Kyproksen pankkisektorista pystyy ylipäätään
kehittymään niin valtava, jopa 8—10-kertainen
maan kansantuotteeseen verrattuna? Syy löytyy kahdesta
seikasta: alhaisesta veroasteesta ja kohteliaisuudesta olla kyselemättä rahojen
alkuperästä. Kyproksen yhteisövero on
euroalueen alhaisin, vain 10 prosenttia, mutta tietysti näiden
pakettien jälkeen se nostetaan 12,5 prosenttiin, kun esimerkiksi
Suomessa kehysriihen päätöksen jälkeen
alennamme sen 20 prosenttiin. Tämän lisäksi
useat ulkomaisille tarkoitetut yritystoiminnot ovat 0 prosentin
verokannan alaisia. Veronkierto ja rahanpesu ovatkin ne moraalisesti
suurimmat argumentit, minkä vuoksi Suomen pitäisi
jäädä pois Kyproksen tukipaketista. Ilmeisesti
hallituksella ja etenkin SDP:llä on erilainen arvomaailma,
sillä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen totesi 6.3.
tänä vuonna Helsingin Sanomissa, että Suomi
tukee Kyprosta, vaikka siellä pestäisiin rahaa. (Kari
Rajamäki: Ei kai sentään?) — Näin
on.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten linja on alusta alkaen ollut
se, että tukipaketteihin ei pidä osallistua vaan
velkakriisin hoito jätetään Kansainväliselle
valuuttarahastolle IMF:lle hoidettavaksi, jonka vastuulle nämä asiat
muutenkin kuuluvat. Se, että täällä nyt
euromaat pelastavat toisia euromaita, on jo omienkin sopimustenne
vastaista toimintaa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi kannatan edustaja Soinin esittämää epäluottamusta
hallitukselle.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Edustaja Elomaa, koska edustaja Pertti Virtanen omaishoitajana
on ilmeisesti mennyt hoitamaan äitiään.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Kypros on tunnettu kauniista hiekkarannoistaan, maukkaasta
ruuasta ja vilkkaasta yöelämästä. Näistä paratiisisaaren
antimista nauttivat lukuisat veronkierron ja rahanpesun ammattilaiset,
ja Suomi on mukana maksamassa tätä lystiä.
Samaan aikaan kotimaassamme on tuskaisen paljon kohteita, joihin
tarvitsisi investoida, jotta voimme kutsua maatamme hyvinvointivaltioksi jatkossakin.
Hallitus tietää varmasti tämän,
koska vastahan budjettiriihen yhteydessä talousongelmamme
nostettiin esille. Vielä tämänkin jälkeen
on hämmästyttävää,
kuinka vakuudetta lähdetään rahoittamaan
myös erinäisten bisnesmiesten kestejä.
Kypros on ollut EU:ssa vuodesta 2004 ja eurossa vuodesta 2008.
EU:n ja euron myötä Helsingin seudun kokoluokkaa
oleva saari alkoi vetää erilaisia yhtiöitä ja
sijoittajia puoleensa. Unioni mukaan lukien Suomi vain katsoi vierestä,
mitä ihmettä Kyproksella tapahtuu, eikä puuttunut
asiaan ajoissa — taas osoitus EU:n kyvykkyydestä ja
proaktiivisuudesta. Nyt päästään
taas siivoamaan talkoovoimin myös suomalaisten rahoin toisten
sotkut.
Mitä sijoittajavastuuseen tulee, niin SDP:täkään
ei kiinnostanut kyproslainen duunari, jolta oltiin viemässä tililtä viimeisetkin
rahat, tai tavallinen suomalainen veronmaksaja, vaan sosiaalista
oikeudenmukaisuutta mainostava puolue asettui puhtaasti peluripohattojen
puolelle kokoomustyyliin. (Kari Rajamäki: Top, top, top, top!)
Kyprokselle maksetaan nyt 10 miljardin tukipaketti. Se ei tule
riittämään alkuunkaan. Maan velka on
peräti 89,5 prosenttia sen bruttokansantuotteesta, eli
käytännössä Kyproksella ei ole mahdollisuuksia
maksaa velkaansa koskaan. Kypros on tällä hetkellä kulkemassa
vahvasti Kreikan tiellä kohti mahdotonta velkakierrettä ja ahdinkoa.
Suomi liittyi 1995 EU:hun, jossa perusartikloiden 123 ja 125
mukaan tukipaketit ovat lainvastaisia. Näitä lakeja
rikotaan jatkuvasti. Nopeaan tahtiin putkahtaa nurkan takaa uusi
kriisimaa, jota Suomen pitää tukea etunenässä.
Hälytyskellojen pitäisi jo soida tauotta. Maamme
hallitus on viemässä Suomea taloudelliseen kriisiin myöntämällä tukipaketteja
näin auliisti kerta toisensa jälkeen.
Euroalueella on tällä hetkellä 19
miljoonaa työtöntä. Espanjan ja Kreikan
nuorisotyöttömyys lähentelee 60:tä prosenttia.
Tämä kehitys tietää suuria vaikeuksia
tulevaisuudessa koko talousalueelle.
Tutkimusten mukaan Suomessa kotitalouksien varallisuus on Euroopan
heikoimpien joukossa. Sen sijaan tukipakettien tarpeessa olevien maiden
tilanne on usein toinen tämän tunnusluvun osalta.
Tuntuu moraalisesti kieroutuneelta, että köyhempi
maksaa rikkaamman velkoja. Tämän on mahdollistanut
EU.
Kun verrataan Suomen ja Kyproksen verotusta, ei sekään
näytä reilulle suomalaisten näkökulmasta.
Esimerkiksi tukipaketin ehtona yhteisöveron nostaminen
10:stä 12,5:een prosenttiin tarkoittaa yhä Kyproksella
olevan yhden euroalueen alhaisimmista verokannoista tämän
osalta.
Arvoisa puhemies! Vastuuttomuus ja tehottomuus ovat tämänhetkistä EU:n
toimintaa kuvaavina termeinä osuvia. Suuresta virkakoneistosta ja
valtavista resursseista huolimatta talousalueen jäsenmaiden
toiminnan valvonta, kehittäminen ja tehostaminen eivät
toimi. Sen sijaan maat, jotka ovat hoitaneet omat asiansa tunnollisesti,
laitetaan maksamaan toisten viuluja kerta toisensa jälkeen.
Tämän huomattuaan riskimaat eivät ole täysillä kiinnostuneita
korjaamaan eheällä tavalla talouttaan. Loppupeleissä mikään
ei korjaannu, rahat vain katoavat vääriin taskuihin.
Tätä negatiivista kierrettä ei voida
vain jatkaa ja jatkaa, vaan nyt on puhallettava pilliin ja palattava
aikaan, jossa valtiot huolehtivat tosissaan kansalaistensa hyvinvoinnista.
Lopuksi täällä hallituksen toimesta
on väläytelty, ettei tämä tukipakettimaksu
olisi suomalaisilta pois. No, keneltä se sitten on? Se
tulee näkymään lisääntyvinä leikkauksina
suomalaisille ja myös palveluiden heikkenemisenä.
Katsotaan vain. Me velkaannumme lisää, ja yksi
syy on EU:n tukipaketit.
Edellä olevan perusteella kannatan edustaja Soinin
tekemää epäluottamuslausetta.
Juha Väätäinen /ps:
Arvoisa herra puhemies! EU:n tukipaketti Kyproksen pankeille
on suoraa tuhlausta ja järjetön toimenpide kyseessä olevan
maan talouden pelastamiseksi. Aluksi puhuttiin 17 miljardin tarpeesta,
jonka kokonaan kattaisi EVM:ltä tuleva raha. Sitten päätettiin EU:n
10 miljardin tuesta ja Kyproksen 7 miljardin omasta osuudesta. Siihen
ei kuitenkaan Kyproksesta löydy euroja, ja nyt summa onkin
kohonnut yhtäkkisesti 23 miljardiin, eli Kyprokselta tulisi
löytää 13 miljardia. Kuka selväjärkinen sen
löytämiseen uskoo? Suomestakin vain heikon ajattelun
ja päättelykyvyn hallitus ja sen talousneroina
esiintyvät ministerit. Pelkkää harhaa ilman
kovaa perustetta, arvon ministerit! Tyhjästä on
nimittäin erittäin huono nyhjäistä.
Kyproksen luototus- ja tukipäätös
johtaa suureen kaaokseen silloin, kun samanlaisen ratkaisun hakijaksi
ilmestyvät Espanja ja Italia. Silloin ei enää pyydellä kymmeniä miljardeja
vaan satoja eikä loppua näy, ja toisaalta niitä rahoja
ei löydy edes koko Euroopan veronmaksajien, kupattavien
kansalaisten, kukkaroista. Espanjan osalta on kysymys 45 miljoonan
ihmisen valtiosta, Kyproksen kohdalla vain 900 000 ihmisen,
ja jättipankeista, joiden taseet ovat kymmenkertaiset näihin
Kyproksen lilliputtipankkeihin verrattuna. Kurjuus vain on sama
kummassakin maassa: suurtyöttömyys, asunnottomuus,
pysyvä nälkä ja epätoivossa
tehdyt itsemurhat.
Yksin Andalusiassa, yhdessä maakunnassa, asukkaita
on 8,5 miljoonaa, työikäisiä 4 miljoonaa
ja näistä 1 400 000 on työttömänä,
prosentteina 37,5 prosenttia, nuorisotyöttömyys
liki 60. Mistä työpaikat näille nuorille
ihmisille? Tajuatteko? Espanjan valtionvelka on 1 800 miljardia, 17
maakunnalla on lisäksi omat miljardivelkansa, pankeilla
400 miljardia ja lopulta yksityisillä perheillä vielä omansa.
Asuntonsa menettäneet sadattuhannet perheet asuvat nyt
kaduilla tai sukulaisten nurkissa, mutta satojentuhansien ihmisten
pankkilainat velkoina seuraavat heitä hamaan hautaan. Sitä vastoin
saksalais-, ranskalais- ja brittiläispankkien sijoittajat
lihovat Bermudalla tai Panamassa. Heidät EU:n pitää panna vastuuseen
maksajina, ei suomalaisia, itävaltalaisia tai muita asiansa
hyvin hoitaneita veronmaksajia. Espanjan, Italian, Kyproksen ja
muiden edesvastuuttomien maiden hallitukset vastuisiin! Edesvastuuttomiin
kuuluu myös Suomen nykyinen hallitus. Se ajaa holtittomuuksillaan meidätkin
kyprosmaisiin ongelmiin.
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten välikysymys
on viimeisiä hätähuutoja suomalaisen
kansantalouden pelastamiseksi. Jos jatkamme holtitonta EU-tukilinjaamme,
ei meitä pelasta kukaan. Siksi lopettakaamme asiallisesti
velkarahan syytäminen vastuuttomille pankeille ja hallituksille.
Rahasäkki suuta myöten kiinni! Se aukaistaan tulevina
vuosina vain oman maan kansalaisten perustarpeiden hoitoon: terveydenhoitoon,
eläkkeiden maksuun, koulutoimeen ja kuntien tukemiseen.
Ensin on tässä suhteessa oma suu, sitten vieraan
ahne kita. Tämä ei ole itsekkyyttä vaan
järkevää talouden ja kansalaistemme hyvinvoinnin
turvaamista. Yli jos jää, auttakaamme muita. Tänään
ei ole näin. Kyproslaisia emme ole, venäläisiksi
emme tule, olkaamme siis suomalaisia.
Jos arvon ministerit eivät tunne suomalaisten hätää,
tulkaa kanssani Myllypuroon Herttoniemen seurakunnan ruuanjakelujonoon
maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kysymään
leipäänsä jonottavilta tuhansilta äideiltä,
eläkeläisiltä ja pätkätyöläisiltä,
miksi he jonottavat jokapäiväistä leipäänsä.
Herra varjele Suomen kansaa heikkopäisiltä hallituksilta!
Kannatan edustaja Soinin epäluottamuslausetta hallitukselle.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Sitten on Jussi Niinistö, edustaja, kansanedustaja. (Perussuomalaisten
ryhmästä: Kansanedustaja!) — Ei mikään
kauppaedustaja.
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kaksi vuotta jytkyvaaleista. Tähän
on tultu, eurokriisi jatkuu ja laajenee. Suomi osallistuu yhä vain
tukipaketteihin, vaikka se on vastoin EU:n omia sopimuksia. Kreikka
1, Irlanti, Portugali, Kreikka 2, Espanja, ja nyt siis Kypros, joka
on järjestyksessä viides apua hakeva euromaa.
Kypros on tapauksista poskettomin: Välimeren veroparatiisi,
jonka pankeissa kerrotaan harjoitetun venäläisen
hämärärahan pesua. Molokin kitaan heitettävällä 10
miljardin euron tukipaketilla maa on tarkoitus pitää euroalueessa
mukana, ja Suomen veronmaksajien osuus tästä riemusta
on 200 miljoonaa euroa. Nekään rahat eivät
tule takaisin, ja Kypros tuskin jää viimeiseksi
tuettavaksi, jos tällä turmiollisella rahanmättöpolitiikan
tiellä jatketaan.
Kansalaiset kysyvätkin täysin oikeutetusti, miksi
meidän pitää osallistua tukipaketteihin.
Perussuomalaisten mielestä Suomen olisi alun alkaen pitänyt
ilmoittaa, että tukitoimet ovat laittomia ja siksi Suomi
ei ole niissä mukana. Tämän sanoimme
selvästi ennen ja jälkeen jytkyvaalien. Sanomme
sen nytkin. Suomalaisten verorahat on käytettävä suomalaisen
yhteiskunnan ylläpitoon. Vanhat puolueet ovat ilkkuneet
perussuomalaisille vaalilupausten pitämisestä,
sellainen on muka vastuun pakoilua. Tämä tietysti
kertoo vanhojen puolueiden poliittisesta moraalista, takinkääntäjiksi
ette meitä kuitenkaan voi syyttää.
Arvoisa puhemies! Kyproksen tukipakettitoiveista on tiedetty
jo viime kesästä asti, kuitenkin päätöksenteko
on jätetty viime tinkaan — siksikö, että parlamentaariselle
keskustelulle ei jäisi aikaa? Samaan tapaan kiireellä eduskuntaan
tuotiin viime kesänä Espanjan tukipaketti; tosin
sillä erotuksella, että eduskunta keskusteli ja äänesti.
Nyt hallitus oli jättämässä eduskunnan
paitsioon, mutta perussuomalaisten välikysymyksen ansiosta
jokainen kansanedustaja pääsee tai joutuu ilmaisemaan
kantansa Kyproksen tukipaketin mielekkyyteen. Miksi muuten hallitus
ei halunnut, että Kyproksen paketista keskustellaan ja äänestetään
täysistunnossa? Onko tapauksessa jotain hämärää,
mitä julkisuuteen ei ole kerrottu, vai kertooko tämä vain
hallituspuolueiden yleisestä asennoitumisesta suomalaista
kansanvaltaa kohtaan?
Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilaisen mukaan Suomi osallistuu
Kyproksen tukipakettiin, vaikka käynnissä oleva
tutkimus vahvistaisi sen, että kyproslaiset pankit ovat
syyllistyneet rahanpesuun ja veronkiertoon. Hallitus on siis valmis lähettämään
suomalaisten veronmaksajien rahaa veronkierron ja rahanpesun tukemiseen,
vaikka juuri tällaista harmaata taloutta hallitus on kovaan ääneen
vastustanut. Harmaan talouden torjunta on jopa julistettu hallituksen
kärkihankkeeksi.
Hallituspuolueiden yksittäisten kansanedustajien suunnalta
on sentään kuulunut Kyproksen pakettia vastustavaa
terveen järjen ääntäkin. Esimerkiksi
kokoomusedustajat Kauma, Lauslahti, Lehti ja Tolvanen ovat todenneet,
että Suomen ei tule hyväksyä Kyproksen
pakettia, koska maa on tunnettu rikollisten rahanpesupaikka ja veroparatiisi.
(Perussuomalaisten ryhmästä: Perjantaina se nähdään,
mitä mieltä ollaan!) Lisäksi edustaja Lauslahti
on todennut Nykypäivässä, että Kypros
on laitettava "varoittavana esimerkkinä seipääseen
merkkinä muille siitä, että raja se on röyhkeydelläkin".
(Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvin sanottu!) — Hyvin
sanottu, kieltämättä.
Onkin kiinnostavaa nähdä tulevana perjantaina
välikysymyksen äänestystulos. Rehellisyyttä on,
mutta löytyykö myös ryhtiä?
(Juho Eerola: Eivät ne ole paikalla!) — Toivotaan,
että ovat paikalla. Selitykseksi ei nimittäin
riitä, että perjantaina äänestetään
yksinomaan hallituksen luottamuksesta, kyllä perjantaina äänestetään myös
Kyproksen tukipaketista ja yleensä hallituksen turmiollisesta
tukipakettipolitiikasta. (Juho Eerola: Katsotaan, kuka silloin on
seipään nokassa!) — No näin.
Arvoisa puhemies! Aiempia tukipaketteja on perusteltu sillä,
että kriisin leviäminen muihin maihin halutaan
ehkäistä. Siinä ei ole totta tosiaan
onnistuttu. Nyt tuo perustelu ontuu entistä enemmän,
sillä Kyproksen osuus koko euroalueen kansantalouksista
on vain noin 0,2 prosenttia. Näin pieni kansantalous tuskin
aiheuttaisi kaatuessaan lumipallovaikutusta. Samaa mieltä on
esimerkiksi Raimo Sailas.
Kun nyt osallistumme vanhojen puolueiden ja heidän
vihreiden myötäjuoksijoidensa turvin rahan mättämiseen
Kyprokselle, annamme kuvan, että pankit pelastetaan Euroopassa
olosuhteista riippumatta. Tämä johtaa moraalikatoon.
Se antaa signaalin, että Suomi hyväksyy rikollisen
toiminnan. Helppoa ei tule olemaan Kyproksellakaan, jonka talouskasvu
tulee kuristumaan, ja siitä tulevat kärsimään
eniten tavalliset kyproslaiset. Käy niin kuin Kreikassa,
yhteiskuntarauha järkkyy. On mahdollista, että euroherrojen
harjoittama kuripolitiikka johtaa siihen, että Kypros tarvitsee
vielä lisäapua Euroopan unionilta.
James Hirvisaari /ps:
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri on vastauksessaan kirjalliseen
kysymykseeni todennut, että hallitus ei hyväksy
rahanpesua missään olosuhteissa. Hänen mukaansa
hallitus suhtautuu hyvin vakavasti Kyproksen pankkeihin liittyviin
rahanpesuepäilyihin. Ministeri on toistuvasti ja vakaasti
painottanut, että rahanpesua ei hyväksytä.
Hallituksen uskottavuus onkin nyt kovalla koetuksella, sillä lausunnoista
huolimatta hallitus tukee Kyproksen rahanpesuepäilyjen
ikeessä olevia rahalaitoksia.
Valtiovarainministeri on todennut, että lainanmaksu
Kyprokselle loppuu, mikäli maa ei noudata sopeutusohjelman
ehtoja. Ehdoissa ei kuitenkaan käsitellä rahanpesua
kuin hyvin pintapuolisesti. Vastauksessaan ministeri ilmoittaa,
että jos rahanpesuun kohdistuvien tutkimusten täytäntöönpanossa
ilmenee puutteita, tulee niiden korjaaminen osaksi Kyproksen sopeutusohjelman ehtoja.
Kuitenkin komission suhtautuminen rahanpesuun näyttää olevan
yhtä vankalla pohjalla kuin hallituksen ilmoitus siitä,
että se ei hyväksy rahanpesua missään
olosuhteissa. Oliivilehtojen varjossa pestään
rahaa, minkä ehditään, ja hallitus suhtautuu
väärinkäytöksiin federalistiset
aurinkolasit nokallaan samalla ylenkatsoen leipäjonoissa
hytiseviä kansalaisia.
Arvoisa puhemies! On luvattu, että rahanpesuepäilyt
tutkitaan. Tutkinnassa on mukana Euroopan neuvoston alainen Moneyval,
johon edustaja Anttilakin täällä tänään
viittasi ja joka on aiemminkin tutkinut Kyproksen rahanpesuepäilyjä. On
oireellista, että Moneyvalin lausuntojen mukaan Kyproksen
pankit ovat saaneet rahanpesun torjunnassa paremman arvosanan kuin
esimerkiksi Suomi ja Saksa. Lisäksi Moneyvalin puheenjohtajana
toimii Venäjän entinen varapääministeri.
Koska valtaosa rahanpesuepäilyistä kohdistuu Venäjään,
herää kysymys, lieneekö komissio valinnut
pukin kaalimaan vartijaksi.
Valtiovarainministeri kuuluttaa täällä kansanedustajille,
että Suomi ei missään olosuhteissa hyväksy
rahanpesua. Pankkituki tuntuu silti onnistuvan, vaikka Kyproksen
koko pankkijärjestelmä näyttäisi
perustuvan pesukoneen käyttöön.
Arvoisa puhemies! Hallituksen ja valtiovarainministerin luottamus
on mennyt viimeistään tämän
pesuveden mukana. Kannatan edustaja Soinin esittämää epäluottamuslausetta.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi semmoinen kansanviisaus,
että kun tuolla sahalla oli silloin se kuuma kesä ja
minä ajoin pyöräkonetta sitten siinä,
niin minä valitin sille, joka sitä normaalisti
ajoi, että täällä on hirmu kuuma.
Se vakituinen kuski sanoi, että pistä tuo ikkuna
kiinni, niin se ilmastointilaite jäähdyttää sen
kopin, ja jatkoi siihen perään vielä,
että et sinä saa jäähtymään
tätä koko maapalloa, että pistä ikkuna
kiinni. Elikkä tuossa oli hyvin viisas toteama sillä pyöräkonekuskilla, että ei
me, pikkuinen Suomi, pystytä tätä Eurooppaa
pelastamaan ja sen kriisiä. Se jatkuu ja jatkuu, ja sieltä tulee
toinen maa sitten seuraavana. Se on Slovenia varmaan perässä.
Ja taas menee sitten lentokone sinne, ja ministerit peräkkäin ovat
siellä jakamassa rahaa, ja Suomi maksaa.
Eurokriisi on ja pysyy. Eurooppaa ei pelasta mikään.
Tämä ajan pelaaminen ja Suomen veronmaksajien
veren imeminen loppuvat vasta, kun ei ole mitään
otettavissa tai imuroitavissa. Siinä vaiheessa Suomi voi
huonosti tai voivat ainakin ne ihmiset siellä. Kuolettavia
päätöksiä tehneet hallituksen
poliitikot ovat varmaan jo poistuneet maasta ja menneet tuonne Etelä-Eurooppaan
kriisiä hoitamaan, kun se sieltä on lähtenytkin.
Suomi on tuhlannut rahansa pelastuspaketteihin, mutta kukaan
ei tule lähettämään meille pelastuspakettia.
Meillä oli silloin 20 vuotta sitten kriisi ja minäkin
silloin yrittäjänä näin sen
vierestä. Miljoona markkaa tuli yhdessä yössä velkaa lisää.
Ja kuka sitä tuli auttamaan? Siinä oli itse vain
vyötä kiristettävä ja ruvettava
eteenpäin katsomaan. Asiat hoidettiin näin. Ei
kukaan meitä auttanut eikä tule auttamaan muuten
tulevaisuudessakaan. Mutta tuolla ollaan kädet ojossa kuin linnunpojat
koko ajan, että lisää ja lisää.
Eihän se hullu ole, joka pyytää, vaan
se, joka antaa.
Suomen laskennallinen määrä Kyproksen
10 miljardin pelastuspaketista on noin 180 miljoonaa euroa. Mutta
ei siinä kaikki. Kun otetaan huomioon keskuspankkirahoitus,
on euromailla ja niiden keskuspankeilla edessä 30 miljardin
euron riski. On arvioitu, että Suomen Kypros-riskin enimmäismäärä voi
nousta 540 miljoonaan euroon. Kyprokselle myönnettävä tukipaketti
on käsittämättömän
suuri verrattuna sen kansanta-louteen. Ei ole minkään
oikeustajun mukaista, että maksamme verovaroin tukea maalle,
joka itse ei juuri kerää veroja.
Viime viikolla julkaistiin tutkimus, jossa ilmeni, että kansa
on etelän kriisimaissa paljon rikkaampaa kuin Suomessa
ja muissa Pohjoismaissa. Keskivertoperhe on Kreikassa tai Kyproksessa
varakkaampi kuin Suomessa. Tätä ei selitä mikään
muu kuin se tosiasia, että kotitaloudet maksavat vähemmän
veroa kriisimaissa. Kansalaiset Suomessa maksavat veroa ja paljon.
Siispä voimme myös maksaa kyproslaisten verot,
näin hallitus ajattelee. Eikä hallituksen omaatuntoa
juurikaan rassaa se, että pelastamme hämäriä rahalähteitä ja
annamme tukemme rahanpesulle. Liekö hallituksen jäsenillä omatunto
aivan hereillä?
Arvoisa puhemies! Samaa voisi kysyä valtiovarainministeriön jäseniltä, he
kun väittävät, ettei Kyproksen
rahoitustuki vaikuta Suomen valtion talouteen. Näin siis
on, jos Kypros kykenee maksamaan velkansa EVM:lle Mikä-mikä-maassa.
Todennäköisempää on, että Kypros
ei pysty maksamaan velkojaan. Siinä tapauksessa EVM vaatii
rahoja muun muassa Suomelta. Suomi-parkakin on sitoutunut maksamaan
siinä tapauksessa. Jos myös muut kuin Kypros jättävät maksamatta
velkansa, niin Suomen taakka nousee järisyttäviin
summiin. Tämä, arvoisa puhemies, vaikuttaa mitä suurimmissa
määrin Suomen valtion talouteen.
Kannatan edustaja Soinin epäluottamuslausetta.
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Jos kehitys vie siihen, että EU:ssa
veroja maksavat kohta vain hyväuskoiset hölmöt,
suomalainen veronmaksaja alkaa olla vaaravyöhykkeellä. Suomalaiset
ovat lainkuuliaisia, luottavat viranomaiseen, vaaleilla valittuun
eduskuntaan ja hallitukseen, ja kuten Verohallinnon pääjohtaja Pekka
Ruuhonen on vastikään todennut, Suomessa on erittäin
hyvät veronmaksajat, joilla on korkea veronmaksumoraali.
Onko enää millään mittapuulla
oikein, että uskolliset suomalaiset veronmaksajat laitetaan
kerta toisensa jälkeen kantamaan vastuuta sellaisista ongelmamaista,
joissa pankit saavat toimia täysin vastuuttomasti ja joissa
ei kerätä veroja?
Kuuliaisia suomalaisia on helppo ohjailla, ja hallitus käyttää sitä hyväkseen.
Suomalaiset joutuvat jatkuvasti pelureitten holtittoman elämän maksumiehiksi,
samalla kun kotimaiseen kestävyysvajeeseen haetaan ratkaisua
leikkaamalla menoja ja kiristämällä tasaveroja.
Kahden vuoden aikana tästä on muodostunut hallituksen
tarjoama patenttiratkaisu jokaiseen talouden ongelmaan, vaikka se
johtaa taantumiseen ja varallisuuserojen kasvuun.
Arvoisa puhemies! Hallituksen vastuuttomia toimintatapoja Suomen
talouden hoitamisessa ei voi loputtomasti peitellä, koska
se näkyy ulospäin. On saavutettu jo niin alhainen
taso, että ruotsalaisetkin siitä jo meitä koettavat
hyväntahtoisesti huomauttaa. Loputon ongelmamaiden tukeminen,
menoleikkaukset ja tasaverojen kiristäminen tuskin johtavat
mihinkään hyvään.
Ruotsista haetaan yleensä mallia asiaan kuin asiaan.
Olisikohan tässäkin kuunneltava heitä ja katsottava,
mitä saisimme aikaan lopettamalla jo äärimmäisyyksiin
viedyn säästämisen ja ryhtymällä sen
sijaan kotimaista kulutusta virkistäviin toimiin oikeudenmukaisemmalla
veropolitiikalla ja palkankorotuksilla?
Arvoisa herra puhemies! Jos hallitus ei aja Suomen etua EU:ssa,
kukaan muukaan ei sitä tee. Tähän mennessä todisteet
suomalaisen veronmaksajan puolustamisesta ovat valitettavasti sangen
vähissä. Jos vaihtoehtoja kotimaan talouden alasajon
politiikalle ei oteta käyttöön, Suomen kohtalona
voi tosiaankin olla jääminen viimeiseksi hyväntahtoiseksi
hölmöksi, jolta viedään tuhkatkin
pesästä.
Arvoisa puhemies! Kyproksen kriisi jo kertoo sen, että Kyproksen
valtion johto ei ole kyennyt hoitamaan tehtäviään.
Toivottavasti nykyinen hallitus meillä Suomessa ei jätä jälkeensä vastaavaa
tilaa meille suomalaisille.
Hallitus toistaa sitä, että on kannettava
vastuuta. Mutta mistä vastuuta kannetaan? Kun uutisissa
näytetään kriisimaiden kärsiviä asukkaita,
voi tulla helposti väärä kuva siitä,
ketä ollaan auttamassa. Yritetäänkö tällä luoda
kuvaa siitä, että kriisituella pelastetaan tavallista
kansaa? Kuten aiemminkin, myöskään Kyproksen
tapauksessa tukirahoilla ei auteta tavallista kyproslaista, vaan pankkeja.
Hallituksen innokkuus kiirehtiä hyväksymään Kyproksen
ensimmäistä kriisiratkaisua kertoo siitä epäreilusta
asenteesta, jolla veropolitiikkaa tehdään täällä kotimaassakin.
Halutaan tukea suuria ja vahvoja ja kerätä rahat
pienituloisilta, tavallisilta työntekijöiltä ja
säästäjiltä.
Kyproksen parlamentilla oli kuitenkin valta hylätä pienituloisten,
eläkeläisten ja työttömien säästöihin
kajoava ensimmäinen kriisiratkaisu. Suomessa hallituksen
veropolitiikalta on sen sijaan hyvin vaikea suojautua. Kuka suojelee
suomalaista? Suomessa on erittäin korkea moraali maksaa
veroja.
Minä kysynkin yksinkertaisesti: onko oikein, että suomalaiset
laitetaan kerta toisensa jälkeen kantamaan vastuuta vastuuttomista
ongelmamaista? Todellakin, mikä on moraali, kenen sitä tulisi
vartioida? Tänään perussuomalaiset ovat tehneet
sen.
Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Hallituksen eväät alkavat
olla loppu. Kolmetuntisen debatin pääsisältö oli
suurin piirtein se, että täällä salissa
oli Soini vastaan muut. Mutta eipä silti, jääkiekkoihmisenä tiedän,
että hyvä joukkue lämmittelee ja harjoittelee
ennen peliä. Tämä oli hyvä preppaus
ja lämmittely tulevalle pääministeri
Soinille.
Hallitus ei myöskään osannut kunnolla
ilmoittaa sitä, kuinka paljon Kyproksen pankeista on kadonnut
rahaa ennen tämän tilanteen käynnistymistä,
(Perussuomalaisten ryhmästä: Miljardeja!) ja tämä on
olennainen kysymys. Hallitus ja oikeastaan koko EU ei tiedä,
mitä tässä tilanteessa ollaan tekemässä.
Kovasti kyllä vaaditaan, että tehdään
rahanpesuselvityksiä, että ennen ei rahaa tipu,
se oli se korulause, nyt tehdään toisin. Kyproksella
pesee ja linkoaa pimeä raha. Pimeä raha on siellä vallassa.
Tämä hallitus jatkaa opposition pienemmän puolueen
viitoittamaa linjaa ja jatkaa sitä rahan raijaamista ulkomaille,
mitä keskusta aikoinaan aloitti. Edelleen jääkiekkomiehenä kannatan Ässiä ja
Suomea ja olen tottunut täällä tekemään toimia
Suomen ja suomalaisten puolesta. Herää kysymys:
milloin hallitus rupeaa kannattamaan Suomea eikä aja EU:n
liittovaltioketjun toimia pankkiirien ohjauksessa?
Tämä koko sotku on niin epäselvä edelleenkin,
että vaikkakin se on toki kiristynyt siitä keskustan
aloituksesta, niin ei tässä vaiheessa voi tehdä mitään
muuta päätelmää kuin sen, että Suomen
parhaaksi olisi se, että tämä kyvytön
sixpack-hallitus vaihdetaan, ja siksipä kannatan edustaja
Soinin tekemää epäluottamuslausetta.
Olli Immonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! EU-maat ovat yksi toisensa jälkeen
ajautuneet viime vuosina vakaviin taloudellisiin ongelmiin. Kyse
ei ole vain yksittäisten EU-maiden talousongelmista vaan
koko epäoptimaalisen valuutta-alueen kriisistä.
Tätä suurta kriisiä euroeliitti on
pyrkinyt epätoivoisesti paikkaamaan EU:n omien perussopimusten
vastaisilla ja toimimattomiksi havaituilla tukipaketeilla. Takana
on jo kaksi tukipakettia Kreikkaan, tukipaketit Portugaliin ja Irlantiin sekä Espanjan
koko pankkisektorin tukeminen.
Euroeliitin päämääränä on
ollut alusta lähtien luoda Eurooppaan liittovaltio. Tähän
tavoitteeseen he ovat pyrkineet keinoja kaihtamatta. Kysymys on
kuitenkin siitä, mitä tämä uuden
uljaan megavaltion rakentaminen tulee lopulta maksamaan Suomen kansalle.
Mitä pidempään Suomen euroeliitti roikottaa
maatamme mukana uppoavassa laivassa, sitä isompi lasku
kansan maksettavaksi tulee. Joka tapauksessa Suomen lasku mitataan
jo nyt vähintään miljardeissa, ajan kuluessa
jopa kymmenissä miljardeissa euroissa.
Arvoisa puhemies! Nyt liittovaltiofanaatikot ovat päättäneet
seuraavaksi ryhtyä antamaan tekohengitystä Kyprokselle.
Pahoin pelkään, ettei tämäkään
tukipaketti tule jäämään viimeiseksi. Erityisen
vastenmieliseksi Kyproksen tukemisen tekee se, että maan
epäillään syyllistyneen muun muassa rahanpesuun
sekä veroparatiisin ylläpitämiseen.
Vähintään yhtä vastenmielistä on
ollut kuulla Suomen oman valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen
toteavan, että Kyprosta on tuettava siitä huolimatta,
että siellä harjoitettaisiin rahanpesua. On täysin
selvää, että vastuun näistä itse
aiheutetuista talousongelmista tulisi olla Kyproksella ja pankilla
itsellään eikä Suomen kansalla. Viatonta
suomalaista ei saa laittaa maksamaan minkään pankkien
tai valtioiden edesvastuuttomasta toiminnasta.
Erityisesti meitä monia kiinnostaisi kuulla, miten
hallitus uskoo Kyproksen pystyvän maksamaan velkansa takaisin,
kun maan velka on jo nyt peräti lähes 90 prosenttia
bruttokansantuotteesta. Olisi mielenkiintoista myös tietää,
missä kulkee raja EU:n velkamaiden tukemisessa. Montako
kriisimaata aiomme vielä elättää tukipaketeilla?
Tällä hetkellä peräti viisi
euromaata seitsemästätoista on tarvinnut apua
muilta EU-mailta, mikä tarkoittaa, että noin kolmasosa
on tarvinnut muilta tukea talousongelmiinsa.
Tällaisella toiminnalla päästetään
vain todelliset syylliset pois pälkähästä ja
luodaan ihmisille mielikuva siitä, että ylivelkaantumisen
saa aina anteeksi ja että verojen maksamatta jättäminen on
oikeutettua. Samalla silkkihansikkaiset pankkiirit myhäilevät
tyytyväisinä poliitikkojen toimiessa heidän
virheidensä korjaajina.
Arvoisa puhemies! Me suomalaiset olemme tähän
asti vuodesta toiseen maksaneet kuuliaisesti korkeita veroja, jotta
saisimme rahalle vastinetta sosiaaliturvan ja erilaisten hyvinvointipalveluiden
muodossa. Uskon vahvasti, että rahan lapioiminen rajojemme
ulkopuolelle oliivimaille ja saksalais-ranskalaisten pankkien holveihin
vähentää suomalaisten veronmaksuhalukkuutta. Tämä on
toisaalta ihan ymmärrettävää,
sillä eivät suomalaiset halua, että heidän
rahoillaan tuetaan korruptoituneita ja yli varojensa eläneitä kriisimaita
sekä kasinojuhlien krapulasta kärsiviä pankkiireja.
Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan pääministeri
Jyrki Kataisen paljon mainostama vastuun kanto tarkoittanee vastuun
kantamista muiden maiden ja finanssisektorin ongelmista. Kataisen
hallituksen soisi kantavan välillä vastuuta myös
Suomen kansan edusta. Hallituksen olisi jo korkea aika herätä eurofantasioistaan
reaalitodellisuuteen ja laskeutua takaisin maan pinnalle. Utopistista
europrojektia ja Euroopan liittovaltiota ei saa rakentaa Suomen
kansan ja yhteisen isänmaamme tulevaisuuden kustannuksella.
Laila Koskela /ps:
Arvoisa puhemies! Saksaan on perustettu EU-kriittinen uusi
puolue, joka ajaa Saksan markkaa takaisin. Kansa Saksassakin on
alkanut saada tarpeekseen ja väsynyt maksamaan aina uudelleen
kriisimaiden velkoja ja pankkien tukemista.
Kypros tuskin on viimeinen maa, joka tarvitsee pelastuspakettia,
vaan sieltä on tulossa jo seuraava, ilmeisesti Portugali.
Nämä valtiot, Espanja, Kreikka ja nyt Kypros,
antavat signaalin seuraaville tukipakettia tarvitseville maille,
että EVM on pohjaton rahanjakomakasiini, joka jakaa euroja
huonosti talouttaan hoitaville maille, eikä näiden
ole tarvinnut ennakkoon varautua hoitamaan talouttaan kuntoon.
Espanjan pankkisektoria on tuettu ja kreikkalaisten lainakorkoja
leikattu ja maksuaikoja pidennetty. Samoin Irlannille ja Portugalille
tukilainojen maksuaikoja on pidennetty 7 vuodella. Näin
on tehty siitä huolimatta, että yksikään
maa ei ole täysin täyttänyt tukipaketin
ehtoja.
Nyt on alettu pelastaa Kyproksen pankkisektoria, jonka rahojen
alkuperä on varsin kyseenalainen. Käytännössä Kyproksen
mahdollisuudet maksaa velkojaan takaisin ovat lähes mahdottomat.
Maksuaikoja joudutaan taas pidentämään.
Lopuksi velat maksatetaan muilla euromailla. Tähän
on Suomikin sitoutunut, mutta siihen asti Suomen virallinen tulkinta
on, että ohjelmalla ei ole vaikutusta Suomen valtionta-louteen. Tämä on
totta vain niin kauan kuin Kypros kykenee maksamaan omat velkansa EVM:lle.
Koska nämä asiat ovat mutkikkaita, tulee Suomen
kansan saada kattava ja riittävä selkokielinen
selvitys, mistä kaikesta on kysymys, sillä heidän
ja meidän kaikkien rahojahan nämä loppujen
lopuksi ovat. Siitä on kysymys.
Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! Ilmoitan heti aluksi yhtyväni tähän
edustaja Anttilan ilmaisemaan epäluottamuslauseeseen, jonka
hän on keskustan eduskuntaryhmän ryhmäpuheessa
ilmaissut. Kiinnitän tässä puheessani
vain yhteen näkökulmaan huomiota niiden näkökulmien
lisäksi, jotka tuossa ryhmäpuheenvuorossa on tuotu
esiin. Se on tämä kysymys moraalikadosta, joka
täällä on muutamissa puheenvuoroissa
nostettu esiin.
Tämä hallituksen tukipakettilinja tuntuu sen takia
vaikealta suomalaisista, koska nyt ovat jo meneillään
huomattavat leikkaukset. Valiokuntatyöskentelyssä,
kun kehysriihien tuloksia käsitellään,
huomataan, että leikkauksia tulee. Itse olen pannut merkille
tietysti koulutuksen sektorilla valtavan voimakkaat leikkaukset,
jotka tulevat kyllä tuntumaan arjessa kohdakkoin Suomen kansan
elämässä.
Kun tälläkin hallituksella on meneillään
tällainen harmaan talouden torjuntaohjelma, niin voimme
kyllä nähdä jo, että samanaikaisesti nämä toteutetut
tukipaketit tulevat kyllä romuttamaan suomalaisten uskoa
veronmaksuun. Ne rapauttavat sitä korkeata veronmaksumoraalia, joka
Suomessa on ollut esimerkillistä tähän
saakka, kun siis leikkaukset koetaan arjen elämässä ja samanaikaisesti
näitä tukipaketteja toteutetaan.
Vielä yksi moraaliongelma on mielestäni se, että tässä on
ollut vahvasti näkyvissä se, että pelastetaan
instituutioita, pelastetaan pankkeja, valtioita, ja samanaikaisesti
näissä kriisimaissa tavalliset kansalaiset ovat
ajautumassa aivan kestämättömään
tilanteeseen. Kun nuorisotyöttömyys on noin 50
prosenttia ja kun alkaa olla jo arjen tarpeista puutetta, niin voidaan
kysyä myöskin tätä moraalista
tasoa, ollaanko tässä toimimassa oikealla tavalla
tätä talouskriisiä selvitettäessä.
Ilkka Kantola /sd:
Arvoisa puhemies! Uppoavassa laivassa emme pohdi sitä,
osallistummeko veden pumppaamiseen solidaarisuudesta vai itsekkäistä syistä.
(Juho Eerola: Joka laivaan ei kannattaisi lähteä mukaan!)
Kun sattuu onnettomuus tai kun joudutaan kriisiin, heti kysytään, kenen
on syy. Tärkeää on, että kysytään.
Oikeudentuntomme vaatii, että syypää onnettomuuteen
ja kriisiin pyritään saamaan selville ja että hänet
pannaan vastuuseen.
Kun kriisi on päällä, ei voi tyytyä vain
syyllisen etsintään. Vielä tärkeämpää on
estää kriisin laajeneminen. Ensimmäinen
tavoite onkin yrittää saada kriisi jotenkin hallintaan.
On ihan selvää, että Euroopan finanssikriisin
syylliset tulee löytää ja panna vastuuseen — tämä on
oikeutettu vaatimus — mutta päälle kaatuvassa
tilanteessa ei riitä se, että tehdään
tarkkaa analyysiä syyllisten löytämiseksi.
On estettävä kriisin laajeneminen. (Juho Eerola:
Näillä tukipaketeillako?) On pysäytettävä ja
yritettävä ottaa hallintaan tämä onneton
ja tuskallinen tilanne.
Täällä on puhuttu Euroopan unionista
laivana. Se onkin hyvä vertauskuva. Kun joku on tyhmyyttään
tai ilkeyttään tehnyt reiän laivan pohjaan,
ei hyödytä etsiä reiän tekijää.
Ensimmäiseksi on huolehdittava siitä, että reikä tukitaan
ja että jokainen osallistuu veden pumppaamiseen laivan
ulkopuolelle. Särjetty laiva uppoaa, elleivät
kaikki ponnistele sen korjaamiseksi ja pinnalla pitämiseksi.
Arvoisa puhemies! Uppoavassa laivassa em-me pohdi sitä,
osallistummeko veden pumppaamiseen solidaarisuudesta vai itsekkäistä syistä. Ihan
sama, mistä syystä pumppaat vettä, kunhan pumppaat,
sanoo laivan kapteeni, ja jokainen ymmärtää.
Itsekkyys ja solidaarisuus ajavat samaa asiaa. Rotat jättävät
uppoavan laivan, sanotaan. Sanotaan myös, että kapteenin
tulisi jättää uppoava laiva viimeisenä.
Minulle on luovuttamattoman tärkeätä ajatella
niin, että sosialidemokraatit ovat lähempänä kapteenia
kuin rottia. (Perussuomalaisten ryhmästä: Siinä uppoatte
mukana!) Rottien viisaus voi olla intuitiivisesti kadehdittavaa,
mutta se kuvastaa rottien elämäntapaa. Ne ovat
tottuneet hyödyntämään sitä,
mitä muilta jää, ja olemaan sitoutumatta
mihinkään. Siksi ne jättävät
laivan, jos vaistonvaraisesti aavistavat sen uppoavan. (Juho Eerola:
Ja elonpäivät jatkuvat!) Kapteeni puolestaan on
esimerkki ihmisestä, joka kantaa vastuuta koko yhteisöstä. Kapteenilla
ei ole vastuu vain ihmisistä, laivan miehistöstä ja
matkustajista, vaan koko hankkeesta. Hän vastaa myös
aluksesta, laivan lastista ja koko matkan turvallisuudesta alusta
loppuun. Kapteeni on hankkeen omistaja. Projektin omistajuus kuuluu
kapteenille.
Sosialidemokraatit olivat vakaasti harkiten viemässä Suomea
Euroopan unioniin ja sen ytimiin. Me olemme tahtoneet kuulua heihin,
jotka ovat ottaneet tämän Euroopan unioni -nimisen hankkeen
omakseen. Me katsomme, että Suomessa merkittäviltä osin
tämän hankkeen omistajuus kuuluu meille, ei tietenkään
vain meille, mutta myös meille. Haluamme edelleen olla
Euroopan unionin kehittäjiä, uudistajia, vakauttajia.
(Juho Eerola: Pumppaajia!) — Pumppaajia varmaan, juu. (Jussi
Niinistö: Rahan pumppaajia!) — Uskomme euroalueen
hyödyttävän yhteistä Eurooppaa
ja siten myös meitä suomalaisia, yhteistä talousaluetta
ja sen myötä meitä. Näemme ja
tunnistamme Euroopan unionin ja euroalueen ajankohtaiset, aivan
mahdottoman suuret vaikeudet, mutta meillä ei ole rotan
vaistonvaraista reagointitapaa, joka kehottaisi jättämään uppoavan
laivan. Näin ajattelen. Me kuulumme niihin, jotka ottavat
vastuuta tämän laivan kulusta. Näyttää,
että välillä se käy kivillä ja
kulku on vaivalloista.
Kuten edustaja Kumpula-Natri täällä sanoi, iso
laiva kääntyy hitaasti. Me teemme parhaamme, jotta
käännös turvallisemmille vesille tapahtuu
ja toteutuu. Voi olla, ja onkin, että kyljet vähän
raapivat rantapusikkoa ja pohjaan jää lommoja,
mutta uskomme, että matkaa tulee jatkaa. Uskomme, että aluksen
runko kestää ja vähäistä suuremmilla
fiksauksilla siitä saadaan entistä parempi.
Arvoisa puhemies! On selvää, että komentosillalle
tarvitaan uudistuksia tässä laivassa. Suunnistusvälineet
ovat olleet alkeellisia siihen nähden, miten isolla aluksella
purjehditaan. Yhteisvaluutan myötä syntyneet riskit
ovat olleet valtavat, eikä niitä ole havaittu
ajoissa, kun navigointivälineet ovat surkeat. Onneksi parannuksiin
on ryhdytty, kun pankkivalvontaa ja vakavaraisuussäännöksiä uudistetaan.
Markkinatalous ilman julkista valvontaa ja sääntelyä on
kuin laiva ilman navigointivälineitä. Hyvällä onnella
matkaa voi tehdä pitempäänkin, mutta
jossain vaiheessa reitiltä eksynyt alus karahtaa kivelle.
Silloin on hätätoimien aika. Silloin katsotaan,
kuka jättää laivan ja kuka kantaa vastuun
laivan pelastamisesta, (Perussuomalaisten ryhmästä:
Uppoaa mukana!) solidaarisuudesta tai itsekkyydestä, lopulta
ihan sama, kunhan laiva ei uppoa.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Tänä päivänä täällä salissa
kun tätä keskustelua kuuntelee, niin tämä on
hieman erikoinen tilanne: jos tarkasti kuuntelee kaikkien puolueitten puheenvuorot,
niin kaikki pitävät tärkeänä sitä, että jollakin
tavalla tämä kriisi hoidetaan ja Suomen työllisyys
ja tulevaisuus turvataan, ja kukaan täällä ei
ole halunnut eurosta erota eikä EU:sta erota. Sen takia
ikään kuin jokainen haluaa sammuttaa palon, mutta
väittely koskee enemmänkin sammutustekniikkaa,
kuinka paljon IMF:n pitäisi olla mukana ja kuinka paljon
euromaiden pitäisi olla mukana.
Ainakin oma käsitykseni on se, että vaikka kuinka
vastenmielistä tämä tukeminen on, niin kyllähän
tämä Euroopan unioni on sellainen rakennelma,
joka on Suomelle sisämarkkina — se on siinä mielessä tärkeä — se
on turvallisuuspoliittinen elementti, siitäkään
emme varmaan kovin paljon voi olla eri mieltä, vaikka EU:lla
ei omaa turvallisuuspoliittista eikä omaa puolustuspoliittista
roolia varmaan Nato-järjestelmien ulkopuolella koskaan
tulee olemaankaan.
Yksi asia, mistä hallitusta ja erityisesti valtiovarainministeriä ja
pääministeriä tulee kiittää,
on se, että kyllähän tämä tukipaketti
on aivan toisenlainen kuin nämä edelliset. (Jussi
Niinistö: Tämä on fantastinen!) — Sitä en
tiedä, onko tämä fantastinen, mutta siinä on
sellainen oikeudenmukaisuusperiaate, että ne omistajat,
jotka eivät ole pystyneet yritystoimintaa harjoittamaan
oikeilla periaatteilla, ovat menettäneet omaisuuttansa
ja omistustansa, ja sehän on täysin oikea periaate. Ne
sijoittajat, jotka ovat antaneet rahansa tällaisten omistajien
käsiin, jotka eivät pysty johtamaan yritystä menestyksellä vaan
ajavat sen tappiolle, menettävät myös
rahansa. Minusta tässä toteutuvat yrityselämän
täysin normaalit periaatteet, joiden kaikissa muissakin
aikaisemmissa paketeissa olisi pitänyt olla vastaavalla
tavalla esillä.
Jos me haluamme nähdä jotakin positiivista tässä paketissa
tämän edellä mainitun lisäksi, niin
kyllähän tämän paketin kovat
ehdot, mitkä nyt tässäkin ovat selvästi
nähtävillä, ennennäkemättömän
kovat ehdot, ovat selvä pelote näille muille Euroopan
pankeille ja Euroopan maille, mihinkä tämä tuleva
tukipaketti nojautuu, jos semmoisia tukipaketteja tarvitaan. Eli
nämä periaatteet ovat nyt oikealla tasolla, vaikka
se kuinka vastenmielistä meille kaikille onkin olla tukemassa
joitakin maita, joiden kulttuuria me emme välttämättä tunne
ja joiden veronkeräämisjärjestelmät
ovat meidän näkemyksemme mukaan varmasti ja selvästi
puutteellisia.
Kuitenkin kiitän hallitusta, että me olemme nyt
saaneet tässä nähdä aivan uudenlaisen
paketin. Tämä paketti varmaan antaa sitten perusteet ja
suuntaviivat niille mahdollisille tuleville paketeille, joita me
kukaan emme tietenkään toivo tulevaksi.
Satu Haapanen /vihr:
Arvoisa puhemies! Olen seurannut kyproslaisten elämää vuodesta 81
lähtien. Silloin 12-vuotiaana vierailin perheeni kanssa
turistina pienessä Pafoksen kylässä. Sen
jälkeen kymmeniä kertoja olen käynyt
Kyproksella ja asunut siellä kaksi vuotta.
Vuonna 81 peltotyöt tehtiin vielä härillä.
Iltaisin kylä pimeni, koska sähköjä ei
kylässä ollut kuin pienellä kadunpätkällä.
Vesi lämmitettiin auringolla ja suihkussa käytiin
illalla, kun vesi oli lämmintä. Muistan erään
keskustelun hotellimme työntekijän kanssa. Kysyin
häneltä, että "miksi olet aina niin hyvällä tuulella".
Hän vastasi "koska olen hengissä". Saaren jakaneesta
sodasta oli kulunut vasta seitsemän vuotta. Osa ihmisistä oli
menettänyt jonkun perheensä jäsenistä,
kolmannes heistä oli menettänyt miehityksessä kotinsa
ja kaiken omaisuutensa.
Minulla on ystäviä saaren molemmilla puolilla,
etelässä ja miehitetyssä pohjoisessa.
He ovat tavallisia ihmisiä. He eivät keinottele.
He eivät pelkää työtä.
He tekevät useampaakin työtä, maksavat
veroja, ja jos joku pankkiin tallettaa isoja sijoituksia tai talletuksia,
hän tallettaa ne omaa kotia tai lastensa koulutusta varten.
Olen tavannut monta siivoojaa, jotka tekevät työtä aamusta
iltaan, jotta heidän lapsensa pääsevät
hyviin yliopistoihin opiskelemaan. Osa ystävistäni asuu
saaren pohjoispuolella, joka on Euroopan unionin unohdettu saareke.
Kyproksen turkkilaiset, joista emme tänään
puhu, ovat Euroopan unohdettu kansa, jonka olemassaoloa harva muistaa,
saatikka välittää heidän hyvinvoinnistaan.
Ja kun talouskriisi on ohi, on aika laittaa kaikki energia topakasti
Kyproksen kahtiajaon ongelman ratkaisuun.
Vuosien aikana olen nähnyt Kyproksen talouden nousun,
sen, kuinka toinen ja kolmas sukupolvi on vaurastunut vanhempiensa
työllä, omalla yrittämisellä,
opiskelemalla ja hyvien työpaikkojen kautta. Valitettavasti
talouskasvu on ollut liian nopeaa, ja kun ulkomaista rahaa alkoi
virrata maahan sijoittajien ja ulkomaisten yrittäjien muodossa,
Kypros tarjosi hyvät mahdollisuudet yrittämiselle,
niin sen jälkeen tuli harha, että kasvu olisi
ikuista. Nyt ajatellen — ja varsinkin täältä pohjoismaisen
hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta voisi ajatella — pieni
jarruttelu olisi ollut tarpeen, lisääntyneet tulot
olisi kannattanut sijoittaa vahvan perusturvan rakentamiseen. Toki näillä rahoilla,
mitä Kyprokselle on tullut, on rakennettu teitä ja
sairaaloita, eli ei kaikki ole mennyt vain roistojen taskuihin.
Täällä on kuultu tänään
todella kovaa puhetta, ja olen hämmästellyt kokeneiden
oppositiopoliitikkojen puheita. Siinä on kaukana ymmärrys
tavallisia ihmisiä kohtaan. On täällä ollut
paljon ymmärtäviäkin puheita, ja puheet
on valmisteltu hyvin, parhaan ymmärryksen mukaan. Kyproksen
kohdalla on tärkeä erottaa pankkien ahneudesta
johtuva toiminta ja tavallisten kotitalouksien tilanne. Täällä on
ihmetelty Kyproksen alhaista yhteisöveroprosenttia, mutta
sen alhaisuus on ihan loogista, sillä sen varaan on vuosien
aikana laskettu, että ulkomaiset yritykset hakevat kotipaikakseen
Kyproksen.
Illan yksi tärkeä kysymys on ollut, mistä kyproslaiset
saavat tarvittavan oman osuutensa eli sen 13 miljardia euroa, ja
kyllähän heidän pitää maksaa
myös 10 miljardin euron tukipaketti joskus takaisin. Kyproslaiset
joutuvat ilman muuta kovan paaston eteen. Toki auttaa se, että osa
näistä rahoista nyt leikataan sijoittajilta, mutta
ison työn tekevät itse kyproslaiset. Siksi on
tärkeätä, että he saavat tukea
rakenteidensa uudistamiseen, olipa se henkistä tukea, asiaosaamista
tai investointeja Kyprokselle, kauppakumppanuuksia.
Hallitus tekee sen, minkä katsoo parhaaksi. Kyproksen
systeeminen vaikutus on todettu, sijoittajavastuu on nyt varmistettu,
ja maksumiehiksi joutuvat suursijoittajat. Mahdollinen rahanpesu
ei sinänsä ole syynä kriisiin, kuten
täällä edustaja Halla-ahokin totesi,
ja siksi rahanpesuepäilyt on käsiteltävä vakavasti
otettavana lukunaan ja syylliset on saatettava tietenkin tilille
teoistaan.
Tähän lopetan nyt puheeni. Kiitoksia tämän päivän
hyvistä keskusteluista, olemme oppineet toisiltamme paljon.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Ehkä ihan taustaksi tästä kokonaisuudesta
kesältä 2010 omista puheistani kolme lainausta,
jotka kuvaavat ensinnäkin tätä säätelemättömän,
valvomattoman kasinokapitalismin luomaa tilannetta.
Kanava-lehdessä 2007 Seppo Lindblom totesi sanatarkasti:
"Nähtävissä on ennen muuta niin sanotuksi
kvartaalitaloudeksi kutsutun elinkeinoelämän virtausten
voimistuminen eli lyhytjännitteisen omistajaintressin esiin
tunkeutuminen. Osin se kertonee tietotaidon talouden mukanaan tuomasta
kaivatustakin dynamiikasta, mutta ennen kaikkea yritystoiminnan
sosiaalisen koodin muutoksesta, moraalin rakoilusta ja yritysjohdon
ahneudesta, jolle ei löydy mitään markkinataloudellisia
perusteita. Juuri kun markkinatalouden merkitystä on korostettu
modernissa yhteiskuntapolitiikassa, niin sen itsekuri pettää ja
se etiikka yskii huolestuttavalla tavalla." Tämä näkyi
Suomessa, mutta tämä rupesi näkymään
koko Euroopassa.
Raimo Sailas totesi "Kun poliitikot lintsaavat" -otsakkeella
silloin: "Siksi ja vain siksi, että eurooppalaiset poliittiset
päättäjät olivat useita kertoja
rikkoneet tekemiään sopimuksia ja päätöksiä,
moni euromaa harjoitti vastuutonta budjettipolitiikkaa ja EU-tasolla
rikottiin tehtyjä sopimuksia, luottamus meni ja pää tuli
vetävän käteen."
Kun SDP sitten vetosi myöskin vastuuseen ja kansallisen
edun arviointiin, niin puhemies Sauli Niinistö tähän
yhtyen totesi: "Suomella puolestaan on ehdoton oikeus odottaa, että se
voi sanella ehtoja annilleen. Kun vastuun määrä on
suurempi kuin yksikään toinen meno- tai vastuuerä Suomen
historiassa, on kyllä syytä perin pohjin miettiä,
miten me parhaiten vältämme tappion vaaran."
Tämä taustoitus on ehkä paikallaan,
kun nyt ajattelemme nimenomaan tämän moraalikatokattauksen
jatkumista Euroopan rahoitusvakausvälineen pohjalta, jossa
Suomelle on väistyvien takaajien kautta tullut lisävastuita.
Kyproksen osalta on kiistatta selvinnyt niin Saksan tiedustelupalvelun
kuin muiden raporteissa, että kyseessä on todella
rikollisen rahan toimintaa, venäläisten oligarkkien
rahanpesua, ja tämä on erittäin vakava
asia. EVM:n tuen ehtonahan piti olla, että pankkivalvonta
on riittävän tehokasta ja kattavaa. Tältä osin
ei Europolia ja muita toimijoita ole riittävästi
käytetty.
Valitettavasti on myös sanottava, että tämä Kypros
ei pysty maksamaan ja hoitamaan osaansa. Jo viime viikon lopulla
Euroopan talousasiantuntijat totesivat, että näkymät
tukijärjestelmän osalta ovat olleet liian optimistisia.
Tämä tulee vääjäämättä myöskin
vaikuttamaan asiaan. Sen takia mielestäni asia olisi pitänyt
hoitaa niin, että maa, joka aikaansaa tilanteen, olisi
euroalueesta irrotettuna vastannut tästä.
SDP muutti erittäin paljon monia asioita ja juuri johdonmukaisesti
esittämänsä linjan mukaisesti paitsi
vakuuksissa myöskin ERVV:n osalta. Nyt on tärkeätä,
että mikäli jokin euromaa pyytää lainamuotoista
tukea tai muuta, Portugalin jälkeen Suomi lähti
siitä, että vain sillä ehdolla, että saa
takausosuudelleen vakuudet kyseiseltä maalta. Tämä oli
lähtökohta rajata Suomen tosiasiallisia vastuita.
Ja edelleen hallitusohjelman mukaisesti on vaadittu finanssimarkkinoiden
vakauttamista, avoimuutta, riskienhallintaa ja kansainvälisen
rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa sekä rahoitusmarkkinoiden
sääntelyhankkeiden kehittämistä.
On tärkeätä myös korostaa
eduskunnan budjettivallan ja kansallisen suvereniteetin eli riittävän
suhdannepoliittisen itsemääräämisoikeuden turvaamista.
Perustuslakimme ei saa taipua eurokriisissä niin, että se
katkeaa. Tältä osin on huolestuttavia merkkejä,
ja valtiovarainvaliokunta on muun muassa tämän
takia joulukuussa edellyttänyt, että tältä osin
on korostetun huolellisesti otettava eduskunnan budjettivalta ja
kansallisen suvereniteetin asia huomioon.
EKP:n kautta on myöskin erittäin merkittävästi
Suomea sitoutettu. Jopa kolme neljäsosaa eurokriisin tuesta
on EKP:n kautta mennyt ohi kansallisten parlamenttien, ja tästä seuraa
myöskin niin sanottua varjovelkaantumista, joka on hyvinkin
merkittävää, 7—8 prosentin luokkaa, Suomelle.
Valtiovarainvaliokunta on katsonut ja sosialidemokraatit matkan
varrella, että hallituksen on syytä arvioida huolellisesti,
kuinka suuriin sitoumuksiin enimmillään voi Suomi
suostua vaarantamatta Suomen luottoluokitusta ja valtion mahdollisuuksia
huolehtia velvoitteista ja vastuustaan. Kyseessä on käytännössä se,
että tarvitaan myös perälauta. Kansallinen
pelastusrengas on varmistettava myös meidän oman
sosiaalisen turvallisuuden ja talouden ja työllisyyden
näkökulmasta.
Herra puhemies! Kun lainasin tuossa eräitä henkilöitä,
niin lainaan lopuksi vähän vanhempaa ajattelijaa.
Me tunnemme vastuuta kansainvälisesti. Suomi tekee monia
kansainvälisiä, turvallisuuteen liittyviä ja
myös sosiaalisia kriisiin liittyviä tehtäviä.
Omassa maassa myöskin on nähtävä sosiaalinen
hätä ja sen kärjistyminen. J.V. Snellman
totesi aikoinaan: "Niin tuhmia me emme täällä ole,
että kuvittelisimme yhdenkään suurvallan
uhraavan yhtäkään penniä tai
yhdenkään krenatöörin koipea
näin vähäpätöisen maamme
puolesta."
Ehkä jossain vaiheessa on hyvä myös
muistaa, että kansallinen pelastusrengas pitää kaikissa
ratkaisuissa pitää mukana.
Reijo Hongisto /ps:
Arvoisa herra puhemies! Korttitalo kaatuu lehti kerrallaan:
Kreikka, Irlanti, Portugali, Kreikka uudestaan, Espanja ja nyt Kypros.
Viisi euromaata on jo kontallaan, ja kohta ne ovat kanveesissa kokonaan.
Jos Suomi ei pidä varaansa, kaadumme yhdessä muiden
euromaiden kanssa.
Tässä salissa on viime kuukausina kuultu eurokriisin
tiimoilta monenlaisia selvityksiä ja selityksiä.
Milloin on rakennettu palomuuria ja lisätty tulivoimaa,
milloin on autettu muuten vain. Monissa puheenvuoroissa ja monen
ministerin suulla on todettu, että Suomella ei kerta kaikkiaan
näytä olevan muuta vaihtoehtoa kuin osallistua
tukipaketteihin. Valitettavasti tämäkin Kyproksen
10 miljardin euron tukipaketista kimmonnut keskustelu jälleen
osoittaa, että mikään ei riitä.
Ei pelasta palomuuri eikä riitä tulivoima, vaan noutaja
tulee, jos ei itse hoida omia raha-asioitaan.
Arvoisa herra puhemies! Kun edellisen kerran rakensimme Kreikan
ympärille palomuuria ja lisäsimme tulivoimaa,
meille kerrottiin, että sillä toimenpiteellä padotaan
ongelmat Kreikkaan. Nyt ministeri toteaa, että "Kyproksen
ongelmat kärjistyivät Kreikan kriisin seurauksena".
Eli mitä ilmeisimmin on käynyt kuin eräällä kaivoksella,
että pato on murtunut. Vesi valuu lähes valtoimenaan,
ja samalla tavalla karkaavat rahat Kyproksen pankeista. Eivät
pitäneet rikkaiden euromaiden rakentamat padot ja palomuurit
tälläkään kertaa. Kuka takaa,
että tämä nyt puheena oleva manööveri
olisi sitten se vihonviimeinen? Ei kukaan.
Kyproksen kuplan suuruudesta ja pankkitoiminnan erikoisuudesta
kertonee jotain se, että julkisuudessa olleiden tietojen
mukaan maan asukkaille asetettiin 200 euron päivittäinen
nostorajoitus pankkiautomaatteihin. Kuitenkin samaan aikaan näyttää pankkien
ulkomailla olevien tytäryhtiöiden ja sivukonttoreiden
kautta valuneen maailmalle satoja miljoonia euroja joka päivä.
Kyproksella olleet pankit olivat tiettävästi virallisesti
kiinni ja virallisesti rahaliikenne poikki, mutta siitä huolimatta
rahavirrat liikkuivat.
Arvoisa herra puhemies! Minä kysyn ministeriltä:
Onko hallituksemme tiedossa, kuinka paljon Kyproksen pankeista pakeni
rahaa? Mihin rahaa siirrettiin? Kuka taikka ketkä rahaa
siirsivät? Mitkä olivat taseet juuri ennen kriisiä,
ja mitä ne ovat tällä hetkellä?
Aikooko hallituksemme selvittää edellä mainitut
asiat, ennen kuin lähdemme jakamaan veronmaksajiemme varoja
Kyproksen pankeille? Tuntuu käsittämättömältä,
että suomalaiset yrittäjät ovat maksaneet
yli 20 prosentin yhteisöveroa ja Kyproksella on maksettu vain
10:tä prosenttia. Vaikka Suomessa vero lasketaan 20 prosenttiin
ja Kyproksella nostetaan nyt 12,5 prosenttiin, niin siltikin eroa
on vielä 7,5 prosenttia.
Joitakin päiviä sitten julkaistiin EKP:n tutkimus,
jossa selvisi, että näiden kriisimaiden kotitaloudet,
pois lukien Portugali, ovat varakkaampia kuin suomalaiset kotitaloudet.
Näiden taloudelliseen kriisiin ajautuneiden maiden verotus
on ollut pääsääntöisesti
alhaisempi kuin Suomen verotus. Onkin epäilyksiä myös
siitä, että joiltakin ovat saattaneet jäädä verot
maksamatta — puhutaan kauniisti harmaasta taloudesta. Samaan
aikaan Suomessa korotetaan sähkön ja bensiinin veroa,
leikataan kuntien valtionosuuksista, leikataan poliisien määrärahoista,
ajetaan kuntia liitoksiin ja niin edelleen. Selvällä suomen
kielellä sanottuna suomalaiset säästävät
ja säästävät ja kiristävät
vyötään, jotta voivat tarvittaessa vastata
näille kriisimaille antamistaan takuista. Meillä suomalaisilla
on sellainen perinne ja periaate, että me vastaamme velkamme
viimeiseen saakka. Muistamani mukaan Suomi on maailmassa ainoa maa,
joka on maksanut sotakorvauksensakin pennilleen. Tuntuu perin erikoiselta,
kun suomalainen veronmaksaja kiristää vyötään
ja hampaitaan, jotta voisimme tarvittaessa vastata myös sellaisten
maiden talouksista, joiden veroaste on ollut huomattavasti suomalaista
alhaisempi. Ministeri Urpilainen totesi puheessaan myös,
että "budjetistamme ei nyt lähetetä rahaa
Kyprokselle, eikä kotimaisilla sopeutustoimilla ole yhteyttä näihin
ratkaisuihin".
Arvoisa herra puhemies! Minä en halua loukata ministeri
Urpilaista, mutta joudun toteamaan, että minä en
aivan usko, mitä hän sanoo, taikka sitten minä en
ymmärrä hänen logiikkaansa, koska ainakin
minun mielestäni hallitus sopeuttaa taloutta nimenomaan
sen vuoksi, että taloudellamme olisi enemmän liikkumavaraa.
Muistamani mukaan Suomen osuus EVM-potista oli noin 1,5 miljardia
euroa, ja jostainhan tuokin rahasumma on poissa.
Lopuksi siteeraan vanhaa ja hyväksi koettua sanontaa
toteamalla, että kannettu vesi ei kaivossa pysy. Tällä tarkoitan
sitä, että apupaketit ja tukieurot eivät
saa Kyproksenkaan taloutta jaloilleen, mikäli Kyproksen
kansa ei muuta itse talou-tensa suuntaa.
Arvoisa herra puhemies! Minä kannatan edustaja Soinin
esittämää epäluottamuslausetta.
Jukka Kopra /kok:
Arvoisa puhemies! Euroopan taloudellinen vakaus on pienen viennistä elävän
Suomen ja koko euroalueen etu. Siksi on tärkeää,
että tämän rahoitusvakauden säilyttämiseksi
myös kriisimaiden tukemiseen osallistutaan yhdessä,
Kyproksenkin kohdalla, vaikkei se ihan helpolta tunnukaan. Kyllähän
me olemme joutuneet tätä kalkkia juomaan parin
viime vuoden aikana jonkin verran.
Euroalueen rahoitusvakaus on tukitoimi myös sen hyväksi,
ettei Suomen talous ajaudu syöksykierteeseen. Kehysratkaisun
yhteydessä saimme juuri hyväksyttyä uudistuspaketin,
jolla maamme työllisyyttä ja taloutta on mahdollista
saada kasvuun, eikä tätä sovi nyt vaarantaa
missään nimessä. Lisää epävarmuutta
tai syvää lamaa ei kaivata meillä eikä muualla.
Sen vuoksi kannatan hallituksen määrätietoista
ja euroa tukevaa politiikkaa. Suomi tarvitsee Euroopan unionia ja
yhteistyötä muiden kanssa. EU puolestaan tarvitsee
tiukempia yhteisiä pelisääntöjä.
Virheistä ja epäkohdista täytyy oppia. Tällaisia
katastrofeja ei saa jatkossa syntyä.
Hyvä on vielä kertaalleen muistuttaa, että Kyproksen
tukipaketin ehdot ovat tiukemmat kuin minkään
tähänastisista. Sijoittajavastuu toteutuu, ja
Kypros menettää veroparatiisiasemansa. Porsastelijat
menettävät merkittävän osan
talletuksistaan. Nyt käytetään EVM-mekanismia, mikä tarkoittaa
sitä, että rahaa ei mene lisää minnekään
vaan tuki perustuu EVM-pääomaan, jonka Suomi on
jo ajat sitten kokonaisuudessaan maksanut.
No, Kyproksen osalta on puhuttu rahanpesusta ja harmaasta rahasta.
Varmasti puheet ovat aiheellisia. Rahanpesua ei tule hyväksyä,
ja se on jatkossa estettävä EU:n asettamin ehdoin
ja kaikin mahdollisin keinoin. Rahanpesu ei kuitenkaan ole tämän
kriisin syy. Tavalliset kyproslaiset eivät ole osallistuneet
rahanpesuun. Heitä meidän pitää auttaa
nousemaan tästä kriisistä, ja siihen
tarvitaan EVM-tukea.
Kyproksen ongelmat johtuvat suurin piirtein samasta syystä kuin
meidän Suomen pankkikriisi aikoinaan 1990-luvulla. Pankit
saivat ylen määrin talletuksia, lainasivat rahat
avokätisesti ja ehkä typerästi eteenpäin.
Nyt tässä tapauksessa lainaaja oli Kreikan valtio
ja soppa valmis. Kyproksen kriisi on siis osa Kreikan kriisiä.
Edustaja Hongisto, joka ei näytä enää olevan paikalla,
täällä äsken totesi, että ei
kannettu vesi kaivossa pysy. Mutta kun muistellaan sitä,
kuinka Suomi nousi 90-luvun pankkikriisistä ja lamasta
ulkomaisen lainan turvin, niin se vesi ainakin on pysynyt kaivossa,
vai meneekö meillä nyt aivan katastrofaalisen
huonosti? Olisiko se tuki pitänyt olla ottamatta silloin
vastaan?
Kuten alussa totesin, EU:n ja euroalueen vakaus on meille suomalaisille
tärkeä asia muun muassa viennin ynnä muun
kannalta. Kypros on siis osa tätä yhtälöä.
Ei kukaan täällä näitä kriisejä toivo.
Silti meidän tulee osallistua. Kyse on myös Suomen
hyvinvoinnista. Toki meidän tulee myös toimia
aktiivisesti sen eteen, ettei euroalueella enää toiste
tällaisia kriisitilanteita synny.
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Eurokriisin hoito on pysynyt julkisessa keskustelussa vuosikausia.
Keskustelu on keskittynyt lähinnä kulloinkin pinnalla
olleisiin tukipaketteihin. Vähemmälle huomiolle
on jäänyt se, mihin suuntaan euroalue kulkee ja
minkälaisessa yhteistyössä Suomi haluaa
olla mukana. Illan tässä vaiheessa on syytä pohtia
tätäkin, nimittäin euron lisäksi uhattuina
ovat demokratia ja kansallinen suvereniteetti.
Perussuomalaisten ajatuspajan, Suomen Perustan, tilaama ja Pellervon
taloustutkimuksen tekemä selvitys "Miten euroalue kehittyy?"
on lukemisen arvoinen. Sitä on täällä tänäkin
päivänä siteerattu. Sen mukaan paine
liittovaltiokehitykseen euroalueella kasvaa, sillä muutoin
rahaliittoa ei saada toimivaksi. Lisääntyvään
yhteisvastuuseen tulee tutkimuksen mukaan kuitenkin suhtautua kriittisesti,
koska yhteisvastuu ei voi kasvaa niin suureksi, että sillä voitaisiin
ehkäistä tulevia kriisejä. Se on realismia.
Jotkin taloustieteilijät, kuten professori Paul De
Grauwe hiljattain Helsingin Sanomissa, painottavat, että yhteistä rahapolitiikkaa
ei voi olla ilman yhteistä budjettipolitiikkaa. Kun valtaa
ei haluta antaa enempää Brysseliin, pitää De
Grauwe todennäköisenä, että rahaliitto
nykymuodossaan hajoaa kymmenessä vuodessa omaan mahdottomuuteensa.
Perussuomalaisilla ei realistisena puolueena ole tähän
skenaarioon lisättävää, kun
vielä muistetaan, että vain muutama prosentti
suomalaisista kannattaa liittovaltiokehitystä. Liittovaltiosta seuraisi
Suomelle paitsi mittavia taloudellisia kustannuksia myös
heikkenevä kansanvalta. Siksi Suomessa tulisi nyt avoimesti
pohtia, haluammeko olla mukana yhä syvenevässä integraatiossa
ja kasvavissa vastuissa. On punnittava valuuttaliittoon kuulumisen
edut ja haitat ja vedettävä johtopäätökset.
Arvoisa puhemies! Omasta mielestäni Euroopan unionia
on kehitettävä itsenäisten kansallisvaltioiden
ja löyhän talous- ja vapaakauppaliiton suuntaan.
Sanalla sanoen tahdon vähemmän EU:ta mutta parempaa.
Laila Koskela /ps:
Arvoisa puhemies! Hallitus hehkuttaa nyt sijoittajan vastuusta,
mutta toteutuuko se todella? Kriisitoimien kuluessa Kyproksen pankeista
on nähtävästi poistunut jopa satoja miljoonia
euroja päivittäin, vaikka pankit ovat olleet kiinni
ja rahaliikenne virallisesti poikki. Rahavirta pankeista ja koko
saarelta muualle turvaan näyttää rajoituksista
huolimatta paisuneen pelkästään pankkisulun
aikana miljardien eurojen mittaiseksi. Siirtojen takana lienevät
lähinnä kriisipankkien ulkomaiset suurtallettajat, kuten
venäläiset liikemiehet, joiden talletuksia leikkaamalla
oli tarkoitus kattaa pankkien tappioita.
Rahapaon ja pankkisulun vuotamisesta ovat kertoneet esimerkiksi
saksalaislehdet ja uutistoimisto Reuters. He ovat saaneet rahansiirroista vihjeen
muun muassa keskuspankkien kautta ja heidän lähteistään.
Rahaa näyttää poistuneen esimerkiksi
Kyproksen pankkien ulkomailla sijaitsevien sivukonttoreiden ja tytärpankkien
kautta. Esimerkiksi kriisipankkien toimivat konttorit ja muut ulkomaan
konttorit ovat tiettävästi koko viime viikon olleet
toiminnassa. Niiden asiakkailla oli tilaisuus siirtää varojaan
parempaan talteen rajoituksetta. Herää kysymys,
paljonko on rahaa kadonnut Kyproksen pankeista ja mitä olivat
taseet juuri ennen kriisiä ja nyt.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Haapanen
hyvin nätisti kertoi, kuinka ne siellä Kyproksella
härillä ja muuten hoitivat niitä peltoja
silloin 80-luvun alussa. Minä näin tuolla Keski-Amerikassa,
kuinka siellä härillä ja näin
tehtiin kaikkea, sahalle tuotiin puita ja sitten kuormat tehtiin,
ja kymmenen henkeä oli esimerkiksi töissä.
Me pystyisimme, jos me veisimme nyt Suomesta sinne paikallista tekniikkaa,
muutamalla yksiköllä hoitamaan koko maan puuhuollon
ja sahauksen ja kaiken tämmöisen, mutta siinä tapahtuisi
tämmöinen ylikuumeneminen elikkä sinne
jäisi työttömäksi ihmisiä,
ne kaverit siinä, ja nämä muutamat hoitaisivat
sen pois.
Tässä Kyproksen kriisissä on muuten
sama juttu. Ennen kuin ne tulivat euroon, siellä oli korkotaso
jotakin lähellä 10:tä prosenttia ja sillä sai lainaa.
Nyt korkotaso tippui tuonne lähelle nollaa, 1—2:een,
ja sitä sai holtittomasti nyt ottaa sieltä. Elikkä ihan
sama kuin käytännön elämässä kävi
siellä pankkielämässä. Kreikkalaiset
aikanaan tulivat, sama tilanne: saivat holtittomasti halpaa rahaa
ja sitä otettiin ja siitä tuli pankkikriisi, eurooppalainen
pankkikriisi, jota me nyt maksamme.
Tähän täytyy ottaa ihan normaali
käytännön järki mukaan. Emme
me saa laitettua kuntoon Etelä-Euroopan taloutta, siellä on
erilaiset järjestelmät, kulttuurit, kaikki. Niin
kuin Hongisto sanoi, kannettu vesi ei kaivossa pysy. Sinne täytyy mennä vain
pikkuisen antamaan vihjeitä: oma talous kuntoon, niin kuin
mekin laitoimme silloin 20 vuotta sitten. Kyllä minä hyvin
läheltä näin sen kriisin, mikä meillä oli
silloin, mutta vyötä kiristettiin ja laitettiin
asiat kuntoon ja velat maksoimme itse eivätkä toiset.
Satu Haapanen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Hakkaraiselle näteistä sanoista myös.
Tänä päivänä yksi
asia, mitä ei ole käsitelty, on tämä väite
tai puheet siitä, että Kyproksen pitäisi
erota eurosta, mutta onko kukaan sitä miettinyt, mitä siitä seuraisi?
Kypros on EU-maa itäisellä Välimerellä ja
se on kolmen maanosan yhtymäkohdassa, mikä taas
antaa monta hyvää syytä Euroopan unionille
pitää maa likellä Eurooppaa, sillä Kyproksen
kautta on helppo päästä Lähi-idän
markkinoille. Taloutta tärkeämpää on kuitenkin
rauha, ja Kypros Välimeren itäisessä kolkassa
on tärkeä paikka kulttuurien kohtaamiselle. Se
on siellä lähellä kriisialttiita alueita,
ja sillä tavalla minun mielestäni on erittäin
tärkeätä, että Kypros on Euroopan
unionissa, että se on euroalueessa.
Sitten vielä sekin näkökulma, että jos
se irrotettaisiin — näin spekuloidaan, sitä ei
toivottavasti eikä missään nimessä tapahdu — Euroopan unionista,
niin haluammeko me todellakin, että silloin sinne tulisivat
kiinalaiset tai arabit, tai joku sen maan ostaisi sitten kuitenkin
ja rahoittaisi, ja mitä kaikkia riskejä taas siitä saattaisi seurata,
huumeita — en tarkoita, että niitä nyt
tulisi välttämättä, mutta minusta
se on hyvä, että Kypros on Euroopan unionissa,
koska sen geopoliittinen asema on sellainen, että sieltä tulee
monta muuta uhkatekijää Eurooppaan. Tätä näkökulmaa
ei tänään ole vielä käsitelty.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kun on
kuunnellut, niin mieleen on kyllä tullut hieman sekin,
että ei ihan loppuun asti aina ajatella, mitä vaikutuksia
milläkin olisi. Tärkeää on muistaa,
että emme me ole tätä työtä tekemässä solidaarisuudesta
näitä Etelä-Euroopan maita kohtaan vaan
ihan itsekkäistä näkökulmista,
suomalaisten työpaikkojen, meidän Suomen talouden
itsekkäistä kulmista. Tässä keskustelussa
pääministeri iltapäivällä kertoi ja
siteerasi perussuomalaisten tekemää selvitystä,
joka osoitti, että vaikutukset Suomeen olisivat erittäin
kovat, jos nämä aiemminkin tuetut valtiot ulos
eurosta laitettaisiin. Tämän tien nimeen näyttää ainakin
keskusta edelleen vannovan, ja äsken edustaja Jussi Niinistö omassa
puheessaan totesi, että on vedettävä johtopäätökset,
mutta sen perään kuitenkin totesi, että hän kannattaa
EU:ta. Se oli tietysti ihan hyvä uutinen sekin.
Arvoisa puhemies! Portugalin paketti on merkittävä siinäkin
mielessä, että siinä toteutuu sijoittajavastuu,
luodaan roskapankki ja pienten talletusten suoja. Kyse siis Kyproksesta,
korjataan.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Niin, aivan oikein, pysytään asiassa.
Kyllä, taisin äsken sanoa Portugali. Eli Kyproksen
paketti ja pienten talletusten talletussuoja ovat erittäin
merkittävät ja ne olivat Suomen tavoite.
Nyt kun näitä maita tässä keskustelussa
esillä pidetään, niin kuin edustaja Haapanen
toi esille ja myös edustaja Hakkarainen, on totta, että niiden
maiden inhimillinen kriisi ei helpota näidenkään
toimien myötä, vaan niissä maissa tarvitaan vielä omia
toimenpiteitä muun muassa työttömyyden
kitkemiseksi ja talouden saamiseksi terveelle pohjalle niin, että se
alkaa toimia paremmalla tavalla. En tiedä, miten siinä onnistutaan, mutta
toivottavasti Kreikasta, Portugalista, Kyprokselta ja näistä maista
tahtoa siihen löytyy, että oman maan asiat kuntoon
laitetaan.
Laila Koskela /ps:
Arvoisa puhemies! Olemme tulleet EU:n syventämiskehityksessä vaiheeseen,
jossa EU pyrkii kaikin tavoin luomaan EU:sta liittovaltion, vaikka
sitten vetämällä kansalaisiaan väkisin
mukanaan. Tähän tarkoitukseen eurokriisillä on
suuri välinearvo. Sen kautta eurokraatit pystyvät
argumentoimaan liittovaltiokehityksen puolesta. Samalla sen avulla hoidetaan
isojen EU-valtioiden omia taloudellisia ongelmia ja keskinäisiä valta-asemia,
ja nyt tarkoitan isoilla mailla ainakin Saksaa ja Ranskaa. Eurokriisin
viimeisintä näytelmää esitetään parhaillaan
Iso-Britannian entisessä siirtomaassa Kyproksessa, joka
tunnetaan enemmänkin veroparatiisina ja rahanpesun tyyssijana.
Eduskunnan käsiteltävänä on
hallituksen esitys Kyprokselle annettavasta pelastuspaketista.
Nostan tässä kohtaa esiin EU:n hyvin liittovaltiohenkisen
perustuslakisopimuksen, jossa määritellään
unionin arvoiksi muun muassa ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus,
kansanvalta, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Lista
jatkuu vielä muilla arvoilla. Olennaisinta on kuitenkin
huomata, että unioni käyttää näitä arvoja
kahdella eri tavalla. Se edellyttää, että uusi unionin
jäseneksi hakeva jäsenvaltio kunnioittaa edellä mainittuja
arvoja. Toiseksi unioni voi väliaikaisesti pidättää jäsenvaltiolta
jäsenyydestä johtuvat oikeudet, jos tämä jäsenenä ollessaan loukkaa
sopimuksen arvoja. Onko Kypros kunnioittanut perustuslakisopimuksen
arvoja?
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Meillä täällä eduskunnassa,
minä olen aikaisemminkin sanonut, on kakun tekijöitä ja
sitten sen kakun jakajia, ja nyt niitä on vain lisääntynyt
tuolta Euroopan suunnasta. Kyllä niitä jakajia
varmasti riittää.
Niin kuin täällä Männistö sanoi
ja Heinonen sanoi, että nyt tämä euroalueen
vakaus on hirmuisen tärkeä asia, ja varmaan niinkin
on, että nyt pitää euroa tukea, että se
siinä pysyy. Semmoinen tunne tulee, kun näitä juttuja
kuuntelee täällä, että jos nyt
Suomi ei laita ja pidä sitä pystyssä,
niin kaikki kaatuu meidän päälle.
Katsokaa vaikka Irakista esimerkkiä. Amerikkalaiset
syytävät sinne miljardeja rahaa, kuule, kun ne
pommittavat sitä ja laittavat sinne miehiä ja
mitä laittavatkaan, eikä maailmantalous heilahda
mihinkään. Miten se voi olla nyt, että jos tämä pieni
Suomi täällä Pohjolan perukoilla ei nyt
lähde tukemaan tätä Etelä-Eurooppaa,
niin tuntuu, että koko finanssikriisi on meidän
päällä? En minä ymmärrä.
Minä olen tämmöinen yksinkertainen maalaiskansanedustaja.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri tänään
totesi, niin kyllähän nämä raha
ja valuutta ainoastaan luottamuksen varassa ovat. Jos markkinat
eivät luota euroon, niin silloin tapahtuu korkojen nousu
ja erinäköisiä rahan liikkeitä ympäri
maailmaa.
Sen takia tämä on vaikea asia, koska me joudumme
pienenä Suomena olemaan mukana tässä kansainvälisessä projektissa
ja euron pelastamisessa. Riski sille, että Kypros siitä lähtee, vaikka
moni sitä järkevänä pitäisikin — se
ei ole varmaan yhtään väärä arvio — liittyy
siihen, mitä sen jälkeen tapahtuu ja mitenkä usko
tähän euroon ja valuuttaan sitten kehittyy tämmöisten tapahtumien
jälkeen. Sitä on äärimmäisen
vaikea arvioida, ja sen takia on jossain määrin
helpompi maalata semmoinen tie, jota ei tarvitse kulkea, kuin se
tie, joka nyt valitaan.
Mutta yksi, mitä itse näkisin positiivisena,
on tässä kuitenkin, että pidettiin tästä talletussuojasta
kiinni. Tämä 100 000:n talletussuoja
on tavallisille ihmisille äärimmäisen
tärkeä, ja sen täytyy olla EU:ssa ja
eurossa aina. Jos sitä oltaisiin lähdetty rikkomaan,
niin siinä olisi rikottu iso periaate. Tästä syystä minä näen
tämänkin yksityiskohdan semmoisena, joka kannattaa
tuoda positiivisessa mielessä esille. Tästä talletussuojasta on
pidettävä jokaisessa euromaassa kiinni.
Toinen, mikä kannattaa nostaa esille, on tämä rahanpesu,
harmaa talous ja veroparatiisit. Sehän on kokonainen tavallaan
niin kuin kompleksi, jota pitäisi käsitellä yhdessä.
Minusta tämä yksipuolisuus, mitä Kyprosta
kohtaan nyt esitetään, että Kypros olisi
ikään kuin se ainut rahanpesupaikka ja veroparatiisi,
eihän se mitenkään pidä paikkaansa.
Jos minä esitän kysymyksen, mikä Euroopan suuri
pankki on sellainen, jossa ei tapahdu rahanpesua lainkaan, niin
minä haluaisin kuulla sen vastauksen. Koska kaikki nämä pankit
ovat sillä tavalla toisiinsa yhteydessä ja raha
liikkuu napin painalluksella, niin minun mielestäni tämä koko veroparatiisikysymys
on semmoinen, johon EU:n pitää suhtautua vakavasti.
Yksi koko tämän kriisin taustatekijä on
se, että meidän veronkantokyky on selvästi
heikko, koska käytetään liian paljon
hyväksi näitä veroparatiiseja, myös suomalaiset
yritykset ja kansainväliset yritykset. Tämä on
yksi keskeinen syy, minkä takia näitä ongelmia
nyt on meidän käsissä.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Vajaa kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin
Kypros EU:n jäseneksi. Ihmetystäni herättää,
kuinka yksi Euroopan varakkaimmista maista on nyt sisäisen
konkurssin partaalla. Luotiinko Kyproksen varallisuus keinoin, jotka
eivät kestä päivänvaloa? Mene
ja tiedä. Nyttemmin on paljastunut, että valtio
on toiminut niin sanotun harmaan talouden oppi-isänä,
jota muun muassa Venäjän ökyrikkaat hyödynsivät
rahanpesussaan. Venäläisten rahat olivat todennäköisesti
hajonneen Neuvostoliiton entistä omaisuutta, jota oli realisoitu
hämärämiesten toimesta.
Kypros on konkurssikypsä valtio, mitattiinpa sitä millä mittarilla
tahansa. Kun Kyproksen valtion vuosibudjetti on luokkaa 18 miljardia
ja valtionvelka on tällä hetkellä lähes
yhtä suuri eli 90 prosenttia bkt:sta ja kun valtionvelkaan
lisätään myönnettävä tukipaketti,
tuntuu yhtälö mahdottomalta, eli Kypros ei selviä koskaan
veloistaan ilman näiden anteeksiantoa.
Miettikääpä, arvon harvalukuiset
kansanedustajat: Jos Suomen valtionvelka on 96 miljardia, lisätään
vuosibudjetin määrä lisävelkaa
eli 54,5 miljardia, olisi Suomen velkavastuiden määrä jo 150,5
miljardia eli jokaista Suomen asukasta kohden meillä olisi
27 860 euron velkataakka. Eivät taitaisi pullat
olla hyvin uunissa. Samankaltainen tilanne on tämän
päivän Kyproksessa. Miettikääpä sitä.
Kuten tunnettua, Suomi on vaatinut, että Kyproksen
rahanpesupuuhastelu täytyy selvittää ennen
tukipäätöksiä. Kuinka on käynyt?
Asiaa ei ole selvitetty, mutta päätökset
on tehty. Kyllä luottamus Suomen hallituksen päätöksiin
vähemmästäkin horjuu.
Arvoisa puhemies! Mikä on sitten Kypros-operaation
niin sanottu punainen lanka? Mielestäni se on samansisältöinen
kuin Kreikan pelastamisessa, eli kyse on suurten EU-maiden Saksan ja
Ranskan pankkien pelastamisesta, ovathan Saksan saamiset Kreikan
pankeilta 82 miljardia ja Ranskan 62 miljardia euroa. Suhteellisesti
lähes samankaltaiset ovat ko. maiden saamiset myös
Kyprokselta. Eli Suomi ei tosiasiassa auta Kyprosta, vaan EU:n mahtimaiden
Saksan ja Ranskan pankkeja.
Kyproksen tapauksessa Suomi on lyönyt päänsä jälleen
Karjalan mäntyyn, koska Venäjä ei halua
tunnetuista syistä EU-maita Kyproksen asiassa auttaa. Suomen
hallitus kävelee myös upottavalla suolla, sillä ovathan
Suomen takausvastuut Kypros-paketista lähes 2 prosenttia,
1,89, eli noin 200 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että Georg Malmstén
lauloi laulussaan Nikkelimarkka, että ainahan on maksettava,
eikös juu, mitä tässä maailmassa
velkaantuu. Maalaamatta sielunvihollista seinälle ennustan
tässä ja nyt, että Suomelle ja suomalaisille
koittavat lähivuosina kovat ajat nykyhallituksen ja EU-tukipäätösten vuoksi.
Miksi? Siksi, että takaajat ovat konkursseissa aina ne
viimeiset maksumiehet.
Jukka Kopra /kok:
Arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua on käyty
tästä asiasta tänään,
ja tietysti suurin osa, erityisesti oppositio, manaa sitä,
kuinka on väärin toimittu ja niin edelleen.
Itse haluaisin — ja onneksi moni muukin täällä kuitenkin
haluaa — luoda katseen tulevaisuuteen ja siihen, mitä voimme
tehdä Kyproksen auttamiseksi ja Kyproksen pelastamiseksi.
Minun mielestäni tuossa edustaja Haapasen aiemmassa puheenvuorossa
oli kyllä suurta viisautta, kun hän puhui tästä Kyproksen
yhdistämisestä. Minun mielestäni se on
tässä arsenaalissa aivan liian väheksytty
keino, jota voitaisiin käyttää Kyproksen
talouden elvyttämiseksi. Nimittäin uskon siihen,
että jos me saisimme tämän vuonna 2004
kansanäänestyksessä olleen Kofi Annanin
yhdistämissuunnitelman kaivettua laatikosta ulos ja hyväksytettyä Kyproksella
eli Kyproksen yhdistettyä, se aikaansaisi sellaisen taloudellisen aktiviteetin
vyöryn suorastaan, että Kypros alkaisi taloudellisesti
kehittyä ja varmasti ennätysajassa kaikista näistä kriisitalouksista
toipuisi tästä kriisistä. Minusta tätä olisi
kyllä hyvä pohtia ja suorastaan velvoittaa EU:ta
ryhtymään toimenpiteisiin, jotta tätä suunnitelmaa
alettaisiin edistää.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Silloin kun se Kypros yhdistyy, niin sitten tulee
Turkki meille vielä maksettavaksi sieltä lisäksi.
Siinä käy niin.
Mutta nyt kun täällä on rummutettu
vakuuksista ja tämmöisistä, niin minä ihmettelen
sitä, että me... Minä olen tehnyt yrittäjänä kauppaa, nähnyt,
minkälaisia Etelä-Euroopan maat ovat. Aikanaan
tuonne Ruotsiin, Norjaan, Saksaan, Englantiin tehtiin vientikauppaa
ja vientitakuulaitos takasi nämä kaupat. Sitten
meille tuli parkettikauppaa ja semmoista tuonne Italiaan ja Espanjaan
ja sinne päin, ja kun kysyttiin sinne vakuuksia, niin meille
annettiin vastaus, että tehkää vain kauppaa,
mutta ne ovat niin epäluotettavia maita, että me
emme takaa niitä.
Nyt Kreikka esimerkiksi on huijaamalla tullut tähän
euroon. Miten yhtäkkiä niistä on tullut tämmöisiä luotettavia
ja vakuuttavia maita tässä pienessä ajassa,
kun siellä muka ne vakuudet ovat? Minä en usko
joulupukkiin.
Satu Haapanen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kyllä, joo, tämä Kyproksen
kahtiajaon ratkaisu on erittäin tärkeä,
mutta sen täytyy tapahtua sillä tavalla, että se
kunnioittaa näitten kyproslaisten — sekä Kyproksen
turkkilaisten että Kyproksen kreikkalaisten — oikeutta
ja antaa heille itsemääräämisoikeuden
oman maansa asioihin. Sitä ei ole välttämättä hyvä kytkeä suoraan
tähän, niin kuin ei varmaan edustaja Kopra tarkoittanutkaan,
mutta todellakin tuen puhettanne siitä, että tähän
täytyy sitten tarttua tomerasti, koska ilman muuta siitä on
myös taloudellista hyötyä koko maalle.
Jos jotain hyvää nyt tässä hankalassa
tilanteessa on, niin varmasti Kyproksen talouskriisi on vauhdittanut
keskustelua rahanpesusta ja veroparatiiseista. Onkin oletettavaa,
että tämän jälkeen EU ottaa
kriittisemmän kannan veroparatiiseihin, sillä niitähän
toki on ympäri maailmaa. Tämä rahanpesun
selvittäminenhän on ollut yksi tämän
tukipaketin ehto, ja tähän toimeen onkin ryhdytty
ripeästi, ja pian saadaan sitten tuloksia tästä selvityksestä,
Deloitte-raportista.
Keskustelu päättyi.