Täysistunnon pöytäkirja 40/2013 vp

PTK 40/2013 vp

40. KESKIVIIKKONA 17. HUHTIKUUTA 2013 kello 14.03

Tarkistettu versio 2.0

2) Kyproksen tukeminen osana euroalueen talouskriisiä

 

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Euroopan talouskriisi jatkuu jo viidettä vuotta. Suomen tavoitteena on tämän kriisin taltuttaminen, euroalueen rahoitusvakauden palauttaminen, Suomen valtionvastuiden rajaaminen sekä tartuntavaikutusten estäminen Suomen talouteen. Me haluamme turvata Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.

Kun nykyinen hallitus aloitti, Suomen linja eurokriisin hoidossa tiukentui. Kyproksen ohjelma vastaa linjaamme. Siinä sijoittajavastuun toteuttaminen ottaa jättiloikan eteenpäin. Nyt toteutetaan ensimmäistä kertaa niin sanottu bail-in, joka on kestävä ja markkinaehtoinen ratkaisu. Tällä suojataan veronmaksajia muiden tekemiltä virheiltä. Kansallinen keskustelumme oli askeleen edellä. Nyt sijoittajavastuun toteuttaminen on koko Euroopan linja. (Timo Soini: Ei yhtään velkaa!)

Kun kävi selväksi, että Kypros on vaipumassa kriisiin, lähti Suomi tavoittelemaan määrätietoisesti sekä taloudellisesti että moraalisesti kestävää ratkaisua. Siksi me ajoimme sijoittajavastuun toteuttamista. Siksi me vaadimme rahanpesuepäilyihin puuttumista. Siksi me peräsimme sekä uskottavan velkakestävyyden saavuttamista että Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukanaoloa. Kaikki tässä mainitut tavoitteet ovat mukana ratkaisussa.

Arvoisa puhemies! Jokaisen euroalueen jäsenvaltion vakaus on tietenkin tärkeää koko euroalueelle. Kyproksen ongelmat kärjistyivät Kreikan kriisin seurauksena. Kyproksen kriisin erityisongelma on pankkisektori, jota leimasi epäterve kilpailu talletuksilla.

Kyproksen pankkijärjestelmän ongelmat kulminoituvat kahteen suureen kansainväliseen pankkiin. Kriisin ratkaisun ydinkysymys oli se, kuinka näiden kahden pankin omistajat ja suurimmat lainoittajat, mukaan lukien suurtallettajat, saadaan mukaan kantamaan vastuuta ongelmista. Pankkien rahoitus on perustunut ennen muuta juuri suuriin talletuksiin. Tällä nyt tehdyllä ratkaisulla sijoittajien vastuu tulee olemaan yhteensä jopa yli 10 miljardia euroa.

Kyproksen ohjelman punainen lanka onkin poikkeuksellisen laaja sijoittajavastuun toteuttaminen. Näin Suomen ensimmäinen tavoite neuvotteluissa toteutui. Sijoittajavastuu toteutuu nyt ensimmäistä kertaa siten, että suurimpia pankkeja ei hoideta lainkaan veronmaksajien lainoituksella.

Talletussuojan keskeinen periaate EU:ssa on alle 100 000 euron suuruisten talletusten turvaaminen. Tätä periaatetta ei tulla loukkaamaan Kyproksen tapauksessa. Kun ohjelmasta käytiin neuvotteluja, Kypros itse vaati veron asettamista kaikille tallettajille talletussuojan rajaan katsomatta. Suomi ei ajanut talletussuojan murtamista. Onneksemme lopullisessa ohjelmassa näin ei myöskään tule tapahtumaan. Luottamus alle 100 000 euron talletusten suojaan säilyy.

Arvoisa puhemies! Ehkä kaikkein vaikeimmaksi Kyproksen tilanteen tekivät rahanpesu-epäilyt. Toinen keskeinen tavoitteemme neuvotteluissa olikin, että rahanpesuepäilyihin puututaan ja kovalla kädellä. Suomi on määrätietoisesti jo viime kesästä lähtien vaikuttanut rahanpesun vastaisten toimien kytkemiseksi osaksi Kyproksen ohjelmaa. Osana ohjelmaa rahanpesua estävää lainsäädäntöä on kehitettävä muun muassa niin, että se sallii laajimman mahdollisen yhteistyön ulkomaisten osapuolten kanssa. Ohjelman viivästymisen taustalla on osaltaan rahanpesuselvitysten huolellinen toteutus. Mikäli tämä selvitys tulee osoittamaan puutteita, tulee näiden puutteiden korjaaminen ehdoksi myöskin lainan maksulle. Kyse on laajemmin siitä, että Kyproksen talouden toimintamallia tullaan tämän ohjelman kautta muuttamaan.

Veroparatiisien vastainen työ on merkittävä osa finanssikriisistä opiksi ottamista. Epäterveitä käytäntöjä on kitkettävä. Avoimuudelle ja reilulle toiminnalle on luotava tilaa. Vastuullinen markkinatalous toimii eettisesti kestävällä tavalla. Veroparatiisiyhteistyö etenee nyt maailmanlaajuisesti. Euroopan unionin komissio antoi joulukuussa toimintasuunnitelman veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi sekä suositukset aggressiivisen verosuunnittelun ja veroparatiisien torjumiseksi. Nämä asiat ovat toukokuussa valtiovarainministerineuvoston pöydällä. Lisäksi viisi suurta jäsenmaata ovat lähestyneet verokomissaari Šemetaa automaattisen tiedonvaihdon edistämiseksi. Voimme nähdä, että tahtotila veronkierron estämiseksi on kasvanut kansainvälisessä yhteisössä, ja se on hyvä asia. Suomi on tässä työssä tiiviisti ja aktiivisesti mukana.

Arvoisa puhemies! Kolmas edellytys kestävälle ohjelmalle on, että sovitut ratkaisut ovat uskottavia. Euroryhmä, Euroopan keskuspankki, Euroopan komissio sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat arvioineet, että Kypros voi ohjelman kautta palauttaa talouden vakauden. Tämä mahdollistaa Kyproksen palaamisen velkakirjamarkkinoille tämän ohjelman jälkeen. IMF:n mukanaolo vahvistaa luottamusta velkakestävyyteen. Tämä oli myös Suomen neljäs tavoite. Myös tämä tavoite saavutettiin ohjelmassa. IMF on mukana myöskin rahoittamassa ohjelmaa. Suomi olikin aktiivisesti luomassa Suomen ja Euroopan kannalta parasta mahdollista ratkaisua.

Kyproksen tapauksessa valtionlainojen leikkaamisesta pidättäydyttiin, koska pankkisektorin ongelmat ratkaistiin suurtallettajien saamisia leikkaamalla. Valtion velkoja ei leikattu, koska silloin leikkaukset olisivat kohdistuneet muun muassa tavallisten kyproslaisten eläkevaroihin. Toiseksi, ulkomaalaisilla velkojilla on verrattain vähän Kyproksen joukkolainoja hallussaan. Lisäksi suuri osa niistä on kansainvälisen lainsäädännön alla, mikä olisi johtanut jopa vuosia kestäneisiin oikeudenkäynteihin.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä väitetään, että jäsenvaltioiden sopeutusohjelmat rikkovat Euroopan unionin sopimuksia. (Timo Soini: Niin ne rikkoo!) Tämä väite on yksiselitteisesti väärä. Euroopan unionin tuomioistuin on nimenomaisesti todennut, että Euroopan vakausmekanismissa ja talouden sopeuttamisohjelmissa jäsenvaltioille myönnetyt lainaohjelmat eivät ole perussopimuksen vastaisia.

Toinen väärinkäsitys liittyy EVM:n velkoja-asemaan. Eduskunta hyväksyi Euroopan vakausmekanismia koskevan valtiosopimuksen viime vuonna. Sopimuksen keskeisenä periaatteena oli EVM:n etuoikeutettu velkojan asema heti IMF:n jälkeen. Tämä periaate on keskeinen Suomen valtion taloudellista riskiä rajaava tekijä. Näin tulee olemaan myöskin Kyproksen tapauksessa. Lähtökohtamme on, että EVM:n rahoitukseen sovelletaan EVM:n sopimusta. Siksi me emme tarvitse nyt vakuuksia. Jos velkoja-asemaa muutettaisiin, edellyttäisi tämä Suomen eduskunnan nimenomaista hyväksyntää.

Arvoisa puhemies! Kyproksen ongelmien taustalla oli epäterve pankkikilpailu ja puutteellinen pankkivalvonta. Tosiasia on, että EU:ssa tai euroalueella olevat nykyrakenteet rahoitusvakauden turvaamiseksi eivät ole onnistuneet täysin tehtävässään. Tulevaisuudessa on tärkeää korjata tämä epäkohta. Vuonna 2014 toimintansa aloittava Euroopan yhteinen pankkivalvonta ja kriisinhallintaa koskevien säädösten käyttöönotto ovat molemmat tärkeitä uudistuksia, joilla on tarkoitus puuttua vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa.

Kyproksen ohjelmassa euroalueen pysyvää vakausmekanismia EVM:ää käytetään nyt ensimmäisen kerran. Samalla se tarkoittaa sitä, että budjetistamme täältä Suomesta ei nyt lähetetä rahaa Kyprokselle eikä kotimaisilla sopeutustoimilla ole yhteyttä näihin ratkaisuihin. Suomen kannalta on tärkeää, että me olemme pystyneet eurokriisissä rajaamaan vaikutuksia Suomeen niin vastuiden kuin tartuntavaikutusten osalta muun muassa vakuuksilla. (Eduskunnasta: Mikä se EVM:n raha on?) Tätä kuvastaa myös se, että Suomen valtio on säilyttänyt parhaan mahdollisen luottoluokituksen ympärillä vellovasta kriisistä huolimatta.

Sovitulla ratkaisulla voidaan hallituksen mielestä parhaiten auttaa Kyproksen selviämistä kriisistä. Tehtyjen ratkaisujen kautta kustannuksista kohdistuu valtaosa sijoittajien kannettaviksi sen sijaan, että ne kohdistuisivat ainoastaan veronmaksajien harteille. Sijoittajavastuu siis toteutuu. On toki selvä, että myös tavallisilla kyproslaisilla on hyvin, hyvin vaativat vuodet edessään.

Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston arvioiden mukaan tämä ratkaisu on kestävä ja toimet kokonaisuutena rakentavat uskottavan polun velkakestävyyteen. Heidän arvionsa mukaan Kyproksella on nyt mahdollisuus saavuttaa velkakestävyys ja päästä velkakirjamarkkinoille ohjelman päättymisen jälkeen. Kaikki riippuu kuitenkin viime kädessä Kyproksesta itsestään.

Keskustelu välikysymyksen johdosta

Timo Soini /ps:

Arvoisa puhemies! Rahanpesu on maailman paras bisnes. Siinä häivytetään rikoksella hankittu hyöty. Suomi on maailman parhaassa bisneksessä mukana — maksajana. Suomi on mukana maksajana.

Kuka tai ketkä ovat ne, joita näillä paketeilla pelastetaan? Ennen kuin voimme keskustella tästä, pitää tietää, kenelle rahat menevät. Follow the money. Seuraa rahavirtaa. Kenelle eurot vierivät? Jos te itse hallituksessa tiedätte vastauksen mutta ette kerro sitä, se on vakavin asia, mitä tässä salissa kuvitella voi. Mutta jos te ette tiedä, intonne pelastuspaketteihin on historiallisen moraaliton. Kuinka kerta kaikkiaan te voitte suostua maksajiksi, vieläpä meidän rahoillamme, jos ette tiedä rahojen saajaa?

Te olette täällä vastaajana. Te tiedätte omien sanojenne mukaan tästä asiasta reilusti. Teillä on velvollisuus kertoa vastaukset tukipakettien maksajille: suomalaisille, Suomen kansalle.

Arvoisa puhemies! Kypros on jo viides euromaa, joka hakee pelastuspakettia. Tätä ennen tämä sama näytelmä on nähty moneen kertaan: Kreikan ensimmäinen pelastuspaketti, Irlannin rahalähetys, Portugalin kautta maksetut Saksan ja Ranskan pankkien tuet, Kreikkaan lähetetty toinen pelastuspaketti, Espanjan koko pankkisektorin pönkittäminen sekä kreikkalaisten lainakorkojen leikkaaminen ja maksuaikojen pidentäminen. Nyt on vuorossa Kyproksen keinottelu ja finanssiteollisuuden vilpillinen vedätys, jonka Kypros on tehnyt mahdolliseksi.

Kyproksen paketissa on monta seikkaa, jotka tekevät siitä moraalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti vastuuttoman. Tukipaketin summa on Kyproksen kansantalouteen verrattuna valtava. Suomalaisin verovaroin tuetaan nyt veroparatiisia, joka ei kerää omia verojaan. Tämän lisäksi pelastamme hyvin kyseenalaisia rahalähteitä ja tuemme siis rahanpesua.

Kypros on tunnettu rikollisten rahanpesupaikka ja veroparatiisi, ja siksi Suomen ei tule hyväksyä Kyproksen apupakettia. Näin kertoivat kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma, Sanna Lauslahti, Eero Lehti ja Kari Tolvanen tiedotteessaan. Totta on. Olen samaa mieltä kuin nämä neljä kokoomuksen kansanedustajaa.

Käsittämättömin käänne Kypros-näytelmässä nähtiin, kun Suomen hallitus oli mukana hyväksymässä ensimmäistä kriisiratkaisua, jossa siunattiin talletussuojan murtaminen. Kyseinen esitys vei pohjan koko talletussuojan uskottavuudelta. Sijoittajavastuuta korostanut hallitus olisi hyväksynyt menettelyn, jossa tavallisen kyproslaisen tililtä olisi verotettu lähes seitsemän prosenttia. Kyproksen parlamentti ei tätä hyväksynyt, ja tätä uutta pakettia Kyproksen parlamentti ei enää käsittele. Ajatelkaa!

Arvoisa puhemies! Jo nyt on nähtävissä yhteiskuntarauhan järkkyminen etenkin Etelä-Euroopan maissa. Työttömyys koskettaa järkyttävää määrää eurooppalaisia: euroalueella on nyt 19 miljoonaa työtöntä. Espanjassa ja Kreikassa nuorisotyöttömyys on lähes 60 prosenttia. Onko tämä onnistunutta europolitiikkaa, kriisipakettipolitiikkaa, kriisinhallintapolitiikkaa? Ei ole.

Euron alttarille, yhteisvaluutan pelastamiseksi, uhrataan miljoonien nuorten elämä ja tulevaisuus. Virheellisen politiikan seurauksena työttömyys kasvaa edelleen. Yhteiskuntarauha on osin mennyt. Japanissa 1990-luvusta puhutaan menetettynä vuosikymmenenä. Euroopassa me puhumme pian menetetyistä sukupolvista. Tämä on karmaiseva tulevaisuudennäky meille eurooppalaisille.

Arvoisa puhemies! Onko EVM:n etuoikeutetun velkojan asemasta taas luovuttu, ja jos on, mihin unohtuivat SDP:n kovasti hehkuttamat vakuudet? Unohdettiinko ne tarkoituksella? Eduskunnan hyväksymässä EVM-sopimuksessa puhutaan, että sillä on etuoikeutetun velkojan asema. Nyt näin ei ole. — Vai onko näin? Samoin sopimukseen kirjattiin, että EVM ei voi pääomittaa pankkeja suoraan, vaan sen on aina tapahduttava pankin kotivaltion kautta. (Miapetra Kumpula-Natri: Näin on tässäkin!)

Viime viikolla julkaistussa Euroopan keskuspankin tutkimuksessa kävi ilmi, että kriisimaiden kotitaloudet ovat Portugali pois lukien suomalaisia kotitalouksia varakkaampia. Ilmeisesti euromyönteiselle Helsingin Sanomillekin sattui joku virhe, kun se jopa kertoi ja julkaisi tämän uutisen. (Pertti Virtanen: Jopa Aamulehtikin!) Tämä ei yllätä, että kotitalouksissa Suomi on varallisuudeltaan toiseksi viimeinen.

Mutta mitä silti tehdään? Kriisimaiden verotushan on pääsääntöisesti ollut Suomea alhaisempi, ja useissa maissa harmaa talous on todellisuutta. Hallitus korottaa sähköveroa ja bensaveroa ja leikkaa kuntien valtionosuuksia, kun me osallistumme samaan aikaan veroparatiisien pelastamiseen. Kansalaisemme on pantu maksamaan kasvavia veroja, jotta voimme pelastaa niitä, jotka eivät veroja maksa. Pääministeri Katainen, tätä te kutsutte reiluksi integraatioksi. Minä paheksun.

Arvoisa puhemies! Hallitus suostui Kyproksen tukipakettiin ilman rahanpesuselvitystä ja velkakestävyysanalyysiä. (Pertti Virtanen: Näin on!) Onko Kypros mielestänne velkakestävä? Epäilen, sillä ensiksi kuviteltiin Kyproksen selviävän 17 miljardilla. Viime viikolla kävi ilmi, että tarve on 23 miljardia. Siis mistä oletatte Kyproksen kaivavan 6 miljardia lisää tähän hätään? Ja toistan: onko maa mielestänne velkakestävä? Ja minkä taloustieteen perusteella se velkakestävä on, jos te sitä väitätte? Nyt EU-rahaa ei varmaan helposti Kyprokseen lisää laiteta, koska Saksassa on tulossa vaalit, ja Angela Merkelin pitäisi ne voittaa.

Arvoisa puhemies! Siteeraan itseäni: "EU:n rahaliitto natisee liitoksistaan. Kreikan piikki pitenee ja Irlannin piikki aukeaa. Kulman takana kyyhöttää Portugali. Kataiselta loppuu käteinen." "Keskustan Markku Laukkanen, joka vielä pari viikkoa sitten julisti eduskunnassa, suora lainaus, ’Kreikan kriisi on ohi, me patosimme sen’ edustaa hallituspuolueiden EU-linjaa kaikessa kirkasotsaisuudessaan." "Saksa on ainoa maa, jolla on rahaa. Muut voivat puhua mitä tahansa vakuudettomia. Espanja ja Portugali takasivat jo Kreikkaa. Tuppuraiset Tappuraisen takuumiehinä. Otetaanko kertosäe Irlannin kanssa?"

Näin kirjoitin tiistaina 16. marraskuuta 2010 Brysselissä plokiini. Siteeraan muistin virkistämiseksi, muistin virkistämiseksi, myös silloista valtiovarainministeri Kataista, edustaja Urpilaista sekä edellistä pääministeri Mari Kiviniemeä, jotka tässä salissa kolme viikkoa aikaisemmin 27.10. sanoivat muun muassa seuraavaa: "Kukaan ei saa elää euroalueella kuin pellossa pakottaen toisen välillisesti kärsimään. Jäsenmaiden oma vastuu talouspolitiikkansa seurauksista on tuotava käytäntöön. Emme hyväksy enää uusia kreikkoja. Kaatuva hoitaa jatkossa omat asiansa muita häiritsemättä." (Eduskunnasta: Hyvin sanottu!) Näin valtiovarainministeri Jyrki Katainen. "Emme hyväksy uusia kreikkoja."

Arvoisa puhemies! Edustaja Urpilainen totesi samana päivänä: "Meidän mielestämme on täysin kestämätöntä, että voitot kyllä yksityistetään mutta tappiot maksatetaan tavallisilla ihmisillä, palkansaajilla, eläkeläisillä, yrittäjillä — tavallisilla veronmaksajilla."

Ministeri Urpilainen: Mitä teille on nyt tapahtunut? Te olitte mukana hyväksymässä Kyproksen tukiohjelman, jossa juuri noiden tavallisten veronmaksajien talletuksia olisi leikattu. (Miapetra Kumpula-Natri: Höpö höpö!) Kyproksen parlamentti ei sitä niellyt. Kaikki Euroopan hallitukset olivat sen jo hyväksyneet, mutta Kyproksen parlamentti ei. Te olitte tämän hyväksyneet.

Otan vielä yhden siteerauksen pääministeritasolta, Mari Kiviniemi ja sama päivä: "Haluan tehdä tässä selväksi yhden asian: Kreikan lainajärjestelyistä päätettäessä meitä ei muuten painanut solidaarisuus tai vastuu Kreikan pelastamisesta, kyllä meillä oli aito hätä Suomen ja suomalaisten pelastamisesta. Kyse ei siis ollut solidaarisuudesta tai auttamisen ilosta vaan suomalaisten omien etujen puolustamisesta." (Markku Rossi: Hyvin sanottu!) Keskusta aloitti tämän tukipakettipolitiikan ilman vakuuksia, ja nyt se on kääntänyt muka kelkkansa. (Ben Zyskowicz: Näin se on!) Uskokoon, kuka haluaa.

Meidän ratkaisumme ja linjamme on yksinkertaisen selkeä: ei enää tukipaketteja. Pysyvä vakausmekanismi ei ole ratkaisu ongelmaan. Se luo järjestelmän, jolla vastuuttomat poliitikot ja nokkelat pankkiirit jatkossa pelastetaan veronmaksajien rahalla. Sampo on keksitty. Mutta kenelle?

Arvoisa puhemies! Esitimme välikysymyksessämme hallitukselle seuraavat kysymykset, joihin emme vielä saaneet tyydyttäviä vastauksia. Siksi käyn ne vielä läpi:

Aiotteko jatkossakin olla täysin piittaamaton siitä tosiasiasta, että EU on jatkuvasti sekä systemaattisesti rikkonut omia sääntöjään? Kyllä te aiotte. — Ajan säästämiseksi en nyt lue näitä artikloja 123 ja 125. Nämä ovat mielestäni täysin selvät no bail-out -pykälät, ja siitä voidaan sitten vääntää ja kääntää, ovatko toiset toisten veloista vastuussa, onko se sopimusten vastaista vai ei. Ja jos ei se ole, niin niinhän tullaan tekemään jatkuvasti.

Jos EVM ei saa etuoikeutetun velkojan asemaa, aikooko hallitus oman ohjelmansa mukaisesti hakea vakuudet Suomelle? Ei aio. Vai aikooko?

Sitten seuraava kysymys. Miten Suomen valtiovarainministeri saattoi hyväksyä ensimmäisen tukipakettipäätöksen, jossa hyväksyttiin talletussuojan murtuminen? Tämän muuten hyväksyi myös suuren valiokunnan enemmistö — eli vanhat puolueet, hallituspuolueet — kun valtuutti valtiovarainministerin tekemään, koska ei valtiovarainministeri sitä voi tehdä ilman valtuutta. Eikä tehnyt ilman valtuutta. Minun mielestäni tätä ei tietenkään olisi pitänyt hyväksyä, mutta se hyväksyttiin, ja vielä sanon: Kyproksen parlamentti sen esti. Se olisi tullut, ja seuraavaa, tätä pakettia ei Kyproksen parlamentti käsittele.

Miksi sijoittajavastuuta ei ulotettu Kyproksen valtionvelkakirjoihin sijoittaneisiin? Hallitusta kiinnostaa enemmän pankkiirien hyvinvointi kuin Kyproksen kansa. Talletukset eivät ole sijoituksia. Talletus on talletus. Se voi olla eläketalletus. Se voi olla pieni talletus. Vai menettekö te sanomaan, kun jollain työläisellä, mummolla, opiskelijalla on satasen talletus pankissa, että se on sinun sijoituksesi? Se on talletus! (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Puhe on vaikuttavaa, koska ministeriaitiosta tulee palautetta. (Naurua) Oletteko selvittäneet, paljonko rahaa katosi Kyproksen pankkien ulkomaisista sivukonttoreista, kun kyproslaiset jonottivat 200 euron maksiminostojaan pankkiautomaateilla Kyproksen saarella? Ette ole, mutta julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan summa on satoja miljoonia. Muun muassa Lontoossa sivukonttorit olivat auki. Eikö olisi oikein, että ensin selvitetään, tuemmeko rahanpesijöitä, ennen kuin paketti myönnetään? Olisi tietysti, mutta te ette selvittäneet.

Miten olette varmistaneet, että Kypros pystyy maksamaan velkansa takaisin? Ette mitenkään, varsinkin kun on käynyt ilmi, että Kyproksen on itse kaivettava, ei 7, vaan 13 miljardia euroa. Tämä maa ei ole velkakestävä. Nyt olisi hyvä tilaisuus vielä oikaista ja kertoa, mistä on kysymys, sillä, arvoisa hallitus, maksaja katsoo.

Arvoisa puhemies! Teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: "Kyproksen tukipaketti päätetään ilman rahanpesuselvitystä ja velkakestävyysarviota. Tämä on kestämätöntä ja moraalitonta. Koska hallitus jatkaa edeltäjänsä tukipakettipolitiikkaa ja rikkoo tietoisesti ja toistuvasti EU:n sääntöjä Suomen kansan vahingoksi, se ei nauti eduskunnan luottamusta."

Lasse Männistö /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroalueen rahoitusvakaus on edellytys sille, että työnteko Suomessa jatkuu, ettei talous ajaudu syöksykierteeseen eivätkä esimerkiksi juuri sovitun kehysratkaisun hyödyt mene hukkaan. Rahoitusvakauden säilyttämiseksi Kyproksen vakausohjelma tukipaketteineen on tarpeen. Kreikan velkajärjestelyjen ai-heuttaman Kyproksen tukemisen neuvotteleminen oli poikkeuksellisen haastavaa. Ei ole helppoa tukea pientä maata, joka on vuosikausia ollut rahanpesulaitos.

Vaikka Kypros on pieni maa, sen pankkisektorin koko on niin suuri, että maksukyvyttömyyden seurauksena ensin Kreikan ja sen jälkeen muiden etelän maiden asema rahoitusmarkkinoilla olisi muuttunut epävarmaksi. Epävarmuus on myrkkyä rahoitusmarkkinoilla, ja kohonneen epävarmuuden seurauksena olisi syntynyt todellinen vaara koko rahoitusjärjestelmän hyytymisestä. Lama olisi kouraissut tuntuvasti myös Suomea.

Arvoisa puhemies! Hallituksen euroa tukeva politiikka on estänyt tilanteen kärjistymisen hallitsemattomaksi. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, onko kriisi lopullisesti vältetty. Euroalueen valtiovarainministerit ovat hyväksyneet Kyproksen tukipaketin tähänastisista ankarimmilla ehdoilla. Euromaat, EVM, myöntävät tukea vain sen verran kuin on ehdottomasti välttämätöntä.

Euroalueen valtionvarainministerit ovat päättäneet, että EVM:n osuus on enintään 9 miljardia ja IMF:n 1 miljardi. Kypros itse kantaa vastuun 7—13 miljardin osalta, kun yli 100 000 euron talletuksia, jotka tulee oikeammin nähdä sijoituksina, leikataan. Rahoituslaitokset saneerataan ja pääomitetaan: sijoittajavastuu toteutuu. Rahoitussektori siis supistuu. Kypros myös yksityistää merkittävästi omaisuuttaan. Mahdollinen rahanpesu ja veronkierto selvitetään perin pohjin ja estetään valvonnalla ja tehokkailla säännöillä. (Timo Soini: Rahat meni jo!) Lisäksi Kypros menettää veroparatiisiaseman. Yhteisöverokantaan ja sijoitusten tuotoista perittävään lähdeveroon tehdään korotuksia.

Arvoisa puhemies! Keskustan puheenjohtaja Sipilä totesi viime viikon tiistaina tässä salissa, ettei Suomen suurin uhka ole eurokriisi. Näkemykseen on helppo yhtyä. Hallituksen valitsemalla määrätietoisella euroa tukevalla politiikalla kriisi on saatu pidettyä kurissa. (Timo Soini: Siltä tuntuu!)

Oppositiojohtaja Soini on luennoinut aiheesta aina ulkomaita myöden, tämän vuoden helmikuussa maineikkaassa London School of Economicsissa, jossa hän esitti oman linjansa eurokriisin hoitamiselle: "Tarvitaan velkojen uudelleenjärjestelyä, jotta velkatasot saadaan kestäviksi. Pankkien ja riskisijoittajien tulee hyväksyä tappionsa epäterveistä sijoituksistaan. Konkurssikypsät pankit tulee pääomittaa tai sulkea." (Jouni Backman: Kuulostaa Timolta!) Vastuullinen hallitus ja eurojohtajat ovat Kyproksen kohdalla toimineet juuri näin, edustaja Soini. Sijoittajat menettävät kahden kriisipankin kohdalla saneerauksessa koko omaisuutensa. Konkurssikypsä pankki ajetaan alas. Arvoisa edustaja Soini, miksi tämä ei nyt kelpaa? (Timo Soini: Kelpaa!) Onko nytkin siis niin, että politikointi voitti ja sitä vettä melotaan, mikä kanootin alla lipuu?

Arvoisa puhemies! Tänään tässä salissa tullaan jälleen näkemään eurokriisinäytelmä, jossa oppositio esittää näkemyksiään. "Letkut irti!", "Ei kuulu Suomelle!", "Euroero!" — ei, ei ja ei.

Suomi kuuluu pienenä viennistä elävänä maana Euroopan integraation voittajiin. Lisäarvo meille syntyy maailman suurimmista sisämarkkinoista, ulkomaankaupasta ja tiiviistä siteistä muihin maihin. (Martti Korhonen: Euron ihanuudesta!) Myös kulttuurillinen yhteytemme läntiseen Eurooppaan on tiivis. EU on meille niin ikään keskeisin turvallisuuspoliittinen foorumi ja eurojäsenyys turvallisuutta ja vakautta lisäävä ratkaisu. Ihmisten vapaa liikkuvuus toteutuu esteettömästi EU:ssa, maailman suurimmalla vapaan liikkuvuuden alueella.

Tarvitsemme Eurooppaan tiukempia yhteisiä pelisääntöjä ja niiden valvontaa, etenkin talouden sektorilla. Näitä luodaan parasta aikaa, jotta tulevat kriisit voidaan ennalta ehkäistä. (Keskeltä: Siis liittovaltio!) Euro on Suomen historian vakain valuutta. Sen suojeleminen on Suomen etu.

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme lisää Eurooppaa. Suomi menestyy vain yhteistyössä muun maailman kanssa, ei omaan kuoreensa käpertymällä. Siksi kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tukensa hallitukselle.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me sosialidemokraatit sanoimme oppositiossa toukokuussa 2010 Kreikan ensimmäisen paketin yhteydessä, sitaatti: ”Markkinatalous voi toimia hyväksyttävästi ja menestyksekkäästi vain silloin, kun toimijat kantavat itse riskinottonsa seuraukset." Jos valtiot ottavat riskin kannettavakseen ja jättävät tuotot yksityisille, on seurauksena moraalikato. Sanoimme joulukuussa 2010 Irlannin paketista, ja taas sitaatti: ”Suomen etujen mukaista on, jos tukea annetaan, sitoa se tiukkoihin ehtoihin - -. Näihin kuuluvat sijoittajavastuun toteutuminen ja riittävät vakuudet siitä, että tuki saadaan takaisin." Sanoimme toukokuussa 2011 Portugalin paketin yhteydessä, sitaatti: ”Ratkaisevaa harkinnallemme on, että Suomi ei enää jatkossa lähetä riskirahaa ilman vakuuksia. Riskiluototuksen hana laitetaan kiinni. Pelisäännöt muutetaan terveempään, sijoittajavastuun sisältävään suuntaan."

Arvoisa puhemies! Pitkä linjamme sijoittajavastuusta ja taloudellisten vastuidemme rajaamisesta kirjattiin myös tämän hallituksen ohjelmaan. SDP:n tultua hallitukseen linja muuttui. Keskustan johdolla hallitukset avasivat liian löysästi veronmaksajiemme rahapussin nyörit, ilman vakuuksia, (Keskeltä: Mitä ne vakuudet ovat?) ilman vaatimusta sijoittajavastuun toteutumisesta ja ilman puuttumista verokilpailuun. Suomen hallituksen suunnanmuutokset Jyrki Kataisen hallituksessa alkavat näkyä. (Timo Soini: Kokoomuspolitiikkaa!) Kansallisessa keskustelussa olemme olleet askeleen edellä. Kyproksen ohjelmassa sijoittajavastuu toteutuu historiallisesti, eikä vähiten Suomen tiukan neuvottelijan, valtiovarainministeri Urpilaisen ansiosta. Kiitos.

Arvoisa puhemies! Helppoja päiviä eurokriisin hoidossa ei ole nähty, mutta Kyproksen sopeuttamisohjelman ehdot ovat oikeudenmukaisemmat kuin aiemmissa ohjelmissa. Nyt järjestys on oikea: ensin riskibisnespankkien osakkeenomistajat ja sijoittajat menettävät omaisuuttaan, (Timo Soini: Entäs se 10 miljardia?) sitten suurtallettajien — joista Soini ei ollut niin huolissaan — sijoittajatalletuksiakin leikataan, pank-ki-, pääoma- ja yhteisöverotusta korotetaan, ja sitten vasta tulee EVM mukaan kuvioon. Suomalaisten veronmaksajien rahoilla ei pelasteta oligarkkien ylisuuria talletuksia. Kuten arvostettu professori Korkman totesi, oligarkit tuskin joutuvat tämänkään jälkeen soppajonoon. Olemme ihmisten puolella. Ei ole edes kyproslaisten saati suomalaisten palkansaajaveronmaksajien asia kattaa riskibisnespankkien tappioita.

Rahanpesun vastaiset toimet on kytketty tiukasti Kyproksen sopeutusohjelman osaksi, ja tämä on ollut koko aika SDP:n ehto. Epäilylle ei voi jättää sijaa. Toista lainaerää ei sopimuksen mukaan makseta, mikäli Kypros ei ole korjannut ilmeneviä puutteita. (Timo Soini: Peritään se ensimmäinen takaisin!) Veroparatiiseja ei hyväksytä missään oloissa.

Kyproksen sopeutusohjelmassa Suomi ei anna yhtään uutta rahaa tai takauksia. Senttiäkään ei tässä salissa tänään liiku. Perussuomalaisten välikysymyksessä esittämään kysymykseen vastaus on "kyllä". Kyllä, Euroopan vakausmekanismilla on etuoikeutettu velkojan asema, ja IMF:n mukanaolo pyrkii varmistamaan sen, että ohjelma on kestävällä pohjalla. Sosialidemokraateille on ollut niin oppositiossa kuin hallituksessa tärkeää, että kustannukset ja riskit veronmaksajille rajataan. Näin toimii vastuullinen, suomalaisten hyvinvoinnista huolta kantava puolue ja nyt meidän hallituksemme.

Arvoisa puhemies! Suomen talous on riippuvainen viennistä ja Euroopan taloudesta. Tämän vuoksi on tehtävä vaikeitakin ratkaisuja Euroopan vakauden ylläpitämiseksi. Työllisyyden turvaaminen ja oikeudenmukaiset ratkaisut ovat sosialidemokraattien ohjenuorana. (Timo Soini: 19 miljoonaa euroa!) Talouskriisin myllerryksistä selviäminen on edellytys suomalaisten työllisyydelle ja eurooppalaiselle yhteiskuntarauhalle. Vaikeista ratkaisuista tulee hakea aina parasta mahdollista. (Timo Soini: Seuraavaan tukipakettiin!) — Talouskriisi ei sloganeilla tai jupisemalla siitä eturivistäkään ratkea. (Timo Soini: Tämä totta!) Täytyy olla oikea analyysi, linja, ja on ryhdyttävä kovaan työhön.

Sosialidemokraatit tekevät töitä oikeudenmukaisemman ja reilumman Suomen, mutta myös reilun Euroopan puolesta. Haluamme Euroopan, jossa pidetään kiinni sovituista säännöistä, (Timo Soini: Tosi reilua rahanpesua!) Euroopan, jossa talouskriisi ei jyrää sosiaalisia oikeuksia, ja Euroopan, jolla on seuraavillakin vuosikymmenillä tulevaisuuden näkymiä.

Kyproksen kohdalla sopan keittäneet kantavat vastuuta myös sen selvittämisestä. (Ben Zyskowicz: Oikein!) Tämä on kriisinratkaisussa uusi suunta ja osoitus siitä, kuinka isonkin laivan suunta kääntyy, kun tarpeeksi vääntää.

Anne Louhelainen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka on pakottanut perussuomalaiset tekemään jo useamman välikysymyksen eurokriisistä ja sen hoidosta. Tämä kysymys jätettiin, koska me emme hyväksy veroparatiisin rahoittamista maamme verovaroin. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Ei mekään!)

Aiempiin välikysymyksiimme ei ole perusteellisesti vastattu. Käyn tässä läpi muutamia hallituspuolueiden toistuvasti esittämiä argumentteja, jotta tällä kertaa välttyisimme turhalta inttämiseltä.

Herra puhemies! Hallituspuolueiden suosikkihokema on, että Suomen on tuettava kriisimaita ja niiden pankkeja, muuten käy samalla tavoin kuin vuonna 2009, jolloin bruttokansantuotteemme romahti suurpankki Lehman Brothersin kaatumisen vuoksi.

Ensinnäkin, Lehman Brothersin kaatuminen ei ollut finanssikriisin syy vaan pikemminkin sen seuraus. Kriisin syy oli ennen kaikkea amerikkalaisten pankkien löperö asuntoluottojen jako.

Toiseksi, tällä logiikalla Suomen olisi ilmeisesti pitänyt pelastaa myös Lehman Brothers, jos se kerran aiheutti Suomen talouden romahduksen. (Välihuutoja vasemmalta ja keskeltä) Kaikki suurpankit voivat siis tästä eteenpäin luottaa siihen, että Suomen valtio pelastaa tarvittaessa nekin.

Kolmanneksi, Suomen osuus tukipaketeista on sen verran pieni, ettei sillä ole juuri merkitystä tukipakettien kokoon saamisessa. Tukipaketteihin osallistuminen on Suomelle merkittävä taloudellinen riski, mutta päätöksillämme ei ole käytännön merkitystä kriisimaiden kannalta.

Herra puhemies! Hallituspuolueet ovat kyllä hehkuttaneet, että eurosta valuuttana on ollut meille taloudellista hyötyä. Todellisuudessa euron teoreettisia hyötyjä ja haittoja on vaikea todistaa. Euro kehitettiin 80-luvun lopulla tuon ajan ongelmien ratkaisemiseksi, mutta maailma on kuitenkin muuttunut.

Esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden nopea kehitys on alentanut tuntuvasti valuuttakaupan kustannuksia. Lisäksi globaali verkostoituminen on tärkeää, ja internet onkin helpottanut muun muassa hintavertailua ja vauhdittanut sisämarkkinoiden kehitystä euroa enemmän. Euron keskeiset haitat eli oman valuutta- ja rahapolitiikan puuttuminen ei ole menettänyt merkitystään. Viennistämme noin 70 prosenttia menee euroalueen ulkopuolelle, joten taloutemme kunto ei vaikuta hintakilpailukykymme kannalta keskeiseen valuuttakurssiin.

Yksi esitetyistä väitteistä on myös se, että euro on tuonut meille alhaisen korkotason. Suomen 90-luvun korkea korkotaso liittyi vahvan markan politiikkaan. Kun markka päästettiin kellumaan, korkotaso laski. Alhaista korkotasoa on vaikea pitää vain euron ansiona, sillä euroaikana esimerkiksi Ruotsin korkotaso on ollut varsin hyvin samansuuntainen. (Miapetra Kumpula-Natri: Mutta korkeampi!) Vakaata valuuttaakaan on vaikeata pitää euron yksinoikeutena, sillä Ruotsin kruunu ei ole ollut juuri euroa epävakaampi.

Arvoisa puhemies! Sitten on tämä mystinen hokema: hallituksen mielestä on väärin sanoa, että lapioimme rahaa etelän kriisimaille, sillä tuet eivät näy budjetissa vaan annamme vain takauksia. Tämähän ei pidä lainkaan paikkaansa. Kreikalle on jo annettu kahdenvälistä lainaa yli miljardi (Vasemmalta: Milloin?) ja EVM:n pääomittamiseksi on jo maksettu 1,44 miljardia euroa.

Lopuksi vielä tämä ikuinen jankutushitti: mikä on se perussuomalaisten vaihtoehto? (Vasemmalta: Jees! — Hälinää) Perussuomalaisten vaihtoehto on alusta pitäen ollut se, että tukipaketteihin ei osallistuta vaan velkajärjestelyn kautta kriisimaiden hoito olisi jätetty Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n hoidettavaksi, jonka vastuulle nämä kriisit ovat perinteisesti kuuluneet.

Herra puhemies! Kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta. (Eduskunnasta: Hyvä puhe! — Hälinää)

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta sanoo "kyllä" Euroopan unionille, "kyllä" eurolle ja "kyllä" vastuulliselle taloudenpidolle, mutta sanomme "ei" jatkuville uusille tukipaketeille, "ei" Suomen velkavastuiden ja riskien kasvattamiselle ja "ei" liittovaltiokehitykselle.

Euroalueen vakaus on ollut uhattuna jo kohta viiden vuoden ajan. Suomi oli maksanut eurokriisistä vuoden 2011 loppuun mennessä 3,6 miljardia euroa. Summa on nyt jo huimat yli 9 miljardia euroa. Kataisen hallitustaipaleen aikana talous- ja rahaliitto on syventynyt, yhteinen velka ja taloudelliset riskit ovat kasvaneet ja päätösvaltaa on siirtynyt yhä enemmän pois kansallisista käsistä. Eurokriisi ei silti näillä toimilla ole ratkennut.

Eurokriisillä on kova hinta. Se näkyy lisääntyvinä sosiaalisina ongelmina, kasvavana työttömyytenä ja poliittisena epävakautena monissa jäsenmaissa. Eurokritiikki on voimistunut ja poliittiset protestiliikkeet ovat saaneet elintilaa.

Euromaathan ovat historialtaan, talouden rakenteiltaan ja toimintatavoiltaan hyvin epäyhtenäinen joukko. Siksi keskusta aikanaan vastustikin Suomen liittymistä yhteisvaluuttaan ensimmäisten maiden joukossa.

Me suhtaudumme vakavasti euroalueen talousongelmiin. Velkakriisin iskettyä Eurooppaan oli sen leviämisen estämiseksi perusteltua antaa ensiapua ja rakentaa palomuuria pienten euromaiden ympärille. Euromaat, jotka pystyivät uskottavasti ohjaamaan taloutensa kestävämmälle uralle, ansaitsivat ensiavun. Tästähän on hyvänä esimerkkinä Irlanti, joka on vähitellen selviämässä kriisistä. (Eduskunnasta: Entäs se Kreikka?) Yhteisvaluutan jäsenyyteen kykenemättömät maat kuitenkin olisi päästettävä ulos eurosta. Yhteisten velkavastuiden tie on nyt kuljettu loppuun.

Arvoisa puhemies! Presidentti Niinistö kritisoi voimakkaasti Euroopan talouskriisin hoitoa äskettäin Kiinassa pitämässään puheessa. Presidentti huomautti, että olemme lähinnä riidelleet siitä, miten voisimme velkaantua lisää. Presidentin mukaan kriisiä ei ratkaista uusilla säännöillä vaan olemassa olevien sääntöjen noudattamisella. Keskustan ja presidentin näkemykset talouskriisin hoidossa ovat samansuuntaiset. Kataisen hallitus ei kuuntele keskustaoppositiota tässäkään asiassa, vaikka syytä olisi. Pääministeri Katainen, kysyn teiltä: kuunteletteko te presidenttiä?

Arvoisa puhemies! Kyproksen pankkisektoriin on liittynyt vahvoja epäilyjä rahanpesusta, pankkitalletuksille on maksettu normaalia korkeampaa korkoa ja maan yritysvero on alhainen. Rahanpesuepäilyt ovat riittävä syy siihen, että keskusta ei voi kannattaa tukipakettia. Euroryhmä, Suomen hallitus mukana, päätyi kuitenkin myöntämään Kyprokselle monien vaiheiden jälkeen 10 miljardin euron tuen. Sittemmin on selvinnyt, ettei tämäkään paketti välttämättä riitä Kyprokselle. Rahanpesuepäilyillekin tehtiin valkopesu lupaamalla raportti rahanpesusta vasta tehdyn tukipäätöksen jälkeen, ja lehtitietojen mukaan tätä selvitystä ei ole edes vielä aloitettu. (Miapetra Kumpula-Natri: On aloitettu!)

Kypros esitti avunpyynnön unionille ja Kansainväliselle valuuttarahastolle jo kesäkuussa 2012, kun Kreikan velkojen leikkaus ajoi maan pankit tilanteeseen, jossa ne eivät enää selvinneet ilman lisärahoitusta. Kyproksen edellinen hallinto oli kuitenkin pitkään haluton allekirjoittamaan talouden sopeutumisohjelmaa. Niinpä aikaa kului, ja ongelmat vain pahenivat.

Ongelmia pahensi myös esitys verottaa talletussuojan piiriin kuuluvia alle 100 000 euron talletuksia. Talletusvero kaatui Kyproksen parlamentissa. Miksi te, valtiovarainministeri Urpilainen, hyväksyitte silloin puuttumisen alle 100 000 euron talletuksiin? Kyproksen toisessa paketissa ei puututa tavallisten kyproslaisten alle 100 000 euron talletuksiin, ja se onkin aivan oikeudenmukaista. Pienten tallettajien kaikkialla Euroopassa täytyy voida luottaa siihen, että varat ovat turvassa. Kahden kyproslaisen pankin uudelleenjärjestely kiihdyttää talletuspakoa maasta, aiheuttaa kasvavaa työttömyyttä ja yritysten lainansaantimahdollisuuksien merkittävää heikentymistä. Kyproksen talouden arvioidaankin kutistuvan yli 12 prosenttia seuraavan kahden vuoden aikana.

Hallitus liputtaa sijoittajavastuun toteutumista Kyproksella. Monet kärsivät suuria tappioita, mutta pahimmat keinottelijat ehtivät siirtää rahansa turvaan muun muassa pankkien ulkomaisten sivukonttorien kautta. Se siitä sijoittajavastuusta, arvoisa hallitus.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella esitän eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: "Eduskunta ei hyväksy Suomen osallistumista Kyproksen tukipakettiin ja toteaa, että Kataisen hallitus on vastoin Suomen tavoitteita kasvattanut maamme vastuita ja riskejä euroalueen kriisinhoidossa, kasvattanut vakausmekanismien kokoa, luopunut pysyvän vakausmekanismin yksimielisestä päätöksenteosta ja mahdollistanut pankkien suoran pääomittamisen. Edellä olevan perusteella eduskunta toteaa, että Kataisen hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Silvia Modig /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Välikysymyksen aiheena oleva Kyproksen tukipaketti on rakennettu aivan eri mallilla kuin yksikään aiempi, siksi välikysymys aiheesta hieman ihmetyttää. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä paketissa otetaan askel oikeaan suuntaan, kun sijoittajan vastuu toteutuu nyt laajemmin kuin koskaan aiemmin. Kaikkein tärkeintä on, että pankkien romahdusta estetään nyt lähtökohtaisesti suurituloisten ja kriisistä aikaisemmin hyötyneiden sijoittajien rahoilla.

Suomen kanta on ollut alusta asti se, että ainoastaan yli 100 000 euron talletuksia leikataan. Näin voidaan varmistaa, että taakan kantavat ne, joilla on siihen varaa ja jotka ovat pikavoittojen toivossa rahojaan Kyprokseen sijoittaneet.

Erilaisen suhteessa muihin tukipaketteihin tästä tekee myös se, että nyt meillä on valmiina kriisimekanismi eli EVM ja nyt on sovittu yhteisestä, luotettavammasta pankkivalvonnasta. (Timo Soini: Vielä viime eduskuntakaudella te vastustitte sitä!)

Euron alueella on myös keskusteltu syvällisesti siitä, miten varmistamme sen, että pankit ovat ja toimivat kestävällä pohjalla. Suomen pankin pääjohtaja Liikanenkin on puhunut reaalitalouden ja finanssitalouden erottamisesta eli siitä, että pankit eivät saa tehdä riskisijoituksia tavallisen säästäjän rahoilla ja riskillä. Näitä Liikasen esityksiä vasemmisto toivoo Suomen edistävän euroalueen tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa. Pidämme edelleen myös rahoitusmarkkinaveroa tarpeellisena ja välttämättömänä työkaluna, jotta spekulatiivista riskikauppaa voidaan hillitä ja estää vastaavien kuplien synty.

Miksi Suomen sitten tulee olla mukana jälleen yhdessä tukipaketissa? (Timo Soini: Niin!) — No, tässä vastaus teille, edustaja Soini. — Suomen valtion velkaantuminen yhdistettynä euroalueen kituliaaseen talouskasvuun on haasteellinen tilanne. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä uskoo, että vakaa euro ja vakaa euroalue on kaikkien suomalaisten etu. Varmasti jokainen tässä salissa on kokenut tuskaa valtiontalouden välttämättömien sopeutusten takia. Euron hallitsematon hajoaminen, mikä tuntuu olevan perussuomalaisten linja, on riski, jota me emme ole valmiita ottamaan. Sen mukanaan tuomat seu- raukset olisivat vielä paljon pahempi taantuma, suurempi työttömyys kuin jo nyt on edessämme. Tätä tilannetta me haluamme välttää ja suojella suomalaisia sen seurauksilta.

Arvoisa puhemies! Kyproksen pankkisektorin suhteeton koko suhteessa heidän bruttokansantuotteeseensa kertoo meille, että pankkijärjestelmä ei ole terveellä pohjalla. Se on herättänyt vahvoja epäilyjä rahanpesusta ja veronkierrosta. Siksi on aivan oikein, että Suomi on edellyttänyt Kyprokseen kohdistuvien rahanpesuepäilyjen selvittämistä osana sopeutusohjelmaa. Lainaerien maksun tulee olla ehdollista sille, että selvityksessä esiin tuleviin ongelmiin puututaan.

On itsestään selvää, että Kyproksen ylisuuri pankkisektori pitää purkaa ja Kyproksen talouden toimintamallia tulee muuttaa. Se pitäisi purkaa kaikista muistakin pankkisalaisuusmaista ja veroparatiiseista, vaikka ne eivät kaikkialla olekaan vielä ajautuneet kriisiin. (Timo Soini: Siis pelastakaa veroparatiisit!) Finanssisektori nimittäin imee elinvoimaa reaalitaloudesta, kun siellä tehdään keinotekoisesti reaalitaloutta suurempia voittoja. Tässä on eurokriisin ydin, edustaja Soini.

Me pidämme tärkeänä, että sijoittajan vastuu toteutuu ja että kahden ison kriisipankin uudelleenjärjestely tehdään ilman valtion tukea. Vasemmisto ei ole osallistunut eikä osallistu paketteihin, joissa ei ole sijoittajan vastuuta. Mutta me kannamme edelleen huolta kriisimaiden tavallisista ihmisistä. Paketin mukanaan tuomat leikkaus- ja yksityistämisvaatimukset ovat tavallista kansaa kurjistavia ja talouskasvun edellytyksiä heikentäviä.

Kun Kypros tämän vuoden aikana tekee vaaditun listan yksityistettävästä omaisuudesta, on Suomen pidettävä huolta siitä, ettei Kyprosta pakoteta myymään pilkkahintaan valtion eli kansalaistensa omaisuutta. Myös yleishyödyllisten suurtallettajien tilanteeseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota.

Arvoisa puhemies! Osa tarvittavista toimenpiteistä on jo lähtenyt käyntiin, jotta käsillä olevasta kriisistä vältyttäisiin jatkossa. Euroopan laajuinen pankkivalvonta, Euroopan vakausmekanismi EVM, Euroopan laajuinen talletussuoja ihmisten säästöille sekä Suomessakin käyttöön otettu pankkivero ja vakavaraisuusvaatimusten tiukentaminen ovat aivan oikeita askelia. Nyt kun kriisimekanismit on saatu valmiiksi, on oikea aika kirkastaa visiota euroalueen tulevaisuudesta.

Europolitiikan on nyt otettava selvä askel kohti elvyttävää politiikkaa. Tiukka talouskuri estää kriisimaita nousemasta jaloilleen omin voimin sekä kurjistaa tavallisen kansan arkea. Vasemmiston esittämät vaatimukset elvyttävästä ja hyvinvointiin panostavasta politiikasta ovat nyt saaneet taakseen monia maailman johtavista ekonomisteista. Europäättäjien olisi syytä suunnata katseensa Islantiin, joka nousi omasta kriisistään ennennäkemättömällä tavalla. (Timo Soini: Ilman EVM:ää!) Islanti jopa vahvisti hyvinvointivaltiota kriisin aikana. Lopputulos puhuu puolestaan.

Arvoisa puhemies! Vaikka euroratkaisut eivät kaikilta osin edelleenkään vastaa vasemmistoliiton tavoitteita, on Suomen europolitiikka tämän hallituksen aikana tiukentunut ja ottanut selviä askelia parempaan suuntaan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ajaa edelleen politiikkaa, jolla pankki- ja finanssisektorille luodaan sääntöjä ja ne saadaan parempaan kontrolliin. (Ben Zyskowicz: Taas on markkinavoimat selätetty!) Tämä Kyproksen paketti osoittaa, että tähän suuntaan ollaan menemässä, ja siksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä äänestää hallituksen luottamuksen puolesta. (Timo Soini: Kokoomuksen apupuolue!)

Satu Haapanen /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan sanoa, niin etten unohda, että ryhmämme antaa hallitukselle luottamuksen.

Toiseksi haluan kiittää perussuomalaisia välikysymyksestä. On aivan aiheellista ja oikein kysyä, miksi jonkun maan talous, tässä tapauksessa Kyproksen talous, on retuperällä ja pahasti. Valtionvelka on kasvanut suunnattomaksi suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja maa kipristelee sen kanssa, kuinka voi maksaa velkansa takaisin.

Syitä Kyproksen talousahdinkoon on haettava sekä sisältä että ulkoa. Kyproksen auttaminen ulos ahdingosta on Suomen ja Euroopan talouden kannalta paras vaihtoehto, kun vaihtoehdot ovat vähissä.

Hieman historiaa Kyproksen tilanteeseen. Asuin Kyproksella 80-luvun lopussa ja 90-luvulla, ja seuraavassa omia havaintojani. Tuolloin maassa oli vielä paljon vaateteollisuutta ja elintarviketeollisuutta ja turismi oli suurin tulojen lähde. Myös maanviljelyn omavaraisuus oli suurempi. Neuvostoliiton romahdettua Kypros otti vastaan suuren joukon Venäjän kreikkalaisperäistä väestöä, ja Kyprokselle virtasi myös työntekijöitä Euroopan itäisistä osista. Työttömyys oli hyvin alhainen, lähes olematon. Offshore-yritykset kukoistivat yrityksille ystävällisen verotuksen johdosta, ja ulkomaisen rahan virratessa maahan pienen maan elinkeinojen rakenne alkoi kapeutua ja pankkisektori paisua. (Markku Rossi: Harmaa talous rehottaa!)

Talousnäkymien ollessa hyvät kyproslaisiin iski harha kuluttamisen autuudesta. Kotitaloudet ottivat suuria lainoja asuntoja varten, eikä kukaan voinut kuvitella, että talouskasvu pysähtyisi. 90-luvulla suosituin koulutussuunta nuorten keskuudessa oli kirjanpito ja laskentatoimi. Silloin muuten kyproslaisia appelsiineja ja perunoita löytyi suomalaisistakin kaupoista.

Kyproksessa on tehty paljon sisäpoliittisia virheitä. Kun huomio on keskittynyt Kyproksen kahtiajaon käsittelyyn, aivan aiheesta, on elinkeinoelämän pyörittäminen jäänyt harvojen toimijoiden käsiin. Pienen maan ongelmana on poliitikkojenkin harhautuminen vahvistamaan pankkien hallitsematonta kasvua. Valtiolla on erittäin vahva omistus erityisesti pahiten kriisissä olevassa Laiki-pankissa.

Pankkisektorin varaan laskeminen on ollut kyproslaisten Nokia. Liiallinen luottaminen ja satsaaminen riskialttiiseen finanssimaailmaan on nyt koitunut Kyprokselle kalliiksi. Tämä kriisi on näyttänyt sen, että jos jostain pankista saa merkittävästi korkeampaa korkoa, on se totisesti riskialtista ja riskit voivat realisoitua.

Ulkopuolisia syitä Kyproksen talousahdinkoon löytyy useita. Vuoden 1974 sotilasvallankaappaus ja sitä seurannut turkkilaisten miehitys lamaannutti talouden ja pakotti kolmasosan väestöstä aloittamaan elämänsä tyhjin taskuin, aivan tyhjin taskuin. Irakin sota ja Lähi-idän levottomuudet ovat aina heijastuneet Kyproksen turismiin ja romahduttaneet sen aina silloin tällöin.

Kreikan talouden romahtaminen oli lopullinen takaisku velkaantuneelle maalle, sillä Kypros menetti Kreikan lainojen leikkauksen myötä yli 4 miljardia euroa. Samoihin aikoihin sattui saarella räjähdys, joka tuhosi energialaitoksen, aiheutti puolen miljoonan euron tuhot ja sähkölaskun roiman nousun tavallisille kansalaisille.

Arvoisa puhemies! Kyproksen talouden ongelmat on osattu ennakoida. Ne tulivat suuren yleisön tietoisuuteen kuitenkin vasta viime kesänä, kun Kypros jätti tukipyynnön. Kyproslaisten ylpeän luonteenlaadun tuntien tiedän, että apua ei pyydetä turhaan.

Kypros on aloittanut jo omat säästötalkoonsa viime joulukuussa. Julkisen sektorin palkkoja ja eläkkeitä on jo leikattu 10 prosentilla, mutta tämä on vasta alkusoittoa sille, mitä apupakettiin sisältyvät ehdot tarkoittavat tavallisille ihmisille. Ehdot ovat kovat: julkisten henkilöstömenojen karsiminen, eläkkeiden jäädyttäminen, julkisen sektorin eläkeiän nostaminen ja niin edelleen, yhteisöveron korottaminen ja yksityistäminen. Ter-veydenhuollon ja sosiaaliturvan menoista leikataan. On todennäköistä, että suuri joukko opettajia, virkamiehiä ja pankkityöhenkilöitä saa potkut. Säästötoimet talouden tasapainottamiseksi ovat mittavat, ja ne koskettavat tavallisia kansalaisia. Veronkorotukset tulevat olemaan suuria.

Kyproksen tukemisen syyt ovat laajemmassa eurooppalaisessa taloustilanteessa. Jos Kyproksen annetaan romahtaa, on seuraava heikko lenkki Kreikka, ja sen heijastusvaikutukset koko Euroopan talouteen olisivat väistämättömät. Kyproksen systeeminen merkitys on suuri.

Kyproksen talouskriisi on vauhdittanut keskustelua rahanpesusta ja veroparatiiseista, ja onkin oletettavaa, että EU ottaa kriittisemmän kannan veroparatiiseihin. Pankkien sijoitusten alkuperää on alettu jo selvittää ripeästi, ja huhtikuun aikana odotetaan rahanpesuepäilyjä koskevaa Deloitten raporttia.

Kyproksella on kaikki mahdollisuudet nousta jaloilleen. Sen pienuus on myös sen vahvuus. Väestö on koulutettua ja kielitaitoista. Kolmanneksella aikuisväestöstä on korkeakoulututkinto. Kyproslaiset ovat tottuneet kovaan työntekoon ja lähimmäisten auttamiseen kriiseissä.

Kyproksen sijainti kolmen maanosan yhtymäkohdassa antaa monta hyvää syytä Euroopan unionille pitää maa likellä Eurooppaa. Vahva talous edistää myös rauhaa, ja Kyproksen kohdalla on erityisen tärkeää huolehtia sen sosiaalisesta vakaudesta, niin etteivät ääriliikkeet pääse rantautumaan saarelle aiheuttamaan lisää levottomuutta.

Suomen linja Kyprosta kohtaan on tiukka. Lainaa EVM:stä ei anneta ehdoitta. (Puhemies koputtaa) Sijoittajavastuun vaatiminen on Kyproksenkin tapauksessa tuonut tuloksia.

Muutaman päivän päästä Kyproksella on pääsiäinen. Ortodoksit juhlivat pääsiäistä. Kyproksella on alkanut pitkästi pääsiäisenkin yli kestävä paasto, mutta kyproslaiset selviävät kovalla työllä ja tahdolla, niin kuin aiemminkin ovat selvinneet vuosituhansien aikana maanjäristyksistä ja vieraitten valloittajien hyökkäyksistä.

Lars Erik Gästgivars /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman, arvoisa puhemies! Sannfinländarna har en tacksam sits. Det är lätt att med enkel demagogi, retorik, satir och ironi angripa planer för att hjälpa Cypern i den situation landet hamnat i. Kritiken går lätt hem bland dem som inte satt sig in i vad eurokrisen handlar om och vilka följderna kan bli om den inte också för Cyperns del kan lösas.

Ändå vore det enligt svenska riksdagsgruppen knappast för mycket begärt att kritiken skulle basera sig på fakta. Finland sänder inga skattepengar till Cypern, såsom interpellanterna hävdar. Däremot går Finland liksom alla andra euroländer i borgen för lån som Cypern upptar, och måste återbetala med ränta. Det är inte heller så att IMF och de andra euroländerna via ESM-mekanismen står för hela räddningspaketet, utan även de som har deponerat pengar i cypriotiska banker får minsann betala även sin beskärda del.

Dessa verkar sannfinländarna ömma om, då de i interpellationen samtidigt frågar hur man kunde godkänna att insättningsgarantin bryts. I samma interpellation låter man förstå att det bland annat handlar om penningtvättare. Vem vill då skydda penningtvättarna, det är frågan.

De stora deponenterna, vars depositioner delvis beslagtas för att rädda bankväsendet, får i dagsläget rätt värdelösa aktier i banken som kompensation. Men principiellt är detta väldigt viktigt: det betyder att de gamla aktieägarna får lov att dela med sig av kommande dividender med de nya ägarna som varit med och räddat banken. Därmed beskärs även deras ägandedel, och det är ju riktigt.

Arvoisa puhemies! Kriisiin joutuneilla euromailla on mielenkiintoinen yhtenäinen ominaisuus: Irlanti, Portugali, Espanja, Kreikka ja Kypros ovat kaikki kolmessa Euroopan neljästä kolkasta. Luoteiskolkassa sijaitsee myös kriisiin joutunut, EU:n ja euron alueen ulkopuolella oleva Islanti.

Ainoastaan koilliskolkkaa — Liettuaa lukuun ottamatta — on säilynyt vastaavalta syvältä finanssi- ja pankkikriisiltä. Tällä kolkalla on Suomi. Voimme olla ylpeitä siitä, että olemme selvinneet paremmin, paremman budjettikurin ja tiukan pankkivalvonnan ansiosta, ja varsinkin sen vuoksi, että meillä ei ole ylisuurta pankkisektoria, joka on ollut leimallista erityisesti Islannin, Irlannin ja Kyproksen saarivaltioille.

Arvoisa puhemies! Meidän on kuitenkin syytä muistaa, että koimme ainoastaan kaksikymmentä vuotta sitten pitkälti ilman omaa syytämme ja lähinnä ulkoisten tekijöiden perusteella finanssi- ja pankkikriisin, (Seppo Kääriäinen: Selvisimme!) joka on täysin verrattavissa tämän päivän kriisiin. Emme olleet tuolloin EU:n jäseninä, eikä yhteistä eurooppalaista valuuttaa ollut. Saimme selvitä omin avuin, ja näin myös teimme. (Timo Soini: Ja näin pitäisi tehdä nytkin!)

Mutta monet kansalaiset ja varsinkin yrittäjät joutuivat maksamaan hyvin korkean hinnan tästä. (Seppo Kääriäinen: Vieläkin maksavat! — Timo Soini: Maksavat vieläkin!) Meillä on edelleen niitä, jotka maksavat velkojaan ja korkojaan siltä ajalta.

Jos olisimme olleet EU:n jäsenenä ja euro olisi ollut tuolloin olemassa, emmekö olisi odottaneet muiden EU- ja euromaiden auttavan meitä ulos kriisistä? (Keskeltä: Olisimme saaneet odottaa pitkään!) Miten olisimme kokeneet sen, jos he olisivat kääntäneet selkänsä meille, ehkä sen vuoksi, että "perussaksalainen", "perushollantilainen", "perusranskalainen" tai "perusitalialainen" puolue olisi onnistunut pysäyttämään solidaarisuusmekanismin? (Timo Soini: Aivan oikein!)

Nyt varmasti joku sanoo, että nämä ovat teorioita menneisyydestä. Tottahan toki, mutta mitkä takeet meillä on siitä, ettemme koskaan tulevaisuudessa joutuisi vastaavaan tilanteeseen? Vakauttavina tekijöinä meillä on EU ja euro, mutta entäpäs jos ulkomaankauppamme kolmansien maiden kanssa jostakin syystä romahtaisi, niin kuin tapahtui Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen? Emmekö odottaisi ystäviemme EU:ssa ja euroalueelta auttavan meitä? Ainakin ruotsalainen eduskuntaryhmä odottaisi tätä, ehkä myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä?

Ärade talman! På ytterligare en punkt anser svenska riksdagsgruppen att sannfinländarna misstar sig. Trots alla skuggor från misskötsel och penningtvätt har finländarna kvar djupt rotade sympatier för Cypern. Åtskilliga är de finländare som i tiderna har tjänat som FN-fredsbevarare där, och de äldre generationerna minns säkert namn som A.E. Martola och Ensio Siilasvuo från deras uppdrag på ön. Ännu fler är de finländare som har turistat i landet, och många är också de landsmän som delar av året, rentav året om bor på denna ö.

Mer än tjugo år efter Berlinmurens fall är Cypern alltjämt ett delat land med taggtråd, den "gröna linjen", som också delar deras huvudstad Nicosia. Redan av den anledningen har vi anledning att vara solidariska med det cypriotiska folket, som nu lider svårt.

Den allra bästa ekonomiska stimulansen för Cypern vore för övrigt en återförening av ön. EU borde intensifiera sina påtryckningar på alla berörda parter för att åstadkomma en förening.

Svenska riksdagsgruppen har i skötseln av eurokrisen, också för Cyperns del förtroende för regeringen Katainen.

Sauli Ahvenjärvi /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käymme tänään keskustelua aiheesta, josta kukaan ei oikeastaan haluaisi puhua. Monen täällä istuvan mielestä euroalueen kriisistä puhuminen turhauttaa. Turhautuminen johtuu siitä, että Suomi ei ole kriisin aiheuttaja ja tämäkin keskustelu olisi voitu välttää, jos kaikki euromaat olisivat noudattaneet yhdessä sovittuja pelisääntöjä ja hoitaneet talouttaan vastuullisesti. Turhauttavaa on myös euroalueen talousepidemian pitkittyminen ja leviäminen yhä uusiin valtioihin.

Kyproksen tapaus on osa laajempaa euroalueen kriisiä, ja sen taustalta löytyvät samat järjestelmän valuviat, jotka ovat jo tulleet ilmi kriisin aiemmissa vaiheissa. Yhteinen rahaliitto on sallinut maiden ylivelkaantumisen, pankkijärjestelmän holtittoman luotonannon, talousongelmien pimittämisen, yhdessä laadittujen sopimusten rikkomisen, euron tarjoaman luottamuksen ja vakauden väärinkäytön ja niin edelleen. Kyproksen ongelmat ovat myös esimerkki Euroopan rahoitusmarkkinoiden dominoefektistä: kun Kreikka joutui talousvaikeuksiin, levisivät ongelmat vahvojen kytköksien takia Kyproksen pankkeihin ja valtiontalouteen. Erityispiirteenä Kyproksessa on vielä maan pankkisektorin valtava koko suhteessa kansantalouteen. Välilliset vaikutukset mukaan lukien pankkisektorin painoarvo on noin 40 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Näistä faktoista me olemme kaikki samaa mieltä, mutta eroja löytyy näkemyksissä siitä, miten tilanne tulisi hoitaa. Timo Soinin ja perussuomalaisten mielestä meidän tulisi jättää ongelmamaat oman onnensa nojaan, antaa rahoituslaitosten kaatua ja erottaa yhteisvaluutasta sellaiset maat, jotka eivät kyydissä pärjää. (Timo Soini: Velkasaneeraukseen!) Tämä toimintamalli voi kuulostaa hyvältä, mutta tosiasiassa sen vaikutukset Eurooppaan ja myös Suomeen olisivat arvaamattomat ja vakavat. Euroalueen hajoaminen, luottamuksen häviäminen ja rahoitusjärjestelmän romahtaminen johtaisivat tässä herkässä taloustilanteessa kehityskulkuun, joka olisi tuhoisaa Suomen elinkeinoelämälle, työllisyydelle, julkisten palveluiden rahoitukselle ja koko kansantaloudelle. Euroopan laajuisena kriisin kärjistyminen uudeksi, aiempaa pahemmaksi lamaksi voisi johtaa syviin sosiaalisiin ongelmiin ja poliittisiin levottomuuksiin täysin hallitsemattomin seurauksin. Tätä riskiä ei yksinkertaisesti pidä ottaa, sen me kai olemme sentään historiasta oppineet.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit näkevät Euroopan talouden realiteetit ja toimivat hallituksen sisällä sen puolesta, että kriisin aiheuttamat vauriot koko maanosaamme ja ennen kaikkea Suomen talouteen ja yhteiskuntaan olisivat mahdollisimman vähäiset. Eurokriisin hoitamisen peruslinjaksi on valittu pyrkimys ongelmien rajaamiseen, rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseen ja luottamuksen vahvistamiseen. Pidemmän tähtäimen toimilla pyritään lisäksi eurojärjestelmän valuvikojen korjaamiseen kansallisten parlamenttien suvereniteettia kuitenkaan uhraamatta. Kyproksen avustaminen on johdonmukainen jatko valitulle linjalle.

Kriisimaiden tuki tulee mitoittaa niin, että niillä on mahdollisuus selvitä ennen pitkää kuiville veloistaan. Tuki on samalla sidottava tiukkoihin ehtoihin ja talouden tervehdyttämisohjelmaan. Kyproksen kohdalla on oleellista, että EVM:n kautta annettava laina on rajattu alle 10 miljardiin, pankkeihin suuria summia sijoittaneet otetaan mukaan tappioiden kattamiseen ja että IMF on mukana operaatiossa. Ehtona kunkin lainaerän maksatukselle tulee olla, että Kypros on toteuttanut sovitut julkisen talouden ja pankkisektorin tervehdyttämistoimenpiteet.

Puhuttaessa eri ratkaisuvaihtoehdoista on myös hyvä muistaa, että Kyproksen jääminen osaksi euroaluetta on maan oma valinta. Jos Kypros ei noudata apupaketin ehtoja ja suostu nielemään sen kyytipoikana talouden tervehdyttämiseksi laadittua matokuuria, se ajautuu automaattisesti vararikkoon ja eroon eurosta.

Arvoisa puhemies! Kyproksen pankkien toistaiseksi vahvistamaton osallisuus rahanpesuun on kiusallinen ja ilman muuta tuomittava asia. Väärinkäytökset ja rahanpesuepäilyt eivät kuitenkaan saa eivätkä voi olla määräävä argumentti tukipäätöstä tehtäessä. Ratkaisu on valittava puhtaasti sen mukaan, mikä on euroalueen kehityksen ja rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta riskittömin vaihtoehto. (Timo Soini: Onko löytynyt?) Suomen hallituksen velvollisuus on luonnollisesti pitää ennen kaikkea oman kansantaloutemme kehitys etusijalla päätöstä tehtäessä.

Aivan lopuksi vielä tarkennus välikysymyksen väitteeseen siitä, että suomalaiset joutuvat taas maksumiehiksi. Kuten täällä on todettu, Kyproksen laina hoidetaan EVM:n olemassa olevaan pääomaan nojaten, eli suomalaiselle veronmaksajalle ei tule tässä yhteydessä uutta maksettavaa.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Aloitan siteerauksella vuodelta 2011, 13. joulukuuta edustaja Soini: " - - tämä on ainoata oikeata todellista sijoittajavastuuta, että ne, jotka ovat pelin pelanneet, ne maksavat. Tässä on se sijoittajavastuu. Tämä se on." — Edustaja Soini, eikö olisi ollut rehellistä todeta, että nyt tässä tukipaketissa sijoittajavastuu toteutuu juuri teidän haluamallanne tavalla? (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Näissä sekä edustaja Soinin että myöskin perussuomalaisten ja keskustan eduskuntaryhmien puheenvuoroissa, joita kuulimme, oli siis hyvin paljon virheellistä tietoa. En pysty 5 minuutissa mitenkään niitä kaikkia korjaamaan mutta yritän parhaani mukaan.

Ensinnäkin, tässä Kyproksen ohjelmassa on etuoikeutettu velkojan asema. Tästä syystä vakuuksia ei vaadittu hallitusohjelman linjauksen mukaisesti. Vakuudet on saatu Kreikalta, vakuudet on saatu Espanjalta ja vakuudet olisi pyydetty myöskin Kyprokselta, mikäli etuoikeutettua velkojan asemaa ei olisi ollut. (Timo Soini: Kysyin, onko — ei ole!)

Te sanotte, että Suomessa nostetaan veroja sen takia, jotta voidaan auttaa Kyprosta. Tämä ei pidä paikkaansa. Suomi on maksanut 1,44 miljardia euroa pääomaa EVM:ään silloin, kun tuo rahasto tai kriisiväline perustettiin. Tuo raha on maksettu sinne jo, oli Kyproksen apupakettia tai minkään muunkaan tahansa maan lainaohjelmaa. Suomen budjetista ei lähetetä rahaa Kyprokselle, ja tämä olisi mielestäni rehellistä myöskin edustaja Soinin puolelta todeta. (Mauri Pekkarinen: Lähetettiin, lisäksi taattiin yli 11 miljardia euroa!)

Rahanpesuselvitys — edustaja Anttila, te toteatte, että sitä ei ole edes aloitettu. Se on aloitettu, se tehdään Deloitten toimesta. Ensimmäiset arviot tuon selvityksen tuloksista ovat käytettävissä 20.4. Näin on yhdessä kansainvälisesti sovittu.

Mikä on velkakestävyys? Se on tehty Euroopan keskuspankin, Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston toimesta. Tuon arvion mukaan näillä toimenpiteillä, joita me nyt olemme Kyprokselta vaatimassa, velkataso on vuonna 2020 noin 100 prosenttia, 104 prosenttia muistaakseni on tuo tarkka luku.

Te vaaditte, että valtion joukkovelkakirjoja olisi pitänyt leikata. Se olisi ollut teidän mielestänne sijoittajavastuuta. Edustaja Soini, se olisi tarkoittanut sitä, että muun muassa Kyproksen eläkerahastot olisivat joutuneet leikkauksen kohteeksi. Tavalliset eläkeläiset Kyproksella olisi laitettu maksamaan... (Timo Soini: Kyproksen eläkeläisistäkö nyt huolehditaan vai Suomen rahoista?) — Edustaja Soini, heidät olisi laitettu maksamaan suurtallettajien ottamat riskit. Sekö teidän mielestänne olisi oikein? Sekö teidän mielestänne olisi ollut oikeudenmukaista ja sijoittajavastuuta? (Timo Soini: Kyproksen eläkeläiset ovat SDP:lle tärkeämpiä kuin Suomen eläkeläiset! — Puhemies koputtaa) Minusta on oikein se, että tavallisia kyproslaisia pyritään suojelemaan, koska he eivät ole olleet synnyttämässä tätä kriisiä, mutta sen sijaan suurtallettajat, suursijoittajat, heidät laitetaan vastuuseen. Nyt se tehdään, kun yli 100 000 euroa olevia talletuksia myöskin leikataan.

Te sanotte, että Kyproksella ei makseta veroja. Kyproksella nostetaan kiinteistöveroa, yhteisöveroa, osinkoveroa ja talletusveroja muun muassa. Sitä kautta myöskin Kypros alhaisen verotuksen maana tulee olemaan täysin toisenlainen maa tämän kokonaisohjelman jälkeen. (Välihuutoja)

Täällä myöskin kysyttiin, mikä on Kyproksen ohjelman ikään kuin loppusumma. Me olemme lähteneet päätöksenteossa siitä, että se on maksimissaan 10 miljardia euroa, josta Kansainvälisen valuuttarahaston osuus on noin miljardi ja EVM:n osuus on maksimissaan tuo 9 miljardia euroa, (Timo Soini: Mistäs se loppu tulee?) eli noin 9 miljardia euroa on se EVM:n osuus ja sitten loppu tästä 10 miljardista on Kansainvälisen valuuttarahaston.

Mikäli rahoitustarve Kyproksella tulee olemaan suurempi, niin se tarkoittaa silloin sitä, että talletuksia leikataan enemmän. Yli 100 000 euroa olevat talletukset Bank of Cyprusissa on 90-prosenttisesti tällä hetkellä jäädytetty. Ne on jäädytetty juuri sen takia, että niitä voidaan leikata ja käyttää pankkien pääomittamiseen ja toisaalta sitä kautta myöskin vastata siihen rahoitustarpeeseen, joka Kyproksella on.

Arvoisa puhemies! Ehkä kuitenkin varsinaisen uutispommin teki tänään keskusta. Keskusta toteaa omassa puheenvuorossaan: "Kahden kyproslaisen pankin uudelleenjärjestely kiihdyttää talletuspakoa maasta, aiheuttaa kasvavaa työttömyyttä ja yritysten lainansaantimahdollisuuksien merkittävää heikentymistä." — En voi ymmärtää, että keskusta vastustaa sijoittajavastuun toteuttamista. Te vastustatte bail-iniä, sitä, että toinen sairas pankki alasajetaan ja toinen uudelleenjärjestetään ja tallettajat ja sijoittajat pannaan vastuuseen, mikä on tämän koko kriisinhoidon ydin. (Ben Zyskowicz: Ei niitä pantu aikaisemmin!) Keskusta vastustaa tätä. Tätä en kerta kaikkiaan, puhemies, voi ymmärtää, mutta ehkä tässä kuulemme kohta selityksen, miksi keskusta näin toimii.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Onko halua debattiin tästä aiheesta? — Ilmeisesti jossain määrin.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastuullinen Eurooppa-politiikka, jota hallitus edustaa, turvaa suomalaisten työpaikat. Hallitus hyväksyessään tämän paketin toimii juuri niin kuin edustaja Soini on helmikuussa vaatinut: velkoja uudelleenjärjestellään, sijoittajavastuu toteutuu, konkurssikypsät pankit pääomitetaan tai suljetaan. Tätä te, edustaja Soini, vaaditte, ja tämän te nyt saitte.

Mutta se todellinen uutinen täällä perussuomalaisten linjassa, joka tuli ryhmäpuheenvuorossa nyt kerrankin sanottua, oli se, että te kannatatte tukipaketteja. Te totesitte, että IMF:n tulisi hoitaa tämä kriisi, Suomen tulisi siis pääomittaa IMF:ää, ei EVM:ää. Nyt kun tämä linja on selvillä, että keskustellaan vain siitä, kuka tämän pääomituksen ja tukipaketit hoitaa, niin mielestäni nyt te, edustaja Soini, voisitte kertoa, miten realistista on olettaa, että Suomen osuus IMF:n vastuista, jos IMF tämän kriisin hoitaisi, olisi yhtään pienempi (Puhemies koputtaa) kuin se EVM:ssä nyt on. Eikö meidän vastuumme IMF:ssä olisi ihan samanlainen kuin se nytkin on?

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä se Soinin kiitos lämmittää jälkikäteenkin, sillä hän kävi kiittämässä vakuuksista. Tähän asti kiitosta ei ole tullut. Luulen, että se Soinin kiitos lämmittää siinä vaiheessa, kun hän on ymmärtänyt, miten laaja sijoittajavastuu on nyt viety sanoista teoiksi ja siitä kuuluu hallitukselle ja koko Euroopallekin, linjan kääntämisestä, kiitos. Ei ole veronmaksajien asia Euroopassa kantaa riskibisnespankkien aiheuttamia ongelmia julkisiin talouksiin, vaan niihin täytyy sopan keittäjien itse tulla mukaan. (Mauri Pekkarinen: Näinhän tapahtuu 10 miljardilla!)

Se, että keskusta puheenvuorossaan lähti kritisoimaan kahden suurimman riskibisnespankin toisen alasajoa ja toisen järjestelyä, on minullekin kuten valtiovarainministerille täysin käsittämätön asia.

En ymmärrä myöskään sitä, miksi Soini suojelee suurtallettajia. (Timo Soini: Ei suojele!) Missä ovat teidän kansainväliset kaverinne? Minusta oligarkkien suojelu ei kuulu Euroopan veronmaksajien rahoilla tehtäväksi. On hyvä, että vain pieniä tallettajia suojellaan, ja kun suuret ovat tehneet sijoitusmielessä talletuksensa, niihin sietääkin puuttua.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kypros esitti melkein vuosi sitten pyynnön lainamuotoisesta tuesta pankkisektorinsa tervehdyttämiseksi. Epäilyt Kyproksen rahanpesusta ja maine veroparatiisina olivat olemassa jo silloin ja ovat olleet jo vuosikausia. Miksi syvällistä ja perusteellista rahanpesututkintaa ei käynnistetty jo silloin? Oliko syynä se, että Kypros aloitti EU:n puheenjohtajamaana viime heinäkuussa?

Toinen asia, mihin haluaisin vähän selvyyttä, on se, että Kyproksen tiedotusvälineiden ja BBC:n mukaan Kyproksen suurimman pankin Bank of Cypruksen tietokoneista on yllättäen löytynyt pankin toiminnan tiedostoja tuhoava ohjelma vuosilta 2007—2010. (Timo Soini: Sattuipa sopivasti!) Arvoisa ministeri, pitävätkö tietyt tahot euroryhmää pilkkanaan, ja millaisen selvityksen tulette tästä asiasta vaatimaan?

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, tämä kuvastaa erittäin hyvin sitä, miten me luemme toisiamme väärin täällä. Minun puheessani ei sanota, että minä näitä vastustan, vaan totean, mitä siitä seuraa, eli ei pidä tulkita tällä tavalla. (Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto) — Ihan samaa edustaja Kumpula-Natrille. — Ei tämä tarkoita sitä, että me olisimme näitä kritisoimassa, vaan siitä seuraa tämäntyyppisiä asioita, jotka syventävät sen talouden taantumaa.

Mutta sitten, arvoisa valtiovarainministeri, tämä rahanpesuselvitys. On todella hyvä, jos se on totta, että 20.4. te saatte siitä lisätietoja, mutta Suomessa olevien tietojen mukaan, mitä lehdissäkin kirjoitetaan, siellä vielä Euroopan komissio vaatii strasbourgilaisen Moneyval-laitoksen lisäksi Kyproksen keskuspankin valvomaa yksityistä rahoitustarkastajaa tutkimaan Kyproksen pankkisotkuja. Onko näin? Jos on, niin tietojen mukaan sitä ei ole edes vielä nimitetty. Eli tämä kertoo siitä, että ollaan aika alkutekijöissä tämän rahoitussotkun selvittämisessä, joka on kuitenkin teidänkin kuvauksenne mukaan erittäin oleellinen kysymys koko tukipaketin hyväksymiselle ja sen lainaerien maksamiselle. Miten aiotte toimia, että tämä varmistetaan?

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulle taas keskustan linja ei tule minään yllätyksenä. Keskustan johdolla annettiin Kreikalle lainaa ilman vakuuksia, ilman sijoittajan vastuuta — ilmeisesti sama linja jatkuu edelleen.

Mutta, hyvät perussuomalaiset, aivan niin kuin edustaja Männistö ansiokkaasti lainasi arvoisan puheenjohtajanne puhetta, tässä Kypros-paketissa toteutuu kaikki se, mitä te olette toivoneet. Miksi se ei kelpaa? Te kannatte huolta rahanpesuselvityksistä. Tämän paketin yksi sisältö, joka taas vasemmistoliittoa huolestuttaa tavallisen kyproslaisen näkökulmasta, on se, että pankkisektori on pakko purkaa. Se on epäterveellä pohjalla, ja talouden toimintamallia on muutettava. Tämä on pitkällä tähtäimellä kyproslaisten etu, vaikka siitä tiestä ei varmastikaan tule helppo.

Lisäksi haluaisin kysyä perussuomalaisilta: millä delegaatiolla ajattelitte lähestyä IMF:n johtoa, ja mikä on se viesti, jolla saatte IMF:n kantamaan koko sen vastuun tästä eurokriisistä vielä tavalla, jossa meidän vastuumme IMF:ään olisivat pienemmät kuin EVM:ssä? Tämä kiinnostaa minua, ja saatan olla jopa mukana siinä troikassa, jos te olette uskottavia.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erityisen pahalta kalskahtavat korvaan nämä tämmöiset syytökset, että hutkitaan ennen kuin on tutkittu, ja erityisesti perussuomalaisten taholta tämä, että leimataan Kypros rahanpesupaikaksi. Tästähän on tulossa vasta selvitys. Kysyn pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä: onko tästä jo näyttöä? Ei niin, etteikö voisi olla näin, mutta onko tästä näyttöä?

Toinen asia sitten, jossa näen semmoisen loogisen virheen perussuomalaisten ajattelussa: Puhutte siitä, että meidän täytyy pitää huolta työttömistä ja ottaa sosiaalista vastuuta, mutta sitten ette kuitenkaan halua tukea niitä ihmisiä, jotka ovat työttöminä ja jotka kärsivät tästä talouskriisistä kaikista eniten. Siihen tämä tukipakettikin tähtää, että eurooppalaiset voisivat paremmin ja päästäisiin kaikki jaloille ja kehittämään yhteistä Eurooppaa.

Lars Erik Gästgivars /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Kovasta kritiikistä huolimatta hallituksen linja näyttää olevan oikea. Nyt on selviä merkkejä, että markkinavoimat ovat viimeksi huomanneet, että euromaat tulevat seisomaan omien takana. Tämä on rauhoittanut rahamarkkinat toivotulla tavalla. Sen jokainen, joka seuraa markkinavoimien toimintaa, voi huomata tänä päivänä.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyproksen tapauksen keskeinen pulma on se, että maan pankkisektori muodostaa välilliset vaikutukset huomioiden jopa 40 prosenttia maan bkt:stä, ja juuri tätä ylisuureksi kasvanutta syömähammasta joudutaan nyt supistamaan. Samanaikaisesti maan taloutta tuetaan merkittävällä määrällä uutta lainaa. Toisin sanoen julkinen velka kasvaa rajusti samalla, kun maan bkt supistuu rajusti. Huomio kiinnittyy ymmärrettävästi ja oikeutetusti Kyproksen velkakestävyyteen. EVM:n lainakatoksi määriteltiin 10 miljardia euroa, ja arvioiden mukaan Kyproksen julkinen velka kasvaa silti pahimmillaan yli 120 prosenttiin bkt:stä.

Arvoisa ministeri, voitteko vielä täsmentää sen arvion perusteluja, että Kyproksen talous tulee pankkisektorin supistumisesta huolimatta kestämään tällaisen velkaantumisen ajautumatta lähivuosina uuteen maksuvalmiuskriisiin?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, te sanoitte tuossa vastauspuheenvuorossanne sanatarkasti näin, että "budjetistamme - - ei nyt lähetetä rahaa Kyprokselle eikä kotimaisilla sopeutustoimilla ole yhteyttä näihin ratkaisuihin". Todella, te sanoitte "nyt", mutta etuottona on lähetetty. Viime vuonna juhannusviikolla eduskunta päätti Euroopan vakausmekanismille osoittaa 1,5 miljardia euroa, ja tämän vuoden sitoumus on 11 miljardia. Me olemme nyt sitoneet itsemme tähän eurooppalaiseen pikavippifirmaan peruuttamattomalla tavalla.

Tässä sanomassanne oli kaksi vahvaa väitettä, joista ensimmäinen on vain osin totta, toinen ei ensinkään. Oletteko todella sitä mieltä, että valtion velkaantuminen, kun sitä velkaa otetaan myöskin toisten vastuitten vuoksi, ei millään tavalla vaikuta Suomessa sopeutustoimiin? On päivänselvä asia, että meidän liikkumatilamme kapenee koko ajan. Se lisää velkaantumista ja kasvattaa sopeutumistarvetta. Jos te tämän kiistätte, niin ihmettelen kyllä.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun kysytään, mitä sääntöjä EU rikkoo, niin muun muassa talous- ja vakaussopimusta: 3 prosentin budjettialijäämä, 60 prosentin julkinen velka. Valtiovarainministeri, mainitsitte juuri, että näillä ansioilla ehkä päästään siihen, että Kyproksen valtionvelaksi tulee 100 prosenttia. Sitä rikotaan. Sitä rikkovat kaikki muutkin paitsi Luxemburg ja Suomi.

Sitten kannattaa lukea perussopimuksen artiklat 123—125. Sieltä löytyy lisää. Kreikka väärensi itsensä euroon. Kreikka väärensi itsensä euroon. Sitten lähetettiin EVM:ään 1,44 miljardia, takausvastuu yli 11 miljardia, sitten rahanpesijöistä ja muista presidentin vävyn firma on Lontoon kautta ottanut rahaa ulos ennen kuin tilit suljettiin.

Ja sitten vielä, arvoisa puhemies, miksi sijoittajavastuuta ei ulotettu Kyproksen valtion velkakirjoihin? Valtion velkakirjat ovat valtion velkakirjoja. (Puhemies koputtaa) Niillä ei ole mitään tekemistä eläkkeiden kanssa.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini, te ette nyt vastannut kysymykseen, jonka aikaisemmin esitin. Siis teidän ryhmäpuheenvuorossanne kävi selväksi, että te kannatatte tukipakettia. Oikeastaan on vain kaksi vaihtoehtoa: joko kannattaa Suomen eroa euroalueesta tai sitten tavalla tai toisella kannattaa tukipaketteja. Nyt te toteatte, että te kannatatte tukipaketteja, ainoastaan IMF:n pitäisi ne hoitaa eikä EVM:n. Nyt ollaan jo hyvin lähellä samanlaista linjaa, mitä hallitus nyt toteuttaa. Kysynkin teiltä, miten te näette, onko realistista, että IMF:n tukipaketeissa Suomen vastuu olisi jotenkin muka pienempi kuin EVM:n tukipaketeissa. Miten te suostuttelisitte muut maailman maat IMF:n puitteissa tukemaan Kyprosta enemmän kuin ne nyt tekevät?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Annan kovasti arvoa, että edustaja Männistö on harjoittanut sisälukutaitoa. Suosittelen lisää lukemista. WSJ, Wall Street Journal, jo 2011 kertoi tämän mallin, ja te olette aina sanoneet, että perussuomalaisilla ei ole mitään vaihtoehtoa. Vaihtoehto on, että kelvottomat pankit suljetaan, velkakirjoihin sijoittaneisiin pistetään vastuu. Nyt on kysymys tallettajavastuusta. Edelleenkään valtion velkakirjoja Kyproksella ei leikata, ja, arvoisa puhemies, mitä mieltä kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja edustaja Männistö on neljän kokoomuslaisen kansanedustajan julkisuuteen saattamasta julkilausumasta, jonka ryhmäpuheessani luin? Mitä mieltä te olette siellä kokoomuksessa? 4—1 olette häviöllä ainakin tällä hetkellä kokoomuksessa suun avanneiden kesken.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini, te totesitte helmikuussa sen linjan, jonka luen suorana sitaattina: "Tarvitaan velkojen uudelleenjärjestelyä, jotta velkatasot saadaan kestäviksi. Pankkien ja riskisijoittajien tulee hyväksyä tappionsa epäterveistä sijoituksistaan. Konkurssikypsät pankit tulee pääomittaa tai sulkea." Juuri näin toimitaan, ja tästä kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa hallitukselle täyden tukensa ja kiitoksensa.

Mutta vielä kerran kysyn teiltä, kun te nyt kannatatte näitä IMF:n tukipaketteja, niin miten ne oikein rahoitettaisiin. Miten ihmeessä Suomen vastuut olisivat pienemmät IMF:n kautta tehtävissä tukipaketeissa kuin ne nyt EVM:n kautta ovat, ja miten te oikein saisitte muut maailman maat kantamaan suuremman vastuun tästä pelastusoperaatiosta kuin ne nyt tekevät? Miten te, edustaja Soini, tämän ihmetempun tekisitte?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuntuu oikein hyvältä, että edustaja Männistö sanoo, että nämä ratkai-suni ovat ilmeisesti Nobeliin oikeuttavaa tavaraa, koska minä olen ne esittänyt ennen Euroopan unionia tai Suomen hallitusta. Kiitoksia siitä. (Naurua) Tämä on aivan erinomaista. Tämä lämmittää äärimmäisen paljon.

Mitä sitten? Mennään Islantiin. (Vasemmalta: Asiaan, asiaan!) Islanti kun hoidettiin IMF:n toimesta, siihen osallistuivat kaikki. Siihen osallistui myös Ruotsi, kaikki maat. Mutta Ruotsi, Iso-Britannia, Tanska, euron ulkopuoliset maat eivät osallistu tähän tukipakettiin (Lasse Männistö: Osallistuvat!) kuin 1 miljardilla — kuunnelkaa, edustaja Männistö, saatatte oppia jotain — 1 miljardilla. 9 miljardia tulee EVM:stä, ja sitten ensi alkuun piti tulla 7 miljardia, nyt tuleekin 13 miljardia. Mistä se tulee?

Mutta olen iloinen siitä, että kokoomus ylistää linjaani jo useamman vuoden takaa. Tähän mennessä te olette sanoneet, että mitään linjaa ja ratkaisuja ei ole ollut.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen, teidän hyökkäyksenne äsken 30 vuotta parlamentissa istunutta edustaja Anttilaa kohtaan oli kohtuullisen häpeällinen suoritus. Te ymmärsitte tahallanne väärin, ja kun Anttila joutui virheellisiä väitteitänne oikomaan, naureskelitte pilkallisesti. Eikö hallitus ole vieläkään oppinut, että asioista kannattaisi kertoa molemmat puolet?

Ministeri Urpilainen, 7.3. tässä eduskunnassa te vakuutitte rahanpesuselvityksistä puhuttaessa, sitaatti: "Mitään päätöksiä Kyproksen lainaohjelmasta ei ole näköpiirissä ennen kuin tuo selvitys on saatu." Tänään, ministeri Urpilainen, te olette vastoin eduskunnalle antamaanne lupausta puolustelemassa tekemäänne Kyproksen tukipakettia ja pestyn rahan pelastamista. Miten selitätte kuukauden aikana kääntyneen mielipiteenne, ministeri Urpilainen?

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä asia ja tilanne ovat vakavia. Hallitus ei huvikseen tee tällaisia ratkaisuja ja ole mukana tukemassa Kyproksen tilanteen selvittämistä. Toisin näyttää olevan edustaja Soinilla. Te olette huvikseen aina paikalla entistä innokkaammin, mitä enemmän euron osalta tulee ongelmallisia tilanteita, mutta valitettavasti ette suinkaan ratkaisemassa niitä, vaan kertomassa, mitä ei pidä tehdä. Tältä osin toivon, arvoisa puhemies, (Timo Soini: Kumpaa nyt uskotaan, Männistöä vai Backmania?) että seuraavissa istunnoissa edustaja Soinille annetaan lisää puheenvuoroaikaa, että hän ehtii omassa puheenvuorossaan tähän perussuomalaisten vaihtoehtoon mukaan.

Samalta osin kyllä täytyy ihmetellä nyt kollega Tiilikaista, että jos täällä hallituksen puolelta peräänkuulutetaan myös keskustalta vaihtoehtoa eikä vain ongelmien luettelemista, niin siinä yhteydessä hallitus syyttää ylimielisyydestä. Ylimielisyyttä on se, että pelkästään kritisoi (Puhemies koputtaa) mutta ei esitä mitään vaihtoehtoja.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen kaksi erittäin suurta asiaa ovat seuraavat:

Ensinnäkin tässä ensimmäisen kerran yhteisesti lähdetään rahoittamaan jonkun maan pankkeja aivan valtavalla määrällä. Te sanotte, että omistajavastuu nyt on 10 miljardia euroa. Jos se suhteutetaan Espanjaan tai Suomeen, niin meillä pitäisi vastaavassa tilanteessa olla tukemassa satojen miljardien eurojen mitassa. Tämä on iso periaatteellinen asia. Koskaan ennen näin ei ole tapahtunut, ei Espanjankaan kohdalla. Nyt se tapahtui.

Toinen iso asia tässä on se, että nyt ollaan EVM:stä rahoittamassa. Siis velallinen—velkoja-suhde muuttuu. Kun tähän saakka on EVM:stä suoraan rahoitettu valtioita, nyt ollaan rahoittamassa pankkeja. No, Espanjan kohdalla oli jo avaus tähän, mutta se avattiin ERVV:n kautta. Nämä kaksi asiaa — ja kolmaskin oikeastaan on se, että nyt ei enää eduskunta päätä suoraan uuden maan mukaan ottamisesta tähän järjestelyyn. Nyt se tapahtuu tällä esityksellä ensimmäisen kerran. Me emme voi koko eduskuntana päättää siitä, (Puhemies koputtaa) otetaanko uusi maa mukaan toimiin.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Urpilainen, 2 minuuttia paikalta.

Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! On syytä heti tarttua edustaja Pekkarisen puheenvuoroon, koska se ei pidä paikkaansa. Edustaja Pekkarinen, niin kuin sanoin aikaisemmin, olemme sopineet yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa, että EVM:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston yhteinen osuus on maksimissaan 10 miljardia euroa. Tästä osuudesta 2,5 miljardia euroa, 2,5 miljardia euroa, käytetään pankkijärjestelmän uudelleenjärjestelytoimiin. Tätä rahaa ei käytetä näihin ongelmapankkeihin. Siellä on käytännössä kaksi ongelmapankkia, Laiki-pankki ja Bank of Cyprus, joista Laiki-pankki ajetaan täysin alas, sen toiminta lopetetaan, ja Bank of Cyprus tullaan uudelleenjärjestelemään. Siellä on tällä hetkellä 90-prosenttisesti yli 100 000 euroa olevat talletukset jäädytetty kokonaan juuri sillä ajatuksella, että näitä tullaan käyttämään pankin pääomittamiseen. Eli tähän ongelmapankkiin ei käytetä EVM:n eikä IMF:n lainarahaa. Sen takia tuo teidän väitteenne siitä, että nyt ikään kuin merkittävässä määrin lainarahaa käytettäisiin pankkisektorin tukemiseen, ei pidä paikkaansa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen yrittänyt sekä suuressa valiokunnassa että ennen kaikkea siinä valiokunnassa, jota johdan, asiantuntijoiden kanssa käydä sitä läpi, mihin se raha kanavoituu viime kädessä, mikä tällä rahoituksella, tällä ratkaisulla laitetaan liikkeelle, ja viime kädessä tavalla taikka toisella pankkisektori vie tästä aivan ylivoimaisen osan. Jos te sanotte, että 2 miljardia, vain 2 miljardia, mitään kautta tästä kanavoituu pankkisektorille, niin se on uusi tieto, jonka haluan vielä hyvin tarkkaan käydä läpi, tuon väitteen todellisen pitävyyden. Miten sen 8 muun miljardin tässä käy? Asiantuntijoiden ainakin minulle antama viesti on erilainen kuin teidän nyt tässä kertoma.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Urpilainen, 1 minuutti.

Valtiovarainministeri   Jutta   Urpilainen

Arvoisa herra puhemies! E-jatkokirjelmässä, joka on toimitettu myöskin suuren valiokunnan jäsenille, joka on julkinen, todetaan, että tästä 10 miljardista eurosta 4,1 miljardia euroa käytetään erääntyviin velkoihin, (Mauri Pekkarinen: Aivan!) joita Kyproksella on, 3,4 miljardia euroa Kyproksen valtion muihin menoihin, ja 2,5 miljardia euroa käytetään pankkijärjestelmän mahdolliseen uudelleenjärjestelytoimeen. Eli tätä rahaa ei käytetä näihin ongelmapankkeihin, vaan ongelmapankit hoidetaan nimenomaan tallettajien kautta, jotka tässä tapauksessa ovat yhtä kuin sijoittaja, edustaja Soini, koska nämä talletukset on tehty Kyprokselle juuri sen takia, että Kypros on maksanut normaalia korkeampaa korkoa. Eli voidaan puhua siinä tapauksessa myöskin nimenomaan sijoittajavastuusta, merkittävästä sellaisesta.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näitä yli 100 000 euron sijoituksen leikkauksia on kuvattu melko yksinkertaiseksi toimenpiteeksi. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi Laiki-pankissa olisi yli 300 000 asiakasta mutta vain murto-osalla asiakkaiden tileistä olisi niin paljon rahaa, että leik-kaus voitaisiin tehdä.

Arvoisa puhemies! Näitä talletuksia on ilmeisesti myös Kyproksen ulkopuolella, joten olisin halunnut kysyä ministeri Urpilaiselta, keiden talletuksia lopulta leikataan, missä nämä talletukset sijaitsevat. Varmasti teillä on nyt tiedossa, kuinka paljon näitä leikattavia talletuksia on pankkien taseissa enää jäljellä. Eli voisitteko kertoa, paljonko tuo äsken mainitsemanne 90 prosenttia jäädytettyjä talletuksia olisi euroina?

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kolmisen vuotta on tehtailtu täysin toimimattomia tukipaketteja näille kriisimaille ja pankeille. Kriisimaiden ongelmat ovat vain pahentuneet, velka on kasvanut räjähdysmäisesti, kansantuote on laskenut ja erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut aivan kestämättömälle tasolle. Kokonainen sukupolvi on vaarassa syrjäytyä, toivon näköala on mennyt.

Kyse ei ole vain taloudellisesta kriisistä. Koko EU-politiikka on poliittisessa ja, mikä pahinta, moraalisessa kriisissä. Kuka uskoo EU-päättäjiä, jotka jatkuvasti toimivat EU:n perussopimuksen vastaisesti? Moraalittomuuden huippu on tukea Kyprosta, veroparatiisia, jossa lisäksi pestään rikollisten rahoja ilman, että rahanpesutoimintaa on edes selvitetty. Rahanpesusta on kuitenkin tiedetty jo vuosia. Mitä hallitus tekee, että EU- ja muuta politiikkaa ohjaisi moraali? Vain se tuo poliittista uskottavuutta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri ansaitsee kiitoksen kasinokapitalismin syihin pureu- tumisessa ja sijoittajavastuussa, mutta on kyllä nyt rehellisesti todettava, että Kyproshan on tehnyt rahoitussektoristaan jopa talousrikollisuutta kaihtamatta todella merkittävän ja riskialttiin toimialan maansa talouteen, josta sen pitäisi itse vastata. Kyllä on vakava kysymys se, että kun pankkivalvonnan tasosta ei ole riittäviä varmuuksia, niin nyt Kyproksen pankkisektorille annettavasta rahasta hyötyvät Saksan tiedustelupalvelun arvioiden mukaan jopa venäläiset oligarkit, jopa rikolliset. Kyllä tämä on vakava asia, joka omalta osaltaan ei ole minun hyväksyttävyyden piirissä, tämä Kyproksen ratkaisun ydin. Toinen asia on se, että tälle hallituksellekaan ei oppositio tarjoa vaihtoehtoa.

Mutta sitten, herra pääministeri, haluaisin kysyä: millä tavalla Suomen valtion talouden rajalliset mahdollisuudet tukea muita maita sekä huolehtia Suomen työllisyydestä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta otetaan huomioon meidän kansallisen perälaudan osalta nyt jatkoratkaisuissa?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pääministeri Katainen, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Suuret kiitokset mielenkiintoisesta, hyvästä ja osin jopa värikkäästä keskustelusta.

Aivan alkuun pitää todeta, että finanssikriisin, talous- ja velkakriisin hoito on todella ikävää. Pitää vain valita, halutaanko sitä hoitaa vai jätetäänkö se hoitamatta. Meillä suomalaisilla ei ole ollut tapana jättää ongelmia hoitamatta. Tietysti aina olisi miellyttävämpää, jos saisi keskittyä vain omiin asioihin, mutta kun me elämme rajattomassa Euroopassa, me elämme oman valuuttamme kanssa, jota käyttävät myös muut maat Euroopassa, niin meidän vain pitää osallistua omien ja yhteisten murheiden ratkaisemiseen.

Perussuomalaisten puheenvuorossa todettiin aivan oikein, että yhteiskuntarauha Etelä-Euroopassa on järkkymässä ja nuorisotyöttömyys on suurta, mutta olisiko se pienempää, jos taloutta ei laitettaisi kuntoon? Tai olisiko se pienempää, mikäli näille maille ei annettaisi laina-apua? Ei tietenkään, vaan se olisi vielä suurempaa, koska näiden maiden pitäisi sopeuttaa oma taloutensa välittömästi samana päivänä, kun maa joutuu pois velkamarkkinoilta. Jos te olette siis sitä mieltä, että julkisten velkojen leikkaaminen, eli siis Kyproksen ja muiden Etelä-Euroopan maiden kohdalla velkojen maksamatta jättäminen, on oikeaa politiikkaa, niin sitä minä sitten kyllä ihmettelen. Kyllä meillä on tapana ollut ajatella, että velat on maksettava, mutta perussuomalainen puolue on sitä mieltä, että velkoja ei tarvitse maksaa. (Timo Soini: Kuka niin on väittänyt?)

On olennaista, että julkista velkaa leikataan. Kyproksen tapauksessa julkisia velkakirjan haltijoita ei ole kovinkaan paljoa ulkomailla. Velkakirjat on myyty pääsääntöisesti kotimarkkinoille, tässä tapauksessa erityisesti eläkevakuutusyhtiöille. Ja mikäli julkinen velka leikattaisiin, niin kuin te esitätte, siitä kärsisi nimenomaan Kyproksen eläkejärjestelmä eli pieneläkeläiset. Eli samaan aikaan ei kannata puhua siitä, että on vaikeaa, ja sitten sanoa, että julkiset velat pitää leikata eli velat pitää jättää maksamatta. Nämä ovat vaikeita asioita, mutta näihin asioihin pitää löytää ratkaisu.

Arvoisa herra puhemies! Pitää palauttaa mieleen, mistä me oikein puhumme. Me puhumme suomalaisten valuutan tulevaisuudesta, Suomen valuutan olemassaolosta ja sen puolustamisesta. Perussuomalainen puolue on tehnyt ansiokkaan selvityksen euroalueesta, euron tulevaisuudesta. Haluaisin siteerata sitä nyt tässä. (Timo Soini: No, tässähän on kovin siteerattu!) Perussuomalaisen puolueen selvitys eurosta toteaa, että "Yhteisvaluutta ei lopulta voi kestää, jos markkinoilla on odotuksia jonkun tai joidenkin maiden eroamisesta". Tehän siis ajatte eurovaltioitten erottamista. Toiseksi täällä lukee, että Kreikan ero alentaisi Suomen bruttokansantuotetta siten, että sen vaikutus kahdeksana vuonna olisi 3,5—4 miljardia euroa. Jos tämä saisi aikaan negatiivisen kierteen, perussuomalaisen puolueen mielestä se johtaisi siihen, että Kreikan, Portugalin ja esimerkiksi Espanjan ero eurosta maksaisi suomalaisille veronmaksajille kahdeksan vuoden aikana 50 miljardia euroa. Tämä on se, mitä perussuomalainen puolue on ajanut täällä usean vuoden ajan, kun te olette sanoneet, että nämä maat pitää erottaa eurosta.

Arvoisa herra puhemies! Te olette teetättäneet erittäin ansiokkaan selvityksen. Nyt meidän tässä salissa olevien mutta erityisesti kansalaisten oikeus on tietää, haluaako perussuomalainen puolue, että euro hajoaa, haluaako perussuomalainen puolue, että eurosta erotetaan erilaisia valtioita, ja haluaako perussuomalainen puolue, että Suomi eroaa eurosta. Vai oletteko te sitä mieltä, että te olette valmis puolustamaan suomalaisten valuuttaa, tekemään viisaita ratkaisuja, vaikeita ratkaisuja mutta vastuullisia ratkaisuja sen puolesta, että meidän yhteinen valuuttamme pysyy pystyssä ja jotta emme joutuisi siihen kierteeseen, jota teidän oma tutkimuksenne sanoo, eli suomalaiseen syvään velka- ja työttömyyskierteeseen?

Arvoisa herra puhemies! Hyvin mielelläni kuulisin edustaja Soinin vastauksen: haluatteko euron hajoavan, haluatteko erottaa siitä maita vai haluatteko, että Suomi pysyy vahvan euroalueen jäsenenä?

Arvoisa herra puhemies! Tästä tässä on siis kysymys, yhteisen valuuttamme olemassaolosta, siitä, onko meillä tahtoa ja kykyä puolustaa suomalaisten valuuttaa myös vaikeina aikoina.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Soini, tässä oli sen verran paljon kysymyksiä, että 2 minuuttia, olkaa hyvä.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aloitetaan tästä, pitääkö velat maksaa. Te olette itse, teidän hallituksenne, te olette leikanneet Kreikan velkoja. Eli vastattiin juuri siihen kysymykseen, minkä te minulle esititte, että kyllä, te olette hyväksyneet sen, että velkoja jätetään maksamatta. Samoin on tehty Irlannille ja Portugalille maksuhelpotusohjelma. Samoin tullaan näitä tekemään myös jatkossa.

Mutta, pääministeri Katainen, kun te siteerasitte minua, niin minä siteeraan vielä kerran teitä. "Kukaan ei saa elää euroalueella kuin pellossa pakottaen toisen välillisesti kärsimään. Jäsenmaiden oma vastuu talouspolitiikkansa seurauksista on tuotava käytäntöön. Emme hyväksy enää uusia kreikkoja. Kaatuva hoitaa jatkossa omat asiansa muita häiritsemättä." Näin siis valtiovarainministeri Katainen. Ja äsken kuulimme pääministeri Kataista.

Mutta palataan: Ilman muuta perussuomalaiset tekevät vastuullista politiikkaa. Me teetämme tutkimuksia. Ja sanon myöskin tämän: euro ei ole minulle ikuinen. Mikään ihmisen tekemä, arvoisa pääministeri, ei ole ikuista. Sillä on välinearvo. Kun sanon, että en pidä euroa ikuisena, pidän euroeroa mahdollisena, pidän joidenkin euromaiden eroa toivottavana — tästä on kysymys — koska nämä maat eivät selviä eurossa. Katsokaa: velka kasvaa, tukipaketteja tulee toisensa perään.

Mitä te sanotte seuraavalla kerralla, kun täällä on seuraava tukipaketti? Te tiedätte, että se tulee. Tulee aivan varmasti. Onko sen nimi Kypros kakkonen, onko se Slovenia, onko se Espanja kakkonen? En minä halua tätä, mutta kun minä olen kertonut tämän monena vuotena, että tämä ei toimi. Euron alttarille te olette valmis uhraamaan kaiken. Älkää tehkö niin!

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja pääministeri Katainen, 1 minuutti.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ei varmasti mikään ihmisen luoma ole ikuista. Luulen, että me molemmat uskomme johonkin suurempaan tässäkin asiassa.

Mutta kun katsoo tätä käytännön reaalielämää, niin on erittäin vaikea nähdä, mitä hyötyä olisi siitä, että meidän yhteinen valuuttamme hajoaisi ja sanoisimme, että jättäkää velkanne maksamatta. Jättäkää velkanne maksamatta ja hajotetaan valuutta — jos se olisi suomalaisten työpaikkojen, suomalaisten kotien, asuntovelallisten kannalta parempi ratkaisu, niin se varmasti kannattaisi tehdä, mutta aika kaukaa pitää hakea, että joku uskoisi tähän skenaarioon.

Mutta, edustaja Soini, oletteko te euron hajoamisen kannalla? Te äsken sanoitte, että haluaisitte erottaa osan jäsenmaista. (Timo Soini: Kyllä!) Se johtaisi todennäköisesti euron hajoamiseen. Mutta oletteko te sitä mieltä, että se on perussuomalaisen politiikan ydin, pyrkiä hajottamaan euro, vai koetteko te, että te haluatte tehdä työtä suomalaisten maksuvälineen eli euron puolesta?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt ei ole kysymys pelkästään edustaja Soinin haluista. On kysymys siitä, että tällä menolla, arvoisa pääministeri, se hajoaa riippumatta edustaja Soinin haluista. Tämä ei tule menestymään sen takia, että tämä pakkopaita kurjistaa nämä maat, ne eivät tule nousemaan.

Ainoa tapa, millä euro voi selvitä, arvoisa pääministeri — luin teidän Strasbourgin puheenne, se oli ymmärrettävää suomea, sisällöstä en tosin ollut samaa mieltä — ainoa tapa, jolla euro selviää, on se, että luodaan eurobondit, luodaan yhteisvastuu, tehdään Hamiltonin mallinen liittovaltio. Sitä en halua, sitä hintaa en ole maksamassa. Mutta sen te vaaditte ja hyväksytte, jos euron pelastatte. Siihen suuntaan tämä menee, koska katsokaa Kreikkaa, katsokaa Espanjaa, nuorisotyöttömyys 50 ja 60 prosentin välillä, velka kasvaa, kaikki koko ajan kasvaa. Ei ole hyvä tehdä velkasaneerauksia. Ei se ole pelkästään moraalia, mutta se on välttämätöntä. Siihen tullaan menemään aivan niin kuin teidän hallituksenne, (Puhemies koputtaa) aivan niin kuin valtiovarainministeri Urpilainen totesi, että näin on jo tehty.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja pääministeri Katainen, 1 minuutti.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Me teemme työtä sen eteen, että voisimme välttää tämän teidän maalaamanne kauhuskenaarion. Me teemme sen eteen työtä, jotta jokainen maksaa velkansa. Me emme tee sen eteen työtä, että kaikki eivät maksaisi velkaansa, koska se ei olisi oikein eikä reilua. Sen takia me hallitsemme tätä kriisiä parhaaksi katsomiemme välineiden kautta, jottemme ajautuisi euron, Suomen valuutan, hajoamiseen, jottemme ajautuisi siihen, mikä teidän selvityksessänne näyttää olevan yksi päämäärä, eli Kreikan ja Portugalin ja Espanjan hallitsematon ero, joka tarkoittaisi suomalaisille 50 miljardin euron tappioita 8 vuoden aikana. Tämä on perussuomalaisten tekemä tutkimus. (Mauri Pekkarinen: Väärä tulkinta!) Ja jos tähän tähtää, pitää olla todella rohkea mies.

Mutta, edustaja Soini, sanokaa vielä kerran ihan niin, että kaikki ymmärtävät: oletteko te Suomen valuutan puolella vai haluatteko te että se hajoaa?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tähän keskusteluun viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Soini, olkaa hyvä.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen kyllä mielelläni yhtä kovassa tentissä kuin ministerit ministeriaitiossa. Vielä tiedoksi: teetimme tutkimuksen, jonka teki Pellervon tutkimuslaitos, se ei siis ollut puolueen tutkimus, mutta hyvä tutkimus se on silti. Kun te aina sanotte, että me ymmärrämme asiamme väärin, me luemme lisää, me opiskelemme, jotta ymmärtäisimme paremmin, mutta emme me väärin ymmärrä.

Arvoisa puhemies! Mitä Suomelle tapahtuisi, herra pääministeri, jos me ilmoittaisimme, että nämä tukipaketit ovat kasvu- ja vakaussopimuksen vastaisia, nämä ovat artiklojen vastaisia ja me kieltäydymme maksamasta? Heitettäisiinkö meidät ulos eurosta? Vastatkaa tähän kysymykseen.

Minä vastaan siihen kysymykseen, että pidän sen mahdollisena ja pidän sen mahdollisuutena myös Suomelle, että joudumme jossain vaiheessa harkitsemaan eurosta eroamista. Ja vastuullinen politiikka myös valtiovarainministeriössä varautuu tähän, vaikkei se olisi tavoitteena, niin varautuu tähän.

Mutta kertokaa, arvoisa pääministeri, jos me ilmoittaisimme, että me emme maksa, kun nämä ovat sopimusten vastaisia — vain Luxemburg ja Suomi ovat noudattaneet sopimuksia — (Puhemies koputtaa) niin heitettäisiinkö meidät, kolmen A:n maa, pois eurosta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pääministeri Katainen 1 minuutti ja sitten sen jälkeen edustaja Pekkarinen.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Jos me ajattelemme, että me voisimme toimia oman päämme mukaan siten — mitä emme toivo keneltäkään muulta — eli sanoisimme, että "lainoittakaa Kyprosta, koska me pidämme omaa valuuttaamme niin tärkeänä, mutta me emme osallistu siihen", niin mitä linjakasta politiikkaa se olisi? Eli siis Suomi sanoisi, että me emme halua osallistua tähän mutta toivomme, että kaikki muut osallistuvat. Jos kaikki muut eivät osallistu, niin silloinhan me joudumme siihen tilanteeseen, että olemme hyvin lähellä sitä ketjureaktiota, että kun yksi maa menee konkurssiin, se johtaa toisessa maassa vastaavaan kierteeseen ja suomalaisten oma valuutta tuhoutuu. (Välihuutoja) Eli jos on sitä mieltä, että haluaa puolustaa omaa valuuttaa, vakautta, työpaikkoja, niin silloin pitää olla valmis tekemään työtä sen puolesta.

Edustaja Soini, te luettelette monia erilaisia skenaarioita, mutta te ette koskaan sano suoraan, (Puhemies koputtaa) oletteko valmiita tekemään työtä Suomen valuutan puolesta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

No niin, ja nyt mennään eteenpäin.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministerin näkemys siitä, että euron pystyssä pitäminen maailman tappiin asti edellyttää millä tahansa tavalla eläneen euromaan jatkuvaa tukemista, on väärä käsitys. Niin ei ole oikein. Jos joku maa kerta kaikkiaan toimii tolkuttomasti, meillä pitää olla oikeus heittää se euromaa euron ulkopuolelle, ja nyt Kypros on juuri sellainen esimerkki, eikä euro siihen kaadu.

Toinen kommentti vielä ministeri Urpilaiselle, kun te puhutte, mihin tämä raha menee: Meillä on sama paperi. [Puhuja näytti paperia.] Se on tämän näköinen, mikä meille käytiin esittelemässä, ja tässä sanotaan selvästi, että 2,5 miljardia menee suoraan pankeille ja 4,1 miljardia euroa käytetään näitten erääntyneitten velkojen maksamiseen, mikä, minä sain ymmärryksen, on juuri pankkien velkaa. Se siitä rahasta, mikä meiltä liikkeelle lähtee.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä tässä nyt harvinaisen selväksi on käynyt, että tämä perussuomalaisten tilaama tutkimus muun muassa osoittaa, että mikäli euro kaatuisi, niin siitä seuraisi Suomessa suurtyöttömyys ja suuri lama, jota kukaan ei varmastikaan halua toista kertaa kokea.

Mutta mitä tässä on käynyt myös ilmi, niin ihmettelen kovasti, miten edustaja Soinikin voi sanoa, että yli 100 000 euroa tallettaneet ihmiset tai järjestöt eivät olisi sijoittaneet niitä, kun kohteeksi on valittu Kypros juuri siksi, että siellä on saanut korkeampaa korkoa.

Tämä erilaisten rahanpesupaikkojen ja veroparatiisien sulkeminen on ensimmäinen asia, ja seuraavaksi voitaisiin alkaa sulkea niitä muitakin, esimerkiksi Vatikaanin pankki, tämä edustaja Soinin paavin pankki, sehän on tunnettu nimenomaan mafiarahojen välittämisestä ja salaisten lahjusrahatilien pitämisestä poliitikoille, (Vasemmalta: Aika heikkoja esityksiä!) ja sen vuoksi sieltä on muun muassa katkaistu maksukorttiliikenne. (Puhemies koputtaa) Eli toivottavasti kannatatte myös sen veroparatiisin ja rahanpesupaikan sulkemista. (Ben Zyskowicz: Olikohan tuo ihan asiallista?)

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän saumaan ehkä sopii sitaatti talousfoorumista Kiinasta 7.4., kolme neljä virkettä: "Me riitelemme siitä, miten velkaantua lisää. Keskustelemme siitä, kuka on tai kenen pitäisi olla vastuussa kenenkin veloista." Ja jatkuu vähän tuonnempana: "Me voimme laatia vaikka kuinka erinomaisia sääntöjä itsellemme, mutta ne ovat hyödyttömiä, jos emme pysty elämään niiden mukaan. Tyhjille iskulauseille rakentuva yhteisö ei kestä aikaa." — Presidentti Niinistö.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskusta on muuttanut suhtautumistaan näihin tukipaketteihin eduskuntavaalien jälkeen. Te tuitte Kreikalle tukipakettia, te tuitte Irlannille tukipakettia. (Timo Soini: Niin teki!) Kuitenkin teidän, edustaja Anttila ja edustaja Pekkarinen, tulisi rehellisyyden nimissä myöntää, että tämän Kypros-paketin ehdot ovat tiukkuudessaan aivan eri planeetalta kuin niiden tukipakettien olemattomat ehdot, jotka edellisen hallituksen aikana teidän ja meidän, teidän ja meidän, toimesta hallituksessa päätettiin. Eli tällä hetkellä tällä paketilla toteutetaan erinomaisen hyvin niitä ehtoja, joita Suomessa yleisesti on vaadittu sijoittajavastuusta, omistajien vastuusta ja niin edelleen, kun taas teidän aikananne tehdyissä paketeissa näitä ehtoja ei asetettu eikä vaadittu.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä Suomen kansan edustajilla on vain kaksi vaihtoehtoa: joko hyväksyä tämä hallituksen neuvottelema sopimus tai hylätä se. Valtavasti on asiantuntijoita, jotka ovat esittäneet selvää kritiikkiä siitä, että tähän pakettiin liittyy valtavasti epävarmuustekijöitä. Ydinkysymys on, pystyttekö te meidät vakuuttamaan sillä, että tämä lainaohjelma palauttaa Kyproksen vakauden ja samalla lisää esimerkiksi Espanjan, Portugalin ja muiden Etelä-Euroopan maiden tallettajien uskoa siihen, että he jatkossa pitävät rahansa pankissa. Ellette tässä onnistu, te tulette näkemään, että näitä asioita täällä käsitellään ylihuomenna, seuraavina ja taas seuraavina päivinä. Ei kannata keskustella siitä, mitä tehtiin silloin, mitä tehtiin silloin, vaan kysymys on nimenomaan siitä, johtaako tämä Kyproksen vakauteen.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähden siitä, että hallitus on tehnyt tässä parhaan mahdollisen ratkaisun ja nyt pitäisi päästä eteenpäin. Minusta tämä on pankkikriisin hoitamista, ihan niin kuin meillä silloin 1990-luvulla Suomessa, ja kysymys oli se, miten tässä yritykset ja pankit pääsevät eteenpäin. Tässähän on velkaantuneita yrityksiä, vääriä investointeja tehneitä yrityksiä, valtiot takaajina ovat joutuneet vaikeuksiin ja pankkien asiakkaat ovat myös joutuneet vaikeuksiin, ja he nyt sitten kaduilla osoittavat kriisimaissa mieltään.

Tässä suhteessa Kypros olisi nyt hyvä esimerkki — kun se on riittävän pieni ja saksalaiset ja ranskalaiset pankit eivät ole siellä vahtimassa omia etujaan — saada pienoiskoossa esitettyä se, miten tällainen pieni kansa pystyy nousemaan, miten siellä ihmisiä koulutetaan uusiin tehtäviin, saadaan vienti toimimaan ja elinkeinoelämä toimimaan niin, että Kypros nousee jaloilleen. Minusta tässä Suomi voisi omaa esimerkkiään 90-luvulta viedä myös Kyprokseen ja olla siellä mukana ja hyötyä tästä samalla itsekin ja saada sitten nämä rahansa parempaan talteen.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten tässä keskustelussa on moneltakin taholta tullut ilmi, niin kyproslaiset pankit markkinoivat sijoitusta näihin pankkeihin erityisen ja poikkeuksellisen korkeilla koroilla. Olisin kysynyt edustaja Soinilta, miksi te näette sen ratkaisun huonona ja ongelmallisena, että näitä yli 100 000 euron arvoisia talletuksia eli monien meidän näkökulmasta sijoituksia näille korkeakorkoisille tileille leikataan. Eikö se ole nimenomaan sijoittajavastuun toteutumista?

Arvoisa puhemies! Kun minä kuuntelen perussuomalaisten puheenvuoroja ja kuuntelin edustaja Soinin puheenvuoroa, niin ainakin minulle se kuulostaa siltä, että jostain syystä ei uskalleta tai haluta ehdottaa Suomen eroa eurosta, vaan toivotaan, että euron purkautuminen lähtisi liikkeelle jostain kohdasta ja sitten perussuomalaiset voisivat sanoa "mitä me sanoimme". Olisin mielelläni itse kuullut, miksi te ette (Puhemies koputtaa) ikään kuin uskalla ehdottaa jotain toimenpiteitä itse.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, pääministeri, olette antanut täällä sen kuvan, että jos Kypros irtoaa eurosta, niin sitten koko euro kaatuu. Eihän näin asia suinkaan ole.

Nyt kun kerran on selkeä rahanpesuepäily olemassa — erittäin monen tahon mukaan se on aivan totta, toivotaan, että se selviää — niin tässä olisi nyt oiva tilaisuus ollut kokeilla, miten pieni maa, joka ei täytä euron ehtoja, pääsisi eurosta pois. Nimittäin euron tulevaisuus on siitä kiinni, kykeneekö Euroopan unioni tekemään ratkaisuja sen puolesta, että ne maat, jotka täyttävät ehdot ja elävät ehtojen mukaan, voivat jatkaa eurossa. Mutta on aivan turha kuvitella, että meidän rahamme riittävät siihen, että yksi maa toisensa jälkeen Etelä-Euroopan maista tulee kriisimaiksi. Siinä vastassa on sitten liittovaltio, jolloin sitten tulee tämä tulonsiirtounioni ja yhteisvastuu Etelä-Euroopan veloista. Tälle tielle keskusta ei halua missään nimessä lähteä.

Pääministeri, ei tämä kaada euroa, jos Kypros lähtee. Puhutaan nyt asioista niin kuin ne ovat.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koetan mahduttaa minuuttiin paljon kysymyksiä.

Edustaja Zyskowicz, hyvin röykytitte keskustaa: vakuudettomia lainoja, alkoi tämä koko tukipakettipolitiikka. Mutta itse sanoitte suorasukaisesti Aamulehdessä 6.3.2013: "Kypros on kelluva rahapesula Välimeressä." Onko teidän mielestänne nyt kelluva rahapesula Välimeressä pelastettava?

Sitten: En minä vastusta isojen tallettajien leikkaamista. Minä vain sanon, että se ei ole sijoittajan vastuuta, se on tallettajavastuuta ja pitää leikata. Aivan oikein. Ja millä tavalla Kypros lähti tälle tielle? Se mainosti vuosikausia: tulkaa tänne, meillä on auttavat viranomaiset ja muut. Kyproksen presidentin vävyllä on tämmöinen linja, joka osaa auttaa, jos sinne haluavat vaikka vihreät viedä rahaa.

Sitten edustaja Lapintielle. Toivoisin vain, että jätetään paavi tässä rauhaan. (Ben Zyskowicz: Kumpi paavi?) Mutta voisin teiltä sen kysyä: miten te nyt EVM:ää kannatatte, kun te viime eduskunnassa vastustitte koko mekanismin syntyä ja luomista?

Aivan viimeiseksi yhteisöverokanta. Kyllä, Kyproksella nostetaan yhteisöverokantaa 10:stä 12 prosenttiin. Suomessa se on 20 prosenttia.

Valtiovarainministeri   Jutta   Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini tässä viittaa näihin suuriin talletuksiin. Minusta olisi kyllä reilua, edustaja Soini, todeta, että nyt nämä suuret talletukset Kyprokselle on tehty sijoitusmielessä. Kyllä ne on tehty sijoitusmielessä, vähän niin kuin taannoin, kun Espoon kaupunki myi energiayhtiönsä ja nuo tulot, jotka siitä energiayhtiön myynnistä saatiin, sijoitettiin Islannin pankkeihin. Minä luulen, että valtuutettu Soinikin oli sitä meiltä, että ne sijoitettiin Islannin pankkeihin sen takia, että siitä saataisiin mahdollisimman korkea tuotto, eli se oli sijoitus.

Vastaavalla tavalla myöskin ulkomaiset sijoittajat ovat sijoittaneet rahaa kyproslaisiin pankkeihin saadakseen siitä mahdollisimman korkean tuoton. Eli kun näitä suuria talletuksia leikataan, myöskin sijoittajavastuu sitä kautta toteutuu.

Mutta edustaja Kalli nosti hyvin tärkeän asian esille eli Kyproksen kestävyyden. Me emme tietenkään kukaan voi mennä täällä vannomaan, että Kypros tulee selviytymään näillä toimenpiteillä, mutta paras arvio, joka meidän käytettävissä on Kansainväliseltä valuuttarahastolta, Euroopan komissiolta, Euroopan keskuspankilta, tukee tätä analyysia, että näillä toimenpiteillä, joita me nyt Kyprokselta edellytämme, Kyproksella on mahdollisuus palata markkinoille ja sitä kautta saada oma taloutensa vakautettua.

Mutta täytyy todeta, että näillä toimenpiteillä muutetaan nyt Kyproksen bisnesmalli, koska heidän bisnesmallinsa yhteiskunnassa on pohjautunut juuri tähän ylisuureen pankkisektoriin, ja siihenhän me tällä sijoittajavastuulla, tallettajavastuulla juuri puutumme. Sitä kautta Kypros on isojen haasteiden edessä, koska ikään kuin koko heidän elinkeinorakenteensa tätä kautta pannaan uusiksi, mutta se on minusta moraalisesti myöskin oikein.

Mitä tulee tallettajien luottamukseen, se on valitettavaa, että Kypros itse vaati neuvotteluiden aikana, että talletusvero asetetaan myös alle 100 000 euroa oleville talletuksille. Tämä oli Kyprokselta tullut vaatimus, ja jotta me saavutimme euroryhmässä yksimielisyyden, me jouduimme siihen ensivaiheessa suostumaan. Mutta pidän erittäin hyvänä, että euroryhmä teki uuden päätöksen, jossa me suojasimme talletukset 100 000 euroon asti, niin kuin yleisesti Euroopassa talletussuoja on, ja kohdistimme leikkaukset suurempana nyt sitten yli 100 000 euroa oleviin talletuksiin. Tämä oli Suomen linja jo viime joulukuusta lähtien, kun me olemme taustalla neuvotelleet tästä paketista.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on nähtävä, mikä olennaisinta tässä asiassa on. Me voimme puhua täällä stilistisistä yksityiskohdista Kyproksen tukemisessa. Olennainen kysymys on, pitääkö suomalaisten veronmaksajien, duunareitten ja yrittäjien osallistua Kyproksen pelastamiseen. Tämä on se olennainen kysymys, ja minun mielestäni ei.

Ja mitä tulee siihen, käytetäänkö tähän suomalaisia verovaroja, minä en ole opettaja, mutta haluan kertoa sen kuitenkin, että kyllä, kyllä käytetään. Suomi otti velkaa 1,5 miljardia. Se on veronmaksajien velkaa, jonka veronmaksajat joutuvat maksamaan takaisin. Se tarkoittaa Suomessa veronkorotuksia, se tarkoittaa Suomessa palvelujen leikkaamista. Se on annettu EVM:ään, se on edelleen veronmaksajien rahaa. Jos se sieltä valuu Kyprokselle, se on edelleen suomalaisten veronmaksajien rahaa. Se vain maksetaan täältä Suomesta. Tästä on kysymys. Tämä on iso asia: pitääkö suomalaisten olla mukana tässä? Minun mielestäni ei.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowicz hehkutti, miten tämä tukipaketti on niin erilainen kuin vanhat tukipaketit. Ja todellakin, (Ben Zyskowicz: Näin se on!) minunkin mielestäni tämä on todella erilainen tukipaketti: koskaan ennen ei ole tuettu selvää rahanpesua.

Ja siksi kysynkin vielä ministeri Urpilaiselta, kun edustaja Tiilikaisen kysymykseen ei tullut vastausta: miksi te muutitte linjan? Totesitte täällä kyselytunnilla: "Mitä tulee rahanpesuun, niin minusta on selvä asia, että Suomi ei missään olosuhteissa hyväksy rahanpesua eikä laittomuuksia." Totesitte, että Suomi odottaa rahanpesuselvitystä, joka on muun muassa Suomen vaatimuksista luvattu toimittaa ja mitään päätöksiä Kyproksen lainaohjelmasta ei ole näköpiirissä ennen kuin tuo selvitys on saatu. Miksi muutitte linjanne?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen edelleen sitä mieltä, että hyvin todennäköisesti Kyproksella on harjoitettu laajamittaista rahanpesua. Mutta oleellinen kysymys on todellakin se, minkä edustaja Turunenkin täällä esitti: miksi me olemme tässä mukana? Me emme ole mukana solidaarisuudesta, vaikka niin ilmeisesti Kyproksellakin kuvitellaan, koska siellä nyt haukutaan Saksaa ja suomalaisia ja muita, että me emme riittävän innokkaasti ja riittävän ehdoitta ole heidän tekemiään mokia maksamassa. Me olemme mukana sen vuoksi, että arvelemme, että toinen vaihtoehto eli Kyproksen kaatuminen johtaisi sellaiseen ketjureaktioon koko euroalueella, joka iskisi hyvin rajusti myös Suomen talouteen, meidän työllisyyteen, meidän yhteiskuntaamme. (Mauri Pekkarinen: Väärä johtopäätös!)

Kävisikö näin? Sitä me emme todellakaan tiedä. Me emme tiedä, olisiko käynyt näin, että jos Kypros olisi päästetty vararikkoon, olisiko siitä seurannut tällainen ketjureaktio. (Sirkka-Liisa Anttila: Ei olisi!) Olin itse hyvin varauksellinen Kyproksen tukemiseen, arvelin, että näin ei välttämättä kävisi. Emme tiedä. Näillä ehdoilla olen kuitenkin tukipaketin valmis hyväksymään.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään täällä on käynyt varsin hyvin selväksi se, että sitä lupausta ei ole tullut täytettyä, joka meillä on täällä jo parin vuoden ajan ollut, että perussuomalaisilla olisi joku vaihtoehto. Tämän päivän aikana se on muuttunut moneen kertaan, on puolustettu euroa — aivan oikein, olen siitä samaa mieltä — ja oli hyvää myöskin se, että nyt sitten Soini kertoi sen, että se on hyvä, että suurtallettajia verotetaan ja heidät katsotaan sijoittajiksi (Timo Soini: Olen koko ajan ollut!) ja tällä tavalla sitten sijoittajavastuu kokonaisuudessaan täyttyy.

Tämä jäi kyllä hyvin epäselväksi, haluaako edustaja Soini puolustaa suursijoittajia, koska mehän kaikki tiedämme sen, että Kyproksen pankkeihin ovat sijoittaneet sellaiset, jotka sieltä aivan erityisen ison tuloksen ovat halunneet saada.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä, suurtallettajia voidaan rokottaa, ja pitäisi rokottaa myös niitä, jotka ovat sijoittaneet valtion velkakirjoihin, ja kun tarpeeksi rokotettaisiin, ei tarvittaisi mitään Euroopan laajuista tukipakettia. Jos ette minua usko, niin uskokaa nyt edustaja Männistöä, kun hän on todistanut, että minä olen nämä vaihtoehdot esittänyt jo vuosia sitten.

Sen verran valtiovarainministeri Urpilaiselle, että minä vastustin Espoon Sähkön osakkeiden myyntiä ja yksityistämistä. Se, mitä muuten sanoitte, mitä siellä tapahtui, piti paikkansa.

Mutta minkä takia me teimme tämän välikysymyksen? Teimme sen sen takia, että me toivoimme, että hallitus olisi tuonut tämän tiedonantona. Kas kuulkaas, ystävät rakkaat, vain suuri valiokunta tästä eteenpäin, kun mennään EVM:n kautta, tekee nämä päätökset, ja vain ne kansanedustajat, jotka ovat siellä joko varsinaisia tai varajäseniä, saavat kaiken sen tiedon. Valtiovarainvaliokunnassa saadaan jotain, talousvaliokunnassa saadaan jotain. Sen takia. Minä ymmärrän ja olen iloinen siitä, (Puhemies koputtaa) että te olette ottaneet haasteen vastaan, mutta minä haluan, että nämä käsitellään suuressa salissa. Täällä käsitellään teidän luottamuksenne. Se täällä käsitellään.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän väliin on hyvä todeta, että suuren valiokunnan puheenjohtajana vein puhemiesneuvostoon mahdollisuuden, keskustelemmeko myös tästä päätöksestä täällä, mutta totesimme yksimielisesti — Soini vielä taisi istua rinnallani, niin kuin me siellä istumme — että tämä asia on perusteellisesti käsittelyssä välikysymyksen myötä, kun se on tehty, ja tässä tulee tämä asia käytyä.

Mutta meidän eduskunnan järjestyssääntöjen mukaisesti on niin kuin Soini sanoi, että lopullinen päätös tehdään sitten suuren valiokunnan voimin, ja olen iloinen, että talousvaliokunta on käsitellyt asiaa (Mauri Pekkarinen: Ei mene näin tämä asia!) ja valtiovarat ovat käsitelleet asiaa, ja lähetettiin myös perustuslakivaliokuntaan tämä E-kirjelmä. Tuon tehtävä on sitten valtuuttaa valtiovarainministeri allekirjoittamaan tämä neuvottelu.

Tämä oli osuuteni puheenjohtajana, nyt sanon demarina jotain: Haluan, että kun me keskustelemme Suomen kansallisesta taloudesta, niin perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa näkyy, paljonko olette valmiina myös tässä "riisissä", minkä nostattaisitte, luottoluokitusasemaa ja pääministerin esille ottamia lukuja pudottamaan, jotta nämä puheet ovat koherentteja silloin, kun pelastetaan taloutta (Puhemies koputtaa) ja vakautta.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saatan olla väärässä, mutta sanon niin kuin muistan: ERVV:n aikaan asia piti aina täällä päättää, kun uusi maa otettiin mukaan, mutta kun te hyväksyitte EVM:n sellaisena kuin te hyväksyitte, näin ei tarvitse välttämättä enää menetellä. Se oli radikaali ero, mikä tässä tapahtui.

Mitä tulee, edustaja Zyskowicz, teidän puheenvuoroon, te olette siinä oikeassa. Se meno oli vähän erilaista silloin, kun teidän ja meidän hallitus oli, (Miapetra Kumpula-Natri: Oli vähän! — Jouko Skinnari: Kyllä oli meno erilaista!) kun ensimmäisen kerran Kreikkaa käsiteltiin. Niille, jotka eivät olleet valmiita ja epäröivät Kreikan tukea — sanon sen ensimmäisen kerran tässä ääneen — niille kyllä näytettiin ovea. Mitä tulee niihin eroihin, mitä oli silloin, kun lähdettiin Kreikkaan mukaan ja tähän, siinä on muutama tärkeä asia. Ensimmäinen on se, että nyt tässä rahoitetaan Kyprosta ja pankkeja erittäin merkittävässä määrin, toisaalta tämän tuen mittasuhteet suhteessa maahan ovat erittäin suuret, ja kolmas erittäin iso asia on se, että nyt ei enää tässä tilanteessa eduskunta pääse suoraan päättämään asiasta lainkaan. Myönnän sen, että etuoikeusjärjestys, mikä nyt meillä on, on parempi, mutta kaikki nämä kolme muuta asiaa ovat nyt huonompia ja huonoon suuntaan menneitä (Puhemies koputtaa) verrattuna siihen, mikä oli asia muutama vuosi sitten.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni hyvin oleellinen ero, jota edustaja Pekkarinen ei ainakaan näin selkeästi todennut, on se, että tämä, mitä kaikki olemme halunneet vastustaa — että voitot ovat yksityisiä mutta tappiot otetaan veronmaksajan piikkiin — nyt tässä Kyproksen tukipaketissa ensimmäisen kerran kunnolla taklataan.

Voin lukea Helsingin Sanomista, miten juristi — häpeä sanoa — Yiannos Mylonas on raivoissaan, koska hän ostanut 7 prosentilla Kyproksen pankin velkakirjoja, ja hän on raivoissaan, kun nyt saksalaiset ja suomalaiset veronmaksajat eivät olekaan hänen voittojaan takaamassa. Tässä paketissa tapahtuu juuri se, että omistajat ja sijoittajat, jotka ovat riskibisnestä tehneet, joutuvat myös vastuuta kantamaan. Ja tämä on oikein, ja eduskunnan käsittelyjärjestyskin on tärkeä, mutta tämä on minun mielestäni suurin ero niihin viime vaalikauden paketteihin.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Varmaan kaikki tässä salissa ovat sitä mieltä, että nämä tukipaketit ja kriisinhallinta on vastenmielistä. Jokainen meistä toivoisi, ettei sitä tarvitsisi tehdä. Mutta kun ongelma on sylissä, niin pitää päättää, hoidetaanko sitä vai eikö sitä hoideta. Ja meidän huolemme on se, että jos niinkin pientä taloutta tai maata kuin Kyprosta ja sen ongelmia ei hoideta säällisesti, niin se levittää tätä vaivaa entistä vauhdikkaammin eri maihin.

Ja edustaja Anttilan kommentti siitä, että kun Kypros on niin pieni maa, että sen erottamisella voitaisiin kokeilla — että voitaisiin kokeilla — mitä euroalueelle käy, kun pieni maa erotetaan. Viron pääministeri kertoi minulle, että Virossa yksi keskeinen keskustelulinja on se, että missään nimessä ei voida ajaa euroaluetta pieniin ja suuriin maihin, että pienistä ei tarvitse välittää, riittää, kunhan suurista välitetään. Eli että pieniä maita ei auteta ongelmissaan, mutta suuria on pakko auttaa. Tämmöinen jako pieniin ja suuriin olisi kyllä Suomen kannalta erittäin turmiollinen.

Mutta ehkä se pääasia kuitenkin on se, että meidän arvio, myös itse asiassa teidän hyvän tuttunne ja entisen ryhmätoverin Olli Rehnin arvio, on se, että kun yksi maa, mikä hyvänsä, euroalueesta erotetaan, oli se pieni tai vähän suurempi, niin se johtaa erittäin koviin paineisiin erityisesti Irlannissa, Portugalissa, sitten myös suuremmissa maissa. Ja nyt kun me olemme juuri saaneet vakautta aikaiseksi — Irlannin vakautustoimet eli ne leikkaukset ja veronkorotukset, jotka ovat kovia, ovat lisänneet luottamusta niin, että Irlanti on päässyt jo nyt yksityisille velkamarkkinoille, Portugalissa tehdään erittäin hyvää työtä, korkotaso on tullut merkittävästi alaspäin — niin nytkö meidän pitäisi sotkea tämä ja aiheuttaa lisää epävakautta? Minä olen hyvin paljon eri mieltä, edustaja Anttila, teidän kanssa tästä, että pitäisi kokeilla euroalueesta erottamista, koska kyseessä on pieni maa. (Puhemies koputtaa) Se on hyvin arveluttavaa.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Siitä olen pääministeri Kataisen kanssa samaa mieltä: En minä halua, että irlantilaiset tai portugalilaiset kärsivät. En minä halua, että siellä perheet menettävät asuntonsa, eläkeläisillä ei ole syömistä ja näin. He ovat hyvin kurinalaisesti, etenkin irlantilaiset, yrittäneet selvitä. Ja sen takia me emme kategorisesti vastusta sitä, että heitä helpotetaan, koska he ovat noudattaneet sääntöjä. Nythän heitä tullaan helpottamaan. Meidän kaikkien etu on, että he pääsevät näille markkinoille, mutta nyt meillä ovat Kreikka ja Kypros, ja Espanja pahenee. Nämä eivät, arvoisa pääministeri, tule selviämään.

Saksan vaalien jälkeen näitä joukkovelkakirjoja niin sanotulla haircut-menettelyllä tullaan leikkaamaan, koska ne eivät pysty maksamaan. Ja se, mistä Perussuomalaiset on ollut huolissaan, on se, että meille on pesiytynyt sellainen järjestelmä, että sääntöjä ei tarvitse noudattaa. Te aivan oikein sanoitte, että sääntöjä pitäisi noudattaa, mutta nyt, hallitus, valitettavasti näissä tukipaketeissa ollaan, kun sääntöjä ei ole noudatettu, ja nämä maat eivät tälläkään hetkellä — eivät alijäämältään, eivät budjettivajeeltaan eivätkä miltään osin — (Puhemies koputtaa) noudata sääntöjä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini, te kyselitte äskettäin, miksi hallitus huolehtii kyproslaisista eläkeläisistä mutta ei suomalaisista. Edustaja Soini, suomalaisten tulevat eläkkeet ovat 20-prosenttisesti sijoitusinstrumenteissa ja 80-prosenttisesti tulevissa palkoissa. Edustaja Soini, milloin ne ovat olleet todellisessa vaarassa?

Vuonna 2009 Lehman Brothersin konkurssin seurauksena puhjenneen kriisin seurauksena sijoitusinstrumenttiarvo putosi parikymmentä miljardia. Eduskunta pelasti ne rahat, mutta paljon suurempi uhka oli siinä, että 100 000 suomalaista jäi vientiteollisuuden romahtamisen vuoksi työttömäksi. 100 000 eläkkeitten maksajaa katosi kentältä. Ja kun täällä perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa kyseltiin, olisiko Suomen pitänyt auttaa Lehman Brothersiakin, niin tämänhetkisen kokemuksen perusteella voin sanoa, että olisi pitänyt, kun olisi vain voitu.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministerin linjaus tarkoittaa käytännössä sitä, että maailman tappiin tuetaan, mutta minä olen aivan varma, että me joudumme ennen pitkää tilanteeseen, että on pakko jakaa maita sen mukaan, täyttävätkö ne jatkossa ne kriteerit, jotka eurojäsenyydelle vaaditaan. Rahat eivät riitä siihen, että me otamme entistä enemmän vastuuta uusista kriisimaista. Täällä edustaja Soini jo mainitsi muutaman nimen. Slovenia siellä on ainakin yhtenä mainittu. Mikä on tilanne sitten Italiassa, jossa on poliittinen kriisi? Eli tähän on pakko pikkuhiljaa valmistautua, että tämä jako joudutaan tekemään, ja teidän linjanne on nyt se, että maailman tappiin saakka mennään, kyllä se raha jostain löytyy.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euro on tuonut kansantalouteemme vakautta ja alhaiset korot vuosituhannen alussa, mutta eteläisten ja pohjoisten euromaiden epäsymmetria, kriisimaiden holtiton riskinotto ja velaksi eläminen johtivat vakaviin ongelmiin ja pankkikriisiin, joka uhkaa levitä maasta toiseen. Kypros-paketti on hyvä kokonaisuus. Se sisältää sijoittajavastuun ja rahanpesuun puuttumisen.

Mutta jos katsotaan eteenpäin rahaliiton tulevaisuuden kannalta, on pankkiunionin eteneminen, pankkivalvonta keskeistä, ja tähän myös arvoisa ministeri Urpilainen viittasi esittelypuheenvuorossaan. Kysyisinkin teiltä: milloin arvellaan koko euroalueen kattavan pankkivalvonnan olevan toiminnassa?

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! Jag tänker inte ansluta mig till sannfinländarnas kritik, men jag är ändå väldigt kritisk på en punkt. Vi talar mycket om vikten av att ställa krav på att mänskliga rättigheter respekteras vid affärsförbindelser, såväl offentliga som privata. Det handlar om förhandlingsteknik för att uppnå ett mål. Finland har från Cypernkonfliktens början spelat en central roll, FN:s första sändebud till Cypern och medlare i konflikten var nuvarande utrikesminister Tuomiojas far.

Utrikesministeriet har en särskild handlingsplan för medling och konfliktlösning, och de initiativ Finland tagit i FN och i EU presenteras här ingående. Cypern tilläts komma in i EU utan att behöva acceptera FN:s Annan-plan, uppkallad efter Kofi Annan, för lösningen av konflikten. Och nu undrar jag varför inte finansministeriet och utrikesministeriet har samarbetat för att lösa Cypernkonflikten, och låter ytterligare en möjlighet gå ur händerna. Eller har Finland gjort så och inte fått med sig de andra länderna?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Urpilainen, 2 minuuttia.

Valtiovarainministeri   Jutta   Urpilainen

Arvoisa puhemies! Rahanpesuasia on noussut monta kertaa esille tässä salissa, ja ajattelin, että siihen on ehkä hyvä myöskin tältä puolelta vastata.

Oikeastaan jo siitä lähtien, 9 kuukautta sitten, kun Kypros esitti lainapyynnön tai kertoi muille euromaille tarvitsevansa muilta euromailta lainaa, Suomi on pitänyt tätä rahanpesuasiaa esillä. Me olemme käytännössä hyvin vaikeassa tilanteessa, koska meillä ei ole osoittaa mitään faktoja, että rahanpesua tehdään Kyproksella. Siellä on lainsäädäntö olemassa, jolla estetään rahanpesu, mutta samaan aikaan on olemassa epäilyjä, joihin täälläkin useampi edustaja on viitannut, että tätä lainsäädäntöä ei noudateta. Tästä syystä Suomi ajoi neuvotteluissa hyvin voimakkaasti rahanpesunvastaisia toimia osaksi Kyproksen ohjelmaa. Me vaadimme rahanpesunvastaisen lainsäädännön tiukentamista, me vaadimme säätiörekisterin perustamista, jolla on oma valvonta sekä jolle tehdään ulkopuolinen tarkistus säännöllisesti, ja sen lisäksi me vaadimme tätä selvitystä, jossa nyt käydään läpi, miten rahanpesunvastaista lainsäädäntöä noudatetaan Kyproksella, onko siellä jotain puutteita olemassa, ja jos puutteita on, niin näiden puutteiden korjaaminen otetaan osaksi Kyproksen ohjelmaa.

Niin kuin edustaja Kalmari totesi, alkuvuodesta näytti vielä siltä, että päätöksiä ei tehdä ennen kuin tuo selvitys on valmis, mutta tämän selvityksen tekeminen onkin kestänyt ennakoitua pidempään. Minua se tietyllä lailla harmittaa, mutta toisaalta pidän tärkeänä sitä, että selvitys tehdään huolella ja perusteellisesti. Tästä syystä olen valmis antamaan selvityksen teolle enemmän aikaa, jotta myöskin tuo lopputulos olisi mahdollisimman hyvä. Ja niin kuin aikaisemmin edustaja Anttilalle totesin, nyt on tiedossa, että 20.4. ensimmäiset tiedot tästä selvityksestä olisivat euroryhmän käytettävissä.

Arvoisa puhemies! Suomi on pitänyt tätä asiaa voimakkaasti esillä. Me emme hyväksy rahanpesua missään muodossa. Se on lainvastaista, sitä ei voida hyväksyä, sitä ei voida tukea, ja sen takia me olemme olleet niin tiukkoja näissä neuvotteluissa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tänään jälleen todistamme syvenevää eurokriisiä. Nyt Kypros on vuorossa. Tämä kriisi ja sen jatkuva hoitaminen on kestänyt jo kolme vuotta. Olen erityisen huolissani suomalaisista pienituloisista eläkeläisistä, opiskelijoista, työttömistä, pätkätyöläisistä, sellaisista henkilöistä, jotka eivät omillaan tule toimeen. Nyt kun nämä tukipaketit vaikuttavat automaattisesti siihen, että meillä on täällä omassa maassa vähemmän jaettavaa, valtio ja kunnat joutuvat leikkaamaan omista budjeteistaan ja tämä automaattisesti heijastuu kaikkiin pienituloisiin henkilöihin, heidän elämäänsä.

Nyt kun jokin aika sitten Elinkeinoelämän valtuuskunta esitti sellaisia lukuja, että Suomen vastuut ovat jo 89 miljardia euroa, kun otetaan mukaan Suomen Pankki ja EVM:n vaadittaessa maksettava pääoma, kysyisin arvoisalta valtiovarainministeriltä, miten suomalaisten perustuslailliset (Puhemies koputtaa) palvelut turvataan, jos kaikkein pahin vaihtoehto toteutuu.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen hallituksen linja on tiukka mutta rakentava. Me olemme vaatineet aiemmin Kreikka-paketin yhteydessä vakuuksia. No, voimme todeta: ne on saatu. Me olemme vaatineet sijoittajavastuuta. Nyt voimme todeta, että sekin toteutuu. Politiikalla todellakin on väliä. Eurokriisiä on hoidettu eikä vain huudettu. Suomalaisen veronmaksajan edusta on pidetty huolta, ja voi kyllä sanoa, että jos Kyproksella onkin pesty rahaa, niin kyllä täällä kotimaan politiikassa on pesty käsiä. Tämä on ensimmäinen lajiaan bail—in-ratkaisu, jossa sijoittajavastuu toteutuu, isoja talletuksia leikataan, ja sellaisenaan tämä ratkaisu ei ehkä aivan käypä malli kaikille tuleville paketeille ole, mutta on se terveellinen muistutus koko finanssisektorille ja sijoittajille, että isosta tuotosta on myös iso riski ja joskus se voitto ei tulekaan omalle tilille.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Soini ja muutkin perussuomalaiset ovat olleet huolissaan siitä, mikä on nuorisotyöttömyyden tila kriisimaissa. Myös minä olen huolissani siitä, mikä tilanne on näissä kriisimaissa, mutta vieläkin huolestuneempi olen siitä, mikä tilanne on Suomessa. Jos tähän meidän tilanteeseemme nyt vielä tulisi valuuttakriisi, niin miten se muka auttaisi suomalaisen nuoren työttömän, suomalaisen pienyrittäjän, vientiteollisuudesta elävän suomalaisen työntekijän asemaa? Se heikentäisi heidän kaikkien tilannetta, se saattaisi johtaa samanlaiseen kehitykseen meillä kuin mitä on tapahtunut näissä kriisimaissa. Me puhumme nyt todella vakavasta asiasta, ja tässä täytyi valita se vaihtoehto, johon hallitus on päätynyt, koska se on se tie, joka minimoi nämä riskit meidän näkökulmastamme ja jossa on myöskin otettu tämä sijoittajavastuu ja rahanpesun valvonta aivan uudella tavalla huomioon.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän Kyproksen 10 miljardin euron lainaohjelman kohdalla vakuuksia ei siis tarvita EVM:n käytön vuoksi. No, keksitään tälle asialle vaihtoehto. Eikö Suomen tulisi vaatia pelastuspaketin myöntäjille 10 miljardin omistusosuutta maakaasuesiintymiin ja mahdollisuutta toimittaa porausteknologiaa vaikkapa Suomesta? Se olisi ainut käypä vakuus. Kysynkin, voisiko hallitus ottaa kaasukenttien vakuutena käyttämisen Suomen vaihtoehtona lainalle. Jos Kypros kerran tarjoaa Venäjälle kaasukenttiä lainojen vakuudeksi, miksei EU käytä samaa vakuutta?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministereitten puheenvuoroissa on noussut hyvin vahvasti näissä eri perusteluissa esille nimenomaan sijoittajavastuu ja se, millä tavalla Suomen tukiriskiä nyt on sitten pyritty vakuuksien myötä varmistamaan. Mutta pakko sanoa, että itse olisin odottanut myös hiukan tällaista laajempaa kuvaa ja näkemystä tällaisesta Suomen tavoiteltavasta kehityksestä, muun muassa siitä, miten me voimme oikein edetä tällä tiellä, jolla me menemme erityisesti talouspoliittisten päätösten ja markkinavoimien perässä askel kerrallaan kohti aina vain suurempaa eurooppalaista yhteisvastuullisuutta ja päätöksentekoa sekä liittovaltiokehitystä ilman, että kykenemme hahmottamaan laajemmin tällaista oikeata tietä Suomelle. Ehkä lyhyt kysymys kuuluu: minkälaiset valmiudet hallituksella on hahmottaa tätä suurempaa Suomen tulevaisuudenkuvaa?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen kanta on ollut erittäin tiukka tässä Kypros-tukipaketissa, ja siinä mielessä on hyvä, että Suomen tavoitteet toteutuvat hyvin, ja olemme niistä tänään paljon kuulleetkin. Se, miksi tässä olemme todellakin mukana, on pelkästään itsekkäästi ajatellen edelleen, kuten näissä aiemmissakin tukipaketeissa, se, että me suojelemme suomalaista työtä ja suomalaista hyvinvointia. Mistään muusta syystähän Suomen hallitus ja eduskunta ei näihin tukipaketteihin ole mukaan lähtenyt. Suurin taloudellinen riski Suomelle on edelleen se, että eurokriisi laajenee ja syvenee, ja sitä vastaan me taistelemme edelleenkin.

Mutta kyllä minua vaivaa tämä perussuomalaisten kanta täällä. Teidän ykkösteemanne politiikassa on Eurooppa, ja siitä huolimatta suomalaiset eivät saa teiltä selkeää vastausta. Kun te aina vain vastustatte, teette jatkuvasti tästä aiheesta välikysymyksiä, niin me emme vieläkään kukaan tiedä, (Timo Soinin välihuuto) mikä on se teidän vaihtoehtonne ja varsinkin, kun te olette vastustaneet kaikkia tukipaketteja, mitä se teidän vaihtoehtonne olisi maksanut suomalaisille ja nimenomaan työpaikkojen muodossa. Minusta olisi reilua kertoa se, ja lopettakaa nyt se kiemurtelu jo, Timo Soini.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Oliko edustaja Saarakkalalla tähän keskusteluun?

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässähän haetaan nyt vaihtoehtoa nimenomaan sille teidän toimestanne, että tätä rahaa ei annettaisi. Se on todellinen vaihtoehto, ja miksi se on? Meillä on EVM-sopimuksen 4 ja 5 artiklat, joissa sanotaan, että euroalueen talouden ja rahoituksen kestävyyden vaarantumistilanteessa voidaan käyttää hätätilamenettelyä 85 prosentin määräenemmistöllä EVM:ssä, siis Suomesta riippumatta. Nyt ei ole tällaista hätätilaa julistettu. Ei ole siis kyse siitä, että euroalue hajoaisi, tai edes siitä, että Kypros välttämättä joutuisi lähtemään euroalueesta, mikäli Suomi ei näitä rahoja antaisi.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kolme vastausta.

Edustaja Virtaselle: Puhuitte eläkeläisistä. Hallitus on säätänyt pysyvän raippaveron eläkeläisille, myös vähän suurempituloisille eläkeläisille, että kokoomuslaistakin kirpaisee. Tämä vain tiedoksi.

Sitten toinen: Edustaja Toivakka, kysykää edustaja Männistöltä, www.timosoini.fi, sieltä löytyvät kaikki vaihtoehdot. Tässä tapauksessa minä uskon edustaja Männistöä, kun hän kertoi, että minä olen maailman arvostetuimmilla foorumeilla saanut näitä ratkaisuja esittää. Kiitoksia siitä!

Vielä lopuksi tästä tallettaja-asiasta. Minä kerron teille: Laiki-pankista Lontoon Mayfairilta on vuotanut satoja miljoonia, koska on kaksi eri tapaa. Niin sanottu branch-pankki on Kyproksen lain alainen, ja niin sanottu subsidiary-pankki on Englannin lain alainen, ja tämän valtiovarainministeri Urpilainen hyvin tiesi ja myöskin hyvin totesi, että näitä sivukonttoreita on, ja hän tiesi myös, että toiset ovat (Puhemies koputtaa) Kyproksen lain alla, toiset ovat Englannin lain alla.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kriisi on erittäin ikävä, ja tuntuu, että nämä kaikki ratkaisut ovat huonompia ja sitten ehkä vähemmän huonompia.

Hallitus on kuitenkin kuunnellut tätä meidän keskusteluamme täällä, ja on nyt nämä kolme isoa asiaa saatu. Sijoittajavastuu toteutuu, senttiäkään ei liiku, ja sitten rahanpesun vastustaminen on nyt osa tätä Kyproksen sopeutusohjelmaa. On erittäin tärkeätä, että näissä meille tärkeissä vaatimuksissa on nyt mustaa valkoisella, mutta mikä puuttuu tästä keskustelusta, on se, mikä on se suuri kuva, mikä on se, minkälaista Eurooppaa me haluamme nyt rakentaa. Senpä takia hallitus on tehnyt erittäin tärkeätä työtä siihen, että Euroopan talouteen luodaan vakaus. Se mahdollistaa työtä, se mahdollistaa ne tulevat eläkkeidenmaksumahdollisuudet täällä Suomessa. Minä todella toivon, että näillä vakavilla asioilla ei täällä kauheasti enää leikittäisi. Puhallettaisiin nyt yhteiseen hiileen ja laitetaan nämä Euroopan asiat kuntoon ja myöskin sovittuja asioita sitten myös noudatetaan eikä enää vippaskonsteja keksitä.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt tässä kyllä aiheuttaa hämmennystä se seikka, että tässä salissa tuntuu olevan ainakin viisi erilaista eurolinjaa. On hallituksen vastuullinen, selkeä eurolinja, sitten on tämä keskustan valitaan tilanteen mukaan -linja, mutta nyt tulee se haastava kohta: täällä on kolme perussuomalaisten erilaista eurolinjaa.

Arvoisa edustaja Soini, helmikuussa vielä te vaaditte velkojen uudelleenjärjestelyä, sijoittajavastuuta ja konkurssikypsien pankkien pääomitusta. Tämä oli teidän linjanne silloin. No, nyt siteeraan kahden tunnin takaa: kansanedustaja Anne Louhelainen kertoi täällä, että perussuomalaisten vaihtoehto on alusta pitäen ollut se, että velkajärjestelyn kautta kriisimaiden hoito olisi jätetty Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n hoidettavaksi. Tämä on aivan eri linja kuin helmikuussa. Ja sitten puolen tunnin takaa: arvoisa edustaja Soini, te vastasitte pääministerille, että teidän linjanne on, että tiettyjä maita voidaan laskea eurosta ulos ja euroalue voi myös hajota, koska se ei ole ikuinen. Kertokaa nyt, herranjestas, mikä se oikea perussuomalaisten linja on, kun siitä ei kukaan ota selkoa.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hetken jo luulin, että edustaja Männistö ymmärsi, mitä minä puhun ja varsinkin mitä minä kirjoitan, mutta ei hän ollutkaan ymmärtänyt. (Naurua) Voihan harmi. (Mauri Pekkarinen: Sait hyvän syötön!)

Minä vielä kerron edustaja Männistölle, kun te näitä minun maailmalla pitämiä esitelmiäni niin tarkasti luette, että teillä on vielä jäänyt lukematta Wall Street Journalin arvostettu artikkeli. Se oli silloin muuten koko kuukauden luetuin artikkeli siellä. Siellä kerrotaan tämä meidän ratkaisumme. Tämä tulee lopulta olemaan se ratkaisu, koska nämä maat eivät tule selviämään, tulee haircut Saksan vaalien jälkeen, eikä siinä mitään. Olen iloinen, että olen päässyt siinä mielessä kokoomuksen suosioon, vaikka en siinä mielessä, että hyväksyvät johdonmukaisen perussuomalaisten linjan, mutta lukevat blogia ja lukevat näitä esitelmiä. Kiitoksia siitä. Voin järjestää kansalaisinfossakin, ja kokoomus voi sinne tulla miehittämään koko huoneen.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei tämä kyllä tässä selvinnyt yhtään sen enempää. Mutta perussuomalaiset väittävät, että hallitus nostaa veroja ja heikentää suomalaisten hyvinvointia, jotta voimme antaa rahaa Kyprokselle. (Perussuomalaisten ryhmästä: Näin teki!) Samoin totesitte omassa ryhmäpuheenvuorossanne, että Suomella ei ole todellista merkitystä Kyproksen tilanteen parantamisessa. Todella hämmästyttävää.

Ensinnäkin Suomi ei laita senttiäkään rahaa Kyprokselle. (Timo Soini: Ei sinne kenenkään muunkaan rahaa mene!) Toiseksi Suomi on vaikuttanut vahvasti siihen, että kansakuntamme vaatimus sijoittajavastuusta on nyt koko Euroopan vaatimus. Sijoittajavastuu on vielä laajempi kuin osattiin alkuperäisesti edes kuvitella. Tämän lisäksi pankkijärjestelmää Kyproksella tervehdytetään. Vaadimme, että rahanpesun ja veroparatiisin vastaiset toimet ovat osa tätä tukiohjelmaa. Tukea ei tule, ellei tämä rahanpesujärjestelmä sitten siltä osin hoidu. Elikkä Suomi on hoitanut erittäin vahvasti oman osuutensa Kyproksen elämäntilanteen parantamisessa. Kysyisinkin nyt ministeri Urpilaiselta, (Puhemies koputtaa) mikä on Suomen rooli nykyisen sopimuksen synnyssä.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä myöntää, että olen hieman hämmentynyt varsinkin edustaja Soinin esittämästä eurokriisin ratkaisumallista. Edustaja Soini, valistakaa minua hieman. Mitä käytännön eroa tällä on jo hyvässä vauhdissa olevaan pankkiunionin rakentamiseen? Siellähän parhaillaan mietitään parasta mahdollista mallia, jolla jatkossa kriisipankit hoidetaan.

Edustaja Soini ja perussuomalaiset, onko teidän kantanne pankkiunionin suhteen muuttunut, ja jos on, niin mistä syystä? Rupeaako Audin takapenkki kiinnostamaan?

Lisäksi kysyisin pääministeriltä mielipidettä siitä, voitaisiinko nämä edustaja Soinin esittämät toimet toteuttaa jotenkin muuten kuin eurooppalaista yhteistyötä ja koordinaatiota lisäämällä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pääministeri Katainen, 2 minuuttia.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tähän viimeiseen kysymykseen. Perussuomalainen puolue kannattaa siis tukipaketteja, mutta että se tulisi Kansainvälisen valuuttarahaston kautta, niin kuin teidän puheenvuorossanne todettiin. (Perussuomalaisten ryhmästä: Osuus on paljon pienempi!) Se on tietysti ihan looginen ajatus. Te lähdette siitä, että Kypros pitää pelastaa, ja sen takia te kannatatte IMF:n kautta tulevaa tukipakettia.

Nythän me olemme tästä perusratkaisusta hyvin lähellä toisiamme, koska hallituskin kannattaa, että Kypros pitää pelastaa meidän itsemme vuoksi. Tämä on turhauttavaa, että on aina näitä tukipaketteja, mutta miksi niitä on tehty? Meidän hallitus ja itse asiassa edellinenkin hallitus teki niitä sen takia, että me halusimme turvata suomalaisten ihmisten työpaikkoja epävakauden aikana niin paljon kuin se meistä on kiinni, ja tällä ollaan pystytty estämään kriisin kärjistyminen ja syventyminen.

Me olemme siis hyvin lähellä. Perussuomalainen puolue kannattaa tukipakettia, mutta Kansainvälisen valuuttarahaston rahoittamana. Mutta kuinka realistista on — tai sanon sen suoraan, ei ole yhtään realistista — että koko loppumaailma sanoisi, että okei, me hoidamme eurooppalaisten sotkut. (Timo Soini: Missä muualla hoidetaan?) On aivan oikeudenmukaista ajatella, että muut kuin Euroopan maat katsovat, että IMF osallistuu, mutta ei koko osuudella, vaan on eurooppalaisten oman valuutta-alueen velvollisuus hoitaa omia asioitaan. Tämä on ihan luonnollista ja ymmärrettävää. (Perussuomalaisten ryhmästä: Onko se Impivaarasta?)

Arvoisa puhemies! Minä toivoisin, että perussuomalainen puolue pystyisi sanomaan ihan yksinkertaisesti kyllä tai ei. Oletteko te euron puolesta eli suomalaisten valuutan puolesta vai oletteko sitä vastaan? Ei riitä se, että sanotte, että teidän mielestänne todennäköisesti se kaatuu tai siitä pitäisi erota, vaan oletteko te sen puolesta.

Keskustan linjasta minä olen ymmärtänyt näin, että keskusta on sitä mieltä, että euro pitäisi pitää pystyssä ja että Suomen pitää kuulua siihen, mutta te haluaisitte erottaa siitä muutamia maita. Mutta tämä on todella riskaabelia, kuten nyt perussuomalaisen puolueen teettämässä tutkimuksessa todetaan: (Puhemies koputtaa) kolmen maan eroaminen tarkoittaisi Suomelle 50 miljardin euron tappioita kahdeksan seuraavan vuoden aikana. Miten te sellaista riskiä uskallatte lähteä hakemaan?

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä eurokriisi on vähän niin kuin hyvin öljytty kreikkalais-roomalainen painija, eli siitä on hirmuisen vaikea saada minkäännäköistä niskalenkkiä.

Nyt ollaan pelastamassa hyvin kyseenalaisia rahojen lähteitä, rahanpesuja ja ehkä jopa rikollista toimintaa. Näin tehdään, vaikka jotain siltä taustalta löytyisikin. Tämä tuntuu olevan hallituksen tahto. Eli venäläiset kultahampaiset oligarkithan siellä Kyproksella apupakettiamme odottavat. Ties, vaikka jonkun nimi olisi keskusrikospoliisinkin listoilla.

Ministeri Urpilainen yritti vivuttaa tämän tukipaketin läpi suuressa valiokunnassa. Ei onnistunut, vaan jytkyn kaksivuotissynttäreiden kunniaksi toimme asian tänne kaiken kansan nähtäväksi. Perjantain äänestyksessä sitten nähdään sekin, kuinka moni niistä kokoomuslaisista, ketkä aikaisemmin irtisanoutuivat tästä tukipaketista, sitten tosissaan äänestävät ja mitä äänestävät.

Ja sitten edustaja Männistölle, joka tuossa aikaisemmin kyseli sitä, miten tämä IMF-kuvio menee, (Puhemies koputtaa) kerrottakoon, että IMF:ssä on melkein, lähestulkoon koko maailma mukana. (Puhemies koputtaa) Kyllä se Suomen osuus siellä olisi paljon pienempi.

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuten pääministeri Katainen tuossa äsken totesi, niin en usko, että tästä salista löytyy ketään, joka kauhean mielellään lähtee rahoittamaan Kyprosta, ja itsekin olen suhtautunut siihen hyvin kriittisesti.

Mutta tässä yhteydessä haluan kuitenkin antaa kiitoksen sanat sekä pääministeri Kataiselle että valtiovarainministeri Urpilaiselle siitä kovasta neuvottelutyöstä, jota he tämän asian tiimoilta ovat Euroopassa tehneet. Sillä, että me täällä Suomessa olemme olleet todella tiukkoja asian suhteen, on ollut vaikutusta siellä neuvottelupöydissä. Alun perin 17 miljardin euron apupaketista on tultu alas 10 miljardiin, josta IMF ottaa 1 miljardin hoitaakseen.

Jos tässä Kyproksen tapauksessa on jotain hyvää, niin se on se, että se on muistutus siitä, että me todella tarvitsemme tänne Eurooppaan pankkiunionin ja sitä kautta luotettavat stressitestit pankeille sekä selkeät pelisäännöt sijoittajavastuun toteuttamiselle eli sille, kuka maksaa, kun kaikki mahdollinen sekä valtion että pankkien taloudenhoidossa menee pieleen.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomessa elettiin 80-luvun lopulla samantyyppistä tilannetta kuin monissa Etelä-Euroopan maissa tänä päivänä. Meillä oli kansantalouden kriisi, siitä selvittiin. Suomi hoiti omat asiansa, myös pankkiasiat saimme järjestykseen.

Arvoisa pääministeri, kuinka paljon Suomessa tehdään nyt sitä analyysiä Eurooppa-tasolla, kuinka tästä selvitään eteenpäin? Me emme voi kulkea jatkuvasti kriisistä toiseen. Kuinka paljon myös Saksan liittopäivävaalit syksyllä tulevat vaikuttamaan eurooppalaiseen keskusteluun, ja kuinka kauan Saksa tulee katsomaan tätä menoa? Silloin ei ehkä enää puhuta siitä, ovatko kysymyksessä pienet maat tai suuret maat.

Me emme voi hyväksyä sitä, että Kyproksen kohdalla ilmiselvästi on havaittavissa ja ajan myötä osoitettavissa, että siellä on toteutettu rahanpesua ja myös rikollinen raha on ollut kaikessa tässä mukana. Se tekee tästä erittäin epämiellyttävää myös, että eurooppalaiset valtiot ja Suomi ovat tässä kaikessa tukityössä mukana.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rossi aivan oikein totesi, että jollakin tavalla meidän pitäisi välttää se, että me emme ajaudu tukipaketista toiseen.

Tämä tukipaketti, mikä koskee Kyprosta, on ainakin omasta mielestäni ylivoimaisesti tähänastisista paras, sillä tässähän huonojen yritysten eli tässä tapauksessa pankkien, jotka eivät ole hoitaneet asioitaan hyvin, omistajat kärsivät ja heiltä otetaan omaisuus pois, ja ne ihmiset, jotka ovat antaneet isoja summia näihin huonoihin pankkeihin, joita ei osata johtaa eikä hoitaa, jotka ottavat ylenmääräisiä riskejä, häviävät selvää rahaa. Tässä on täysin oikeat periaatteet ensimmäistä kertaa pöydässä.

Kysynkin valtiovarainministeri Urpilaiselta, että kun ajattelemme suurta kuvaa, onko tällä nyt selvä ennalta ehkäisevä vaikutus koko Euroopassa, että ei kannata ajaa pankkia huonoon kuntoon, koska siinä käy huonosti sekä sijoittajille että omistajille.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hyvä kyllä kolkkapoikainnossa muistaa, että tämän kriisin hoidossa on oltava myös suhteellisia, ja Ruotsin ja Ison-Britannian istuessa katsomossa on myöskin katsottava, mikä on Suomen suhteellinen kyky selviytyä. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!) Sen takia äsken kysyin pääministeriltä näitten väistyvien takaajien vaikutusta. Käsittääkseni osuutemme on noussut 8,49 miljardiin euroon. Onko perälautaa jossain vaiheessa? Siihen toivon vastausta.

Toinen asia ovat sitten tämä vaikutukset tähän eduskunnan budjettivaltaan ja kansalliseen suvereniteettiin. Joulukuussa eduskunta edellytti, että tämän kriisin hoidossa on korostetun huolellisesti otettava huomioon nämä näkökohdat myöskin, mitä ratkaisuja tehdään riittävän suhdannepoliittisen itsemääräämisoikeuden varmistamiseksi myöskin Suomen talouden ja työllisyyden osalta. Kiinnitän hallituksen huomiota nyt erityisen tarkasti tähän valtiovarainvaliokunnan toimesta tulleeseen eduskunnan lausumaan ja sen vaikutuksiin.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näitä pelastuspakettioperaatioita on käyty vuosia ja käydään eteenpäin, koska sanoisin vertauskuvallisesti, että aika ei ole vielä täyttynyt. Ja tietääkö hallitus, vai eikö hallitus halua tietää, mihinkä me olemme menossa? Nyt on viides maa, jota me olemme pelastamassa. Montako maata pitää vielä meillä olla pelastusoperaatiossa, ennen kuin hallituskin ymmärtää, että Suomi rämpii täydellisesti suossa? Tämä tarkoittaa sitä, että tieten tahtoen pitää tämmöisiä keskusteluja käydä, koska ministeri Kataisen toiveena on syventävä integraatio. Ja se, arvoisa ministeri, tarkoittaa liittovaltiota. Me tähtäämme siihen.

Ja niin kuin on kysytty, että minkä minä valitsen. Minä mieluummin valitsen euron hajoamisen kuin liittovaltion. Se tarkoittaa sitä, ministeri, että kun olemme liittovaltiossa, siellä on yhteinen puolustus, raha, sosiaalipolitiikka ja näin. Eli minä en ainakaan halua tämmöistä nähdä, niin että toivoisin, että Suomen hallitus lähtisi nyt joillekin viisaammille vesille, (Puhemies koputtaa) että joskus pitää tulla stoppi.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Vielä edustajille Paloniemi, Pekkarinen ja Soini, ja sen jälkeen ministereiden vastaukset, ja sitten aletaan lähestyä puhujalistaa.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä pidän erittäin outona, että edes vakavat, vahvat rahanpesuepäilyt eivät hidasta hallitusta eivätkä enää ministeri Urpilaistakaan ajamasta voimakkaasti tukipakettia Kyprokselle. Mitä merkitystä tuolla raportilla on ja miten uskottava tuo rahanpesuraportti on, kun sopimus 10 miljardin tukipaketista on tehty jo ennen raportin valmistumista? Miten laaja ja syvällinen raportti voi olla, kun Kyproksella on enemmän kuin 40 pankkia, joissa on ainakin ollut 130 miljardin varallisuus? Ei siinä riitä se, että Suomi pitää esillä vahvasti sitä, että rahanpesua pitää suitsia ja niin edelleen. Se on aivan liian löperöä toimintaa. Ja kaikki tiedämme, kuinka paljon venäläistä rahaa on paennut Kyprokselta, miljardien edestä, ja lisää talletuspakoa on odotettavissa. Tämä on aivan käsittämätöntä tämä sokea tukipakettien solmiminen tällaiselle maalle.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Äsken jäi mainitsematta edustaja Virolaisen nimi. Edustaja Virolainen, olkaa hyvä, ja sen jälkeen edustajat Pekkarinen ja Soini.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa puhemies! Olen tässä seurannut, kun edustaja Soini silminnähden nauttii siitä, kun hänen Lontoon puheenvuorojaan siteerataan. Siksi ihmettelenkin, miksi ette tunnista sitä, että tässä Kyproksen tukipaketissa on juuri näin tehty. Rahanpesunvastaiset toimet etenevät, velkoja uudelleenjärjestetään, sijoittajavastuu toteutetaan, Laiki-pankki ajetaan alas. Juuri näin, mihin te olette silloin viitanneet.

Ja vaikka nämä alle 100 000 euron talletukset ovatkin suojassa, niin silti kyproslaisilla tulee tiukkaa. Te olitte huolissanne siitä, miten Kyproksen mummojen satasille käy. Kyllä tämä hallitus on huolissaan siitä, miten suomalaisten ihmisten satasille käy, miten suomalaisille työpaikoille käy ja saammeko me tähän maahan talouskasvua. Juuri siitä syystä tätä kriisiä hoidetaan parhailla arvioiduilla menetelmillä.

Lisäksi minulla on vähän niin kuin jakomielitautinen olo, kun kuuntelin teidän ryhmäpuheenvuoroanne. Esititte, että IMF hoitaisi tämän kriisin. Pohdin vain, että joko olette sopinut tapaamisenne madame Lagarden kanssa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta hallituksen puolelta tämän debatin suuri viesti, oikeastaan iso uutinenkin, vaikka samantapaista toki on aikaisemmin vihjeinä saatu, on se, mitä pääministeri sanoi monta kertaa: ketään ei päästetä eurosta ulos millään ilveellä. Tämä viesti menee varmasti läpi Euroopan, ja niille, jotka eivät ole valmiita riittävän jämeriin toimiin, nyt on tieto tullut perille. Ketään ei päästetä ulos. Yhteisin toimin ja voimin pelastetaan joka tapauksessa sellainen maa, joka uhkaa joutua ulos eurosta.

Pääministeri tulkitsee: jos pienikin maa sieltä ulos lähtisi, se sitten romuttaisi tämän koko euron. Tämä on väärä tulkinta ilman muuta. Esimerkiksi Kypros ei kerta kaikkiaan euroa kaataisi.

Toinen: Kun täällä sanotaan, että senttiäkään täältä ei nyt lähde minnekään. No, totta kai meidän vastuut tässä lisääntyvät, noin 200 miljoonalla eurolla. Niistä on aiemmin sovittu EVM:n kohdalla. Sinne on lähetetty vähän rahaa, ja sen lisäksi on otettu yli 11 miljardia, (Puhemies koputtaa) sen verran, niin kuin takausvastuita. Nyt siitä potista ihan oikein pannaan sitten liikkeelle tämä raha, noin 200 miljoonaa euroa. (Eduskunnasta: Suomen osuutena!) Ei voi mielestäni väittää, että tässä ei senttiäkään mene. — Suomen osuutena.

Timo Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! IMF:ssä olisi lähes 200 maata, niitä teidän leveämpiä hartioita Yhdysvalloista ja muista lähtien.

Toinen asia, arvoisa pääministeri: hoitaako Afrikan unioni Afrikan talouskriisimaita? Ei. Kyllä sitä hoitaa IMF. IMF hoiti Islannin, IMF hoiti Argentiinan. Euroopan unioni on höhlä, kun se itse pelastaa rahanpesijöitä.

Mutta haluan teitä myöskin kiittää hyvästä keskustelusta. Isänmaa tästä hyötyy. Me opimme, te opitte. Mutta sitä paheksun tässä lopuksi, että RKP, joka erittäin kovasti hyökkäsi perussuomalaisia vastaan, ei ole kohta tuntiin ollut tässä salissa vastaamassa. Edustaja Nauclér, joka on Ahvenanmaan edustaja eikä RKP:n edustaja, sen sijaan ryhdikkäästi istuu paikallaan. Eli silloin kun haastetaan ja puhutaan, niin ollaan sitten paikalla ja puolustetaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi pääministeri Katainen. Kuinkahan paljon me tarvitsemme? (Pääministeri Jyrki Katainen: Olisiko 5 minuuttia?) — No niin, on sen verran painavia puheenvuoroja tullut sieltä edustaja Soinin suunnalta, että 5 minuuttia. Sitten valtiovarainministeri Urpilainen, mennään samalla 5:llä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Suuret kiitokset, herra puhemies! Minä haluan myös kiittää teitä edustajia tästä hyvästä keskustelusta. Tämä on virkistävää, tämä on avartavaa, tämä on informatiivista, ja tässä tulee erilaisia mielipiteitä. Ihan ohi pöytäkirjan minulla olisi teille eräästä toisesta asiasta, jos käydään salin ulkopuolella tämän jälkeen sitten.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Täällä moni on esittänyt huolen siitä, että ajaudutaan tukipaketista toiseen ja että se ei ole kannatettavaa. Me kaikki olemme tästä ihan samaa mieltä. Tarvitaan vain hyviä keinoja siihen, miten siltä vältytään. Mikä on se keino, jolla vältyttäisiin, että ei ajauduta tukipaketista toiseen?

Se, minkä takia edellinen hallitus ja minkä takia tämä hallitus on valinnut tämän tien, perustuu tämmöiseen pienimmän riesan tiehen. Eli jos me antaisimme jonkun maan luisua vararikkoon, niin se tarkoittaisi käytännössä sitä, että se maa ei oikeastaan voisi olla enää euron jäsen. Seuraavaksi se paine siirtyy toisiin heikossa tilanteessa oleviin maihin, ja tämä ketjureaktio on se, jota me pelkäämme. Sitä pelkäsi edellinen hallitus, ja sitä on pelännyt tämä hallitus, ja sitä ovat pelänneet monet muut, kaikki euroalueen hallitukset, ja tämän me haluamme estää.

Tämä kriisi ei ole loppunut yhteen tai kahteen tukipakettiin, mutta toisaalta se ei ole eskaloitunut siihen pisteeseen, että euro olisi hajonnut tai että meille olisi tullut nykyistä vielä selkeästi syvempi lama.

Rahanpesuun on puututtu, niin kuin on todettu. Rahanpesuselvitys ja siitä aiheutuvat toimenpiteet ovat edellytys sille, että Kypros voi saada seuraavan lainaerän. Se on ihan selvää. Sen takia tehtiin myös tämä suurempien talletusten leikkaus, koska on todennäköistä, että jos joku on pessyt rahaa, niin hänellä ne talletukset ovat niitä kaikkein suurimpia.

Arvoisa puhemies! Minä tapaan EU-maiden suurlähettiläitä Helsingissä, ja minä nyt haluaisin kysyä keskustalta, kerronko minä heille sen, että keskusta ajaa joidenkin euroalueen maiden erottamista. Tämä on aika iso asia. Minä en ole sitä aikaisemmin tiedostanut, että teillä on tämmöinen linja. Kerronko minä Helsingissä oleville suurlähettiläille, että keskusta ajaa euroalueesta joidenkin maiden erottamista, koska te uskotte, että euroa pitää puolustaa sillä, että erotetaan muutamat maat, jotta vahvin osa jää käytännössä jäljelle? (Miapetra Kumpula-Natri: Vai kerrotteko itse?)

Perussuomalainen puolue teetätti tutkimuksen — taisi olla Pellervo eli Pasi Holm, joka teki tätä tutkimusta eurosta — jossa siis todettiin näin, että jos markkinoilla on epävarmuutta siitä, eroaako joku tai jotkut maat eurosta, niin valuuttaunioni tulee mahdottomaksi. Eli valuuttaliitto tulee mahdottomaksi. Ja te olette nyt toista mieltä tästä. Teillä on oikeus siihen mielipiteeseen, mutta te olette sitä mieltä, että eurolle ei ole mitään haittaa, jos siitä erottaa jäseniä pois. Eli tämä on nyt aika iso juttu.

Mitä tulee perussuomalaisten linjaan, minä en nyt oikein tiedä, mitä minä voin kertoa teidän linjastanne. Te kerrotte sen tietysti itse. Mutta kun minulta kysytään, niin sanonko minä, että te ette nyt osanneet ihan vastata, oletteko te euron kannalla vai sitä vastaan? Minä todennäköisesti teen näin, niin en ainakaan sano väärää todistusta, koska minä en tiedä, mitä mieltä te olette. Minä en tiedä, tietääkö kukaan muukaan. (Kokoomuksen ryhmästä: Ei! — Timo Soini: Kyllä me tiedämme!)

Me kaikki täällä spekuloimme, että jos huonosti käy, niin huonosti menee. Mutta kysymys on siitä, halutaanko estää se pahin mahdollinen skenaario. Ja hallitus haluaa estää. Miksi? Siksi, että me otamme työpaikat, hyvinvointiyhteiskunnan vakavissamme. Ei kai tämmöistä keskustelua kukaan tässä hallitusaitiossa vuosi toisensa perään tekisi ihan noin vain niin kuin piruuttaan. (Timo Soini: Ei varmasti!) Vain ja ainoastaan sen takia olemme valmiita tekemään vaikeita päätöksiä, pistämään itsemme likoon äärettömän epäsuositussa asiassa, koska me pelkäämme suomalaisten työpaikkojen puolesta, suomalaista tasa-arvoa ruokkivan hyvinvointiyhteiskunnan puolesta, jos jätämme ongelmat ratkaisematta ja hoitamatta. Jos ottaa työn arvon, työn itseisarvon, vakavissaan, pitää olla valmis tekemään asioita, jotka ovat vaikeita, jotka ovat joskus jopa epäsuosittuja, jotta voimme turvata työpaikat ja mahdollisesti uudet investoinnit. Minun on täysin mahdoton nähdä, että tähän maahan syntyisi roppakaupalla uusia työpaikkoja, uusia investointeja, jos me antaisimme euron kaatua, antaisimme yhteisen valuutan kaatua tai antaisimme euron kriisiytyä vielä pahemmin.

Arvoisa puhemies! Kaikesta huolimatta kiitän erittäin hyvästä keskustelusta. (Naurua)

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Valtiovarainministeri Urpilainen, 5 minuuttia.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Omalta osaltani myöskin kiitän jälleen kerran hyvin värikkäästä keskustelusta, jonka olemme eduskunnassa käyneet. On pakko kyllä tehdä yksi tunnustus tässä vaiheessa keskustelua, ja se on se, että on kovin turhauttavaa puhua, jos koko ajan on sellainen olo, että heitetään tietoisesti väärää tietoa ilmaan. Nyt haluan nostaa kaksi esimerkkiä ilmaan.

Edustaja Ruohonen-Lerner, me emme leikkaa Suomessa menoja emmekä nosta veroja sen takia, että Kyprokselle annetaan lainaohjelma. Tämä ei pidä paikkaansa. Minusta se on todella väärin, että kansanedustajat tällaisia vääriä väitteitä viljelevät, kun se ei pidä paikkaansa. Vaikka Kyprokselle ei annettaisi ollenkaan lainaohjelmaa, siitä huolimatta Suomi joutuu nostamaan veroja ja leikkaamaan menoja, jotta me saamme oman taloutemme tasapainoon ja me saamme velkaantumisen taittumaan, (Timo Soini: No, tehdään sitten niin!) mutta me teemme ne mahdollisimman oikeudenmukaisesti, mikä on ollut tämän hallituksen keskeinen politiikan linja. Mutta se, että tällä olisi tekemistä Kyproksen kanssa, ei pidä paikkaansa, ja minä todella toivon, että oltaisiin rehellisiä eikä myöskään kerrottaisi kansalaisille tällaisia asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Toinen asia, edustaja Paloniemi. Minä kerroin tuossa aikaisemmin, miten määrätietoisesti Suomi on asettanut ehdoksi rahanpesunvastaiset toimet, sekä lainsäädännön kiristämisen että monia muitakin toimia, jotka ovat osana tätä ohjelmaa. Mitä tulee tähän selvitykseen, johon te viittasitte, milloin me saamme tämän selvityksen tulokset, ensimmäiset saamme käyttöön 20.4. Näin on luvattu. Ne selvityksen tulokset asetetaan ehdoksi lainanmaksulle. Mikäli siellä on puutteita, ne pitää korjata ennen kuin rahaa Kyprokselle siirretään. Se on hyvin tiukka ehto. Silloin näitä mahdollisia puutteita tullaan todella korjaamaan, tai Kypros ei saa rahaa, koska laina tullaan maksamaan heille lainaerissä. Sen takia myöskin näiden puutteiden korjaaminen on aito, todellinen ehto lainanmaksulle. Sen takia on väärin väittää, että Suomi jotenkin ei todella olisi tähän asiaan puuttumassa tai että me katsoisimme läpi sormien niitä epäkohtia, joita mahdollisesti Kyproksella on, kun me olemme todella taistelleet ja vääntäneet neuvotteluissa, että tämä lopputulos myöskin tämän kaltainen on.

Puhemies! Edustaja Soini, kaikella ystävyydellä, on hienoa, että te kannatte huolta tavallisista ihmisistä Etelä-Euroopassa. Mainitsitte täällä Portugalin, Irlannin. Minäkin kannan heistä huolta. Minun sydämeni lähes itkee verta siitä nuorisotyöttömyydestä, joka Etelä-Euroopassa tällä hetkellä on. Näen, että Eurooppa on siirtymässä entistä enemmän sosiaaliseen kriisiin erittäin pahasta velkakriisistä, mutta on älyllisesti epärehellistä jättää kertomatta, miten te tämän ongelman hoitaisitte. Te kritisoitte sitä, että Kyprokselle annetaan lainaa, mutta samaan aikaan te valitatte sitä, että tavalliset ihmiset joutuvat kärsimään. Se ei ole loogista. (Timo Soini: On!)

Jos te kannatte huolta tavallisista ihmisistä, teillä pitäisi olla myös joku ratkaisu, miten näitä tavallisia ihmisiä autetaan. Suomi on nyt mukana muiden euromaiden toimesta antamassa kriisirahaston kautta Kyprokselle lainaa, joka kohdentuu nyt nimenomaan valtiolle ja sitä kautta tavallisten ihmisten aseman parantamiseen, sitä kautta, että yhteiskunta pysyy pystyssä. Väärät, huonosti toimineet, sairaat pankit hoidetaan sijoittajien toimesta, mikä on moraalisesti tärkeä asia ja mikä on myöskin, niin kuin täällä edustaja Zyskowicz totesi aikaisemmin, historiallinen käänne tämän kriisin hoidossa.

Minusta olisi reilua, että edustaja Soini ja perussuomalainen puolue kertoisi, miten te tätä kriisiä hoidatte. Olen samaa mieltä kuin pääministeri ja monet muut edustajat täällä, että se edelleenkin jää epäselväksi. Haluatteko te, että euroalue hajoaa, Suomi eroaa eurosta, vai onko vaihtoehto se, mikä täällä edustajan ryhmäpuheenvuorossa tuli esille, eli että sen sijaan, että olen nyt neuvotellut 16 maan kanssa lukemattomia tunteja, läpi yön istunut ja neuvotellut näitä paketteja, niin jatkossa neuvottelenkin sitten 180 maan kanssa?

Lähden huomenaamuna 6.30 koneella Kansainvälisen valuuttarahaston vuosikokoukseen Washingtoniin. Onko neuvonne siis se, että siellä yli 180 maan kanssa lähdetään neuvottelemaan lainaohjelmasta Kyprokselle tai muille kriisimaille? Uskotteko te, että tuo tulisi olemaan helpompaa tai jollain lailla Suomen osuus tässä tilanteessa olisi pienempi?

Minusta olisi hirveän reilua kuulla, mikä se teidän vaihtoehtonne tässä tilanteessa on. Onko se tämä IMF-vaihtoehto, jolloin voin kertoa IMF:n vuosikokouksessa, että perussuomalainen puolue haluaa, että IMF hoitaa yksin, ainoastaan, eurokriisin, vai onko se se vaihtoehto, johon aikaisemmin viittasitte, että euroalue hajoaa ja sitten sitä kautta myöskin Suomi ottaa takaisin markan käyttöön tai mahdollisesti jonkun muun valuutan?

Arvoisa puhemies! Uskon, että keskustelu varmasti tulee jatkumaan, ja se on tietenkin osa demokratiaa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Hyvät edustajat, kuten puhemies Heinäluoma totesi, debattivaihe alkaa olla lopuillaan, mutta kuultuani ministerien loppupuheenvuorot pidän oi-keutena ja kohtuutena, että edustaja Anttila ja edustaja Soini saavat vielä vastauspuheenvuoron. Siihen me sitten lopetamme tämän debatin.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri täällä kyseli, kertooko hän nyt sitten tänä iltana suurlähettiläille, että keskusta ajaa joidenkin maiden erottamista eurosta. Keskusta sanoo "kyllä" Euroopan unionille, "kyllä" eurolle ja "kyllä" vastuulliselle taloudenpidolle mutta "ei" jatkuville uusille tukipaketeille, "ei" Suomen velkavastuiden ja riskien kasvattamiselle ja "ei" liittovaltiokehitykselle.

Tässä on tilanne se, että kun me tietyllä tavalla tukipaketein ylläpidämme näitä kriisimaita, niiden valuutan arvo on ihan väärä sen maan kantokykyyn nähden. Tämä on yksi ongelma, joka tässä keskustelussa on jäänyt kokonaan pois. Me emme ole ajamassa yhtäkään maata eurosta ulos, jos ne täyttävät euron ehdot ja täyttävät ne talouden vaatimukset. Tästä pitää pitää kiinni, ja silloin on turha väittää semmoista, että me ajamme eurosta ulos. Mutta jos Kypros lähtisi eurosta, siitä ei seuraa semmoisia, mitä täällä on uhkakuvia maalailtu. Sen on Helsingin Aalto-yliopiston useampikin professori todistanut.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meidän vaihtoehtomme ja oma vaihtoehtoni löytyy julkaisuista, blogeista, muusta. Tiivistän sen hyvin yksinkertaisesti: se on freedom to fail -periaate, oikeus epäonnistua -periaate. Se tarkoittaa sitä, että väärinpelaajat vastaavat. Se tarkoittaa myös sitä, että ne, jotka ovat tehneet väärät sijoitukset, maksavat. Tämän olen johdonmukaisesti kertonut ja kerron sen edelleen.

Kokoomus on ollut johdonmukainen, se on kannattanut tukipaketteja vakuuksilla ja ilman vakuuksia, kaikkia tukipaketteja, ja SDP kannatti aikanaan, tai nyt kannattaa mutta aikoinaan ei kannattanut, ja vasemmistoliitto on ollut sitten mitä milloinkin. Se on muuten ainoa ryhmä, joka on erottanut ne kansanedustajat, jotka ovat olleet puolueen vaaliohjelman kannalla tässä asiassa, ryhmästä. Täytyy sanoa, että tähän on hyvä lopettaa, koska tämä on kaiken huippu.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten siirrymme puhujalistaan.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Soini, tästä on hyvä jatkaa suoraan euroalueen poliittisen vakauden avainkysymykseen: Kriisiohjelmissa ei nyt eikä aiemmin ole varattu käytännössä euroakaan kriisin aiheuttamien sosiaalisten ongelmien lieventämiseen tai työllisyyden tukemiseen. Työttömät ja vanhukset on ajettu kerjuulle ja pankit ja sijoittajat pelastetaan. Tosiasiassa suurtyöttömyys on keskeinen osa EU:n kriisipolitiikkaa. Sen avulla kriisimaiden työmarkkinat yritetään muuttaa kilpailukykyisiksi ja joustaviksi. Euroalue on tupaten täynnä erilaisia työmarkkina- ja eläkeuudistuksia. Ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvoima ja -asemat yritetään murtaa joukkotyöttömyyden avulla. Tätä tavoitetta ei tietenkään sanota ääneen, mutta se on tyypillistä uusliberalistista politiikkaa, josta on kokemusta Britannian thatcherismista lähtien eri maissa.

Tätä EU:n kriisipolitiikkaa Suomen kuuden puolueen hallitus on sitoutunut tukemaan ja vaatii kansoilta vyönkiristystä ja on valmis tallaamaan jalkoihinsa demokratian ja parlamentarismin perustat, kuten nyt Kyproksella. Kyproksen kriisipaketista sovittiin maan oikeistohallituksen, muiden EU-maiden valtiovarainministereiden sekä Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston johtajien kesken. Kansalaisilta, maksajilta tai edes parlamenttiryhmiltä ei kysytty mitään.

Puhemies! Tiukat säästöohjelmat ovat omiaan supistamaan taloutta, ja ne ovat johtaneet syöksykierteeseen etenkin Kreikassa. Kreikassa talous on supistunut neljänä vuonna, ja supistuminen jatkuu myös tänä vuonna. Espanjan ja Kreikan kaltaisia työttömyyslukuja Euroopassa ei ole koettu aikaisemmin 30-luvun laman jälkeen. Myös koko euroalueen virallinen työttömyysprosentti on kohonnut ennätykseen, 12 prosenttiin, ja työttömien määrä lähes 20 miljoonaan.

Puhemies! Kuitenkin välitöntä helpotusta kriisiin ja näköalaa eteenpäin voisivat tuoda vain elvyttävä talouspolitiikka kriisimaissa ja EU:n keskuspankin suora rahoitus kriisimaille. Tätä vaativat eurooppalainen ay-liike ja vasemmisto sekä monet johtavat kriittiset taloustieteilijät. Mutta tätä ei Saksan hallituksen johtama rintama hyväksy, vaan se vaatii tiukkaa talouskuria ja budjettipolitiikan kiristämistä. Sitä ilmentää Saksan ja Ranskan runnoma talouskurisopimus, jonka umpioikeistolaisen ja uusliberalistisen sisällön oli Suomessa valmis hyväksymään myös koko hallitusvasemmisto.

Myös monet muut ehdotukset eurojärjestelmän uudistamisesta johtavat käytännössä liittovaltioon, jossa myös budjettivalta siirtyy yhä enemmän Brysseliin EU:n komissiolle. Tämänsuuntaisia ehdotuksia tulee paitsi oikeistolaiselta tai sosialidemokraattiselta euroeliitiltä myös, yllättävää kyllä, joiltakin vasemmistolaisiksi katsottavilta tahoilta.

Puhemies! Eurooppalaisen vasemmiston ohjelmassa on kuitenkin kestäviä vaatimuksia, joiden ajankohtaisuus jatkuvasti korostuu ja vahvistuu: tiukka pankkisääntely, pankkien koon rajoittaminen sekä investointipankkitoiminnan erottaminen talletuspankkitoiminnasta, rahoitusmarkkinaveron ja pankkiveron käyttöönotto, veroparatiisien sulkeminen, progressiivinen verotus kriisirahoituksen keskeisenä keinona, rasitusten kohdistaminen ensi sijassa hyvätuloisiin ja varakkaisiin väestöryhmiin, rahoituksen suuntaaminen työttömyyden ja muiden sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen ja velkajärjestelyt tukemaan vähävaraisia velallisia kotitalouksia.

Puhemies! Kyproksen pankkitalletusten verottamista on perusteltu ja jeesusteltu sijoittajavastuulla ja rahanpesulla, jota on tapahtunut Kyproksen laajan pankkisektorin kautta. Tavallisilla kyproslaisilla ei ole kuitenkaan osaa eikä arpaa rahanpesussa tai sijoitusrahoilla keinottelussa. Kyproksella on aivan oikein asetettu kysymys, miksi rahanpesun osalta mitään vastaavaa ei vaadita Luxemburgilta, Britannialta ja muilta mailta, joilla on myös rahanpesusta tunnettuja pankkeja ja veroparatiiseja. Toiset pesulat jäävät, kun toiset laittavat lapun luukulle.

Puhemies! Teen lausumaehdotuksen: "Eduskunta katsoo, että hallitus on sitonut Suomen valtion ja suomalaiset veronmaksajat kestämättömään ja vain suursijoittajia ja pankkeja pelastavaan kriisitukikierteeseen samaan aikaan, kun se vaatii tuen ehtona tavallisten työtätekevien, työttömien, eläkeläisten ja nuorten asemaa kurjistavien kriisiohjelmien toimeenpanoa. Valittu linja on väärä. Eduskunta vastustaa kriisipolitiikan välttämättömyyden nimissä toteutettua kansallisten parlamenttien budjettivallan riisumista ja yhä tiiviimpää Euroopan unionin liittovaltiokehitystä ja katsoo, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Vaikka myöskään Irlannin, Portugalin, Kreikan tai Espanjan rahoittaminen ei varsinaisesti mukavaa ollut, on tämä rahoituspaketti nyt aivan erilainen. Kyproksen rahoittaminen apupaketilla on asia, johon varmasti kovinkaan moni tässä salissa ei olisi halunnut mennä, mutta silti tässä vain ollaan.

Ensimmäistä kertaa olemme nyt rahoittamassa maata, jota on jo pitkään vahvasti epäilty rahanpesusta sekä joka on tunnettu laajasti veroparatiisina. Meidän suomalaisten näkökulmasta ei ole mitenkään helposti perusteltavissa, että tällä tavalla toimivaa maata pitäisi tukea eurooppalaisten yhteisistä varoista. Miksi sitten tuemme? Siksi, että euromaat ovat huolellisen harkinnan jälkeen yhdessä päättäneet, että Kyproksen säilyttäminen eurossa on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin se, että Kypros saatetaan konkurssiin, siis sekä euron tulevaisuudelle valuuttana että Kyprokselle itselleen.

Tämän päätöksen hyväksyminen ei ole kuitenkaan kovin helppoa, mutta toisaalta enää jonkin verran vähemmän vaikeaa sen jälkeen, kun olemme nähneet, millä tavoin rahoituspaketin ehdot ovat muuttuneet sen jälkeen, kun neuvottelut aloitettiin. Se, että suurtallettajat ja sijoittajat saatetaan nyt ensimmäistä kertaa kunnolla vastuuseen pankkien huonosta tilasta, on kaikilla mittareilla mitattuna käännekohta siinä, miten maat ja etenkin huonossa jamassa olevat pankit joutuvat jatkossa liian riskaabeleista sijoituksista ja epäeettisestä toiminnastaan Euroopassa vastaamaan.

Koko 23 miljardin euron rahoitustarpeesta Kyproksen itse tekemät toimet tulevat kattamaan 13 miljardia euroa. Laiki-pankkia ja Kyproksen keskuspankkia pääomitetaan 8,3 miljardin euron suurtalletuksin, valtion velkakirjoja uusitaan noin 1 miljardin euron edestä, ja sen lisäksi yksityistämisellä, kultavarannon myynnillä ja sijoittajavastuun toteuttamisella saadaan kokoon noin 4 miljardin euron summa rahaa. 2,5 miljardia euroa saadaan kassaan pidentämällä Venäjälle erääntyvien lainojen maksuaikaa. Tämän lisäksi valtion tuloja ja menoja tullaan sopeuttamaan kovalla kädellä.

Arvoisa puhemies! Kaikkien näiden toimenpiteiden jälkeen euromaiden osuudeksi jää 9 miljardia euroa ja IMF:n 1 miljardi.

Perussuomalaiset kysyivät välikysymyksessään muun muassa sitä, miksi IMF ei yksin hoida Kyproksen kriisiä. Vastaus on se, että IMF on kansainvälinen organisaatio, jossa on myös paljon muita kuin eurooppalaisia päättäjiä. Etenkin yhdysvaltalaiset ovat jo aikoja sitten todenneet, että Euroopan pitäisi itse pystyä hoitamaan omat kriisinsä. IMF:n eli Kansainvälisen valuuttarahaston intressit eivät ole pelkästään tällä mantereella, vaan myös muualla. Euroopan osuus IMF:n päätösvallasta on vain noin kolmannes. Kun myöskään Venäjä ei lähtenyt laajemmin mukaan uusilla rahoituspaketeilla Kyprosta auttamaan, ei jäljelle jää mitään muuta vaihtoehtoa kuin euromaiden auttaminen. Vaikka siis ei ole olemassa mitään laillista pakkoa euromailla tähän auttamiseen, käytännön pakko on olemassa.

Arvoisa puhemies! Olen ollut itsekin yksi niistä, jotka ovat kovin sanankääntein arvostelleet euromaiden päätöstä lähteä rahoittamaan yleisesti tunnetun rahanpesumaan rahoituskriisiä. En ole kovin hyvilläni tästä päätöksestä edelleenkään, mutta samalla haluan antaa täydet kiitokseni suomalaisille ministereille siitä kovasta neuvottelutyöstä, jota he tämän asian tiimoilta ovat Euroopassa käyneet. Sillä, että me täällä Suomessa olemme olleet todella tiukkoja tämän asian suhteen, on ollut vaikutusta päätöksentekopöydässä. Alun perin 17 miljardin euron apupaketista on tultu alas 10 miljardiin euroon, josta IMF, kuten sanottua, ottaa 1 miljardin hoitaakseen. Kun tällä kertaa sijoittajat ja suurtallettajat laitetaan kerrankin kunnolla vastaamaan kriisin seurauksista, voi sanoa, että olemme todellakin tulleet käännekohtaan koko eurokriisin hoidossa. Tästä lähtien sijoittajat ja etenkin keinottelijat todella ottavat kantaakseen myös tappioita.

Arvoisa puhemies! Jos tässä Kyproksen tapauksessa on jotain hyvää, niin se on se, että se muistuttaa meitä siitä, että me todella tarvitsemme luotettavia stressitestejä pankeille ja myöskin Euroopan pankkiunionin ja sitä kautta selkeät pelisäännöt sijoittajavastuun toteuttamiseksi eli sen asian päättämiseksi, kuka maksaa, kun kaikki mahdollinen valtion ja suurten pankkien taloudenhoidossa menee pieleen.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kyproksen talous on pieni koko Euroopan mittakaavassa. Valitettavasti kuitenkin Kyproksen taloudelliset vaikeudet ovat ajaneet meidät nykyiseen tilanteeseen, jossa joudumme käsittelemään maan tukemista. Pienuudestaan huolimatta maan talouden romahtaminen voi vaikuttaa vielä herkässä tilassa oleviin Kyproksen lähinaapureihin ja Euroopan talouteen kokonaisuutena. Euroopan talouden pelastamiseksi on jo tehty paljon. Emme halua riskeerata sitä jättämällä Kyproksen nyt yksin. Varmaa on kuitenkin, että Kyproksen on tehtävä muutoksia.

Suomella on ollut selkeät tavoitteet Kyproksen auttamisen ehdoiksi. Voimme onneksemme todeta niiden toteutuneen, sillä Kyproksen talouden sopeutusohjelma on Suomen tavoitteiden mukainen. Suomi on muun muassa vaatinut, että Kyproksen valtion velkataso tulee saattaa kestävälle tasolle suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2020 mennessä. Sijoittajavastuun tulee toteutua laajasti, EVM:n riskejä ja rahoitustuen määrää on rajattava, ja IMF:n tulee osallistua sopeutusohjelmaan ja sen rahoittamiseen. Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä Suomi ja etunenässä SDP on vaatinut veroparatiisitoiminnan ja rahanpesun vastaisia toimia. Lainaeriä ei makseta Kyprokselle, mikäli ehtoja ei toteuteta.

Helpolla kyproslaiset eivät pääse. Kyproksen tulee esimerkiksi saavuttaa 4 prosentin julkisen talouden perusylijäämä suhteessa kokonaistuotantoon vuoteen 2018 mennessä ja pyrkiä pitämään perusylijäämä tällä tasolla sen jälkeen. Lisäksi Kyproksen tulee korjata liiallinen alijäämä mahdollisimman pian ja toteuttaa erinäisiä tervehdyttämistoimenpiteitä. Tuloja lisätään esimerkiksi korottamalla kiinteistöverotuottoja, nostamalla yhteisöverokantaa ja osinkoveroprosenttia sekä talletusveroa.

Pankkisektorilla oleellisia ovat kahteen isoon pankkiin kohdistuvat toimet. Laiki-pankki ajetaan alas jakamalla se kahteen osaan. Samalla sen osakkeenomistajat ja joukkolainoihin sijoittaneet menettävät sijoituksensa ja talletussuojan ulkopuoliset tallettajat menettävät suurimman osan talletustensa arvosta. Myös Bank of Cyprusin lainanantajat ja osakkeenomistajat menettävät sijoituksensa ja joutuvat siis vastuuseen virheistään. Niin sen kuuluukin mennä, se on oikeudenmukaista.

Sopeutusohjelman mukaan pankkien seurantaa lisätään monin tavoin. Keskuspankkirahoitusta käyttävien ja valtion tukea saavien pankkien tulee antaa neljännesvuosittain ajantasaiset keskipitkän aikavälin varainhankinta- ja pääomitussuunnitelmansa. Pankkien valvonnan stressitesteistä tulee vuosittaisia ja pankkien ydinvakavaraisuusasteen vähimmäisraja tullaan korottamaan nykyisestä 8 prosentista 9 prosenttiin. Lisäksi Kyproksen keskuspankki tarkistaa sääntelyään koskien pankkien luottojen myöntämistä, ongelmaluottojen kirjaamista ja niitä varten tehtäviä varauksia sekä luottojen vakuuksia.

Rahanpesu Kyproksella tulee tukkia. Sopeutusohjelmassa tähän paneudutaan, ja Kyproksella on sitouduttu toimenpiteisiin IMF:n suositusten mukaisesti. Tässä kuussa tehtävän rahanpesuselvityksen tulokset ja suositukset ovat osa sopeutusohjelman ehtoja. Läpinäkyvyyttä tullaan lisäämään, ja Kypros tulee muuttamaan relevanttia lainsäädäntöään nopeallakin aikataululla. Kaiken edellä mainitun lisäksi Kypros joutuu tekemään useita rakennepoliittisia toimia saadakseen taloutensa kuntoon ja tukea muilta EU-mailta. Tukea ei siis tulla antamaan ilman vaateita. Tämä on ollut sosialidemokraateille erityisen tärkeää.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat ajaneet tiukkaa linjaa sopeutusohjelmiin liittyen ja erityisesti sijoittajavastuun toteutumista. Sijoittajavastuu toteutuu Kyproksen ohjelmassa laajalti, mikä on hyvä asia. Sopeuttamisohjelman myötä Kypros ottaa kaiken kaikkiaan askeleita oikeaan suuntaan. Halusimme tai emme, olemme riippuvaisia viennistä ja Euroopan ta-loudesta. Sen vuoksi ei myöskään ole ihan sama, miten Kypros ja muu Eurooppa voi. Tukemalla muita jäsenmaita autamme itseämme ja turvaamme suomalaista työllisyyttä ja hyvinvointia.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä eduskunnassa on käsitelty viime viikolla valtiontalouden kehyksiä tuleville vuosille. Suomen kansalaisille ja kuntalaisille on luvattu runsain määrin leikkauksia ja vyönkiristyksiä. Valtiontalouden kehykset ovat olleet synkkää luettavaa erityisesti siksi, kun tiedämme, kuinka Suomen edustajat näiden euromaiden neuvotteluissa ovat jälleen menneet lupaamaan uusia tukipaketteja. Tällä kerralla vuorossa on ollut veroparatiisisaari Kypros.

Suomalaiset veronmaksajat eivät voi muuta kuin sivusta seurata, kuinka pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen toistamiseen vuoron perään tulevat Eurooppa-matkoiltaan, joilla allekirjoittavat toinen toistaan suurempia sitoumuksia, joskus ilman vakuuksia, toisinaan salaisia vakuuksia, mukanaan tuoden. On surullista seurata, kuinka kerta toisensa jälkeen suomalaisten veronmaksajien nimet on pantu muiden maiden velkapapereihin. Kyllä tulee kalliiksi tämä politiikka suomalaisille. Ja tämä kaikki sen vuoksi, että ministerit Katainen ja Urpilainen haluavat istua jossakin erinomaisessa ytimessä.

Elinkeinoelämän valtuuskunta on arvioinut, että vuoden 2012 lopussa Suomen maksimaaliset eurovastuut ovat olleet 89 miljardia euroa, kun mukaan otetaan Suomen Pankin kautta tulevat riskit ja EVM:n vaadittaessa maksettava pääoma. Nyt Suomen hallitus jälleen lisää suomalaisten veronmaksajien vastuita noin 200 miljoonalla eurolla tällä kerralla.

Olen hyvin huolissani siitä, mitä tapahtuu, jos kaikkein pahin vaihtoehto toteutuu näiden kriisimaiden kohdalla. Kuinka Suomen valtio selviytyy perustuslaillisista velvoitteistaan omille kansalaisilleen? Tällä hetkellä Suomen valtion budjetin loppusumma on noin 54 miljardia euroa, ja kun sitä vertaa kokonaismaksimaalisiin vastuihin, 89 miljardia euroa, niin liki kahden vuoden budjetti on jo pistetty näihin vastuisiin. Mistä otetaan varat Suomen kansalaisten peruspalveluihin, jos pahin euroriski toteutuu? Tämä on suuri huoli.

Arvoisa herra puhemies! Joitakin saattaa jo kyllästyttää tämä jatkuva uutisointi eurokriisistä. Saattaa joku turtuakin näihin suunnattoman suuriin lukuihin ja jatkuviin paketteihin, joita yön hämärinä tunteina lyödään lukkoon kriisineuvotteluissa. Tämä kriisi on kestänyt jo kolme vuotta, ja uskon, että viimeistään sillä hetkellä kansalaisille tulee todellinen herätys, kun näitä riskejä aletaan realisoimaan.

Arvoisa puhemies! Verohallinnossa on uusi pääjohtaja, Pekka Ruuhonen. Hän uskoo hallinnon positiiviseen imagoon, sillä tämä positiivinen imago vaikuttaa siihen, miten ihmiset maksavat verojaan. Otan suoran sitaatin siitä, mitä pääjohtaja totesi tuoreessa haastattelussa: "Meistä on parasta, että ihmiset maksavat veronsa ajallaan, oikeansuuruisina ja oma-aloitteisesti."

Meillä Suomessa on kansalaisilla korkea moraali. Suurin osa kansalaisista haluaa hoitaa kaikki maksunsa ja muut velvoitteensa lakien mukaan täsmällisesti. Yleisesti meillä paheksutaan lainrikkojia. Olen huolissani siitä, kuinka kauan suomalaisten veronmaksumoraali säilyy korkealla tasolla, kun jatkuvasti hallitus leikkaa kansalaisten peruspalveluja, kiristää pienituloisten maksutaakkaa arvonlisäverojen, energiaverojen korotuksilla ja samanaikaisesti hallitus pönkittää heikkojen euromaiden talouksia.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomen ei olisi missään tapauksessa pitänyt hyväksyä Kyproksen tukemista. Jo rahanpesuepäilyt ovat riittävä syy siihen, ettei keskusta voi kannattaa tukipakettia.

Muistamme kun valtiovarainministeri Urpilainen lupasi täällä salissa, että tukea ei anneta, mikäli on epäselvyyttä rahanpesusta. Toisin kävi: sopimus 10 miljardin tukipaketista on tehty jo ennen raportin valmistumista. Ihmetellä sopii myös, miten laaja ja syvällinen raportti voi olla, kun Kyproksella on enemmän kuin 40 pankkia, joissa on ainakin ollut 130 miljardin varallisuus, ja pankkien tiedostoja on hävitetty. Kyproksen pankkien tase on yhteensä 7 kertaa Kyproksen bruttokansantuote. Kyproksen bkt on niin pieni, yksi kymmenesosa Suomen bkt:sta, että Kyproksen kanssa olisi ollut realistista irrottaa se eurosta. Maailmanloppu ei olisi koittanut, ei myöskään ketjureaktiota. Irtoava koekaniini olisi voinut olla hyvä ase valtioiden taistelussa rahan valtaa vastaan.

Nyt käy niin, että valtiot köyhtyvät köyhtymistään ja rahamiehet porskuttavat. Kyproksen taloudessa on kuplaa. Sen hintataso on noussut. Venäläiset ja muutkin käyttävät Kreikkaa veronkiertoon ja rahanpesuun. Se on korruptiorahan parkkipaikka. Venäläistä rahaa on arvioitu Kyproksella olleen 25—31 miljardia euroa. Talletukset suojataan 100 000 euroon saakka, ja yli menevälle tulee huikea, ehkä 60 prosentin vero. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kuinka paljon esimerkiksi venäläiset oligarkit ehtivät kotiuttaa omiaan pois vetkuttelun ja huonon valmistelun takia. Jälleen kerran keinottelijat väistivät vastuu-taan ja eurokansalaiset maksavat laskun. Se sijoittajien vastuusta.

Haluan muistuttaa vielä kerran siitä, mitä keskusta sanoi alun alkaen euroon liittymisestä. Keskusta ei kannattanut sitä. Keskusta varoitti riskeistä esimerkiksi Välimeren maiden osalta, kun toimintatavat ja taloudenhallinta ovat niin erilaisia. SDP ja kokoomus halusivat väen väkisin Euroopan ytimiin. Laajaan rahaliittoon piti päästä.

Tulemme näkemään vielä monet kerrat sen, että suomalaisilta tullaan anelemaan uusien kriisimaiden pelastamista. Kyproksen osaltakaan asiaa ei ole selvitetty loppuun. Maa tarvitsee 23 miljardia. Mistähän löytyy se 13 miljardia?

Sijoittajavastuun toteuttaminen on monisyinen ongelmakokonaisuus. EKP on tullut myönteisemmäksi. Saksa vaatii sijoittajavastuuta ainakin vaaleihin asti. Todellisuudessa sijoittajat vievät valtioita kuin pässiä narussa ja valtiot eivät uskalla valuuttapaon pelon vuoksi vaatia sijoittajilta, kriisin aikaansaajilta, rahoitusta tilanteen korjaamiseksi.

Arvoisa puhemies! On vaikea jatkaa porukan kanssa, jonka kompassi näyttää väärin. Tämä oli matkan alkuvaihe. Joskus pitäisi tajuta kääntyä. Täällä on todettu monia sitaatteja. Näin sanoin itse istunnossa 12. toukokuuta 2010: "Nyt vastuut ovat jo yli 9 miljardia Suomella". Olen edelleen samaa mieltä.

Markus  Mustajärvi  /vr:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Yrttiahon tekemää epäluottamusesitystä.

Valtiovarainministeri Urpilainen yrittää mielikuvilla kumota kovat tosiasiat. Ministeri sanoi puheessaan, että budjetistamme ei nyt lähetetä rahaa Kyprokselle eikä kotimaisilla sopeutustoimilla ole yhteyttä näihin ratkaisuihin.

Ensinnäkin jo viime vuoden puolella Kyprokselle lähetettiin rahaa etuottona, kun eduskunta hyväksyi juhannusviikolla 1,44 miljardin euron alkupääoman maksamisen Euroopan vakausmekanismille. Ja sitä rahaa nyt käytetään. Tämän vuoden valtion talousarviossa on vahva sitoumus, kun siinä ykskantaan todetaan, että 11 miljardia euroa maksetaan Euroopan vakausmekanismille vaadittaessa. Siinä ei paljon tulkinnoille varaa jää.

Onko kotimaisilla sopeutustoimilla sitten yhteys eurokriisiin, siis koko mädän järjestelmän systeemikriisiin, ei pelkästään Kyproksen tilanteeseen? No, totta kai on. Jos Suomi ottaa velkaa paitsi omien tarpeittensa myös toisten sitoumusten vuoksi, niin se kiistatta kaventaa liikkumatilaa kotimaassa, lisää velkaantumista ja kasvattaa sopeuttamistarvetta. Jos valtiovarainministeri väittää, ettei valtion velkaantumisella ole kytkentää sopeutustoimiin, niin hallitus on joko luopunut tavoitteestaan kääntää velkaantuminen laskuun tai sitten valtiovarainministeri ei tiedä, mitä puhuu, ja jos tietää, pimittää tarkoituksella kansalaisilta olennaisia tosiasioita.

Arvoisa puhemies! Tässä taannoin valtiovarainministeri mainitsi, että Suomen linja eurokriisissä on Euroopan tiukin ja että häntä itseään kutsutaan Euroopassa Täti Tiukaksi. Jälkimmäisestä en sano mitään, koska en tiedä, kuka kyseisellä nimellä valtiovarainministeriä puhuttelee. Ensimmäisestä väitteestä voi suoraan sanoa, että se ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin Eurooppaa on paljon Euroopan unionin ja euroalueen ulkopuolella. Suomi ottaa osaa sellaisiin velkakriisin tukitoimiin, joihin osa Euroopan maista ei osallistu ollenkaan. Norjalla, Sveitsillä ja Britannialla on, ja on ollut, aivan eri linja kuin Suomella. Niissä maissa on katsottu myös kansallista etua, niin kuin pitääkin katsoa. Kummassa maassa on tiukempi linja: siinä, joka osallistuu tukitoimiin, vai siinä, joka ei osallistu lainkaan?

Velkakriisi on pankki- ja systeemikriisi. Suomi ei ole osallistunut ylisuurten lainojen ottamiseen eikä niiden myöntämiseen. Siitä huolimatta, että Suomi on näihin kriisin syihin nähden sivullinen, on meidät sidottu pysyvällä tavalla maksajaksi eurooppalaisen pikavippifirman, Euroopan vakausmekanismin, toimintaan, ja siinä pikavippifirmassa johtajilla on syytesuoja ja pääosa asiakirjoista salaisia.

Suomalaisia on peloteltu sillä, että mikäli emme osallistu kriisimaiden tukipaketteihin, koko eurojärjestelmä romahtaa. Se on täyttä hölynpölyä. Bis:n tilastoimista 24 maasta vain kolmella on ollut vähemmän saatavia kuin Suomen pankeilla. Näistä kolmesta yksikään ei osallistu kriisitoimiin, eikä olisi pitänyt osallistua Suomenkaan.

Arvoisa puhemies! Tulevalle ajalle kasattiin lisää riskejä, kun tallettajille ja markkinoille lähetettiin viesti, että talletussuoja voidaan murtaa. Vaikka myöhemmin päätöstä muutettiin, on turha kuvitella, etteikö tämä olisi jäänyt ihmisten mieleen. On täysi syy pelätä, että valuuttapako kiihtyy, kun seuraava vaihe kärjistyy tässä loputtomassa ketjussa. Ainakaan Suomen hallituksen nykyisellä linjalla peliä ei koskaan vihelletä poikki.

Osinhan Suomen riskit ovat jo realisoituneet Portugalin ja Irlannin osalta. Niiden hätäluottojen ehtoja ja laina-aikoja on muutettu useaan otteeseen. Kyseessä on selvä saatavien arvonlasku, johon ei tarvitse mennä niiden maiden, jotka ovat antaneet kahdenvälisiä luottoja.

Kyllä minä olen äärimmäisen huolestunut siitä, että kuinka Suomen valtiontalouden perään katsotaan, kun me elämme Euroopan laajuisessa hötörahataloudessa, luotamme virtuaalivakuuksiin, joita todellisuudessa ei ole olemassakaan, ja valtiovarainministeriö kehtaa väittää, että valtion velkaantumisella ei ole mitään tekemistä kotimaan sopeutustoimien kanssa.

Hanna Mäntylä  /ps:

Arvoisa puhemies! Suomen hallitus on jälleen kerran pelastamassa pankkeja ja sellaista päättäjien luomaa järjestelmää, joka syöksee heidän oman maansa kansalaiset totaaliseen ahdinkoon. En usko, että Kyproksen syöksyn aiheuttaneet päättäjät ja pankkiirit olivat jonottamassa 200:aa euroa tavallisten kyproslaisten kanssa pankkiautomaateilla, eikä taida uskoa kukaan muukaan. Nyt on tehtävä rohkeita päätöksiä, jotta noihin vastaaviin jonoihin eivät joudu suomalaiset. Tämän hallituksen päätökset eivät ole rohkeita. Mikäli hallituksen meno jatkuu ja suomalaisten rahaa pumpataan tähän tahtiin, on täysin perusteltua olla huolissaan tavallisen suomalaisen tulevaisuudesta. Hallituksen kestomantra on, että näin toimimalla turvataan suomalaisten hyvinvointi. Näinkö todella on? Tiedän, että suomalainen veronmaksaja alkaa olla varsin kyllästynyt tähän liirumlaarumiin. Ainakaan tämän mantran todenperäisyys ei näy missään tavallisen suomalaisen arjessa — päinvastoin.

Arvoisa puhemies! Etelä-Euroopan tilanne on jo pitkään ollut todella huolestuttava. Esimerkiksi valtava nuorisotyöttömyys on jo vakava uhka yhteiskuntarauhalle sen aiheuttamista sosiaalisista ongelmista puhumattakaan. Mitkään toimet, joissa Suomikin on aktiivisesti ollut mukana, eivät ole onnistuneet pysäyttämään alati pahenevaa kriisiä Euroopassa. Yhteiskuntarauha on uhattuna useammassakin Etelä-Euroopan maassa.

Kansainvälinen Punainen Risti on ennustanut, että avun tarvitsijoiden määrä tulee lisääntymään talouskriisin vuoksi. Ihmisten on pakko turvautua ulkopuoliseen apuun, jos sitä on edes saatavilla. Erityisen uhattuina talouskriisin vakaville vaikutuksille ovat lapset ja nuoret, työttömät ja yhden vanhemman perheet. Jo nyt 120 miljoonaa EU-kansalaista elää EU:n köyhyysrajan alapuolella. Heidän määränsä tulee mitä todennäköisimmin kasvamaan. Näitä ihmisiä valtaeliitin päätökset eivät todellakaan auta. Eihän apu kohdennu heille vaan pankeille ja sijoittajille. Myös Suomessa on näkyvissä vakavia merkkejä köyhyyden lisääntymisestä, ja monen ihmisen tilanne vaikeutuu koko ajan.

Onko meillä varauduttu Suomessa siihen, että yhä vahvemmin integroituva EU ja sosiaaliturvajärjestelmät tarkoittavat myös sitä, että yhä useampi Euroopan kriisistä kärsivä voi lähteä tulevaisuudessa hakemaan apua Suomesta ja meidän sosiaaliturvamme piiristä, joka onkin ollut poikkeuksellisen vahva? Sen tarkoitus on ollut turvata suomalaisille hyvinvointia silloin, kun syystä tai toisesta ihmisten elämäntilanteet vaativat yhteiskunnan tukea. Nyt sosiaaliturvajärjestelmäämme ollaan askel askeleelta muokkaamassa EU:n taholta siten, että siitä pääsisi nauttimaan yhä useampi EU:n kansalainen. Jokainen voi pohtia, mitä se pahimmillaan tarkoittaa, eikä sosiaaliturvajärjestelmämme tule sitä kestämään ilman, että sen seuraukset heijastuvat suomalaisiin, jotka sen kustannukset kuitenkin maksavat.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun tarjoilemme rahaa ulkomaille, joudumme leikkaamaan monesta asiasta Suomessa: sosiaaliturvastamme, palveluistamme ja kuntien rahoituksesta leikkaaminen sujuu kyllä hyvin hallitukselta. Suomessa moni kunta kamppailee vakavissa talousvaikeuksissa, ja säästölistat ovat lohdutonta luettavaa lapsille, nuorille, lapsiperheille, vanhuksille ja työttömille. Tavallinen suomalainen viime kädessä maksaa kovan laskun siitä politiikasta, jota nykyhallituksemme harjoittaa. He maksavat sen jokapäiväisessä elämässä elämisen kustannuksissa ja jäämällä paitsi niitä palveluita, joihin heillä olisi oikeus. He maksavat sen laskun, kun valtio toisensa jälkeen antaa ahneuden ja taitamattoman, lyhytjänteisen taloudenpidon sokaiseman valtaeliitin romuttaa oman maansa talouden ja sen jälkeen lasku lähtee suomalaisille. Mikä pahinta, jälleen kerran pelastamme pankkeja ja sijoittajia, emme sitä tavallista kansaa.

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran omastaan siis antavat suomalaiset veronmaksajat, jotka ovat nöyrästi ja kurinalaisesti pitäneet tämän maan talouden pinnan ylläpuolella, ei niin, että heidän maksuhalukkuuttaan kyseltäisiin tälläkään kertaa, se vain otetaan. Meillä on tänä vuonna Suomessa työttömiä noin 30 000 enemmän kuin viime vuonna, eikä tilanne ole korjaantumassa hetkessä. "Vastuu" on sana, joka nousee esiin usein. On sijoittajavastuuta ja vastuuta euroalueesta. Hyvä hallitus, teillä on vastuu myös omasta maastamme, suomalaisista ja heidän työllään keräämistään rahoista. Miksi se vastuu ei ole yhtä tärkeä?

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Euroopan yhteinen raha ja keskuspankki olivat hinta Saksan yhdistymiselle. Muun muassa Ranskassa ja Britanniassa herätti jo 80-luvun lopulla huolta D-markan ja Bundesbankin vahva asema Euroopan taloudessa. Muun muassa äskettäin edesmennyt Margaret Thatcher oli yksi näistä huolestuneista, François Mitterrand toinen.

Kun Berliinin muuri murtui ja Saksat alkoivat yhdistyä, tajuttiin, että Saksan talouspoliittinen mahti Euroopassa oli kasvamassa liian suureksi. Toinen maailmansota oli vielä silloisten poliitikkojen muistissa, eikä tätä kehitystä haluttu hyväksyä. Saksalle annettiin lupa yhdistyä, mutta samalla markka ja Saksan keskuspankki päätettiin korvata eurolla ja sellaisilla päättäjillä, jotka olivat kotoisin myös muualta kuin Saksasta.

Tänään 17.4. on jytkyn vuosipäivä. Onneksi olkoon. Perussuomalaisia pilkattiin ennen vaaleja pölhöpopulisteiksi, jotka eivät eurotaloudesta yhtään mitään ymmärrä. Vaalien jälkeen pilkattiin siitä, kun emme lähteneet hallitukseen. Emme lähteneet, koska pääministeri Katainen ei hyväksynyt kantaamme näiden kriisimaiden tukipaketteihin.

Kypros on nyt viides euromaa, joka tukea hakee. Ovatko aiemmat tukipaketit auttaneet ja onko palomuuri pitänyt? Eivät ole ja ei ole pitänyt. On ainoastaan onnistuttu pitkittämään lopullista romahdusta, ja se on tehty suomalaisten veronmaksajien rahoilla muun muassa. Tämä osoittaa sen, että päätöksemme olla menemättä hallitukseen oli ainoa ja oikea.

Kriisi olisi tullut yrittää ratkaista Kansainvälisen valuuttarahaston toimin, kuten me alusta alkaen olemme sanoneet. Se on ollut linjamme, eikä jytky ole sulanut eikä liioin eduskuntaryhmämme hajonnut, toisin kuin esimerkiksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä hajosi heti kättelyssä, kun ministeri Arhinmäki käänsi takkinsa täydellisesti uuteen asentoon. Samaa takinkääntöä on nähty niin demareissa kuin kristillisissäkin ja edelleen keskustassa, joka aikanaan Suomen tähän tukipakettien tielle johti. Ainoat, keillä on linja pysynyt, ovat perussuomalaiset, kokoomus ja RKP, tosin eri puolilla ehkä.

Tukipaketit eivät pääty Kyprokseen. Palomuurinne ei tule pitämään. Eurokriisi on kuin hyvin öljytty kreikkalais-roomalainen painija, siitä on vaikea saada niskalenkkiä. Nyt ollaan pelastamassa kultahampaisia rahanpesijöitä ja kenties rikollisiakin. Voi olla, että osa näistä nyt pelastettavista rötösherroista on jopa sellaisia, että nimiä löytyy keskusrikospoliisinkin tiedostoista. Katsotaan, kuka vuotaa. Ei tunnu ministeri Urpilaista juuri haittaavan tämä.

Eduskunnan kyselytunnilla taannoin uhkasin, että jos ministeri Urpilainen ei tätä päätöstä Kyproksen tukipaketista tähän saliin tuo, sen tuovat silloin perussuomalaiset välikysymyksen muodossa. Tänään se päivä sitten koitti.

Arvoisa puhemies! On demokratian kannalta aivan välttämätöntä, että tätä kysymystä ei koeteta vivuttaa läpi suljettujen ovien takana suuressa valiokunnassa, vaan se käsitellään täällä kaiken kansan silmien alla. Nyt jokainen suomalainen näkee perjantaina, kun tästä äänestetään, kuka kansanedustajista on sitä mieltä, että ilman kunnollista rahanpesuselvitystä ja velkakestävyysarviota suomalaisten rahoja voidaan lapioida oligarkkien hyväksi. Kannatan siis edustaja Timo Soinin epäluottamuslause-esitystä.

Arvoisa puhemies! Nyt hallitus tänään täällä monessa yhteydessä on korostanut tätä sijoittajavastuun toteutumista. Todellisuudessa Kyproksen pankeista on vuotanut jopa miljardeja euroja rahaa pois. Miljardeja euroja on vuotanut pois. Tämä on tapahtunut ulkomaisten haarakonttorien kautta samaan aikaan, kun tavalliset peruskyproslaiset jonottivat suljettujen pankkiensa ovilla. Siinä siis se olematon, täysin olematon sijoittajavastuu.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Heti alkuun totean sen, että kannatan edustaja Anttilan keskustan ryhmäpuheenvuorossa tekemää lausumaehdotusta.

Mutta, puhemies, tämän talouskriisikeskustelunkin keskellä haluan ensinnäkin todeta sen, että pyrin itse koko ajan arvioimaan omia näkemyksiäni siitä tosiasiasta, että Euroopan unioni, EU, on aivan keskeinen eurooppalainen rauhan hanke ja eurooppalaista rauhaa, vapautta ja hyvinvointia on päätöksenteossa aina pyrittävä vaalimaan ja tukemaan. Eli kyllä Suomen on omalta osaltaan tuettava EU:n toimivuutta, mutta korostan sitä, että en kannata syvenevää Euroopan liittovaltiokehitystä. Mutta me tarvitsemme tehokasta hallitusten välistä toimintatapaa EU-tasolla hyvin laajasti. Tähän tarvitaan tietysti vahvistuvaa Euroopan sisäistä luottamusta, ja varmaan peruslähtökohta hyvin vahvasti on se, että tätä sisäistä luottamusta eurooppalaiset maat selviytyäkseen tarvitsevat.

Suomi tarvitsee euroa, ja on selvää, että Suomen on ponnisteltava yhdessä muiden Euroopan maiden kanssa sen eteen, että voisimme palauttaa koko euroalueen talouden kestävän kasvun uralle. Se on Suomenkin tulevaisuuden kannalta aivan välttämätöntä vientiriippuvaisena maana.

Arvoisa puhemies! Taaksepäin katsoen keväällä 2010 eurokriisi tuli vastaan yllättäen, ja tänäkin päivänä uskon, että ensiapu siinä tilanteessa oli oikea tie Euroopan rahoitusmarkkinoitten vakauttamiseksi, koska emme euromaina olleet varautuneet syntyneeseen tilanteeseen. Itsekin päädyin tähän toukokuussa 2010 todeten kuitenkin, että muun muassa Kreikan kontrollin tulee olla tiukka, että kaikkien EU-maiden osalta on tiukennettava sopimuksia. Finanssivalvonta tulee tehdä vahvemmaksi, ettei vastaisuudessa pääse tapahtumaan vastaavaa, mitä Kreikan taloudessa pääsi tapahtumaan. Tuolloin keväällä 2010 totesin myös sen, että vakausvaikutukset eivät ole vahvoja, elleivät markkinat usko, että nämä valtiot todella toimivat ja hakevat keinoja omien talouksiensa vakauttamiseen.

Sitten vuoden päästä keväällä 2011 kuitenkin kävi ilmi, etteivät kaikki euromaat selviä eurossa. Sitä myöten yhteisvastuita on kasvatettu sadoilla ja taas sadoilla miljardeilla. Talous- ja rahaliitto on siis syventynyt. Yhteinen velka ja taloudelliset riskit ovat kasvaneet, ja päätösvalta on siirtynyt yhä enemmän pois kansallisista käsistä. Eurokriisi ei ole silti näillä toimilla ratkennut. Päinvastoin, eurokriisillä on ollut erittäin kova hinta muun muassa kasvavana työttömyytenä ympäri Eurooppaa.

En tänä päivänä näe nykyisen kaltaista yksioikoista tietä eurokriisin hoidossa järkevänä, eli siis tätä tietä, jolla suomalaiset veronmaksajat johdetaan kasvaviin vastuisiin Euroopan velkakriisistä. Näenkin keskustan ryhmäpuheessa esitetyn kielteisen kannan Kyproksen tukipaketille oikeana ja järkevänä tuossa puheenvuorossa esitetyin perusteluin.

Yhden perustelun kiteytyksen tästä ryhmäpuheenvuorosta otan vielä esille. Edustaja Anttila ryhmäpuheenvuorossaan totesi: "Kyproksen pankkisektoriin on liittynyt vahvoja epäilyjä rahanpesusta, pankkitalletuksille on maksettu normaalia korkeampaa korkoa, ja maan yritysvero on alhainen. Rahanpesuepäilyt ovat riittävä syy siihen, ettei keskusta voi kannattaa tukipakettia." Yhdyn siis tuohon näkemykseen.

Tärkeää tässä eurokriisin keskellä olisi tietysti käydä myös laajempaa keskustelua ja nähdä tuommoinen suurempi kuva tavoiteltavasta kehityksestä. Tämän suhteen näen aika ongelmallisena sen, että meidän eurokriisikeskustelu on edelleen liikaa keskustelua Suomen tukiriskien vakuuksista, sijoittajavastuista ja niin edelleen. Näen sillä tavalla, että meidän pitäisi ehdottomasti päästä laajempaan keskusteluun Suomen tulevaisuudesta. Me emme voi edetä tällä tiellä, jolla menemme erityisesti talouspoliittisten päätösten ja markkinavoimien perässä askel kerrallaan kohti aina vain suurempaa eurooppalaista yhteisvastuullisuutta ja päätöksentekoa sekä liittovaltiokehitystä ilman, että kykenemme hahmottamaan laajemmin Suomelle oikean tien.

Arvoisa puhemies! Samalla, kun pyydän anteeksi ylittynyttä aikaa, niin toivon, että tämä laajempi keskustelu Suomen näkymistä myös saisi enemmän ilmaa siipien alle.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Rahoitussektorin kriisi jatkuu. Kyproksen 10 miljardin euron lainasta menee 2,5 miljardia euroa pankkien pääomittamiseen, 4,1 miljardia euroa julkisen velan hoitoon ja 3,4 miljardia euroa kattamaan julkisyhteisön menoja. Kuinka tähän on voitu tulla? Kenen on vastuu?

Voidaan perustellusti sanoa, että EU:n laajenemisen vimma on ollut täysin vastuutonta. Kun Kypros oli vuonna 2003 liittymässä Euroopan unioniin, ei Euroopan komission kertomuksissa ole mainintaa Kyproksen pankkisektorin mahdollisista ongelmista. Ongelmia ei nähnyt myöskään Euroopan keskuspankki, kun Kypros liittyi euroalueeseen 2008, vaikka rahoituskriisin pilvet jo näkyivät euroalueen horisontissa. Päinvastoin: EKP:n johto totesi, että "pienelle ja avoimelle taloudelle, kuten Kypros, euron käyttöönotto antaa suojan kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kuohunnassa".

Kyproksen pankit läpäisivät myös tehdyt stressitestit. Onko näillä stressitesteillä ollut mitään merkitystä, niin ammattitaidottomasti ne on tehty? (Kari Rajamäki: Farssitesti!) Jos samalla tyylillä jatketaan lainoitettujen ja pelastettujen talouksien valvontaa, voidaan olla entistä varmempia, ettei suomalaisilta veronmaksajilta lopu Euroopan holtittomien talouksien pelastaminen.

Sanotaan, että Kyproksen pankkisektori joutui vaikeuksiin, koska se menetti yli 4 miljardia euroa eli 22 prosenttia bkt:stään Kreikan valtionvelan uudelleenjärjestelyissä viime vuonna. Tappiot olivat edellytys Kreikan toiseen pelastuspakettiin. Tappioiden jälkeen myös Venäjän rahoitus Kyprokselle tyssäsi. Kyllähän Kyproksen pankit tekivät ensin itse väärän sijoituksen Kreikkaan ja kärsivät nyt tekemistään virheistä.

Näistä pankkiirien tekemistä virheistä eivät muun Euroopan veronmaksajat voi olla mitenkään vastuussa. Jos vaikkapa yritysten tekemät virheet voitaisiin tällä tavalla jälkiviisaina siirtää yhteiskunnan maksettaviksi, ei mikään tässä maailmassa voisi toimia. Kyproksen pankkien tappiot olisivat olleet sataprosenttiset ilman Kreikan pelastuspakettia. Voidaankin sanoa: pankit eivät epäonnistu siksi, että ne ovat suuria, vaan siksi, että ne tekevät huonoja lainapäätöksiä. Kyproksen pankit ovat tehneet huonoja lainapäätöksiä.

Arvoisa puhemies! Rahoitussektorin merkitys Kyprokselle on ollut suuri. Rahoitussektorin talous on ollut 7,5-kertainen verrattuna Kyproksen talouteen. Kyproksen pankit ovat maksaneet korkeaa tuottoa säästäjilleen vielä silloin, kun muualla korot laskivat. Kyproksen valtavaa rahoitusalaa suhteessa reaalitalouteen on hallinnut kolme suurta pankkia, joista kaksi suljetaan osana pelastuspakettia. Laiki kasvatti luottotappioitaan vuodessa 400 miljoonaa euroa, ja Bank of Cyprus on romahtamaisillaan.

Kyproksen kriisin häviäjiä ovat tavalliset säästäjät ja suuri joukko pankkialalla työskentelevistä noin 35 000 työntekijästä. Yli puolet työntekijöistä voi menettää työpaikkansa, kun pankkisektori puolittuu IMF:n vaatimuksesta vuoteen 2018 vastaamaan EU:n alan keskiarvoa. Pankkiala on saaren merkittävin työllistäjä matkailualan jälkeen. Rahoitussektori on myös ollut ainut reippaasti kasvava ala 8,8 prosentin kasvullaan vuonna 2011. Mitä Kypros pystyy kehittämään tilalle? Siitä tulisi kantaa huolta, jotta seuraavien pelastuspakettien tarve vältettäisiin.

Venäläissijoittajat ovat pitäneet 90-luvulta alkaen Kyprosta sijoittajataivaana alhaisen verotuksen takia. Kyproksesta on tullut nyt venäläisille sijoitushelvetti, jossa yli 30 miljardin euron sijoituksia on pelastettu Kyproksen pankkien sivukonttoreitten kautta ja myös suoraan Kyprokselta toimien. Kyprokselle Venäjältä Turkin ja muiden välikäsien kautta rantautunut raha on ollut kyseenalaista, ja Kyproksen pankkeja on, lainausmerkeissä, luvallisesti käytetty rahanpesuun.

Arvoisa puhemies! Kaikki tässä sopassa ei ole niin huonoa, jos hallitus hoitaa tehtävänsä. Nimittäin Kyproksen johto on tarjonnut venäläisille mahdollisuutta päästä kiinni Kyproksen eteläisiltä merialueilta löydettyihin maakaasuesiintymiin. Gazprom on jo osoittanut kiinnostusta, mutta tunnetusti venäläisjätillä ei välttämättä ole riittävää tietotaitoa merialueen porauksiin. Ehdotukseni on, että Suomen tulisi vaatia pelastuspaketin antajille 10 miljardin omistusosuutta maakaasuesiintymiin ja mahdollisuutta toimittaa porausteknologiaa. Se olisi ainut käypä vakuus.

Kysynkin: Voisiko hallitus ottaa kaasukenttien vakuutena käyttämisen Suomen vaihtoehtona lainalle? Jos Kypros kerran tarjoaa Venäjälle kaasukenttiä lainojen vakuudeksi, miksei EU käytä samaa vakuutta?

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kypros on Euroopan talouskriisiin pudonneista maista kooltaan kenties pienin, mutta symbolisesti kaikkea muuta. Se on jo viides avunpyyntöön joutunut maa. Sen ongelmat ovat syvällä kestämättömässä talouskulttuurissa, ja kaavaillun tukipaketin riittävyys on vähintäänkin kyseenalainen.

Kreikan ensimmäinen tukipaketti oli perusteltu silloin käytettävissä ollein tiedoin. Kriisi oli aluillaan, ja Kreikka oli leviämisvaaran vuoksi pidettävä jaloillaan. Toisin kuin Irlanti, Kreikka ei ole kyennyt vastaamaan esitettyihin ehtoihin. Sen jälkeen maa toisensa perään on pyytänyt taloutensa paremmin hoitaneilta apua. Jokainen on pelastettu euron säilymisen ja talousvakauden nimissä.

Viimeistään nyt on kysyttävä, onko tästä kaikesta ollut odotettua hyötyä. Vakautta tukipaketit eivät ole lisänneet eivätkä kriisin leviämistä selvästikään estäneet. Suomen hallituksenkin on nyt myönnettävä ne tosiasiat ja sanottava "ei" Kyproksen tukipaketille.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen itse oli euroryhmän kokouksessa maaliskuussa päättämässä talletussuojan purusta. Kyproksella päätettiin siis puuttua kriisin ratkaisemiseksi pienempiinkin talletuksiin, mikä oli ennennäkemätöntä. Kypros ei tätä tietenkään hyväksynyt, ja euroryhmän pitikin ryhtyä paniikkipuheluihin kumotakseen päätöksensä. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut, ja sijoittajat ehtivät järjestellä rahojaan pois maasta.

Arvio Kyproksen tarvitsemasta tuesta on noussut useammalla miljardilla ensimmäisistä arvioista. EVM ja IMF ovat luvanneet 10 miljardia, ja Kypros itse on luvannut hoitaa loput. Tuo loppuosa on noussut 7 miljardista 13:een, siis melkein tuplaantunut. Ehtikö euroryhmä siis talletussuojasähellyksellään aiheuttaa tilanteesta paljon aikaisempaa pahemman?

Kysyttävä on myös, riittääkö tukipaketin 10 miljardia mihin asti. Kyproksen omat keinot ovat kullan myynti, pankkiveroleikkaukset ja yksityistäminen, mutta se, päästäänkö niillä 13 miljardin säästöihin tässä tilanteessa, on todellakin epävarmaa ja jopa epätodennäköistä. Talouskomissaari Olli Rehn on todennut moneen kertaan, että tässä yhtälössä on aivan liikaa kysymysmerkkejä ja epävarmuuksia todellisen pelastamisen toteutumiseksi.

Arvoisa puhemies! Moraalinen ongelma Kyproksen tukemisessa on jopa rahallista arvoa suurempi. Kypros on tunnetusti venäläisten miljardien rahanpesumaa ja korruptiorahan parkkipaikka. Periaate on ollut, miksi veroja pitäisi maksaa, kun niitä välttelemällä rikastuu varmemmin. Jos tällaista maata lähdetään vielä Kreikan ja muiden tapaustenkin jälkeen tukemaan vielä kerran, voi koko Euroopan unionin taloudellisen moraalin sanoa rapistuneen, sillä ei Suomikaan enää ansaitse mallioppilaan mitalia vaan hölmöläisen leiman.

Suomen hallitus näyttää kuitenkin ilomielin ottavan tällaisen leiman vastaan. Maaliskuussa valtiovarainministeri Urpilainen totesi aivan suoraan, että Suomi osallistuu Kyproksen tukemiseen, vaikka rahanpesu- ja veronkiertoepäilyt osoitettaisiinkin todeksi. Siinä tapauksessa vain tuen ehtoja muutettaisiin. Eikö Suomi tosiaankaan aseta rajaa edes tähän rahanpesuun ja veronkiertoon, ja missä se raja sitten oikein menee?

Nyt ei enää keskustella siitä, miten Kypros pelastetaan vai pelastetaanko sitä ylipäätään. Kyproksen kansantalous sukeltaa jo näillä tukitoimillakin vielä paljon nykyistä syvemmälle, ennen kuin se mahdollisesti alkaa uudelleen tasapainottua. Bruttokansantuotteen ennakoidaan pienenevän viidesosalla seuraavien kahden vuoden aikana, ja konkurssiaalto on väistämätön. Jo nyt Kyproksen euro on paljon muiden alueiden euroa heikompi, eikä sitä lähestulkoon voi samaksi valuutaksi enää kutsua. Mitä siis ihan todella seuraisi, jos Kypros eroaisi eurosta? Mitä seuraisi, jos maan annettaisiin ajautua konkurssiin? Asiantuntijoiden mukaan eipä juuri mitään.

Lopuksi haluan vielä korostaa, arvoisa puhemies, sitä, että maallemme on ensisijaisen tärkeää pelastaa euro. Kasvun elementtejä olisi löydyttävä. Kestävää kasvua ei kuitenkaan enää löydy satunnaisia, toistuvia talouden tulipaloja sammuttelemalla.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Olemme tänään käyneet hyvän keskustelun Suomen lähtemisestä mukaan Kyproksen tukipakettiin. Yksityiskohdat ja perustelut tukipaketin myöntämiselle on monta kertaa sanottu. Hallitus pitää edelleen uuden tukipaketin myöntämistä vastenmielisenä mutta tässä tilanteessa välttämättömänä ratkaisuna.

Myös yleinen asetelma on aiemmista eurokriisiin keskittyneistä välikysymyskeskusteluista hyvin tuttu. Samaan aikaan, kun hallitus on jälleen kerran etsinyt ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen yhdessä muiden euromaiden kanssa, tarjoavat perussuomalaiset tuttua näköalattomuutta. Likipitäen kaikki on Kyproksen paketissa pielessä. Jopa siinä toteutettava sijoittajavastuu nähdään vääränä asiana. Onkin paikallaan kysyä perussuomalaisilta sitä, mitä vikaa on siinä, että vihdoin teidän kannattama sijoittajavastuu toteutuu heti tukipaketin alusta lähtien. (Kari Rajamäki: Heti kun SDP on hallituksessa!) Eikö se ole myös meidän suomalaisten veronmaksajien kannalta hyvä asia, että meidän tukisitoumuksemme jää tämän takia kaavailtua pienemmäksi? Vai olisiko sitten parempi se vaihtoehto, että ne teidän myöskin haukkumat venäläiset oligarkit pääsisivät pois pinteestä? Näihin olisi hyvä kuulla konkreettisia vastauksia eikä tuttua jargonia siitä, kuinka ylipäätään tukipakettilinja on niin moraalitonta ja pahaa.

Arvoisa puhemies! Muutaman kommentin ansaitsee myös perussuomalaisten esille nostama vakuuskysymys. Epäilette, että EVM:n etuoikeutetun velkojan asemasta on taas luovuttu, mikä edellyttäisi hallitusohjelman teon yhteydessä sovitun mukaisesti vakuuksien saamista myös Kyprokselta, jotta Suomi voisi olla tukipaketissa mukana. Näinhän ei ole asianlaita. Kyllä EVM:llä on etuoikeutettu asema. Sitä ei mainita sopimuksen artikloissa, mutta johdannossa kylläkin. Tämä myös riittää EU:n tuomioistuimelle, joka toimii viimeisenä lukkona Suomen kaltaisten euromaiden etujen turvaamiseksi mahdollisissa velkomustilanteissa tämän paketin osalta.

Arvoisa puhemies! Myöskään käsitys siitä, että tukipaketin hyväksymisen jälkeen rahahanat olisivat auki, ilmenipä rahanpesututkimuksessa mitä tahansa, ei pidä paikkaansa. Kyproksen tukipaketin ehdot ovat poikkeuksellisen tiukat ja yhteistyöhalukkuus nimenomaisesti rahanpesu- ja veroparatiisiväitteiden selvittämiseksi ratkaiseva. Se on kuitenkin myönnettävä, että Kyproksenkin tapauksessa tiukka tukipakettipolitiikka ei ole ongelmatonta erityisesti yhteiskunnan sosiaalisen eheyden kannalta.

Viimein, arvoisa puhemies, uskallan nostaa esille ajankohtaisen kysymyksen perussuomalaisten eurokriisin hoitolinjasta. Erityisesti tarkempaa tietoa kaivattaisiin perussuomalaisen pankkiunionin kannasta. Puheenjohtaja Soini totesi runsas viikko sitten antamassaan haastattelussa pitävänsä pankkien pilkkomista ja niiden velkasaneerausta välttämättöminä keinoina Euroopan rahoituskriisin ratkaisemiseksi. Lisäksi Soinin mukaan Eurooppaan tarvittaisiin koko mantereen kattava konkurssilainsäädäntö. Näin syntyisi todellinen sijoittajavastuu. Me kaikki tiedämme, ettei pankkia voida pilkkoa tai velkasaneerata ilman yhteisiä sääntöjä. Tarvitaan siis käytännössä jonkinlainen pankkikriisin ratkaisuelin eli siis pankkiunioni. Kuitenkin vielä viime joulukuussa, kun pankkiunioniin lähtemisestä keskusteltiin, muun muassa suuressa valiokunnassa perussuomalaiset vastustivat raivokkaasti koko ajatusta. Sen pelättiin vievän kohti liittovaltiota. Näyttääkin siis siltä, että perussuomalaisten jyrkästi kriittinen eurokriisikanta olisi kevään tullen sulamassa. Vai miten muuten tämä asia on selitettävissä? Halulla seuraavaan hallitukseen.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Maailman talous on ollut jo viisi vuotta talous- ja finanssikriisin kourissa. Kriisi alkoi rahoitusjärjestelmästä, ja rahoitusjärjestelmä on nytkin kriisin ytimessä. Suomi ei valinnut tätä kriisiä. Sen enempää nykyinen kuin edellinenkään hallitus ei olisi toivonut joutuvansa ratkomaan globaaleja ja eurooppalaisia ongelmia. Vain välikysymyksen tekijät näyttävät hyötyvän tilanteesta.

Suomi ei ole voinut valita kansainvälistä toimintaympäristöä. Se on voinut vain tehdä parhaansa vaikeuksista selvitäkseen. Tässä suhteessa ei tällä hallituksella ole hävettävää. Kehitys ensimmäisestä Kreikka-tukipaketista on ollut suunnaltaan aivan oikea. Ensimmäinen tukipaketti annettiin kutakuinkin ehdoitta, hoidettiin kriisin oireita eikä sen syitä. Tämän hallituksen aikana on korostettu sijoittajavastuuta ja pidetty huolta suomalaisten veronmaksajien eduista. (Reijo Tossavainen: Onko tilanne parantunut?)

Sijoittajavastuun korostaminen näkyi jo toisessa Kreikka-tukiratkaisussa, jossa sijoittajat joutuivat tinkimään saatavistaan. Kyproksen kohdalla sijoittajien vastuu on varsin mittava. Ehkä Kyproksen pankkeihin talletettiin rahaa kovaa korkoa vasten ja siinä uskossa, että Euroopan veronmaksajat turvaavat pääoman takaisinmaksun. Tämä osoittautui virhearvioksi. Korkea tuotto, korkea riski -periaate toimii. Varmaan Kyproksen pankeissa on harjoitettu rahanpesuakin, mutta pesulalasku nousee nyt niin kovaksi, ettei rahanpiilottajilla ole mitään aihetta iloon.

Arvoisa puhemies! Suomen linja on ollut tiukka linja ja oikea linja. Vielä pari vuotta sitten kannettiin huolta siitä, onko linja liiankin tiukka, onko Suomi osa Euroopan ongelmaa eikä sen ratkaisua. Tästä on joskus aihettakin kantaa huolta. Suomi on Euroopassa, ja Euroopan kansojen kanssa jaamme tulevaisuutemme. Onneksi valitsemamme linja ei tässäkään suhteessa ole osoittautunut vääräksi. Muut ovat sijoittajavastuussa tulleet meidän linjallemme. Sen voi sanoa, että Suomen kritiikki, jos sellaista on ollut, on vaihtunut ymmärrykseksi.

Arvoisa puhemies! Vaikka vakuusjärjestelyt ja sijoittajavastuu ovatkin turvanneet tulevaisuuttamme, Suomi on ottanut eurokriisin ratkaisussa suuria riskejä. Se on oma valintamme. Kuitenkin kannattaa katsoa kuvaa kokonaisuudessaan. Suurin riski Suomelle ei piile finanssikriisin ratkaisumalleissa, suurin riski on itse talouskriisi. Jos Euroopan talouskriisi jatkuu ja pahenee, sen hinta on Suomelle moninkertainen nyt hyväksyttyihin paketteihin verrattuna.

Suomen valintoja voi kritisoida pitemmältä ajalta. Voi murehtia sitä, että menimme mukaan euroalueeseen. Vielä vuosi sitten Ruotsi otettiin esimerkkinä eurottomasta elämästä ja huolettomasta elämästä. Ei kelpaa Ruotsi enää esimerkiksi, sillä sama talouskriisi, joka Suomea kurittaa, haittaa myös tärkeintä yhteistyökumppaniamme. Näitä parivertailuja voi tehdä enemmänkin. Euromaa Slovenia on vaikeuksissa, mutta niin on sen naapuri Unkarikin. Italia on budjettikurin ja taantuman kurissa, mutta niin on Iso-Britanniakin.

Arvoisa puhemies! Politiikassa joutuu ottamaan riskejä. Koska on ennenaikaista uskoa, että talouskriisi olisi kokonaan ohi, emme vielä voi laskea kaikkia Kypros-ratkaisun voittoja ja tappioita. Tämänhetkisen parhaan tietomme mukaan olemme kuitenkin tehneet olosuhteisiin nähden oikeita valintoja. Valtiovarainministeri Urpilainen on tehnyt erinomaista työtä, ja hallitus ansaitsee tukemme ja luottamuksemme.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Veronmaksajiemme tukema Kyproksen pelastuspaketti on mädännäisen EU- ja europolitiikan huipentuma. Paketti on poikkeuksellisen vastuuton sen takia, että näin tuemme Euroopassa sijaitsevaa veroparatiisia ja jopa rikollisten rahanpesua kyproslaisissa pankeissa. Vaikka Kypros joutuu hiukan kiristämään verotustaan, maan verotus on kuitenkin edelleen huippualhaista verrattuna Suomen verotukseen. Esimerkiksi yhteisöveroa oltaisiin nostamassa vain 12,5 prosenttiin, mikä olisi noin puolet Suomessa nyt voimassa olevan yhteisöveron tasosta.

On käsittämätöntä, ettei rahanpesuselvitystä ole saatu aikaiseksi, vaikka rahanpesusta on oltu tietoisia vuosien ajan. Edes asiaa tutkivaa tutkimuslaitosta ei ole tietääksemme vielä valittu. On todella onnetonta, että tukirahaa Kyprokselle lähtee ennen kuin tiedetään rahanpesun suuruus edes 100 miljoonan euron tarkkuudella.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja, puheenjohtaja Timo Soini on todennut, tällaiset tukipaketit eivät toimi vaan suorastaan pahentavat kriisimaiden asemaa. Maiden kansantuote laskee, vaihtotase heikkenee ja velkamäärä kasvaa niin suureksi, ettei pelastusta ole näkyvissä. Pahenevan suurtyöttömyyden kirot ovat jo nyt tosiasia. Nuorisotyöttömyys Kreikassa on aivan käsittämättömän suurta, lähes 60 prosenttia. Mikä on heidän tulevaisuutensa? Tällä politiikalla pysyvä syrjäytyminen.

Tukipaketit etelän kriisimaille ovat siinäkin mielessä omituisia, että näissä maissa kotitaloudet ovat Portugalia lukuun ottamatta suomalaisia kotitalouksia varakkaampia. Jos näissä maissa vakaussopimusta olisi noudatettu, harmaa talous olisi saatu kuriin ja olisi ollut käytössä vastaavan tasoinen verotus kuin Suomessa, ei tällaisia tukiaisia muiden maiden, kuten Suomen, veronmaksajien lompakoista tarvittaisi.

Toisin kuin hallitus väittää, euromaiden tuki heikentää suomalaisten elintasoa. Hallitus on nostanut erityisesti pienituloisia rokottavaa arvonlisäveroa ja on leikkaamassa vaalikaudella kansalaisten peruspalveluja lähes 4 000 miljoonaa euroa heikentämällä kuntien valtionosuuksien tasoa. Myös erilaisten energia-, sähkö- ja bensaverojen nosto heikentää kansalaisten elämisen mahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Veronmaksajien riihikuivaa rahaa etelän maille on jo palanut vähintään 2 500 miljoonaa euroa, suurimpina erinä Kreikkaan reilut 1 000 miljoonaa ja rahoitusmekanismi EVM:ään 1 440 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi tulevat Suomen Pankin miljardivastuut. Pahimmillaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan arvion mukaan Suomen vastuut voivat nousta, siis pahimmillaan, jopa noin 90 000 miljoonaan eli 90 miljardiin euroon. Summa olisi hirmuinen. Se olisi lähes kaksi kertaa valtion budjetin suuruusluokkaa.

Tukipaketeille ei ole loppua näkyvissä. On arvioitu, että lähestyvien Saksan vaalien jälkeen alkaa uusi rumba eli uusi tukikierros. Suomen on selkeästi todettava, että jo riittää EU-perussopimuksen vastainen jo kolme vuotta jatkunut yhteisvastuu muiden maiden veloista ja tätä kautta päätösvallan siirto Brysselin herroille.

Täytyy lisäksi muistaa, että seuraavia tukipaketteja voidaan hyväksyä jopa ilman Suomen kannatusta hätätilamenettelyyn vedoten, jolloin ei tarvita yksimielisyyttä vaan pakettien hyväksymiselle riittää vain 85 prosentin kannatus.

Arvoisa puhemies! Kyproksen tukipaketti ollaan hyväksymässä ilman rahanpesuselvitystä ja velkakestävyysarviota. Tällainen päätöshän olisi suorastaan moraaliton. Koska lisäksi tällaiset tukipaketit ovat EU:n perussopimuksen ja Suomen kansan etujen vastaisia, kannatan edustaja, puheenjohtaja Timo Soinin esittämää epäluottamuslause-ehdotusta.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Tämän säätelemättömän kasinokapitalismin laskua maksavat nyt sadat miljoonat syyttömät. Sokea usko markkinoiden kykyyn hallinnoida riskejä on nyt kostautumassa. Jo 2008 lokakuussa Angela Merkel totesi saksalaisessa lehdessä, että Saksalla ja Euroopalla on edessään 1920-luvun lopun kaltainen tilanne.

Itse asiassa myös me sosialidemokraatit 2010 Kreikka- ja Euroopan rahoitusvakausvälineasian käsittelyn yhteydessä toimme tämän muun muassa useissa puheenvuoroissani esille varoituksena siitä, että tässä tilanteessa on Kreikan ratkaisun yhteydessä ymmärrettävä myös tämä sosiaalinen ulottuvuus. Siksi Wolfgang Schäublen ajatus, jonka hän esitti Der Spiegel -lehdessä kesällä 2010, oli mielestämme täysin pohdinnan arvoinen, kun hän esitti, että EU:n jäsenmaan oman sosiaalisen puolustautumisen ja toisaalta euroalueen oman vakauden varmistamiseksi pitää löytää periaate, jossa tällainen maa voidaan euroalueesta irrottaa, erota tai irrottaa. Kreikan tapauksessa olisi pitänyt tätä pohtia, mutta tätä ei esimerkiksi silloinen keskustalainen pääministeri suostunut suuressa valiokunnassa edes, esittämääni asiaa, kommentoimaan. Kreikka-ratkaisussahan oli sikäli vielä huono asia, että vastikkeetta annetaan 1,6 miljardin laina, josta on maksettu yli 1 000 miljoonaa euroa Suomesta ilman mitään vastikkeellisuutta.

Euroopan rahoitusvakausvälineen käsittely taas on esimerkki siitä, mitenkä tässä kriisissä on menty erittäin nopealla, kiirehtivällä tavalla Euroopan komission ja komissaari Rehnin juoksuttamana ja kansallisesti meillä hyvin vähäisellä parlamentaarisella pohdinnalla ja kovin heikolla hallitusvalmistelulla.

Silloinhan tuotiin juhannusviikolla yötä myöten 2010 käsiteltäväksi tänne tämä Euroopan rahoitusvakausväline, ja silloin muun muassa SDP:n taholta kiinnitettiin huomiota — ja äänestin täällä salissa myös loppuun saakka sitä vastaan — siihen, että se on moraalikatokattaus, josta hallitus itse esitti, että on epätodennäköistä, että sitä tarvitaan. Siis koko valmistelu oli todella puutteellista. Samoin siinä oli väistyvien takaajien vastuu suoraan sanoen arvioimatta. Helleenien tasavaltaa, Espanjan kuningaskuntaa, Kreikkaa, Portugalia, Kyprosta lueteltiin Suomen kanssa kovassa takaavassa porukassa. 1,8 prosentin vastuumme, 7,98 miljardia euroa, onkin nyttemmin noussut väistyvien takausten kautta 1,9289 prosenttiin, 8,49 miljardiin euroon.

Näitä asioita ei ole käsitelty. Näitä peräsin juuri pääministeriltä, mikä on se perälauta, kansallisen selviytymisemme näkökulmasta se takaraja, joka Suomen valtiontalouden osalta pitää olla. Mehän olemme kiinnittäneet muun muassa valtiovarainvaliokunnassa huomiota siihen, että Suomen valtiontalouden rajalliset mahdollisuudet tukea muita maita on otettava huomioon, kun huolehditaan myös Suomen työllisyydestä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta, että euroalueen vakaus, Suomen etu, vientimarkkinoiden vakaus, on ilman muuta selvä, mutta Suomen vastuu ja ne oman selviytymisen näkökohdat pitää kansallisesti itsekkäästi pystyä myöskin arvioimaan. Jossain on perälauta.

Omalta osaltani Kreikan kohdalla — ja sosialidemokraatit esittävät — se olisi pitänyt olla silloin. Henkilökohtaisesti olen myös sitä mieltä, että Kyproksen olisi pitänyt vastata itse omasta jopa rikollisesta kasinotaloudestaan ja markkinahäiriöt olisivat olleet myöskin heikommat. Kyproksen osalta myöskin on selkeätä tämä, että Kyproksen rahoituslaitoksista pitää olla kunnon selvitykset ennen tukipäätöksiä ja rahanpesuun osallistuneita pankkeja ei voida olla tukemassa.

Tältä osin maaliskuun 1. päivä valtiovarainvaliokunta liittyen näihin EVM:n tukijärjestelyihin edellytti, että tukivälineen käyttöönoton edellytyksenä on, että uusi yhteinen pankkivalvontamekanismi on toiminnassa, ja siksi suoraa pääomittamista ei voida käyttää, jos Kyprosta koskevia ratkaisuja joudutaan tekemään lähiaikoina. Valtiovarainvaliokunta kuuli tänään asiantuntijoita ja käsittelee asiaa perjantaina. Tästä on todella oltava myös varmuus.

Itse asiassa suurin ongelma tässä on EU:n periaatteiden oma rikkominen, Maastrichtin sopimuksen ja monien muiden vakausperiaatteiden rikkominen. Euron historia on ollut jatkuvasti tehtyjen sopimusten ja itselle asetettujen sääntöjen mitätöinnin historiaa, toisten maiden velkojen vastaamattomuuden rikkomista ja periaatteiden mitätöintiä. On myöskin hyvä huomata, että monet Saksan talousasiantuntijat ovat nyt tuoneet esille sen, että ei ole mitään erityistä perustetta, miksi joku hallitus voisi nähdä, että tilanne olisi nyt toisin tällä kertaa. Valitettavasti tämä tilanne tulee jatkumaan.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että kun tämän eurokriisin syyllisiä aikoinaan kootaan pöytään, on siinä tosin finanssi- ja rahavallan ja euroeliitin ohella kyllä myös media.

Anne Louhelainen /ps:

Herra puhemies! Olemme tänään keskustelleet jo monta tuntia Kyproksen tukipaketista. Erityisesti huomiota on kiinnitetty rahanpesuun ja Kyproksen maineeseen veroparatiisina.

Kysyin viikonloppuna Kyproksella asuvalta ystävältäni, miltä tilanne peruskyproslaisesta tuntuu. Hän vastasi, että sokkireaktion jälkeen peruskyproslaiset ovat lamaantuneita ja tulevaisuus näyttää synkältä. Rahaa ei juuri ole, eikä sitä uskalleta käyttää. Ostetaan vain se, mitä on pakko, ja bensaakin tankataan vain parin päivän tarpeiksi. Monet elävät jo hyväntekeväisyysorganisaatioiden ruoka-avun varassa.

Herra puhemies! Miten tähän sitten on jouduttu? Rikkaat venäläiset rantautuivat Kyprokselle, ja kulutushysteria pääsi vauhtiin. Rahaa käytettiin viimeisten 10 vuoden aikana enemmän kuin sitä tuli, myös hallituksen toimesta. Kukaan ei uskaltanut tai halunnut pysäyttää kierrettä. Hallinnon korruptio kukoisti, ja parempiosaiset nauttivat olostaan. Sitten loppuivat rahat.

Kypros esitti melkein vuosi sitten kesäkuussa komissiolle ja IMF:lle pyynnön talouden sopeuttamisohjelmasta ja lainamuotoisesta tuesta pankkisektorinsa tervehdyttämiseksi. Epäilyt Kyproksen rahanpesusta ja veroparatiisin olemassaolosta olivat olemassa jo silloin, ovat olleet jo vuosikausia. Onkin aihetta kysyä, miksei rahanpesututkimuksia käynnistetty jo silloin, kun tuo pyyntö tuli. Mahtoiko johtua siitä, että Kypros aloitti viime heinäkuussa EU-puheenjohtajamaana?

Tämän vuoden maaliskuussa euroryhmä hälytettiin pikakokoukseen ilman ennakkoselvityksiä, eikä kenelläkään juuri ollut tietoa, miksi. Kokouksen aikana viikonloppuna selvisi, että Kyproksen kahdelta suurimmalta pankilta ovat rahat loppumassa. Euroryhmä teki pika-aikataululla avustuspäätöksiä, vaikka puhuttiin äänekkäästi Kyproksesta rahanpesupaikkana ja se julkisesti tuomittiin. Kukaan ei kuitenkaan uskaltanut tehdä päätöstä perusteellisesta rahanpesuselvityksestä. Liekö kyseessä se, että pankkien asiakkaina oli rikkaita venäläisiä sijoittajia?

Euroryhmä päätti rikkoa talletussuojaa ja leikata kaikkia talletuksia. Kyproksen parlamentti kuitenkin esti päätöksen voimaantulon. Päätettiin siis leikata yli 100 000 euron sijoituksia. Pankkikonttorit Kyproksella suljettiin, ja päätöstä perusteltiin sillä, että rahoitusoloja ja maan pankkijärjestelmää vakautetaan ja ehkäistään näin pääomapako. Peruskyproslaiset jonottivat pankkiautomaateilla voidakseen nostaa tileiltään muutaman sata euroa, jos automaatista ylipäänsä rahaa sai. Samaan aikaan suursijoittajat nostivat miljoonia euroja pankkien avoinna olleista sivukonttoreista.

Herra puhemies! Tätä sijoitusten leikkausta on kuvattu melko yksinkertaiseksi toimenpiteeksi. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi Laiki-pankissa olisi ollut yli 350 000 asiakasta, mutta vain murto-osalla asiakkaiden tileistä olisi vielä niin paljon rahaa, että ne ylittäisivät tuon leikkausrajan.

Kysyin äsken ministeri Urpilaiselta, keiden talletuksia leikataan ja missä nämä talletukset sijaitsevat, talletuksia kun on myös ulkomailla ja oletan, että myös nämä sijoitukset joutuvat leikkauslistalle. Ministerin mukaan 90 prosenttia sijoituksista on jäädytetty. Kysyinkin, paljonko pankkien taseissa on takaoven kautta ulosvaluneiden eurojen jälkeen rahaa ja paljonko tuo 90 prosenttia on euroina. Ministeri ei näihin kysymyksiin halunnut vastata.

Kyproksen tiedotusvälineiden ja BBC:n mukaan Kyproksen suurimman pankin Bank of Cypruksen tietokoneesta on löytynyt tiedostoja tuhoava ohjelma ja tuhojen kohteeksi ovat joutuneet muun muassa vuosien 2007—2010 tiedot. Kun maaliskuussa euroryhmän päätös talletussuojan rikkomisesta oli tehty, pelättiin systeemiriskin toteutumista, eikä pelko näin ollen ollutkaan aiheeton.

Arvoisa puhemies! Olemme tänään huomanneet, että pöly ei vielä todellakaan ole ehtinyt laskeutua Kypros-paketti 1:n jälkeen, kun jo lisää rahaa tarvitaan. Tämän päivän Kauppalehti nimittäin uutisoi, että Kypros on pyytänyt myös EU:n tulevasta budjetista eli vuosien 2014 —2020 rahoituskehyksistä lisärahaa. Euroopan komissio aikookin ehdottaa, että Kyprokselle maksettaisiin EU-tukia etupainotteisesti. Kypros saa tulevan rahoituskauden aikana alue- ja muita tukia lähes miljardi euroa.

Ministeri Urpilainen on todennut, että jos rahanpesuselvityksistä tulee ilmi rahanpesua tai muuta lainvastaista toimintaa, Kyprokselle myönnetty laina jäädytetään. Nähtäväksi jää, onko EU:lla rohkeutta porautua asiaan.

Herra puhemies! Kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraattien ryhmäpuheessa tuotiin erinomaisella tavalla esiin SDP:n johdonmukainen linja eurokriisin hoidossa. Kun olimme oppositiossa, vaadimme, että mahdolliset tuet on sidottava tiukkoihin ehtoihin, joihin kuuluvat sijoittajavastuun toteuttaminen ja riittävät vakuudet siitä, että annettu tuki saadaan takaisin. Kun menimme hallitusneuvotteluihin, vaadimme, että sijoittajavastuu ja taloudellisten vastuittemme rajaaminen kirjataan myös hallitusohjelmaan, ja näin myös tehtiin. Ja nyt kun sosialidemokraatit ovat hallituksessa ja puolueemme puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen pääsääntöisesti edustaa Suomea näissä tiukoissa neuvotteluissa, olemme pitäneet johdonmukaisesti tiukasti kiinni siitä, että vastuuntuntoista linjaamme noudatetaan. Verrattuna edelliseen, keskustan johtamaan hallitukseen suunnanmuutos on selkeä: Aiemmin ei pyydetty vakuuksia, ei vaadittu sijoittajavastuuta, ei vaadittu verokilpailuun puuttumista. Nyt vaaditaan ja saadaan myös aikaan.

Arvoisa puhemies! Kyproksen kohdalla Suomi lähti tavoittelemaan määrätietoisesti ratkaisua, joka on kestävä sekä taloudellisesti että moraalisesti. Ajoimme sijoittajavastuun toteuttamista ja rahanpesuepäilyihin puuttumista. Vaadimme velkakestävyyttä ja Kansainvälisen valuuttarahaston mukaantuloa. Nämä kaikki tavoitteet on saatu neuvoteltua tukiohjelmaan. Kyp-roksen ohjelman keskeisimmät osat ovat pankkisektorin tervehdyttäminen, kokonaistalouden tasapainottaminen sekä kasvua tukevien rakenneuudistusten aikaansaaminen. Euroryhmässä sovitun mukaisesti EVM maksaa Kyproksen tukipaketista 9 miljardia euroa, Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä odotetaan toukokuussa päätöstä osallistumisesta tukeen miljardilla eurolla.

Täällä on monessa puheenvuorossa jo tullut esiin se, että nyt käytetään ensimmäistä kertaa vakausmekanismia. Erona aikaisempaan tukeen nyt senttiäkään ei liiku. Sopeutusohjelma ei vaadi uutta rahaa tai uusia takauksia. Tässä ohjelmassa ei ole vakuuksia, koska EVM:llä on etuoikeutettu velkojan asema, ja ohjelmalla ei ole Suomelle budjettivaikutuksia, koska tuki suoritetaan EVM:n kautta.

Kun SDP tuli hallitukseen, maamme linja sopeuttamisohjelmiin kiristyi olennaisesti. Väliaikaisen rahoitusvakausvälineen eli ERVV:n käyttö tuli mahdolliseksi vain vakuuksia vastaan, ja Euroopan vakausmekanismissa etuoikeutetun velkojan asema toteutuu. EVM:llä on etuoikeutettu velkojan asema heti IMF:n jälkeen. Tuen maksamista seurataan erittäin tarkoin, ja se edellyttää Kyprokselta tiukkaa toimintaa. Sopeutumisohjelman toteuttamisessa ensin riskitoimintaa harjoittaneiden pankkien osakkeenomistajat ja lainanottajat kantavat tappionsa, suurtallettajat osallistuvat urakkaan, pankit järjestellään uudelleen ja verotusta korotetaan. Vasta sen jälkeen otetaan käyttöön Euroopan vakausmekanismin tuki.

Kyproksen tukiohjelmassa sijoittajavastuu toteutuu historiallisen laajasti. Kuten sanottu, sijoittajavastuun edistäminen on ollut SDP:n linja jo pitkään. Nyt Kyproksen kaksi suurinta riskibisnespankkia kantavat vastuunsa. Toinen pankki ajetaan kokonaan alas ja toinen järjestellään uudelleen. Suurtallettajien talletuksia leikataan ja muutetaan talletussuojan eli 100 000 euron ylittävistä talletuksista tarvittava osuus osakepääomaksi. Koko pankkisektoria tervehdytetään muun muassa stressitesteillä, pääomatarpeiden arvioinnilla ja uudelleenjärjestelyillä. Pankkivalvonnasta tehdään tiukkaa ja kattavaa.

Myös verotus on osa ohjelmaa. Kyproksen sopeutumisohjelman tiukkojen ehtojen mukaisesti maan yhteisövero, pääomavero ja pankkivero nousevat. On tärkeää, että myös rahanpesunvastaiset toimet on kytketty tiukasti osaksi Kyproksen sopeutumisohjelmaa. Myös tämä on ollut sosialidemokraattien lähtökohta ohjelman toteuttamiselle. Kun palautetaan luottamusta talouteen, ei epäilyille saa jäädä sijaa. On selvää, ettei toista lainaerää tule maksaa, mikäli Kypros ei ole korjannut rahanpesunvastaisissa toiminnoissa ilmeneviä puutteita.

SDP:lle ja sen myötä varmasti myös koko hallitukselle suhtautuminen veroparatiiseihin on suuren mittaluokan periaatekysymys. Tarvitsemme eettistä markkinataloutta. Veroparatiiseja ei tule hyväksyä missään oloissa. On hyvä huomata, että aiemmin toivottomaksi ajateltu taistelu veroparatiiseja vastaan on jo maailmanlaajuista toimintaa, johon uskotaan. Kyproksen tapauksesta voi vielä tulla esimerkkitapaus siitä, kuinka veroparatiisitoimintaa kitketään.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat tehneet välikysymyksen Kyproksen tukipaketista, jonka kokonaissumma on valtava 10 miljardia euroa lainatakauksia eli yli puolet koko Kyproksen bruttokansantuotteesta. Suomen osuus tästä on muutama sata miljoonaa euroa. Kyse on maan kokoon nähden ennennäkemättömän massiivisesta panostuksesta, mikä tekee tulevaisuudennäkymistämme entistäkin pelottavammat. Historia ei varmasti tunne yhtään näin uskomatonta tapausta. Liekö tässä nyt kyseessä sitten se suuri sinko, jota täällä salissa on muun muassa edustaja Viitanen joskus kaivannut? Nyt vain on niin, että tällä isolla singolla ammutaan pientä kärpästä tai sen jätöstä.

Miksi tässä täytyy nyt sitten tulla siihen johtopäätökseen, että kyse on nimenomaan singosta eikä paljon puhutusta palomuurista? Siksi, että EVM-sopimuksen 4 ja 5 artiklat kertovat asiasta nimeltä hätätilamenettely. Hätätilamenettelyä voidaan EVM:ssä käyttää, mikäli komissio ja EKP toteavat euroalueen talouden ja rahoituk-sen kestävyyden vaarantuneen. Hätätilamenet-tely tarkoittaa sitä, että tällaisessa tilanteessa EVM:ssä voitaisiin 85 prosentin määräenemmistöllä päättää vakaustuen antamisesta eli esimerkiksi ilman Suomea, jonka ääniosuus mekanismissa on alle 10 prosenttia. Saksassahan koko sopimusta ei olisi hyväksytty edes perustuslakituomioistuimessa, mikäli Saksalla ei yli 15 prosentin ääniosuudella olisi veto-oikeus hätätilamenettelyn estämiseen säilynyt. Suomen perustuslakivaliokunnassa vain perussuomalaisten mielestä veto-oikeuden olisi tullut säilyä Suomella, jotta EVM-sopimus olisi voitu saattaa voimaan eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä.

Hätätilan ollessa päällä oltaisiin siis tilanteessa, jossa euro uhkaisi hajota. Nyt tällaista hätätilaa ei ole Kyproksen kohdalla EKP eikä komissio julkistanut ja julistanut vaan EVM toimii yksimielisyysperiaatteella. Näin ollen totuus onkin nyt se, että Suomessa hallituspuolueet, kokoomus ja SDP etunenässä, ovat silkkaa eurouskovaista kiilusilmäisyyttään ja federalismin intoisuuttaan sekä ehkä myös solidaarisuudesta Kyprosta tai ainakin lojaalisuudesta muita euromaita kohtaan myöntämässä rahoitusapua Kyprokselle takauksien muodossa. Ollaan siis nämä edellä esitellyt kylmät tosiasiat huomioiden täysin sivuraiteilla, jos tässä yhteydessä yritetään väittää Kyproksen tukipaketin kohdalla olevan kyse valinnasta siitä, hajoaako euro tai lähteekö Suomi eurosta. Kyse ei ole välttämättä edes siitä, että jos tukipakettia ei myönnettäisi, Kypros lähtisi talous- ja rahaliitosta, ja vaikka olisikin, Kypros on pieni kuin kärpänen, sen euroerolla ei ole kärpäsen jätöksenkään vertaa merkitystä Suomelle.

Arvoisa herra puhemies! Olen muuten henkilökohtaisesti sitä mieltä, että ottaen huomioon valitun eurokriisin hoitamisen tien, joka johtaa liittovaltioon, Suomen tulee itse ottaa ja erota talous- ja rahaliitosta. Se on Suomelle kansantaloudellisesti ja yhteiskuntapoliittisesti ainut kestävä tie. En kannata mitään tukipaketteja, en edes IMF:n kautta, mutta se täytyy joka tapauksessa tässä todeta, että IMF:ssä Suomen rahoituksen osuus on normaalisti 0,53 prosenttia eli kyse on aivan eri suuruusluokasta kuin mihin Suomi nyt on EVM:n, ERVV:n, EKP:n ja kahdenvälisten lainojen myötä sitoutunut.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen sanoi vastauspuheenvuorossaan, että hallitus haluaa turvata Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Se on jalo ja hyvä ajatus, konsepti ei vain toimi.

Suomen talouskasvu ja työllisyys ei parane pelastuspaketeilla eikä rahanpesun tukemisella. Tästä todisteena tämän vuoden alkupuoli, jolloin työttömien määrä kasvoi Suomessa 25 000 ihmisellä. Näin siitä huolimatta, että hallitus on heittänyt kahmalokaupalla euroja tukimaihin. Hallituksen mukaan näillä toimilla on tuettu työllisyyttä. Onkohan nyt käynyt niin, että hallitus on sotkenut kaksi sanaa, työllisyys ja työttömyys, keskenään? Missä vaiheessa huomataan se, että keisarilla ei ole vaatteita, että sillä on vain tuluskukkaro, johon se mielihyvin tunkee Suomen ja muiden auttajien eurot?

Arvoisa puhemies! Hallitus kertoi vastauspuheenvuorossaan myös, että se vaatii rahanpesu-epäilyihin puuttumista. Eikö olisi ollut syytä vaatia rahanpesuun puuttumista? Ei epäilyihin puuttuminen auta mitään eikä ketään. Pahimmassa tapauksessa se pyyhkäisee koko tutkimuksen rahanpesusta pois.

Hallitus kertoi myös, että Kyproksen erityisongelma on epäterve kilpailu pankkien talletuksilla. Mitä jargonia tämä on? Miksi hallitus ei sano suoraan, että Kyproksen erityisongelma on valtava pesula, rahanpesula, ja hallitus haluaa laittaa nyt suomalaisen veronmaksajan rahanpesun rahoittajaksi?

Nyt säästetään alle 100 000 euron talletukset. Niiltä ihmisiltä ei viedä, jotka ovat säästäneet vähemmän pankkeihin. Kuinkahan monella suomalaisella palkansaajalla muuten on pankkitilillään 99 999 euroa? Ei monellakaan. Siitä huolimatta hallitus on valmis ottamaan suomalaisen palkansaajan maksumieheksi, myös ne 708 000 suomalaista, jotka elävät viimeisimmän tilastotiedon mukaan alle EU:n asettaman köyhyysrajan, joka muuten on vajaa 1 050 euroa kuukaudessa.

Arvoisa puhemies! Hallitus hurskastelee tällä hetkellä veroparatiisien vastaisella työllä, hurskastelee, koska se ei kuitenkaan tee sitä, vaan se tukee veroparatiisitoimintaa. Tämä käy ilmi selvästi valtiovarainministerin antamasta vastauksesta koskien tekemääni kysymystä konserniavustuksista. Ministeri Urpilainen vastasi, että vaikka periaatteessa konserniavustuksia voi antaa vain kotimaisille tytär- ja emoyhtiöille, voidaan Suomessa antaa kyseisiä avustuksia, jos ulkomaisella yhtiöllä on toimipaikka Suomessa — siis vaikka nakkikioski. Ministeri perustelee tätä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuodelta 2003, jossa sanotaan, että ulkomaisten yhtiöiden Suomessa olevien kiinteiden toimipaikkojen verokohtelu ei saa olla ankarampaa kuin vastaavaa toimintaa harjoittavien kotimaisten yhtiöiden.

Arvoisa puhemies! Jos hallitus todella haluaisi puuttua veroparatiisitoimintaan, miksi se jättää huomiotta KHO:n päätökset viisi vuotta myöhemmin eli vuodelta 2007? Nimittäin voimassa olevan lain mukaan konserniavustuksia voidaan maksaa vain kotimaisilta yhtiöiltä sellaiselle kotimaiselle yhtiölle, jolla on myös kotipaikka ja rekisteröity kotipaikka Suomessa. KHO vuonna 2007 sanoo, että kotimaisuusvaatimus on voimassa myös silloin, jos toisen yhtiön kotipaikka sijaitsee jossakin toisessa EU-maassa, eli toiseen EU-maahan ei saa maksaa konserniavustuksia. Tämä varmasti tarkoittaa sitä, että silloin ei saada maksaa myöskään Caymansaarille. Jos veroparatiisien vastaista työtä on se, että Caymansaarille rekisteröidyn suomalaisen yhtiön tytäryhtiö laittaa nakkikioskin Mannerheimintielle saadakseen emoyhtiöltään konserniavustuksia ja verotettavan tulon näin siirtää turvaan, ollaan aikamoisessa vetelässä suossa.

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksella ei ole moraalia. Hallitus on kaukana kansasta ja siitä todellisuudesta, missä suomalaiset elävät. Työttömyys kasvaa. Jo nyt yli puoli miljoonaa työikäistä, työkykyistä ja työhaluista on vailla työtä. Hallitus kiristää kansan nälkävyötä nostamalla tasaveroja ja tarjoilemalla nollalinjaa sekä leikkaamalla palveluita. Hallitus sanoo kirkkain silmin, että näillä kiristyksillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten me tuemme rapatalousmaita.

Täällä väitettiin, että Suomesta ei ole lähtenyt senttiäkään, mutta tämä on muunneltua totuutta — vai ovatko valtiovarainministeri Urpilaisen sanat muunneltua totuutta, kun hän kertoi tänään, että 1,44 miljardia on jo annettu? Lisäksi meillä on lupaus vakuuksien kautta vielä lisämiljardeille.

Jo annetut eurot ovat suomalaisilta pois. Eivät ne ole pois ainakaan ruotsalaisilta tai norjalaisilta, ne ovat pois suomalaiselta palkansaajalta ja suomalaiselta veronmaksajalta.

Jussi Halla-aho /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kypros on jatkoa Kreikan romahdukselle. Suuri osa Kyproksen pienestä kansantaloudesta koostuu pankkisektorista, joka oli sijoittanut raskaasti Kreikkaan. Kyproksen kriisi ei johdu rahanpesusta, mutta Kyproksen pankkijärjestelmän luonne tekee pelastusoperaatiosta poikkeuksellisen vastenmielisen.

Vähintään kolmasosa ja enintään puolet Kyproksen pankeissa makaavasta rahasta on venäläisten. Venäläisiä talletuksia on noin 24 miljardia euroa, niistä reilu puolet yksityishenkilöiden tai yritysten rahaa. Venäläiset rahamiehet alkoivat siirtää varojaan Kyprokselle 90-luvulla. Tämä johtui toissijaisesti alhaisesta yhteisöverotuksesta, joka houkutteli saarelle venäläisiä yrityksiä, mutta ensisijaisesti siitä, että Kyproksen pankeissa esitettiin rahan alkuperää koskevia kysymyksiä vähemmän kuin muualla. Kypros on veroparatiisi ja rahapesula. Sen kansantalous perustuu epäterveisiin verohoukuttimiin ja venäläisen rahan pesuun.

Euroryhmä on ottanut Kyproksen suhteen kovemman linjan kuin Kreikassa, eikä selitystä tarvitse kaukaa hakea. Saksan ja Ranskan pankeilla oli valtavat saatavat Kreikasta. Vaihtoehtoina oli tukea suoraan omia pankkeja omien veronmaksajien rahoilla tai lainata rahaa Kreikalle, joka sitten palautti rahat Saksan ja Ranskan pankkeihin. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa oli hyvänä puolena se, että sitä saatettiin kutsua solidaarisuudeksi, sekä se, että mukaan saatiin höynäytettyä suomalaiset, joilla ei ollut lainkaan saatavia Kreikasta. Kyproksella kyse ei ole Saksan ja Ranskan vaan venäläisten oligarkkien rahoista, joten solidaarisuutta on luonnollisesti vähemmän.

Välimeren maiden tukemisessa on erityisen ikävää se, että pohjoiseurooppalainen maksaa veroja, jotta eteläeurooppalaisen ei tarvitsisi. Ennen kriisiä suomalainen maksoi korkotuloistaan veroa kaksi kertaa enemmän kuin kyproslainen ja arvonlisäveroa lähes kaksi kertaa enemmän kuin kyproslainen. Suomen ylin marginaalivero oli kaksi kertaa korkeampi kuin Kyproksella, ja kyproslaisten kotitalouksien nettovarallisuus oli yli kolme kertaa suurempi kuin suomalaisten kotitalouksien.

Maaliskuussa euroalueen johtajat onnittelivat itseään 17 miljardin euron paketin kasaamisesta. Nyt tarvittava summa onkin 23 miljardia euroa. Kyproksen itsensä pitäisi haalia jostakin kasaan 7 miljardin euron sijasta 13 miljardia euroa. Uudet säästöt, kiristykset ja leikkaukset tilanteessa, jossa maan talous on kuluvana vuonna supistumassa vähintään 10 ja pahimmillaan jopa 20 prosenttia, eivät edistä tervehtymistä, vaan nopeuttavat romahdusta. Edessä on uusi bail-out. Talouskuria pitäisi noudattaa silloin, kun menee hyvin. Nyt troikan tarjoamat lääkkeet ovat niin väkeviä, että ne tappavat potilaan.

Kyproksen oman tulevaisuuden suhteen ei ole strategiaa. Jos ja kun epäterve pankkisektori on pakko ajaa alas, poksahtavat myös muut kuplat, kuten rakentaminen, kiinteistöala ja niin edelleen. Mitä tulee tilalle? Turismin osuus bruttokansantuotteesta on 17 ja teollisuuden 6 prosenttia. Teollisuus tarvitsee raaka-aineiden ja osien tuontia, joka on pysähdyksissä, jos pankkijärjestelmä on lamaantunut eikä luotota.

Sekä teollisuus että turismi ovat euron panttivankeina. Kypros ei voi devalvoida valuuttaansa realistiselle tasolle, mikä olisi edellytys kasvun käynnistymiselle. Sama koskee tietysti myös Kreikkaa, Espanjaa ja kaikkia maita, jotka ovat menettäneet kilpailukykynsä ja joutuneet alijäämä- ja velkaantumiskierteeseen.

Pelottavinta ei ole se, mitä Kreikassa tai Kyproksella tapahtuu, pelottavinta on, että suuri osa euroalueesta mukaan lukien Espanja, Italia ja Ranska ovat samalla alaspäin viettävällä tiellä. Kyproksen yksikkötyökustannukset ovat vuodesta 95 alkaen nousseet 40 prosenttia. EU:nkin keskiarvo on 39. Saksassa ne ovat kohonneet 9 prosenttia. Saksa saa etua valuutasta, jonka ulkoinen arvo on sen tuotantokykyyn nähden liian alhainen, mutta useimmat muut kärsivät siitä, että sama valuutta on niille liian vahva.

Bail-outin maksajien määrä vähenee koko ajan yhä uusien maiden ajautuessa kriisiin ja IMF:n vetäytyessä operaatioista. Tukimekanismien asteittainen siirtyminen enemmistöpäätöksiin johtaa samalla siihen, että tällä kutistuvalla maksajajoukolla on yhä vähemmän sanomista siihen, mihin ja kuinka paljon sen rahoja käytetään. Suomen on irtauduttava pelastusoperaatioista, jotka eivät auta itse autettavaa mutta jotka vaarantavat Suomen oman tulevaisuuden.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Euron tukipaketit ovat kuin päättymätön jatkokertomus, mutta nyt Kyproksen tukipaketin yhteydessä saavutetaan eräänlainen kulminaatiopiste. EU- ja eurokriittisyys kasvaa kaikkialla Euroopassa, ei vähiten Suomessa, missä kansa on perinteisesti ollut erityisen lainkuuliaista.

Jo alun alkaen, kun Suomi oli liittymässä 90-luvun alkupuolella EU:hun, niin silloin kun kriittisissä puheenvuoroissa sanottiin, että EU:ssa on paljon järjenvastaisia määräyksiä, sanottiin, että eihän niitä tarvitse noudattaa, eivät niitä muutkaan maat noudata. Nyt todellakin näemme, että esimerkiksi Välimeren maat eurorakenteessa eivät ole noudattaneet sääntöjä. Vestigia terrent, jäljet pelottavat. Protestanttisessa kulttuurissa kasvaneina meillä on erittäin suuri lain kunnioitus. Laki ennen mua syntynyt jälkeeni jää, ja voidaan sanoa, että lain kunnioitus on ollut keskeinen elementti nykyisen kaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja monella tapaa toimivan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentumisessa. Tällainen hieno yhteiskunta, joka meillä on, ei ole suinkaan taivaasta yhtäkkiä tipahtanut tai kerralla syntynyt, vaan se on pitkäaikaisen työn tulos.

Päivällä debatissa saimme kuulla useampaankin kertaan, että me perussuomalaiset jotenkin iloitsisimme tästä eurokriisistä. Ei todellakaan, kaikkea muuta. Eurokriisi on eräänlainen ihmiskunnan onnettomuuspaikka, historian onnettomuuspaikka.

Minua on viime aikoina askarruttanut se, että jos kerran monet kansainväliset asiantuntijat ovat siihen suuntaan viitanneet, että joskus eurojärjestelmä ja EU romahtavat — sanon, että jos romahtaa EU ja euro — niin minkälaista tilintekoa sen jälkeen Euroopan valtiot käyvät. Ketkä ovat tikunnokassa mahdollisesti leivättömän pöydän äärellä? On tietysti selvää, että kun ahneudesta ja saalistuksesta, jotka ovat perinteisesti olleet häpeällisiä asioita, on tehty hyveitä ja mahdollistettu joillekin etuoikeutetuille ahnehtia ja saalistaa, tällaisten arvojen varassa elävä yhteiskunta ja kulttuuri ei voi olla pitkän päälle elävä ja toimiva.

Arvoisa herra puhemies! Yksi vastenmielinen ulottuvuus Kyproksen tapauksessa on myös se, etteivät sikäläiset virkamiehet ryhtyneet tutkimaan rahanpesua Sergei Magnitskin tapaukseen liittyen. Jos näin olisi käynyt, niin olisi varmasti ollut mahdollista saada lisätietoa tästä hämärästä tapahtumasta, jonka kaikkia taustoja emme todellakaan tiedä ja jotka halutaan tarkoituksellisesti pitää piilossa.

Euron historia on arvokriisin historiaa. Se on ahneuden ja saalistamisen mahdollistamisen historiaa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Reijo Tossavainen /ps:

Kunnioitettu herra puhemies! Hyvät perussuomalaiset! Täällä aiemmin keskustelun alussa muisteltiin menneitä puheita. Niin teen minäkin. Tietokilpailukysymys teille siellä salissa. Kuka nykyisen hallituksen ministeri on puhunut eduskunnassa vaalien alla seuraavasti? "Kreikan hallitukset pyörittivät pyramidihuijausta. Kansainväliset pankit ja finanssilaitokset rahoittivat tätä suurten tuottojen toivossa. Suuriin tuotto-odotuksiin liittyy aina myös suuri riski. Kun voitot oli yksityistetty, tappiot sosialisoitiin. Kreikan pyramidihuijauksesta kärsivät tavalliset kreikkalaiset, ja tappioita maksavat nyt muiden euromaiden kansalaiset, myös me suomalaiset. Me emme ole hyväksyneet Kreikka-lainaa emmekä Irlanti-takausta. Emme myöskään hyväksyneet väliaikaista tukimekanismia, jossa takaajien vastuu kohoaa 440 miljardiin euroon. Suomen osuus tästä on 8 miljardia euroa. Nyt suomalaisten verovaroja ollaan kuppaamassa vielä miljardeja euroja lisää. Puolueemme ei hyväksy uutta pysyvää tukijärjestelmää eli niin sanottua Euroopan vakautusmekanismia. Se sitoisi suomalaiset vielä suurempiin uhrauksiin."

Edellä kuultu lainaus on noin parin vuoden takaa. Kuka siis oli se ministeri, joka puhui noin järkevästi? Oikea vastaus on, että Paavo Arhinmäki vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa täällä eduskunnassa. (Perussuomalaisten ryhmästä: Voiko olla totta?)

Arvoisa puhemies! Ennen euroon liittymistä vuonna 98 täällä puhuttiin euron huonoista puolista. Muistin virkistämiseksi kysyn nyt, kuka silloin vastasi eurokriittisille näin: "Tämä on pimeää pelottelua! Maalaatte mörön seinälle ja joudutte sitä sieltä itse vielä pyyhkimään." Näin uhkaili silloinen pääministeri Paavo Lipponen.

Entäs kuka hallituksen ministeri puhui vaalien alla muun muassa Kouvolassa, jossa olin parin metrin päässä kuulemassa, ensimmäisen Kreikan apupaketin jälkeen, siis vaalien alla, näin: "Nyt asiat ovat kunnossa niin Kreikassa kuin muissakin ongelmamaissa. Joka muuta väittää, on pölhöpopulisti." (Ritva Elomaa: Ministeri Stubb!) — Oikea vastaus oli todellakin, että ministeri Alexander Stubb. — Samoihin aikoihin pääministeri Katainen vakuutti, että "nyt on saatu markkinavoimista niskalenkki". Jos hän olisi täällä, kysyisin, missähän tuo lenkki nyt on. En ole tuolla Suomea kiertäessä havainnut muuta kuin eräitten kauppojen myyntitiskillä lenkkejä.

Hyvät perussuomalaiset! Näiden esimerkkien pohjalta tästä kaikesta voidaan vetää ainakin yksi johtopäätös: tarvitsemme asiantuntevia, vastuullisia päättäjiä, sellaisia, joihin suomalaiset voivat luottaa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi mennään ajankohtaiseen Kypros-aiheeseen. Perusteellisiksi kehutuissa stressitesteissä Kyproksen kaksi suurinta pankkia todettiin kerta kaikkiaan erinomaisiksi. Totuus oli lopulta kuitenkin aivan toinen. Kaikki oli silmänlumetta, tosiasioiden vääristelyä. Kaiken kukkuraksi Kyproksen pankkien rahanpesuepäilyjä tutki firma, jonka taustalla vaikutti Venäjän entinen varapääministeri. Lopputulema oli, että pankit olivat puhtoisia pulmusia, jopa parempia kuin suomalaiset pankit. Tämäkin tutkimus oli pelkkää silmänlumetta, tosiasioiden vääristelyä. Mielestäni tällainen toiminta on edesvastuutonta tragikoomista teatteria niin, että katsomossa istuville suomalaisille veronmaksajille pääsylippu vastentahtoiseen näytelmään tulee kohtuuttoman kalliiksi.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tukipaketteja, tukipaketteja ja tukipaketteja toisensa perään, ja nyt sitten Kyprokselle. Valitettavasti Kyproksen tukipaketti ei jää viimeiseksi euroalueella. Reutersin kyselyyn vastanneet ekonomistit ovat sanoneet, että seuraavana listalla on Slovenia, joka saattaa tarvita apupaketin, jos se ei saa pankkisektoriansa kuntoon. Asian myönsi viime viikolla Slovenian hallituksen toiseksi suurimman puolueen, sosialidemokraattien, puheenjohtaja. Slovenian pääministeri Janez Janša on kertonut Slovenian käteisverojen loppuvan kesäkuussa. Kaikki kolme suurinta luottoluokittajaa ovat asettaneet Slovenian näkymät negatiivisiksi. Asiaa tukee myös EU-komission analyysi, jonka mukaan ongelmallisimmat maat ovat Slovenia, jolle on uumoiltu seuraavaa pelastuspakettia, sekä Espanja, jonka pankkisektoria on siis jo tuettu.

Portugali on pitkään havitellut laina-ajan pidennystä. Nyt hanketta uhkaa Portugalin tuomioistuimen päätös hylätä säästötoimet, jotka ovat uuden hätälainaerän nostamisen ehtona. Portugali sai tammikuussa lainaa markkinoilta, ja samaa pitäisi yrittää uudelleen lähiviikkoina. Ensi vuonna Portugalin pitäisi maksaa 14 miljardia euroa ja 15 miljardia euroa vuonna 2015, ja seuraavina vuosina 2016—2020 maan pitäisi uudelleen rahoittaa jopa 20 miljardin euron lainat vuosittain. Myös Irlanti on esittänyt EU-maille pyynnön sille myönnettyjen takauslainojen laina-aikojen pidentämisestä. Ei siis hyvältä näytä.

Arvoisa puhemies! Ja sitten tämä Kypros. Euroopan keskuspankin tutkimuksen mukaan Euroopan varakkainta väkeä asuu Luxemburgissa ja Kyproksella. Hyvätuloisia löytyy monista tukipakettimaista. Esimerkiksi Espanjassa keskimääräinen nettovarallisuus on yli 241 000 euroa ja Italiassa runsaat 275 000 euroa. Suomalaisten keskimääräinen nettovarallisuus oli vertailussa 161 500 euroa. Mielikuva siitä, että rikkaat pohjoisen asukkaat auttavat tukipaketeilla köyhiä etelän kansoja, ei siis pidä paikkaansa.

Maaliskuussa Kyprokselle myönnetyssä tukipaketissa vaadittiin kattavaa selvitystä rahanpesuepäilyistä. Valtiovarainministeri Urpilainen kertoi eduskunnalle 4.4., että rahanpesuepäilyistä on ollut hyvin vaikea saada luotettavaa tietoa. EU-lähteiden mukaan rahanpesua Kyproksella tutkiva yksikkö ei ole aloittanut minkäänlaista rahanpesututkintaa.

Kyproksen kriisi ei ole ihan sitä, miltä se näyttää. Kyproksella vastuu maan ahdingosta on sysätty hätälainaehtoja vaatineille euromaille. Huhtikuun alussa paikalliselle medialle vuotanut selvitys kertoo kuitenkin aivan jotakin muuta. Myös Helsingin Sanomat on jo saanut tämän raportin haltuunsa ja kertoi 9.4. julkaisemassaan analyysissä, että Kyproksen kriisin taustalla on maan kaksi suurinta pankkia ongelmineen. Molemmat ovat tehneet miljarditappiot talouskriisin riepotteleman Kreikan joukkolainoista, koska valtionvelkojen arvo laskee ja koska yksityiselle sektorille annettujen lainojen arvoa leikattiin Kreikan toisen hätälainaohjelman ehtona. Toisin sanoen Kyproksen pankit ovat pelanneet kovaa uhkapeliä.

Arvoisa puhemies! Viime viikolla julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Kyproksen seuraavan kolmen vuoden rahantarve on kohonnut jo 23 miljardiin euroon, joka on enemmän kuin maan bruttokansantuote. Näin arvioidaan julkisuuteen vuotaneessa EU-komission raportissa. Joko pääministerin linja horjuu, kun hän tiistaina 16.4. europarlamentissa piti puheen, jossa hän yli kymmenessä virkkeessä mainitsi, että jokaisen maan tulee hoitaa oma huushollinsa? Puhuuko ministeri Katainen Euroopassa muuta ja täällä salissa taas toista?

Näillä sanoilla kannatan Timo Soinin tekemää epäluottamuslausetta.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tänä jytkyn toisena vuosipäivänä on miellyttävä tehtävä kannattaa edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.

Kaiken kaikkiaan en olisi uskonut, että tällaista keskustelua eduskunnan suuressa salissa olisi koskaan käyty, mitä tänä päivänä käydään. Me mietimme täällä samassa salissa, kuinka me ratkomme Suomessa sosiaaliturvaongelmat, kuinka me säilytämme suomalaiset työpaikat, kuinka me hoidamme mummot ja vaarit, ja samaan aikaan stilistisistä yksityiskohdista käydään väittelyä siitä, kuinka me tuemme espanjalaisia pankkeja, kyproslaisia pankkeja ja näin edelleen. Laajoiksi ovat käyneet tämän salin keskustelut.

Paljon väitetään ja aiheellisesti väitetään niin, että kyproslaisissa pankeissa on pimeätä rahaa. Se on totta. Nyt kun täällä on vain rehellisiä perussuomalaisia paikalla, niin ilmeisesti on välttämätöntä nyt selventää, mitä on pimeä raha.

Pimeä raha tulee pimeästä liiketoiminnasta, sellaisesta liiketoiminnasta, josta ei haluta pitää kirjanpitoa, esimerkiksi huumekauppa, asekauppa, pimeä rakennustoiminta ja niin edelleen. Yleensä tämä raha on käteistä, koska sitä ei voi pankkijärjestelmässä pyöritellä, mutta se on tarpeellista saada pankkijärjestelmään, että se saadaan pestyä, ja silloin puhutaan rahanpesusta. Miten sitten kaikki toimii, jos nyt jollakin on tätä pimeätä rahaa, ja tässä tapauksessa, kun puhutaan Kyproksesta, aika paljon puhutaan silloin venäläisistä sijoittajista tai tallettajista?

Olen ottanut selvää, kuinka täytyy toimia, jos olisi esimerkiksi 3 miljoonaa euroa tällaista pimeätä rahaa. Pankista pyydetään tarjous ja kerrotaan, mistä on kysymys. Menettely on sellainen, että pankki ehdottaa anonyymiyhtiön ostamista, ja anonyymiyhtiö taas tarkoittaa sitä, että tämän yhtiön omistajatietoja tai mitään muitakaan tietoja tästä yhtiöstä ei ole saatavissa. Tälle yhtiölle pankki sitten perustaa pankkitilin ja antaa tälle henkilölle, jolla on tämä pimeä raha, valtakirjan toimia tämän yhtiön lukuun. Rahat talletetaan pankkiin. Pankki veloittaa tästä omasta palvelustaan säännöllisesti kuukausittain maksun ja silloin, kun sitä tiliä käytetään, siitä maksun, ja voin sanoa, että tämmöiset asiakaspalvelumaksut, mihin me olemme tottuneet, ovat pientä verrattuna siihen, mitä pankit veloittavat näistä pimeän rahan tileistä. Se on pankkien bisnes, ja näin se vain käytännössä menee.

Pankki tarjoaa myöskin tälle henkilölle, joka tämän pimeän rahan pankkiin toimittaa, kaikki mahdolliset luottokortit talletuksista riippuen ilman minkäännäköisiä luottorajoja. Sitten kun tämä raha on täällä pankkijärjestelmässä, sitä voidaan siirtää virallisesti oikeaan liiketoimintaan jopa tälle samalle henkilölle, joka on tämän rahan tallettanut, tai hänen edustamalleen viralliselle yhtiölle. Myös korteilla voi ostaa Mersun tai panssarivaunun tai suihkukoneen. Laskut menevät pankkiin, ja pankki maksaa ne pois ja veloittaa tililtä ja ottaa tietysti pienen provision. Minun käsittääkseni tämä homma käytännössä toimii näin.

Ongelma on Kyproksella siinä, että Kyproksella ei ole kerätty veroja. Nyt siellä on kyllä järeitten ponnistelujen jälkeen yhteisövero nostettu 10 prosentista 12,5 prosenttiin, ja se on sikäli hyvä asia. Mutta käytännössä Kyproksella ei ole kerätty veroja, Suomessa niitä on kerätty. Kyproslaiset pankit, joilla on ollut näitä talletuksia — niitä voidaan sanoa talletuksiksi tai sijoituksiksi — ovat hävinneet ne pelissänsä, kun ovat vielä ahneuksissaan hakeneet tällaisille talletuksille mahdollisimman hyviä tuottoja, hävisivät ne Kreikkaan, ja nyt ollaan huutamassa sitten eurooppalaisilta työtätekeviltä ihmisiltä, yrittäjiltä, työläisiltä veroeuroja paikkaamaan tätä tilannetta.

Tämä lyhykäisyydessään, mistä tässä on kysymys. Pitääkö Suomen ja suomalaisten työläisten ja yrittäjien olla maksumiehinä tässä? Mielestäni ei.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Tänään on, toden totta, kaksi vuotta jytkystä. Kaksi vuotta eduskunnassa, ja koko tämän ajan olemme saaneet seurata eurokriisin vellomista. Kriisin leviämiselle ei myöskään näytä tulevan loppua. Päinvastoin, se siirtyy valuvikaisen euron myötä maasta toiseen. Tämä on myöskin Euroopan unionin iso valuvika: surullinen esimerkki yhteisöstä, joka murentaa itse itseltänsä arvovaltaansa, muuta ei kai voi todeta.

Eurolta yhteisvaluuttana oli lupa odottaa paljon, mutta se on nyt joutunut pankkien ja poliitikkojen pelinappulaksi. Euro on tällä hetkellä pankkikasinon pelimerkki, jolla ahneet pelurit pelaavat, mutta veronmaksajien rahalla. Euro ei ole yhteismitallinen valuutta.

Verrokkimaana Kypros on kaukana Suomesta, sen kokonaisveroaste on matalampi, maa on esimerkiksi lämpimämpi ja kiehtoo veroparatiisina varmastikin. Kilpailuasemamme on monella tavalla huonompi, esimerkkinä Euroopan unionin kaksi sisämerta, Itämeri ja Välimeri, niistä vain Itämerelle ollaan implementoimassa rikkidirektiivin mukaisia lisäkuluja.

Kenelle kilpailuetu valuu tukipakettien muodossa? Suomessa lämmitämme talojamme, auraamme teitämme useita kuukausia vuodesta, yritämme pitää hiipuvasta kilpailukyvystämme kiinni epäreiluilla markkinoilla. Kysyn: ketä euron tukeminen palvelee? En näe millään tästä kriisistä sitä mekanismia, joka tulee suoraan auttamaan Suomen kansantaloutta. Euro ei tällä hetkellä pyöri isänmaan hyväksi, varsinkin kun kauppataseemme on negatiivinen ja talouskasvu euroalueella alle prosentin. Ostamme velkarahalla Kiinasta kulutushyödykkeitä, voivottelemme metsiemme hiilipäästöjä, joita oikeasti ei ole olemassa. Olemme sitoutuneet vyyhtiin, joka tuottaa meille tappion toisensa jälkeen.

Euroopan unionin alueella on jonkinlainen vaikenemisen kulttuuri unionin ongelmista. Mitä peitellään? Mitä emme tiedä? Epäilen, että kyseessä on liittovaltiokehityksen salliminen, mutta se tapahtuu sammutetuin lyhdyin. EU:n päätöksentekojärjestelmä sumuttaa monimutkaisuudessaan. Demokraattisesta päätöksenteosta vieraannutettu kansa käy kohti tulevaa sumussa.

Muutama päivä sitten tuli julkisuuteen tilasto joidenkin euromaiden kotitalouksien varallisuudesta. Useimmille ihmisille tilasto oli suuri yllätys senkin vuoksi, että maakohtaiset erot ovat erittäin suuria. Moniko tiesi, että saksalaisten kotitalouksien varallisuus on vain reilut 50 000, kun esimerkiksi kyproslaisten kotitalouksien mediaanivarallisuus on paljon suurempi?

Kyproksen kohdalla suurempia talletuksia leikattiin reilusti. Tämä sijoittajien vastuu levinnee myöskin muihin euromaihin. Valtiovarainministeri suorastaan hehkutti puheessaan sijoittajien vastuun toteutumista, ja siirtymistäkin kaikkiin EU-maihin. Miten sijoittajat valitsevat jatkossa kohteensa, kun ne nyt tietävät riskinsä ja sen, että pankkien epäonnistuminen voi aiheuttaa valtiolle pääomakadon ja sijoittajien riskin kasvun? Olen varma, että jatkossa EU-maiden lainansaanti vaikeutuu, sillä me olemme epäluotettava sijoituskohde. Jotta valtiot saavat lainaa, lainakustannukset tulevat nousemaan.

Amerikan pankkipiireissä ennustetaan euron arvon romahdusta, ja se vaikeuttaisi ennestään vaikeaa euromaiden velanmaksukykyä. Vaikka viennin kilpailukyky paranisi, tuontitavarasta edelleen joudutaan maksamaan saman verran. Aasian nousevien maiden osuus maailmankaupasta lisääntyy, vaikka euron hinta laskisi. Mitä enemmän sijoittajan vastuuta korostetaan, sitä varmemmin sijoittajat hakevat turvallisempia kohteita kuin euroalue.

Maapallolla on lukuisia veroparatiisin tunnusmerkistön täyttäviä maita tai saaria. EU-maille tehtiin tarkat liittymissäännöt, joiden mukaan taloutta on hoidettava ja joiden mukaisia tunnuslukuja on täytettävä. Siitä huolimatta sallitaan joukko maita, joilla on erittäin tiukka pankkisalaisuus. Arvioita ovat tehneet monet kansainväliset tahot. Veroparatiiseja löytyy siis useista maista.

Jos säännöt ovat kaikkia koskevat, miten niiden toteuttamista on mahdollista valvoa, jos joillakin mailla saa olla tiukan pankkisalaisuuden piiriin kuuluvia tilitietoja? Juuri nämä mahdollistavat veronkierron, mikä puolestaan vaikuttaa valtioiden verokertymän määrään. Sama vaikutus on maissa, joissa lahjonnalla ummistetaan verottajan silmät.

Näiden talousvaikeuksissa olevien Etelä-Euroopan maiden tehokkuus poikkeaa suuresti Pohjois-Euroopan maiden tehokkuudesta. En ihmettele, jos Saksassa perustettiin puolue vain siksi, että maa haluaisi irtautua eurosta ja ottaa Saksan markan takaisin. Euromaiden tehokkuuserot ovat niin suuria, että se tulee osaltaan vaikeuttamaan talouden nousua. Lisääntyvä työttömyys ja tuotannon supistukset todistavat meneillään olevaa ylituotantolamaa.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Kypros on ollut EU:n jäsen viisi vuotta, minkä aikana sen pankit ovat pistäneet rahaa menemään kuin tuhkaa tuuleen. Kypros, tämän Helsingin seudun kokoinen 840 000 asukkaan maa, tarvitsee yli 17 miljardin euron tukipaketin. Tuen suuruus on noin 100 prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta, eikä tämä ole edes ensimmäinen tukipaketti, joka Kyprokselle annetaan, sillä se sai 2,5 miljardin laina-avustuksen Venäjältä jo vuonna 2011.

Arvoisa puhemies! Kyproksella on myös valtavasti valtionvelkaa. Tämän vuoden alusta velkaa oli jo lähes 90 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja uuden tukipaketin myötä vastuut vain kasvavat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Kyproksen mahdollisuudet maksaa velkansa takaisin ovat olemattomat. Asiassa tulee käymään niin, että ensin lainojen takaisinmaksuaikoja pidennetään ja loppujen lopuksi ne annetaan anteeksi. Tässä ollaan nyt siis tukemassa suomalaisin verovaroin veroparatiisia ja pankkia, joka ei kerää edes omia verojaan. Tämän lisäksi olemme mukana pelastamassa hyvin kyseenalaisia rahalähteitä ja tukemassa rahanpesua.

Arvoisa puhemies! Miten Kyproksen pankkisektorista pystyy ylipäätään kehittymään niin valtava, jopa 8—10-kertainen maan kansantuotteeseen verrattuna? Syy löytyy kahdesta seikasta: alhaisesta veroasteesta ja kohteliaisuudesta olla kyselemättä rahojen alkuperästä. Kyproksen yhteisövero on euroalueen alhaisin, vain 10 prosenttia, mutta tietysti näiden pakettien jälkeen se nostetaan 12,5 prosenttiin, kun esimerkiksi Suomessa kehysriihen päätöksen jälkeen alennamme sen 20 prosenttiin. Tämän lisäksi useat ulkomaisille tarkoitetut yritystoiminnot ovat 0 prosentin verokannan alaisia. Veronkierto ja rahanpesu ovatkin ne moraalisesti suurimmat argumentit, minkä vuoksi Suomen pitäisi jäädä pois Kyproksen tukipaketista. Ilmeisesti hallituksella ja etenkin SDP:llä on erilainen arvomaailma, sillä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen totesi 6.3. tänä vuonna Helsingin Sanomissa, että Suomi tukee Kyprosta, vaikka siellä pestäisiin rahaa. (Kari Rajamäki: Ei kai sentään?) — Näin on.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten linja on alusta alkaen ollut se, että tukipaketteihin ei pidä osallistua vaan velkakriisin hoito jätetään Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle hoidettavaksi, jonka vastuulle nämä asiat muutenkin kuuluvat. Se, että täällä nyt euromaat pelastavat toisia euromaita, on jo omienkin sopimustenne vastaista toimintaa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi kannatan edustaja Soinin esittämää epäluottamusta hallitukselle.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Edustaja Elomaa, koska edustaja Pertti Virtanen omaishoitajana on ilmeisesti mennyt hoitamaan äitiään.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Kypros on tunnettu kauniista hiekkarannoistaan, maukkaasta ruuasta ja vilkkaasta yöelämästä. Näistä paratiisisaaren antimista nauttivat lukuisat veronkierron ja rahanpesun ammattilaiset, ja Suomi on mukana maksamassa tätä lystiä. Samaan aikaan kotimaassamme on tuskaisen paljon kohteita, joihin tarvitsisi investoida, jotta voimme kutsua maatamme hyvinvointivaltioksi jatkossakin.

Hallitus tietää varmasti tämän, koska vastahan budjettiriihen yhteydessä talousongelmamme nostettiin esille. Vielä tämänkin jälkeen on hämmästyttävää, kuinka vakuudetta lähdetään rahoittamaan myös erinäisten bisnesmiesten kestejä.

Kypros on ollut EU:ssa vuodesta 2004 ja eurossa vuodesta 2008. EU:n ja euron myötä Helsingin seudun kokoluokkaa oleva saari alkoi vetää erilaisia yhtiöitä ja sijoittajia puoleensa. Unioni mukaan lukien Suomi vain katsoi vierestä, mitä ihmettä Kyproksella tapahtuu, eikä puuttunut asiaan ajoissa — taas osoitus EU:n kyvykkyydestä ja proaktiivisuudesta. Nyt päästään taas siivoamaan talkoovoimin myös suomalaisten rahoin toisten sotkut.

Mitä sijoittajavastuuseen tulee, niin SDP:täkään ei kiinnostanut kyproslainen duunari, jolta oltiin viemässä tililtä viimeisetkin rahat, tai tavallinen suomalainen veronmaksaja, vaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta mainostava puolue asettui puhtaasti peluripohattojen puolelle kokoomustyyliin. (Kari Rajamäki: Top, top, top, top!)

Kyprokselle maksetaan nyt 10 miljardin tukipaketti. Se ei tule riittämään alkuunkaan. Maan velka on peräti 89,5 prosenttia sen bruttokansantuotteesta, eli käytännössä Kyproksella ei ole mahdollisuuksia maksaa velkaansa koskaan. Kypros on tällä hetkellä kulkemassa vahvasti Kreikan tiellä kohti mahdotonta velkakierrettä ja ahdinkoa.

Suomi liittyi 1995 EU:hun, jossa perusartikloiden 123 ja 125 mukaan tukipaketit ovat lainvastaisia. Näitä lakeja rikotaan jatkuvasti. Nopeaan tahtiin putkahtaa nurkan takaa uusi kriisimaa, jota Suomen pitää tukea etunenässä. Hälytyskellojen pitäisi jo soida tauotta. Maamme hallitus on viemässä Suomea taloudelliseen kriisiin myöntämällä tukipaketteja näin auliisti kerta toisensa jälkeen.

Euroalueella on tällä hetkellä 19 miljoonaa työtöntä. Espanjan ja Kreikan nuorisotyöttömyys lähentelee 60:tä prosenttia. Tämä kehitys tietää suuria vaikeuksia tulevaisuudessa koko talousalueelle.

Tutkimusten mukaan Suomessa kotitalouksien varallisuus on Euroopan heikoimpien joukossa. Sen sijaan tukipakettien tarpeessa olevien maiden tilanne on usein toinen tämän tunnusluvun osalta. Tuntuu moraalisesti kieroutuneelta, että köyhempi maksaa rikkaamman velkoja. Tämän on mahdollistanut EU.

Kun verrataan Suomen ja Kyproksen verotusta, ei sekään näytä reilulle suomalaisten näkökulmasta. Esimerkiksi tukipaketin ehtona yhteisöveron nostaminen 10:stä 12,5:een prosenttiin tarkoittaa yhä Kyproksella olevan yhden euroalueen alhaisimmista verokannoista tämän osalta.

Arvoisa puhemies! Vastuuttomuus ja tehottomuus ovat tämänhetkistä EU:n toimintaa kuvaavina termeinä osuvia. Suuresta virkakoneistosta ja valtavista resursseista huolimatta talousalueen jäsenmaiden toiminnan valvonta, kehittäminen ja tehostaminen eivät toimi. Sen sijaan maat, jotka ovat hoitaneet omat asiansa tunnollisesti, laitetaan maksamaan toisten viuluja kerta toisensa jälkeen. Tämän huomattuaan riskimaat eivät ole täysillä kiinnostuneita korjaamaan eheällä tavalla talouttaan. Loppupeleissä mikään ei korjaannu, rahat vain katoavat vääriin taskuihin. Tätä negatiivista kierrettä ei voida vain jatkaa ja jatkaa, vaan nyt on puhallettava pilliin ja palattava aikaan, jossa valtiot huolehtivat tosissaan kansalaistensa hyvinvoinnista.

Lopuksi täällä hallituksen toimesta on väläytelty, ettei tämä tukipakettimaksu olisi suomalaisilta pois. No, keneltä se sitten on? Se tulee näkymään lisääntyvinä leikkauksina suomalaisille ja myös palveluiden heikkenemisenä. Katsotaan vain. Me velkaannumme lisää, ja yksi syy on EU:n tukipaketit.

Edellä olevan perusteella kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.

Juha Väätäinen /ps:

Arvoisa herra puhemies! EU:n tukipaketti Kyproksen pankeille on suoraa tuhlausta ja järjetön toimenpide kyseessä olevan maan talouden pelastamiseksi. Aluksi puhuttiin 17 miljardin tarpeesta, jonka kokonaan kattaisi EVM:ltä tuleva raha. Sitten päätettiin EU:n 10 miljardin tuesta ja Kyproksen 7 miljardin omasta osuudesta. Siihen ei kuitenkaan Kyproksesta löydy euroja, ja nyt summa onkin kohonnut yhtäkkisesti 23 miljardiin, eli Kyprokselta tulisi löytää 13 miljardia. Kuka selväjärkinen sen löytämiseen uskoo? Suomestakin vain heikon ajattelun ja päättelykyvyn hallitus ja sen talousneroina esiintyvät ministerit. Pelkkää harhaa ilman kovaa perustetta, arvon ministerit! Tyhjästä on nimittäin erittäin huono nyhjäistä.

Kyproksen luototus- ja tukipäätös johtaa suureen kaaokseen silloin, kun samanlaisen ratkaisun hakijaksi ilmestyvät Espanja ja Italia. Silloin ei enää pyydellä kymmeniä miljardeja vaan satoja eikä loppua näy, ja toisaalta niitä rahoja ei löydy edes koko Euroopan veronmaksajien, kupattavien kansalaisten, kukkaroista. Espanjan osalta on kysymys 45 miljoonan ihmisen valtiosta, Kyproksen kohdalla vain 900 000 ihmisen, ja jättipankeista, joiden taseet ovat kymmenkertaiset näihin Kyproksen lilliputtipankkeihin verrattuna. Kurjuus vain on sama kummassakin maassa: suurtyöttömyys, asunnottomuus, pysyvä nälkä ja epätoivossa tehdyt itsemurhat.

Yksin Andalusiassa, yhdessä maakunnassa, asukkaita on 8,5 miljoonaa, työikäisiä 4 miljoonaa ja näistä 1 400 000 on työttömänä, prosentteina 37,5 prosenttia, nuorisotyöttömyys liki 60. Mistä työpaikat näille nuorille ihmisille? Tajuatteko? Espanjan valtionvelka on 1 800 miljardia, 17 maakunnalla on lisäksi omat miljardivelkansa, pankeilla 400 miljardia ja lopulta yksityisillä perheillä vielä omansa. Asuntonsa menettäneet sadattuhannet perheet asuvat nyt kaduilla tai sukulaisten nurkissa, mutta satojentuhansien ihmisten pankkilainat velkoina seuraavat heitä hamaan hautaan. Sitä vastoin saksalais-, ranskalais- ja brittiläispankkien sijoittajat lihovat Bermudalla tai Panamassa. Heidät EU:n pitää panna vastuuseen maksajina, ei suomalaisia, itävaltalaisia tai muita asiansa hyvin hoitaneita veronmaksajia. Espanjan, Italian, Kyproksen ja muiden edesvastuuttomien maiden hallitukset vastuisiin! Edesvastuuttomiin kuuluu myös Suomen nykyinen hallitus. Se ajaa holtittomuuksillaan meidätkin kyprosmaisiin ongelmiin.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten välikysymys on viimeisiä hätähuutoja suomalaisen kansantalouden pelastamiseksi. Jos jatkamme holtitonta EU-tukilinjaamme, ei meitä pelasta kukaan. Siksi lopettakaamme asiallisesti velkarahan syytäminen vastuuttomille pankeille ja hallituksille. Rahasäkki suuta myöten kiinni! Se aukaistaan tulevina vuosina vain oman maan kansalaisten perustarpeiden hoitoon: terveydenhoitoon, eläkkeiden maksuun, koulutoimeen ja kuntien tukemiseen. Ensin on tässä suhteessa oma suu, sitten vieraan ahne kita. Tämä ei ole itsekkyyttä vaan järkevää talouden ja kansalaistemme hyvinvoinnin turvaamista. Yli jos jää, auttakaamme muita. Tänään ei ole näin. Kyproslaisia emme ole, venäläisiksi emme tule, olkaamme siis suomalaisia.

Jos arvon ministerit eivät tunne suomalaisten hätää, tulkaa kanssani Myllypuroon Herttoniemen seurakunnan ruuanjakelujonoon maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kysymään leipäänsä jonottavilta tuhansilta äideiltä, eläkeläisiltä ja pätkätyöläisiltä, miksi he jonottavat jokapäiväistä leipäänsä. Herra varjele Suomen kansaa heikkopäisiltä hallituksilta!

Kannatan edustaja Soinin epäluottamuslausetta hallitukselle.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten on Jussi Niinistö, edustaja, kansanedustaja. (Perussuomalaisten ryhmästä: Kansanedustaja!) — Ei mikään kauppaedustaja.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kaksi vuotta jytkyvaaleista. Tähän on tultu, eurokriisi jatkuu ja laajenee. Suomi osallistuu yhä vain tukipaketteihin, vaikka se on vastoin EU:n omia sopimuksia. Kreikka 1, Irlanti, Portugali, Kreikka 2, Espanja, ja nyt siis Kypros, joka on järjestyksessä viides apua hakeva euromaa. Kypros on tapauksista poskettomin: Välimeren veroparatiisi, jonka pankeissa kerrotaan harjoitetun venäläisen hämärärahan pesua. Molokin kitaan heitettävällä 10 miljardin euron tukipaketilla maa on tarkoitus pitää euroalueessa mukana, ja Suomen veronmaksajien osuus tästä riemusta on 200 miljoonaa euroa. Nekään rahat eivät tule takaisin, ja Kypros tuskin jää viimeiseksi tuettavaksi, jos tällä turmiollisella rahanmättöpolitiikan tiellä jatketaan.

Kansalaiset kysyvätkin täysin oikeutetusti, miksi meidän pitää osallistua tukipaketteihin. Perussuomalaisten mielestä Suomen olisi alun alkaen pitänyt ilmoittaa, että tukitoimet ovat laittomia ja siksi Suomi ei ole niissä mukana. Tämän sanoimme selvästi ennen ja jälkeen jytkyvaalien. Sanomme sen nytkin. Suomalaisten verorahat on käytettävä suomalaisen yhteiskunnan ylläpitoon. Vanhat puolueet ovat ilkkuneet perussuomalaisille vaalilupausten pitämisestä, sellainen on muka vastuun pakoilua. Tämä tietysti kertoo vanhojen puolueiden poliittisesta moraalista, takinkääntäjiksi ette meitä kuitenkaan voi syyttää.

Arvoisa puhemies! Kyproksen tukipakettitoiveista on tiedetty jo viime kesästä asti, kuitenkin päätöksenteko on jätetty viime tinkaan — siksikö, että parlamentaariselle keskustelulle ei jäisi aikaa? Samaan tapaan kiireellä eduskuntaan tuotiin viime kesänä Espanjan tukipaketti; tosin sillä erotuksella, että eduskunta keskusteli ja äänesti. Nyt hallitus oli jättämässä eduskunnan paitsioon, mutta perussuomalaisten välikysymyksen ansiosta jokainen kansanedustaja pääsee tai joutuu ilmaisemaan kantansa Kyproksen tukipaketin mielekkyyteen. Miksi muuten hallitus ei halunnut, että Kyproksen paketista keskustellaan ja äänestetään täysistunnossa? Onko tapauksessa jotain hämärää, mitä julkisuuteen ei ole kerrottu, vai kertooko tämä vain hallituspuolueiden yleisestä asennoitumisesta suomalaista kansanvaltaa kohtaan?

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilaisen mukaan Suomi osallistuu Kyproksen tukipakettiin, vaikka käynnissä oleva tutkimus vahvistaisi sen, että kyproslaiset pankit ovat syyllistyneet rahanpesuun ja veronkiertoon. Hallitus on siis valmis lähettämään suomalaisten veronmaksajien rahaa veronkierron ja rahanpesun tukemiseen, vaikka juuri tällaista harmaata taloutta hallitus on kovaan ääneen vastustanut. Harmaan talouden torjunta on jopa julistettu hallituksen kärkihankkeeksi.

Hallituspuolueiden yksittäisten kansanedustajien suunnalta on sentään kuulunut Kyproksen pakettia vastustavaa terveen järjen ääntäkin. Esimerkiksi kokoomusedustajat Kauma, Lauslahti, Lehti ja Tolvanen ovat todenneet, että Suomen ei tule hyväksyä Kyproksen pakettia, koska maa on tunnettu rikollisten rahanpesupaikka ja veroparatiisi. (Perussuomalaisten ryhmästä: Perjantaina se nähdään, mitä mieltä ollaan!) Lisäksi edustaja Lauslahti on todennut Nykypäivässä, että Kypros on laitettava "varoittavana esimerkkinä seipääseen merkkinä muille siitä, että raja se on röyhkeydelläkin". (Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvin sanottu!) — Hyvin sanottu, kieltämättä.

Onkin kiinnostavaa nähdä tulevana perjantaina välikysymyksen äänestystulos. Rehellisyyttä on, mutta löytyykö myös ryhtiä? (Juho Eerola: Eivät ne ole paikalla!) — Toivotaan, että ovat paikalla. Selitykseksi ei nimittäin riitä, että perjantaina äänestetään yksinomaan hallituksen luottamuksesta, kyllä perjantaina äänestetään myös Kyproksen tukipaketista ja yleensä hallituksen turmiollisesta tukipakettipolitiikasta. (Juho Eerola: Katsotaan, kuka silloin on seipään nokassa!) — No näin.

Arvoisa puhemies! Aiempia tukipaketteja on perusteltu sillä, että kriisin leviäminen muihin maihin halutaan ehkäistä. Siinä ei ole totta tosiaan onnistuttu. Nyt tuo perustelu ontuu entistä enemmän, sillä Kyproksen osuus koko euroalueen kansantalouksista on vain noin 0,2 prosenttia. Näin pieni kansantalous tuskin aiheuttaisi kaatuessaan lumipallovaikutusta. Samaa mieltä on esimerkiksi Raimo Sailas.

Kun nyt osallistumme vanhojen puolueiden ja heidän vihreiden myötäjuoksijoidensa turvin rahan mättämiseen Kyprokselle, annamme kuvan, että pankit pelastetaan Euroopassa olosuhteista riippumatta. Tämä johtaa moraalikatoon. Se antaa signaalin, että Suomi hyväksyy rikollisen toiminnan. Helppoa ei tule olemaan Kyproksellakaan, jonka talouskasvu tulee kuristumaan, ja siitä tulevat kärsimään eniten tavalliset kyproslaiset. Käy niin kuin Kreikassa, yhteiskuntarauha järkkyy. On mahdollista, että euroherrojen harjoittama kuripolitiikka johtaa siihen, että Kypros tarvitsee vielä lisäapua Euroopan unionilta.

James Hirvisaari /ps:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri on vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni todennut, että hallitus ei hyväksy rahanpesua missään olosuhteissa. Hänen mukaansa hallitus suhtautuu hyvin vakavasti Kyproksen pankkeihin liittyviin rahanpesuepäilyihin. Ministeri on toistuvasti ja vakaasti painottanut, että rahanpesua ei hyväksytä. Hallituksen uskottavuus onkin nyt kovalla koetuksella, sillä lausunnoista huolimatta hallitus tukee Kyproksen rahanpesuepäilyjen ikeessä olevia rahalaitoksia.

Valtiovarainministeri on todennut, että lainanmaksu Kyprokselle loppuu, mikäli maa ei noudata sopeutusohjelman ehtoja. Ehdoissa ei kuitenkaan käsitellä rahanpesua kuin hyvin pintapuolisesti. Vastauksessaan ministeri ilmoittaa, että jos rahanpesuun kohdistuvien tutkimusten täytäntöönpanossa ilmenee puutteita, tulee niiden korjaaminen osaksi Kyproksen sopeutusohjelman ehtoja. Kuitenkin komission suhtautuminen rahanpesuun näyttää olevan yhtä vankalla pohjalla kuin hallituksen ilmoitus siitä, että se ei hyväksy rahanpesua missään olosuhteissa. Oliivilehtojen varjossa pestään rahaa, minkä ehditään, ja hallitus suhtautuu väärinkäytöksiin federalistiset aurinkolasit nokallaan samalla ylenkatsoen leipäjonoissa hytiseviä kansalaisia.

Arvoisa puhemies! On luvattu, että rahanpesuepäilyt tutkitaan. Tutkinnassa on mukana Euroopan neuvoston alainen Moneyval, johon edustaja Anttilakin täällä tänään viittasi ja joka on aiemminkin tutkinut Kyproksen rahanpesuepäilyjä. On oireellista, että Moneyvalin lausuntojen mukaan Kyproksen pankit ovat saaneet rahanpesun torjunnassa paremman arvosanan kuin esimerkiksi Suomi ja Saksa. Lisäksi Moneyvalin puheenjohtajana toimii Venäjän entinen varapääministeri. Koska valtaosa rahanpesuepäilyistä kohdistuu Venäjään, herää kysymys, lieneekö komissio valinnut pukin kaalimaan vartijaksi.

Valtiovarainministeri kuuluttaa täällä kansanedustajille, että Suomi ei missään olosuhteissa hyväksy rahanpesua. Pankkituki tuntuu silti onnistuvan, vaikka Kyproksen koko pankkijärjestelmä näyttäisi perustuvan pesukoneen käyttöön.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja valtiovarainministerin luottamus on mennyt viimeistään tämän pesuveden mukana. Kannatan edustaja Soinin esittämää epäluottamuslausetta.

Teuvo  Hakkarainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi semmoinen kansanviisaus, että kun tuolla sahalla oli silloin se kuuma kesä ja minä ajoin pyöräkonetta sitten siinä, niin minä valitin sille, joka sitä normaalisti ajoi, että täällä on hirmu kuuma. Se vakituinen kuski sanoi, että pistä tuo ikkuna kiinni, niin se ilmastointilaite jäähdyttää sen kopin, ja jatkoi siihen perään vielä, että et sinä saa jäähtymään tätä koko maapalloa, että pistä ikkuna kiinni. Elikkä tuossa oli hyvin viisas toteama sillä pyöräkonekuskilla, että ei me, pikkuinen Suomi, pystytä tätä Eurooppaa pelastamaan ja sen kriisiä. Se jatkuu ja jatkuu, ja sieltä tulee toinen maa sitten seuraavana. Se on Slovenia varmaan perässä. Ja taas menee sitten lentokone sinne, ja ministerit peräkkäin ovat siellä jakamassa rahaa, ja Suomi maksaa.

Eurokriisi on ja pysyy. Eurooppaa ei pelasta mikään. Tämä ajan pelaaminen ja Suomen veronmaksajien veren imeminen loppuvat vasta, kun ei ole mitään otettavissa tai imuroitavissa. Siinä vaiheessa Suomi voi huonosti tai voivat ainakin ne ihmiset siellä. Kuolettavia päätöksiä tehneet hallituksen poliitikot ovat varmaan jo poistuneet maasta ja menneet tuonne Etelä-Eurooppaan kriisiä hoitamaan, kun se sieltä on lähtenytkin.

Suomi on tuhlannut rahansa pelastuspaketteihin, mutta kukaan ei tule lähettämään meille pelastuspakettia. Meillä oli silloin 20 vuotta sitten kriisi ja minäkin silloin yrittäjänä näin sen vierestä. Miljoona markkaa tuli yhdessä yössä velkaa lisää. Ja kuka sitä tuli auttamaan? Siinä oli itse vain vyötä kiristettävä ja ruvettava eteenpäin katsomaan. Asiat hoidettiin näin. Ei kukaan meitä auttanut eikä tule auttamaan muuten tulevaisuudessakaan. Mutta tuolla ollaan kädet ojossa kuin linnunpojat koko ajan, että lisää ja lisää. Eihän se hullu ole, joka pyytää, vaan se, joka antaa.

Suomen laskennallinen määrä Kyproksen 10 miljardin pelastuspaketista on noin 180 miljoonaa euroa. Mutta ei siinä kaikki. Kun otetaan huomioon keskuspankkirahoitus, on euromailla ja niiden keskuspankeilla edessä 30 miljardin euron riski. On arvioitu, että Suomen Kypros-riskin enimmäismäärä voi nousta 540 miljoonaan euroon. Kyprokselle myönnettävä tukipaketti on käsittämättömän suuri verrattuna sen kansanta-louteen. Ei ole minkään oikeustajun mukaista, että maksamme verovaroin tukea maalle, joka itse ei juuri kerää veroja.

Viime viikolla julkaistiin tutkimus, jossa ilmeni, että kansa on etelän kriisimaissa paljon rikkaampaa kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Keskivertoperhe on Kreikassa tai Kyproksessa varakkaampi kuin Suomessa. Tätä ei selitä mikään muu kuin se tosiasia, että kotitaloudet maksavat vähemmän veroa kriisimaissa. Kansalaiset Suomessa maksavat veroa ja paljon. Siispä voimme myös maksaa kyproslaisten verot, näin hallitus ajattelee. Eikä hallituksen omaatuntoa juurikaan rassaa se, että pelastamme hämäriä rahalähteitä ja annamme tukemme rahanpesulle. Liekö hallituksen jäsenillä omatunto aivan hereillä?

Arvoisa puhemies! Samaa voisi kysyä valtiovarainministeriön jäseniltä, he kun väittävät, ettei Kyproksen rahoitustuki vaikuta Suomen valtion talouteen. Näin siis on, jos Kypros kykenee maksamaan velkansa EVM:lle Mikä-mikä-maassa. Todennäköisempää on, että Kypros ei pysty maksamaan velkojaan. Siinä tapauksessa EVM vaatii rahoja muun muassa Suomelta. Suomi-parkakin on sitoutunut maksamaan siinä tapauksessa. Jos myös muut kuin Kypros jättävät maksamatta velkansa, niin Suomen taakka nousee järisyttäviin summiin. Tämä, arvoisa puhemies, vaikuttaa mitä suurimmissa määrin Suomen valtion talouteen.

Kannatan edustaja Soinin epäluottamuslausetta.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Jos kehitys vie siihen, että EU:ssa veroja maksavat kohta vain hyväuskoiset hölmöt, suomalainen veronmaksaja alkaa olla vaaravyöhykkeellä. Suomalaiset ovat lainkuuliaisia, luottavat viranomaiseen, vaaleilla valittuun eduskuntaan ja hallitukseen, ja kuten Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen on vastikään todennut, Suomessa on erittäin hyvät veronmaksajat, joilla on korkea veronmaksumoraali.

Onko enää millään mittapuulla oikein, että uskolliset suomalaiset veronmaksajat laitetaan kerta toisensa jälkeen kantamaan vastuuta sellaisista ongelmamaista, joissa pankit saavat toimia täysin vastuuttomasti ja joissa ei kerätä veroja?

Kuuliaisia suomalaisia on helppo ohjailla, ja hallitus käyttää sitä hyväkseen. Suomalaiset joutuvat jatkuvasti pelureitten holtittoman elämän maksumiehiksi, samalla kun kotimaiseen kestävyysvajeeseen haetaan ratkaisua leikkaamalla menoja ja kiristämällä tasaveroja. Kahden vuoden aikana tästä on muodostunut hallituksen tarjoama patenttiratkaisu jokaiseen talouden ongelmaan, vaikka se johtaa taantumiseen ja varallisuuserojen kasvuun.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vastuuttomia toimintatapoja Suomen talouden hoitamisessa ei voi loputtomasti peitellä, koska se näkyy ulospäin. On saavutettu jo niin alhainen taso, että ruotsalaisetkin siitä jo meitä koettavat hyväntahtoisesti huomauttaa. Loputon ongelmamaiden tukeminen, menoleikkaukset ja tasaverojen kiristäminen tuskin johtavat mihinkään hyvään.

Ruotsista haetaan yleensä mallia asiaan kuin asiaan. Olisikohan tässäkin kuunneltava heitä ja katsottava, mitä saisimme aikaan lopettamalla jo äärimmäisyyksiin viedyn säästämisen ja ryhtymällä sen sijaan kotimaista kulutusta virkistäviin toimiin oikeudenmukaisemmalla veropolitiikalla ja palkankorotuksilla?

Arvoisa herra puhemies! Jos hallitus ei aja Suomen etua EU:ssa, kukaan muukaan ei sitä tee. Tähän mennessä todisteet suomalaisen veronmaksajan puolustamisesta ovat valitettavasti sangen vähissä. Jos vaihtoehtoja kotimaan talouden alasajon politiikalle ei oteta käyttöön, Suomen kohtalona voi tosiaankin olla jääminen viimeiseksi hyväntahtoiseksi hölmöksi, jolta viedään tuhkatkin pesästä.

Arvoisa puhemies! Kyproksen kriisi jo kertoo sen, että Kyproksen valtion johto ei ole kyennyt hoitamaan tehtäviään. Toivottavasti nykyinen hallitus meillä Suomessa ei jätä jälkeensä vastaavaa tilaa meille suomalaisille.

Hallitus toistaa sitä, että on kannettava vastuuta. Mutta mistä vastuuta kannetaan? Kun uutisissa näytetään kriisimaiden kärsiviä asukkaita, voi tulla helposti väärä kuva siitä, ketä ollaan auttamassa. Yritetäänkö tällä luoda kuvaa siitä, että kriisituella pelastetaan tavallista kansaa? Kuten aiemminkin, myöskään Kyproksen tapauksessa tukirahoilla ei auteta tavallista kyproslaista, vaan pankkeja.

Hallituksen innokkuus kiirehtiä hyväksymään Kyproksen ensimmäistä kriisiratkaisua kertoo siitä epäreilusta asenteesta, jolla veropolitiikkaa tehdään täällä kotimaassakin. Halutaan tukea suuria ja vahvoja ja kerätä rahat pienituloisilta, tavallisilta työntekijöiltä ja säästäjiltä.

Kyproksen parlamentilla oli kuitenkin valta hylätä pienituloisten, eläkeläisten ja työttömien säästöihin kajoava ensimmäinen kriisiratkaisu. Suomessa hallituksen veropolitiikalta on sen sijaan hyvin vaikea suojautua. Kuka suojelee suomalaista? Suomessa on erittäin korkea moraali maksaa veroja.

Minä kysynkin yksinkertaisesti: onko oikein, että suomalaiset laitetaan kerta toisensa jälkeen kantamaan vastuuta vastuuttomista ongelmamaista? Todellakin, mikä on moraali, kenen sitä tulisi vartioida? Tänään perussuomalaiset ovat tehneet sen.

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen eväät alkavat olla loppu. Kolmetuntisen debatin pääsisältö oli suurin piirtein se, että täällä salissa oli Soini vastaan muut. Mutta eipä silti, jääkiekkoihmisenä tiedän, että hyvä joukkue lämmittelee ja harjoittelee ennen peliä. Tämä oli hyvä preppaus ja lämmittely tulevalle pääministeri Soinille.

Hallitus ei myöskään osannut kunnolla ilmoittaa sitä, kuinka paljon Kyproksen pankeista on kadonnut rahaa ennen tämän tilanteen käynnistymistä, (Perussuomalaisten ryhmästä: Miljardeja!) ja tämä on olennainen kysymys. Hallitus ja oikeastaan koko EU ei tiedä, mitä tässä tilanteessa ollaan tekemässä. Kovasti kyllä vaaditaan, että tehdään rahanpesuselvityksiä, että ennen ei rahaa tipu, se oli se korulause, nyt tehdään toisin. Kyproksella pesee ja linkoaa pimeä raha. Pimeä raha on siellä vallassa.

Tämä hallitus jatkaa opposition pienemmän puolueen viitoittamaa linjaa ja jatkaa sitä rahan raijaamista ulkomaille, mitä keskusta aikoinaan aloitti. Edelleen jääkiekkomiehenä kannatan Ässiä ja Suomea ja olen tottunut täällä tekemään toimia Suomen ja suomalaisten puolesta. Herää kysymys: milloin hallitus rupeaa kannattamaan Suomea eikä aja EU:n liittovaltioketjun toimia pankkiirien ohjauksessa?

Tämä koko sotku on niin epäselvä edelleenkin, että vaikkakin se on toki kiristynyt siitä keskustan aloituksesta, niin ei tässä vaiheessa voi tehdä mitään muuta päätelmää kuin sen, että Suomen parhaaksi olisi se, että tämä kyvytön sixpack-hallitus vaihdetaan, ja siksipä kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! EU-maat ovat yksi toisensa jälkeen ajautuneet viime vuosina vakaviin taloudellisiin ongelmiin. Kyse ei ole vain yksittäisten EU-maiden talousongelmista vaan koko epäoptimaalisen valuutta-alueen kriisistä.

Tätä suurta kriisiä euroeliitti on pyrkinyt epätoivoisesti paikkaamaan EU:n omien perussopimusten vastaisilla ja toimimattomiksi havaituilla tukipaketeilla. Takana on jo kaksi tukipakettia Kreikkaan, tukipaketit Portugaliin ja Irlantiin sekä Espanjan koko pankkisektorin tukeminen.

Euroeliitin päämääränä on ollut alusta lähtien luoda Eurooppaan liittovaltio. Tähän tavoitteeseen he ovat pyrkineet keinoja kaihtamatta. Kysymys on kuitenkin siitä, mitä tämä uuden uljaan megavaltion rakentaminen tulee lopulta maksamaan Suomen kansalle. Mitä pidempään Suomen euroeliitti roikottaa maatamme mukana uppoavassa laivassa, sitä isompi lasku kansan maksettavaksi tulee. Joka tapauksessa Suomen lasku mitataan jo nyt vähintään miljardeissa, ajan kuluessa jopa kymmenissä miljardeissa euroissa.

Arvoisa puhemies! Nyt liittovaltiofanaatikot ovat päättäneet seuraavaksi ryhtyä antamaan tekohengitystä Kyprokselle. Pahoin pelkään, ettei tämäkään tukipaketti tule jäämään viimeiseksi. Erityisen vastenmieliseksi Kyproksen tukemisen tekee se, että maan epäillään syyllistyneen muun muassa rahanpesuun sekä veroparatiisin ylläpitämiseen.

Vähintään yhtä vastenmielistä on ollut kuulla Suomen oman valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen toteavan, että Kyprosta on tuettava siitä huolimatta, että siellä harjoitettaisiin rahanpesua. On täysin selvää, että vastuun näistä itse aiheutetuista talousongelmista tulisi olla Kyproksella ja pankilla itsellään eikä Suomen kansalla. Viatonta suomalaista ei saa laittaa maksamaan minkään pankkien tai valtioiden edesvastuuttomasta toiminnasta.

Erityisesti meitä monia kiinnostaisi kuulla, miten hallitus uskoo Kyproksen pystyvän maksamaan velkansa takaisin, kun maan velka on jo nyt peräti lähes 90 prosenttia bruttokansantuotteesta. Olisi mielenkiintoista myös tietää, missä kulkee raja EU:n velkamaiden tukemisessa. Montako kriisimaata aiomme vielä elättää tukipaketeilla? Tällä hetkellä peräti viisi euromaata seitsemästätoista on tarvinnut apua muilta EU-mailta, mikä tarkoittaa, että noin kolmasosa on tarvinnut muilta tukea talousongelmiinsa.

Tällaisella toiminnalla päästetään vain todelliset syylliset pois pälkähästä ja luodaan ihmisille mielikuva siitä, että ylivelkaantumisen saa aina anteeksi ja että verojen maksamatta jättäminen on oikeutettua. Samalla silkkihansikkaiset pankkiirit myhäilevät tyytyväisinä poliitikkojen toimiessa heidän virheidensä korjaajina.

Arvoisa puhemies! Me suomalaiset olemme tähän asti vuodesta toiseen maksaneet kuuliaisesti korkeita veroja, jotta saisimme rahalle vastinetta sosiaaliturvan ja erilaisten hyvinvointipalveluiden muodossa. Uskon vahvasti, että rahan lapioiminen rajojemme ulkopuolelle oliivimaille ja saksalais-ranskalaisten pankkien holveihin vähentää suomalaisten veronmaksuhalukkuutta. Tämä on toisaalta ihan ymmärrettävää, sillä eivät suomalaiset halua, että heidän rahoillaan tuetaan korruptoituneita ja yli varojensa eläneitä kriisimaita sekä kasinojuhlien krapulasta kärsiviä pankkiireja.

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan pääministeri Jyrki Kataisen paljon mainostama vastuun kanto tarkoittanee vastuun kantamista muiden maiden ja finanssisektorin ongelmista. Kataisen hallituksen soisi kantavan välillä vastuuta myös Suomen kansan edusta. Hallituksen olisi jo korkea aika herätä eurofantasioistaan reaalitodellisuuteen ja laskeutua takaisin maan pinnalle. Utopistista europrojektia ja Euroopan liittovaltiota ei saa rakentaa Suomen kansan ja yhteisen isänmaamme tulevaisuuden kustannuksella.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Saksaan on perustettu EU-kriittinen uusi puolue, joka ajaa Saksan markkaa takaisin. Kansa Saksassakin on alkanut saada tarpeekseen ja väsynyt maksamaan aina uudelleen kriisimaiden velkoja ja pankkien tukemista.

Kypros tuskin on viimeinen maa, joka tarvitsee pelastuspakettia, vaan sieltä on tulossa jo seuraava, ilmeisesti Portugali. Nämä valtiot, Espanja, Kreikka ja nyt Kypros, antavat signaalin seuraaville tukipakettia tarvitseville maille, että EVM on pohjaton rahanjakomakasiini, joka jakaa euroja huonosti talouttaan hoitaville maille, eikä näiden ole tarvinnut ennakkoon varautua hoitamaan talouttaan kuntoon.

Espanjan pankkisektoria on tuettu ja kreikkalaisten lainakorkoja leikattu ja maksuaikoja pidennetty. Samoin Irlannille ja Portugalille tukilainojen maksuaikoja on pidennetty 7 vuodella. Näin on tehty siitä huolimatta, että yksikään maa ei ole täysin täyttänyt tukipaketin ehtoja.

Nyt on alettu pelastaa Kyproksen pankkisektoria, jonka rahojen alkuperä on varsin kyseenalainen. Käytännössä Kyproksen mahdollisuudet maksaa velkojaan takaisin ovat lähes mahdottomat. Maksuaikoja joudutaan taas pidentämään. Lopuksi velat maksatetaan muilla euromailla. Tähän on Suomikin sitoutunut, mutta siihen asti Suomen virallinen tulkinta on, että ohjelmalla ei ole vaikutusta Suomen valtionta-louteen. Tämä on totta vain niin kauan kuin Kypros kykenee maksamaan omat velkansa EVM:lle. Koska nämä asiat ovat mutkikkaita, tulee Suomen kansan saada kattava ja riittävä selkokielinen selvitys, mistä kaikesta on kysymys, sillä heidän ja meidän kaikkien rahojahan nämä loppujen lopuksi ovat. Siitä on kysymys.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Ilmoitan heti aluksi yhtyväni tähän edustaja Anttilan ilmaisemaan epäluottamuslauseeseen, jonka hän on keskustan eduskuntaryhmän ryhmäpuheessa ilmaissut. Kiinnitän tässä puheessani vain yhteen näkökulmaan huomiota niiden näkökulmien lisäksi, jotka tuossa ryhmäpuheenvuorossa on tuotu esiin. Se on tämä kysymys moraalikadosta, joka täällä on muutamissa puheenvuoroissa nostettu esiin.

Tämä hallituksen tukipakettilinja tuntuu sen takia vaikealta suomalaisista, koska nyt ovat jo meneillään huomattavat leikkaukset. Valiokuntatyöskentelyssä, kun kehysriihien tuloksia käsitellään, huomataan, että leikkauksia tulee. Itse olen pannut merkille tietysti koulutuksen sektorilla valtavan voimakkaat leikkaukset, jotka tulevat kyllä tuntumaan arjessa kohdakkoin Suomen kansan elämässä.

Kun tälläkin hallituksella on meneillään tällainen harmaan talouden torjuntaohjelma, niin voimme kyllä nähdä jo, että samanaikaisesti nämä toteutetut tukipaketit tulevat kyllä romuttamaan suomalaisten uskoa veronmaksuun. Ne rapauttavat sitä korkeata veronmaksumoraalia, joka Suomessa on ollut esimerkillistä tähän saakka, kun siis leikkaukset koetaan arjen elämässä ja samanaikaisesti näitä tukipaketteja toteutetaan.

Vielä yksi moraaliongelma on mielestäni se, että tässä on ollut vahvasti näkyvissä se, että pelastetaan instituutioita, pelastetaan pankkeja, valtioita, ja samanaikaisesti näissä kriisimaissa tavalliset kansalaiset ovat ajautumassa aivan kestämättömään tilanteeseen. Kun nuorisotyöttömyys on noin 50 prosenttia ja kun alkaa olla jo arjen tarpeista puutetta, niin voidaan kysyä myöskin tätä moraalista tasoa, ollaanko tässä toimimassa oikealla tavalla tätä talouskriisiä selvitettäessä.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Uppoavassa laivassa emme pohdi sitä, osallistummeko veden pumppaamiseen solidaarisuudesta vai itsekkäistä syistä. (Juho Eerola: Joka laivaan ei kannattaisi lähteä mukaan!) Kun sattuu onnettomuus tai kun joudutaan kriisiin, heti kysytään, kenen on syy. Tärkeää on, että kysytään. Oikeudentuntomme vaatii, että syypää onnettomuuteen ja kriisiin pyritään saamaan selville ja että hänet pannaan vastuuseen.

Kun kriisi on päällä, ei voi tyytyä vain syyllisen etsintään. Vielä tärkeämpää on estää kriisin laajeneminen. Ensimmäinen tavoite onkin yrittää saada kriisi jotenkin hallintaan. On ihan selvää, että Euroopan finanssikriisin syylliset tulee löytää ja panna vastuuseen — tämä on oikeutettu vaatimus — mutta päälle kaatuvassa tilanteessa ei riitä se, että tehdään tarkkaa analyysiä syyllisten löytämiseksi. On estettävä kriisin laajeneminen. (Juho Eerola: Näillä tukipaketeillako?) On pysäytettävä ja yritettävä ottaa hallintaan tämä onneton ja tuskallinen tilanne.

Täällä on puhuttu Euroopan unionista laivana. Se onkin hyvä vertauskuva. Kun joku on tyhmyyttään tai ilkeyttään tehnyt reiän laivan pohjaan, ei hyödytä etsiä reiän tekijää. Ensimmäiseksi on huolehdittava siitä, että reikä tukitaan ja että jokainen osallistuu veden pumppaamiseen laivan ulkopuolelle. Särjetty laiva uppoaa, elleivät kaikki ponnistele sen korjaamiseksi ja pinnalla pitämiseksi.

Arvoisa puhemies! Uppoavassa laivassa em-me pohdi sitä, osallistummeko veden pumppaamiseen solidaarisuudesta vai itsekkäistä syistä. Ihan sama, mistä syystä pumppaat vettä, kunhan pumppaat, sanoo laivan kapteeni, ja jokainen ymmärtää. Itsekkyys ja solidaarisuus ajavat samaa asiaa. Rotat jättävät uppoavan laivan, sanotaan. Sanotaan myös, että kapteenin tulisi jättää uppoava laiva viimeisenä. Minulle on luovuttamattoman tärkeätä ajatella niin, että sosialidemokraatit ovat lähempänä kapteenia kuin rottia. (Perussuomalaisten ryhmästä: Siinä uppoatte mukana!) Rottien viisaus voi olla intuitiivisesti kadehdittavaa, mutta se kuvastaa rottien elämäntapaa. Ne ovat tottuneet hyödyntämään sitä, mitä muilta jää, ja olemaan sitoutumatta mihinkään. Siksi ne jättävät laivan, jos vaistonvaraisesti aavistavat sen uppoavan. (Juho Eerola: Ja elonpäivät jatkuvat!) Kapteeni puolestaan on esimerkki ihmisestä, joka kantaa vastuuta koko yhteisöstä. Kapteenilla ei ole vastuu vain ihmisistä, laivan miehistöstä ja matkustajista, vaan koko hankkeesta. Hän vastaa myös aluksesta, laivan lastista ja koko matkan turvallisuudesta alusta loppuun. Kapteeni on hankkeen omistaja. Projektin omistajuus kuuluu kapteenille.

Sosialidemokraatit olivat vakaasti harkiten viemässä Suomea Euroopan unioniin ja sen ytimiin. Me olemme tahtoneet kuulua heihin, jotka ovat ottaneet tämän Euroopan unioni -nimisen hankkeen omakseen. Me katsomme, että Suomessa merkittäviltä osin tämän hankkeen omistajuus kuuluu meille, ei tietenkään vain meille, mutta myös meille. Haluamme edelleen olla Euroopan unionin kehittäjiä, uudistajia, vakauttajia. (Juho Eerola: Pumppaajia!) — Pumppaajia varmaan, juu. (Jussi Niinistö: Rahan pumppaajia!) — Uskomme euroalueen hyödyttävän yhteistä Eurooppaa ja siten myös meitä suomalaisia, yhteistä talousaluetta ja sen myötä meitä. Näemme ja tunnistamme Euroopan unionin ja euroalueen ajankohtaiset, aivan mahdottoman suuret vaikeudet, mutta meillä ei ole rotan vaistonvaraista reagointitapaa, joka kehottaisi jättämään uppoavan laivan. Näin ajattelen. Me kuulumme niihin, jotka ottavat vastuuta tämän laivan kulusta. Näyttää, että välillä se käy kivillä ja kulku on vaivalloista.

Kuten edustaja Kumpula-Natri täällä sanoi, iso laiva kääntyy hitaasti. Me teemme parhaamme, jotta käännös turvallisemmille vesille tapahtuu ja toteutuu. Voi olla, ja onkin, että kyljet vähän raapivat rantapusikkoa ja pohjaan jää lommoja, mutta uskomme, että matkaa tulee jatkaa. Uskomme, että aluksen runko kestää ja vähäistä suuremmilla fiksauksilla siitä saadaan entistä parempi.

Arvoisa puhemies! On selvää, että komentosillalle tarvitaan uudistuksia tässä laivassa. Suunnistusvälineet ovat olleet alkeellisia siihen nähden, miten isolla aluksella purjehditaan. Yhteisvaluutan myötä syntyneet riskit ovat olleet valtavat, eikä niitä ole havaittu ajoissa, kun navigointivälineet ovat surkeat. Onneksi parannuksiin on ryhdytty, kun pankkivalvontaa ja vakavaraisuussäännöksiä uudistetaan.

Markkinatalous ilman julkista valvontaa ja sääntelyä on kuin laiva ilman navigointivälineitä. Hyvällä onnella matkaa voi tehdä pitempäänkin, mutta jossain vaiheessa reitiltä eksynyt alus karahtaa kivelle. Silloin on hätätoimien aika. Silloin katsotaan, kuka jättää laivan ja kuka kantaa vastuun laivan pelastamisesta, (Perussuomalaisten ryhmästä: Uppoaa mukana!) solidaarisuudesta tai itsekkyydestä, lopulta ihan sama, kunhan laiva ei uppoa.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä täällä salissa kun tätä keskustelua kuuntelee, niin tämä on hieman erikoinen tilanne: jos tarkasti kuuntelee kaikkien puolueitten puheenvuorot, niin kaikki pitävät tärkeänä sitä, että jollakin tavalla tämä kriisi hoidetaan ja Suomen työllisyys ja tulevaisuus turvataan, ja kukaan täällä ei ole halunnut eurosta erota eikä EU:sta erota. Sen takia ikään kuin jokainen haluaa sammuttaa palon, mutta väittely koskee enemmänkin sammutustekniikkaa, kuinka paljon IMF:n pitäisi olla mukana ja kuinka paljon euromaiden pitäisi olla mukana.

Ainakin oma käsitykseni on se, että vaikka kuinka vastenmielistä tämä tukeminen on, niin kyllähän tämä Euroopan unioni on sellainen rakennelma, joka on Suomelle sisämarkkina — se on siinä mielessä tärkeä — se on turvallisuuspoliittinen elementti, siitäkään emme varmaan kovin paljon voi olla eri mieltä, vaikka EU:lla ei omaa turvallisuuspoliittista eikä omaa puolustuspoliittista roolia varmaan Nato-järjestelmien ulkopuolella koskaan tulee olemaankaan.

Yksi asia, mistä hallitusta ja erityisesti valtiovarainministeriä ja pääministeriä tulee kiittää, on se, että kyllähän tämä tukipaketti on aivan toisenlainen kuin nämä edelliset. (Jussi Niinistö: Tämä on fantastinen!) — Sitä en tiedä, onko tämä fantastinen, mutta siinä on sellainen oikeudenmukaisuusperiaate, että ne omistajat, jotka eivät ole pystyneet yritystoimintaa harjoittamaan oikeilla periaatteilla, ovat menettäneet omaisuuttansa ja omistustansa, ja sehän on täysin oikea periaate. Ne sijoittajat, jotka ovat antaneet rahansa tällaisten omistajien käsiin, jotka eivät pysty johtamaan yritystä menestyksellä vaan ajavat sen tappiolle, menettävät myös rahansa. Minusta tässä toteutuvat yrityselämän täysin normaalit periaatteet, joiden kaikissa muissakin aikaisemmissa paketeissa olisi pitänyt olla vastaavalla tavalla esillä.

Jos me haluamme nähdä jotakin positiivista tässä paketissa tämän edellä mainitun lisäksi, niin kyllähän tämän paketin kovat ehdot, mitkä nyt tässäkin ovat selvästi nähtävillä, ennennäkemättömän kovat ehdot, ovat selvä pelote näille muille Euroopan pankeille ja Euroopan maille, mihinkä tämä tuleva tukipaketti nojautuu, jos semmoisia tukipaketteja tarvitaan. Eli nämä periaatteet ovat nyt oikealla tasolla, vaikka se kuinka vastenmielistä meille kaikille onkin olla tukemassa joitakin maita, joiden kulttuuria me emme välttämättä tunne ja joiden veronkeräämisjärjestelmät ovat meidän näkemyksemme mukaan varmasti ja selvästi puutteellisia.

Kuitenkin kiitän hallitusta, että me olemme nyt saaneet tässä nähdä aivan uudenlaisen paketin. Tämä paketti varmaan antaa sitten perusteet ja suuntaviivat niille mahdollisille tuleville paketeille, joita me kukaan emme tietenkään toivo tulevaksi.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen seurannut kyproslaisten elämää vuodesta 81 lähtien. Silloin 12-vuotiaana vierailin perheeni kanssa turistina pienessä Pafoksen kylässä. Sen jälkeen kymmeniä kertoja olen käynyt Kyproksella ja asunut siellä kaksi vuotta.

Vuonna 81 peltotyöt tehtiin vielä härillä. Iltaisin kylä pimeni, koska sähköjä ei kylässä ollut kuin pienellä kadunpätkällä. Vesi lämmitettiin auringolla ja suihkussa käytiin illalla, kun vesi oli lämmintä. Muistan erään keskustelun hotellimme työntekijän kanssa. Kysyin häneltä, että "miksi olet aina niin hyvällä tuulella". Hän vastasi "koska olen hengissä". Saaren jakaneesta sodasta oli kulunut vasta seitsemän vuotta. Osa ihmisistä oli menettänyt jonkun perheensä jäsenistä, kolmannes heistä oli menettänyt miehityksessä kotinsa ja kaiken omaisuutensa.

Minulla on ystäviä saaren molemmilla puolilla, etelässä ja miehitetyssä pohjoisessa. He ovat tavallisia ihmisiä. He eivät keinottele. He eivät pelkää työtä. He tekevät useampaakin työtä, maksavat veroja, ja jos joku pankkiin tallettaa isoja sijoituksia tai talletuksia, hän tallettaa ne omaa kotia tai lastensa koulutusta varten. Olen tavannut monta siivoojaa, jotka tekevät työtä aamusta iltaan, jotta heidän lapsensa pääsevät hyviin yliopistoihin opiskelemaan. Osa ystävistäni asuu saaren pohjoispuolella, joka on Euroopan unionin unohdettu saareke. Kyproksen turkkilaiset, joista emme tänään puhu, ovat Euroopan unohdettu kansa, jonka olemassaoloa harva muistaa, saatikka välittää heidän hyvinvoinnistaan. Ja kun talouskriisi on ohi, on aika laittaa kaikki energia topakasti Kyproksen kahtiajaon ongelman ratkaisuun.

Vuosien aikana olen nähnyt Kyproksen talouden nousun, sen, kuinka toinen ja kolmas sukupolvi on vaurastunut vanhempiensa työllä, omalla yrittämisellä, opiskelemalla ja hyvien työpaikkojen kautta. Valitettavasti talouskasvu on ollut liian nopeaa, ja kun ulkomaista rahaa alkoi virrata maahan sijoittajien ja ulkomaisten yrittäjien muodossa, Kypros tarjosi hyvät mahdollisuudet yrittämiselle, niin sen jälkeen tuli harha, että kasvu olisi ikuista. Nyt ajatellen — ja varsinkin täältä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta voisi ajatella — pieni jarruttelu olisi ollut tarpeen, lisääntyneet tulot olisi kannattanut sijoittaa vahvan perusturvan rakentamiseen. Toki näillä rahoilla, mitä Kyprokselle on tullut, on rakennettu teitä ja sairaaloita, eli ei kaikki ole mennyt vain roistojen taskuihin.

Täällä on kuultu tänään todella kovaa puhetta, ja olen hämmästellyt kokeneiden oppositiopoliitikkojen puheita. Siinä on kaukana ymmärrys tavallisia ihmisiä kohtaan. On täällä ollut paljon ymmärtäviäkin puheita, ja puheet on valmisteltu hyvin, parhaan ymmärryksen mukaan. Kyproksen kohdalla on tärkeä erottaa pankkien ahneudesta johtuva toiminta ja tavallisten kotitalouksien tilanne. Täällä on ihmetelty Kyproksen alhaista yhteisöveroprosenttia, mutta sen alhaisuus on ihan loogista, sillä sen varaan on vuosien aikana laskettu, että ulkomaiset yritykset hakevat kotipaikakseen Kyproksen.

Illan yksi tärkeä kysymys on ollut, mistä kyproslaiset saavat tarvittavan oman osuutensa eli sen 13 miljardia euroa, ja kyllähän heidän pitää maksaa myös 10 miljardin euron tukipaketti joskus takaisin. Kyproslaiset joutuvat ilman muuta kovan paaston eteen. Toki auttaa se, että osa näistä rahoista nyt leikataan sijoittajilta, mutta ison työn tekevät itse kyproslaiset. Siksi on tärkeätä, että he saavat tukea rakenteidensa uudistamiseen, olipa se henkistä tukea, asiaosaamista tai investointeja Kyprokselle, kauppakumppanuuksia.

Hallitus tekee sen, minkä katsoo parhaaksi. Kyproksen systeeminen vaikutus on todettu, sijoittajavastuu on nyt varmistettu, ja maksumiehiksi joutuvat suursijoittajat. Mahdollinen rahanpesu ei sinänsä ole syynä kriisiin, kuten täällä edustaja Halla-ahokin totesi, ja siksi rahanpesuepäilyt on käsiteltävä vakavasti otettavana lukunaan ja syylliset on saatettava tietenkin tilille teoistaan.

Tähän lopetan nyt puheeni. Kiitoksia tämän päivän hyvistä keskusteluista, olemme oppineet toisiltamme paljon.

Kari  Rajamäki  /sd:

Arvoisa puhemies! Ehkä ihan taustaksi tästä kokonaisuudesta kesältä 2010 omista puheistani kolme lainausta, jotka kuvaavat ensinnäkin tätä säätelemättömän, valvomattoman kasinokapitalismin luomaa tilannetta.

Kanava-lehdessä 2007 Seppo Lindblom totesi sanatarkasti: "Nähtävissä on ennen muuta niin sanotuksi kvartaalitaloudeksi kutsutun elinkeinoelämän virtausten voimistuminen eli lyhytjännitteisen omistajaintressin esiin tunkeutuminen. Osin se kertonee tietotaidon talouden mukanaan tuomasta kaivatustakin dynamiikasta, mutta ennen kaikkea yritystoiminnan sosiaalisen koodin muutoksesta, moraalin rakoilusta ja yritysjohdon ahneudesta, jolle ei löydy mitään markkinataloudellisia perusteita. Juuri kun markkinatalouden merkitystä on korostettu modernissa yhteiskuntapolitiikassa, niin sen itsekuri pettää ja se etiikka yskii huolestuttavalla tavalla." Tämä näkyi Suomessa, mutta tämä rupesi näkymään koko Euroopassa.

Raimo Sailas totesi "Kun poliitikot lintsaavat" -otsakkeella silloin: "Siksi ja vain siksi, että eurooppalaiset poliittiset päättäjät olivat useita kertoja rikkoneet tekemiään sopimuksia ja päätöksiä, moni euromaa harjoitti vastuutonta budjettipolitiikkaa ja EU-tasolla rikottiin tehtyjä sopimuksia, luottamus meni ja pää tuli vetävän käteen."

Kun SDP sitten vetosi myöskin vastuuseen ja kansallisen edun arviointiin, niin puhemies Sauli Niinistö tähän yhtyen totesi: "Suomella puolestaan on ehdoton oikeus odottaa, että se voi sanella ehtoja annilleen. Kun vastuun määrä on suurempi kuin yksikään toinen meno- tai vastuuerä Suomen historiassa, on kyllä syytä perin pohjin miettiä, miten me parhaiten vältämme tappion vaaran."

Tämä taustoitus on ehkä paikallaan, kun nyt ajattelemme nimenomaan tämän moraalikatokattauksen jatkumista Euroopan rahoitusvakausvälineen pohjalta, jossa Suomelle on väistyvien takaajien kautta tullut lisävastuita.

Kyproksen osalta on kiistatta selvinnyt niin Saksan tiedustelupalvelun kuin muiden raporteissa, että kyseessä on todella rikollisen rahan toimintaa, venäläisten oligarkkien rahanpesua, ja tämä on erittäin vakava asia. EVM:n tuen ehtonahan piti olla, että pankkivalvonta on riittävän tehokasta ja kattavaa. Tältä osin ei Europolia ja muita toimijoita ole riittävästi käytetty.

Valitettavasti on myös sanottava, että tämä Kypros ei pysty maksamaan ja hoitamaan osaansa. Jo viime viikon lopulla Euroopan talousasiantuntijat totesivat, että näkymät tukijärjestelmän osalta ovat olleet liian optimistisia. Tämä tulee vääjäämättä myöskin vaikuttamaan asiaan. Sen takia mielestäni asia olisi pitänyt hoitaa niin, että maa, joka aikaansaa tilanteen, olisi euroalueesta irrotettuna vastannut tästä.

SDP muutti erittäin paljon monia asioita ja juuri johdonmukaisesti esittämänsä linjan mukaisesti paitsi vakuuksissa myöskin ERVV:n osalta. Nyt on tärkeätä, että mikäli jokin euromaa pyytää lainamuotoista tukea tai muuta, Portugalin jälkeen Suomi lähti siitä, että vain sillä ehdolla, että saa takausosuudelleen vakuudet kyseiseltä maalta. Tämä oli lähtökohta rajata Suomen tosiasiallisia vastuita. Ja edelleen hallitusohjelman mukaisesti on vaadittu finanssimarkkinoiden vakauttamista, avoimuutta, riskienhallintaa ja kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa sekä rahoitusmarkkinoiden sääntelyhankkeiden kehittämistä.

On tärkeätä myös korostaa eduskunnan budjettivallan ja kansallisen suvereniteetin eli riittävän suhdannepoliittisen itsemääräämisoikeuden turvaamista. Perustuslakimme ei saa taipua eurokriisissä niin, että se katkeaa. Tältä osin on huolestuttavia merkkejä, ja valtiovarainvaliokunta on muun muassa tämän takia joulukuussa edellyttänyt, että tältä osin on korostetun huolellisesti otettava eduskunnan budjettivalta ja kansallisen suvereniteetin asia huomioon.

EKP:n kautta on myöskin erittäin merkittävästi Suomea sitoutettu. Jopa kolme neljäsosaa eurokriisin tuesta on EKP:n kautta mennyt ohi kansallisten parlamenttien, ja tästä seuraa myöskin niin sanottua varjovelkaantumista, joka on hyvinkin merkittävää, 7—8 prosentin luokkaa, Suomelle.

Valtiovarainvaliokunta on katsonut ja sosialidemokraatit matkan varrella, että hallituksen on syytä arvioida huolellisesti, kuinka suuriin sitoumuksiin enimmillään voi Suomi suostua vaarantamatta Suomen luottoluokitusta ja valtion mahdollisuuksia huolehtia velvoitteista ja vastuustaan. Kyseessä on käytännössä se, että tarvitaan myös perälauta. Kansallinen pelastusrengas on varmistettava myös meidän oman sosiaalisen turvallisuuden ja talouden ja työllisyyden näkökulmasta.

Herra puhemies! Kun lainasin tuossa eräitä henkilöitä, niin lainaan lopuksi vähän vanhempaa ajattelijaa. Me tunnemme vastuuta kansainvälisesti. Suomi tekee monia kansainvälisiä, turvallisuuteen liittyviä ja myös sosiaalisia kriisiin liittyviä tehtäviä. Omassa maassa myöskin on nähtävä sosiaalinen hätä ja sen kärjistyminen. J.V. Snellman totesi aikoinaan: "Niin tuhmia me emme täällä ole, että kuvittelisimme yhdenkään suurvallan uhraavan yhtäkään penniä tai yhdenkään krenatöörin koipea näin vähäpätöisen maamme puolesta."

Ehkä jossain vaiheessa on hyvä myös muistaa, että kansallinen pelastusrengas pitää kaikissa ratkaisuissa pitää mukana.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Korttitalo kaatuu lehti kerrallaan: Kreikka, Irlanti, Portugali, Kreikka uudestaan, Espanja ja nyt Kypros. Viisi euromaata on jo kontallaan, ja kohta ne ovat kanveesissa kokonaan. Jos Suomi ei pidä varaansa, kaadumme yhdessä muiden euromaiden kanssa.

Tässä salissa on viime kuukausina kuultu eurokriisin tiimoilta monenlaisia selvityksiä ja selityksiä. Milloin on rakennettu palomuuria ja lisätty tulivoimaa, milloin on autettu muuten vain. Monissa puheenvuoroissa ja monen ministerin suulla on todettu, että Suomella ei kerta kaikkiaan näytä olevan muuta vaihtoehtoa kuin osallistua tukipaketteihin. Valitettavasti tämäkin Kyproksen 10 miljardin euron tukipaketista kimmonnut keskustelu jälleen osoittaa, että mikään ei riitä. Ei pelasta palomuuri eikä riitä tulivoima, vaan noutaja tulee, jos ei itse hoida omia raha-asioitaan.

Arvoisa herra puhemies! Kun edellisen kerran rakensimme Kreikan ympärille palomuuria ja lisäsimme tulivoimaa, meille kerrottiin, että sillä toimenpiteellä padotaan ongelmat Kreikkaan. Nyt ministeri toteaa, että "Kyproksen ongelmat kärjistyivät Kreikan kriisin seurauksena". Eli mitä ilmeisimmin on käynyt kuin eräällä kaivoksella, että pato on murtunut. Vesi valuu lähes valtoimenaan, ja samalla tavalla karkaavat rahat Kyproksen pankeista. Eivät pitäneet rikkaiden euromaiden rakentamat padot ja palomuurit tälläkään kertaa. Kuka takaa, että tämä nyt puheena oleva manööveri olisi sitten se vihonviimeinen? Ei kukaan.

Kyproksen kuplan suuruudesta ja pankkitoiminnan erikoisuudesta kertonee jotain se, että julkisuudessa olleiden tietojen mukaan maan asukkaille asetettiin 200 euron päivittäinen nostorajoitus pankkiautomaatteihin. Kuitenkin samaan aikaan näyttää pankkien ulkomailla olevien tytäryhtiöiden ja sivukonttoreiden kautta valuneen maailmalle satoja miljoonia euroja joka päivä. Kyproksella olleet pankit olivat tiettävästi virallisesti kiinni ja virallisesti rahaliikenne poikki, mutta siitä huolimatta rahavirrat liikkuivat.

Arvoisa herra puhemies! Minä kysyn ministeriltä: Onko hallituksemme tiedossa, kuinka paljon Kyproksen pankeista pakeni rahaa? Mihin rahaa siirrettiin? Kuka taikka ketkä rahaa siirsivät? Mitkä olivat taseet juuri ennen kriisiä, ja mitä ne ovat tällä hetkellä? Aikooko hallituksemme selvittää edellä mainitut asiat, ennen kuin lähdemme jakamaan veronmaksajiemme varoja Kyproksen pankeille? Tuntuu käsittämättömältä, että suomalaiset yrittäjät ovat maksaneet yli 20 prosentin yhteisöveroa ja Kyproksella on maksettu vain 10:tä prosenttia. Vaikka Suomessa vero lasketaan 20 prosenttiin ja Kyproksella nostetaan nyt 12,5 prosenttiin, niin siltikin eroa on vielä 7,5 prosenttia.

Joitakin päiviä sitten julkaistiin EKP:n tutkimus, jossa selvisi, että näiden kriisimaiden kotitaloudet, pois lukien Portugali, ovat varakkaampia kuin suomalaiset kotitaloudet. Näiden taloudelliseen kriisiin ajautuneiden maiden verotus on ollut pääsääntöisesti alhaisempi kuin Suomen verotus. Onkin epäilyksiä myös siitä, että joiltakin ovat saattaneet jäädä verot maksamatta — puhutaan kauniisti harmaasta taloudesta. Samaan aikaan Suomessa korotetaan sähkön ja bensiinin veroa, leikataan kuntien valtionosuuksista, leikataan poliisien määrärahoista, ajetaan kuntia liitoksiin ja niin edelleen. Selvällä suomen kielellä sanottuna suomalaiset säästävät ja säästävät ja kiristävät vyötään, jotta voivat tarvittaessa vastata näille kriisimaille antamistaan takuista. Meillä suomalaisilla on sellainen perinne ja periaate, että me vastaamme velkamme viimeiseen saakka. Muistamani mukaan Suomi on maailmassa ainoa maa, joka on maksanut sotakorvauksensakin pennilleen. Tuntuu perin erikoiselta, kun suomalainen veronmaksaja kiristää vyötään ja hampaitaan, jotta voisimme tarvittaessa vastata myös sellaisten maiden talouksista, joiden veroaste on ollut huomattavasti suomalaista alhaisempi. Ministeri Urpilainen totesi puheessaan myös, että "budjetistamme ei nyt lähetetä rahaa Kyprokselle, eikä kotimaisilla sopeutustoimilla ole yhteyttä näihin ratkaisuihin".

Arvoisa herra puhemies! Minä en halua loukata ministeri Urpilaista, mutta joudun toteamaan, että minä en aivan usko, mitä hän sanoo, taikka sitten minä en ymmärrä hänen logiikkaansa, koska ainakin minun mielestäni hallitus sopeuttaa taloutta nimenomaan sen vuoksi, että taloudellamme olisi enemmän liikkumavaraa. Muistamani mukaan Suomen osuus EVM-potista oli noin 1,5 miljardia euroa, ja jostainhan tuokin rahasumma on poissa.

Lopuksi siteeraan vanhaa ja hyväksi koettua sanontaa toteamalla, että kannettu vesi ei kaivossa pysy. Tällä tarkoitan sitä, että apupaketit ja tukieurot eivät saa Kyproksenkaan taloutta jaloilleen, mikäli Kyproksen kansa ei muuta itse talou-tensa suuntaa.

Arvoisa herra puhemies! Minä kannatan edustaja Soinin esittämää epäluottamuslausetta.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Euroopan taloudellinen vakaus on pienen viennistä elävän Suomen ja koko euroalueen etu. Siksi on tärkeää, että tämän rahoitusvakauden säilyttämiseksi myös kriisimaiden tukemiseen osallistutaan yhdessä, Kyproksenkin kohdalla, vaikkei se ihan helpolta tunnukaan. Kyllähän me olemme joutuneet tätä kalkkia juomaan parin viime vuoden aikana jonkin verran.

Euroalueen rahoitusvakaus on tukitoimi myös sen hyväksi, ettei Suomen talous ajaudu syöksykierteeseen. Kehysratkaisun yhteydessä saimme juuri hyväksyttyä uudistuspaketin, jolla maamme työllisyyttä ja taloutta on mahdollista saada kasvuun, eikä tätä sovi nyt vaarantaa missään nimessä. Lisää epävarmuutta tai syvää lamaa ei kaivata meillä eikä muualla.

Sen vuoksi kannatan hallituksen määrätietoista ja euroa tukevaa politiikkaa. Suomi tarvitsee Euroopan unionia ja yhteistyötä muiden kanssa. EU puolestaan tarvitsee tiukempia yhteisiä pelisääntöjä. Virheistä ja epäkohdista täytyy oppia. Tällaisia katastrofeja ei saa jatkossa syntyä.

Hyvä on vielä kertaalleen muistuttaa, että Kyproksen tukipaketin ehdot ovat tiukemmat kuin minkään tähänastisista. Sijoittajavastuu toteutuu, ja Kypros menettää veroparatiisiasemansa. Porsastelijat menettävät merkittävän osan talletuksistaan. Nyt käytetään EVM-mekanismia, mikä tarkoittaa sitä, että rahaa ei mene lisää minnekään vaan tuki perustuu EVM-pääomaan, jonka Suomi on jo ajat sitten kokonaisuudessaan maksanut.

No, Kyproksen osalta on puhuttu rahanpesusta ja harmaasta rahasta. Varmasti puheet ovat aiheellisia. Rahanpesua ei tule hyväksyä, ja se on jatkossa estettävä EU:n asettamin ehdoin ja kaikin mahdollisin keinoin. Rahanpesu ei kuitenkaan ole tämän kriisin syy. Tavalliset kyproslaiset eivät ole osallistuneet rahanpesuun. Heitä meidän pitää auttaa nousemaan tästä kriisistä, ja siihen tarvitaan EVM-tukea.

Kyproksen ongelmat johtuvat suurin piirtein samasta syystä kuin meidän Suomen pankkikriisi aikoinaan 1990-luvulla. Pankit saivat ylen määrin talletuksia, lainasivat rahat avokätisesti ja ehkä typerästi eteenpäin. Nyt tässä tapauksessa lainaaja oli Kreikan valtio ja soppa valmis. Kyproksen kriisi on siis osa Kreikan kriisiä.

Edustaja Hongisto, joka ei näytä enää olevan paikalla, täällä äsken totesi, että ei kannettu vesi kaivossa pysy. Mutta kun muistellaan sitä, kuinka Suomi nousi 90-luvun pankkikriisistä ja lamasta ulkomaisen lainan turvin, niin se vesi ainakin on pysynyt kaivossa, vai meneekö meillä nyt aivan katastrofaalisen huonosti? Olisiko se tuki pitänyt olla ottamatta silloin vastaan?

Kuten alussa totesin, EU:n ja euroalueen vakaus on meille suomalaisille tärkeä asia muun muassa viennin ynnä muun kannalta. Kypros on siis osa tätä yhtälöä. Ei kukaan täällä näitä kriisejä toivo. Silti meidän tulee osallistua. Kyse on myös Suomen hyvinvoinnista. Toki meidän tulee myös toimia aktiivisesti sen eteen, ettei euroalueella enää toiste tällaisia kriisitilanteita synny.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Eurokriisin hoito on pysynyt julkisessa keskustelussa vuosikausia. Keskustelu on keskittynyt lähinnä kulloinkin pinnalla olleisiin tukipaketteihin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mihin suuntaan euroalue kulkee ja minkälaisessa yhteistyössä Suomi haluaa olla mukana. Illan tässä vaiheessa on syytä pohtia tätäkin, nimittäin euron lisäksi uhattuina ovat demokratia ja kansallinen suvereniteetti.

Perussuomalaisten ajatuspajan, Suomen Perustan, tilaama ja Pellervon taloustutkimuksen tekemä selvitys "Miten euroalue kehittyy?" on lukemisen arvoinen. Sitä on täällä tänäkin päivänä siteerattu. Sen mukaan paine liittovaltiokehitykseen euroalueella kasvaa, sillä muutoin rahaliittoa ei saada toimivaksi. Lisääntyvään yhteisvastuuseen tulee tutkimuksen mukaan kuitenkin suhtautua kriittisesti, koska yhteisvastuu ei voi kasvaa niin suureksi, että sillä voitaisiin ehkäistä tulevia kriisejä. Se on realismia.

Jotkin taloustieteilijät, kuten professori Paul De Grauwe hiljattain Helsingin Sanomissa, painottavat, että yhteistä rahapolitiikkaa ei voi olla ilman yhteistä budjettipolitiikkaa. Kun valtaa ei haluta antaa enempää Brysseliin, pitää De Grauwe todennäköisenä, että rahaliitto nykymuodossaan hajoaa kymmenessä vuodessa omaan mahdottomuuteensa.

Perussuomalaisilla ei realistisena puolueena ole tähän skenaarioon lisättävää, kun vielä muistetaan, että vain muutama prosentti suomalaisista kannattaa liittovaltiokehitystä. Liittovaltiosta seuraisi Suomelle paitsi mittavia taloudellisia kustannuksia myös heikkenevä kansanvalta. Siksi Suomessa tulisi nyt avoimesti pohtia, haluammeko olla mukana yhä syvenevässä integraatiossa ja kasvavissa vastuissa. On punnittava valuuttaliittoon kuulumisen edut ja haitat ja vedettävä johtopäätökset.

Arvoisa puhemies! Omasta mielestäni Euroopan unionia on kehitettävä itsenäisten kansallisvaltioiden ja löyhän talous- ja vapaakauppaliiton suuntaan. Sanalla sanoen tahdon vähemmän EU:ta mutta parempaa.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus hehkuttaa nyt sijoittajan vastuusta, mutta toteutuuko se todella? Kriisitoimien kuluessa Kyproksen pankeista on nähtävästi poistunut jopa satoja miljoonia euroja päivittäin, vaikka pankit ovat olleet kiinni ja rahaliikenne virallisesti poikki. Rahavirta pankeista ja koko saarelta muualle turvaan näyttää rajoituksista huolimatta paisuneen pelkästään pankkisulun aikana miljardien eurojen mittaiseksi. Siirtojen takana lienevät lähinnä kriisipankkien ulkomaiset suurtallettajat, kuten venäläiset liikemiehet, joiden talletuksia leikkaamalla oli tarkoitus kattaa pankkien tappioita.

Rahapaon ja pankkisulun vuotamisesta ovat kertoneet esimerkiksi saksalaislehdet ja uutistoimisto Reuters. He ovat saaneet rahansiirroista vihjeen muun muassa keskuspankkien kautta ja heidän lähteistään.

Rahaa näyttää poistuneen esimerkiksi Kyproksen pankkien ulkomailla sijaitsevien sivukonttoreiden ja tytärpankkien kautta. Esimerkiksi kriisipankkien toimivat konttorit ja muut ulkomaan konttorit ovat tiettävästi koko viime viikon olleet toiminnassa. Niiden asiakkailla oli tilaisuus siirtää varojaan parempaan talteen rajoituksetta. Herää kysymys, paljonko on rahaa kadonnut Kyproksen pankeista ja mitä olivat taseet juuri ennen kriisiä ja nyt.

Teuvo  Hakkarainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Haapanen hyvin nätisti kertoi, kuinka ne siellä Kyproksella härillä ja muuten hoitivat niitä peltoja silloin 80-luvun alussa. Minä näin tuolla Keski-Amerikassa, kuinka siellä härillä ja näin tehtiin kaikkea, sahalle tuotiin puita ja sitten kuormat tehtiin, ja kymmenen henkeä oli esimerkiksi töissä. Me pystyisimme, jos me veisimme nyt Suomesta sinne paikallista tekniikkaa, muutamalla yksiköllä hoitamaan koko maan puuhuollon ja sahauksen ja kaiken tämmöisen, mutta siinä tapahtuisi tämmöinen ylikuumeneminen elikkä sinne jäisi työttömäksi ihmisiä, ne kaverit siinä, ja nämä muutamat hoitaisivat sen pois.

Tässä Kyproksen kriisissä on muuten sama juttu. Ennen kuin ne tulivat euroon, siellä oli korkotaso jotakin lähellä 10:tä prosenttia ja sillä sai lainaa. Nyt korkotaso tippui tuonne lähelle nollaa, 1—2:een, ja sitä sai holtittomasti nyt ottaa sieltä. Elikkä ihan sama kuin käytännön elämässä kävi siellä pankkielämässä. Kreikkalaiset aikanaan tulivat, sama tilanne: saivat holtittomasti halpaa rahaa ja sitä otettiin ja siitä tuli pankkikriisi, eurooppalainen pankkikriisi, jota me nyt maksamme.

Tähän täytyy ottaa ihan normaali käytännön järki mukaan. Emme me saa laitettua kuntoon Etelä-Euroopan taloutta, siellä on erilaiset järjestelmät, kulttuurit, kaikki. Niin kuin Hongisto sanoi, kannettu vesi ei kaivossa pysy. Sinne täytyy mennä vain pikkuisen antamaan vihjeitä: oma talous kuntoon, niin kuin mekin laitoimme silloin 20 vuotta sitten. Kyllä minä hyvin läheltä näin sen kriisin, mikä meillä oli silloin, mutta vyötä kiristettiin ja laitettiin asiat kuntoon ja velat maksoimme itse eivätkä toiset.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Hakkaraiselle näteistä sanoista myös.

Tänä päivänä yksi asia, mitä ei ole käsitelty, on tämä väite tai puheet siitä, että Kyproksen pitäisi erota eurosta, mutta onko kukaan sitä miettinyt, mitä siitä seuraisi? Kypros on EU-maa itäisellä Välimerellä ja se on kolmen maanosan yhtymäkohdassa, mikä taas antaa monta hyvää syytä Euroopan unionille pitää maa likellä Eurooppaa, sillä Kyproksen kautta on helppo päästä Lähi-idän markkinoille. Taloutta tärkeämpää on kuitenkin rauha, ja Kypros Välimeren itäisessä kolkassa on tärkeä paikka kulttuurien kohtaamiselle. Se on siellä lähellä kriisialttiita alueita, ja sillä tavalla minun mielestäni on erittäin tärkeätä, että Kypros on Euroopan unionissa, että se on euroalueessa.

Sitten vielä sekin näkökulma, että jos se irrotettaisiin — näin spekuloidaan, sitä ei toivottavasti eikä missään nimessä tapahdu — Euroopan unionista, niin haluammeko me todellakin, että silloin sinne tulisivat kiinalaiset tai arabit, tai joku sen maan ostaisi sitten kuitenkin ja rahoittaisi, ja mitä kaikkia riskejä taas siitä saattaisi seurata, huumeita — en tarkoita, että niitä nyt tulisi välttämättä, mutta minusta se on hyvä, että Kypros on Euroopan unionissa, koska sen geopoliittinen asema on sellainen, että sieltä tulee monta muuta uhkatekijää Eurooppaan. Tätä näkökulmaa ei tänään ole vielä käsitelty.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kun on kuunnellut, niin mieleen on kyllä tullut hieman sekin, että ei ihan loppuun asti aina ajatella, mitä vaikutuksia milläkin olisi. Tärkeää on muistaa, että emme me ole tätä työtä tekemässä solidaarisuudesta näitä Etelä-Euroopan maita kohtaan vaan ihan itsekkäistä näkökulmista, suomalaisten työpaikkojen, meidän Suomen talouden itsekkäistä kulmista. Tässä keskustelussa pääministeri iltapäivällä kertoi ja siteerasi perussuomalaisten tekemää selvitystä, joka osoitti, että vaikutukset Suomeen olisivat erittäin kovat, jos nämä aiemminkin tuetut valtiot ulos eurosta laitettaisiin. Tämän tien nimeen näyttää ainakin keskusta edelleen vannovan, ja äsken edustaja Jussi Niinistö omassa puheessaan totesi, että on vedettävä johtopäätökset, mutta sen perään kuitenkin totesi, että hän kannattaa EU:ta. Se oli tietysti ihan hyvä uutinen sekin.

Arvoisa puhemies! Portugalin paketti on merkittävä siinäkin mielessä, että siinä toteutuu sijoittajavastuu, luodaan roskapankki ja pienten talletusten suoja. Kyse siis Kyproksesta, korjataan.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Niin, aivan oikein, pysytään asiassa.

Puhuja:

Kyllä, taisin äsken sanoa Portugali. Eli Kyproksen paketti ja pienten talletusten talletussuoja ovat erittäin merkittävät ja ne olivat Suomen tavoite.

Nyt kun näitä maita tässä keskustelussa esillä pidetään, niin kuin edustaja Haapanen toi esille ja myös edustaja Hakkarainen, on totta, että niiden maiden inhimillinen kriisi ei helpota näidenkään toimien myötä, vaan niissä maissa tarvitaan vielä omia toimenpiteitä muun muassa työttömyyden kitkemiseksi ja talouden saamiseksi terveelle pohjalle niin, että se alkaa toimia paremmalla tavalla. En tiedä, miten siinä onnistutaan, mutta toivottavasti Kreikasta, Portugalista, Kyprokselta ja näistä maista tahtoa siihen löytyy, että oman maan asiat kuntoon laitetaan.

Laila  Koskela  /ps:

Arvoisa puhemies! Olemme tulleet EU:n syventämiskehityksessä vaiheeseen, jossa EU pyrkii kaikin tavoin luomaan EU:sta liittovaltion, vaikka sitten vetämällä kansalaisiaan väkisin mukanaan. Tähän tarkoitukseen eurokriisillä on suuri välinearvo. Sen kautta eurokraatit pystyvät argumentoimaan liittovaltiokehityksen puolesta. Samalla sen avulla hoidetaan isojen EU-valtioiden omia taloudellisia ongelmia ja keskinäisiä valta-asemia, ja nyt tarkoitan isoilla mailla ainakin Saksaa ja Ranskaa. Eurokriisin viimeisintä näytelmää esitetään parhaillaan Iso-Britannian entisessä siirtomaassa Kyproksessa, joka tunnetaan enemmänkin veroparatiisina ja rahanpesun tyyssijana. Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys Kyprokselle annettavasta pelastuspaketista.

Nostan tässä kohtaa esiin EU:n hyvin liittovaltiohenkisen perustuslakisopimuksen, jossa määritellään unionin arvoiksi muun muassa ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Lista jatkuu vielä muilla arvoilla. Olennaisinta on kuitenkin huomata, että unioni käyttää näitä arvoja kahdella eri tavalla. Se edellyttää, että uusi unionin jäseneksi hakeva jäsenvaltio kunnioittaa edellä mainittuja arvoja. Toiseksi unioni voi väliaikaisesti pidättää jäsenvaltiolta jäsenyydestä johtuvat oikeudet, jos tämä jäsenenä ollessaan loukkaa sopimuksen arvoja. Onko Kypros kunnioittanut perustuslakisopimuksen arvoja?

Teuvo Hakkarainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Meillä täällä eduskunnassa, minä olen aikaisemminkin sanonut, on kakun tekijöitä ja sitten sen kakun jakajia, ja nyt niitä on vain lisääntynyt tuolta Euroopan suunnasta. Kyllä niitä jakajia varmasti riittää.

Niin kuin täällä Männistö sanoi ja Heinonen sanoi, että nyt tämä euroalueen vakaus on hirmuisen tärkeä asia, ja varmaan niinkin on, että nyt pitää euroa tukea, että se siinä pysyy. Semmoinen tunne tulee, kun näitä juttuja kuuntelee täällä, että jos nyt Suomi ei laita ja pidä sitä pystyssä, niin kaikki kaatuu meidän päälle.

Katsokaa vaikka Irakista esimerkkiä. Amerikkalaiset syytävät sinne miljardeja rahaa, kuule, kun ne pommittavat sitä ja laittavat sinne miehiä ja mitä laittavatkaan, eikä maailmantalous heilahda mihinkään. Miten se voi olla nyt, että jos tämä pieni Suomi täällä Pohjolan perukoilla ei nyt lähde tukemaan tätä Etelä-Eurooppaa, niin tuntuu, että koko finanssikriisi on meidän päällä? En minä ymmärrä. Minä olen tämmöinen yksinkertainen maalaiskansanedustaja.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri tänään totesi, niin kyllähän nämä raha ja valuutta ainoastaan luottamuksen varassa ovat. Jos markkinat eivät luota euroon, niin silloin tapahtuu korkojen nousu ja erinäköisiä rahan liikkeitä ympäri maailmaa.

Sen takia tämä on vaikea asia, koska me joudumme pienenä Suomena olemaan mukana tässä kansainvälisessä projektissa ja euron pelastamisessa. Riski sille, että Kypros siitä lähtee, vaikka moni sitä järkevänä pitäisikin — se ei ole varmaan yhtään väärä arvio — liittyy siihen, mitä sen jälkeen tapahtuu ja mitenkä usko tähän euroon ja valuuttaan sitten kehittyy tämmöisten tapahtumien jälkeen. Sitä on äärimmäisen vaikea arvioida, ja sen takia on jossain määrin helpompi maalata semmoinen tie, jota ei tarvitse kulkea, kuin se tie, joka nyt valitaan.

Mutta yksi, mitä itse näkisin positiivisena, on tässä kuitenkin, että pidettiin tästä talletussuojasta kiinni. Tämä 100 000:n talletussuoja on tavallisille ihmisille äärimmäisen tärkeä, ja sen täytyy olla EU:ssa ja eurossa aina. Jos sitä oltaisiin lähdetty rikkomaan, niin siinä olisi rikottu iso periaate. Tästä syystä minä näen tämänkin yksityiskohdan semmoisena, joka kannattaa tuoda positiivisessa mielessä esille. Tästä talletussuojasta on pidettävä jokaisessa euromaassa kiinni.

Toinen, mikä kannattaa nostaa esille, on tämä rahanpesu, harmaa talous ja veroparatiisit. Sehän on kokonainen tavallaan niin kuin kompleksi, jota pitäisi käsitellä yhdessä. Minusta tämä yksipuolisuus, mitä Kyprosta kohtaan nyt esitetään, että Kypros olisi ikään kuin se ainut rahanpesupaikka ja veroparatiisi, eihän se mitenkään pidä paikkaansa.

Jos minä esitän kysymyksen, mikä Euroopan suuri pankki on sellainen, jossa ei tapahdu rahanpesua lainkaan, niin minä haluaisin kuulla sen vastauksen. Koska kaikki nämä pankit ovat sillä tavalla toisiinsa yhteydessä ja raha liikkuu napin painalluksella, niin minun mielestäni tämä koko veroparatiisikysymys on semmoinen, johon EU:n pitää suhtautua vakavasti. Yksi koko tämän kriisin taustatekijä on se, että meidän veronkantokyky on selvästi heikko, koska käytetään liian paljon hyväksi näitä veroparatiiseja, myös suomalaiset yritykset ja kansainväliset yritykset. Tämä on yksi keskeinen syy, minkä takia näitä ongelmia nyt on meidän käsissä.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Vajaa kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin Kypros EU:n jäseneksi. Ihmetystäni herättää, kuinka yksi Euroopan varakkaimmista maista on nyt sisäisen konkurssin partaalla. Luotiinko Kyproksen varallisuus keinoin, jotka eivät kestä päivänvaloa? Mene ja tiedä. Nyttemmin on paljastunut, että valtio on toiminut niin sanotun harmaan talouden oppi-isänä, jota muun muassa Venäjän ökyrikkaat hyödynsivät rahanpesussaan. Venäläisten rahat olivat todennäköisesti hajonneen Neuvostoliiton entistä omaisuutta, jota oli realisoitu hämärämiesten toimesta.

Kypros on konkurssikypsä valtio, mitattiinpa sitä millä mittarilla tahansa. Kun Kyproksen valtion vuosibudjetti on luokkaa 18 miljardia ja valtionvelka on tällä hetkellä lähes yhtä suuri eli 90 prosenttia bkt:sta ja kun valtionvelkaan lisätään myönnettävä tukipaketti, tuntuu yhtälö mahdottomalta, eli Kypros ei selviä koskaan veloistaan ilman näiden anteeksiantoa.

Miettikääpä, arvon harvalukuiset kansanedustajat: Jos Suomen valtionvelka on 96 miljardia, lisätään vuosibudjetin määrä lisävelkaa eli 54,5 miljardia, olisi Suomen velkavastuiden määrä jo 150,5 miljardia eli jokaista Suomen asukasta kohden meillä olisi 27 860 euron velkataakka. Eivät taitaisi pullat olla hyvin uunissa. Samankaltainen tilanne on tämän päivän Kyproksessa. Miettikääpä sitä.

Kuten tunnettua, Suomi on vaatinut, että Kyproksen rahanpesupuuhastelu täytyy selvittää ennen tukipäätöksiä. Kuinka on käynyt? Asiaa ei ole selvitetty, mutta päätökset on tehty. Kyllä luottamus Suomen hallituksen päätöksiin vähemmästäkin horjuu.

Arvoisa puhemies! Mikä on sitten Kypros-operaation niin sanottu punainen lanka? Mielestäni se on samansisältöinen kuin Kreikan pelastamisessa, eli kyse on suurten EU-maiden Saksan ja Ranskan pankkien pelastamisesta, ovathan Saksan saamiset Kreikan pankeilta 82 miljardia ja Ranskan 62 miljardia euroa. Suhteellisesti lähes samankaltaiset ovat ko. maiden saamiset myös Kyprokselta. Eli Suomi ei tosiasiassa auta Kyprosta, vaan EU:n mahtimaiden Saksan ja Ranskan pankkeja.

Kyproksen tapauksessa Suomi on lyönyt päänsä jälleen Karjalan mäntyyn, koska Venäjä ei halua tunnetuista syistä EU-maita Kyproksen asiassa auttaa. Suomen hallitus kävelee myös upottavalla suolla, sillä ovathan Suomen takausvastuut Kypros-paketista lähes 2 prosenttia, 1,89, eli noin 200 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että Georg Malmstén lauloi laulussaan Nikkelimarkka, että ainahan on maksettava, eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu. Maalaamatta sielunvihollista seinälle ennustan tässä ja nyt, että Suomelle ja suomalaisille koittavat lähivuosina kovat ajat nykyhallituksen ja EU-tukipäätösten vuoksi. Miksi? Siksi, että takaajat ovat konkursseissa aina ne viimeiset maksumiehet.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua on käyty tästä asiasta tänään, ja tietysti suurin osa, erityisesti oppositio, manaa sitä, kuinka on väärin toimittu ja niin edelleen.

Itse haluaisin — ja onneksi moni muukin täällä kuitenkin haluaa — luoda katseen tulevaisuuteen ja siihen, mitä voimme tehdä Kyproksen auttamiseksi ja Kyproksen pelastamiseksi. Minun mielestäni tuossa edustaja Haapasen aiemmassa puheenvuorossa oli kyllä suurta viisautta, kun hän puhui tästä Kyproksen yhdistämisestä. Minun mielestäni se on tässä arsenaalissa aivan liian väheksytty keino, jota voitaisiin käyttää Kyproksen talouden elvyttämiseksi. Nimittäin uskon siihen, että jos me saisimme tämän vuonna 2004 kansanäänestyksessä olleen Kofi Annanin yhdistämissuunnitelman kaivettua laatikosta ulos ja hyväksytettyä Kyproksella eli Kyproksen yhdistettyä, se aikaansaisi sellaisen taloudellisen aktiviteetin vyöryn suorastaan, että Kypros alkaisi taloudellisesti kehittyä ja varmasti ennätysajassa kaikista näistä kriisitalouksista toipuisi tästä kriisistä. Minusta tätä olisi kyllä hyvä pohtia ja suorastaan velvoittaa EU:ta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta tätä suunnitelmaa alettaisiin edistää.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Silloin kun se Kypros yhdistyy, niin sitten tulee Turkki meille vielä maksettavaksi sieltä lisäksi. Siinä käy niin.

Mutta nyt kun täällä on rummutettu vakuuksista ja tämmöisistä, niin minä ihmettelen sitä, että me... Minä olen tehnyt yrittäjänä kauppaa, nähnyt, minkälaisia Etelä-Euroopan maat ovat. Aikanaan tuonne Ruotsiin, Norjaan, Saksaan, Englantiin tehtiin vientikauppaa ja vientitakuulaitos takasi nämä kaupat. Sitten meille tuli parkettikauppaa ja semmoista tuonne Italiaan ja Espanjaan ja sinne päin, ja kun kysyttiin sinne vakuuksia, niin meille annettiin vastaus, että tehkää vain kauppaa, mutta ne ovat niin epäluotettavia maita, että me emme takaa niitä.

Nyt Kreikka esimerkiksi on huijaamalla tullut tähän euroon. Miten yhtäkkiä niistä on tullut tämmöisiä luotettavia ja vakuuttavia maita tässä pienessä ajassa, kun siellä muka ne vakuudet ovat? Minä en usko joulupukkiin.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kyllä, joo, tämä Kyproksen kahtiajaon ratkaisu on erittäin tärkeä, mutta sen täytyy tapahtua sillä tavalla, että se kunnioittaa näitten kyproslaisten — sekä Kyproksen turkkilaisten että Kyproksen kreikkalaisten — oikeutta ja antaa heille itsemääräämisoikeuden oman maansa asioihin. Sitä ei ole välttämättä hyvä kytkeä suoraan tähän, niin kuin ei varmaan edustaja Kopra tarkoittanutkaan, mutta todellakin tuen puhettanne siitä, että tähän täytyy sitten tarttua tomerasti, koska ilman muuta siitä on myös taloudellista hyötyä koko maalle.

Jos jotain hyvää nyt tässä hankalassa tilanteessa on, niin varmasti Kyproksen talouskriisi on vauhdittanut keskustelua rahanpesusta ja veroparatiiseista. Onkin oletettavaa, että tämän jälkeen EU ottaa kriittisemmän kannan veroparatiiseihin, sillä niitähän toki on ympäri maailmaa. Tämä rahanpesun selvittäminenhän on ollut yksi tämän tukipaketin ehto, ja tähän toimeen onkin ryhdytty ripeästi, ja pian saadaan sitten tuloksia tästä selvityksestä, Deloitte-raportista.

Keskustelu päättyi.