Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys alkolukon käyttöönottamisesta on erittäin hyvä ja perusteltu, ja on tyydytyksellä pantava merkille, että liikennevaliokunta on asian käsitellyt nopeasti ja puoltaa hallituksen esitystä.

Tällä hetkellä meillä on yksi suurimpia ongelmia yhteiskunnassa se, että liikenneturvattomuus on kasvanut. Se myönteinen onnettomuuskehitys, joka on saatu 90-luvulla aikaan, on pysähtynyt, ja kuolemaan johtavat liikenneonnettomuudet eivät tällä hetkellä vähene. Täytyy sanoa, että siihen on tietyt selkeät syyt. Tiestön kunto on heikkenemään päin, ja se vaikuttaa siihen, että onnettomuusmahdollisuudet jatkuvasti kasvavat. Urapaikkauksia ei suoriteta riittävästi. Meillä on huonokuntoisia teitä aivan liian paljon ottaen huomioon kasvavat liikennemäärät.

Tämän lisäksi toinen keskeinen ongelma on se, että nuorten liikennekäyttäytyminen ei ole kehittynyt sillä tavalla kuin olisi toivottu. Pari vuotta sitten tehtiin ratkaisuja, joilla pyrittiin vaikuttamaan siihen, ja ehkä kaikkein tärkein sen aikaisista ratkaisuista oli se, että nuoret saavat seuraamuksen väärästä liikennekäyttäytymisestä välittömästi ja että myöskin ajoaikojen kieltoa on pidennetty. Sillä on ollut jonkin verran myönteistä vaikutusta, mutta ei riittävästi. Liian usein edelleen tänä päivänä tilannekuva on se, että viikonloppuna humalainen joukko, kuitenkin selvän kuljettajan kanssa, lähtee liikenteeseen ja ajaa vastuuttomalla tavalla ja kuolonuhreja on tuon käyttäytymisen seurauksena.

Ja kolmas keskeinen merkittävä kielteinen tekijä on alkoholin käyttö liikenteessä, jota pitää ehdottomasti pyrkiä nykyistä tehokkaammin torjumaan.

Sen sijaan tunnustusta täytyy antaa autoteollisuudelle. Autot ovat kehittyneet, turvalaitteita on tullut lisää. Muun muassa turvatyyny on olennaisesti antanut mahdollisuuksia liikenneturvallisuuden parantamiseen. Mutta, arvoisa puhemies, sanon, kaikki keinot liikenneturvallisuuden parantamiseen on käytettävä.

Jos ajatellaan liikennerikkomuksia ja sanktioita, niin ajokielto on ehkä yksi tehokkaimpia sanktioita. Se ohjaa käyttäytymään oikealla tavalla. Se nimittäin tuntuu, kun autoa ei voi ajaa useamman kuukauden aikana. Mutta täytyy sanoa, että se on myöskin jossain määrin epätasa-arvoinen sanktio johtuen siitä, että ammattiautoilijoille tai paljon ajaville sillä on erittäin suuri merkitys, sen sijaan nuorelle, joka käyttää autoa vain huvivälineenä, sillä on suhteellisen vähäinen merkitys. Siitä syystä tasa-arvon kannalta on mielestäni hyvä, että tuolla ajokiellolla on vaihtoehtoja, tässä tapauksessa alkolukko.

Eräänä vaihtoehtona oikeustuomioistuimessa on ollut myöskin esillä se, että auto konfiskoitaisiin niissä tilanteissa, joissa on ajettu humalassa, eli ajaja menettäisi omistamansa auton valtiolle. Kuitenkin ylemmät tuomioistuimet ovat päätyneet kantaan, että näitä konfiskointeja ei ole hyväksytty, ja täytyy sanoa, että kun autojen arvot vaihtelevat niin suuresti ja tekijöitten taloudelliset olosuhteet vaihtelevat erittäin suuresti, tuo konfiskointi olisi erittäin epätarkoituksenmukainen, epätasa-arvoinen keino rikosseuraamuksena.

Arvoisa puhemies! Oli erittäin myönteistä se, että ed. Vahasalo pari kolme vuotta sitten otti erittäin väkevästi ja vahvasti esille tämän alkolukkokysymyksen täällä eduskunnassa, ryhtyi sitä voimakkaasti ajamaan, sai myöskin liikennevaliokunnan kannalleen. Liikennevaliokunta otti aikanaan kantaa siinä suhteessa, että alkolukkoa olisi syytä kokeilla. Liikenne- ja viestintäministerinä aikoinaan asetin työryhmän tarkoituksella valmistella lainsäädäntö, niin että alkolukko voidaan ottaa käyttöön. Tästä toimenpiteestä johtuen olen erittäin tyytyväinen, että työryhmä sai työnsä päätökseen, teki ehdotuksensa ja nyt meillä tämä lakiesitys täällä eduskunnassa on ja laki toivottavasti nyt astuu voimaan 1. heinäkuuta tänä vuonna.

Mielestäni sinänsä on hyvä, että suoritetaan nyt ensin pitkä kokeilu, kolmen vuoden kokeilu. Tekniikan pitäisi toimia erittäin hyvin, siinä ei pitäisi olla ongelmia, mutta täytyy sanoa, että kun on uusi järjestelmä, on ehkä hyvä, että sitä ensin kokeillaan. Saatujen kokemusten perusteella sitten se pitäisi saattaa pysyvästi voimaan.

Toinen hyvä elementti tässä hallituksen esityksessä on se, että tuo ratkaisu tehdään pyynnöstä tuomioistuimessa eli alkolukkoa automaattisesti ei määrätä, vaan jokainen voi pyytää. Tämä osittain johtuu siitä, että on aivan oikein, että maksaja alkolukolle, sen käytölle, on asiakas, rikkomukseen syyllistynyt henkilö, eikä yhteiskunta. Jossakin vaiheessa käytiin keskustelua siitä, että yhteiskunnan pitäisi hankkia nämä laitteet. Mielestäni se vaihtoehto oli täysin perusteeton. Mutta koska ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia, on tarkoituksenmukaista, että tuo laite asetetaan pyynnöstä.

Mikä on myöskin hyvä tässä hallituksen esityksessä, on se, että samalla kun alkolukko asennetaan, myöskin täytyy tehdä päihderiippuvuuden arviointiohjelma. Niissä tilanteissa, joissa alkoholi on todellinen ongelma, alkolukko opettaa käyttäytymään oikein, se on erittäin hyvä pidäke. Mutta mielestäni on kuitenkin hyvä, että tällainen arviointiohjelma myöskin tehdään ja että tuon ongelmatapauksen kanssa käydään perusteelliset keskustelut ja mietitään, mitenkä hän ymmärtää, että hän ei vaaranna toisten henkilöiden henkeä tieliikenteessä olemalla alkoholin vaikutuksen alainen.

Suomi on korkean teknologian maa, ja siinä suhteessa on hyvä, että olemme ensimmäisten joukossa, jotka ottavat käyttöön tämän järjestelmän. Tämähän on Ruotsissa käytössä, Yhdysvalloissa sitä käytetään, eräissä muissakin maissa, ja siinä suhteessa on hyvä, että siirrymme näitten muitten korkean teknologian maitten joukkoon.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että alkolukkokokeilu tulee pian käyttöön. Uskon, että sillä on kuljettajaa oikealla tavalla ohjaava vaikutus. Olen sitä mieltä, että tämän kokeilun kestäessä tai viimeistään sen päättyessä pitäisi myöskin miettiä sitä, että jos henkilö toistuvasti syyllistyy rattijuopumukseen, niissä tapauksissa ajoluvan ehtona tulevaisuudessa olisi pysyvästi alkolukon käyttäminen.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Lyhyt kommentti ed. Sasin käyttämään puheenvuoroon. Oli erinomaista havaita, että ed. Sasi näkee tässä aivan oikein ne hallituksen tavoitteet. Tällä halutaan todellakin puuttua siihen höltyneeseen alkoholinkäyttöön liikenteessä, joka varsinkin nyt juuri tähän aikaan, kun tulee kesäkelit, on nähtävissä ja erityisesti nuorison keskuudessa.

Mutta erityisesti siihen haluan puuttua, kun sanoitte, että autoteollisuus on tehnyt hyvää työtä. Tavoitteenahan on se, että tästä kokeilusta voidaan siirtyä pitkäjänteisemmällä tavalla uuden teknologian pysyvään rakenteelliseen käyttöön. Tavoitteena pitää olla, että autoissa olisi pysyvänä lisävarusteena sellainen laite, joka tunnistaisi kuljettajan hengitysilman ja estäisi auton käynnistymisen, jos se tunnistaa promilleja. Sama koskee myöskin esillä ollutta nykyistä handsfree-lainsäädäntöä, jossa on selviä ongelmia. Eli hyvin paljon pitäisi päätelaiteteollisuuden tehdä sitä kehitystyötä teknologiapuolella, että sekin olisi pysyvä lisävaruste jokaisessa autossa, (Puhemies: Minuutti!) ettei tarvitsisi autoa vaihtaessa vaihtaa myöskin tätä laitetta, jossa kännykkä on.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tosiaan, varsinkin nuorten liikennekäyttäytyminen on ollut retuperällä, autoa ajetaan usein nauttineena miestä väkevämpää. Siinä mielessä tämä alkolukko on todella hyvä asia ja on hyvä, että tämä kokeilu tulee käyttöön. Sekin on hyvä, että maksaja tälle alkolukolle on itse valvottava tänä koetusaikana.

Autojen arvot todella vaihtelevat niin suuresti, että tässä on hyvä asia, että nyt ei takavarikointitoimenpiteisiin lähdetä, ei edes kokeilemaan sitä. Se olisi erittäin epätasa-arvoista.

Kolmen vuoden kokeilu on hyvä asia, ja uskon, että autot tulevat kehittymään tulevaisuudessa niin, että nämä laitteet ovat sisään rakennettuina. Näin säästyisimme monilta onnettomuuksilta.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Sasi totesi, että tämä laki on tasa-arvoistava. Olen kyllä tästä eri mieltä. Totta on, että rattijuoppous on iso ongelma ja neljännes liikenneonnettomuuksista tai -kuolemista johtuu nimenomaan rattijuopumuksesta, mutta se, että tämä olisi tasa-arvoistava, on kyllä täysin väärin, koska nythän on niin, että ne, joilla on varaa maksaa tämä noin 150 euroa kuukaudessa, voivat sitten jatkaa ajamista, vaikka ovat syyllistyneet rattijuopumukseen, kun taas niillä, joilla sitä rahaa ei ole, on ajokielto ainoa mahdollisuus. Kyllä se minusta on iso kysymys, ja ihmettelen, ettei valiokunta ole sitä pohtinut, että rikkaat pääsevät alkolukolla ja köyhät saavat ajokiellon. Minusta se on kaikkea muuta kuin tasa-arvoistava. Päinvastoin, ei pitäisi olla tällaisia rankaisuja, jotka kohtelevat ihmistä eri tavalla riippuen hänen taloudellisesta asemastaan.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi piti varsin laajan alustuksen tälle aiheelle. Täytyy sanoa, että siinä, missä hän suhtautui vain myönteisesti muutamaan seikkaan, itse epäröin. Yksi niistä on tämä ed. Lapintien esiin nostama kysymys, jota kylläkin pohdittiin valiokunnassa, mutta edettiin sitten kuitenkin tähän suuntaan idealla, että kysymyksessä on kokeilu ja katsotaan, miten tämä etenee. Mutta kyllä koen itsekin hieman ongelmallisena sen, että kun asiakas maksaa, niin se tarkoittaa silloin — kun keskustellaan aika isoista rahasummista — sitä, että kenellä on varaa, jatkaa ajamista, ja kenellä ei ole varaa, ei aja, vaikka rike taustalla on sama.

Sitten toinen kysymys, mikä jäi itseäni pohdituttamaan, on se, että alkolukko mittaa ainoastaan alkoholia ja edelleen ovat ne kaikki muut päihteet, joiden käyttö lisääntyy ja jotka ovat ihan yhtä ongelmallisia tuolla liikenteessä.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tasa-arvo-ongelma liittyy siihen, että ajokiellot usein määrätään lähestulkoon saman mittaisiksi riippumatta ajotarpeesta. Jossain määrin se otetaan tuomioistuimessa huomioon, mutta on aika suuri ero siinä, onko kyseessä ammattiautoilija tai esimerkiksi kauppias, joka joutuu jatkuvasti ajamaan autoa, verrattuna siihen, että autoa käytetään huviajoon pelkästään. Tässä suhteessa niillä ihmisillä, joilla on suurempi tarve, on myöskin intressiä hankkia tämä laite. Tietysti sen laitteen erityinen etu on se, että se turvaa sen, että kukaan alkoholin vaikutuksen alaisena ei tule liikenteeseen. Eli ihminen suojelee itseään ja myöskin muita käyttämällä tätä laitetta.

Ed. Laukkasen kanssa olen samaa mieltä, että pitkällä tähtäimellä teknologia pitää täysimääräisesti käyttää hyväksi ja laite tulee ottaa vakiovarusteeksi autoihin, mutta ottaen huomioon sen hinta, se vaihe ei ole vielä, vaan siinä vaiheessa, kun siitä on riittävästi kokemuksia ja sitä riittävän laajasti käytetään, tämä askel voidaan ottaa.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä tähän tasa-arvokysymykseen, jonka ed. Lapintie nyt nostaa täällä esiin: olisiko toinen vaihtoehto sitten ollut, että emme olisi lähteneet tähän kokeiluun lainkaan, vai se, mikä oli esillä, että yhteiskunta maksaa silloin kaikkien kokeiluun lähtevien kustannukset? Sehän olisi ollut mahdoton tie. Paljon parempi on se, että tämä 150 euron kustannus tulee ilman muuta sille päihdeongelmaiselle, joka haluaa tämän kautta irti siitä omasta päihderiippuvuudestaan liikenteessä. Tämä on minusta erinomainen malli vaihtoehtona. Tässä katsannossa, kun tämä on kokeilu, oli aivan perusteltua lähteä mukaan. Pitkässä juoksussa, ed. Lapintie, vastaus tähän tasa-arvokysymykseen löytyy nimenomaan teknologian kehittymisestä, ja on hyvä kannustaa päätelaiteteollisuutta kehittämään sellaisia laitteita, jotka ovat edullisia ja mieluiten niitä vakiovarusteita, ja sen kautta kaikki ovat sitten käytettävyydeltään samalla viivalla.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Laukkaselle: Edelleen ihmettelen, että valiokunta ei ole mietintöönsä näitä pohdintoja kirjannut, ja nyt kun siihen ei ole puututtu mitenkään, tulee sellainen mielikuva, että ikään kuin valiokunta katsoisi, että rattijuopumuksesta voidaan päästä vähemmällä rankaisulla silloin, kun on riittävästi rahaa. Uskon, että 150 euroa kuukaudessa on iso raha, vaikka kuinka tarvitsisi autoa vaikka työmatkoihin tai työssä käymiseen, ja kyllä se nyt sitten, että joillekin se on paljon helpompi löytää ja toisille mahdoton löytää, silloin on iso epätasa-arvoistava kysymys, kun rikos on kuitenkin sama.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime aikoina ja oikeastaan pitkän ajan jo hyvin suuri osa vakavista onnettomuuksista on ollut sellaisia, joissa mukana ovat olleet nuoret henkilöt, juuri kortin saaneet henkilöt. Ajolukosta kun puhutaan, niin sellainen kasvatuksellinen ajolukko lähtee kyllä jo kehittymään kotona, koulussa ja sitten viimeisenä siellä autokoulussa. Minä korostaisin sitä, että ensi kertaa kortin hankkiville henkilöille annettaisiin huomattavasti tehokkaampaa koulutusta tältä osalta kuin aikaisemmin, käytettäisiin kaikki mahdolliset visuaaliset, tekniset keinot opettaa ajattelemaan se nuori, joka saa kortin, niin, että tulee sellainen henkinen ajolukko: minä en aja humalassa, minä en tee liikenteessä mitään sellaista, mikä vaarantaa minun tai muiden hengen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa ed. Lapintielle: Siihenkin, ed. Lapintie, että tämä mietintö on lyhyimmän mahdollisen kaavan mukainen, sisältyy selvä viesti.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lapintielle toteaisin sen, että mielestäni suurin epätasa-arvoistava tekijä yhteiskunnassamme on se, kun humaltunut tarttuu yleensä auton rattiin, ja sanon, että me oikeastaan keskustelemme vanhanaikaisesta tekniikasta jo tänä päivänä, kun keskustelemme alkolukosta, sillä kehitteillä on erinomaisen hyviä virtalukkosysteemejä, joilla jo tunnistetaan jokaikisen autoilijan ajokyky. Tämä on mielestäni suunta, johon meidän kaikkien kannattaa pyrkiä. Auttamattomasti tämä alkolukko on jo vanhanaikaista teknologiaa.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Lapintielle täytyy täältä puhujakorokkeelta vielä vastata se, että ihmettelen teidän näkemystänne siitä, että pitäisi julkisin varoin kustantaa alkolukko. Tällaista keskustelua ei edes Ruotsissa käyty. Ruotsissakin pidettiin itsestäänselvänä, että rattijuoppo itse maksaa viulut, ja totta kai siihen on varaa, tähän alkolukkoon. Se on aikamoinen asia, että ihmiseltä viedään ajo-oikeus pois. Varmasti se raha löytyy tähän alkolukkoajokorttiin ja alkolukon vuokraan, kun on varaa viinaankin. Yhtä kalliiksi sekin tulee kuukaudessa, kun oikein ryyppää. (Ed. Pulliainen: Jospa säästäisi kovasti eikä ryyppäisi!) — Aivan, ja pitääkö se viinakin ostaa sitten julkisin varoin? (Naurua — Ed. Pulliainen: Kokoomuksen uusi alkoholipolitiikka!)

Mutta jos mennään nyt muuten tähän, niin rattijuoppouksien vähentämiseksi oli jo korkea aika keksiä uusia keinoja. Haluan kiittää nyt tästä ideasta Henrik Söderlundia, joka toi tämän idean tänne eduskuntaan, ja tein siitä lakialoitteen, jonka, kiitos eduskunnan, suurin osa kansanedustajista allekirjoitti, 128 edustajaa. Erityiskiitokset vielä silloiselle liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasille, joka ennakkoluulottomasti aloitti tämän lain valmistelun, ja ministeri Leena Luhtanen on sitten hienosti jatkanut tätä työryhmän työskentelyä. Kiitos erityisesti valiokunnalle siitä, että tämä käsiteltiin todella nopeassa aikataulussa, erikoiskiitos puheenjohtajalle ja koko valiokunnalle. Aikataulu oli todella tiukka, koska voimaantulo tässä on jo heinäkuun alussa. Toisaalta olisin toivonut, että tämä olisi voinut olla ihan pysyväislakikin jo suoraan. Ruotsissa ollaan tästä varsinkin kovasti innostuneita ja siellä aloitettiin myös kokeilulailla. Koska innostus oli niin suuri, niin he etuajassa jo ottivat tämän pysyväiskäytäntöön. Ruotsissa tavoitteena on, että tämä tulee vakiovarusteeksi uusiin autoihin jo 2012 mennessä, ja uskon, että me seuraamme tässä perässä.

Rattijuoppoudessa on se ongelma, että jos on siihen taipumusta, että humalaisena lähtee rattiin, silloin lähtee rattiin, ja silloin pelkkä henkinen ajolukko ei oikein riitä. Täytyy keksiä keinoja, joilla se auto ei kerta kaikkiaan käynnisty. Ei siinä muu auta. Eräs nuori mies soitti minulle ja sanoi, onko jo mahdollista saada tällainen, että hän ei voi sille mitään, että hänellä on tämmöinen taipumus, että kun hän vähän ottaa, niin hän heti ryntää rattiin, ratin taakse. Juuri tällaisia henkilöitä varten tämä on erittäin hyvä asia.

Tämä on ensimmäinen askel raittiuteen, voi olla sitä, ja tämä siis palvelee monella eri tapaa yhteiskuntaa, säästää yhteiskunnan varoja, ja muualla maailmassa tätä on jo pitkään käytetty. Meille se saadaan nyt onneksi kokeiluun. Toivon tälle erittäin vahvaa ja menestyksekästä tulevaisuutta.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Ed. Vahasalo kysyi, pitäisikö minun mielestäni viinatkin sitten valtion kustantaa. Täytyy sanoa, että kyllä nykyinen hallitus kovasti sitä yrittää, kun jatkuvasti alkoholiveroa lasketaan.

Mutta nimenomaan tämän lain osalta on hyvä, että asiasta keskustellaan, koska alkoholi liikenteessä on hyvin iso asia. Esimerkiksi noin 400 ihmisestä, jotka kuolivat liikenteessä — muutamana viime vuonna on pysynyt aika vakiona tämä surullinen luku — melkein sata oli joko rattijuoppoja, rattijuopon matkustajia tai kohdalle sattuneita sivullisia, eli puhumme kyllä hyvin vakavasta asiasta. Silloin, jos ajetaan 0,5 ja 0,9 promillen humalassa, riski aiheuttaa kuolemaan johtava onnettomuus on kymmenkertainen. Jos promilleja on yli 1, silloin puhutaan jo 50-kertaisesta riskistä. Eli itse asiassa minä kyllä näkisin niin, että jos tietoisesti lähtee rattiin sen jälkeen, kun onnettomuusriski on näin valtavan paljon korkeampi kuin selvin päin, kyllä silloin ajokielto on se ensimmäinen ja varsinainen vaihtoehto, ei suinkaan se, että ei tehtäisi mitään.

Kuten tässä debattiosuudessa totesin, kyllä tähän taloudelliseen rankaisuun liittyy se, että ihmiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa lain edessä. Tehtäessä samanlainen teko, ajettaessa humalassa, vaikkapa aiheuttamalla 50-kertaisen riskin tilanteeseen, että sitä alkoholia ei olisi nauttinut, niin on se minusta aika isokin ongelma, että tämä sidotaan sitten taloudellisiin mahdollisuuksiin hankkia tällainen alkolukko.

Toinen ongelma, mistä ei ole puhuttu, on se, että lukon voi asentaa vain yhteen kuljettajan nimeämään ajoneuvoon. Entä sitten, kun kerran tähän taloudellisen edun suosimiseen on lähdetty eli ne, kenellä on enemmän rahaa, pääsevät tavallaan helpommin rattijuoppoudesta, niin jospa niitä autoja onkin useampia, jos se raha ei ole niin suuri ongelma? Mielestäni on oikein, että puhutaan rattijuopumuksesta, otetaan se vakavasti, mutta parempi keino kuin tämä rikkaiden suosiminen alkolukolla olisi kyllä ollut se, että lähdetään pidentämään ajokieltoja ja valvomaan niitä tehokkaammin. Sitä vastaan minulla taas ei ole yhtään mitään, että uusiin autoihin asennetaan järjestelmät, jotka varmistavat ja tarkistavat, että kukaan ei aja näitä autoja humalassa.

No, kokeilulaki tästä nyt on tehty, ja kokeilla toki voi, mutta mielestäni ei saa vähätellä sitä viestiä, että me täällä eduskunnassa emme näe sitä tilannetta, että ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan, kun jonkin laitteen hankinta maksaa 150 euroa kuukaudessa ja toiset sen pystyvät maksamaan ja toiset eivät. Eli kyllä tämä johtaa siihen, että katsotaan, että rattijuopumus on pienempi rike silloin, kun on enemmän rahaa. Se on väärä viesti.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Istuskelen tuolla lautamiehenä Oulun käräjäoikeudessa, olen ollut siellä vuosikausia, ja siellä tulee nähtyä sellainen, ed. Lapintie, että niillä ajokielloilla ei ole juurikaan merkitystä. Useimmat rattijuopot ovat uusijoita, joihin ajokiellot eivät vaikuta yhtään mitään. Mielestäni tämä kokeilulaki ei mitään kesää tee. Kokeiluun tulee kuitenkin alle prosentti vuodessa todetuista rattijuoppotapauksista, elikkä noin 300 on ajateltu tähän kokeiluun tulevan mukaan, ja rattijuoppoja on lähes 30 000 vuodessa. Tuo noin 1 800 euron maksu, mikä siitä tulee vuodessa, on kuitenkin vielä kohtuullinen verrattuna siihen, mitä se Ruotsissa maksaa, jotain 4 500 euroa. Se on selvä asia, että pyrkimys olisi siihen, että tämä tulisi vakiovarusteeksi kaikkiin autoihin jossakin vaiheessa. Tämä kokeilu ei todellakaan kesää tee, mutta on hyvä alku keväälle tässä asiassa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan tämä esitys on erittäin hyvä. Tästähän käytiin hyvin pitkään keskustelua viime kaudella, kun ed. Vahasalo teki tästä lakialoitteen, joka sai runsaasti kannattajia myöskin eduskunnasta, ja valmistelu lähti liikkeelle. Huomaan kyllä, että liikenne- ja viestintävaliokunta on tehnyt asiasta mietinnön, valitettavasti vaan kovin lyhyen ja typistetyn. Olisi tietenkin ollut ihan paikallaan, että tässä mietinnössä olisi myöskin näitä esille tulleita ongelmatilanteita mietitty ja katsottu myöskin vähän tulevaisuuteen, koska uskon, niin kuin monet muutkin edustajat tässä salissa, että meidän autoteollisuutemme tulee kehittymään ja kehittämään laitteita siten, että saattaa joku päivä olla, että nämä ovat autoissa myöskin vakiovarusteita ja sillä lailla pyritään vähentämään rattijuoppojen määrää liikenteessä.

Olen aivan samaa mieltä kuin ed. Rajala, että ei tämä ratkaise näitä ongelmia. Ei tämä kesää tee Suomen liikenteelle eikä myöskään rattijuoppojen määrän olennaiselle vähentämiselle, mutta on hyvä askel siihen suuntaan.

Sitä en tiedä vielä, miten tämä laite käytännössä toimii niissä tilanteissa, joissa ajon aikana joudutaan tähän laitteeseen puhaltamaan, ja pystytäänkö tätä laitteen toimintajärjestelmää kiertämään esimerkiksi siten, että asennetaan joku johto, jolla pystytään kiertämään tämän laitteen toiminta, ja se ei olisikaan toiminnassa koko aikaa. Suomalainen on aika kekseliäs, ja näin tulee varmasti tässäkin käymään, että muutamia väärinkäytöksiä tapahtuu. Mutta jokaiselle, joka haluaa ajaa ajoneuvolla tiellä ja tarvitsee ajokorttia ja käyttää tätä laitetta, on parempi, että hän tekee sen selvin päin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jos tästä keskustelusta jotakin vetää yhteen, niin eniten näyttää kiusaavan kansanedustajia se, että mietintö on lyhyimmän mahdollisen kaavan mukainen. Erikoisesti tässä keskustelussa annettiin jo vastaus siihen, miksi juuri näin on. Nimittäin tämä sattuu olemaan kerrankin sellainen asia, että kaikki puheenvuoron käyttäjät ovat oikeassa, aivan täydellisen oikeassa. Kysymys on vain aikaperspektiivistä, mihin projisoidaan nämä mielipiteet.

Erikoisen mielenkiintoista oli ed. Salon viimeinen puheenvuoro, koska hän antoi jo ohjeita siitä, miten tätä tekniikkaa voidaan kiertää. Poliisimiehenä tietysti hänellä on siihen loistavat edellytykset tietopohjansa avulla. Samalla hän vastasi valiokunnalle siihen, miksi valiokunta päätyi lyhyimmän kaavan mukaiseen ratkaisuun: siksi, että emme halunneet suoraan sanoen ruveta pohdiskelemaan, juuri niin kuin ed. Lapintie toi esille aivan oikein, hän oli aivan oikeassa tässä, että välittömästi asiat ovat juuri niin kuin hän sanoi. Siis tämähän on eriarvoistava, taloudellisesti eriarvoistava, kun se rike siellä taustalla on täsmälleen sama. Mutta sitten kun ajatellaan sitä asiaa vähän pitemmällä aikavälillä, niin sitten tilanne muuttuukin jo ehkä toisenlaiseksi. Kysymys on kokeilulaista. Kysymys ei ole pysyvästä laista.

Se, mihin tässä tietysti pitää pyrkiä nyt erikoisesti, kun liikennekuri ei kun höltyy ja höltyy ja höltyy, on se, että kerta kaikkiaan reaktion tästä salista täytyy olla, että menemme kohti nollatoleranssia. Se on näin, ja siinä on teknisesti kaksi vaihtoehtoa. Niin kuin ed. Laukkanen valiokunnan puheenjohtajana totesi, kysymys on siitä, että tekniikka hoitaa sen nollatoleranssin, niin että kerta kaikkiaan, kun höyryä on, niin silloin se ajaminen loppuu siihen paikkaan. Elikkä uusissa autoissa se asia on hoidettu tekniikan avulla, ja sitä pitäisin erinomaisen hyvänä asiana sen takia, että on juuri käynyt niin kuin tässä keskustelussa taustalla on ilmiönä olemassa elikkä liikennekuri on höltynyt.

Toinen on sitten se ed. Visbackan täällä muun muassa eräässä yhteydessä esiintuoma asia, että poliisimiehiä on niin paljon tuolla tienvarressa, liikkuvan poliisin miehiä sun muita, että kiinnijäämisriski on niin suuri, että se rupeaa jo vaikuttamaan, paitsi siihen porukkaan, johon ei tehoa yhtään mikään, johon ei tehoa mikään muu konsti kuin se, että tekniikka estää sen ajamisen. — Siellä paikalla olevat poliisimiehet nyökkäävät, että näinhän se asianlaita on.

Elikkä juuri näistä mainituista syistä, kun on kokeilulaki, niin emme sortuneet pohdiskelemaan kaikkia teoreettisia vaihtoehtoja, mitä pitäisi ottaa näkyviin, kun vielä kaiken lisäksi, niin kuin ed. Salon äskeinen puheenvuoro osoitti, niitä voidaan käyttää sitten eräällä tavalla perusteena johonkin suuntaan omassa mielessä, kun tämä asia näyttää niin valtavasti ihmisiä kiinnostavan.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle sen johdosta vaan, että kyllä liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöjä voi tässä salissa ihan vapaasti arvioida, mutta olisin tietenkin toivonut siihen muutamia pääkohtia enemmän perusteluosaan kuin tämän yhden varsinaisen kappaleen. Jää vaan sellainen kuva, kuinka paljon tämä on siellä keskustelua herättänyt ja millä tavalla tätä asiaa on viety.

Mutta sen voin todeta kyllä, että tämä alkolukkolaite on tehokkaampi kuin suomalainen poliisi. Jos suomalainen poliisi puhalluttaa liikenteessä ja on alle 0,5 promillea, niin autolla vielä jatketaan, huomautus ehkä saadaan, mutta tämähän reagoi jo hyvinkin pieneen alkoholimäärään, niin että auto ei käynnisty tai lopettaa tiellä liikkumisensa. Hyvin tehokas tämä laite on silloin, kun tämä onnistuu.

Väärinkäytöksiä en manaile. Minä luulen, että kyllä se vaatii tietenkin vähän miettimistä, että tämän laitteen ohittaminen ei ihan joka mieheltä onnistu, varsinkaan niiltä, jotka todella tämän laitteen haluavat itselleen ja siihen sitoutuvat. Ensimmäisenä ei varmasti sitä väärinkäyttöä siinä mietitä, mutta joku toinen henkilö saattaa puhaltaa laitteeseen kuin se, joka siellä kuskin paikalla istuu.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun olen lukenut lain, kuten edustajat keskimäärin lakiesityksen lukevat, ja kun mietintökin on noin lyhyt, niin pitää kysyä: Entä sitten, jos se ajokielto on määrätty ja alkolukon käyttöön sitoutunut, tuomittu, asettuukin istumaan toisen auton, esimerkiksi sukulaisensa auton, ohjauspyörän taakse? Kuinka moneen autoon itse asiassa se lukko pitää asentaa, että tämä ajo varmasti estyy?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän on kokeilulaki. Nyt katsotaan, miten poliisimiesten kaikki täällä jo esiintuomat vippaskonstit ja vaihtoehdot ja muut sellaiset tulevat esille. Sitten nähdään, onko mitään järkeä tämmöistä lakia jatkaa. Siitähän tässä on kysymys.

Sitten vielä se, että jos ihmisellä on todella taipumusta ajaa päihteitten vaikutuksen alaisena autolla, on harvinaisen hyvä, että laite ensimmäiseen höyryyn reagoi ja sanoo, että et aja.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että tämä alkolukkokokeilu nyt saadaan aikaiseksi. Itse asiassa tämä on oiva esimerkki siitä, miten yksittäisen kansanedustajan aloitteellisuus voi tuoda tulosta. Tästä samasta asiasta keskusteltiin kolme vuotta sitten, kun ed. Vahasalo teki juuri tätä asiaa koskevan aloitteen, ja nyt ollaan sitten vaikkakin vasta kokeiluasteella mutta kuitenkin.

Se, mitä tuosta mietinnöstä ei selville käy, kuitenkin käy hallituksen esitystekstistä selville, että tällaisia alkolukkokokeiluja taikka pysyviä lakeja on jo muualla maailmassa olemassa, ja ilmeisesti valiokunta on tullut sitäkin kautta vakuuttuneeksi, että Suomessakin tätä pitää ja kannattaa kokeilla.

Näkisin, että Suomi voisi olla, kuten ed. Vahasalo eduskunnassa on ollut aloitteellinen, EU:ssa nyt aloitteellinen ja yrittää aikaansaada koko EU:n laajuisen vähintäänkin kokeilun vaikka sen jälkeen, kun tämä kokeilu on saatu Suomessa päätökseen, sen jälkeen koko yhteisön alueelle tällaisen järjestelmän. Se olisi nimittäin omiaan innostamaan myöskin auton valmistajia tämmöisen tekniikan ja tekniikoiden kehittämiseen. Nimittäin on aivan selvää, kuten ed. Virtasenkin puheenvuorosta ja muista puheenvuoroista on käynyt selville, että tässä yritetään ehkä keplotella sitten, mutta kun tekniikat kehittyvät, sen jälkeen tästäkin saataisiin kohtuullisen aukoton järjestelmä.

Toivon, että tämän kokeilun tulos nyt sitten hallituksen piirissä myöskin herättäisi kiinnostusta niin paljon, että hyvissä ajoin, ennen kuin (Puhemies koputtaa) kokeilu päättyy vuonna 2008 kesällä, saataisiin pysyvä laki, jossa olisi otettu huomioon myöskin nämä uudet tekniikat.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoinen laki, alkolukko. Kun eduskunta on käsitellyt liikennepolitiikkaa, täällä aina on luovuus päässyt kunniaan, ja se on hyvä asia.

Aikoinaan melkein meni läpi myös punaisissa valoissa oikealle kääntyminen, asia kyllä ymmärrettiin sitten päin seiniä niin sanotusti. Eduskunta äänesti kuitenkin ja se jäi hilkun päähän. Jokainen, joka liikenteessä liikkuu, tietää sen, että joustavuus on monestakin syystä hyvä asia. Täällä se tulkittiin kylläkin silloin itse asiassa kymmenen vuotta sitten, ja on jopa uudistettu sitä yritystä, että siellä sitten ajetaan ihmisiä kumoon. Päinvastoin polttoainepäästöt vähenevät ja sujuvuus paranee. Liikenteen sujuvuus on yksi meidän suomalaisen liikennekulttuurimme ongelma, ja rystyset valkeina kun tuolla mennä posotamme eteenpäin, niin se on yksi heikkous meillä. Siinä olisi oppimista.

Tämä laki ja esitys nyt kaiken kaikkiaan on mielenkiintoinen ja hyvä. Kaliforniassa asti se on vuodesta 1986 ollut toiminnassa ja otettu hyväksi malliksi. Tässä suhteessa, kun täällä on arvioitu, että liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö on varsin lyhyt, niin ei tätä kyllä pidä senteillä eikä metreillä lähteä mittaamaan vaan asia sinällänsä on kohdallaan. Hallituksen esitys on perusteltu varsin kattavasti, joskin tässä kokonaisuudessa varmasti on kokeilulakikin huomioon ottaen tiettyjä puutteita, joista yhteen haluan nyt sitten puuttua. Tähän asiaan on myös liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnittänyt huomiota tai todennut sen.

Kun valvotun ajo-oikeuden määrääminen edellyttää rattijuopumuksesta epäillyn pyyntöä ja valvottava vastaa valvotusta ajo-oikeudesta hänelle aiheutuneista kustannuksista, niin voi sanoa, että tähän sisältyy varmasti tämän kokeilun eräs heikkous ongelmatapauksissa. Eräs Guinnessin kirjaan pyrkinyt henkilö toistasataa kertaa ajoi rattijuopumuksen alaisena eli alkoholin tai päihteiden vaikutteiden alaisena päästäkseen todella Guinnessin kirjaan, ja voi sanoa, ettei hän tule pyytämään alkolukkoa autoon. Tämä on sellainen tekijä, jos nyt ei mennä ihan näin pitkällekään, että voi kysyä, että kun lainsäädäntöä tehdään, miksi sitten lähteä tällaisen tietyn tyyppisen vapaaehtoisuuden puolelta liikkeelle. Yhteiskunnan, kansalaisten ja liikenneturvallisuuden kannalta on kuitenkin todettu, että riippumatta syystä tai toisesta päihteiden alaisena ajaminen ei ole sallittua eikä luvallista ja se on kaiken päälle vielä kielletty. Näin ollen tässä ikään kuin vielä vapaaehtoistetaan tämä, että jos itse sitten pyytää, niin tätä kautta tämä asia tulee hoidetuksi.

Eräät nimismiehet, joita yleensä valtakunnassa on moitittu aina viranomaistenkin taholta, jotka ovat toteuttaneet omia oppejaan asiassa, ovat mielestäni olleet hyvällä linjalla. Ajokortti kuivumaan esimerkiksi nimismiehen kanslian ikkunan ulkopuolelle pyykkinarusta on hyvin oivallinen asia. Tähän puuttuvat tietysti viranomaiset, tässä loukataan ihmisen intimiteettisuojaa. No jokainenhan kylällä tietää, jos joku on humalassa ajanut autoa, ainakin maaseutualueella tämä on näin. Mutta tässä me olemme itsellemme tavallaan vähän liian helläkätisiä tai ajattelemme, että siitä nyt sitten koituu vielä jotain muuta. Kun nuoriso hurjastelee tuolla, niin ajokortti laitetaan kuivumaan, poliisimiehiä tämä nyt ainakin miellyttää. Tiedän konkreettisesti, että sillä on monesti se vaikutus, että kun ajatellaan, että julkinen häpeä tulee päälle, niin se vaikuttaa paljon enemmän kuin jokin rapsu sitten. Kun joku nimismies on ottanut ajoneuvon poliisilaitoksen parkkiin halliin, niin tätäkin on oikein virallisesti paheksuttu, että tässä puututaan ihmisen oikeuksiin. Ei tuossa saa hirvikiväärinkään kanssa kävellä Mannerheimintiellä ilman, että se on suojattu. On tiettyjä sääntöjä, joihin me olemme yhteisesti sitoutuneet, ja sama pätee tässäkin asiassa. Tämän haluan vain esimerkkinä ottaa, että liikennepolitiikan lainsäädännön säätäminen ei ole kyllä helppoa, ja tässä syntyy monta keskustelua.

Siksi, herra puhemies, halusin myös tulla tähän mukaan, koska minusta tämän sopan pyörittäminen ja keittäminen on ihan hyvä. Ed. Vahasalo oli liikenne- ja viestintävaliokunnassa, kun tätä viimeksi siellä käsiteltiin. On hyvä, että hallitus on tästä tämän esityksen nyt sitten saanut tehtyä ja eteenpäin, ja on toivottavaa, että tämä ei ainoastaan jää kokeilulaiksi ja sitten tässä olevat puutteet, joihin muun muassa olen viitannut, pystytään ajan myötä korjaamaan.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Minä pidän sitä hyvänä asiana, että mietintö on lyhyt, sillä se osoittaa vaan sen, että hallituksen esitys oli hyvä, ja perustelut löytyvät sieltä hallituksen esityksen perusteluista. On myöskin hauska kuunnella sitä, miten kansanedustajien energia kanavoituu nyt siihen, miten alkolukkoa voitaisiinkaan kiertää. On selvää, että naapuri voi puhaltaa siihen alkolukkoon toisen puolesta, mutta ihan yhtä hyvin nykyisinkin auton avaimet voidaan rattijuopolle antaa. Se on ihan yhtä tuomittavaa kummassakin tapauksessa. Ihan aukotonta lainsäädäntöä emme saa millään tehdyksi. Jokaisessa on puutteensa. Senpähän takia meillä täällä eduskunnassa paljon töitä aina riittääkin.

Tämä on ollut erittäin hyvä lakiesitys ja hyvin yksimielinen lakiesitys. Toivon sille menestystä.

Petri Salo /kok:

Herra puhemies! Päätin käyttää puheenvuoron sen takia, että perustuslakivaliokunnan jäsen ed. Rossi mielenkiinnolla käsitteli sitä, voidaanko esimerkiksi poistetut ajokortit laittaa riippumaan pyykkinarulle nimismiehen kansliaan. Itse en näe tässä sellaista yksityisyyden suojaa vaan nimenomaan näen siinä lähikontrollia. Jos me tietäisimme julkisesti, kenenkä ajokortti on pois otettu, kuka on syyllistynyt rattijuopumukseen tai kenellä on ajokielto päällä, niin myöskin ympäröivä yhteiskunta pystyisi kontrolloimaan sen, että silloin kun ajo-oikeudetta ajoa jatkuu, mennään kertomaan poliisille, että tämä henkilö ei noudata ajokieltoa, mikä näkyy esimerkiksi netissä tai jossakin muualla. Mutta meillä on joskus rikoksen tekijällä parempi turva kuin rikoksen uhrilla. Tästä on aika monta kertaa keskusteltu.

Toinen asia, mitä haluan korostaa tässä: Tämä laki puuttuu niihin rattijuoppoihin, jotka haluavat itse tämän alkolukon ja ovat valmiita siitä maksamaan. Tieliikenteessä on paljon paljon muita henkilöitä. Tämä on aivan promillen osa niistä autoilijoista, jotka tällä hetkellä liikkuvat tien päällä, mutta siitä huolimatta tämä on tärkeä laki. Mutta korostan myöskin sitä, että perheenjäsenillä, muilla, jotka asuvat rattijuopon kanssa tai tällaisen, jolla on taipumusta rattijuopumukseen, heilläkin on myös aktiivinen toimintavelvollisuus. Kun he huomaavat, että perheen isäntä on lähdössä liikkeelle alkoholin vaikutuksen alaisena, otetaan avaimet talteen ja pannaan pois ja pystytään sitä kautta estämään jo paljon tehokkaammin. Kaikkein tehokkain alkolukko on oikein tiukka emäntä, sitä mieltä olen.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä salissa ei varmasti ole yhtäkään edustajaa, joka kritisoisi itse liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimia, joihin tällä alkolukon käyttöönotolla nimenomaan tähdätään. Liikenneturvallisuuden parantamisesta on kysymys, ja niitä toimenpiteitähän täällä on monesti eri lakiehdotusten käsittelyn yhteydessä nostettu esille.

Mitä sitten tämä lähikontrolli, mistä äsken ed. Salo jo mainitsi, voisi parhaimmillaan olla: tietysti paitsi tietoisuus siitä, että alkoholin vaikutuksen alaisena ei saa ajaa, ei saa nousta auton rattiin eikä minkään muunkaan ajoneuvon kuljettajaksi, myöskin tietoisuus tässä tapauksessa siitä, että jollakin tietyllä henkilöllä on asennettuna väliaikaisesti tällainen autolukko, että se tietoisuus on olemassa, että alkolukko on olemassa ajoneuvossa.

Miten sitten tulevaisuudessa tämä voitaisiin saada pysyväiseksi laiksi ja mitenkä tekniikat voisivat kehittyä niin, että autoissa olisi asennettuina tämä? Vain sillä tavalla, että tämä alkolukko on asennettuna kaikkiin autoihin, pystytään kaikkein tehokkaimmin estämään rattijuoppojen liikennöinti, se on aivan selvää. Kuten ed. Pulliainen totesi aikaisemmin puheenvuorossaan, niin eihän näitä kaikkein kovapäisimpiä rattijuoppoja estä mikään, mutta tämä ehkä estäisi. Tämä estäisi sitten monet muut niistä 30 000 rattijuoposta, joita valitettavasti Suomen teillä vuosittain liikkuu, joita saattaa olla todellakin paljon enemmänkin kuin 30 000, estää heidän liikennöintinsä ja liikennevahinkojen aiheuttamisensa.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Mielestäni kysymys on hyvästä lakiehdotuksesta, vaikka kyse on myöskin kokeilusta. Ed. Vahasalo kyllä ansaitsee eduskunnan tunnustuksen siitä aloitteesta, jonka hän muutama vuosi sitten teki.

Liikenneturvallisuus on todella meille kaikille tärkeä. Tällä kokeilulla varmasti tullaan parantamaan liikenneturvallisuutta. Jos verrataan Suomen ja Ruotsin tilannetta, niin mehän olemme selvästi Ruotsista jäljessä liikenneturvallisuuden suhteen, ja olen varma, että muun muassa rattijuoppoudella on oma osuutensa tässä.

Kun ed. Pulliainen täällä puhui nollatoleranssista, niin muistan, että 1980-luvulla eduskunta on äänestänyt myöskin siitä, pitäisikö meidän sallia tämä 0,5 promillea vai pitäisikö meillä olla nollatoleranssi. Silloin minä äänestin nollatoleranssin puolesta ja olen vieläkin sitä mieltä, että se olisi todella tarpeen. Auton rattiin ei pitäisi kenenkään lähteä, joka on alkoholia nauttinut.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun rattijuoppojen määrä tieliikenteessä lisääntyy valtavasti, niin eikö olisi nyt syytä harkita sitä, että otettaisiin käyttöön 60-luvulla ollut yhdyskuntapalvelusysteemi eli toisin sanoen, jos ehdollista saa, se muutettaisiin ehdottomasti yhdyskuntapalveluksia ja sillä tavalla varmasti pystyttäisiin karsimaan voimakkaasti rattijuoppojen määrää, koska rattijuopot edustavat kaikkia yhteiskuntaluokkia? Siinä mielessä alkolukko on hyvä yksi vaihe, mutta jos tämä ei pure, niin meidän täytyy lainsäädäntöä kylmästi tiukentaa ja mennä todella yhdyskuntapalvelun puolelle. Kun vankilat täyttyvät, nämä tyhjät kasarmit olisivat sellaisia paikkoja, joita voitaisiin hyödyntää. Sinne sakkovangit ja yhdyskuntavangit pistettäisiin töihin. On lentokentän rakentamista, on maantien rakentamista, on asfalttihommaa, on kaiken näköistä vanhustenpalveluhommaa, eli nämä saataisiin hyötykäyttöön. Se olisi varmasti pelote monelle nuorelle ja vähän vanhemmallekin, jos tämmöiseen yhdyskuntapalveluun tuomittaisiin.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Ihan vielä tähän loppuun. Minä näen tämän alkolukkokysymyksen vähän saman tyyppisenä kuin sen, että kun vaikkapa nyt aseissa, jos ajatellaan tuota puolta, on varmistin, ei vahinkoja pääse sattumaan. Samalla lailla alkolukkohan käytännössä tulisi asentaa ja tulee tulevaisuudessa asentaa jokaiseen autoon vakiovarusteena, se on silloin siinä. Minä olen nähnyt kuorma-autoliikenteessä malleja, joissa ennen kuin tietokonejärjestelmä kuljettajan päästää käynnistämään moottoria, tietokone vaatii häneltä puhalluksen. Siihen liittyvät tietysti alkoholi sekä muut huumeet ja ehkä lääkkeet — voidaanko niitä mitenkään karsia — mutta tietysti alkoholi on näissä suurin kysymys. Tämä on tietysti vääjäämätön tie. Silloin kun se kulkee tätä kautta, ne ovat vakiovarusteina niin kuin muutkin hallintalaitteet, se ei ole edes kustannuskysymys. Pikemminkin se voisi olla, näin ainakin ajattelen, vakuutusyhtiöille erinomaisen suuri syy myös huojentaa vakuutusmaksuja.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen ihan samaa mieltä kuin ed. Rossi äskeisessä puheenvuorossaan. Jää vain miettimään, mihin tämä maailma menee, kuinka paljon kohta teknisin laittein aletaan tieliikennettä valvoa. Tulee vain mieleen esimerkiksi lepoaikalain noudattaminen. Jos ei ilmoiteta autolle, että kuljettaja on vaihtunut ja siellä on jo 16 tuntia sama kuljettaja ajanut, niin mitäs jos ei auto käynnistykään. Jää vaan miettimään kaikkia näitä eri vaihtoehtoja.

Myöskin ed. Elolle: aloite nollatoleranssista on mielenkiintoinen. Itse olen miettinyt monelta eri näkökulmalta, mikä olisi viisainta, mutta yhteiskunnan signaalina se olisi kaikkein paras. Nyt tämä alkolukkohan toimii siten, että ei saa olla alkoholia yhtään, ei kaljapullon kaljapulloa, vaan se toimii nollatoleranssin periaatteella. Suomalainen poliisi toimii vasta 0,5:n jälkeen, mikäli puhalluslaite näin näyttää.

Mutta jään miettimään sitä vaihtoehtoa, että jos meillä olisi täysi nolla, niin se olisi hyvin selkeä kaikille kansalaisille. Sitten meillä voisi olla myöskin rangaistuksena lievä rattijuopumus tieliikenteessä, joka hoidettaisiin tien päällä sakolla eikä byrokraattisesti verikokeiden tai jonkun muun kautta, jolloin se tulisi kalliimmaksi kuin tämä systeemi olisi. Ehdotan ed. Elolle: tehkää lakialoite. Katsotaan, miten tämä eduskunta siihen suhtautuu.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys on askel oikeaan suuntaan estääksemme rattijuopumusta. Toivonkin, että tämä mahdollisimman pikaisesti tulee kaikkiin autoihin käyttöön, jolloin se vastaa sitten sitä todellisuutta, koska näinhän on, että ne vaikeimmat tapaukset eivät todellakaan lähde tätä pyytelemään itselleen. Jos me aiomme niihin pureutua, tarvitaan aika monensuuntaisia keinoja vielä, että rattijuopumus estetään. Meillä tulee todella näitä onnettomuuksia niin paljon vuosittain, jotka aiheuttavat kuolemantapauksia ja vammautumisia, että jos me voimme estää edes joitakin tapauksia, niin paljon säästyy inhimillisiä kärsimyksiä. Myös taloudellisesti tämä on varmasti kannattavaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Rossi sanoi todellakin olennaisimman: Siis jos kaikissa autoissa estin, joka estää ajamasta huumautuneena, on olemassa, niin kaikki ne ongelmat, mistä täällä on tänään keskusteltu, poistuvat, kun se estää lähtemästä liikkeelle jokaisen auton, jos kuljettaja on vähänkin huumaantunut. Silloin aivan varmasti vakuutusmaksut tulevat laskemaan, koska liikenneonnettomuuksia aiheuttavat menot, jotka ovat valtavat, tulevat vähenemään ratkaisevasti. Itse asiassa jopa poliisin menot vähenevät, koska ei tarvitse sen jälkeen enää puhalluttaa tuolla tiellä, jos voidaan luottaa siihen, niin kuin tietysti pitää, että autolla ei pääse liikkeelle, jos on humalassa. Silloin myöskin nollatoleranssi tulee automaattisesti, ilman että siitä erikseen säädettäisiin. Eiköhän nyt tehdä se aloite, ed. Elo tai ed. Salo tai vaikkapa kaikki yhdessä?

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tässä salissa käydään nyt tämmöistä harjoitusta viikon kuluttua käytävää liikenneturvallisuuskeskustelua ajatellen. Se, mikä tässä nyt on noussut esille monessa puheenvuorossa, on nimenomaan liikenneturvallisuuden parantaminen ja se, miten nykytekniikoilla pystytään liikenneturvallisuutta parantamaan. Ei meidän olen syytä epäillä sitä, etteivätkö nimenomaan tekniset apuvälineet ja tekniikan kehittäminen, siis nimenomaan ajoneuvotekniikan kehittäminen, ole yksi keino liikenneturvallisuuden parantamisessa ja siihen tähtäävissä toimissa.

Minkä takia sitten on esimerkiksi raskaan kaluston osalta hyvinkin merkittäviä parannuksia tullut, mitkä suorastaan estävät ajamisen? Tässä keskustelussa on mainittu esimerkiksi tietyt ajoajat, kuinka pitkään sama kuljettaja voi ajaa. Siellä on piirturikiekot, joita sitten hyvin tarkasti tarkkaillaan, ettei näitä enimmäisajoaikoja rikota. Vastuu on kuljettajan ja vastuu on sen autoilijan, joka siitä ajosta viime kädessä on vastuussa.

Minä sanoisin, että jos tämä eduskunta kokonaisuudessaan on niin yksimielinen kuin me nyt täällä salissa olevat olemme yksimielisiä näistä tekniikoista ja tekniikan kehittämistarpeista, niin annettakoon se mahdollisuus lainsäätäjinä sitten, että ne, joilla on tekniikan kehittämiseen avaimet, voivat sitä tehdä. Säädettäköön sellaiset lait, että liikenneturvallisuutta voidaan kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa parantaa.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Ei ollut tarkoitus enää pyytää puheenvuoroa, mutta kun ed. Salo ja sen jälkeen myöskin ed. Virtanen käyttivät erinomaisen puheenvuoron koskien nollatoleranssia, niin minun mielestäni ed. Salo kehitteli jo tässä ihan hyvän mallin: nollatoleranssi ja sen jälkeen 0,5:een jonkinlainen lievä rattijuopumussakko ja sitten 0,5:n jälkeen palataan taas nykyiseen käytäntöön, siihen, mikä nyt on. Minun mielestäni tämä on todella hyvä ajatus, mutta ei se välttämättä tee tarpeettomaksi ollenkaan ed. Vahasalon aloitetta ja meidän nyt hyväksymäämme kokeilulakia. Mutta varmasti erittäin mielenkiintoinen ajatus, ja sitä kannattaa kehitellä. Me voimme kaikki ehkä yli puoluerajojen tässä ruveta sitä aloitetta niin sanotusti väsäämään.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Nyt on tietysti syytä havaita, että tämä niin sanottu nollatoleranssikeskustelu on ihan eri asia kuin alkolukkokysymys. Jos tämä maailma saataisiinkin hoidettu lainsäädännöllä kuntoon, niin tämähän olisikin helppo homma. Käyttäytykää kunnolla, ja kymmenestä käskystä kun aloitetaan, niin tarvittaisiinko sitä paljon juuri muuta sinällänsä?

Mutta näin tämä asia tietysti ei ole. Nollatoleranssi käytännössä tarkoittaa meillä yhteiskunnassa sitten taas ihan toisentyyppisiä ongelmia. Sitten tullaan jo valvonnan puolelle ja virkavallan toimintaan. Sitten meillä on valtava määrä rattijuoppoja, jotka niin sanotusti syyllistetään rattijuopoiksi ihan uudella lailla. Mutta näin ollen tämä alkolukkokysymys tulee nähdä sellaisena, että tekniikan kautta tämä asia on todellakin hoidettavissa. Tässä on minun mielestäni meidän liikenne- ja viestintäministeriölle ja hallitukselle ja ministerille hyvä tehtävä lähteä viemään tämä myös eurooppalaisesti niin, että tällä mantereella alkolukko olisi vakiovarusteena autoissa. Silloin se lähtisi toimimaan, ja muun muassa ed. Virtasen viittaamiin kustannuskysymyksiin kun tullaan, niin puhutaan valtavista yhteiskunnallisista henkisistä ja inhimillisistä säästöistä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Rossille: Tässä määräaikaislaissahan on kysymys siitä, että sitoudutaan siihen, että ei päihtyneenä ajeta. Kyllä nollatoleranssilla sillä tavalla tässä on oma roolinsa; siis se on signaali siitä, että tähän sitoudutaan. Katsotaan nyt, mitenkä sitten tässä käy.