Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä kuluvan vuoden ensimmäisestä lisätalousarviosta. Samalla valiokunta on jo saanut valmiiksi myös mietintönsä määrärahakehyksistä vuosille 2004—2007. Tämä on vaatinut suhteellisen tiivistä työtahtia niin valiokunnan jaostoissa kuin itse valiokunnassakin.

Lisätalousarviomietinnössään valtiovarainvaliokunta katsoo, että viimeaikaiset tiedot kansantalouden kehityksestä osaltaan vain korostavat lisätalousarviossa esitettyjen toimien tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Kotimaisen kysynnän ja taloudellisen kasvun vahvistamiseksi sekä hyvän työllisyyskehityksen turvaamiseksi hallitus ehdottaa lisätalousarviossaan hallitusohjelman mukaisesti välittömiä elvytystoimia. Työllisyyskehitystä tavoitellaan työvoimapoliittisia määrärahoja ja muuta työllisyyttä edistäviä menoja lisäämällä sekä ansiotuloverotusta keventämällä.

Valiokunta ei ole tehnyt hallituksen lisätalousarvioehdotukseen euromääräisiä muutoksia. Kipukohdiksi mietinnössä todetaan esimerkiksi Vankeinhoitolaitoksen ja Rajavartiolaitoksen määrärahat. Valiokunta panostaisi edellä todetun lisäksi jo tänä vuonna esitettyä enemmän perusradanpitoon. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös tieverkon kuntoon, joka liikennemäärien kasvaessa ja määrärahatason laskiessa etenkin alemman tieverkon osalta heikkenee. Lisäksi yritystuen kohdalla valiokunta on viitannut Talgon Otanmäen junavaunutehtaan toiminnan loppumiseen, ellei tehdas saa pikaisesti uusia tilauksia. Myöskin telakkateollisuuden ja autoteollisuuden tilanteeseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Puhemies! Saamamme selvityksen mukaan Vankeinhoitolaitoksen tilanne on edelleen hankala, eikä tilanne lisätalousarviossa tehtävän määrärahaohjauksen jälkeenkään poikkea valtiovarainvaliokunnan varsinaiseen lisätalousarvion mietintöön kirjaamasta tilanteesta. Vankeinhoidon viimeaikaisessa kehityksessä huolestuttavaa on se, että kasvava vankiluku on ohjautunut lähinnä suljettuihin vankiloihin. Samalla vankien osallistuminen tavoitteelliseen päivätoimintaan on merkittävästi vähentynyt ja jäänee selvästi talousarviossa asetetun 60 prosentin tavoitteen alle. Lisämäärärahasta huolimatta todennäköistä onkin, että syksyllä edelleen joudutaan tekemään vankilakohtaisia päätöksiä siitä, miten toiminnot, muun muassa työtoiminta, sopeutetaan käytettävissä oleviin määrärahoihin.

Valtiovarainvaliokunta on pitänyt tässä yhteydessä tärkeänä keinoja, joilla vankiluvun kasvua voitaisiin hillitä. Sakon muuntorangaistuksen järjestäminen ja rikosten sovittelu ovat osa tätä keinovalikoimaa. Budjetoinnissa tulee jo Vankeinhoitolaitoksen pitkäjänteisen toiminnankin näkökulmasta päästä siihen, että tarvittavat lisämäärärahat otetaan huomioon varsinaisessa talousarviossa.

Rajavartiolaitoksen osalta saamamme selvityksen mukaan laitos ei kuluvalla vuodella käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ilman erillistoimia kykene täyttämään sille valtion talousarviossa asetettuja tavoitteita. Rajavartiolaitos ei selviä edellä todetuista haasteista pelkästään sisäisin toimenpitein kohdentamalla olemassa olevaa henkilöstä uudelleen. Ellei lisämäärärahoja saada, saamamme selvityksen mukaan vaara on muun muassa se, että kaikkia raja-asemia ei voida pitää auki ympärivuorokautisesti.

Maa- ja metsätalouspääluokan osalta on kiinnitetty huomiota muun muassa vesivarojen käyttöön ja hoitoon. Valiokunta toteaa, että toteuttamiskelpoisia hankkeita on runsaasti vielä nyt esitetyllä lisämäärärahalla loppuun saatettujen hankkeiden jälkeenkin. Tarvittaessa näihin hankkeisiin on voitava valiokunnan aiemman kannan mukaisesti käyttää myös työllisyysmäärärahoja.

Edellä jo viittasin perusradanpidon määrärahaongelmiin. Perusradanpitoon ehdotetaan noin 45,4 miljoonan euron lisäystä, josta korvausinvestointeihin on tarkoitus käyttää 30 miljoonaa euroa. (Hälinää)

Kiitos, puhemies! — Saadun selvityksen mukaan rataverkon kunnossapito edellyttää, että korvausinvestointeihin on käytettävissä vuosittain 170 miljoonaa euroa. Perusradanpidon rahoitus on kuitenkin vähentynyt viime vuosina ja liikennerajoitukset ovat lisääntyneet. Uusia käyttörajoituksia joudutaan harkitsemaan useille rataosuuksille sekä myös ratapihoille.

Myöskin on tietysti niin, että rataverkon huono kunto vaikeuttaa teollisuuden kuljetuksia ja heikentää talouden kilpailukykyä. Valiokunta pitää tärkeänä, että rataverkon peruskorjauksessa kiinnitetään huomiota kokonaistaloudellisuuteen siten, että rataosuuden peruskunnostuksen yhteydessä tehdään myös nopean junaliikenteen edellyttämät muutostyöt. Näin voidaan toimia taloudellisesti järkevällä tavalla, vähentää rakennustöiden aiheuttamia häiriöitä junaliikenteelle ja saada investointien tuoma hyöty nopeammin käyttöön.

Talouden hitaan kasvun vaihe alkoi Suomessa jo vuoden 2000 loppupuolella, ja näkymät ovat siis epävarmat. Valiokunta on kiinnittänyt yrityspolitiikan osalta siinä yhteydessä erityistä huomiota metalliteollisuuden sekä telakkateollisuuden tulevaisuuden näkymiin. Etenkin Varsinais-Suomessa ja Kainuussa metalliteollisuuden tulevaisuuteen kohdistuu uhkakuvia ja paineita, joita tilausten puute aiheuttaa. Varsinais-Suomessa sekä meriteollisuuden että Uudenkaupungin autotehtaan tulevaisuus on hyvin, voidaan katsoa, tietyllä tavalla vaakalaudalla. Myös Talgo Oy:n Otanmäen junanvaunutehtaan toiminta uhkaa loppua, ellei tehdas pikaisesti saa uusia tilauksia.

Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että teollisuuden toimintaedellytykset pyritään mahdollisuuksien mukaan turvaamaan ja että vaikeimmille työttömyysalueille suunnataan riittävästi erityistoimia. Yritysten investointi- ja kehittämistukien mitoituksessa ja yhteensovituksessa tulee ottaa huomioon alueelliset erityisolosuhteet sekä huolehtia siitä, että mielekkäät ja taloudellisesti kannattavat hankkeet voidaan käynnistää. Samalla valiokunta viittaa myöskin tarpeeseen huolehtia energiatukien riittävyydestä.

Mietinnössä on myös käsitelty työllisyysmäärärahojen käyttämistä. Eduskuntahan on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota työllisyysmäärärahan käyttöön ja edellyttänyt toimintaa niiden käytön tehostamiseksi.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla on ympäristövahinkojen torjunta-alusten peruskorjausmäärärahan yhteydessä todettu, että lisätalousarvioon sisältyy tilausvaltuus kahteen Rajavartiolaitoksen vartiolaivaan. Mikäli väylänhoitoalus Seilin ja nyt kyseessä olevien kahden aluksen öljyntorjuntavarustukseen liittyvät kustannukset korvataan valtiolle täysimääräisesti Öljysuojarahastosta, aiheutuu siitä rahastolle yhteensä 20,6 miljoonan euron menot. Hallitusohjelman mukaan Suomeen hankitaan lisäksi öljyntorjuntaan soveltuva monitoimimurtaja. Sen hankintahinnaksi arvioidaan 40—60 miljoonaa euroa, josta öljyntorjuntavarustuksen osuus olisi arviolta 10 miljoonaa euroa. Jos kaikkien neljän alushankkeen öljyntorjuntavarustus korvataan valtiolle Öljysuojarahastosta, on korotetun öljysuojamaksun voimassaoloaikaa jatkettava selkeästi tai maksuun on tehtävä tuntuva korotus.

Puhemies! Kuten totesin, valiokunta on hyväksynyt euromäärien osalta hallituksen esityksen sellaisenaan. Mietintöön sisältyy neljä vastalausetta, joissa esitetään määrärahalisäyksiä, ja eräitä veropoliittisia ponsiesityksiä myöskin niihin sisältyy. Toivon, että jaostojen puheenjohtajat tarvittaessa täydentävät oman jaostonsa osalta keskustelussa valiokunnan kannanottoja.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Lisätalousarvion perusteluissa kuvataan talouskehityksen epävarmuutta ja luvataan välittömiä elvytystoimia. Elvytystoimiksi mainitaan ansiotulojen verotuksen keventäminen sekä eräät lisämäärärahat työllisyyteen ja investointeihin. Epävarmuus on melko lievä sana kuvaamaan tämän hetken taloudellista kehitystä. Kokonaistuotanto on alentunut vuoden alkukuukausina, teollisuustuotanto ja vienti ovat supistuneet, ja monet suuret yhtiöt ovat ilmoittaneet lomautuksista ja irtisanomisista. Uutiset USA:n ja EU-maiden taloudesta eivät ole lupaavia. Ohjauskorkojen ja markkinakorkojen painuminen ennätyksellisen alhaiselle tasolle kertoo paljon huonoista suhdannenäkymistä.

Tässä tilanteessa tarvittaisiin mielestäni paljon voimakkaampaa elvytystä, joka tukisi pieni- ja keskituloisten kulutusta sekä työllisyyttä. Näyttää kuitenkin siltä, että hallitus ei ole valmis todelliseen elvytykseen, vaikka tätä välillä pannaan julistettua sanaa nyt taas käyttääkin. Kun puhutaan esimerkiksi työllisyysmäärärahoista, on pidettävä mielessä oikea vertailukohta. Viime aikoina palkkaperusteisin toimin on työllistetty suunnilleen saman verran väkeä kuin ennen lamaa 1980-luvun lopulla. Työttömyys on kuitenkin moninkertaista verrattuna 1980-luvun loppuun. Jos työttömyyteen todella halutaan vaikuttaa, tarvittaisiin paljon suurempia lisämäärärahoja kuin nyt esitetään.

Pienituloisten kulutuksen tukeminen olisi parasta elvytystä. Se voidaan tehdä sosiaaliturvaa parantamalla, pieniä palkkoja korottamalla, työllisyystoimia tehostamalla ja myös verohelpotuksilla. Vasemmistoliiton ryhmän esittämä uusi köyhyyspaketti tukisi hyvin tätä tavoitetta. Työttömien perusturvan, vähimmäiseläkkeiden, opintotuen ja toimeentulotuen korottaminen olisi hyvää elvytystä.

Hallituksen päättämät uudet menokehykset antavat kuitenkin valtion menoille hyvin vähäisen liikkumavaran lähivuosina. Luvatut korotukset lapsilisiin ja kansaneläkkeisiin on mitoitettu alakanttiin. Opiskelijoille hallitus ei lupaa edes lämmintä kättä. Terveydenhoidon rahoitukseen esitettävät lisäykset eivät ole riittäviä, ja työttömyysturvaan ei ole tulossa sentinkään tasokorotusta. Hallituksen menokehyspäätöksessä asetetaan lisäksi kaikelle elvyttämiselle uudet länget. Valtiontalouden alijäämä ei saa ylittää 2,75:tä prosenttia bruttokansantuotteesta, vaikka suhdanteet olisivat miten huonot tahansa. Menokehyspäätöksessä uhataan toteuttaa välittömästi menojen leikkauksia, jos tällainen tilanne on syntymässä. Tämä kuvaa tiukkaa sitoutumista EU:n vakautussopimukseen, jota jopa EU:n komission puheenjohtaja Prodi on kuvannut typeräksi.

Samalla kun valtion menotaloutta pidetään tiukalla, vähäiseksi kuvattua liikkumavaraa tuhlataan hyvätuloisten verohelpotuksiin. Esimerkiksi keskituloinen SAK:lainen palkansaaja saa noin 2 200 euron tuloista 22 euron verohelpotuksen. Nyt hyvätuloinen, esimerkiksi kansanedustaja, saa kaksinkertaisen määrän verohelpotuseuroja käteensä. Tätä ei voi pitää oikean suuntaisena veropolitiikkana.

Hallituksen olisi määriteltävä tarkemmin talous- ja sosiaalipoliittinen linjansa. Onko tarkoitus vakavasti edistää työllisyyttä ja hyvinvointia sellaisilla keinoilla, jotka vahvistavat sosiaalista turvallisuutta, vai kaivetaanko vähän ajan päästä taas esille Sailaksen reseptit rakenteellisten uudistusten nimissä? Tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon viittaavat eräät hallitusohjelman muotoilut ja myös se, että hallitusohjelma ei sisällä vakavaa ohjelmaa köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi. Sen sijaan hallitus esittää armeijan budjetin sitomista indeksiin ja indeksitarkistusten käyttöönottoa siellä ja siihen rahoja 11 miljoonaa euroa tässä lisäbudjetissa.

Vasemmistoliiton mielestä olisi tärkeämpää sitoa esimerkiksi lapsilisät indeksiin kuin armeijan menot. Näin ollen tulemme yksityiskohtaisessa käsittelyssä, herra puhemies, esittämään, että armeijan puolustusmenojen indeksisidonnaisuuteen varatut rahat poistetaan ja tästä indeksisidonnaisuudesta luovutaan. Lisäksi näemme välttämättömänä, että työllisyyttä parannetaan esimerkiksi lisäämällä kouluinvestointeihin rahaa homekoulujen korjaamiseen. Myöskin liikenneturvallisuutta haluamme parantaa nykyistä enemmän erityisesti kevyen liikenteen väyliä rakentamalla ja esitämme liikenneturvallisuushankkeisiin 14 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja puhui myöskin radanpidon määrärahoista. On käynyt selvästi ilmi, että jos tätä 25 miljoonan euron lisämäärärahaa ei tule, niin ensi syksynä ratahallinto joutuu lomauttamaan työntekijöitään useita satoja. Näin ollen olisi ollut järkevää ja välttämätöntä, että jo tähän lisäbudjettiin olisi tämä 25 miljoonan euron lisämääräraha otettu eikä tyydytty pelkkiin lausumiin, jolloin olisi ollut mahdollista hoitaa näitä työsuunnitelmia syksyn ajaksi. Nyt siellä ei ole määrärahoja, ja epävarmuus vaivaa suuresti sekä työnantajia että myöskin työntekijöitä ratahallintopuolella.

Lisäksi esitämme ympäristönsuojelun puolelle 10 miljoonan euron lisämäärärahaa siellä olevien keskeneräisten hankkeitten töiden nopeuttamiseen ja samalla myöskin työllisyyden parantamiseen. (Ed. Ala-Nissilä: Mistä rahat, ed. Kuoppa?) — Rahat olisi hyvin voitu ottaa, kuten me esitimme, arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, poistamalla suurituloisten verohelpotukset. Elikkä me esitimme, että kaksi ylintä tuloluokkaa olisi jäänyt kokonaan ilman verohelpotuksia. Tässä voi kysyä, onko ed. Ala-Nissilä todella niin heikkotuloinen, että hän tarvitsee ne verohelpotukset sen sijaan, että ne olisi voitu käyttää yhteiskunnan peruspalvelujen parantamiseen, sillä pelkästään sieltä olisi tullut huomattava määrä rahaa, joka on vaarassa mennä esimerkiksi ulkomaanmatkoihin tai osakeostoihin tai johonkin muuhun, joka ei välttämättä suoraan tue työllisyyttä.

Lisäksi esitämme kaksi perustelulausumaehdotusta. — Voinko vielä jatkaa?

Ensimmäinen perustelulausuma: "Eduskunta toteaa, että mm. Uudessakaupungissa, Raahessa, Otanmäessä, Porissa sekä tilausten puutteesta kärsivillä paikkakunnilla työllisyysongelmat pahenevat, ja edellyttää hallitukselta pikaisia toimia kriisipaikkakuntien auttamiseksi."

Ja toinen perustelulausuma: "Eduskunta toteaa, että vastoin odotuksia bruttokansantuotteen määrä supistui tammi—maaliskuussa 1,3 prosenttia viime vuoden lopusta ja että on pelättävissä irtisanomisten ja lomautusten määrän edelleen kasvavan. Tämän johdosta eduskunta edellyttää hallituksen tuovan pikaisesti eduskunnan käsittelyyn kattavan työttömyyden torjuntaohjelman sisältävän toisen lisätalousarvion."

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvioehdotusta ja siihen liittyviä verolakimuutoksia antaessaan hallitus päätyi sinänsä aivan oikeaan johtopäätökseen eli totesi, että tässä suhdannetilanteessa tarvitaan pikaisia elvyttäviä toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi. Tuo johtopäätös sinänsä oli aivan oikea. Vienti on vaikeuksissa, ja ennusteet näyttävät edelleen kohtalaisen synkiltä. Sen vuoksi se lähtökohta, että rakennetaan kotimaisen kulutuskysynnän varaan kasvua, on aivan oikea, mutta se, mitä keinoja hallitus esityksissään käyttää, ei johda lainkaan toivottuun lopputulokseen. Lisäbudjetissa välittömästi käynnistettäviin työllisyyskohteisiin osoitettu rahoitus on sinänsä riittämätön. Sillä ei kyetä estämään meneillään olevia lomautuksia eikä myöskään purkamaan sitä irtisanomisruuhkaa, mikä tällä hetkellä näyttää olevan.

Kotimaisen kysynnän kasvua tavoitellessaan hallitus luottaa veronalennuksiin. Kun se kuitenkin suuntaa nuo veronalennukset euromääräisesti suurituloisille, sillä ei saada aikaan sitä toivottua kulutuskysynnän kasvuvaikutusta, mitä haetaan. Pienituloisimmat, samaten työttömyysturvan varassa olevat ja pääosa eläkeläisistä jäävät kokonaan tuon tulonlisän ulkopuolelle. Ehkä eläkeläisistä noin 500 000 tulee saamaan lopullisessa verotuksessa vähäisen alennuksen ja vain 150 000 oli niitä, joiden vähennys on sitä luokkaa, että se oikeuttaisi ennakonpidätysprosentin alentamiseen, eli käytännössä lähes 700 000 eläkeläistä jää kokonaan paitsi tuota veronalennusta. Sehän on nimenomaan se joukko, jonka kulutuskysyntää pitäisi lisätä samaten kuin työttömyysturvan varassa olevien, jos aiotaan saada kotimaiseen kysyntään lisäystä ja sitä kautta vaikutusta talouskehitykseen. Hallituksen veroratkaisu tavallaan sotii alkuperäistä tavoitetta vastaan, koska se ohjaa nuo rahat niille, jotka välttämättä eivät kulutustaan pysty enää lisäämään siitä huolimatta, että saavat tulonlisää.

Ed. Kuoppa aikaisemmassa puheenvuorossaan esitteli vasemmistoliiton näkemykset ja vastalauseen tähän lisäbudjettiin.

Kuntatalous on yksi, mitä on sivuttu eri yhteyksissä. Tällä hetkellä on selvästi nähtävissä se, että kuntatalouden investoinnit vähenevät, ja jos katsotaan tätä menokehystä, mitä nyt on rakenneltu, se näyttää johtavan siihen, että kuntatalous on seuraavat vuodet alijäämäinen. Kumulatiivinen alijäämä muodostuu lähes 2 miljardiksi euroksi. Jokainen voi siitä päätellä, mitä se merkitsee kuntien toimintaan. Se supistaa oleellisesti investointeja ja sitä kautta vaikuttaa tietenkin kielteisesti työllisyyteen. Sen takia olisi olettanut, että niitä hankkeita, joita kunnissa on lukuisasti vireillä, tässä tilanteessa tuetaan valtionosuusratkaisulla.

Yhtenä esimerkkinä, joka koskee pelkästään opetussektorin alaa, ovat niin sanotut homekoulut. Saman tyyppisiä ongelmia on myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksissa. Kun tähän budjettiesitykseen sisältyvä 5 miljoonan euron lisävaltuus niin sanottujen homekoulujen rakentamisavustuksiin on täysin riittämätön, vasemmistoliitto esittää siihen 10 miljoonan euron korotusta. Tällä hetkellähän tilanne on niin, että noin 28 prosenttia niistä hankkeista, joita kunnat pitävät välttämättöminä ja ovat valmiina välittömästi toteuttamaan, kyetään käynnistämään nimenomaan valtion rahoituksen vähäisyyden tai sen puutteen takia. Siinä on yksi hyvä työllisyyskohde, jolla voidaan välittömästi vaikuttaa työpaikkakehitykseen.

Veronalennusvaraa ja sen käyttöä koskevassa keskustelussa minulle jäi jonkin verran epäselväksi se, mikä hallituksen todellinen ajatus on jatkossa ja mitä tulee erityisesti eläkeläisten tulojen lisäämiseen. Ministeri Pekkarinenhan käytti siitä puheenvuoron, jossa hän muun muassa antoi ymmärtää, että kun nyt nämä tuloveron alennukset ovat enemmän kuin hallitusohjelmassa on sovittu, niin tullaan jo tämän vuoden aikana arvioimaan eläketuloa saavien tulonlisäystä. On ehkä aika vaikea uskoa sitä, että verojärjestelmää muutettaisiin niin, että se vielä tänä vuonna voisi pienituloisimpia eläkeläisiä lohduttaa.

Mutta kun ministeri Pekkarinen puheenvuorossaan pohti myös sitä, että eläkkeiden tasokorotus on yksi keino vaikuttaa siihen, niin vasemmistoliitto on jättänyt kansaneläkkeiden tasokorotusta koskevan aloitteen, jolla tietenkin vaikutetaan siihen, että kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset saavat tulonlisäystä ja voivat tukea hallituksen tavoitetta kotimaisen kysynnän lisäämiseksi. Se aloite tarjoaa siihen mahdollisuudet. Sen toteuttaminen merkitsee sitä, että kun nykyjärjestelmässä eläketulovähennys on sidottu kansaneläkkeen täyteen määrään, tuon tasokorotuksen toteuttaminen kaikkineen korottaisi lähes 900 000:n eläketuloa saavan käteenjäävää tuloa. Sen vaikutus on kuitenkin vain puolet suoraan siitä, mitä on se veronalennus, mitä hallitus nyt jakaa, joka painottuu kiistatta ensisijaisesti suurituloisille.

Kaiken kaikkiaan hallituksen linjavalinta veronalennuksen kohdentamisessa ja puute työllistämiseen osoitettavien määrärahojen lisäämisessä on silmiinpistävä piirre tässä lisätalousarviossa. Kaiken kaikkiaan kannatan ed. Kuopan lausumaehdotuksia.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee lisätalousarvioon liittyviin verolakeihin, niin mietinnössähän todetaan, että kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavien eläkeläisten kannalta oleellista ovat sosiaalipoliittiset toimet. Tällä tarkoitetaan kaikkein pienimpien eläkkeiden tasokorotusta ja myöskin peruspalveluja, jotka ovat eläkeläisten kannalta tärkeä asia. Vasemmistoliitto haluaa täällä kiristää veroprogressiota eikä pidä kovin keskeisenä työn verotuksen keventämistä. Minusta veropolitiikassa on otettava myös se huomioon, että siinä on rakenteellisesta työn verotuksen keventämisestä kysymys. Sitä pitää jatkaa, ja siinä pitää olla myöskin matalapalkka-alan työnantajamaksut jatkossa mukana. Tämä on juuri työllisyyden kannalta tärkeä asia, ja siitä meidän pitää pitää huolta, koska vain parempi työllisyys turvaa hyvinvointiyhteiskunnan jatkossa.

Tony Halme /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Halusin ottaa äsken kantaa ed. Kuopan ehdotukseen, että armeijan menoja ei pitäisi sitoa indeksiin eli armeijalta pois rahaa. Lapsilisät on kyllä hyvä, mutta kuka sitten pitää huolta, että lapsi pystyy kasvamaan turvallisessa Suomessa, jos meillä ei ole hyvää ja toimivaa armeijaa? Tiedän, että ed. Kuoppa on vasemmistolainen, ja me tiedämme, että isoveli myöskin valvoo idässä, mutta ne valvovat omia etujaan eivätkä meidän.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilälle haluan todeta, että ensinnäkin vasemmistoliittohan ei esittänyt verojen kiristämistä. Nyt on kysymys vain siitä, että hallitus esittää verojen alennusta kaikkein suurituloisimmille suomalaisille, jotka saavat suurimman euromääräisen hyödyn siitä. Me emme esittäneet nyt verojen kiristystä sinänsä.

Ed. Ala-Nissilä totesi, että palvelut ovat kaikista pienituloisimmille parasta sosiaaliturvaa ja tulojen lisäystä. Totta kai palvelut ovat tärkeät pienituloisille, koska ne ovat hyvin keskeiset. Mutta kansaneläkkeen tasokorotus — kansaneläkeläinen, joka saa pelkkää kansaneläkettä tai pientä työeläkettä, ei hyödy yhtään senttiä siitä, että palveluja parannetaan, (Ed. Bryggare: Miksei?) jos hän ei tarvitse niitä palveluja. Kaikki eivät välttämättä tarvitse niitä. Tässä tapauksessa täytyy lähteä siitä, että vain kansaneläkkeen tasokorotuksella voidaan kaikista pienituloisimmille eläkeläisille turvata toimeentulolisä.

Iivo Polvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Ala-Nissilä on siinä oikeassa, että työn verotuksen keventäminen sinänsä on perusteltua, mutta se tapa, miten hallitus tässä omassa esityksessään sen tekee, on täysin kestämätöntä. Kiistatta se veronalennus ohjautuu suurituloisille.

Väite, että vasemmistoliitto kiristää verotusta, on väärä. Se ei kiristä verotusta, mutta ne esitykset, mitkä sisältyvät vasemmistoliiton esitykseen, pitävät sisällään sen, että niitä alennuksia, joita hallitus esittää suurituloisille, yli 31 200 euroa vuosituloa ansaitseville, ei tehdä, ei alenneta asteikkoa nykytasosta. Sen sijaan ansiotulovähennyksen vaikutus, mikä on yhtenä osiona tuossa veropaketissa: siinä vasemmistoliitto lähtee siitä, että ansiotulovähennystä ei kasvateta 77 750 euroa ylittävien tulojen osalta, toisin kuin hallitus omassa esityksessään tekee.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Ala-Nissilälle totean, että yhtä aikaa ei voida alentaa veroja ja parantaa sosiaalietuuksia. Se on mahdottomuus. On täyttä humpuukia se teidän puheenne, että yhtä aikaa voidaan tehdä molempia. Se on valinta. Nyt tuntuu siltä, ikävä kyllä, että te olette valinneet tämmöisen veronalennusten linjan, joka johtaa siihen, että rahaa ei tule löytymään riittävästi köyhimpien ihmisten aseman parantamiseksi. Tämä on teidän valintanne. Sitä kyllä ihmettelen.

Ed. Halmeelle totean vasemmiston lähtökohdista Puolustusvoimiin, että kyllä vasemmalla ollaan valmiita aina riittävät resurssit turvaamaan armeijalle, kun se lähtee aluepuolustuksesta ja asevelvollisuudesta. Kovia lisäsatsauksia havittelevat armeijalle ne, jotka katsovat, että Suomenkin armeijan pitää kulkea siellä, missä amerikkalainen sormi sojottaa.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Halme ei tosiaankaan näytä olevan paikalla nyt, mutta olisin todennut hänelle, että kysymys on lisäsatsauksesta. Ihmettelen kyllä, onko hän valmis laittamaan lisärahaa armeijalle, kun samasta rahasta taistelevat sitten lapset ja vanhukset.

Ed. Ala-Nissilälle sanoisin, että teidän viimeisin puheenvuoronne äsken oli erittäin mielenkiintoinen siinä mielessä, että eilenhän täällä keskusteltiin siitä, onko tämä hallituksen veroratkaisu ideologinen vai suhdanneratkaisu. Nyt te juuri sanoitte, että se on ideologinen ratkaisu. Olitteko ennen vaaleja samaa mieltä? (Ed. Bryggare: Se on suhdanneratkaisu!)

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Huotarille voin todeta, että en käyttänyt sanaa "suhdanne", vaan puhuin rakenteellisesta verotuksen ratkaisemisesta.

Ed. Tennilä, on täyttä humpuukia väittää, että mitä korkeampi verokanta, sitä paremmat verotulot. Esimerkiksi näimme pääoma- ja yhteisöverouudistuksessa, että kun veropohjaa tiivistettiin, tehtiin matala verokanta, se tuotti verotuloja valtiolle kuin suo kuokalle. Se on ollut erittäin tärkeää hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen kannalta ja myös köyhimpien ihmisten toimeentulon turvaamisen kannalta.

Minä en puhunut myöskään, että vasemmistoliitto kiristää verotusta, vaan sanoin, että se kiristää veroprogressiota. Me tiedämme, mitä esimerkiksi Virossa tänään verotuksessa tapahtuu. Meidän pitää toimia niin, että työ säilyy Suomessa myöskin verotuksessa, ja katsoa, että verotuksella on tiettyjä rakenteellisia uudistustarpeita. Se on hyvinvointiyhteiskunnan turvaamista, herra puhemies, eikä sen romuttamista, niin kuin vanhakantaisesti ehkä todellakin ideologisista näkökulmista täällä väitetään.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilä täällä todistaa juuri sitä, että keskusta ajoi ennen vaaleja toisilla rattailla ja toimii nyt toisilla rattailla. Eli kahdet rattaat ovat olleet käytössä.

Nykyinen pääministeri Jäätteenmäki ennen vaaleja nimenomaan oli toista mieltä. Hän oli sitä mieltä, että palvelut ovat tärkeämpiä kuin veronalennukset. Nyt ed. Ala-Nissilä todisti, että kysymys onkin rakenteellisesta ratkaisusta, ideologisesta ratkaisusta, eikä niinkään suhdanneratkaisusta, niin kuin täällä eilen väitettiin olevan se ero kokoomuksen ja keskustan veropolitiikalla. Eli mielenkiintoista todellakin nähdä, kumpi verolinja sitten on keskustan verolinja: asiantuntija ed. Ala-Nissilän linja vai pääministeri Jäätteenmäen linja.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vaikka nyt on kaksi korvaa, niin en muista kyllä ihan sanatarkasti, mitä ed. Ala-Nissilä sanoi, mutta minulle jäi sellainen kuva, että te tarkoititte, että veroa alentamalla verotuloja voidaan lisätä, ja käytitte esimerkkinä yhteisö- ja yritysverouudistusta. On kuitenkin todettava, että ei sitä yritysverotusta ja yhteisöveroa silloin lievennetty. Päinvastoin kyllä oikeastaan kiristimme. Vaikkakin veroprosenttia alennettiin, kyllä verotusta kiristettiin, kun veropohjaa laajennettiin. Se oli aivan oikea toimenpide. Se oli aivan oikea toimenpide. Verotus tehtiin yksinkertaisemmaksi, prosenttia alennettiin, mutta pohjaa laajennettiin. Itse asiassa verotus kiristyi, mutta kaikki olivat siitä huolimatta siitä tyytyväisiä, koska verotus yksinkertaistui. Vastaavanlaisia ratkaisuja tulisi hakea kyllä muillakin aloilla.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Veroaste ratkaisee aivan yksiselitteisesti sen, mikä on maassa olevien sosiaalietuuksien taso ja julkisen palvelun palvelukyky. Aivan suora suhde on siihen. Tässä on valittavissa erilaisia linjoja. Minusta kuulosti, että ed. Ala-Nissilä pälyilee Viroon ja sen suuntaisiin toimenpiteisiin, siihen suuntaan lähtemiseen. Minusta paljon parempi esimerkki on Ruotsi, jossa veroaste on selvästi Suomea korkeampi, mutta paremmat siellä ovat sitten myöskin palvelut, sosiaaliedut ja myös työllisyystilanne on aivan selvästi parempi Ruotsissa.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Niissä maissa, missä yleensä on hyvä sosiaaliturva, on suhteellisen korkea verotus. Ruotsi on tästä esimerkkinä, kuten ed. Tennilä totesi. Kyllä, jos aiotaan pitää sosiaaliturvaa yllä, verotustakin on pakko harjoittaa, muutoin sitä ei voida pitää yllä. Pääomatulojen ja yhteisöverotuoton lisäämisestä täytyy myöskin todeta se, että kyllähän tässä oli ennennäkemättömän korkea kansainvälinen noususuhdanne, jonka aikana yritykset menestyivät erityisen hyvin, ja sitä kautta yritysten voitot ja niistä maksamat verot myöskin kasvoivat. (Eduskunnasta: Se oli hyvä juttu!) — Totta kai se on hyvä juttu, mutta nyt ollaan laskusuhdanteessa ja nyt täytyy katsoa sitä, että valtion ja yhteiskunnan tulopohja ei häviä, jotta sosiaaliturvakaan ei häviäisi.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toistamatta edellä sanottua totean, että kyllä verotuksella on tietysti myöskin tuloa tasaava ideologinen merkitys. Se on väline yhteiskunnassa vallitsevien tulojen tasaamiseen. Jos siitä aiotaan luopua, niin sitten voidaan tietysti ryhtyä kilpailuun Viron kanssa. Minä vain luulen, että siinä kilpailussa ainakaan suomalaisille vähäosaisille ei käy hyvin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Eilen käytiin täällä keskustelua elvytyspolitiikasta ja sen mielekkyydestä tässä tilanteessa. Tänä päivänä kaksi ensimmäistä puheenvuoroa on käsitellyt pääosiltaan elvytyspolitiikkaa ja sen oikeaa sisältöä.

Arvoisa puhemies! Totean vain lyhyesti sen, että tulen huomispäivänä kehyskeskustelun yhteydessä jatkamaan tästä elvytyspolitiikasta nimenomaan siinä katsannossa, mitä kokemuksia elvytyspolitiikasta on maailmalla saatu. Erikoisesti Yhdysvallat on sitä kokeillut, ja 2,5 miljoonaa työpaikkaa on George W. Bushin regiimin aikana häipynyt huitsin kuikkaan, kun on käytetty jopa sotaa välineenä elvytyksessä, niin että palataan tähän asiaan huomenna.

Arvoisa puhemies! Tästä mietinnöstä. Täällä on kaksi kohtaa, jotka minua aivan erikoisesti kiinnostavat: Toinen on Ratahallintokeskuksen osalta perusradanpidon tekstiosuudessa, ja toinen on joukkoliikenteen palvelujen ostoissa, korvauksissa ja tuissa.

Tämä mietintö on erinomaisen oikeaan osunut Ratahallintokeskuksen kohdalla lukuun ottamatta yhtä kohtaa. Nimittäin on aivan oikein todeta, mitä on tehty perusradanpidon parantamiseksi ja että on 30 miljoonaa euroa tulossa lisää rahaa. On ilmeisesti aivan oikein mitoitettua se, että 170 miljoonaa euroa pitäisi olla vuosittain käytettävissä, jotta tämä korvausinvestointitaso olisi riittävällä tasolla, jotta liikenteen rajoituksiin nykyistä laajemmassa määrin ei tarvitsisi ajautua. Taustalla tässä on se, että keskeiset runsaan liikenteen rataosuudet ovat kolmisenkymmentä vuotta vanhoja ja tarvitsevat kipeästi korjausta. Tämä on realiteetti, jolle ei kerta kaikkiaan mitään voi.

On ollut jokseenkin hurjaa todeta se, miten ristiriidassa erilaiset toimenpiteet voivat olla. Seinäjoki—Oulu-välille on tähdätty nyt nopeampia junayhteyksiä, jotta voitaisiin vähentää lentoliikennettäkin, koska ei kaikkien tarvitse niin valtavan nopeasti pyyhkäistä tuota väliä. Nyt kuitenkin ollaan siinä tilanteessa, että nopeuksia pitäisi alentaa, samalla kun hankittu kalusto tarkoittaa sitä, että voitaisiin liikennöidä nopeammin. Siis ristiriita on sovittamaton.

Tässä mietinnössä aivan oikein todetaan se, että tarvittaisiin lisää rahaa, ja valiokunta jopa toteaa, että "valiokunta pitää välttämättömänä, että syksyn lisätalousarviossa perusradanpitoon osoitetaan tarvittava lisämääräraha". (Ed. Kuopan välihuuto) — 25 miljoonaa euroa, ed. Kuoppa, aivan oikein. — Aivan oikein kiinnitetään huomiota siihen, että tässä on myöskin lisäksi kysymys järkevästä henkilökunnan käytöstä VR-Rata Oy:n puolella. Sitten kuitenkaan valiokunta ei tee esitystä, että tämä lisämääräraha osoitettaisiin nyt, vaan se jätetään syksyyn. Jos ajatellaan suunnitelmallista toimintaa, sitä että perustetaan työmaa ja se hoidetaan järkevästi loppuun, sehän maksaa, kun perustetaan työmaa ja se lakkautetaan ja taas vekslataan eessuntakasin, elikkä tässä on jotakin työnjohdollisesti pieleen menevää.

Tällehän ei nyt voi mitään. Nyt on tähän tulokseen päädytty ja tästä äänestää rapsautetaan. Olen tehnyt lisätalousarvioaloitteenkin tästä asiasta. Varsin hyvin tiedän, ettei sillä nyt mitään menestymisen mahdollisuuksia ole, mutta kunhan tässä nyt hylätään niitä ja sillä siisti. Mutta tässä koko hommassa ei ole mitään järkeäkään. Toivon hartaasti, että hallitsi tätä tasavaltaa kuka tahansa loppuvuoden, nämä asiat saadaan kuntoon. Taisi mennä viesti oikeaan suuntaan perille.

Arvoisa puhemies! Toinen asia koskee samalla aukeamalla sivulla 10 olevaa tekstiä, joka koskee Talgo Oy:n junanvaunutuotantoa ja siihen kytkeytyviä Suomen valtion hallinnassa olevia toimenpiteitä. Nimittäin nyt on aika mielenkiintoinen tilanne se, että Transtech/Rautaruukki meni myymään Talgo Oy:ltä Espanjaan tämän junanvaunutuotannon. Nyt sitten ei kuitenkaan Suomen valtio ole osoittanut VR-Yhtymä Oy:n kautta niin suurta kiinnostusta tätä osaamispääomaa kohtaan Suomen valtion rajojen sisäpuolella, että olisi tehty näitä ostopäätöksiä sillä tavalla, että tämä osaaminen, tietotaito, joka on huippuluokkaa alumiinihitsauksen osalta esimerkiksi, säilyy Suomessa.

Arvoisa puhemies! Minä hartaasti toivon, kun arvoisa ministeri on paikalla, että tekisitte nyt kaiken voitavan, että VR-Yhtymä Oy tekisi asiaan kuuluvat päätökset mahdollisimman pian.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtoinen lisäbudjetti veromalleineen on saanut täällä tylyn kohtalon, ja käsittely silloin jatkuu pitkälti hallituksen viitoittamalla tiellä. Se on hyväosaisia suosiva linja. Siitä on valitettavasti näin sanottava.

Herra puhemies! Haluan tässä puheenvuorossa kiinnittää kahteen asiaan huomiota, ja ensimmäinen on kuntakysymykset. Täällä on paljon puhuttu kuntien taloudesta ja tulevaisuudesta, ja hallitusohjelmassakin on kuntapolitiikkaa koskeva 9 luku. Siellä sanotaan näin: "Edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntaliitoksia sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden, tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin."

Viime viikonvaihteessa valtiovarainministeri Kalliomäki antoi Helsingin Sanomille laajan haastattelun, jossa otsikkoasiaksi oli nostettu kuntien määrän vähentäminen tässä maassa. Toimittaja kirjoittaa, että kuntia on Kalliomäen mielestä aivan liian paljon ja Kalliomäellä on valmis lääke: "Puolet pois, se on hyvä määritelmä." Näin toteaa ministeri Kalliomäki. Edelleen hän sitten jatkaa, kun toimittaja toteaa, että kunnat eivät välttämättä kovin innokkaasti halua yhdistyä, että sitten ne ohjataan tarvittaessa voimakkaillakin toimilla muodostamaan toimintayksikköjä, joissa on vähintään 8 000 asukasta.

Edelleen toimittaja kirjoittaa, että Kalliomäki panisi liikkeelle kuntakentän remontin pikaisesti, sillä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus tehdään vuonna 2005. Lainaus ministeriltä: "Valtionosuusuudistusta ei varmasti tehdä sillä tavalla, että se kannustaisi jämähtämään nykyisiin asemiin. Se tulee varmasti kannustamaan laajempiin yksiköihin." Sitten hän toteaa: "Lähtökohta on, että yhteisöverotuotto vedettäisiin valtion puolelle kokonaan. Elinkeinopoliittinen kannustavuus olisi kuitenkin säilytettävä. Yksi mahdollisuus on, että valtionosuuksien määräytymisperusteena olisi avoimen sektorin työpaikkojen lukumäärä kunnassa. Se kannustaisi kuntaa toimiin, joilla työpaikkoja syntyisi." Tämä malli siis merkitsisi sitä, että kunta saisi rahaa sen mukaan, miten paljon kunnassa olisi yksityisiä työpaikkoja. Työpaikkojen lisäys tietäisi rahan lisäystä.

Ministeri Kalliomäki siis puhuu voimakkaista toimenpiteistä kuntien määrän vähentämiseksi. Hallitusohjelma puhuu vapaaehtoisista kuntaliitoksista. Nyt on tietysti mielenkiintoista ja olisi kuntien kannalta tavattoman tärkeää tietää, kun jo kesän aikana kunnissa tehdään suunnitelmia pitemmälläkin aikavälillä talouden suhteen ja kun tämä taantuma syvenee päivä päivältä ja kunnat ajautuvat entistä hankalampaan tilanteeseen, mikä on hallituksen kuntapolitiikan linja. Sitä varmasti odottavat helsinkiläiset, joille on valtavasti luvattu. Sitä odotellaan varmasti Posiolla ja Pylkönmäellä ja kaikkialla muualla, mitä nämä valtiovarainministeri Kalliomäen voimakkaat toimet ovat kuntien osalta, tehdäänkö pakkoliitoksia vai käytetäänkö porkkanaa. Tällä hetkellähän porkkana on käytössä: kuntajakolaissa on aika merkittävätkin lupaukset ja sitoumukset siitä, että valtio tukee vapaaehtoisia kuntaliitoksia, ja vielä on määräaikainen porkkanalaki erilaisten investointien tukemiseen kuntaliitostilanteissa. Mutta niin kuin nähdään, kuntaliitoksia ei juurikaan synny, ei päästä kymmenessäkään vuodessa eikä ehkä viidessäkymmenessäkään vuodessa tällä vauhdilla puoleen nykyisestä kuntamäärästä.

Ovatko Suomen keskusta, kuntaministeri, ja sosialidemokraattinen puolue tästä kuntapolitiikasta nyt ollenkaan samaa mieltä? Hallitusohjelma ja ministeri Kalliomäen puheet ovat syvästi ristiriidassa. Nyt odottaisin kuntakentän puolesta vastauksia siihen, mikä on hallituksen kuntapolitiikan todellinen linja, onko se Kalliomäen keppilinja vai hallitusohjelman porkkanalinja. Näin näitä luonnehtisin.

Se, että kuntien yhteisövero-osuus vedetään kokonaan valtiolle, on jo iso kysymys, ja jos sitten valtionosuudet annetaan kunnille avoimen sektorin työpaikkojen lukumäärän suhteessa, kyllä keskustalaiset kunnat saavat olla syvästi huolissaan. Niissä kunnissa ei ole yksityisen avoimen sektorin työpaikkoja juurikaan. Tarpeet vanhustenhuollon ja monen muun asian osalta ovat tavattoman suuret ja kasvavat. Tällä mallilla, varmasti sosialidemokraattisella mallilla, josta Kalliomäki puhuu, jaettaisiin kunnat hyvin räikeästi kahtia, ja eihän kuntien jakaminen sinänsä ole perusasia vaan se, että kuntalaiset ja suomalaiset jakautuisivat tällä politiikalla kahtia.

Kysymys on mielestäni niin vakava, että siitä, kuntapolitiikasta lähivuosille, pitäisi eduskunnassa käydä nopeasti laaja keskustelu. Se on jäänyt täällä liian vähälle. Valitettavasti ministerit eivät nyt ole paikalla.

Herra puhemies! Lyhyesti vielä toinen asia. Kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen viime torstaina purki sydäntään tässä salissa tältä paikalta. Hän oli hyvinkin selvästi huolestunut hallituksen vero- ja lisäbudjettilinjasta. Hän pohti sitä, miten turvataan myöskin pienituloisimmille eläkeläisille kulutuskysynnän lisäämismahdollisuus, ja totesi, että siihen on tietysti kaksi keinoa olemassa. Toinen on pienempien eläkkeiden tason korottaminen, mutta hän totesi, että se on vasta vuonna 2006. Hyvin pieni korotus on vasta silloinkin tulossa, jolloin on pohdittava myös toista vaihtoehtoa, ja se olisi eläketulovähennyksen korottaminen, mutta se ei kohdistu kaikkein pienituloisimpiin.

Ministeri Pekkarinen lupasi, että näitä asioita (Puhemies koputtaa) pohditaan, ja niitä on pakko pohtia. Yhdyn tähän ja vetoan ministeri Pekkariseen ja keskustaan, että myös kaikkein pienituloisimpien asema otettaisiin huomioon nyt, kun kaikkein hyvätuloisimpia on reippaasti tässä ruokittu.

Arto Bryggare /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ministeri Kalliomäen kanssa aivan samalla linjalla, mitä tulee siihen, että kuntien lukumäärää on tarkasti pohdittava. Meillä on kuntia Suomessa, joiden omat verotulot eivät kata kuin pienen prosenttiosuuden kunnan menoista. Varsinkin sellaisten kuntien kohdalla, jotka eri syistä kuitenkin vain väittävät, että kunnallinen itsemääräämisoikeus vaatii itsenäistä kuntaa, vaikka todellista taloudellista itsenäisyyttä kunnalla ei ole, pitää pohtia, millä tavalla voidaan paremmin tehostaa ja turvata näiden kuntalaisten palvelut jatkossa. Ei voi olla niin, että kunnallinen itsemääräämisoikeus on vain sitä, että tietyt kunnat maksavat ja muut katsovat vierestä.

Olen kyllä samaa mieltä siinä, että pakko ei voi olla sitä tasoa, että tämä muodostaa kunnalliselle itsemääräämisoikeudelle jonkinlaisen riskin, mutta pitää katsoa, millä tavalla jokaisen suomalaisen peruspalvelut tulevat parhaiten turvatuiksi. Meillä on aivan liikaa sellaista ajattelua, että kuntien lukumäärällä jollakin tavalla pelastettaisiin palvelut. Palvelut pelastetaan sillä, (Puhemies koputtaa) että hyödynnetään nykytekniikkaa, katsotaan, miten parhaiten yhteistyössä, tarvittaessa myös kuntaliitoksin, saadaan aikaan parempia palveluja.

Tämä tarkoittaa myös isoja kuntia. Olen ollut pitkän aikaa sitä mieltä, että Helsingin, Vantaan ja Espoon kohdalla pitäisi muodostaa yksi kunta, joka sitten pystyy tuottamaan todennäköisesti paljon paremmin palvelut kuin tällä hetkellä tapahtuu näiden kolmen kunnan kesken.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Bryggare puhui asiaa. Tämä hallituksen linja ei muuta huomiota saanut kuin lisää epäselvyyttä hallituspuolueen edustajan puheenvuorosta, mutta se nyt sallittakoon. Ministeri Kalliomäki tässä haastattelussa toteaa, että parhaita tuloksia saadaan 30 000 asukkaan yksiköissä. Jos Helsinki, Espoo ja Vantaa pannaan yhteen, niin 30 000 ei ole se luku, joka syntyy, vaan syntyy miljoonakaupunki. Silloin eivät varmaan ongelmat siitä sinänsä poistu vaan muuttavat muotoaan.

Kysymys ei ensisijaisesti ole nyt Pääkaupunkiseudun hallinnollisesta jaosta, vaan ihmisten peruspalveluiden tasavertaisesta turvaamisesta kaikkialla maassa. Siinä suhteessa hallitus on aika lailla hukassa ministerien ristiriitaisten puheiden ja hallitusohjelman suhteen.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Aluksi toteaisin, että täällä ed. Ala-Nissilä kehotti ottamaan Virosta mallia Suomeen. Sitä vaan kysyn, onko tämä nyt sitten keskustan linja esimerkiksi maatalouden kohdalta, mitenkä pitäisi maataloutta hoitaa: poistetaan kaikki tuontisuojat ja tuodaan ylijäämätuotteita Suomeen halvalla. Tätäkö halutaan?

Viimeaikaisten paljastusten ja sotkujen keskellä on tärkeää, että keskustellaan budjetin menokatosta. Isoja hankkeita ei näillä resursseilla saada aikaan. Jo nyt on nähtävissä, ettei seuraavaan neljään vuoteen tule yhtään uutta isoa tiehanketta. Tämä osoittaa, että ne vaalilupaukset, joita esimerkiksi keskusta antoi, jäävät lunastamatta.

Hallitus on ohjannut verohelpotukset väärään suuntaan. Verohelpotukset annetaan suurituloisille, vaikka eniten apua tarvitsevat pienituloiset ja vähävaraiset ihmiset. Verohelpotuksia ei pitäisi tällaisena aikana liioin antaa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat uhattuina. Jos liikkumavaraa on, sillä pitäisi vahvistaa investointeja, ja yhtenä on ruuan arvonlisäveron alentaminen. Se olisi kädenojennus koko kansalle ja vahvistaisi Suomen maataloutta ja elintarviketeollisuutta ja työllisyyttä.

Aivan uusimpien tilastojen mukaan maassa on edelleen yli 300 000 työtöntä. Oma maakuntani Keski-Suomi kuuluu pahimpiin työttömyysalueisiin. Kysynkin, milloin hallitus aloittaa työpaikkojen luomisen, kun olette luvanneet tehdä 100 000 uutta työpaikkaa. Sitä kyllä tuen, jos tällainen työ onnistuu. Työttömyys on aivan keskeinen ongelma tässä lisätalousarviokeskustelussa. Työttömyysaste on edelleen korkea, ja tämä polttava ongelma koskettaa useita ammattimiehiä ja -naisia, monia pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria. Vaikein tilanne on nimenomaan pitkäaikaistyöttömillä ja nuorilla työnhakijoilla.

Arvoisa puhemies! Aivan erityisesti haluan nostaa esille tiemäärärahat. Tiehankkeisiin pitää ohjata nykyistä enemmän varoja ja suunnata ne tasapuolisesti. Maata pohjois—etelä-suunnassa halkovalla Nelostiellä päästään paikoitellen 20 000 ajoneuvon liikennemääriin. Nelostie on tavara- ja matkustajaliikenteen kannalta maan valtaväyliä, mutta silti monet tieosuudet ovat vaarallisen huonossa kunnossa. Kummallista on nimenomaan, että Keski-Suomi on usein jäänyt näitten määrärahojen jaossa lapsipuolen asemaan. Toivottavasti uusi liikenneministeri Luhtanen saa muutosta tällaiseen menoon.

Hallitus on unohtanut, että Heinolan ja Jyväskylän välinen tieosuus Nelostiellä on kiireellisten hankkeiden kärjessä, mutta hallitukselta ei löydy rahaa eikä aikaa tälle tiehankkeelle. Samoin alempiasteinen tieverkko on kaiken kaikkiaan huonossa kunnossa, mutta hankkeet saavat odottaa. Tieverkon kunnossapito ja nimenomaan alempiasteisen tieverkon kunnossapito on mitä parhainta aluepolitiikkaa. Näistä molemmista hankkeista olen tehnyt lisätalousarvioaloitteet ja toivon, että ne lähtevät käyntiin.

Kansalaiset ovat aivan syystä huolissaan sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä köyhistä ja syrjäytyneistä huolehtimista. Eläkeläisten elintasoa on leikattu, joten toivoisi, että eläkeläiset olisivat tulleet verohelpotusten piiriin. Nyt alkaa olla aika hyvittää nämä leikkaukset ja ottaa samalla vastuu Suomen vähäosaisista ja sairaista.

Suomessa on paljon sosiaalisia ongelmia, ja on hyvä, että niistä puhutaan avoimesti. Kansalaisten terveys ja työssäjaksaminen eivät ole itsestäänselviä asioita. Mielenterveyteen ja henkiseen jaksamiseen pitää panostaa nykyistä enemmän, koska mielenterveyden häiriöt on jatkuvasti kasvava ongelma-alue. Mielenterveys ja fyysinen terveys muodostavat yhdessä yksilön hyvinvoinnin, ja molempia pitää ylläpitää.

Monissa Keski-Suomen kunnissa terveydenhuollon ja sairaanhoidon resurssit ovat vähentyneet ja tilanne on kiristynyt ratkaisevasti. Monella potilaalla ei ole varaa hakeutua yksityissairaaloihin hoidettavaksi. Valtion toimenpitein leikkausjonoja voitaisiin lyhentää, jos julkisen ja yksityisen sektorin palkkaeroja kavennettaisiin asteittain. Lisätalousarvioon pitää varata lisää rahaa näitten palvelujen turvaamiseksi. Tähänkin olen tehnyt lisätalousarvioaloitteen, jonka toivon helpottavan ainakin kotimaakuntani ja koko Suomenkin sosiaali- ja terveyspalveluja.

Pitkäaikaisena työsuojeluvaltuutettuna olen huolissani työsuojelupiirien näkymistä, työpaikkojen työsuojelusta ja työterveyshuollosta. Työsuojelu kohtaa jatkuvasti kasvavia haasteita. Hallitus on esittänyt työsuojelupiirien yhdistämistä ja piirikoon suurentamista. Tämä on aivan käsittämätön ajatus, kun nykyinen järjestelmä on aivan toimiva. Esimerkiksi Keski-Suomen työsuojelupiirissä riittää nykyisellään paljon työtä. Suunnitelmat yhdistämisestä merkitsevät palvelujen ja toimintojen heikkenemistä. Piirit pitää säilyttää nykyisellään ja vahvistaa nykyisten piirien toimintaa. On hyvä pitää mielessä, miksi työsuojelupiirit ovat olemassa ja millaisia haasteita niiden toimintaan liittyy. Toivon, että lisäbudjettiin saadaan rahaa työsuojelupiirien toiminnan turvaamiseen.

Lopuksi muistutan hallitusta ja lähinnä keskustaa niistä suurista lupauksista, joita annoitte ennen vaaleja. Kansalaiset odottavat näitten lupausten toteutumista. Alku ei ole ollut lupaava, mutta ehkä hallitus parantaa vauhtiaan loppua kohden. Työpaikkojen luominen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen kannattaa kuitenkin aloittaa hyvissä ajoin, jos hallitus aikoo päästä lähellekään niitä lupauksia, mitä on annettu. Lapsiperheet, opiskelijat, sairaat ja työttömät, vanhukset ja palkansaajat odottavat näihin asioihin vastauksia.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä valiokunta esittää Valtatie 6:n kehittämistä koskevaa lisätalousarvioaloitettani hylättäväksi. Olen todella pettynyt, että aloitetta ei hyväksytty, koska Etelä-Karjalan nykyisyys ja tulevaisuus riippuvat yhä enenevässä määrin yhteysverkoista.

Etelä-Karjalan alueellisen, valtakunnallisen ja valtion rajat ylittävän liikenteen edellytyksenä on toimiva, tarkoituksenmukainen infrastruktuuri. Tässä kokonaisuudessa tärkein on juuri Valtatie 6, Etelä-Karjalan liikenneverkon runkoväylä. Koko maakunnan liikenteen liikenneturvallisuuden, elinkeinoelämän ja rajaliikenteen turvaamiseksi Valtatie 6 tarvitsee valtion taholta hankesuunnitelmien aikaistamista ja nykyistä suurempaa rahallista huomiota osakseen. Toivottavasti tämä otetaan viimeistään tulevan vuoden valtion talousarviossa huomioon.

Lisäbudjetin lähetekeskustelun yhteydessä puhuttiin paljon hallituksen veronalennuksista. Kuten on jo monesti aiemmin tullut todetuksi, veronalennus on kaivattu piristysruiske elinkeinoelämällemme. Tuloveron keventäminen osaltaan vauhdittaa kotimaista kysyntää. Kotimarkkinoiden vahvistumisella on työllistävä vaikutus, mikä puolestaan vahvistaa veropohjaamme ja siten hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteiden ylläpitoa ja kehittämistä.

Olisin tietysti toivonut, että heinäkuun alusta alkaen toteutettava veronalennus olisi koskenut samanaikaisesti myös eläkkeensaajia. Valtiovarainministeriön mukaan veropäätöstä eläkeläisten osalta perustellaan teknisillä syillä, toisin sanoen teknisellä mahdottomuudella. Itse olen kuitenkin sillä kannalla, että suomalaisesta nyky-yhteiskunnasta löytyy riittävää osaamista veroteknisten ongelmien ratkaisemiseksi, mikäli sen pohjalla on tarvittavaa tahtotilaa riittävästi.

Eläkeläisten samanaikaisesti tapahtuvalla veronalennuksella olisi ollut oma piristävä vaikutuksensa kotimaisille markkinoille. Pienituloisten eläkkeensaajien saama verohelpotus menee mitä todennäköisimmin kulutukseen, sillä monessa tapauksessa eläkeläisten pieni eläke ei jätä sijaa säästämiselle. Suurempituloisemman palkansaajan asetelma ei liene yhtä selvä. Kuluttamisen lisäksi mahdollisena vaihtoehtona on myös säästäminen. On siten hyvä pitää mielessä, että työverotuksen helpottaminen ei siis automaattisesti takaa kotimaisen kysynnän kasvua.

Valtion vuoden 2003 talousarviossa alati kasvavan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus määrärahoista on 8 457 miljoonaa euroa. Rakenteelliset seikat, erityisesti väestön vanheneminen, lisäävät jatkuvasti sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitustarvetta. Seuraavaksi olisi hyvä pohtia, miten nykyistä ja tulevaisuudessa yhä huutavampaa sosiaalisektorin rahoitustarvetta voitaisiin lieventää. Me kaikki tiedämme, että aineelliset voimavarat ovat tunnetusti rajalliset. Siksi on pohdittava, olisiko vielä jotain lohkoa, joka voisi tarjota terveydenhoidollista ja sosiaalista lisäarvoa yhä vanhenevalle väestöllemme.

Kuluneiden neljän vuoden aikana huomasin, että taiteella ja kulttuurilla on valtavia mahdollisuuksia lisätä ihmisten hyvinvointia sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Kulttuuristen valmiuksien kannalta avainasemassa on taidekasvatus. Taideaineet oppiaineena ovat keskeinen osa taidekasvatusta. Tämän ajan lapsilla ja nuorilla, tulevaisuuden aikuisilla, on oikeus saada koko persoonallisuutta tukevaa opetusta. Kokonaisvaltaisessa persoonallisuuden kehitysprosessissa niin kutsutuilla taideaineilla on kiistämätön merkityksensä, sillä omin käsin luominen kehittää ajattelua ja auttaa ymmärtämään ja oppimaan.

Hallitusohjelmassa korostetaan osaamista ja tietoa. Taide auttaa ihmistä vastaanottamaan tietoa. Taiteen ja kulttuurin kokeminen on tärkeää ihmisen elämänlaadun ja koetun terveyden kannalta. Voidaan siis sanoa kulttuurin edistävän elämänhallintaa. Kulttuurin ja taiteen keinoja käyttävä sosiaalityö on hyvä esimerkki siitä, kuinka taiteen avulla on pystytty katkaisemaan useankin sukupolven ajan kestänyt syrjäytymiskierre.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa taide ja kulttuuri eivät ole mukana kuin ainoastaan Museoviraston määrärahoissa, mutta toivon, että varsinaisen budjetin valmistelussa myös tämä alue saa oman osuutensa, sillä taidetta ja kulttuuria voidaan pitää myös yhteiskunnan hyvinvointia luovana strategisena voimavarana. Taide vapauttaa yhteiskunnassa piilevän luovuuden. Taide ja sen mahdollisuudet laajentavat yhteiskunnassa vallitsevaa innovaatioperustaa, kun taiteen, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta lisätään.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Keskityn tässä puheenvuorossani muutamiin keskeisiin työllisyyskysymyksiin ja niiden todella vaatimattomien toimenpiteitten tarkasteluun, joihin hallitus on vuoden 2003 lisätalousarviossa ryhtynyt vaikean tilanteen parantamiseksi. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan, että verraten hyvänä pysynyt työllisyystilanne on pitänyt luottamuksen oman talouden näkymiin vahvana. Edelleen todetaan, että työllisyysasteen arvioidaan kuluvana vuonna olevan 67,4 prosenttia ja työttömyysasteen 9,4 prosenttia. Kysyn arvoisilta hallituksen edustajilta: Onko työllisyystilanne Suomessa silloin verraten hyvä, kun sen koko maassa arvioidaan olevan keskimäärin tuo 9,4 prosenttia? Tuo arviohan tarkoittaa sitä, että maassamme on edelleenkin noin 200 000—300 000 työtöntä laskentatavasta riippuen ja monissa kunnissa työttömyysprosentti on edelleenkin 15—20 prosenttia. Mielestäni hallituksen arvio tilanteesta on jo yleisperusteluitten osalta virheellinen ja harhaanjohtava.

Arvoisa puhemies! Vaikka en mielelläni muistelekaan menneitten punamultahallitusten aikoja, otan yhden esimerkin vuodelta 1975. Tuolloin presidentti Kekkonen runnoi kokoon hätätilahallituksen, kun työttömyydessä oli rikottu 60 000 työttömän raja. Nyt kun meillä on viisinkertainen määrä työttömiä, hallitus kirjoittaa yleisperusteluissa, että meillä on verraten hyvänä pysynyt työllisyystilanne. Kun asenne asiaan on tällainen, ei valitettavasti ole toivoa tilanteen parantumisesta.

Hallituksen lisätalousarvioesityksessä ei ole mielestäni annettu yritystoiminnalle oikeaa roolia eikä riittävästi mahdollisuuksia tilanteen parantamiseksi. Näin siitäkin huolimatta, että meille kaikille luulisi olevan jo selvää se, että juuri yritystoiminnalla on keskeinen rooli siinä, onnistummeko kohentamaan työttömyystilannettamme vai emme. Pahalta näyttää juuri tällä hetkellä, kun monet merkittävätkin yritykset ovat joutuneet lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijöitään. Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala ennusti eilen, että talouskasvu lykkääntyy ja työttömyys vain kasvaa.

Arvoisa puhemies! Maakunnasta, Keski-Suomesta tulevana kansanedustajana kiinnitän huomiotanne maamme eri osa-alueiden käsittelyyn ja kohteluun niin tässä lisätalousarviossa kuin tulevissa hallitusohjelman mukaisissa muissa ehdotuksissa. Mikäli hallitus aikoo todella puuttua huonoon työttömyystilanteeseen, tulisi sen paneutua maakuntien ja seutukuntien erityispiirteisiin tältä osin. Lisätalousarviossa on toki useita määrärahaesityksiä, joista on hyötyä eri puolilla maatamme, mutta niiden työllistävä vaikutus on kuitenkin määrällisesti pieni suureen työttömien määrään verrattuna. Vanhan, vuosien takaisen käytännön mukaisesti lisätalousarvio sisältää enemmänkin läpijuoksevaa rahaa aikaisemmin jo päätettyjen toimenpiteitten loppuunsaattamiseksi. Aivan uutta, tilannetta korjaavaa toimintaa syntyy lisätalousarvion määrärahoilla perin vähän. Juuri näitä uusia, rohkeita toimenpiteitä tarvittaisiin, mikäli tilannetta todella halutaan parantaa.

Arvoisa puhemies! Kuntajaosta ja kuntien määrästä on puhuttu sekä kunnanvaltuustoissa että täällä eduskunnassa jo vuosikymmenten ajan. Kuitenkin vain muutama merkittävä muutos kuntajaotuksessa on saatu aikaan. Merkillepantavaa on, että niistä jokaisesta olemme saaneet kuulla myöhemmin yleensä vain positiivista palautetta. Eduskunta on menneinä vuosina ollut toisaalta vaikeuttamassa, toisaalta helpottamassa kuntaliitoksia. Jälkimmäisestä hyvänä esimerkkinä on niin sanottu porkkanalaki, joka on ollut hyvä tapa vaikuttaa positiivisesti kuntaliitosten syntyyn.

Nyt esillä olevassa lisätalousarviossa on positiivinen kädenojennus Pohjanmaan suuntaan Seinäjoelle ja Peräseinäjoelle, kun kuntien yhdistymisavustusten ja kuntajaon arviomäärärahan perusteluita on muutettu koskemaan myös vuosien 2004—2005 investointi- ja kehittämishankkeitten tukea. Toivoisin hallitukselta vielä aktiivisempaa, aloitteellisempaa toimintaa myös varsinaisten talousarvioitten yhteydessä. Kokemus on näissä asioissa osoittanut, että riittävillä taloudellisilla porkkanoilla monet asenteelliset ja poliittiset ennakkoluulot kaatuvat ja kuntajaotuksessa saadaan järkeviä muutoksia aikaan.

Ministeri Kalliomäki totesi muutama päivä sitten lausunnossaan, että Suomen kuntien määrä voidaan vähentää puoleen nykyisestään. Hän kytki kehityksen muun muassa tuleviin valtionosuusuudistuksiin. Vaikka ehdotuksessa periaatelinja, kuntien määrän vähentäminen, onkin oikean suuntainen, oli ehdotus psykologisesti enemmän vastustajien kuin kannattajien herättelyä. Suosittelisin hallitukselle menettelytapoja, joilla kuntaliitoksista seuraa kuntalaisille selvää taloudellista hyötyä. Ministeri Kalliomäen olisi toivonut lausuntonsa yhteydessä kertovan niistä valtion tukitoimenpiteistä, joita mahdolliset kuntaliitokset tuovat juuri kunnille ja niiden asukkaille tullessaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun eduskunta käsittelee tämän istuntokauden ensimmäistä lisätalousarviota, niin mielenkiinto on varmasti paljolti muualla kuin juuri tässä asiassa. Eduskunta on joutunut tietynlaiseen ryöpytykseen ja pyörrytykseen myös nyt noiden vaalien yhteydessä olleiden tapahtumien seurauksena. Tätä ei voi pitää tietenkään hyvänä asiana. Itse pihvi ikään kuin unohtuu, ja nyt käydään muita keskusteluja varsin voimakkain sananpainoin ja media seuraa lähinnä sitä. Ihmiset kai ihmettelevät, mitä nyt yleensäkin valtiovalta on tekemässä.

Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio on tärkeä asia. Se on myös sen takia tärkeä, että se osoittaa hallituksen priorisoinnit nimenomaan veroratkaisujen osalta. Hallitus priorisoi rikkaat, hyvätuloiset, heille veronalennuksia, ei priorisoi pienituloisia, ei keskituloisia, ei lainkaan keskituloisia tai pienituloisia eläkeläisiä, ei sairaita, ei lainkaan työttömiä ja työttömyysturvan varassa eläviä, esimerkiksi työmarkkinatuen varassa eläviä, kansalaisia. Tämä on huono asia.

Täällä jo tänään useampi kansanedustaja, myös esimerkiksi ed. Hurskainen omassa puheenvuorossaan, osoitti, että myöskään elvytys ei onnistu rikkaiden verotusta vähentämällä. He eivät käytä näin tulleita lisäeuroja päivittäiseen elämään. Eilen puhuttiin ulkomaanmatkoista ja muista tämän tyyppisistä. Ehkä voidaan ostaa ulkomailta tuotu auto, voidaan panna rahaa säästöön. Mutta pienituloinen käyttää rahansa jokapäiväiseen elämiseen ja pienituloisten, etenkin vanhempien ihmisten, elämisen edellytykset ovat todella kaventuneet. Päivittäiset kulut ovat kasvaneet, etenkin terveyden- ja sairaanhoidon kulut, jotka nimenomaan vanhenevalle väestölle ovat erittäin tärkeä ja heidän talouttaan usein heiluttava asia.

Samaan aikaan terveydenhoidon asema heikkenee. Julkinen terveydenhoito ontuu todella, voi sanoa, jo molemmilla jaloillaan, ja tästä seuraa, että yhä enemmän osoitetaan julkiselta puolelta, että olkaa hyvä, hakeutukaa yksityissektorille. Se maksaa enemmän. Palvelut ovat kalliita. Näin ollen jälleen terveydenhoidon hinta kasvaa, ja tätä laskua maksavat nimenomaan eläkeläiset, vanhemmat ihmiset, jotka ovat tämän maan rakentaneet. Se on huono viimeisten vuosien lahja ihmisille, kun he ajattelevat, ovatko he liikaa täällä, ylimääräinen kuluerä, vai miten asia on. Nämä kaikki asiat tulivat esille pari kuukautta sitten, ennen 16.3. olleita vaaleja. Tuosta vaaliajasta on nyt kulunut täsmälleen kolme kuukautta, ja tämä hallitus ei ole istunut tuotakaan aikaa, mutta nyt ikään kuin kaikki on toisin. Se on huono asia.

Yksityiskohtiin, puhemies:

Tässä myöskin jaoston puheenjohtaja esittelypuheenvuorossaan viittasi, kuten mietinnössäkin tehdään, siihen, että perusradanpitoon pitää saada lisää rahaa. Se on perusasia. Se on infraa pohjimmiltaan, kaikkein voimakkainta ja tärkeintä sitä. On myös ympäristönäkökulmasta keskeistä, että raskaat kuljetukset, myös henkilökuljetukset, saadaan kumipyöriltä kiskoille ehdottomasti myös kansallisen ilmasto-ohjelman näkökulmasta. Tämä ei ole kyllin onnistunut. Rahaa ei ole kylliksi. On sen sijaan nopeusrajoituksia kiskoilla jne. Uhkakuvat ovat vahvat. Nyt on parempi tilanne liikenneministeriön suunnasta, koska sitä ei olla nyt enää sillä tavalla johtamassa kuin aikaisemmin, mikä oli VR-Yhtymä Oy:lle varsin kohtalokas tilanne. Tilanne on tältä osin parempi ja hallitusohjelman näkökulmasta myös, mutta rahaa pitää saada enemmän. Jatkuvasti, kun puhumme lisärahasta, mieleemme tulee tämä menosääntö, joka on kuin Damokleen miekka pään päällä, on valmis katkaisemaan kaiken, joka nousee tietyn rajan yläpuolelle. Näin ollen hallitusohjelman uskottavuus jälleen on kyseenalainen.

Rautatien rakentaminen Kaakkois-Suomessa on tärkeätä. Kakkosraide välille Kouvola—Imatra on välttämätön. Yleensäkin rajalle suuntautuva kiskoliikenne on tärkeä, ja sieltä puuttuu hyvin paljon peruskorjauksia, muun muassa on liikaa tasoylikäytäviä. Pendolinot eivät tule saavuttamaan Kouvolaa eivätkä Imatraa niin kauan kuin tilanne on tämä. Samalla on todettava, että kaakkoisesta Suomesta puuttuu ratayhteys, rantarata puuttuu, ja se on sellainen pohjatauti, perustauti ja sairaus kaakkoisen Suomen kulmalle, että ilman sitä ei tuota aluetta pystytä pitkällä tähtäimellä tasapainoisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla kehittämään. Se on aivan selvä asia.

Puolustusmenojen automaatti on paha asia, huono asia, ja se, että täällä yleensäkin on tämä inflaatiotarkistus automaattisesti mukana, on erittäin kyseenalaista. Tuo on vasemmistoliiton vastalauseessa huomioitu.

Lopuksi haluaisin positiivisena tuoda sen esille, mikä on ympäristöministeriön pääluokassa. Siellä on hyvää asiaa tälle lisäbudjettikaudellekin, mutta samalla pitää painokkaasti todeta, että öljyntorjunta kaikin tavoin on edelleen kesken niihin haasteisiin nähden, jotka ovat näkyvissä. Eli tätä hyvää avausta, mikä nyt tässäkin on, pitää jatkaa ja nimenomaan nopeasti toteuttaa sekä öljyntorjuntakeskus että myöskin monitoimimurtajan hankinta, joka murtaja pystyy myös öljyntorjuntaan.

Keskustelun nopeatahtinen osa päättyy.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen antama esitys lisätalousarvioksi saa mielestäni kohtuullisen arvosanan. Erityisen onnistunutta siinä ovat tuloveron kevennykset, joita ennen vaaleja ei olisi uskonut punamultahallituksen antavan. Todettakoon nyt vielä kerran, että ennen vaaleja veronkevennykset ja niiden edistäminen olivat ainoastaan kokoomuksen esityslistalla. Tuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa on järkevää politiikkaa. Verotuksen keventämisellä vaikutetaan positiivisesti työllisyyteen, talouskasvuun ja sitä kautta myös hyvinvointiin. Lisäksi meidän on muistettava, että työnteon on oltava aina kannattavaa.

Elämme tällä hetkellä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla erityisen epävarmoja aikoja. Globaalista tilanteesta huolimatta Suomen talouden kehitys on onneksi vielä pysynyt kohtalaisen hyvänä. Selvää kuitenkin on, ettei kuiville kuitenkaan päästä ilman jatkuvia ja tehokkaita toimenpiteitä. Tuloveron kevennykset ovat esimerkki tehokkaasta taloudenhoidosta.

Arvoisa puhemies! Yhdessä kohtaa hallitus kuitenkin tässä veronalennuspolitiikassaan kompuroi pahemman kerran. Eläkeläisiä kohdeltiin taas kaltoin. Eläkeläiset jyrättiin teknisiin vaikeuksiin vedoten veronalennusasiassa totaalisesti. Kyllä heidänkin pitäisi saada alennuksensa käyttöönsä samalla aikataululla kuin muidenkin. Hallituksen esityksen mukaan eläkkeensaajien veronalennusta voidaan nimittää puolentoista vuoden pakkolainaksi, joka tarkoittaa veronpalautusten takaisinmaksua joulukuussa 2004. Tämä on paitsi epäoikeudenmukaista myös hyvin nurinkurista talouskasvun elvyttämisen kannalta. Periaatetason ostovoima ei juuri käytäntöä kaunista.

Viime eduskuntavaalien alla moni eläkeläinen jostain syystä luotti silloisen opposition vaalilupauksiin. Ennen vaaleja keskusta lupasi eläkeläisille ummet ja lammet: palauttaa kansaneläkkeen pohjaosan, parantaa työeläkeindeksiä sekä tehdä merkittävän tasokorotuksen kansaneläkkeeseen. Pelkkää sanahelinää. Hallituksessa moiset lupaukset ovat unohtuneet ja eläkeläiset ovat hyvin pettyneitä. Hallitusohjelma ei sisällä pohjaosan palauttamista eikä työeläkeindeksin korottamista ja parantamista. Kansaneläkkeen hallitus lupaa kyllä korjata tasokorotuksen muodossa vuonna 2006, eikä sen suuruutta voi merkittävästi kehua, sillä suuruus on hyvin pieni asia.

Arvoisa puhemies! Hallituksen lisätalousarvioesityksessä on lisäksi kaksi pääluokkaa, joihin vielä haluan puuttua: sisäministeriön hallinnonala sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala.

Kokoomus on jättänyt hallituksen lisätalousarvioesitykselle vastalauseen ja muutosehdotuksen, koska siitä puuttuu muun muassa tarvittavat lisämäärärahat poliisien avoimina olevia virkoja varten. Poliisien määrä vähenee jatkuvasti, koska määrärahat eivät riitä virkojen täyttämiseen. Myös poliisikoulutuksen lisääminen vaatii lisää euromääräisiä resursseja. Suomen sisäisestä turvallisuudesta ei voida huolehtia tarpeen vaatimalla tavalla, ellei poliiseja yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Poliisien toimintamenot vaativat lisää rahaa, mutta tärkeää olisi myös poliisien palkkojen nostaminen, josta olen jättänyt lisätalousarvioaloitteen. Poliisien muutenkin pienet palkat ovat jääneet jälkeen yleisestä ansiotason kehityksestä, ja tämä on osasyy siihen, että poliisin työ nuoria ei edes riittävästi kiinnosta. Lähivuosina poliiseja eläköityy erittäin suuri määrä, ja siksi on tarpeen suunnata katseet tulevaisuuteen. Olen ehdottanut lisätalousarvioon lisättäväksi 5 miljoonaa euroa poliisien palkkojen nostamiseen. Toivon, että ymmärrätte aloitteen tarpeellisuuden huomiseen äänestykseen mennessä.

Arvoisa puhemies! Perustienpitoon on osoitettu tänä vuonna 606 miljoonaa euroa. Jatkossa menokehyksien perusteella vuosittainen euromäärä laskee 560 miljoonaan euroon. Tämä on mielestäni erittäin huolestuttavaa tilanteessa, jossa tieverkko on hyvin huonossa kunnossa. Valtiovarainvaliokuntakin toteaa mietinnössään tämän. Liikennemäärät kasvavat koko ajan, ja määrätason laskeminen tarkoittaa erityisesti alemman tieverkon kunnon heikkenemistä jatkossa. Perustienpidon riittävä rahoitus ja tärkeistä liikenneyhteyksistä huolehtiminen on ehdottoman tärkeää myös elinkeinoelämän ja alueitten kilpailukyvyn kannalta, työllisyydestä ja liikenneturvallisuudesta nyt puhumattakaan. Jos tämä uhkakuva pienenevistä määrärahoista toteutuu, kärjistetysti voisi sanoa, ettei teitä enää rakenneta, ylläpidetä eikä niillä tätä menoa kohta enää ajetakaan. Tämä on onneton tosiasia. Mutta lisäksi ihmettelen suuresti, miten moinen sopii keskustalaiseen ajattelumalliin ja eritoten sen aluepolitiikkaan. Koko Suomi halutaan pitää asuttuna, mutta mitäs yhteyksistä. Terveisiä vaan Helsingistä keskustalaisille syrjäkylien maanviljelijöille!

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan kiinnittää huomiota hallituksen lisätalousarvion Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen -momenttiin ja siihen liittyen erityisesti junanvaunutehdas Talgo Oy:n huolestuttavaan tilanteeseen. Talouden yleisen taantuman myötä tehtaan toimintaedellytykset ovat nopeasti heikentyneet. Junanvaunutehtaalla ei ole näköpiirissä tarpeeksi uutta tilauskantaa, ja kaiken kaikkiaan noin 1 500 työpaikkaa Kainuussa on vaarassa. Jos tehdas joudutaan lopettamaan, tarkoittaa se työttömyyden kasvamisen lisäksi myös kallisarvoisen ja vaikeasti takaisin saatavan vaununrakennusalan osaamisen menettämistä. Toivon todella, että hallitus ottaa tämän seikan huomioon elokuussa vuoden 2004 budjetin laatimisessa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan aloittaa puheenvuoroni käymällä keskustelun tästä teknologiapalkinnon maksamisesta, joka on saanut alkunsa. Kyseessä on avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen. Valtiovarainvaliokunta totesi jo vuonna 2002 toista lisätalousarviota koskevassa mietinnössään, että tällaista palkintoa tarvitaan ja ainakin alussa tarvitaan valtiovallan panostusta. Tämä teknologiapalkinto on korkeatasoinen kansainvälinen palkinto. Se on tarkoitettu annettavaksi "henkilölle, yhteisölle tai projektille tulevaisuuteen suuntautuvasta teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja". Olen erittäin tyytyväinen, että tällaiseen päätökseen on päästy ja tämä asia hoituu.

Kun menemme tätä lisätalousarviokirjaa eteenpäin, sieltä löytyy myös ulkoasiainministeriön hallinnonala. Monesti mietimme, mitä varten sinne ylipäätään tarvitsee rahaa syytää ja miksi näin pienen maan pitää näin laajasti toimia ympäri maailmaa. Mutta ainakin henkilökohtaisesti olen todennut, että kyllä on tärkeää, että meillä on virkamiehiä, jotka saavat eri puolelta maailmaa tietoa eri tahoilta. Silloin tämä tulee virkakoneiston kautta virkamiesvastuulla meidän käyttöömme. Ilolla totean, että sinnekin on lisäyksiä lisätalousarvion myötä kyetty antamaan.

Kun siirrytään oikeusministeriön hallinnonalaan, pääluokkaan 25, voi todeta, kuten mietinnössämme olemme tehneet, että on tärkeää siirtyä sakon muuntorangaistusten järjestämiseen ja rikosten sovitteluun päästäksemme siihen, että sakkovangit saadaan pois vankiloista. He eivät välttämättä kuulu sinne kaikkien muiden, kovemman tason rikollisten joukkoon. Mutta en käy siitä pidempää keskustelua, koska tekstiä löytyy meidän valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä.

Kun mennään eteenpäin, sieltä löytyy sisäasiainministeriön hallinnonala, josta ei voi olla mainitsematta yhtä asiaa. Kun meillä kaikilla täällä käy vieraita, niin kuin eduskunnassa vieraita tuleekin käydä, jotta selviää, mitä tämä meidän työmme oikeaoppisesti on, niin vieraat tuovat esille sitä, että poliisin pitäisi näkyä paremmin ihmisten arjessa. Kun tuolla kauempana Pääkaupunkiseudusta hälyttää poliisin paikalle, se kestää kohtuuttoman kauan, ja sen jälkeen tilanne on ohi. Myös poliiseja on vähän. Kun ihmiset hälyttävät poliisin, käy niin, että tehdäänkin semmoinen pikku jekku, että hälytetään poliisi toiselle paikkakunnalle ja itse tapahtuma, jolla halutaan jotakin pahaa aikaiseksi, tapahtuu muualla ja poliiseja ei saada paikalle. Tällä ei ole mitään tarkoitusta saada rautaa rajalle, vaan kyse, niin kuin ed. Kuosmanen sanoi, on ihan siitä, mitä kansalaiset haluavat oman turvallisuutensa tukemiseksi ja järkevän toiminnan takaamiseksi. Aina ei pelkästään sosiaali- ja terveystoimi pysty auttamaan kaikissa hätätapauksissa, vaan siinä tarvitaan ihan poliisia.

Kun etenemme kohtaan Rajavartiolaitos, niin me kaikki tiedämme — varmasti olemme sen verran matkustelleet — että jonot itärajoilla kasvavat. Me kaipaisimme kipeästi tänne myös niitä turistimatkoja myös sieltä Venäjältä. Uusi raha tässä maassa varmasti ei katso sitä lähtömaata, mistä se on tullut, kun vaan kauppa käy. Jos ei liikkumista rajoilla itään päin saada joustavammaksi, voi olla, että kauppa ja turismi valuvat ei tämän pohjoisen Suomen kautta vaan Baltian kautta muualle. Toivoisinkin, että koko kehyskaudelle löytyisi se 4,5 miljoonaa euroa, mitä Rajavartiolaitos tarvitsee. Siitä varmasti keskustelemme sitten kehyskeskustelussa lisää, mutta lisätalousarviossa sitä ei löydy.

Alueiden kehittäminen on vihdoinkin noussut kovempaan keskusteluun samoin kuin ylipäätään kuntatalous. Siinä haluankin erityisesti kiittää erikoistutkija Heikki Heliniä. Hän työskentelee Helsingissä, mutta on lahtelainen. Hän on määrätietoisesti ja johdonmukaisesti tuonut kuntatalouden ongelmia esiin, eikä hänenkään sarkansa ole ollut täysin ruusuinen. Suomen Kuntaliitto onkin valinnut hänet vuoden kuntaviestijäksi. Voin ylpeänä todeta, että meidän alueellamme toimiva Etelä-Suomen Sanomat on jo 10 vuoden ajan julkaissut Helinin kuntatalouden tilaa käsitteleviä analyysejä.

Myös puolustusministeriön hallinnonalalle on suotu lisämäärärahoja. Kiinteistöuudistuksen vaikutuksista puolustushallintoon on paljon keskusteltu, ja sinne on käsitykseni mukaan menossa 6 miljoonaa lisäeuroa.

Tämä kirja sisältää monia mielenkiintoisia kohteita, joista voisi käydä pitkän keskustelun, mutta viimeiseksi sokeriksi pohjalle haluaisin ottaa esille ed. Kankaan tuoman tärkeän asian, Valtatie 4:n perustienpidon, joka olisi korkea aika saada budjettiin, että saisimme tämän Jyväskylän ja Heinolan välisen tien sen kaltaiseen kuntoon, mitä sen käyttö vaatii.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoron oikeastaan sen johdosta, että tämän päivän Ilkka-lehdessä oli pääkirjoitus, jossa väitettiin, että kristillisdemokraatit harjoittavat oikeistolaista politiikkaa. Vielä väitettiin, että se on populistista oikeistopolitiikkaa. Haluan tässä omassa puheenvuorossani verrata kristillisdemokraattien vaihtoehtoa hallituksen esitykseen. Hallituksen esityshän on pitkälti keskustan vaihtoehto ja keskustan esitys.

Hallituksen ja keskustan esitys merkitsevät sitä, että alennetaan noin 300 miljoonan euron edestä tuloveroa, ja tietenkin niin, että suurituloisille kaikkein eniten, pienituloisille jonkin verran ja sitten ne kaikkein pienituloisimmat jäävät kokonaan ilman. Tämä on hallituksen esitys. Onko tämä sitten sosiaalista politiikkaa, vasemmistolaista vai oikeistolaista politiikkaa, siihen kuulijat ja äänestäjät saavat itse ottaa kantaa.

Mutta tämä, mitä Ilkka-lehti väittää oikeistolaiseksi politiikaksi, eli kristillisdemokraattien vaihtoehto on se, että puolet tuosta veronalennuksesta käytetään elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen, mikä merkitsisi sitä, että ruuan hinta alenisi 5 prosentilla. Jos perheen ruokakustannukset ovat 300 euroa, ruokakassi maksaisi tämän jälkeen 15 euroa vähemmän eli 100 markan säästö kuukaudessa. Väite, että arvonlisäveroalennus ei näkyisi hinnoissa, ei perustu oikeastaan mihinkään. Tänä päivänä Suomessa on päivittäistavarakaupan alalla erittäin kova kilpailu, ja jatkuvasti tämä kilpailu kiristyy. On Kesko, on Spar, on Tradeka, on SOK, on tullut uutena myöskin Lidl, ja voin kyllä vakuuttaa, että se ketju, joka ei alentaisi sen verran, mitä mahdollisesti arvonlisävero putoaisi, jos ei se alennus mene hintoihin, se ketju menettää taatusti asiakkaita.

Arvoisa puhemies! Kun sanoin, että puolet veronalennuksesta käytettäisiin elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen, niin jää vielä 150 miljoonaa euroa, jolla me voisimme korottaa minimieläkkeitä 17 eurolla, voisimme nostaa minimiäitiyspäivärahan samalle tasolle kuin työttömän peruspäivärahan, me voisimme maksaa opiskelijoille asumislisän kesäkuukausilta, me voisimme korottaa lapsilisiä ja kotihoidon tukea, ja vielä riittäisi poliiseille 5 miljoonaa euroa. Onko tämä oikeistolaista politiikkaa, että annetaan veronalennukset niin, että kaikki hyötyvät saman verran niistä? Onko se oikeistolaista politiikkaa, jos korottaa niitä tulonsiirtoja, joista kaikkein pienituloisimmat ovat riippuvaisia? Jos se on oikeistolaista politiikkaa, niin harjoitetaan sitten kunnon oikeistolaista politiikkaa, koska se nostaa kyllä ja parantaa näitten kaikkein huonoimmassa asemassa olevien asemaa.

Arvoisa puhemies! Sitten yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme esittämään, että poliiseille lisättäisiin määrärahaa 5 miljoonaa, ja on kaksi perustelulausumaa: toisessa velvoitetaan hallitusta valmistelemaan muutosta arvonlisäverolakiin, niin että pudotettaisiin verokanta 17:stä 12 prosenttiin, ja sitten me toivomme, että eduskunta hyväksyisi ponnen, joka käytännössä johtaisi siihen, että Suomesta ei löytyisi yhtäkään sellaista perhettä, missä sekä äiti että isä ovat työttöminä. Onko tämäkin oikeistolaista politiikkaa, jos edellytetään, että yhteiskunnasta ei löytyisi perhettä, jossa molemmat huoltajat ovat työttömänä?

Kaarina Dromberg /kok:

Herra puhemies! Ensinnä haluaisin kiittää hallitusta siitä, että tämä 10 kilometrin pätkä Koskenkylä—Kouvola-hankkeessa eli Vt 6 -tiellä on nyt saamassa määrärahat. Siitä olisi tullut erittäin turvaton liikenteellisesti, jos tätä 10 kilometrin pätkää siitä välistä ei olisi rakennettu. Mutta nyt se on toteutumassa, ja se on erittäin hyvä asia.

Toiseksi haluaisin puuttua opetusministeriön hallinnonalaan taide- ja kulttuuripuolella. Siellä on Museoviraston toimintamenot. Kuten me kaikki tiedämme, edellisellä kaudellahan tein kulttuuriministerinä päätöksen siitä, että Merimuseo aluepoliittisista syistä sijoitetaan Kotkaan ja osa siitä myöskin Turkuun. Myöskin valtioneuvosto 5.3.2003 teki periaatepäätöksen siitä, että sijoittamisen kustannukset hoidetaan valtion budjetin kautta. Nyt kuitenkaan hallitus ei ole niitä määrärahoja pannut tänne budjettiin, ja jotta tämä hanke pystyttäisiin sovitussa ajassa toteuttamaan, siinä on perusteena myös se, että siihen saadaan EU-rahoitus. Rahoituskausi päättyy 2006, joten tuo rahoitus täytyy hoitaa hyvin nopeasti kuntoon, ja tälle vuodelle tarvitaan vielä 300 000 euron lisämääräraha, jotta tämä hanke pystytään määräajassa toteuttamaan. Kotkan kaupunki on sitoutunut myös omalta osaltaan rakennuttamaan nämä rakennukset, ja sopimuksia juuri parhaillaan tehdään. Ihmetyttääkin se, että keskusta, joka on aluepoliittisesti hyvin vahvasti argumentoinut, ei ole vienyt läpi hallituksessa tätä aluepoliittisesti tehtyä ratkaisua. Toivonkin, että täällä salissa pystytään viemään se asia myöskin mahdollisimman yksimielisesti läpi. Tulen tekemään tästä oman ehdotukseni huomenna yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Poliisien määrärahat — niistä jo ed. Kallis puhui täällä — ovat erittäin tärkeitä myöskin kansalaisturvallisuuden kannalta ja myöskin poliisin näkyvyyden kannalta kansalaisten keskuudessa. Kokoomus on esittänyt myöskin siihen määrärahoja, ja olen itse lämpimästi kannattamassa sitä. Kun me tiedämme, että on avoimia virkoja tänä päivänä kuitenkin paljonkin olemassa, niin saataisiin ne täytettyä ja näin kansalaisturvallisuus saadaan taattua.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Jäätteenmäen hallituksessa on erittäin vahva edustus nyt eteläisestä Suomesta: Helsingin seudulta seitsemän ministeriä, ja jos Hämeenlinnan seutu lasketaan laajasti Pääkaupunkiseutuun, niin tältä alueelta on yhdeksän ministeriä hallituksessa. Tällä on tietysti oma vaikutuksensa päätöksentekoon hallitustasolla, ja tämä näkyy nyt tässä lisäbudjetissa myös teiden rakentamisen osalta. Vielä joulukuussa, kun tämän vuoden talousarvio valtiolle hyväksyttiin, valtiovarainvaliokunta korosti sitä, että pitää rahoittaa ensimmäisessä lisäbudjetissa sekä Kouvolan tiehanke että Kemi—Tornio-moottoritien puuttuvat sillat. Tämä oli silloin eduskunnan kanta. Nyt nämä rahat tulevat kyllä Kouvolan tiehankkeelle, mutta pohjoinen jää ilman.

Siis tässä on nyt minusta hyvin hankalan näköinen tilanne syntymässä, että voimavaroja satsataan yhä enemmän vain etelään ja pohjoinen jää ilman. Tämä on tietty seuraus myöskin tästä hallituksen rakenteesta, jos katsotaan sen alueellista koostumista. Näin vahvasti tuskin mikään hallitus Suomessa on ollut Helsinki-keskeinen, kuin on tämä Jäätteenmäen hallitus. Tässä on tietysti aika yllättävää se, että keskusta on tässä hallituksessa hyvin vahvassa asemassa ja silti näin vahva keskittäminen etelään. Minä odotan, että nähdään koko maa ja myös liikenneyhteyksiä kehitetään koko maan osalta, ja silloin pitää pohjoinenkin muistaa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tekee esityksen siitä, että rahoitetaan myös Kemi—Tornio-moottoritien puuttuvat sillat. Ei se voi näin toispuolista tämä päätöksenteko olla. Kysymys on myös työllisyysvaikutuksista. Tietysti jonkin verran työtä tulee myöskin siltojen rakentamisesta, mutta kysymys on syvästi periaatteellinen. Saavutettavuus ratkaisee minkä tahansa alueen kilpailukyvyn, ja sen vuoksikin jo pitää satsata koko maahan ja tässä tapauksessa nimenomaan Kemi—Tornio-moottoritien saattamiseen siihen kuntoon, kuin oli alun perin suunniteltu, eli että myös nämä sillat rakennetaan. Se on nyt erikoinen se tilanne: penkereet ovat valmiit, mutta sillat puuttuvat.

Timo Soini /ps:

Herra puhemies! Muutama sana perussuomalaisten tekemistä aloitteista ja niiden saamasta kohtelusta.

Meillä oli tässä kaksi painopistealuetta. Toinen oli tämä perustienpito, josta tässä on ollut paljon puhetta, viimeksi ed. Tennilä puhui näihin asioihin liittyen. Nyt kun maa on menossa suhdannepoliittisesti erittäin vaikeaan tilanteeseen, työllisyys tulee huononemaan, niin tällä perusteella olisi nyt hyvin tärkeä näitä teitä rakentaa ja tätä kautta elvyttää, pitää myös tulevaisuudenuskoa yllä, etenkin tuolla Syrjä-Suomessa. Se tuntuu nyt horjuvan, kun valtakunta muutenkin näyttää horjuvan.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kyllä perustienpidosta ihan asiallisesti sanotaan, että valiokunta on erittäin huolissaan tieverkon huonosta kunnosta ja että etenkin alemman tieverkon kunto heikkenee entisestään, ja ilmaistaan huoli, että elinkeinoelämä ja alueiden kilpailukyvyn kannalta näistä olisi syytä pitää huolta ja jatkossa turvata riittävä rahoitus. Tämä olisi semminkin sitten tarpeellista varsinaisen budjetin yhteydessä syksyllä, mutta sen usein huomaa, että silloin syksyllä on tarpeita paljon, valitettavasti saattaa tuolla toimeentulopuolella ja työttömyysturvan puolella olla paineita määrärahojen lisäämiseen, ja epäilenpä vaan, että tämä on suurissa vaikeuksissa. Tulen huomenna tekemään yksityiskohtaisessa käsittelyssä esityksen tästä tienpidosta.

Sitten toinen kohta on nämä poliisin määrärahat. Eilen meillä oli ei niin pitkä mutta jonkun verran perusteellinen keskustelu ulkomaalaislaista, ja kyllä poliisikunta ainakin täällä Helsingissä joutuu hyvin paljon sen asian kanssa tekemisiin. Myös talousrikollisuus on vakavaa, ja siihen täytyisi tehokkaasti puuttua. Pelko on, että tutkijaresurssit siltä puolelta ohenevat tai pakenevat. Siellä moni poliisi talousrikoksissa kokee näin, että prosessit ovat hankalia ja sitä tehdään pienellä palkalla. Kenttätöistä saa parempaa palkkaa.

Arvoisa herra puhemies! Poliisimäärärahoistakin meillä on minun tekemäni aloite, jota myös ryhmä tukee, ja tämän tulemme myös huomenna yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään.

Haluaisin vaan sen todeta, että aika kapeat ovat ne hyödyt, mitä tästä lisätalousarvioesityksestä on tulossa. Valitettavasti pelkään, että isänmaa ja yhteiskuntamme on menossa paljon pahempaan kuoppaan, ehkä taloudellisesti ja moraalisesti, kuin hetki sitten vielä luulimmekaan.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviomietinnössä kiirehditään toimia paikkakunnille, jotka ovat kohdanneet erityistä työttömyyttä, ja siellä mainitaan ainakin Uusikaupunki ja myöskin Otanmäki.

Otanmäen vaunutehtaan tilanne on erittäin kriittinen. Tänään juuri Talgon johto ilmoitti, että yt-neuvottelut alkavat ja ainakin 200 ihmistä tullaan irtisanomaan. Yt-neuvottelut koskevat koko henkilökuntaa. Hallituksella on ollut varsin hyvin tiedossa, mikä tilanne on, mutta se ei näytä kuitenkaan tekevän yhtään mitään. Ministeri toisensa jälkeen on käynyt Otanmäen tehtaalla kertomassa, miten hyvin siellä työtä tehdään ja miten ihmiset ovat motivoituneita työntekoon, mutta yhtään lupausta siitä, että todella jotakin tapahtuisi, ei ole saatu. Parin viikon sisällä siellä on käynyt kaksi ministeriä. Ihmiset siellä ovat erittäin kyllästyneitä siihen. He eivät halua yhtään poliitikkoa nähdä enää, joka tulee puhumaan mukavia ja lämpimiä asioita. Tarvitaan päätöksiä.

Se, mitä hallituksen pitäisi tehdä: Hallituksen pitäisi käyttää nyt omistajaohjausta VR Osakeyhtiöön. VR Osakeyhtiö tulee jossakin vaiheessa 2000-luvun loppupuolella vaihtamaan niin sanotut siniset junansa uuteen kalustoon, ja mikäli nyt haluttaisiin pelastaa tämä väliaikainen tilanne, joka tehtaalla on, eli vuosien 2004 ja 2005 tilanne, niin hallitus voisi tehdä päätökset, että työllisyysperusteisilla syillä aikaistetaan sinisten vaunujen uusintoja ja tilataan niihin IC2-junia. Niistä käydään tietysti normaali kilpailumenettely, ja Talgo on yksi mahdollinen tilauksen saaja.

Mitään muuta mahdollisuutta Talgon pelastamiseksi ei tällä hetkellä ole, koska tästä IC2-vaunusta on valmiit suunnitelmat ja valmius ruveta sitä mahdollisimman nopeasti tekemään. Sisällä on tällä hetkellä tilaus makuuvaunuista. Se helpottaisi vähän tilannetta, mutta ei pelastaisi. Lähitulevaisuudessa on lähiliikennejunaratkaisu, joka on erittäin iso ratkaisu ja tuo varmasti Talgollekin töitä, mutta ne tulevat vasta vuoden 2005 jälkeen. Tämä suvantovaihe, mikä tässä nyt on, pitäisi täyttää, muuten käy niin, että vuoden 2005 loppupuolella ja vuonna 2006, kun näitä lähiliikennejunia pitäisi tehdä, Suomessa ei enää siinä vaiheessa junanvaunuteollisuutta ole.

Minä vetoan kaikkiin tahoihin, että nyt tässä asiassa tehtäisiin, koska meillä Kainuussa on lähdössä liikenteeseen hallintokokeilu, josta kiitämme kovasti silloista, aikaisempaa pääministeri Lipposta, joka tämän asian tavallaan sinisine ajatuksineen herätti Kainuussa. Kainuulaiset siihen tarttuivat ja ovat sitä nyt valmistelleet. Siellä ovat suurin piirtein kaikki virkamiehet työssä valmistelemassa, että vuoden 2005 alusta alkaa meidän Kainuun-mallimme, joka ei ole pelkkää hallintoa vaan jossa on paljon muutakin, on innovaatiotoimintaa ja erittäin hyviä ratkaisuja koulutuksen ja osaamisen lisäämiseksi.

Kaikelta tältä menee pohja pois, jos tämä yksi näin suuri työnantaja poistuu meidän kuvioistamme. Se luo sellaisen negatiivisen ilmapiirin koko maakunnan ylle, että sen jälkeen kaikki toimet, mitä sinne on suunniteltu, tuntuvat ihan mitättömiltä. Syntyy toivottomuuden ilmapiiri ja muuttoliike lähtee kasvuun. Minä ymmärrän sen, että ammattitaitoiset metallimiehet eivät jää odottelemaan vuosikausiksi työttöminä sinne, löytyykö heille töitä mahdollisesti tulevaisuudessa.

Kysymys on myös junatehtaan ohella lukuisista alihankkijoista niin Kainuussa, Oulun läänissä kuin koko Suomessa. Eli kun koko junanvaunutuotanto Talgossa työllistää noin 500 ihmistä, niin toinen puoli työllistyy alihankkijoilla. Nyt on niin kriittiset hetket, että kun lisätalousarviomietintöön tämä asia on minusta ihan hyvällä tavalla kirjattu, nyt hallituksen pitäisi pikaisesti toimia, ennen kuin nämä irtisanomiset laitetaan toimeen.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevasta lisätalousarviosta on sanottu ja voidaan varmasti sanoa niiden oppien mukaan, minkä varassa tänä päivänä eletään, että tämä on elvyttävä, koska se antaa nyt merkittävät veronkevennykset, (Ed. Vistbacka: Suurituloisille!) liki 300 miljoonaa euroa. Tässä yhteydessähän sovittiin, kun tästä lisäbudjetista päätettiin, myöskin, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu, nimenomaan sukupolvenvaihdosten helpottamisesta ja arvonlisäveron alarajan muuttamisesta liukuvaksi jne. Ne ovat tietenkin myönteisiä asioita, mutta on syytä muistaa se seikka, että sinä aikana, kun me olemme käsitelleet tätä lisäbudjettia tässä talossa, maan taloudellinen tilanne ei ole suinkaan kääntynyt valoisampaan suuntaan, vaan näkymät ovat entistä heikompia. Olemme kuulleet jo nyt myöskin täällä salissa tänä päivänä, mitä on tapahtunut ja tapahtumassa monilla paikkakunnilla nimenomaan työpaikkojen suhteen, kuten ed. Huotari äsken puhui Otanmäen eli Talgon tapauksesta, ja kyllä tämä myöskin valtiovarainvaliokunnassa ja erityisesti liikennejaostossa tuli hyvin selväksi, että nyt tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä. Markkinataloudessa tietenkin pelaavat nämä markkinatalouden pelisäännöt hyvin vahvasti, mutta toki varmasti kaikki toivomme, että hallitus tekee tässä kaikki, mitä nyt tehtävissä on, ennen kaikkea siltäkin pohjalta, että jos Otanmäestä poistuu se tietotaito, mikä siellä tällä hetkellä on, joka on erittäin hyvä, niin se olisi vakava isku koko maalle tässä suhteessa.

Vielä taloudelliseen tilanteeseen: Niin kuin hallitus arvioi, ei varmaan suhdanteitten aallonpohjaa suinkaan ole vieläkään sivuutettu, ja siinä mielessä tietenkin elämme monella tavalla talouspolitiikassa tällä hetkellä hyvinkin veitsenterällä. Auttavatko nyt sitten nämä verohelpotukset nimenomaan kotimaista kysyntää, niin kuin on ennakoitu ja toivottu? Kaikki tietenkin sitä toivomme, että täältä tulisi kotimaiselle kysynnälle piristysruisketta. Tiedän, että monet kansalaiset, vähävaraiset eläkeläiset ja lapsiperheet ovat sitä ihmetelleet, etteikö se sovi talouspolitiikan perusoppeihin millään tavalla, että esimerkiksi ruuan arvonlisäveroa olisi alennettu. Nimenomaan ja ennen kaikkea, jos sitä olisi alennettu ja se menisi suoraan kuluttajahintoihin, se olisi merkittävä ruiske, mutta näin vain ei ole nyt tehty ja on ajateltu, että toisenlaiset reseptit tässä vaiheessa purevat paremmin. Voi kai sanoa näin, että näitä vaihtoehtoja hallituksella on ollut hyvin vähän käytössä ja monia huonojakin vaihtoehtoja, mutta nyt on pyritty valitsemaan se paras ja menemään tällä eteenpäin.

Herra puhemies! Ihan muutamaan asiaan pääluokkien kohdalta. Haluaisin todeta maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta sen, että siellä nimenomaan puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen osoitettiin nyt 9 miljoonaa euroa, mikä on erittäin tärkeää taimikoiden hoitotyön ja nuorten metsien hoidon kannalta. Täällähän vajetta on tullut jo viime vuoden aikana, ja sitä yritetään tällä paikata. Tällä on myöskin työllisyyden kannalta positiivisia vaikutuksia, niin uskon.

Mitä sitten tulee energiapuun saantiin erityisesti, nimenomaan energiapuun saantia metsästä pois mahdollisimman tehokkaasti on vahvasti painotettu. Tässä suhteessa nyt istuu parasta aikaa työryhmä, joka asetettiin tämän vuoden aikana. Tämä syntyi siltä pohjalta, että kun eduskunta hyväksyi viime vuoden ensimmäisen lisätalousarvion, eduskunta edellytti, että "kehitettäessä energiapuuketjulogistiikkaa selvitetään mahdollisuudet alueellisten kustannuserojen tasaamiseen". Lisäksi eduskunta totesi, että kustannuserojen tasaaminen "tulisi toteuttaa ensisijaisesti olemassa olevien rahoitusjärjestelmien kautta siten, että nuoren metsän hoito ja energiapuun tuotanto tulisi kannattavaksi etäämmällä käyttöpisteestä olevien metsienkin osalta". Minusta on erittäin tärkeää, että tämä asia saataisiin mitä pikimmin selvitettyä ja näin energiapuulle voitaisiin saada sellaista tukea, että se mahdollisimman hyvin saataisiin metsistä pois. Se olisi myöskin työllisyyden kannalta tärkeää.

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa vesistö- ja vesihuoltotöihin esitettiin nyt pari miljoonaa euroa lisää ennen kaikkea helpottamaan työllisyyttä vaikeilla työllisyysalueilla. Mehän tiedämme, että näitä vesihuoltotöitä kyllä riittää eri puolilla maata. Tämä on aivan oikean suuntainen toimenpide. Toivon mukaan ensi vuoden budjettiin saadaan tässäkin suhteessa riittävät määrärahat.

Herra puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan totean sen, että perustienpito, siihen varatut määrärahat, on tällä hetkellä todellinen ongelma. Meillä on siellä niukkuutta. Tähän myöskin mietinnössä vahvasti viitataan, ja tuntuu aika vaikealta näiden kehysten puitteissa, mitkä nyt tästä eteenpäin ovat olemassa, miten perustiet voidaan tässä maassa kaikkialla pitää kunnossa. Tässä kyllä tarvitaan myöskin hallitukselta uudenlaisia otteita.

Herra puhemies! Yhtä pientä asiaa haluan oman maakuntani kannalta tässä korostaa: Täällä nyt lausutaan taas toisen kerran Ilmatieteen laitoksen kohdalla, koska meiltä, nimenomaan Pohjanmaalta laajasti alue ymmärrettynä, puuttuu säätutka-asema. Eduskunta lausui tästä myös jo hyväksyessään tämän vuoden budjetin, mutta nyt edelleen tämän lisäbudjetin yhteydessä halutaan lausua ja kiirehtiä sitä, että tämä säätutka-asema saataisiin. Se tarkoittaa tässä tapauksessa Kauhavaa. Olisi liikenteen, maatalouden ja myös ilmavoimien toimintojen kannalta erittäin välttämätöntä, että tämä katvealue, joka säätutkatoiminnassa meillä on, saataisiin korjattua.

Herra puhemies! Toki on niin, että tähän hallituksen lisäbudjettiesitykseen perinteistä tapaa noudattaen oppositiopuolueet ovat jättäneet sinänsä varmasti heidän mielestään hyviä ja perusteltuja vastalauseita, mutta kyllä niin on, että kun hallitus on tämän esityksen tuonut, meidän hallituspuolueitten velvollisuutena on myöskin tämä viedä tämän mukaisena läpi.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Oman ministeriöni asioista haluaisin tässä lisäbudjettiosuudessa mainita kaksi hyvin tärkeää asiaa: alkoholipoliittisen ohjelman ja sitten sarsin, tämän uuden tartuntataudin, torjuntaan myönnetyn määrärahan.

Hallituksen esityksessä tässä käsiteltävässä talousarviossa on miljoona euroa kansallisen alkoholiohjelman toimeenpanon tehostamiseen. Ministeriössämme on valmisteltu laajapohjaista kansallista alkoholiohjelmaa vuosille 2004—2007, joka on tarkoitus julkistaa syksyllä. Alkoholin kulutuksen ja haittojen kasvu on niin merkittävä yhteiskunnallinen uhka, että nyt tarvitsemme kaikkien mahdollisten toimijoiden tukea ja kaikkia mahdollisia keinoja.

Alkoholiohjelman päätarkoitus on juuri koota kaikki toimijat yhteen. Valtio ja kunnat tekevät oman osansa, kansalaisjärjestöt omansa ja elinkeinonharjoittajat omansa. Laajapohjaisuus merkitsee myös sitä, että valtio ei joudu vastaamaan kaikesta yksin, vaan myös toimintaa ja kustannuksia voidaan hajauttaa suunnitelmallisesti. Miljoonan euron määräraha ei ole suuren suuri, mutta sitä voisi hyvin verrata tällaiseen voiteluaineeseen, jonka tarkoitus on saada pyörät pyörimään samaan suuntaan. Valtioneuvosto antaakin elokuussa periaatepäätöksen alkoholipolitiikan linjauksista. Näiden linjausten yhteensovittaminen muiden toimijoiden toiminnan kanssa vaatii valtionhallinnon omaa rahoitusta ja työvoimaa luonnollisestikin.

Tämän ohjelman toimeenpanon tehostamiseen varattavaa määrärahaa käytetään myös koko väestöön kohdistuvan viestinnän uudelleen rakentamiseen. Sanon "uudelleen rakentamiseen", sillä viimeisen vuosikymmenen aikana valistus ja tiedotus ovat olleet hieman tuuliajolla samaan aikaan, kun alkoholiteollisuuden mainonta on jatkuvasti kasvanut ja muuttunut yhä aggressiivisemmaksi. Vastapainona on ollut vain heikkoja ja osin ristiriitaisia viestejä. Olemme siis rakentamassa uudelleen sitä viestinnän perustaa, jonka avulla kansalaiset voivat tehdä terveyttä koskevia turvallisia valintoja ja joka myös tukee niitä poliittisia valintoja, joita tulevina vuosina on tehtävä, jos haitat jatkavat kasvuaan.

Arvoisa puhemies! Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös voiteluaineena, kuten mainitsin, kuntien alueellisen yhteistyön ja ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston vahvistamiseen sekä kuntien päihdepalveluiden kehittämiseen sosiaalialan osaamiskeskuksissa. Kun rakennamme alueellisen ja paikallisen alkoholipolitiikan perustaa, viemme tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia juuri sinne, missä haitat näkyvät ja tuntuvat käytännössä. Kun tavoitteena on löytää juuri ne keinot, jotka todella vaikuttavat ongelmiimme, pyrimme myös seuraamaan onnistumista koko ohjelman ajan. Tavoite, alkoholihaittojen vähentäminen, on pidettävä jatkuvasti mielessä, ja ohjelma elää tarvittaessa joustavasti, jos selvitykset osoittavat tavoitteen karkaavan käsistä.

Arvoisa puhemies! Sars-tilanne oli hyvin akuutti ja paljon mielenkiintoa herättävä juuri silloin, kun hallitus taipaleensa aloitti. Ministeriössä on tehty hyvin paljon työtä tämän sars-kysymyksen kanssa, myöskin kansainvälisellä tasolla Who:ssa Euroopan terveysministereitten parissa, ja tartuntatautiverkoston työ on myöskin ollut hyvin ratkaisevaa. Nyt tässä lisäbudjetissa ollaan saamassa määrärahaa 500 000 euroa, korkeintaan 100 000 euroa kutakin yliopistollista sairaanhoitopiiriä kohti, ja mikäli eduskunta hyväksyy esityksen, kukin yliopistollinen sairaanhoitopiiri laatii yhteistyössä erityisvastuualueensa kaikkien sairaanhoitopiirien kanssa esityksen määrärahan käyttämiseksi. Yliopistollisen sairaanhoitopiirin tulee osoittaa saamaansa valtionavustusta tämän vastuualueen muille sairaanhoitopiireille yhteistyössä laaditun esityksen mukaisesti. Sairaanhoitopiirien edellytetään osallistuvan hankkeiden rahoitukseen vähintään 50 prosentilla. Määrärahaa voi käyttää käytännöllisesti katsoen kaikkeen tähän liittyvään toimintaan paitsi vakinaisen henkilökunnan palkkaukseen. Tällä määrärahalla siis pyritään koko maassa saamaan parempia valmiuksia kohdata sars-epidemiaa mutta myöskin muita epidemioita, koska emmehän tiedä tässä globaalissa maailmassa, mikä sitten seuraavaksi tulee. Sairaanhoitopiirit ovat varmasti jo aika pitkällä näissä valmisteluissa.

Jos kertoo vielä tilanteen sars-tapausten osalta Suomessa, niin 17.6. mennessä on yhteensä Suomessa kirjattu 22 epäilyä, joista kolme on osoittautunut muiksi taudeiksi ja yksi on todennäköinen tapaus. Viimeisten kahden viikon aikana ei uusia epäilyjä Suomessa ole raportoitu. Näin ollen me jatkamme tätä työtä, joka on Suomessa todella ollut, Kansanterveyslaitoksen osalta muun muassa, erittäin hyvin organisoitua ja väestöön kohdistuvaa informaatiota antavaa. Se on myöskin saanut väestöltä kiitosta, ja nettisivuilla on ahkerasti vierailtu ja sillä tavalla myöskin saatu informaatiota. EU-tasolla pyrimme myöskin edelleen toimimaan, ja EU:n puitteissa on perustettu sars-asiantuntijaryhmä, joka avustaa komissiota ja tartuntatautiverkostoa EU-tason suositusten päivityksessä. Lisäksi EU avustaa mahdollisuuksien mukaan Who:ta eurooppalaisilla asiantuntijoilla. Mielestäni tämä on täällä Suomessa hyvin hoidettu, mutta olemme tietenkin uuden, nopeasti leviävän taudin kanssa täällä tekemisissä ja pyrimme siihen nyt tälläkin lisäbudjetilla sitten varautumaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviossa on monia erittäin tärkeitäkin asioita, mutta haluaisin nyt tässä yhteydessä nostaa ainoastaan yhden asian, joka on Kaakkois-Suomen ja Etelä-Karjalan näkökulmasta erittäin tärkeä kysymys, elikkä Valtatie 6:n kehittämishankkeen välillä Lappeenranta—Imatra.

Hallitusohjelmassa on selkeästi otettu kantaa aluepolitiikan kehittämiseen. Ohjelmassa on sanottu muun muassa: "Eroja alueiden kehittämisedellytyksissä kavennetaan", eli kääntäen: eri alueiden kehittämisvalmiuksia tuetaan ja näiden erityispiirteet huomioidaan. Tämän lisäksi hallitusohjelmassa on sanottu, että aluekehityksen turvaamiseksi huolehditaan liikenneväylien ja liikenneyhteyksien ylläpidosta.

Lisätalousarviossa on kohdennettu toimenpiteitä ennen muuta työllisyyden parantamiseksi. Yhtenä osiona on otettu liikenne- ja viestintäministeriön rata- ja tieverkon määrärahojen lisäykset. Rataverkon investointeihin esitetään 32,6:ta miljoonaa euroa ja tieverkon kehittämiseen 6,7:ää miljoonaa euroa.

Tässä yhteydessä haluankin nostaa Valtatie 6:n investoinnin eräänä Kaakkois-Suomen ja Etelä-Karjalan alue- sekä elinkeinopolitiikan näkökulmasta tärkeimpänä kehittämisen alueena. Kaakkois-Suomen erityispiirteinä ovat vahva metsä- ja puunjalostusteollisuus sekä rajan läheisyys. Voimme jopa sanoa, että 25 prosenttia maamme metsä- ja puunjalostusteollisuudesta on tällä alueella. Voidaan myös sanoa, että yksi maailman metsäteollisuuden keskittymistä on Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Tämä osaltaan näkyy rekka- ja raskaan liikenteen sekä rautatieliikenteen voimakkaana kasvuna. Teollisuuden ja alueen kehittymisen kannalta suureksi ongelmaksi on tullut logistiikka, maantie- ja rautatieyhteyksien riittämätön kapasiteetti. Tämä on kuin oravanpyörä. Rautatiekapasiteetin puute Kaakkois-Suomessa ohjaa raskasta liikennettä yhä enemmän maantielle, ja tämä osaltaan kuormittaa entisestään jo huonossa kunnossa olevaa Valtatie 6:ta. Nämä ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Valtatie 6:lla liikkuu jopa 10 000—13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on arviolta noin 14 prosenttia. Valtatie 6 on tällä hetkellä raskaan liikenteen osalta vilkkain tieosuus Suomessa. Ennusteen mukaan liikenne kasvaa edelleen arviolta 30—40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Teiden ruuhkautuminen ja huono kunto ovat tuoneet myös maantieturvallisuuden aivan uuteen valoon Kuutostien yhteydessä. Tiejakson kuolematiheys ja -riski ovat hyvin korkeat, jopa kolminkertaiset verrattuna muiden pääteiden keskiarvoon.

Tässä yhteydessä haluaisin nostaa esille erityisesti Valtatie 13:n liittymän Selkäharjussa, joka on tällä hetkellä todettu erittäin vaaralliseksi risteykseksi. Lappeenrannan kaupunki on omalta osaltaan pyrkinyt liikennemerkkijärjestelyillä vaikuttamaan risteyksen vaarallisuuteen ja turvallisuuteen. Peruskysymyksenä on kuitenkin risteyksen ruuhkautuminen, ja kaavallisesti se on huono ja turvaton. Siihen tarvitaan eritasoliittymä, jotta turvallisuutta pystyttäisiin parantamaan.

Alueen elinkeinoelämän ja uusien investointien kannalta tärkeä merkitys on myös rajan läheisyydellä. Vuonna 2001 rajan ylitti noin 1,5 miljoonaa henkilöä ja noin 800 000 ajoneuvoa. Tiepiirin näkemyksen mukaan rajan merkitys tulee entisestään kasvamaan. Vuonna 2015 arvioidaan rajan ylittävän noin 1,8 miljoonaa ajoneuvoa. Tämä tulee vaikuttamaan hyvin vahvasti myös Valtatie 6:n tulevaisuuteen.

Valtatie 6:n merkitys ei ole ainoastaan alueellinen vaan myös valtakunnallinen. Venäjän merkitys Suomelle tulee talouden näkökulmasta vahvistumaan. Kaakkois-Suomen ja Etelä-Karjalan rooli ja merkitys maantieteellisesti ja logistisesti tulevat kasvamaan. Baltian maitten tuleminen EU:hun luo meille uusia paineita myös Euroopasta. Ennen kaikkea, kuinka pystymme hyödyntämään ne talouskasvun ja logistiikan mahdollisuudet, joita Venäjä meille antaa, vai pidämmekö niitä uhkana emmekä siten näe myöskään Itä-Suomen ja Kaakkois-Suomen tarjoamia mahdollisuuksia koko Suomen mahdollisuuksina? Toivoisin, ettei näin olisi. Tästä syystä olisin halunnut tukea lisätalousarvioaloitetta Valtatie 6:n kehittämishankkeesta välille Lappeenranta—Imatra määrärahojen saamiseksi lisätalousarvioon. Pidän kuitenkin toivoa yllä, jotta tämä tulisi huomioitua tulevissa talousarvioissa 2004 ja tämä tulisi hankkeena aikaistettua.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljunen kiinnitti ihan tärkeään asiaan huomiota, kun hän puhui Selkäharjun risteyksestä, Valtatie 13:n ja Valtatie 6:n risteyksestä. Haluaisin tässä todeta, että edellisen hallituksen aikana silloiseen liikenneministeriin Kimmo Sasiin oltiin asiasta yhteydessä. Kun nyt paikalla on uusi liikenneministeri, tietysti tässä tilanteessa varmasti tuo viesti menee perille tältä osin.

Mutta se, että sitä ei ole todellakaan priorisoitu niin voimakkaasti, mihin ed. Kiljunen kiinnitti huomiota, on tosiasia. Toisaalta sitten se, että meillä on todella muita ihan samalla tavalla ongelmallisia kohtia Kaakkois-Suomessa, kertoo, että olemme liikenteellisesti ongelmallinen alue: valtavasti rasitusta, valtavasti paineita, raskasta liikennettä ja rataverkosto heikossa kunnossa, niin kuin ed. Anneli Kiljunen hyvin tämän esitti.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2003 lisätalousarviosta on todettu hallituksen myötä, että kysymys on elvyttävästä talousarviosta ja sillä tavalla tavoitteena olisi ostovoiman ja kotimaisen kysynnän laajentaminen, nostaminen. Kuitenkin kysymykseksi jää, auttavatko nämä verolinjaukset, veronhuojennukset, helpotukset, mitkä tässä ovat esityksenä, kotimaista kysyntää ja ostovoimaa oikealla tavalla. Oma näkemykseni, joka myös on kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitettynä, on, että nämä veronhuojennukset eivät kohdennu oikealla tavalla. Näen samalla tavalla kuin valiokunnan kannanotoissa kyllä todetaankin, että yksityisen kulutuksen ennustetaan muodostuvan merkittäväksi tekijäksi kokonaistuotannon kasvussa ja että kotimaisen kysynnän ja taloudellisen kasvun vahvistamiseksi sekä hyvän työllisyyskehityksen turvaamiseksi tarvitaan nyt erityisesti näitä talousarviossa esitettyjä elvytystoimia. Tästä olen samaa mieltä, että elvytystoimia todella tarvitaan, mutta minkälaisia?

Kristillisdemokraattien vastalauseessa n:o 1 todetaan, että suhdanteet ovat kieltämättä huonontuneet ja kotimaista kysyntää tulisi tästä syystä edistää. Kuitenkin vallitsee erilaisia käsityksiä siitä, millä tavoin voidaan parhaiten vaikuttaa työllisyyteen ja ostovoimaan, sekä siitä, minkälainen veronalennus on kaikkein tehokkain. Eduskuntakausilla 1995-2001 alennettiin Suomessa tuloveroa huomattavasti ilman, että työttömyys olisi meillä laskenut enemmän kuin niissä maissa, joissa vastaavaa tuloveronalennusta ei tehty. Nyt esitetty veronalennus on euromääräisesti suurin niissä tuloryhmissä, joiden tulot ovat kaikkein suurimmat, ja vastaavasti pienituloisimmat ja tulottomat jäävät ilman mitään veronalennusta. Näin ollen tällä toimenpiteellä lisätään ostovoimaa niille, joille lisäyksellä ei ole suurta merkitystä, ja heikkoa ostovoimaa omaavien ryhmien huono asema edelleen säilyy.

Erityisesti pidän ongelmallisena, että tästä lisätalousarviosta puuttuvat ne kohdennukset, joista on täälläkin eduskunnassa paljon puhuttu erityisesti ajatellen perhepoliittisia korostuksia. Niinpä kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa korottaa jo loppuvuodesta perhetukia: lapsilisiä, minimivanhempainrahaa ja kotihoidon tukea. Lapsilisien korotus kohdistettaisiin kaikille lapsille. Tutkimusten mukaan monilapsiset perheet ovat muita vähävaraisempia, ja toisaalta väestöpoliittinen kehitys edellyttää panostusta syntyvyyden edistämiseksi. Kristillisdemokraatit korjaisivat välittömästi myös suomalaisen sosiaalipolitiikan häpeätahran, joka tarkoittaa nimenomaan minimiäitiyspäivärahan suuruutta. Lisäksi pienten lasten hoidon tuen tasoa korotettaisiin. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korottaisi välittömästi pienintä kansaneläkettä. Tämä, mikä tässä nyt on esityksenä, on mielestäni erittäin huono ratkaisu ajatellen niitä lupauksia, mitä eläkeläisille on esitetty aikaisemmin.

Arvoisa puhemies! Myös sisäisen turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan välittömiä toimenpiteitä, ja siinä erityisesti, niin kuin täällä on jo joissain puheenvuoroissa tullut esille, on kysymys poliisien määrärahoista, jotta avoimia poliisin virkoja voidaan täyttää. Tällä hetkellä poliisin määräraha jatkuvasti vähenee, vaikka tarve edellyttäisi päinvastoin lisäystä. Niinpä siihen vaihtoehtobudjetissa esitämme 5:tä miljoonaa.

Vielä joitain ajatuksia työministeriön hallinnonalalta.

Suuri huolenaihe on kasautuva työttömyys, jossa pitkäaikaistyöttömyydestä sen kaikkine seurannaisvaikutuksineen on tullut joidenkin ryhmien kohtalo ja jopa oma alakulttuurinsa. Kaikkein pahin tilanne on perheessä, jossa molemmat huoltajat, mahdollisesti vielä joku aikuisista lapsista, ovat yhtäaikaisesti työttömänä. Silloin huoli siitä, että työttömyys periytyy seuraavalle sukupolvelle, on todella aiheellinen. Hyvinvointiyhteiskunnastamme ei pitäisi löytyä yhtäkään perhettä, jossa molemmat huoltajat ovat yhtä aikaa työttöminä. Näin näkisin, että erityisesti työttömyyden hoitamiseen ja työllisyyden hoitamiseen tulisi saada rahaa.

Työttömyyden on ennakoitu lisääntyvän nykyisestään ja yritysten talousnäkymien edelleen heikkenevän. Valtion tulee tukea kuntia ja kuntayhtymiä, jotta nämä voisivat tarjota töitä vaikeutuvassa tilanteessa oleville. Kuntien ja kuntayhtymien palkkaperusteinen työllistämistuki on lisätalousarvio huomioon ottaen laskemassa 4,5 miljoonaa euroa vuodesta 2002. Syvenevän taantuman kourissa tuki olisi pidettävä vähintään ennallaan. Edelleen näen, että kuntien työllisyysperusteisiin investointeihin tulisi saada lisää rahaa, jotta kuntien taloudelliset näkymät, jotka ovat nyt huonontumassa, voitaisiin hoitaa.

Arvoisa puhemies! Vielä joitain ajatuksia oikeusministeriön toimialalta. Täällä on puhuttu vankeinhoidosta, ja siihen on tulossa rahaa, mutta niin kuin on jo todettu, liian vähän. Vankiluvun huomattavasti ennakoitua jyrkempi kasvu on aiheuttanut Vankeinhoitolaitokselle vakavan rahoitus- ja yliasutusongelman. 90-luvulla, jolloin vankiluku oli tasaisessa laskussa ja Vankeinhoitolaitoksen sopeutuminen kohdistettiin eräisiin laitosyksiköihin, valvontahenkilökuntaan sekä vankitoimintoihin, Vankeinhoitolaitos joutui lakkauttamaan muun muassa kakki puolustusministeriön työsiirtolakohteet. Tiedämme, että koulutuksessa, kuntoutuksessa sekä ohjelmatoiminnassa voidaan nykyisellä henkilökunnalla aktivoida mielekkäästi keskimäärin noin 600 vankia. Tarve on siis todella huomattava, jos ajattelemme koko vankien määrää ja sitä lisääntyvää määrää. Vankeinhoitolaitoksen majoitus- ja toiminnallisen kapasiteetin nostaminen vankiluvun nousua vastaavasti edellyttää sekä investointeja toimitiloihin että henkilökuntamäärän lisäämistä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan ottaa esiin perustienpitoon liittyvät rahat. Edellä on nostettu esille näitä eri alueilla olevia tienkunnostus- ja tienparannus- ja tiemäärärahoja. Mutta erityisesti tässä yhteydessä, kun on kysymys lisätalousarviosta, haluan korostaa perustienpitoon tarvittavaa rahamäärää. Näen, että perustienpito on infrastruktuurin ylläpitoa ja yleisen liikenneturvallisuuden parantamista, mutta samalla tehokas keino kohdentaa alueellisia työllistämistoimia ja tukea tasapainoista maamme kehitystä. Tarvitsemme tietysti alueille lisää niin kuin Pirkanmaan alueellakin määrättyjen teiden hoitoon liittyen, mutta myös koko alueen tasapainoinen kehitys mielestäni on turvattava.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviosta käytävässä keskustelussa oli erittäin mieluisaa kuultavaa ministeri Hyssälän panostukset, joita hänen ministeriönsä on osoittanut ajankohtaisiin asioihin. Kansainvälisesti tämä sars-epidemia on paljon vakavampi, näin uskon, kuin mitä tällä hetkellä lehdistössä ja yleensä mediassa siitä kerrotaan. Pelkään pahaa, että ne kohu-uutiset, jotka runsas kuukausi sitten tästä epidemiasta olivat ja hieman aiemminkin maailmalla, eivät ole edes alkusoittoa sille, mitä sars-epidemia maailmassa tulee merkitsemään. Sen vuoksi meidän Suomessa tulee varautua tähän epidemiaan. Jos tämä on aerosolina leviävä, niin tässä saattaa olla hyvin laaja maailmankatastrofi edessä. Sen takia tuohon varautuminen on erittäin hyvä, ajankohtainen teko.

Samalla kun on puhuttu pitkään huumeongelmasta, joka on tiedostettava ja ennen kaikkea etsittävä keinot sen torjumiseksi, on aivan oikein, että nähdään alkoholipolitiikassa toimenpiteet, joilla voidaan ehkäistä alkoholiongelman pahenemista ja vähentää alkoholiongelmia. Myös tässä suhteessa oli oikein mieluisaa kuulla äsken ministeri Liisa Hyssälän kertomat lisävoimavarat näihin tärkeisiin kohteisiin.

Aivan alussa valtiovarainvaliokunnan edustajana ed. Ala-Nissilä toi esille huolestuttavia asioita, jotka liittyvät muun muassa vankeinhoidon sektorille. Meillä vankilat ovat ylitäynnä. Vankeja joudutaan pitämään suljettujen ovien takana ilman, että heille voidaan antaa työtehtäviä, joita vankeinhoidossa on suunniteltu tehtävän päivittäin. Työt jäävät tältä osin tekemättä. Ei ole tarkoituksenmukaista vankeinhoitoa säilyttää vain lukkojen takana vankeja sen takia, että henkilöstöä ei ole valvomaan päivittäisiä työtehtäviä. (Ed. Nepponen: Ulkomaalaiset pois vankiloista, kotimaahansa!) — Olen ed. Nepposen kanssa tässä asiassa aivan samaa mieltä, että ulkomaalaiset tulisi lähettää omiin maihinsa kärsimään rangaistuksia.

Mutta näen, että meidän samalla tulisi kehittää vankeinhoitoa siten, että se, mikäli mahdollista, auttaisi yhteiskuntakelpoisuuteen takaisin. Nythän on todettu ja tiedetään, että vankiloissa muodostuu rikollisverkostoja. Tämä on äärimmäisen huolestuttava asia. Jos me ajattelemme, mitä varten vankilat ovat, ja jos nämä toimivat tarkoitustaan vastaan, tämä on todella hyvin huolestuttava asia. Siksi meidän pitäisi vankiloita hajauttaa, jotta tällaisia verkostoja ei pääsisi syntymään ja samalla myös vankilan turvallisuus sekä vankien itsensä että työyhteisössä mukana olevien kannalta paranisi.

Toisin tässä yhteydessä vakavana hankkeena esille Haapamäelle suunnitellun Keski-Suomen avovankilan, joka on ollut erittäin pitkään esillä, jota varten aikanaan on tehty 4 miljoonan markan suunnitelmat, ostettu maa-alue. Sen piti eräänä valtion konkreettisena toimenpiteenä kompensoida Valtionrautateitten runsaan 700 valtion työpaikan menetyksiä Haapamäen 3 000 asukkaan yhdyskunnassa. Toivon, että tämä Haapamäen vankeinhoidon todella aikanaan uudistuksellinen ja edistyksellinen hanke otettaisiin pikaisesti esille ja toteutettaisiin.

Samalla yhdyn ed. Ala-Nissilän huolenaiheeseen siitä, että Rajavartiolaitoksen kohdalla määrärahat eivät ole riittävät. Raja-asemia on voitava pitää auki ympärivuorokautisesti. Meidän on pidettävä tässäkin suhteessa jatkuva valmius yllä. Päinvastoin näkisin, että nyt suljettuna olevia entisiä rajavartioasemia tulisi pikemminkin avata ja ottaa käyttöön ja säilyttää käyttöönottovalmiudessa.

Meidän tulisi antaa voimavaroja Rajavartiolaitokselle, tullille ja poliisille ennalta ehkäistä rikollisuutta. Eräs tärkeä asia on huumekoirat. Meidän kerta kaikkiaan pitäisi panna niin kova stoppi rajoille, että huumeita ei tuoda tähän maahan. Tässä tarvittaisiin voimakkaita viranomaistoimenpiteitä. Tilanne on jo nyt hälyttävän paha, mutta pahenee nopeasti.

Ed. Huotari toi esille Kainuun kannalta tärkeän junanvaunuteollisuuden. Meidän on pidettävä huolta myöskin, että tämä ammattiosaaminen säilyy omassa maassamme.

Itse olen nostanut Haapamäen kysymyksiä esille paitsi vankilahankkeen osalta, kuten juuri toin esille, myös lisätalousarvioaloitteissa koulutuksen osalta. Toivoisin, että vanha rautatieliikenteen risteysasemapaikkakunta, kolmen maakunnan solmu, Keski-Suomen läntisessä osassa Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnankin läheisyydessä voisi olla myös koulutuspalveluja tarjoava paikkakunta. Siksi toivon, että valtio kompensoisi näitä 700 työpaikan menetyksiä, jotka kolmen vuosikymmenen aikana ovat asteittain tapahtuneet tuolle paikkakunnalle, osaltaan panostamalla Haapamäen lukion audiovisuaalisen viestinnän, mediakasvatuksen, elokuvakasvatuksen opetukseen kuin myös aikuiskasvatussektorilla aikuislukion osalta palvelemaan laajempaakin aluetta kolmen maakunnan alueella.

Arvoisa herra puhemies! Toivon, että hallitus myöhemmissä ratkaisuissaan myös näihin esille ottamiini asioihin voisi kiinnittää vakavasti huomiota ja voisin antaa tunnustusta asianomaisille ministereille, kuten nyt olen saanut ministeri Hyssälälle antaa.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuuntelin ed. Oinosen puheenvuoroa. Siinä oli hyvin merkittäviä ja painavia osia. Tietysti voi yhtyä ihan sataprosenttisesti siihen, kun hän totesi, että rajoille on pantava stoppi, että huumeita ei kerta kaikkiaan voi Suomeen tulla. Mutta, arvoisa puhemies, joudun kyllä toteamaan ed. Oinoselle, että kun me olemme hyväksyneet täällä talossa äänestyksen jälkeen liittymisen Schengen-sopimukseen, kyllä EU-maitten alueella se on hyvin vaikeaa, silloin kun EU:sta tuodaan tavaraa Suomeen. Eli kolmansien maiden osalta se voidaan toteuttaa, mutta EU:n sisällä se on hyvin vaikeaa.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Talouden haasteet ovat kovat. Kansainvälinen taantuma vaikuttaa merkittävästi meidän omaan talouteemme. Onneksi kansalaisten kulutuskysyntä on pitänyt pyörät pyörimässä, mutta nimenomaan vientiteollisuuden ongelmat johtavat siihen, että työllisyystilanteen säilyttäminen edes nykyisellä tasolla tulee tuottamaan vaikeuksia, siksi hälyttäviä uutisia olemme saaneet päivittäin kuulla. Tämä tulee tuottamaan erityisesti hallitukselle, mutta meille kaikille suuria haasteita.

Suurella tyytyväisyydellä on todettava hallituksen veroratkaisu, jossa se on tullut kokoomuksen linjalle, ja sitä kautta toivottavasti elvyttäen pystytään edelleenkin kysyntää ylläpitämään ja edes jollain lailla taloutta viemään eteenpäin.

Toinen viesti on hallitusohjelmassa: Pidättyvyyttä valtion menoissa noudatetaan, vaikka silloin tietenkin vaalilupauksia ei pystytä toteuttamaan, mutta se on sitten taas lupausten antajan ongelmia.

Hyviä asioita sisältyy lisäbudjettiin, ja muutaman haluan tässä nostaa esiin. Erityisesti maakunnissa puuntuotannon kestävyyden turvaaminen tuottaa työpaikkoja, edistää meille tärkeää metsän kasvua, sillä meidän on taattava puuhuolto, siksi tärkeä meille metsäteollisuus on.

Vesihuollon ongelmat ovat olleet esillä ja tulevat olemaan varmasti jatkossakin. Siksi on ilolla todettava 2 miljoonan euron lisäys vesihuoltotöihin, samoin kuin jo täällä esiin nostettu Valtatie 6:n jatko, niin että Kouvolaan ulottuva väylä saadaan hyvään kuntoon. Sillä on vaikutusta ei vain pelkästään Kymenlaaksoon vaan koko itäiseen Suomeen.

Pienenä myönteisenä yksityiskohtana vielä on todettava puolustushallintoon lisäyksenä indeksiehdon mukaisesti 11 miljoonaa euroa, josta 6 miljoonaa euroa tulee paljon kiisteltyyn kiinteistöuudistukseen. Se helpottaa puolustushallinnon tilannetta ja toivottavasti vie myönteisesti eteenpäin eduskunnan hyväksymää uudistusta.

Vielä yhtenä seikkana totean, että lisämäärärahoja tulee merkittävästi teknologiseen tutkimukseen. Ylläpitämällä kilpailukykyämme tutkimuksen kautta edesautamme selviytymistä.

Mutta on tietenkin miinuksiakin. Valitettavasti nykyinen hallitus ei jatkanut alueellistamisen linjaansa. Edellinen hallitushan teki alueellistamispäätöksiä, joista osa on jo toteutunut. Valitettavasti silloinen päätös Merimuseon alueellistamisesta ei etene, koska sille ei ole annettu yhtään lisämäärärahoja.

Kansalaiset kantavat huolta turvallisuudestaan, ja sitä meidän on myöskin täällä eduskunnassa kannettava. Siksi olisi ollut välttämätöntä, että poliisille olisi annettu lisämäärärahoja avoinna olevien virkojen täyttämiseen. Esitys 5 miljoonan euron lisäyksestä on paikallaan, sillä edessä on poliisilla kovia haasteita. Ikääntyminen, niin kuin kaikkialla valtion ja kuntien työntekijöiden joukossa, on tulevaisuuden kova haaste.

Ulkoinen turvallisuus on nostettu esiin. Viimeistään toisessa lisäbudjetissa viimeistään syksyllä on hyvin vakavasti otettava esiin Rajavartiolaitoksen tarpeet itäisen rajan vartioinnin tason nostamiseksi, koska Venäjä siirtää kiihtyvällä vauhdilla rajavartijoitaan eteläiselle ongelma-alueelleen.

Perustienpidon osalta lisäystä on tullut johtuen siitä, että eduskunta aikanaan edellytti, että kun tielaitosuudistus tehdään, syntyvät säästöt suunnataan perustienpitoon, mutta tuo raha ei riitä kohtuullisella tavalla kunnon ylläpitoon ja sinne tarvitaan lisää.

Rautatieverkko on perusliikennemuoto. Suuri huoli on siitä, miten rautatieverkko pystyttäisiin ylläpitämään edes jonkinlaisella tahdilla. Sillä on nimenomaan vaikutusta myöskin Itä-Suomeen. Itse peräänkuulutan Savon radan perusparantamista. Me tarvitsemme nopeat yhteydet myöskin Etelä-Savoon, ja siksi lisämäärärahojen tarve on olemassa, koska vääjäämättä aikaa myöten lentoliikenne tulee loppumaan. Siihen ei pystytä joukkoliikennemäärärahoja riittävästi suuntaamaan, ja siksi meille nopea rautatieyhteys on eräs sellainen kilpailukykytekijä, jota me tarvitsemme siellä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Hyssälä oli paikalla, hän lähti jo ed. Oinosen puheenvuoron kohdalla kylläkin pois, mutta hän puhui sarsista ja painotti puheenvuoronsa hyvin vahvasti tähän. Mikä se sars sitten on? Se on henkilöstä toiseen tarttuva keuhkokuume, jonka aiheuttaa koronavirus, joka on todennäköisesti eläinkunnasta peräisin. Tässä kohdassa pitää kyllä ainakin pöytäkirjoihin sanoa se, että kyllä nimenomaan tuollainen tehoeläintalous, jossa on paljon esimerkiksi kanoja tai nautaeläimiä yhtaikaa toisiinsa kontaktissa, kun siihen vielä lisätään sitten antibiootteja, sellainen laboratorio on, että se tuottaa uusia ja uusia mikrobimutaatioita jatkuvasti.

Mutta siihen, mitä myöskin ed. Oinonen täällä vähän kauhistellen, jos niin voi sanoa, tästä uhasta totesi, haluaisin todeta, että sars ei leviä oireettomien kautta tai esineiden tai tavaroiden kautta. Pääasiallinen tartuntatapa on sairaasta henkilöstä lähikontakti, eli hoitaja tai perheenjäsen on yleensä ollut näissä tapauksissa se sars-ketjussa todettu lähikontakti. Edelleen voidaan ylireagoinnista kyllä ainakin globaalisessa mitassa puhua, ja tähän myöskin ammatti-ihmiset, esimerkiksi keuhkotautien professori Peltola, ovat ottaneet kantaa julkisuudessa. Ajatellen sitä, että 30 sekunnin välein kuolee lapsi malariaan ja nyt nämä sars-kuolintilastot ovat kuitenkin muutamissa tuhansissa koko maapallon mittakaavassa, ei tässä sinänsä ole mistään ihmeellisestä asiasta kysymys. Mutta kun se on koskettanut liikemiehiä, lentokoneissa matkustavia, myöskin länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan jäseniä, niin siinä se poikkeaa malariasta ja se kai on tehnyt siitä niin merkittävän.

Suomessa on myös, voisin sanoa, jossakin määrin tietysti myös ylireagoitu, koska Kansanterveyslaitoksen mukaan sars-kriteerit eivät ole kyllä olleet täyttyneet silloin, kun on joku julistettu todennäköiseksi tautitapaukseksi. Hyvä näin tietysti, että nämä molemmat eivät sitä kuitenkaan olleet, mutta vastaavastihan meillä silloin, kun oli tämä valkoisen pulverin levitysaika, anthrax-kohu liikkeellä, jossakin suljettiin koulukin sen takia, kun voimistelusalista löytyi valkoista pulveria, joka oli kuitenkin niin kutsutun stressipallon sisältö.

Mutta vielä toiseen asiaan, puhemies, pari minuuttia koskien peruspalveluja. Peruspalveluministeri Hyssälä siis kävi täällä. Itse asiassa on positiivista, että hän on ollut paikalla, mutta olisin kysynyt häneltä kyllä ja kysyn edelleenkin sitä, millä tavalla ne miljoonat eurot sitten todella kohdistuvat Kansallisen terveysohjelman mukaisesti niihin oikeisiin terveydenhoidon ja sairaanhoidon kohteisiin. Tässä tullaan myöhemmin puhumaan valtiontalouden kehyksistä vuosina 2004—2007. Siellä aika vahvasti puhutaan, että kaikki asiat ovat kunnossa tämän 700 miljoonan euron tasokorotuksen suhteen, joka on minimi kansanterveyspuolella ja sairaanhoidossa, jotta Kansallinen terveysohjelma täyttyy, mutta minimi, ja niin kuin me tiedämme, edellinen hallitus kyllä pienensi sitä summaa aika vahvasti, minkä alun pitäen professori Huttunen ja hänen työryhmänsä esittivät.

Mutta eräs summa ja numero, joka on hyvä muistaa, on 320 miljoonaa euroa. 320 miljoonaa euroa on se hinta, mikä jouduttaisiin maksamaan, jotta nykyiset leikkausjonot lyhennettäisiin sille tasolle, mitä Kansallinen terveysohjelma edellyttää, siis 320 miljoonaa euroa. Se on kertasumma, kertameno, mutta sekin olisi todella hyvä pitää mielessä myös nimenomaan sosiaali- ja terveysministeriössä ja palveluministerin. Mutta sitä minä kyllä odotan, että selkeästi osoitettaisiin ne miljoonat eurot. Ministeri Pekkarinen aikaisemmissa keskusteluissa täällä on sanonut, että hän on tätä asiaa kyllä kovasti kysynyt ja ministeriöstä vakuutellaan, että 700 miljoonaa euroa on tämä summa. Mutta kyllä kannattaisi hieman analysoida, mitkä ovat ne kohteet, mihin ne suuntautuvat, ja myös on tärkeää se, että lukuisat muut Kansallisen terveysohjelman kohdat tulisivat täytettyä tämän budjettirahoituksen ja kuntien osuuden lisäksi.

Kun kunnat, niin kuin täällä on todettu, nyt edessä olevan erittäin hankalan taloudellisen tilanteen vallitessa joutuvat vielä kovempaan vastuuseen, kovempaan vääntöön, ongelma on, löytyykö niiltä se toinen puoli ja riittääkö tämä valtionosuuksien nostaminen. Se vaikuttaa toisaalta ja toisaalta se, että kun taloudella menee huonosti, sairastavuus lisääntyy, apua pitää olla entistä enemmän ja myöskin yhteiskunnan vastuu kasvaa silloin, kun yleisesti talous heikkenee, jolloinka panoksia pitäisi lisätä.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion yhteydessä haluaisin ensin nostaa esiin erään kohdan, jota käsitellään melko laajasti valiokunnan mietinnössä, mutta johon ei ole esitetty määrärahalisäystä. Tämä kohta koskee vankiloita eli on oikeusministeriön hallinnonalalla luku Rangaistusten täytäntöönpano. Valtiovarainvaliokunta ja myös lakivaliokunta ovat erittäin useissa yhteyksissä kiinnittäneet huomiota siihen, että Vankeinhoitolaitos on ollut huomattavan aliresursoitu, kun vankien määrä on kasvanut säännönmukaisesti enemmän, kuin mitä on ennustettu silloin, kun talousarvioita on laadittu. Vankeinhoitolaitosta on rahoitettu lisätalousarvioilla, ja tämä on vaikeuttanut huomattavasti sitä, miten vankiloissa on pystytty tekemään suunnitelmallista toimintaa, huolehtimaan huumevieroituksesta sekä huolehtimaan työtoiminnasta ja muista vankien toiminnallisista asioista. Nyt lisätalousarviossa Vankeinhoitolaitokselle lisättiin 5 miljoonaa euroa rahaa, mutta tällä lisäykselläkään ei päästä niihin tavoitteisiin, mitä Vankeinhoitolaitos on asettanut itselleen esimerkiksi sen suhteen, kuinka moni vanki osallistuu tällaiseen tavoitteelliseen toimintaan.

Lisäksi valiokunta on esittänyt huolensa siitä, että vankiluvun kasvu on suuntautunut suljettuihin vankiloihin. Avolaitosten tilanne on huono ja itse asiassa, kun Seutulan työsiirtola suljetaan, tilanne menee vieläkin huonommaksi, eli Vankeinhoitolaitoksen pitäisi pystyä avaamaan uusia avolaitospaikkoja, jotka ovat esimerkiksi päihteettömiä ja sinänsä hyvä tapa hoitaa vankeja.

Valiokunta on tässä yhteydessä kiinnittänyt huomiota myös kahteen seikkaan, joilla voitaisiin vaikuttaa siihen, että vankiluku ei olisi niin voimakkaassa kasvussa. Toinen näistä asioista on sakkojen muuntorangaistukset, joiden osalta oikeusministeriössä on ollut jonkinlaista valmistelevaa valmistelua siitä, että nykyisellä tavalla sakkoja ei muunnettaisi kaikissa tapauksissa vankeudeksi, vaan siirryttäisiin enemmän pohjoismaistyyppiseen järjestelmään, jossa sakot sinänsä eivät vanhene, niin että niitä voitaisiin periä sen aikaa kuin peritään, mutta varattomat ihmiset eivät näitä sakkojaan vankilassa istuisi.

Saatujen tietojen mukaan sakkovangit ovat niitä ihmisiä, joita sanotaan syrjäytyneiksi, ja heillä on monia terveydellisiä ja toimeentuloon liittyviä ongelmia. Vankila sinänsä ei ehkä heidän ongelmiensa ratkaisuun ole mikään oikea paikka. Valiokunta on hallituksen toimenpidekertomuksen yhteydessä esimerkiksi kiinnittänyt huomiota siihen, että olisi hyvä, että tämä sakkojen muunto saataisiin säädeltyä uudella tavalla.

Toinen asia, johon valiokunta kiinnittää huomiota, on sovittelu, josta on saatu hyviä kokemuksia ja jonka saattaminen ikään kuin valtakunnallisen ohjeistuksen piiriin on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Myös sovittelusta saadut kokemukset siellä, missä sitä on hyvin tehty, ovat hyviä, ja ne ovat sellaisia, että on pystytty ehkäisemään nuorten ihmisten vankilakierrettä, ja myös itse asiassa rikoksen uhrit ovat nähneet sovittelun hyvänä asiana. Tämä on toinen asia, johon valiokunta on halunnut kiinnittää huomiota ja josta on tarkemmin lausuttu hallituksen toimenpidekertomuksen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä vastalauseestamme, jossa olemme esittäneet kolme määrärahalisäystä. Tämähän liittyy vihreän eduskuntaryhmän siihen kokonaisuuteen, mitä olemme esittäneet siinä, kun hallitus on esittänyt lisätalousarvion ja veronalennukset. Meidän ideammehan on ollut se, että veronalennukset olisi kohdistettu huomattavasti selkeämmin pieni- ja keskituloisille, millä olemme katsoneet olevan paremmat työllisyysvaikutukset kuin tällaisella tasaisesti asteikkoihin menevällä veronalennuksella.

Myös olemme omassa mallissamme toteuttaneet veronalennukset volyymiltaan jonkin verran pienempinä kuin hallitus ja sitten ikään kuin tästä jäävän summan olemme suunnanneet lisätalousarvioaloitteisiin, joista yhdestä ainakin kuulinkin täällä jo ed. Pulliaisen puhuvan, ja hän on tehnyt siitä talousarvioaloitteenkin. Esitys koskee perusradanpitoa, ja siinä esitetään 25:tä miljoonaa euroa perusradanpitoon. Meidän perustelumme ovat itse asiassa hyvin tarkasti samat, mitä valiokunta on yhteisessä mietinnössään sanonut siitä, kuinka paljon perusradanpito tarvitsisi lisää rahaa. Sillä rahalla, joka lisätalousarvioon sisältyy, pystytään estämään lomautukset kesän aikana, mutta siihen, että perusradanpidossa ihmiset säilyisivät töissä ja uudistaisivat ratoja, tarvittaisiin 25 miljoonaa euroa lisää, ettei lomautuksia syksyllä tehtäisi.

Sen lisäksi olemme kohdentaneet noin 20 miljoonaa kunnille, noin 20 miljoonaa opetustoimeen valtionosuuksien kautta ja noin 20 miljoonaa sosiaali- ja terveystoimeen valtionosuuksien kautta. Tässä on ollut ideana vahvistaa kuntien taloutta. Ed. Tiusanen otti esiin terveysohjelman ja sen rahoituksen. Se on varmasti yksi kohde, johon näitä rahoja tarvittaisiin, ja myös opetuksessa esimerkiksi opetusryhmien koot ovat sellaisia, joissa varmasti kuntakentällä lisämäärärahoille on tarvetta.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen otti täällä esille Kansallisen terveyshankkeen rahoituksen ja ylipäätänsä näitä terveysasioita, ja haluan tässä todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin tulee tällä hallituskaudella kunnille lisäystä kaikkiaan noin 400 miljoonaa euroa ja valtionavustuksiin yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti nousee ensi vuonna 31,04:ään, kun se nyt on ollut tänä vuonna 27,01. Lisäksi tähän veroratkaisuun liittyen, josta täällä juuri on päätetty, kunnille aiheutuvat veronmenetykset kompensoidaan täysimääräisesti korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Tässä lisätalousarviossa sovittu korotus tälle vuodelle on 113 miljoonaa euroa, ja ensi vuodesta lähtien edelleen korotetaan valtionosuuksia vielä runsaat 250 miljoonaa euroa, jolloin tämän lisäyksen suuruus hallituskauden aikana on yhteensä kaikkiaan noin 370 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi, niin kuin tiedämme, valtionosuuksiin tehdään 75 prosentin indeksikorotus, ja tämä on parannus tietenkin aiempiin vuosiin, jolloin tämä oli vain puolet.

Arvoisa puhemies! Mitä sitten tulee Kansalliseen terveyshankkeeseen, sitä todellakin ministeriössä viedään voimalla eteenpäin. Siinä on paitsi tietenkin eri osioita erikoissairaanhoidon kohdalla, joita projekteja valmistuu tai on valmistumassa, mutta myöskin perusterveydenhuollon vahvistamista. Kovasti siellä sen parissa työskentelemme, ja ongelma siinä on rekrytoinnin vauhdittaminen. Meillä puuttuu tällä hetkellä terveyskeskuslääkäreitä, vakansseista ehkä noin liki 400, ja sairaalalääkäreitä noin 600. Näihin on tietenkin palkkarahat varattuna, kun vaan olisi työntekijöitä tulossa. Tämän työn houkuttelevuutta, työolojen parantamista, työnjakokysymyksiä, sisältökysymyksiä, hallinnollisia työnjohtokysymyksiä, kaikkia näitä, pyrimme tässä yhdessä Kuntaliiton, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Lääkäriliiton, Tehyn ja kaikkien näitten toimijoitten kanssa pohtimaan. Tämä on mitä suurimmassa määrin yhteinen kysymys, ja tämä on suuri yhteiskunnallinen kysymys ja myöskin eettinen kysymys eri työntekijäryhmille, että suomalaiset pääsevät sujuvasti lääkäriin ja että hoito on järjestetty. Tämä on varmasti opposition ja hallituksen aivan yhteinen asia, tässä ei ole mitään poliittisia erimielisyyksiä. Lisäksi pyrimme huolehtimaan lääkärikoulutuksen riittävistä voimavaroista. Edelleen, perusterveydenhuoltoon vahvistetaan geriatrista ja psykiatrista osaamista. Tämä hoitotakuu, hoitoonpääsy 2005 alusta, kuten projekti sitä esittää, vaatii äärettömän paljon vielä perusterveydenhuollolta ja kuntatasolta toimenpiteitä. Tässä on kaikki ponnistukset tarpeen, mitä tässä aiotaan tehdä.

Arvoisa puhemies! Suurena huolena on tietysti väestöryhmittäiset terveyserot. Ne eivät ole kaventuneet, niin kuin olisi toivottu, ja nekin vaativat yhteiskuntapoliittisia ja muita toimenpiteitä. Omatoimisuutta, ennaltaehkäisyä ja huolenpitoa pyritään myöskin Kansallisella sosiaaliohjelmalla tukemaan. Nämä limittyvät paremmin nyt jatkossa yhteen, sosiaalihanke ja terveyshanke, niin kuin pitääkin, koska on paljon yhteisiä asioita ja sellaisia potilasryhmiä, jotka tarvitsevat ehdottomasti molempien puolten täyttä huomiota.

Tony Halme /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan ottaa kantaa ed. Sinnemäen hieman vesittämään totuuteen eli sakkorangaistuksiin. Monet suomalaisethan eivät tiedä, että ehdollinen vankeusrangaistus on sakkorangaistus, mikä on väärin. Jos on heikossa kunnossa eikä voi mennä vankilaan, niin miten on mahdollista, että jaksaa sitten tehdä rikoksia? Suomessahan on erittäin lievät rangaistukset, joita pitäisi myöskin koventaa.

Otan tämän esille myöskin sen takia, että olen viime aikoina tutkinut pedofiilien ja insestiä harrastavien rikoksia lapsia kohtaan, mikä on rikoksista törkein koko maailmassa. Minua ihmetyttää, koska laissa pitäisi olla silleen, että kun ensimmäisen kerran saa tuomion, tulee ehdollinen rangaistus, miten on mahdollista, että jos sen rangaistuksen jälkeen tekee toisenkin rikoksen, saa lisää ehdollista, vaikka sen entisen ehdollisen pitäisi muuttua ehdottomaksi ja molemmat menevät sitten ehdottomiksi rangaistuksiksi. Suomessa on yksi sellainen insestitapaus, jossa on neljä ehdollista rangaistusta peräkkäin, mikä on minun mielestäni perustuslain vastaista.

Veijo  Puhjo  /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Hyssälä mainitsi, miten varoja sijoitetaan Kansalliseen terveysprojektiin ja mainitsi muun muassa sen, että kuntien valtionosuuksia lisätään yli 100 miljoonaa euroa. Nyt kuitenkin tämän terveysprojektin varojen kerääminen on hieman epäselvää. Itse ainakin olen tulkinnut terveysprojektia niin, että siihen pitää osoittaa aiempaa enemmän lisää varoja, se 700 miljoonaa euroa yhteensä. Juuri oli käsittelyssä hallituksen esitys, jossa annettiin valtionosuuksia kunnille lisää terveydenhuoltoon 130 miljoonaa euroa, mutta perusteluissa sanottiin, että se olikin korvausta kuntien tulonmenetyksistä, että se ei ollut lisärahaa. Nyt minä uskoisin, että eduskuntaa kiinnostaa erityisesti semmoinen vaikka kokonaistilasto siitä, mitkä ovat lisärahoja. Nyt ainakin minä olen hieman epätietoinen, mikä on lisää ja mikä on vain korvausta joistakin tulonmenetyksistä.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samaten ministeri Hyssälältä kysyisin Kansallisen terveysprojektin kustannuksista. Mielestäni siinä ollaan kyllä siirtämässä nyt kunnille ja kuntatalouteen lisää menoja, niin että kuntatalous hoitaa näitä terveysmenojen kustannuksia. Kysynkin, onko ministerin mielestä Suomen kuntatalous ja kuntien talous siinä kunnossa, että se kestää merkittävien lisäkustannusten siirtämistä sinne.

Pentti Tiusanen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuohon, mitä ed. Puhjo totesi: Viittaan siihen, mitä ministeri Hyssäläkin mainitsi, että osa niistä rahoista on todellakin kompensaatiota sen takia, että ansiotulovähennyksen pienentymä vähentää kuntien verotuloja, ja sillä tavalla niitä kompensoidaan. Toisaalta sitten meillä on suuria haasteita, niin kuin ministeri aivan oikein totesi, muun muassa 2005 pitäisi saada leikkausjonot pois ja se maksaa 320 miljoonaa euroa kertakuluna. Näin on esimerkiksi Lääkäriliitto laskenut.

Mutta, arvoisa ministeri, arvostamme sitä, että tämä keskustelu voidaan nytkin käydä. Uskon, että te olette henkilökohtaisesti sitoutunut varmasti tähän ohjelmaan. Muistamme kaikki, miten aktiivinen kansanedustaja olitte oppositioaikana, ja nyt uskon, että aktiivisena ministerinä teette kyllä työtä, ja yhteinen asiahan tämä on. Ongelmahan olisi jo ratkaistu, jos se olisi helppo.

Anni Sinnemäki  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin aivan lyhyesti ministeri Hyssälälle: Hän aivan hyvin analysoi tätä tilannetta, että kaikki varmasti haluavat toteuttaa Kansallisen terveysohjelman. Toiseksi oli mielestäni erittäin hyvä, että ministerikin sanoi, että Kansallinen sosiaaliohjelma tullaan nivomaan tähän. Kun Kansallisessa terveysohjelmassa ei ole kysymys vain rahasta, tämän sosiaaliohjelman käsittely tässä yhteydessä ja sen toimenpiteiden huomioon ottaminen on varmasti hyvä.

Olisin myös halunnut huomauttaa siitä, että mielestäni se ei anna asioista oikeaa kuvaa, jos se raha, jolla veromenetykset kompensoidaan kunnille sosiaalitoimen valtionosuuksien kautta, luetellaan tavallaan lisärahana kunnille, koska se on kompensaatiota.

Arvoisa puhemies! Voinko pitää toisen vastauspuheenvuoron erikseen ed. Halmeelle?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Kansallisen terveyshankkeen toteutus perustui 900 miljoonan euron kustannuksille, ja rationalisointisäästöjen edellytettiin olevan 200 miljoonaa euroa. Nyt on purettu jo päällekkäisyyksiä, laboratorioita, röntgeneitä yhdistetty, aluesairaaloissa on tapahtunut muutoksia, sairaanhoitopiireissä on tapahtunut työnjakoa. Näitä säästöjä on jo tästä syntynyt ja lisää on syntymässä.

700 miljoonaa euroa jaetaan kuntien ja valtion kanssa puoleksi, näin on sovittu, ja tähän on olemassa määrärahat kehyksissä varattuna. On luonnollista, että kuntien välillä on suuria eroja jo siinä, miten tätä hanketta on lähdetty tosissaan toteuttamaan, ja sairaanhoitopiirien välillä. Osa kunnista on siinä tilanteessa, että taseet ovat miinusmerkkisiä, ja totta kai silloin kunnissa se liikkumavara on aina pienempi. Valtion puolelta olemme tässä taloustilanteessa pyrkineet niin hyvin kuin mahdollista varaamaan tämän projektin tarvitseman rahoituksen.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälältä kysyisin yhtä asiaa, mutta sitä ennen toteaisin, että kyllähän te kovan paikan edessä olette tämän Kansallisen terveysprojektin toteuttamisen suhteen. Se varmaan on tullut teille aivan selväksi nyt jo työn alkutaipaleella. Minä olen sitä miettinyt, miten laajasti te olette pystyneet tukemaan, että tulee myös sellaisia organisaatiomuutoksia tämän projektin aikana, jotka ovat tarpeellisia. Millä aikataululla pystytään hoitoseteli ottamaan terveydenhuollossa käyttöön, koska hallitushan päätti, että se otetaan vain sosiaalitoimen puolella? Se on hallitusohjelmassa näin kirjattu. Kysymykseni ydin on kai siinä, että kun kaikki tässä maassa ovat sitä mieltä, että kolme päivää, kolme viikkoa, kolme kuukautta hoitotakuuna pitää toteutua, niin mikä mahtaa olla se ajankohta ohitse näiden suunnitelmien, jolloin te uskotte tämän eduskunnan edessä, että tämä hoitotakuu lähtee tosiaan käyntiin niin kuin se on tarkoitettu.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Todellakin olen ed. Akaan-Penttilän kanssa samaa mieltä siitä, että kyseessä on poikkeuksellisen suuri hanke. Kyseessä on meidän suomalaisen terveyspolitiikan historian valossa ehkä yksi mittavimmista hankkeista sitten kansanterveyslain säätämisen, ja jos vertaa siihen, niin kyseessä on vielä mittavampi hanke. Tämä vaatii uudistusmieltä myöskin sairaanhoitopiireissä ja kaikilla eri tasoilla. Minä peräänkuulutan nyt sitä uudistusmieltä, mutta myöskin annan semmoista valoisaa viestiä kentälle, että paljon on tehty ja paljon on jo saatu aikaan. Sanoisin yhden esimerkin, mistä on erittäin positiivinen viesti tullut. Meillähän oli nyt toukokuun loppuun tämän hankkeen osio valmisteilla sairaanhoitopiireissä, joissa miljoonapiirien sisällä katsottiin tätä yhteistyötä ja miten tätä hommaa voitaisiin yhdessä hoitaa entistä joustavammin. Seinäjoki—Vaasa nousee sieltä jo nyt esimerkiksi hyvästä yhteistyöstä, jossa voidaan mennä toisesta sairaanhoitopiiristä toiseen hoitoon sujuvasti. Tämä tapahtuu Pirkanmaan vastuualueen sisällä, mutta sekä Vaasa että Seinäjoki kuuluvat eri sairaanhoitopiireihin ja silti siellä on kyetty yhteistyötä erittäin hyvin tekemään. Nyt on todellakin se paikka, jolloin sairaanhoitopiirien pitää myöskin itse miettiä, missä tässä mennään, myöskin Hus-piirin, mitä voisimme tehdä toisin ja mikä on se uudistuselementti, jonka voisimme ottaa käyttöön yhteistyön lisäämiseksi. Tämä kaikkihan tarkoittaa sitten sitä, että potilaat pääsisivät paremmin hoitoon, myöskin erikoissairaanhoitoon.

Arvoisa puhemies! Todella suuri haaste on hoitotakuu, erittäin suuri haaste. Se edellyttää sitä, että perusterveydenhuolto toimii. Jos meillä ei ole siellä lääkäreitä, jos se on keikkalääkärien varassa koko perusterveydenhuolto, niin ei siellä pystytä pitkäjänteiseen työhön, ei pystytä ennalta ehkäisevään työhön eikä pystytä myöskään sillä tavalla hoitamaan paikallistasolla potilaita, etteikö sieltä valuisi erikoissairaanhoitoon niitäkin, jotka toisissa oloissa pystyttäisiin perusterveydenhuollossa hoitamaan.

Mutta kuten sanoin, tämä on meidän kaikkien yhteinen asia ja tässä on paljon toimijoita. Nyt on annettu resursseja jo etukäteen, edellinen hallitus kiitettävästi hoitojonojen purkuun. Meillä on tässä maassa kyllä resurssit hoitaa nämä hoitojonot. Tämä on suuri mylly tämä meidän leikkausosastojemme mylly, ja se pystyy kyllä ne pyörittämään, jos ei yhdessä paikassa niin toisessa paikassa, mutta silloin potilaillakin täytyy olla valmiutta liikkua vähän kauemmaksi siitä kotipaikkakunnasta. Kun leikkausta ehkä vain kerran elämässään kukin meistä tarvitsee, tuskin sen tarvitsee ihan juuri siinä kotiliepeillä olla. Nyt on hyvät liikenneolosuhteet ja tietkin verrattuna 60-lukuun, jolloin meillä terveydenhuoltoverkostoamme on rakennettu ja 70-luvulla, kuten ed. Akaan-Penttilä ja ed. Tiusanenkin hyvin tietävät. Meillä on 2000-luvulla uudet mahdollisuudet paitsi potilaiden liikkuvuuden myöskin näitten järjestelyjen kannalta.

Sitten meillä on erittäin korkeasti koulutettua terveydenhuoltohenkilöstöä: terveydenhoitajia, erikoissairaanhoitajia. Tiimityöskentelyn etuja ei ole vielä kaikkia otettu huomioon. Jos me voisimme tiimissä ja ryhmässä vielä enempi paikallistasolla näitä asioita hoitaa ja lääkärit vain keskittyisivät siihen varsinaiseen lääkärintyöhön, niin asia aina paranisi. Samaten tämä johtokysymys: meillä on vielä johdossa epäpätevyyttä, kouluttamatonta johtoa. Ei ole helppoa johtaa suurta terveyskeskusta tai suurta sairaanhoitopiiriä. Ne ovat miljoonaorganisaatioita monella tavalla.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Lisätalousarvion palautekeskustelua käydään tilanteessa, jossa kansainvälinen talous on erittäin epävarma. Kokonaistaloudellinen tilanne on myös Suomen kannalta heikentynyt. Talouden kasvu on erittäin alhaisella tasolla, ja siitä on juuri ennusteita alennettu.

Vientikysyntä ja sitä myöten alan teollisuuden toiminta monilla aloilla on heikentynyt ja näillä aloilla myös työllisyys vastaavasti. Toisaalta, kuten työllisyyteen liittyvät luvut ovat kertoneet, meillä palvelualoilla kuitenkin on ollut kohtuullisen suotuisa kehitys tähän saakka. Tärkeää onkin, kuten hallitusohjelmassakin ja täällä käydyssä keskustelussa on todettu, pitää yllä kotimaista kysyntää ja tässä mielessä toteuttaa hallitusohjelman mukaisia välittömiä elvytystoimia. Siihen liittyvänä nyt käsittelyssä oleva lisätalousarvio on merkittävä osa.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa myös alueellisen kehityksen ja maaseudun näkökulmasta on eräitä myönteisiä määrärahalisäyksiä. Tässä totean pienet lisäykset vesistö- ja vesihuoltotöihin. Näitä hankkeita on koko maassa varsin runsaasti keskeneräisinä, ja maaseudun vesihuolto- ja jätevesikysymyksiin on kiinnitetty aivan oikein huomiota entistä enemmän myös maaseudun kylissä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on keskeneräisiä tai suunniteltuja hankkeita varsin runsaasti, ja kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, näihin hankkeisiin tarvittaisiin jatkossakin valtion rahoituksen lisäystä.

Erityisen tärkeänä metsämaakunnan näkökulmasta näen Kemera-varojen lisäyksen tässä lisätalousarviossa. Puuntuotannon kestävyyteen, metsien hyvään hoitoon sekä energiapuun käytön lisäämiseen meidän on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Me tiedämme, että mekaanisen puunjalostuksen, puutuoteteollisuuden, alalla meillä on paljon tehtävää. Se merkitsee monia mahdollisuuksia myös yritystoiminnan ja työllisyyden näkökulmasta. Lähtökohtana on kuitenkin se, että meillä on jatkossakin käytettävissä laatupuuta jalostukseen, erityisesti juuri mekaaniseen puunjalostukseen, ja totta kai puuraaka-ainetta myös kemiallisen puunjalostusteollisuuden tarpeisiin.

Tämän ohella on välttämätöntä, että puun energiakäyttöä määrätietoisesti lisätään, että alan teknologiaa kehitetään ja että myös uusia pienvoimaloihinkin ulottuvia yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon yksiköitä rakennetaan jatkossa lisää. Tällainen eräänlainen pilottihankehan on nyt toteutumassa Ilomantsiin, pienvoimala, joka tuottaa paitsi lämpöä Ilomantsin taajaman ja Vapon pellettititehtaan tarpeisiin myös sähköä, vihreää sähköä, jota Euroopassa kysytään.

Myös turpeen ja muiden kotimaisten biopolttoaineiden käyttöön, niiden käytön edistämiseen ja tätä kautta työllisyyden parantamiseen ja aluetalouksien vahvistamiseen on enenevästi kiinnitettävä huomiota.

Arvoisa puhemies! Suuri kysymys on tiestön rakentaminen. Tämä liittyy yhtä lailla myös rautatieverkkoon ja sen kunnossapitoon. Meillä Pohjois-Karjalassa on jo pitkän ajan hankkeena ollut Nurmeksen Porokylän ja Vuokatin välisen rataosuuden parantaminen sen ohella, että on myös useita muita hankkeita ja sähköistämisiä vireillä. On välttämätöntä, että alueelliset liikenneyhteydet, mukaan luettuna tietoliikenneyhteydet, pidetään niin elinkeinoelämän tarpeiden kuin asumisen ja matkailun näkökulmasta riittävän hyvässä kunnossa. Oli valitettavaa, että yksityisteiden valtionosuus viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen on olennaisesti heikentynyt. Viime vuosina se on vähän vahvistunut, mutta edelleenkin tämä valtionosuustaso on aivan riittämätön.

Arvoisa puhemies! Teknologiapolitiikan kohdalla valtiovarainvaliokunta on tehnyt oikean suuntaisia linjauksia. Siihen tarvitaan myös lisää rahoitusta. Eräs kiireellinen hanke on tässä Vtt:n, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, rahoitus ja meillä Pohjois-Karjalassa Outokummun yksikön tulevaisuus. On tärkeää, että tämä hanke erityisen huolella ja sen tulevaisuus nyt kyettäisiin selvittämään. On hyvä, että kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on tämän asian nyt ottanut erityisen tarkastelun kohteeksi ja pyytänyt siihen ratkaisuehdotuksia.

Arvoisa puhemies! Yrityspolitiikan kohdalla tarvitaan uutta yritystoimintaa, pienyritysten vahvistamista ja uusia yrityksiä. Erityistä huolta on kannettava sukupolvenvaihdosten toteutumisesta ja siitä, että meillä koulutettu työvoima kyetään säilyttämään työkuntoisena ja heidän osaamistasoaan vahvistamaan. Meille Suomessahan on erityisen tärkeätä juuri metallialan, puualan ja myös muoviteollisuuden vahvistaminen. Näihin kysymyksiin myös valtiovarainvaliokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota. Ne ovat myös alueellisen kehityksen näkökulmasta hyvin keskeisiä, myös kiviala monissa maakunnissa, kuten meillä Pohjois-Karjalassa.

Arvoisa puhemies! Pari sanaa vielä turvallisuudesta. Täällä on käyty keskustelua siitä, että määrärahataso poliisihallinnon osalta, poliisin osalta, on liian alhainen. Valitettavasti näin on viime vuosina jo pidemmän ajan kuluessa päässyt tapahtumaan. Korotustarvetta on ollut, kuten muun muassa hallintovaliokunta on useissa yhteyksissä jo pidemmän aikaa kiinnittänyt huomiota. Sama koskee myös Rajavartiolaitoksen tilannetta ja sitä rajaliikennettä, jota erityisesti idän suuntaan myös Pohjois-Karjalassa Värtsilän Niiralan asemalla lisääntyvästi on olemassa. Lisärahoitusta näille hankkeille, rajanylityspaikkojen kehittämiseen ja erityisesti myös henkilöstömäärärahojen lisäykseen, tarvitaan. Tarvitaan siis rahaa paitsi poliisin ja Rajavartiolaitoksen myös Tullin kehittämiseen ja henkilöstön lisäämiseen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä kevät on ollut siitä ihmeellinen, jotta ed. Väistön kanssa olemme olleet monesta asiasta samaa mieltä. Edelliset keväät, aikaisemmat ajat, eivät ole samanlaisia olleet, ja siinä mielessä tämä tuntuu myönteiseltä kehitykseltä.

Lisätalousarviohan on semmoinen, että siinähän ei voi kaikkia ongelmia ratkaista. Tämän punamultahallituksen hyvä työ tässä on ollut se, jotta nyt lähdettiin ripeästi liikkeelle ja tämmöiseen elvyttävään lisäbudjettiin. Puutun vain kahteen asiaan.

Ed. Väistö äsken puhui Rajavartiolaitoksesta. Mietinnössähän kuvataan sitä tilannetta jonkun verran, mutta vähän laajemmin kun tarkastellaan asiaa, niin viimeaikaisten tietojen mukaan Venäjällä ollaan vähentämässä rajavalvontaa aika rajusti, keventämässä organisaatiota, mikä tarkoittaa sitä, jotta me Suomen puolella joudumme katsomaan uudelleen näitä asioita. Pelkästään teknistä laitteistoa hankkimalla me emme voi rajavalvontaa pitää niissä puitteissa, mitä Schengenin sopimus edellyttää. Siinä mielessä rajan osalta paineet kasvavat myös Suomen puolella, miten asiat hoidetaan ja miten henkilöstö riittää. Viittaan myös ed. Väistön puheenvuoroon siitä, jotta paine muutenkin rajan yli tapahtuvaan liikenteeseen on lisääntynyt ja osin viime aikoina jopa semmoiseenkin liikenteeseen, mikä ei kulje teitä pitkin, semmoistakin painetta on viime aikoina tämän kevään osalta tullut. Sehän tarkoittaa sitä, jotta meidän pitää tulevissa budjeteissa, ei lisätalousarvioissa, mutta varsinaisissa talousarvioissa, katsoa millä tavalla tämä ongelma ratkaistaan.

Rajavartiolaitoksessahan on tehty henkilöstön osalta merkittäviä uudelleenjärjestelyjä siten, jotta siellä on otettu käyttöön joustavia työaikoja. Sillä on pyritty siihen, jotta siellä voitaisiin henkilöstöä käyttää tehokkaasti siten, jotta niinä aikoina, milloin valvonta on hankalampaa, olisi enemmän porukkaa, ja milloin se on helpompaa, olisi ...

Tulen sinne eteen.

Arvoisa puhemies! Ihan vaan vähän jatkoa paikalta pidettyyn puheenvuoroon.

Siinä mielessä Rajavartiolaitoksen henkilöstölle voi nostaa hattua, jotta siellä on omaehtoista joustoa löytynyt, että he haluavat tehdä kesällä enemmän töitä ja pitää talvella lomaa, mikä on aika merkillinen juttu sinällään, jos miettii mitä hyvänsä työpaikkaa. Tämä on heidän omasta ehdotuksestaan lähtenyt asia, ja nyt siellä on menossa tämmöisiä ei enää pelkästään kokeiluja vaan pysyviä järjestelyjä, tai onhan se vielä suurimmaksi osaksi sillä lailla, että katsotaan, miten se homma tulee toimimaan. Siitä huolimatta, mitä olen näiden ihmisten kanssa jutellut ja tutustunut asiaan, se vaatii vielä jatkossakin ottaen huomioon Venäjän tilanteen, lisätoimenpiteitä, myös henkilöstölisäyksiä.

Toinen asia, joka koskee ratahallintoa. Meillähän täällä eduskunnassa on tämmöinen VR:n ystävät -porukka, jossa Wallinin Harry on ollut vetomiehenä. Hän istuu narjakkaasti tuolla peräpenkissä, kuuluu näihin takarivin taaveihin, mutta sinällään tässä rautatieasiassa hän on eturivin toimija.

Hiljattain kuulimme niitä huolia — sen lisäksi, mitä täällä eduskunnassa on tutustuttu asioihin ja maakunnassa — yhteisessä palaverissa. Siellähän on se ongelma, jotta tämänhetkisellä rahoituksella kiskoliikennetiet rapistuvat, ja ongelma on siinä, jotta tehdään pieninä pätkinä, niin kuin mietinnössäkin taas lukee, jotta rahat riittävät jonnekin ensi syksyyn ja sitten ne loppuvat. Tehdään asioita pieninä pätkinä, ja silloin meidän pitäisi varsinaisessa talousarviossa saada riittävä rahoituksen taso, jotta voitaisiin tehdä kertaheitolla aina kuntoon koko määrätty osio, että ei tulisi semmoista, että tehdään muutama kilometri ja taas katkaistaan ja taas tehdään, jolloin tulee ylimääräisiä kustannuksia, ja koskaan koko rataosio ei ole siihen kunnossa, mihin on tarkoitettu.

Idän suunnalla eli itärajalla, Karjala-radalla, on tällä hetkellä korjaustyö menossa, mutta sitä on jatkunut monta vuotta, ja se homma menee muutaman kilometrin vuodessa näköjään. Siinä mielessä odottaisin, jotta sitä osuutta ei unohdettaisi, vaan se on tärkeä kaiken kaikkiaan moninaisista syistä. Ennen kaikkea se on tärkeä raaka-ainekuljetusten osalta ja valmiiden tuotteiden osalta, mutta se on myös henkilöliikenteen osalta. Siihen vedotaan, jotta siinä on niin vähän henkilöliikennettä, että sitä ei kannata sen takia kunnostaa huippukuntoon. Mutta sehän tarkoittaa sitä, jotta kun se on huonossa kunnossa ja vuoroja on vähän, liikenne suuntautuu kumipyörille ja lentokoneiden kautta. Itsekin kulkisin mielelläni eduskuntaan, jos olisi mahdollista, jos olisi vuoroja sieltä. Matkahan sinällään ei ole pitkä, mutta aikana se vie lähes viisi tuntia, kun lähtee juna meidän korvilta. Nopeat itäradat -hanke, onko se sillä nimellä tämä kehittämishanke, joka koskee kiskoliikennettä. Odottaisi, että se tulee nyt nopeammassa aikataulussa kuin joskus 2010:n jälkeen, mitä on ajateltu.

Yhteen asiaan vielä lopuksi: Ed. Väistö puhui aikaisemmin Vtt:n Outokummun mineraalilaboratorion lopettamisaikomuksesta tai myyntiaikomuksesta, johon sisältyy myös uusien toimijoiden osalta ilmeisesti lopettamisaie. Minusta tässä ministeri Pekkarinen nyt voi näyttää kyntensä. Nimittäin sitä hanketta ei tule pysäyttämään mikään muu kuin poliittinen taho, ja se poliittinen taho on tällä hetkellä ministeri Pekkarinen. Sen takia, kun tältä uudelta hallitukselta odottaa käytännön näkyviä tekoja, minä nyt odotan, jotta se teko löytyy tuolta ministeri Pekkarisen toimesta. Tämä laboratorio on aikanaan tullut sinne korvikkeeksi silloin, kun Outokumpu Oy:n kaivostoiminta loppui. Sinne tuli silloin erinäköisiä hankkeita, jotka antoivat työpaikkoja ja korvasivat niitä menetyksiä, ja tässä on yksi semmoinen hanke. Nyt jos tämä myydään jollekin ulkomaiselle yhtiölle, niin kuin siitä on aiesopimus tehty, siinä mitä todennäköisimmin käy niin, ja ovat jo ilmoittaneet, jotta sinne jää murto-osa porukkaa. Mahdollisesti loppuu koko hanke, koko toiminta. Sen takia, kun nämä ovat niitä aluepoliittisia ratkaisuja aikanaan olleet, näistä pitää kyllä pitää huolta. Uskon sillä tavalla, jotta kun tämä nykyinen punamultahallitus jo tässä alkutaipaleellaan on semmoista sosiaalista ulottuvuutta vähän enemmän osoittanut ja tämmöistä aluepoliittista tahtoa syrjemmistä seuduistakin, niin minä odotan nyt, jotta ministeri Pekkarinen tässä nyt ottaa jämäkän otteen ja sanoo, jotta nyt vedetään peli poikki ja pidetään tämä joko Vtt:llä itsellään tai sitten tulee Gtk:lle eli Geologian tutkimuskeskukselle.

Näillä eväillä saatesanoin muuta en murise tästä paperista.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Noilla eväillä ed. Esa Lahtelan kyllä tulisi myös useissa kohdissa äänestää vastalauseiden mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Olisin palannut keskustelussa taaksepäin asiaan, joka tämän lisätalousarvion kannalta nyt on sivujuonne tähän. Ed. Halme vastasi puheenvuorooni koskien vankilamäärärahoja ja sakkojen muuntorangaistusta, ja olisin siitä halunnut todeta, että se uudistushan tulee tänne sitten, kun se on valmis, käsittelyyn ja sitä voidaan yksityiskohtaisesti käsitellä. Se on lainsäädäntökysymys. Mutta ideana kai on se, että jos halutaan antaa rangaistukseksi sakko, se silloin olisi sakko ja se ei olisi sama kuin vankilatuomio. Se on sitten taas kriminaalipoliittinen kysymys, mistä minkäkinlainen tuomio tulee, mutta jos on haluttu antaa sakkotuomio, sen pitäisi pysyä sellaisena.

Sen lisäksi olisin halunnut korjata, jos puheestani sai eri käsityksen, että ei ollut kysymys siitä, etteivätkö nämä ihmiset pysty menemään vankilaan. Kyllä he menevät nykyään vankilaan, mutta onko se tarkoituksenmukaista? Se ei ole myöskään yhteiskunnan varojen kannalta paras mahdollinen tilanne, että näiden hyvin pienten, tyypillisesti pienistä omaisuusrikoksista tulleiden sakkojen tähden käytetään yhteiskunnan varoja näihin kalliisiin vankipaikkoihin. Eli tässä on kysymys myös siitä, miten itse asiassa pystymme rahaa allokoimaan mahdollisimman tehokkaasti. Mutta tähän kysymykseen toki palataan, kun lainsäädäntö tulee näissä asioissa.

Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Käsittelyssä olevalla lisätalousarviolla hallitus yrittää elvyttää yhteiskuntaa. Haluan kuitenkin vielä puuttua Kansalliseen terveysprojektiin siinä mielessä, kun ministeri Hyssälä — joka jaksaa ansiokkaasti olla paikalla — mainitsi, että on sovittu, että terveysprojektin 700 miljoonaa jaetaan kuntien ja valtion kesken rahoitettavaksi. Alun pitäenhän viime vuoden tammikuussa, luin väliraportista, oli tarkoitus, että terveysprojektin lisärahat olisivat tulleet valtion kustannettaviksi. Nyt se on muuttunut niin, että myös kunnat ottavat siihen puoliksi osaa. Näen tässä aika ison ongelman sen takia, että nykyinen terveydenhuollon tila johtuu nimenomaan kuntien heikosta taloudellisesta tilanteesta. Niin kuin viime puheenvuorossani mainitsin, tämä 130 miljoonaa euroa, joka annettiin kunnille terveydenhoitoon, on muun tulonmenetyksen kompensaatiota ja itse asiassa nykyisen vaikean tilanteen ylläpitoon vain. Haluaisin todeta ministerille toiveena, että hallituksen tulisi tässä kaiken aikaa kuitenkin pitää koko ajan arviota yllä siitä, onko kuntien kyky olla mukana terveysprojektissa aito vai pitäisikö kuitenkin valtion ottaa hieman enempi vastuuta. Minusta tätä pitäisi koko ajan viedä rinnalla.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ed. Puhjolle hyvästä puheenvuorosta. Juuri näin on, että huoli on siinä, pystyvätkö kaikki kunnat todellakin olemaan tässä riittävällä painokkuudella mukana, kun kuntien taloustilanteet ovat hyvin erilaiset, mutta näin tästä on sovittu. Viimeksi tänään olen neuvotellut Kuntaliiton kanssa tilanteesta, ja aiheena oli nimenomaan terveyshankkeen eteenpäinvieminen, ja hyvässä yhteistyössä kyllä Kuntaliiton kanssa tätä viedään.

Tämä koetaan kyllä nyt sellaiseksi suureksi yhteiskunnalliseksi ja yhteiseksi kysymykseksi. Painoarvoa tälle kyllä kunnissa varmasti tulee ja löytyy. Uskon tämän hyvään läpivientiin ja nimenomaan siihen, että tässä tulee myöskin säästöjä, kun päällekkäisyyksiä puretaan ja organisaatioita uudistetaan.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ensiksikin vielä yksi kysymys ministeri Hyssälälle, kun te näin terhakkaasti olette täällä paikalla, mikä on erittäin tärkeää näin isossa valtion menoerässä. Se koskee terveysprojektia ja hoitotakuuasiaa: Koska te henkilökohtaisesti uskotte, että tämä hoitotakuu sitten kaikkien näiden allokointien jälkeen toteutuu? Se on iso ja hankala kysymys, mutta haluaisin kuulla jonkinlaisen aikamääreen tähän.

Itse lisätalousarviokeskusteluun, muutama kommentti valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. Nämä esille otetut asiat, jotka koskevat sairausvakuutuslakia ja alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta, ovat ihan oikeita, samaten tämä partisaaniuhreille nyt täälläkin tässä salissa tällä viikolla päätetty kohdennettu kertakorvausmääräraha. Tosin siinä oli tämä lääkärinlausunnon tarve, josta rohkenin olla eri mieltä. Onneksi moni muu oli kanssani samaa mieltä. Tämä olisi pitänyt voida antaa ilman lääkärinlausuntoa. En halua mainita siitä sen enempää, mutta luettelen nämä vain sen vuoksi, että itse asiassa aika vähän tässä puhutaan näin laajasta toimialasta siihen nähden, mitä mahdollisuuksia tässä olisi voinut olla.

Otan nyt harkitusti vain yhden asian esille tässä. Siinä olisi voinut nimittäin palveluseteliä esimerkiksi käsitellä ja jollain lailla myöskin kehitellä. Totta kai tämä on myöskin kehyskeskusteluasia, ensi vuoden budjetin asia, mutta aivan hyvin olisi voinut kohdentaa tähän vähän jotain enemmän. Minulla on tässä yksi näistä lisäpöytäkirjoista, joka on huhtikuussa 13. päivä päivätty, ja siinä on, ministeri Hyssälä, teidänkin nimenne alla. Se on hallitusneuvottelujen aikaan 13.4. klo 22.30 päätetty. Siinä lukee kakkoskohtana tässä sosiaali- ja terveys- ja lasten kasvuympäristö- ja työelämätyöryhmässä, että palveluseteleitä voidaan ottaa käyttöön sosiaalihuollon kotipalveluissa, mutta ei terveydenhuollon kotipalveluissa. Hyvä tietenkin, että sitä voidaan jossain kokeilla, mutta jäin kyllä kovasti jo silloin ihmettelemään, miksi se rajattiin vain tähän yhteen eikä sitä laajenneta eteenpäin, koska valtakunnallisia kokeiluja sinänsä palvelusetelin alueellahan on Suomessa paljon. Minun tietojeni mukaan niitä on eniten lasten päivähoidossa ja omaishoidossa, ja palveluseteliä käyttäviä kuntia on Suomessa ihme kyllä tai hyvä kyllä 116 kappaletta jo tällä hetkellä. Senhän pitäisi olla toimiva resurssi laajentaa, totta kai, oikeisiin asioihin.

Sen muistion mukaan, minkä ihan muualta olen saanut, palveluseteli toteuttaa muun muassa seuraavia asioita, joita toivoisin, että ministeri voisi jossain vaiheessa muistaa: Ensinnäkin siis jos tätä käytetään oikein ja kohdennetusti, se aiheuttaa sen, että asiakkaan oikeudet ja valinnanvapaus lisääntyvät, siis myös potilaiden oikeudet ja valinnanvapaus lisääntyvät tätä kautta. Minusta se on ihan selkeä asia. Nykyinen meidän betoniin saatettu terveydenhuoltojärjestelmämme ei tätä puolta nyt huomioi. Monta kertaa tuntuu, että potilaan asiat ovat vähän sekundäärisiä meidän hallintokäsittelyssämme. Toiseksi palveluseteli aiheuttaa sen, että palvelujen kysynnän ja tarjonnan välinen kustannustehokkuus lisääntyy. Myöskin vaikuttavuuden ja kustannussäästöjen lisäämistä saadaan tällä lailla aikaiseksi. Se myöskin aiheuttaa sen, että yrittäjyys ja työllisyys lisääntyvät, jotka tietysti meillä ovat olleet hyvin paljon puheenaiheena tässä salissa. Molemmat tärkeitä asioita, ihan pohja-asioita Suomen tulevaisuuden kannalta. Palveluseteli lisää myöskin tervettä kilpailua, ja palvelujen saatavuuskin parantuu tätä kautta. Nyt joku osa näistä olisi voitu tässä lisätalousarviossa huomioida, kun tällä on näin laajaa pohjaa Suomessa. Sitä tässä nyt halusin ääneen sanoa, että ikävä kyllä näin ei ole tehty.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Ed. Akaan-Penttilälle toteaisin, että todellakin palvelusetelien käyttö alkaa nyt siellä kotipalveluissa ensi vuonna ja varmasti saamme siitä kyllä sitten edelleen, vaikka onkin kokeiltu jo, kokemuksia. Voidaanko sitten laajentaa tätä kysymystä, se on toinen juttu, mutta näin on sovittu, että sitä ei terveyspalveluihin tässä vaiheessa laajenneta. Yhteinen tahtomme on saada julkiset terveyspalvelut toimimaan.

Ed. Akaan-Penttilän huoleen hoitotakuusta, milloin ministeri siihen itse uskoo: Kyllä uskon siihen jo tänä päivänä, mutta se todellakin vaatii paljon perusterveydenhuollon remontointia. Siinä on lääkärintyöhön liittyviä kysymyksiä paljon. Niistä juuri tänään olen muun muassa käynyt neuvotteluja, ja neuvottelut jatkuvat elokuussa. Siinä ovat kaikki toimijat sitten mukana, mutta mitä tulee työn sisältöön ja lääkärintyöhön ja koulutukseen ja johtoon ja muuhun, niin paljon täytyy vielä muuttua. Valitettavasti nämä ovat jääneet näin viimeiseen vaiheeseen ennen hoitotakuun tuloa. Olisin toivonut, että viime vaalikaudella näihin olisi enempi kiinnitetty huomiota. Mutta rekrytoinnin houkuttelevuutta ei voida lisätä muilla kuin uudistuksilla terveyskeskuksissa.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille vastauksesta! Minä olisin vielä kysynyt sitä, mistä johtuu se negatiivinen kanta, että terveydenhuollossa ei haluta kehitellä palveluseteliä eteenpäin? Mitkä ajatukset ovat sen takana?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Käytän mielelläni, koska joudun tästä poistumaan.

Tässä on varmasti ollut tällainen... Nyt kun saadaan pää auki, yksi askel on jo ohitettu, mutta kyllähän nämä ovat tietenkin poliittisia sopimuksia, silloin kun hallitusohjelmaa tehdään, että mistä päästään yksimielisyyteen, niitä toteutetaan. Näin on tällä kertaa, mutta en silti heitä vielä kirvestä kiveen, etteikö seteliasiaa voitaisi tarkastella uudestaan ja sitä laajentaa, kun saamme nyt kokemuksia tästä ensi vuonna. Olen aivan samaa mieltä kuin ed. Akaan-Penttilä, että se lisää pienyrittäjyyttä, se lisää naisyrittäjiä varmastikin sosiaalipuolella. Siitä on varmasti paljon myönteisiä vaikutuksia, juuri kilpailullisesta ja tämmöisestä sparraavasta näkökulmasta, joten en ollenkaan kiellä sen hyviä puolia ja hyötyjä. Olen ihan samaa mieltä.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu rautateiden ystävistä, ja kyllähän niin on, että täällä salissa vaihtelevalla kokoonpanolla tietysti on niin rautateiden ystäviä, maanteiden ystäviä, terveydenhuollon ystäviä, ympäristötöiden ystäviä kuin kouluolojenkin ystäviä, mutta kun tätä lisäbudjettia katsoo, aika harvalle ystäväryhmälle todellista satsausta tässä lisäbudjetissa osoitetaan. Täällä olen parissakin yhteydessä verolakien osalta kritisoinut tätä kokonaisuutta, mikä koskee lisäbudjettia, sen veronkevennysosiota ja sitten varsinaista lisäbudjettia, elikkä menen nyt hyvin nopeasti pääkohdittain tämän kritiikin läpi.

Vasemmistoliiton valiokuntaryhmä ja eduskuntaryhmähän ovat täysin eri mieltä siitä, että tällaiset hyvin voimakkaat, suuret ja epäoikeudenmukaisesti kohdennetut verohelpotukset olisivat oikea tapa tehdä elvytystä, auttaa työllisyyttä ja ennen kaikkea auttaa niitä ihmisiä, jotka erilaisia palveluita tarvitsevat. Tämän peruslinjan mukaisesti olemme sitten esittäneet, muistutan vielä, verolakien osalta, että veronkevennyksessä olisi jätetty kaikista suurituloisimmat palkansaajat ja eläkkeensaajat kevennyksen ulkopuolelle elikkä suurimmissa tuloryhmissä tätä puolen prosentin kevennystä ei olisi tehty ja että kunnallisveron ansiotulovähennystä olisi kohdennettu niin, että se olisi ollut enemmän pieni- ja keskituloisiin painottuva ja että tämä vähennys ei olisi ulottunut niin suurituloisiin kuin hallituksen esityksessä se ulottuu. Tällä olisimme säästäneet vuositasolla noin 70—80 miljoonaa euroa.

Sen vuoksi olemme johdonmukaisia ja olemme myöskin rohjenneet esittää lisäyksiä tähän lisäbudjettiin kunnille homekoulujen korjaamiseen. Nythän hallituksen esitys pitää sisällään 5 miljoonaa, mutta sillä saadaan liikkeelle vain noin kymmenen hanketta, ja se on pisara meressä, kun ajatellaan sitä painetta, mikä homekoulujen korjauksessa ympäri maata on.

Liikenneturvallisuuden osalta olemme myöskin lisämäärärahaa esittäneet, koska tämä 6 miljoonaa, mikä hallituksen esityksessä on, menee palveluprojektien jatkamiseen. Sillä ei synnytetä yhtään pätkää lisää kevyen liikenteen väylää, ei yhtään paranneta liikenneturvallisuutta risteysjärjestelyillä, alikuluilla jne. Tämän tyyppisiä hankkeita ympäri maata olisi hyvin paljon toteutettavissa. Kun erikseen kysyimme vielä, onko kapasiteettiongelmia, kun kuitenkin näitä isoja infrahankkeita nyt maassa on rakenteilla, vastaus oli se, että tällaisiin pienimuotoisiin liikenneturvallisuushankkeisiin kapasiteettiongelmia ei ole, sellaisia urakoitsijoita, sellaisia tekijöitä, on ympäri maata vapaana, elikkä tällaisia hankkeita pystyttäisiin kyllä toteuttamaan, jos poliittista tahtoa niiden liikkeelle laittamiseen vain löytyisi.

Radanpito on täällä käsitelty moneen otteeseen. Totuus on vielä kerran sanottuna se, että tällä 30 miljoonalla, jonka itse asiassa edellinen hallitus jo päätti, joka otetaan VR:n voitontulotuksesta, pystytään estämään lomautukset puoliväliin vuotta, ja jollei lisämäärärahaa nopeasti saada, lomautukset ovat edessä sitten heti syksyllä. Sen vuoksi tähän on ehdottomasti saatava lisää, jotta tämä radanpito ei joudu vaikeuksiin jo syyskaudella.

Sitten on vielä tämä moneen kertaan kritisoitu asia: Täällähän Kuutostiehen myönnetään rahaa elikkä keskeneräistä Kuutostietä pystytään edistämään, mutta Kemi—Tornio-tieltä puuttuvat sillat, jotka jäivät rakentamisvaiheessa toteuttamatta, ja niihin esitämme rahaa.

Ympäristötöiden osalta hallitushan esittää tässä lisäbudjetissa yhtä miljoonaa euroa ympäristötöihin. Ympäristötyöt ovat hyvin työllistäviä, ja niille on tarvetta valtavasti ympäri maata, ja hankkeita on valmiina. Sen vuoksi ympäristötöihin nimenomaan lisämäärärahan osoittaminen olisi mitä parhainta elvytys- ja työllistämispolitiikkaa. Samalla se toteuttaisi niitä välttämättömiä ja jossain vaiheessa kuitenkin eteen tulevia ympäristötöitä, ympäristöparannuksia, joita koko maa on täynnä.

Me olemme myöskin esittäneet kahta lausumaehdotusta, ja ihan tästä ensimmäisestä, jossa edellytämme, että kriisipaikkakunnilla ryhdytään kiireellisiin toimenpiteisiin: Täällä on tänään keskustelussa puhuttu Otanmäestä. Se on meidän tässä lausumaehdotuksessamme mainittu, ja tilanne on todella kriisiytymässä siellä. Vaikeuksia on muillakin paikkakunnilla, ja tietysti omaa sydäntäni lähellä on Helsingin telakka. Kyllä nyt, ystävät hyvät, kollegat, tilanne on sellainen, että voi olla, että kahdella merkittävällä teollisuuslaitoksella, Otanmäen kiskokalustotehtaalla ja Masa-Yardsin Helsingin telakalla, on tänä syksynä kohtalon hetket ja lopetus edessä. Se on kyllä vakava paikka, ja teollisuuspoliittisesti erityisesti kiskokalustotuotannon loppuminen Suomesta, sen osaamisen katoaminen, olisi erittäin raskas pitkälläkin aikavälillä. Minun pitää kyllä antaa hallitukselle kiitosta siitä, että hallitus yhdessä Finnveran kanssa pystyi järjestelemään luototusta uusille laivatilauksille tai luomaan sitä valmiutta, että tällaisia tilauksia pystyttäisiin vastaanottamaan. Turun telakan osalta tämä on nähtävästi johtamassa myöskin myönteisiin tuloksiin, mutta tietysti kannan nykyisin, kun minulla on runkolevysepän pakastevirka odottamassa Helsingin telakalla, huolta omasta pakastevirastani ja siitä, miten siellä työt jatkuvat.

Sitten yksi asia, joka oli meillä asunto- ja ympäristöjaostossa erityisesti huomion kohteena. Tähän lisäbudjettiin sisältyy erittäin myönteisiä panostuksia Itämeren ja Suomenlahden öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen. Tämähän on jatkoa sille, kun ensin saatiin päätökset Seilin muuttamisesta öljyntorjunta-alukseksi. Nyt tässä on lisäyksenä kahden Tursas-luokan vartioveneen muuttaminen myöskin öljyntorjuntaan sopiviksi. Tässä on myöskin hallitusohjelman mukaisesti viittaus siihen, että myöskin öljyntorjuntaan soveltuvan monitoimijäänmurtajan hankkiminen etenee. Siihen on perustettu työryhmä, joka tämän aluksen toimintamallia suunnittelee.

Budjetissa näyttää, että annetaan rahaa Tursas-luokan alusten remontointiin ja öljyntorjuntavalmiuden nostamiseen — se on hienoa — mutta aika vähälle huomiolle on jäänyt se, millä tavalla tämä rahoitusmalli toteutetaan. Sehän toteutetaan niin, että Öljysuojarahaston maksua korotetaan niin, että rahastomaksun kautta maksetaan näiden kaikkien alusten öljyntorjuntavalmiuden nostaminen. Tämän rahaston toimintaperiaatehan on se, että rahastosta on tarkoitus maksaa ja siitä on maksettu ja varauduttu maksamaan niitä korvauksia, joita kunnat rannikkoalueella erityisesti joutuvat mahdollisen öljyvahingon sattuessa maksamaan. Öljysuojarahaston perustehtävä on luoda mahdollisuuksia ja reserviä, jolla maksetaan korvauksia, mikäli vahinkoja sattuu.

Tietenkin ennaltaehkäisy on mitä tärkeintä öljyntorjuntatyötä, ja on tietysti erittäin tärkeätä, että merellä tapahtuvaan öljyntorjuntaan luodaan valmiuksia tällä aluskannalla, mutta valiokunnallehan esitettiin vakavaa kritiikkiä suomalaisten öljynkuljettajien taholta siitä, että kun varustaudutaan lisääntyvän Venäjän öljyliikenteen vaarojen varalle, kun sinne kuljetetaan öljyä kyseenalaisella kalustolla ja yhä lisääntyvässä määrin, otetaan rahaa niiltä aluksilta ja niiltä rahtaajilta, jotka kuljettavat suomalaisiin öljysatamiin öljyä täysin merikelpoisilla ja hyvän turvallisuuden omaavilla aluksilla. Sen vuoksi tämä kritiikki, jota myöskin valiokunnan mietinnössä julki tuodaan, on minusta osittain täysin perusteltua.

Tietenkin voitaisiin ajatella niin, että — olisi ollut hyvä, jos olisi ollut valtiovarainministeri tai ympäristöministeri paikalla, niin olisivat voineet tätä kommentoida — kun Suomessa on ainutlaatuinen öljysuojarahastojärjestelmä olemassa, jossa rahtaajilta eli öljynkuljettajilta kerätään per tonni määrätty senttimäärä rahaa tähän rahastoon, jotta voidaan varautua sekä ennalta ehkäisevään työhön että mahdollisesti vahinkojen hoitokustannuksiin, tähänhän meidän pitäisi pyrkiä Suomenlahden ja Itämeren alueella laajemminkin esimerkiksi niin, että Venäjä, Viro ja muutkin Itämeren rannikkovaltiot myöskin hankkisivat öljyntorjunta-aluksia, öljyntorjuntaan soveltuvia jäänmurtajia jne. ja keräisivät myöskin tämän rahan niiltä rahtaajilta, niiltä öljynkuljettajilta, jotka esimerkiksi Vysotskin ja Primorskin öljysatamiin kuljettavat öljyä tai sieltä hakevat öljyä maailmanmarkkinoille.

Minusta tämä on Itämeren ja erityisesti Suomenlahden alueella olevan kansainvälisen yhteistyön yksi mahdollisuus. Kun me toimimme Suomessa tällä tavalla, meidän pitäisi pystyä myöskin kansainvälisillä keskustelufoorumeilla pääsemään siihen, että myöskin muut valtiot ottaisivat öljyntorjuntavalmiuden nostamisen rahoituksen keinoksi öljynkuljettajilta perittävän maksun.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviokeskustelu kattaa hyvin laajan alueen elämän asioita. Näkisin hyvin tärkeänä tässäkin yhteydessä sen, että palvelujen tuottajat ja tuottamisvastuussa olevat kunnat voivat saada riittävät voimavarat niihin tehtäviin, joita kunnille on annettu. Ymmärrän hyvin, että nimenomaan tällä lisätalousarviolla ei nimenomaan tuohon kohteeseen varsinaisesti ollut tarkoitus enemmälti puuttua, koska kyse on varsinaisen talousarvion asioista ennen muuta, mutta toivoisin, kun syksyllä kunnille annetaan harkinnanvaraisia valtionosuuksia, hallituksen kiinnittävän huomiota siihen, että kunnille todella annettaisiin sitä tarvittavaa elon ruisketta, jota harkinnanvaraiset valtionosuudet voivat merkitä. Valtionosuudet kunnille ovat karkeasti ottaen runsaan kymmenen vuoden aikana keskimäärin puolittuneet, mutta tehtävät eivät suinkaan ole vähentyneet, vaan tehtävät ovat kasvaneet muuttotappiokunnissakin.

Täällä ansiokkaasti äsken oli paikalla ministeri Hyssälä. Toivon, että erityisesti kiinnitettäisiin huomiota kuntien terveydenhuollon voimavaroihin. Erityisesti erikoissairaanhoidon menot ovat voimakkaasti kasvaneet. Toivon, että tämän vuoksi asiat selvitettäisiin ja kunnille osoitettaisiin ne voimavarat, mitä tarvitaan siihen, että erikoissairaanhoito tasapuolisesti kautta maan voisi toteutua.

Samoin täällä on kiinnitetty useammassa puheenvuorossa huomiota turvallisuuteen. Liikenneturvallisuus on yksi asia. Lisätalousarviokeskustelussa voi ottaa esille paikallisiakin esimerkkejä. Hyvä esimerkki on vaikka omassa kotikaupungissani Keuruun—Kalettoman välinen valtatie 23, sen tienvarsi, jolla on aika paljon työmatkaliikennettä ja liikenne on aika turvatonta nopeasti kiitävien autojen suihkiessa valtatietä pitkin varsinkin syyspimeällä ja sateisina aikoina. Toivon, että tällaisia vähältä tuntuvia liikenneturvallisuuden asioita voitaisiin jatkossa ottaa huomioon. Jokainen säästynyt ihmishenki on arvokas asia jo sinällään, mutta kysymys on myöskin asioista, joiden osalta voidaan jollakin tavalla menetyksien muodossa ihan osoittaa, että liikenneturvallisuuteen panostaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Sitten on myös tuotu esille rajan turvallisuus. Edellisessä puheenvuorossa jo käsittelin tätä ja haluan yhtyä niihin näkökohtiin, mitä ed. Esa Lahtela muun muassa äsken laajamittaisesti toi esille. Tekniikka ja elektroniikka ei voi äärimmilleen vietynäkään korvata ihmistä. Ihminen on sittenkin se, mikä toimii, ja sen takia tarvitaan ihmisiä rajavartiotehtävissä, mutta tarvitaan myöskin välineitä. Toivon todella niihin näkökohtiin viitaten, mitä tuotiin esille — Venäjä supistaa rajavartiointiaan Suomen rajalla — että yleisen turvallisuuden takia kiinnitettäisiin asiaan Suomen puolella vastaavasti lisähuomiota, aivan samoin kuin siksi, ettei Schengen-maista maahan kulkeutuisi huumeita ja että rikollisuus saataisiin myös näistä maista Suomeen suuntautuvana estettyä. Elämme todella vakavien haasteitten edessä, paljon vakavampien kuin ehkä tajuammekaan.

Palaan sitten näihin paikallisiin kysymyksiin tähän liittyen. Keuruu on Suomessa pioneeri- ja suojeluaselajin valtakunnallinen koulutuskeskus, ja meillä jo Pioneerivarikko on. Toivon, että Suojeluvarikko, mikä on entistä tärkeämpi ei vain Suomessa vaan maailmassakin toissa vuoden syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen, voitaisiin ainakin joidenkin toimintojen osalta sijoittaa Keuruun Pioneerivarikon yhteyteen ja tehdä sinne tarvittavat investoinnit.

Samalla lisätalousarvioaloitteitten ja aiempien keskustelujen yhteydessä on ollut esillä kansainvälisen kriisinhallinnan koulutus ja nimenomaan koulutuskeskuksen saaminen. Johonkin se varmasti Suomessa tulee, ja näkisin, että eräs hyvä paikkakunta on jälleen Keski-Suomessa Keuruu, missä synergiaetua on jo suojelualan ja pioneerialan toimintojen osalta. (Ed. Uotila: Kotiin päin vetämisen makua!) — Tämä on vain, ed. Uotila, järkevää talouspolitiikkaa, että keskitetään toimintoja sinne, missä jo on olemassa olevia valmiuksia. Samalla nämä kohdistuisivat kuntaan, joka on menettänyt yli 700 valtion työpaikkaa Haapamäellä VR:n toimintojen myötä.

Kun maailmassa on kriisi ja sen sotilaallinen vaihe on saatu vähenemään, silloin tulee tärkeäksi luoda yhteiskunta — terveydenhuolto, mahdollisesti paikallinen hallinto, oikeustoimi jne. — kaikki mikä kuuluu yhteiskuntaan. Silloin juuri siviilikriisinhallinnan kehittäminen on entistä tärkeämpää, ja siinä suomalaisilla tunnustetusti ja kokemusten mukaan on huippuosaaminen maailmassa. Sen takia juuri Suomessa voisi olla tässä tällaista koulutustoimintaa ja sitä voitaisiin nimenomaan täällä kehittää ja jakaa tietotaitoa muualle.

Tämä liittyy läheisesti myöskin siihen ongelmaan, mitä eräitten maitten sisällissodissa vastuuttomasti kylvetyt miinat merkitsevät. Ei suinkaan ole aihetta koskaan siihen, että Suomi luopuisi miinoista, ei missään tapauksessa, mutta suomalaista miinanraivausosaamista voitaisiin viedä kohteisiin, joissa miinoja on siviiliväestön vammojen ja surmien aiheuttajina. Suomalaisella osaamisella voitaisiin vuosikymmenten saatossa päästä turvallisempiin oloihin.

Arvoisa herra puhemies! Nämä osaltaan liittyvät lisätalousarvioaloitteisiin, joita olen tuonut esille tietäen, että niiden toteutumisen aika ei ole nyt. Mutta toivon, että se olisi tulevaisuudessa, ei välttämättä kovin kaukana, vaan määrätietoisessa valmistelussa tulevia budjetteja varten, jotta näissä asioissa, arvoisa herra puhemies, voitaisiin päästä eteenpäin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! 12.6. totesin tältä samalta paikalta, että parillinen päivä on ed. Oinosella hallituspäivä ja pariton päivä on oppositiopäivä. Arvoisa puhemies! Jälleen olemme saaneet näytteen, kuinka ennustettavia ed. Oinosen puheet ovat. Tänä päivänä todellakin äsken kuullun perusteella oli oppositio- ja aloitepäivä. Tämä on erittäin hauskaa, koska tällä tavalla pysyy huumori yllä täällä opposition puolella, todellisen opposition puolellakin.

Arvoisa puhemies! Käytin tänä päivänä aikaisemmin puheenvuoron rautatieliikenneasioista ja kiinnitin huomiota siihen, että Talgo Oy:stä puhutaan hyvin kauniisti valtiovarainvaliokunnan lisäbudjettimietinnössä, mutta konkretia jää aika vaatimattomalle asteelle. Tänä päivänä sen jälkeen, kun tuon puheenvuoroni täältä korokkeelta pidin, tuli julkisuuteen STT:n tiedote, joka kertoo siitä, että Talgo Oy on aloittanut yt-neuvottelut Vuolijoella, eli siis ajankohtaisuus on mitä suurinta luokkaa.

Aivan riippumatta siitä, minkälainen, minkä kokoinen ja minkä värinen hallitus tällä tasavallalla on, on kerta kaikkiaan vihonviimeinen hetki ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin. Ministerien tulee käyttää sitä vaikutusvaltaa, toimiohjevaltaa, mikä heillä on tilanteessa, jossa valtion omistusosuus järjestelmistä on 100 prosenttia, ja pitää pystyä hoitamaan espanjalaisittain nämä asiat. Espanjalaisuushan tässä tarkoittaa sitä, että kun Espanjan valtion omistama rautatieyhtiö tekee tilauksen, niin sen toimittajan täytyy pitää huoli siitä, että 80 prosenttia tästä tuotteesta on espanjalaista tuotantoa. Espanja on Euroopan unionin jäsen siinä missä Suomikin. Sen, mikä on näin mahdollista Espanjassa, sen täytyy olla mahdollista yhdenvertaisuuden mukaan myöskin Suomessa, ilman että siihen EU:n kilpailuviranomainen puuttuu. Tässä Espanjan tapauksessa ei ole puuttunut; silloin ei pitäisi puuttua myöskään Suomen tapauksessa, jos Suomi tällä tavalla käyttäytyy.

Arvoisa puhemies! Ei ole kauan aikaa, itse asiassa vain muutama kuukausi, siitä kun me käsittelimme Kainuun hallintokokeilulakia, sinisiä ajatuksia, jotka tuottivat tämmöisen lennokkaan kokeilulain. Tämmöinen lennokas kokeilulaki ei oikeastaan ole yhtään mitään, jos perustuotantoinfra sieltä taustalta häipyy pois. Ei voi olla niin, että me teemme tämmöisiä hehkeitä, innostuksen vallassa tehtyjä kokeilulakeja, mutta sitten me emme kuitenkaan, kun on kysymys tuotannollisesta toiminnasta, elinkeinotoiminnasta, pysty tekemään kuitenkaan mitään rakentavia henkisiä päätöksiä.

Tässä on tultu perimmäisten kysymysten äärelle, ja minä toivon hartaasti, että ennen kuin juhannus koittaa, hallitus on pitänyt hätäistunnon ja siellä sopii toimenpiteistä. Näissä asioissa edelleen se sama hallitus voi tehdä periaatepäätöksen siitä, että tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa osoitetaan varallisuutta perusradanpitoon niin, että nämä korvausinvestoinnit voidaan toteuttaa ja VR-Rata Oy:n uhkaamassa olevat lomautukset tulevat näin vältetyiksi, ja myöskin niin, että pystytään perusinfraa pitämään asiallisessa kunnossa.

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliaiselle toteaisin sen, että valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto on pyrkinyt tässä mietinnössä sanomaan niin selvästi kuin on mahdollista huolensa siitä, että Talgon tilauksia on saatava ja sen toimintaedellytyksiä pitää saada jatkettua.

Kun ed. Pulliainen viittasi Espanjan malliin, se on aivan totta. Minulla itselläni on ollut mahdollisuus keskustella Madridissa Talgon johdon kanssa siitä, mikä se toimintaperiaate Espanjassa on. Siellä todella keskustelussa todettiin, että mihinkään ei kyllä kirjoiteta eikä sielläkään varmasti sen paremmin Espanjan parlamentin kuin muidenkaan virallisten elinten mietinnöissä puhuta kotimaisuusasteesta 80, vaan se on pelin henki ja se vain toteutuu. Siinä yhdyn ed. Pulliaiseen, että kyllä meilläkin nyt pitäisi sitten sillä tavalla soveltaa näitä kilpailulainsäädännön määräyksiä, että tällaisessa akuutissa tilanteessa todella pystyttäisiin omistajaohjauksen kautta Talgon tilannetta auttamaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Uotilalle: Pyrin juuri osoittamaan vähän reippailla sanankäänteillä sen, että tämä on reaalipolitiikkaa tässä päivässä. Silloin kun ei mikään sellainen, joka on semmoista hienovaraista ja tyyliteltyä kielenkäyttöä, kolise mihinkään, silloin on parempi isoja kirjaimia ruveta käyttämään, niin kuin juuri äsken tein. Sen jokainen ymmärtää omalla tavallaan, kunhan sanoma tulee perille viedyksi. Ed. Uotila näyttää kuitenkin kuunnelleen, mitä sanoin.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! En malttanut olla käyttämättä omaa puheenvuoroani koskien Talgoa ja rautatieliikennetilannetta. Tämä on aivan totta, mitä ed. Pulliainen totesi: Ratkaisun hetket Talgo Oy:n osalta tulevat olemaan lähiaikoina.

Kuitenkin täytyy muistaa, että kun olimme liikennevaliokunnassa neljä vuotta, sen neljän vuoden ajalta rautatiepolitiikka, mitä kokoomuslaiset liikenneministerit noudattivat, oli hyvin tempoilevaa. Olli-Pekka Heinosen aikana se oli paljon arvattavampaa kuin oli ministeri Sasin aikana, jonka viimeiset ratkaisut toimitusministeristön aikana olivat pöyristyttäviä ja ennalta arvaamattomia. Silloinhan VR:n hallitus vaihdettiin yhtä jäsentä lukuun ottamatta kokonaan. VR:n tasetta aiottiin Tie auki taivasta myöten -raportin myötä keventää 500 miljoonalla eurolla, eli siellä yhtiön johdossa ei ollut täysin voitu luottaa valtion omistajapolitiikkaan tulevina vuosina.

Tämä on ollut tietysti ratkaiseva tekijä mietittäessä tulevia investointeja. Siellähän on aika isoja investointeja edessä. Lähiliikennekalustoa täällä Pääkaupunkiseudulla tulee hankittavaksi lisää. Tässä hyviä uutisia on se, mitä saimme tietää liikenneministeriön infossa, että mietitään yhteistä osakeyhtiötä, joka omistaisi sen kaluston: YTV ja VR keskenään. Tämä avaisi Talgolle todella mahtavat näköalat tulevina vuosina, koska tietotaito, niin kuin ed. Pulliainen totesi, siinä tehtaassa on aivan erinomainen. Jos nyt saataisiin elettyä siihen vaiheeseen, uskoisin, että sitten alkaisi uusien investointien ja laajentuneen toiminnan aika. Huoli on täysin oikea ja yhdyn siihen.

Kun sitten muistelee veturi- ja rautatieliikennekaluston valmistusta täällä Suomessa, niin sitähän on ollut aika runsaasti, mutta Talgo on enää viimeisin yksikkö, joka sitä tässä maassa tuottaa. Mitä tulee sitten näihin perusinvestointeihin, niin onneksi tässä lisäbudjetissa on 35 miljoonaa euroa, että pahimman ajan yli päästään ja lomautuksilta vältytään. Tietysti syksy sitten tulee näyttämään, onko siinä lisäbudjetissa, mikä syksyllä tulee, tai muissa budjeteissa, se mitä vaaditaan eli vielä 25 miljoonaa euroa lisää.

Ainakin sen haluaisin vielä tässä lopuksi muistuttaa, että kyllähän rautatieliikenteessä Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksen aikana tapahtui erittäin paljon myönteistä. Siellähän voidaan kirjata junaturvallisuuden osalta erittäin mittavat investoinnit, kun tuli tämä kulunvalvontajärjestelmä, joka tänä päivänä ulottuu kaikkialle pääradoilla. Voidaan todeta, että Lipposen ykkönen ja kakkonen hyvin hoitivat rautatiepolitiikkaa. (Ed. Salo: Kiitos, kiitos!) — Olkaa hyvä. — Kymmeniin vuosiin ei ole tehty sellaisia mittavia investointeja kuin oli muun muassa Lahti—Kerava-oikoradan avaaminen, joka avaa aivan uusia näkymiä rautatieliikenteelle koko maassa, ei vain idän suuntaan. On lähiliikenneverkostoa laajennettu täällä Pääkaupunkiseudulla, on Leppävaaran neljäs raide, sitten Keravalle asti tulee olemaan kahdet pariraiteet eli neljä raidetta, eli kyllä siellä todella suurta on tehty. Nyt on vain kyse sitten tämän perusrautatieverkoston investointitason säilyttämisestä. Erityisesti se, mihin liikennevaliokuntakin kiinnitti huomiota, on nopeat itäradat ja sitten Seinäjoki—Oulu-radan peruskorjaus ja tason nosto.